PUOLUEET JA PUOLUEOSALLISTUMINEN

Transkriptio

1 PUOLUEET JA PUOLUEOSALLISTUMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto Lauri Rapeli Åbo Akademi

2 SISÄLTÖ 1. Puolueiden roolit ja kehitys 2. Suomalaiset puolueet 3. Puolueosallistuminen 4. Keskustelu 2

3 PUOLUE = ideologian, etnisyyden tai muun aiheen vuoksi organisoitunut ryhmä, jonka tavoitteena on poliittinen päätösvalta Tavoittelee muodollista, yhteiskunnallista päätösvaltaa vaalien kautta Tavoitteet kattavat useamman kuin yhden asian (toisin kuin yhteiskunnalliset liikkeet) 3

4 PUOLUEIDEN ROOLIT Luovat yhteyden poliittisen päätöksenteon / valtion ja kansan välille Pitävät hallinnon käynnissä Rekrytoivat päättäjiä Ylläpitävät kansalaiskeskustelua ja luovat poliittista agendaa 4

5 Eliittipuolue: 1800-luvun jälkipuoli PUOLUEIDEN KEHITYS (KATZ & MAIR, 1995) Parlamentin sisältä syntynyt Vähän jäseniä, käytännössä vain yhteiskunnan eliitti Rahoitus: henkilökohtaiset kontaktit Konservatiivi- ja liberaalipuolueiden alkuperä Suhde kansalaisiin: miltei olematon, epäselvä 5

6 PUOLUEIDEN KEHITYS Massapuolue: N Syntynyt tavallisen kansan etuja ajamaan (teollinen vallankumous) Laaja, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään liittyvä jäsenyys (etenkin maanviljelijät ja työläiset) Jäsentensä rahoittama Sosialistiset (ja sosialidemokraattiset) puolueet, agraaripuolueet Suhde kansalaisyhteiskuntaan: puolueet edustavat kansalaisia ja valvovat ryhmiensä etuja suhteessa valtioon 6

7 PUOLUEIDEN KEHITYS Yleispuolue (catch-all party): 1945-(?) Perusta eliitti- ja massapuolueissa Pienempi kuin massapuolueissa, johtajien korostunut merkitys Rahoitus: sekä jäsenmaksut että julkinen puoluetuki Puolueet ovat välittäjiä valtion ja kansalaisten välillä 7

8 PUOLUEIDEN KEHITYS Kartellipuolue: 1970-(?) Kehittynyt yleispuolueista Ei erityisen vahvaa jäsenyyttä, puolue haalii äänestäjiä, ei jäseniä Rahoitus: puoluetuki Puolueet ovat osa valtiota, linkki kansalaisiin heikentynyt Puolueet pyrkivät estämään uusien puolueiden syntymisen käyttämällä valtaansa 8

9 PUOLUEIDEN KEHITYS (PANEBIANCO, 1988) Vaali- ja asiantuntijapuolue Nykypuoleet ovat nykyään puoluejohdon hallussa jäsenistön merkitys vähäinen Median ja julkisuuskuvan hallinnan korostunut merkitys Puolueet pyörittävät vaalidemokratiaa Puolueen tuotteistaminen 9

10 SUOMEN PUOLUEJÄRJESTELMÄ : Länsi-Euroopan pirstaleisin Toisaalta melko stabiili Yksikään puolue / koalitio ei dominoi Laajat koalitiohallitukset, ei (juuri) ideologisia rajoitteita 10

11 PUOLUEREKISTERI Eduskuntapuolueiden lisäksi: SKP, Kommunistinen Työväenpuolue, Liberaalipuolue, Piraattipuolue, Eläinoikeuspuolue, Kansalaispuolue, Feministinen puolue, Itsenäisyyspuolue (Sininen tulevaisuus) Vuodesta 1969 rekisterissä ollut 42 puoluetta Puolueen on oltava ensin rekisteröity yhdistys, jolla on yleisohjelma, säännöt ja 5,000 OM:n hyväksymää kannattajakorttia Puolue poistetaan rekisteristä, jos 1) se kaksissa peräkkäisissä vaaleissa jää ilman kansanedustajaa 2) eikä saa 2 % annetuista äänistä tai 3) se lakkaa olemasta rekisteröity yhdistys 11

