Paikkatietomenetelmillä peltojen monimuotoisuusarvot esiin esimerkkialueena Halikonjoen valuma-alue
|
|
- Timo-Jaakko Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paikkatietomenetelmillä peltojen monimuotoisuusarvot esiin esimerkkialueena Halikonjoen valuma-alue Joni Koskinen TEHO Plus hanke Iiro Ikonen Varsinais-Suomen ELY-keskus
2 Johdanto Maatalouden ympäristötuen kohdentaminen jatkossa kaikkein arvokkaimmille alueille on ollut viime aikoina yhä useammassa yhteydessä todettu realiteetti. Käytännössä kohdentamisen toteutuksen ongelmana on kriittisten alueiden kartoitus tasapuolisesti. Pohdittaessa kohdentamisen teknistä toteutusta, paikkatietomenetelmien vahvuus on kiistaton. Aineiston saatavuudesta riippuen voidaan erilaisin kriteerein käsitellä laajoja, jopa maakuntatason alueita lohkokohtaisesti ja etsiä sopivia kohdentamisen kohteita. Paikkatietomenetelmiin perustuvaa kohdentamista on käytetty mm. TEHOhankkeessa tilakohtaisessa neuvonnassa koskien toimenpiteiden kohdentamista. Varsinais-Suomen ELYkeskuksessa keväällä 2012 valmisteilla olevassa Hirvijoen valuma-alueen yleissuunnittelussa käytettiin paikkatietoaineistoa suojavyöhykesuositusalueiden kartoittamiseen ja voitiin siten vähentää resursseja vaativaa kenttätyöosuutta päätyen kuitenkin jopa kattavampaan ja laadukkaampaan koko alueen kartoitukseen. Maatalouden yleissuunnittelun yhteydessä kartoitetaan myös monimuotoisuuden kannalta toimenpiteiden kohdennusalueita ja erityisesti näiden osalta pääpaino on resursseja vaativilla kenttätöillä. Lumosuunnittelussa otetaan usein vajavaisesti huomioon peltoalueen lumopotentiaali osittain siitä syystä, että sen arviointi ja toteutus on hankalaa. Osalla peltoalueista on kuitenkin suuri lumopotentiaali ja niiden hoito monimuotoisuusnäkökohdat riittävästi huomioiden lisäisivät jo olemassa olevien luontoalueiden (mm. perinnebiotooppien ja paahdeympäristöjen verkosto) arvoa. Monimuotoisuustoimien kohdentaminen on erittäin tärkeää niukkenevien resurssien tilanteessa ja ottaen huomioon perinnebiotooppiluontotyyppien uhanalaisuus ja perinnebiotooppilajien heikko kytkeytyneisyys sekä sukupuuttovelka. Nykyisinkin on periaatteessa ollut mahdollisuus hakea tukea peltoalueiden hoitoon erityistuella, mutta käytännössä eri ELY-keskuksilla on eri käsityksiä tukiehdoista tai siitä, voidaanko näille ns. lumo-pelloille tukia ylipäänsä myöntää. Myös tuen myöntämisperusteet ovat vaihdelleet ELYkeskuksittain selkeiden kriteerien puuttuessa. Peltoalueiden lumopotentiaaliin vaikuttavat pysyvät tekijät (maaperä, rinnesuunta ja rinnekaltevuus) ja muuttuvat tekijät (peltojen aiempi maankäyttö, lähialueiden lumo-ominaisuudet ja peltoalueiden viljavuusluku). LUMO-kohteita huomioitaessa tulisi huomioida paremmin peltoalueiden mahdollinen monimuotoisuus etenkin, jos se täydentäisi jo olemassa olevia monimuotoisuuskohteita. Tällaisia kohteita olisivat Natura-alueilla ja arvokkailla perinnebiotooppialueilla olevat tai niihin rajautuvat pellot. Lisäksi peltojen LUMO-suunnittelussa tulisi huomioida luonto- ja lintudirektiivin lajien tai uhanalaisten lajien kannalta erityisen tärkeiden peltoalueiden monimuotoisuustoimia. Nämä vaativat aina erillisiä inventointeja