12 PIENPUOLUEET: SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE Ohjelman (2007) päämäärät: - humanismi, jossa ihminen on yhteiskunnan kehityksen tarkoitus ja oman historiansa luoja - työntekijöiden ja työyhteisöjen oikeus hallita työnsä tuloksia ja jakaa ne oikeudenmukaisesti, mikä edellyttää pankkien ja tärkeimpien tuotantovälineiden yhteiskunnallista omistusta - kansanvalta ja laaja itsehallinto, joiden perustana ovat demokraattiset oikeudet, kuten sanan- ja mielipidevapaus, vapaat vaalit, lakko-oikeus sekä puolueiden ja kansalaisliikkeiden toimintaoikeudet - jokaisen yksilön perusoikeuksien, täystyöllisyyden ja sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen - kansallinen itsemääräämisoikeus, tasavertainen kansainvälinen yhteistyö ja maailmanlaajuinen solidaarisuus - ekologisesti kestävä kehitys - oikeudenmukainen ja pysyvä rauha - tieteen, tekniikan ja kulttuurin kehitys ihmisen hyväksi ja koko ihmiskunnan yhteisenä rikkautena 12

13 PIENPUOLUEET: KOMMUNISTINEN TYÖVÄENPUOLUE RAUHAN JA SOSIALISMIN PUOLESTA Periaateohjelma (2006): "Kommunistinen Työväenpuolue toimii kaikissa oloissa työväenluokan ja sen liittolaisten lähtökohdista järjestämällä toimintaa työtätekevän kansan aseman parantamiseksi, yhteiskunnallisen edistyksen lisäämiseksi ja kestävän liiton luomiseksi eri työtätekevien kerrosten välille, tavoitteena sosialistinen Suomi. 13

14 Puolueohjelma: PIENPUOLUEET: LIBERAALIPUOLUE VAPAUS VALITA Laajaa yksilönvapautta ja elinkeinovapautta edistämään pyrkivä puolue. Lähtökohtaisesti ihmisillä on oikeus elää elämäänsä vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan he eivät loukkaa muiden ihmisten vastaavaa oikeutta tai vahingoita ympäristöä. Julkisen sektorin tulee keskittyä ydintehtäviinsä ja välttää puuttumista asioihin, joihin puuttuminen ei ole välttämätöntä. Heikko-osaisista huolehtiminen ei saa kuitenkaan johtaa koko aikuisväestön holhoamiseen. 14

15 PIENPUOLUEET: PIRAATTIPUOLUE Puolueohjelma: Politiikan lähtökohtana tulee olla yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus. Jokaisella on oltava vapaus toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita muiden vapauksia. Piraattipuolue vastustaa holhousyhteiskuntaa, jossa valtio puuttuu yksityiskohtaisesti jokaiseen elämän osa-alueeseen. Piraattipuolue on tietoyhteiskuntapuolue, joka puolustaa avoimuutta, sananvapautta, yksityisyydensuojaa ja osallistavampaa sekä demokraattisempaa yhteiskuntaa. 15

16 PIENPUOLUEET: ELÄINOIKEUSPUOLUE Puolueohjelma (2016): Suomen Eläinoikeuspuolue tavoittelee poliittista vallankumousta demokraattisin keinoin. Visionamme on yhteiskunta, jossa kaikilla elollisilla olennoilla on oikeus omaan elämäänsä ja vapauteen, joita rajoittavat ainoastaan toisten yksilöiden vastaavat oikeudet. EOP:n päämääränä on uudistaa nykyinen lihanormiin perustuva yhteiskuntamalli, joka sallii eläinten eettisesti ja ekologisesti kestämättömän käytön ihmisen tuotantovälineinä, ravintona, viihdykkeinä ja asusteina. Emme aja eläimille ihmisoikeuksia, vaan yksilön oikeutta lajityypilliseen elämään. Politiikkamme vallankumouksellisuus perustuu näkemykseen siitä, että ihmisillä on moraalisina olentoina velvollisuus huomioida muiden lajien tarpeet yhteiskuntaamme rakennettaessa. 16

17 PIENPUOLUEET: KANSALAISPUOLUE Kansalaispuolue puolustaa maamme itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Tämä edellyttää Euroopan unionin kehittämistä itsenäisten valtioiden liittona ja maamme säilymistä sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana. Kansalaispuolue edistää kansainvälistä yhteistyötä ja tukee kiistojen rauhanomaista ratkaisemista. Puolue pyrkii lujittamaan pohjoismaista yhteistyötä ja edistämään vakautta ja luottamusta erityisesti Suomen lähialueilla. Kansalaispuolue on aktiivinen ihmiskuntapolitiikassa. Se toimii köyhyyden poistamiseksi ja ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Kansalaispuolue on edistyksellinen voima, joka nojautuu henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Se toteuttaa tervettä talouspolitiikkaa ja pyrkii rakentamaan tasa-arvoista ja hajautettua ihmisyyden yhteiskuntaa. Vastustamme keskittävää metropolipolitiikkaa, joka on vahingollista sekä pääkaupunkiseudulla asuville että maakuntakaupunkien ja maaseudun ihmisille. Kehitämme tasapuolisesti koko Suomea. 17