ja maastokäyntejä osana lumo-yleissuunnittelua, mutta paikkatietoanalyyseillä kohteiden tunnistus ja priorisointi helpottuu. Tässä paperissa esitellään paikkatietoanalyysin tarjoamia vahvuuksia suunniteltaessa lumokohteita entistä monipuolisemmin, kokonaisvaltaisemmin ja resursseja säästävämmin. Paikkatietomenetelmien avulla voitaisiin kartoittaa koko Suomen alueelta mahdollisia pellon lumoalueita perustuen peltoalueen pysyviin tekijöihin sekä toisaalta lähialueiden lumo-ominaisuuksiin. Osittain tällaista kartoitusta tehtiin jo MTT:n TARVEKE-hankkeessa (Iho ym. 2011), jossa luotiin kriteerit metsään rajoittuvien peltojen biodiversiteettiindikaattorille. TARVEKE-hankkeessa luodut indikaattorit otetaan tässä paperissa käytäntöön Halikonjoen valuma-alueella ja visualisoidaan hotspot-alueet lohkonsisäisesti. Paperin loppuosassa on käytännön esimerkki menetelmän sovelluksesta suunnittelun tukena (luontodirektiivin liitteen IV (a) laji pikkuapollo
3 Halikon Märynummessa). Lisäksi esitellään käytännön esimerkki, jossa toteutuksessa on otettu huomioon laajempi LUMO-kokonaisuus. Aineisto ja menetelmät LUMO-indeksiä kokeiltiin Halikonjoen valuma-alueen peltolohkoilla. Valuma-alue koostuu viidestä osavaluma-alueesta: Viepjoen, Vaskionjoen, Kuusjoen yläosan, Kuusjoen alaosan ja Halikonjoen alaosan osavaluma-alueista (kuva 1). Valuma-alueen pinta-ala on n ha, josta n ha eli n. 19 % on peltopinta-alaa. Pääosin valuma-alue koostuu metsämaasta. Valuma-alueen pohjoisosassa ja keskiosassa esiintyy jonkin verran suota ja etenkin eteläosassa Salon kaupungin rakennettua maata. Tähän tarkasteluun ei rajata vain metsänreunoja, vaan käsitellään peltopinta-alaa kokonaisuudessaan. TARVEKE-hankkeen indeksi on luotu peltojen metsänreunoihin ja siksi kriteerit eivät välttämättä ole soveliaita muille kuin metsänreuna-alueille. Monimuotoisuusarvoa voi olla kuitenkin muuallakin kuin metsänreunoilla, vaikka tukitoimenpiteen toteuttaminen olisi näillä alueilla käytännössä hankalampaa. Analyysissä käytettiin yksinkertaista lähestymistapaa, jossa vain rinteen suunnalla, rinteen kaltevuudella ja maalajilla oli merkitystä viljelyalueen potentiaaliseen luonnonmonimuotoisuusarvoon. Ihon ym. (2011) mukaan näillä tekijöillä voitaisiin parhaiten mitata ja verrata lohkon metsään rajoittuvan reunan monimuotoisuusvaikutuksia.
4 Kuva 1. Halikonjoen valuma-alue osavaluma-alueet ja peltolohkot. Käytetyt aineistot ja luokittelut Maalajiaineisto saatiin GTK:n 1: maalajikartasta. Maalajina käytettiin pintamaata, joka kuvaa 0,4 0,9m syvyydessä olevaa yleisintä maalajia. Aineisto luokiteltiin eloperäisiin maihin, savimaihin ja karkeisiin kivennäismaihin ja näille annettiin kertoimet Iho ym. (2011) mukaan (taulukko1). Peltomaana käytetty maa kuuluu valuma-alueella pääosin luokkaan savimaat (kuva 2).
5 Taulukko 1. Maaperäaineiston luokittelu Maalaji Maaperäluokka Kerroin - Ka, Ve, T{, 0 NoData Eloperäiset maat Ct/Ht, Ct/Hk, St, Ct, Ct/Sa, St/Mr, St/Sa, St/Hk, St/Ht, Lj, Tu, Ct/Mr 49 Savimaat Sa, Sa/Mr, LjSa 70 Karkeat kivennäismaat Mr, Sr, Hk, Hk/Sa, MrM, HkM, Ht, Ht/Sa HHt, HHt/Sa, SrM, RMrM, HtM, KMrM, RHkM 100 Kuva 2. Maaperäaineistosta luotu maaperäindeksi Halikonjoen valuma-alueella.
6 Kaltevuusaineisto laskettiin 2m ja 10m korkeusmalleista niiden kattamilta alueilta. Maanpinnan kaltevuus laskettiin prosentteina ja luokiteltiin (taulukko 2). Korkeusmallin tarkkuus vaikuttaa jonkin verran kaltevuusmallin tuloksiin (Kuva 3). Pohjoisen alueen vaaleat kohdat sisältävät kuitenkin arvon, mutta resoluution tarkkuuden takia kaikki ei piirry pienellä kuvakoolla. Taulukko 2. kaltevuusaineiston luokittelu. Kaltevuus Kerroin 0-1,5 % 49 1,5-6 % 70 yli 6 % 100 Kuva 3. Kaltevuusaineistosta luotu kaltevuusindeksi Halikonjoen valuma-alueella.
7 Rinnesuunta laskettiin niin ikään 2m ja 10m korkeusmalleista niiden kattamilta alueilta. Rinnesuunnat luokiteltiin Iho ym. (2011) mukaisesti (taulukko 3). Taulukko 3. Rinnesuunta-aineiston luokittelu. Rinnesuunta Kerroin luode - koillinen 55 itä / länsi 82 lounas - kaakko 100 Kuva 4. Rinnesuunta-aineistosta luotu rinneindeksi Halikonjoen valuma-alueella.
8 Lumopeltorasterin pikselin lukuarvo määräytyy edeltävien kolmen eri aineiston yhteenkerrotuista rastereista, joka normalisoitiin välille Käytännössä lukuarvon muodostus tarkoittaa sitä, että maksimi lumoarvo 100 on peltomaalla, jossa on lajittuneen kivennäismaan maaperä, etelän suuntautuva rinne ja kaltevuus yli 6 %. Savimaiden maksimilumoarvo on 70, jolloin savinen peltomaa sijaitsisi yli 6 % etelärinteellä. Tulokset Tulokset on visualisoitu taulukon 4 värikoodeilla. Kuvassa 5 on esitetty keskimääräinen indeksi hehtaarin alueelta. Karttakuvasta näkyy laajasti Halikonjoen valuma-alueen hotspot-alueet, jotka sijoittuvat pääosin reunamoreenialueille ja jokinotkoihin. Esitys toimisi valuma-aluetasoisen kohdentamisen pohjana. Taulukko 4. Biodiversiteetti-indeksin arvot ja värikoodit Maalaji Suunta luode-koillinen Suunta itä/länsi Suunta lounas-kaakko kaltevuus kaltevuus kaltevuus < 1,5 % 1,5-6 % >6 % < 1,5 % 1,5-6 % >6 % < 1,5 % 1,5-6 % >6 % Eloperäiset maat Savimaat Karkeat kivennäismaat
9 Kuva 5. Halikonjoen lumoindeksi laskettuna hehtaarikohtaisena keskiarvona.
10 Lumoindeksillä voidaan kartoittaa alueita lohkonsisäisesti. Halikonjoen valuma-alueella on runsaasti korkean lumoindeksin peltoalueita, mutta suurin keskittymä on Märynummen ympäristössä (Kuva 6). Kuva 6. Halikonjoen valuma-alueen tiheimmin keskittyneiden korkean lumoindeksin peltojen alue. v
11 Johtopäätökset LUMO-kohteita huomioitaessa tulisi huomioida paremmin myös peltoalueiden mahdollinen monimuotoisuus. Koska lumo-indeksi lasketaan pysyvien tekijöiden (maaperä, rinnesuunta ja rinnekaltevuus) perusteella, voidaan indeksin avulla saada pääsuunnat siitä, mitkä pellot ja pellonreunat voisivat olla potentiaalisesti arvokkaita LUMO-alueita. Todelliseen monimuotoisuuteen vaikuttavat kuitenkin myös peltojen aiempi maankäyttö, lähialueiden lumo-ominaisuudet ja peltoalueiden viljavuusluku ja siksi kukin alue tulee arvioida erikseen. Nämäkin tekijät on mahdollista kuitenkin liittää malliin aineistojen saatavuuden parantuessa (esim. venäläiset topografiakartat ja lohkokohtaiset P-luvut). Pellon fosforilukujen saatavuus auttaisi karsimaan mallista ne alueet, joilla kesannointi ei todennäköisesti johtaisi lumoarvojen kohentumiseen. Toisaalta näitä alueita voidaan arvioida jo