18 PIENPUOLUEET: FEMINISTINEN PUOLUE Yleisohjelma (2016): Feministinen puolue nostaa syrjimättömyyden periaatteen politiikan keskiöön. Feministinen näkökulma politiikkaan haastaa sukupuoleen, seksuaalisuuteen, ihonväriin ja etnisyyteen perustuvat valtarakenteet, jotka johtavat etuoikeuksien jakamiseen yksille ja niiden rajoittamiseen toisilta. Feministisen politiikan päämääränä on yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa itseään täysimittaisesti yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa riippumatta sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväriin tai etnisyyteen liitetyistä käsityksistä, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, sukupuolen ilmaisusta, iästä tai kansalaisuudesta. 18

19 PIENPUOLUEET: ITSENÄISYYSPUOLUE Tavoiteohjelma: Erotaan EU:sta ja eurosta Näennäisdemokratiasta kansalaisten valtioon sitovat kansanäänestykset käyttöön Nato-jäsenyys on torjuttava Rahan hallinta kuuluu valtiolle Perustulo käyttöön, verotus ja tulonjako oikeudenmukaisemmaksi Maahanmuuttoon oikeutta ja kohtuutta Tavoitteeksi tasapaino ihmisen ja luonnon välillä 19

20 PUOLUEIDEN KANNATUS (GRÖNLUND, 2016) 20

21 KANNATUS JUURI NYT (YLE) 21

22 ÄÄNESTÄJÄLIIKKUVUUS SUOMESSA (BORG, 2011) 22

23 ÄÄNESTÄJÄLIIKKUVUUS EUROOPASSA (GALLAGHER YM., 2011) 23

24 PUOLUEJÄSENYYS ( 24

25 PUOLUEOSALLISTUMINEN SUOMESSA (FNES, 2015, N = 1,602) 9,4 % on osallistunut puoluetoimintaan viimeisen neljän vuoden aikana 34,3 % ei ole, mutta voisi osallistua 52,4 % ei ole, eikä osallistua missään tapauksessa ( Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olet tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisit asian tärkeäksi, mitä saattaisit tehdä? ) 25

26 9,1 % on jonkin puolueen jäsen 11 % on joskus ollut 79,9 % ei ole, eikä ole koskaan ollut Katsotko yleensä olevasi lähellä jotakin puoluetta? Kyllä: 49,5 % En: 50 % PUOLUEOSALLISTUMINEN SUOMESSA (FNES, 2015, N = 1,602) vuotiaat, kyllä: 34 % 26

27 ASENTEET PUOLUEITA KOHTAAN SUOMESSA (FNES, 2015, N = 1,602) Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat huomioon otetuiksi 67,5 % (täysin) samaa mieltä vuotiaat: 60,8 % Puolueet ovat kiinnostuneita pelkästään ihmisten äänistä, eivät heidän mielipiteistään 53,3 % (täysin) samaa mieltä vuotiaat: 45,3 % 27

28 PUOLUEVALINTA JA KOULUTUS 28

29 PUOLUEVALINTA JA AMMATTILUOKKA 29

30 PUOLUEVALINTA JA ASUINYMPÄRISTÖ 30

31 PUOLUEVALINTA JA SUKUPUOLI 31

32 PUOLUEVALINTA JA IKÄ 32

33 PUOLUEVALINTA JA IDEOLOGIA 33

34 POPULISTIPUOLUEIDEN VETOVOIMA (PALOHEIMO, 2011) 34

35 POPULISTIPUOLUEET JA ASENTEET 35

36 ARVOEROT (WESTINEN YM., 2016) 36

37 KERTAUS Suomen puoluekenttä on kirjava ja ideologisesti joustava Historiallisesti etenkin vasemmistopuolueiden kannatus on romahtanut Suomessa puoluejäsenyydet ovat laskeneet ja äänestäjäliikkuvuus kasvanut Kansalaisasenteet myös nuorilla eivät kuitenkaan erityisen kielteisiä 37

38 KESKUSTELU Tarvitaanko (kaikkia) puolueita? Mikseivät nuoret ajattelevat puolueista? Auttavatko vaalikoneet löytämään ehdokkaan? Onko ehdokas vai puolue tärkeämpi? 38