maalajin perusteella, koska hiekkamailla fosforiluvut pysyvät usein matalampina ja näille alueille kehittyy kesannoitaessa monimuotoisuusarvoja yleensä huomattavasti savimaita nopeammin. Menetelmän vahvuudeksi voidaan sanoa sen helppous, jolloin sen yksinkertainen ja laaja soveltaminen olisi mahdollista. Analyysin osoittamat paikat tulee kuitenkin vielä tarkistaa maastossa. Automaattiseen lumoalueiden kartoittamiseen ei tämäntyyppisellä lähestymistavalla päästä, mutta käyttämällä hyväksi paikkatietomenetelmiä ja jo olemassa olevia aineistoja voidaan vähentää resursseja vaativia kenttätöitä käyttämällä mallin tuloksia suunnittelun apuna ja lähtökohtana. LUMO-indeksi voitaisiin liittää myös pellon ominaisuustietoihin ja siten IACS-järjestelmään. Näin ollen pellon monimuotoisuusarvo olisi kiinteästi kytkettynä lohkotietoihin, jonka mukaan tukikin maksetaan. Myöhemmin lumopeltotuki olisi helppoa suorittaa teknisesti. Menetelmä olisi tarpeellinen erityisesti kokonaisvaltaisemman lumosuunnittelun tueksi ja sen mahdollisuudet suunnittelun ja neuvonnan työkaluna ovat ilmeiset. Objektiivinen aineistojen tarkkuudesta riippuva lähestymistapa antaa edellytykset myös tuen arviointiin tapauskohtaisesti. Muita käyttökohteita voisivat olla yleissuunnittelun yhteydessä tehtävät lumosuosituskartoitukset. Tällöin malliin tulisi liittää metsänreunavyöhykkeet ja näiden lumo-potentiaalia voitaisiin kartoittaa eri kriteerein. Tämä voisi säästää paljon resursseja sekä auttaa erottamaan kokonaisvaltaisesti kaikki kohteet suunnittelualueelta ja toisaalta löytämään ne kaikkein parhaimmat lumo-kohteet. Riippuen kertoimista tuloksista saadaan erilaisia. Taustatutkimusta tarvittaisiin eri kertoimien mahdolliselle vaikutukselle. Ehkäpä tämä tarkastelu osoittaakin vain paikkatieto-aineistojen mahdollisuudet myös lumoalueiden kartoituksessa. Myös lähialueiden lumo-ominaisuudet voidaan ottaa huomioon paikkatietomenetelmien avulla. Esimerkiksi Natura-alueiden, Inventoitujen perinnemaisemien ja lumosuunnittelualueiden ympärille voitaisiin luoda tietynlevyisiä buffereita, joilla olisi merkitystä alueiden arvoon. Nämä alueet toimisivat pelloilta tulevien ravinnevalumien estäjinä ja mahdollisina hyönteisten siirtymiskäytävinä. Näiden mahdollinen kartoittaminen koko Suomesta olisi helppoa, ja rajoittavana tekijänä on vain valmiiden aineistojen tarkkuus.
12 Lumo-indeksi apuna kokonaisvaltaisessa suunnittelussa Käytännön CASE: Halikon Märynummen pikkuapollot Jo tehdyillä yleissuunnittelualueilla lumoindeksillä ja viereisanalyysillä voitaisiin melko helposti täydentää lumoalueita ja saada siten lisäarvoa myös jo perustetuille ja suunnitelluille alueille. Kuvaparin 7 ja 8 avulla voidaan esimerkiksi suunnitella Märynummen alueelle laaja LUMO-kokonaisuus, jossa jo olemassa olevan erityistukisopimusten (laidunalueet) arvoa voitaisiin lisätä kohdentamalla kesantoja (ja tarvittaessa korotettua luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettua peltotukea) ympäröiville arvokkaille pelloille. Alueella elää luontodirektiivin liitteen IV (a) laji pikkuapollo, joka hyötyisi suuresti elinympäristön laajenemisesta. Alueella on tehty lumosuunnittelua yleissuunnittelun yhteydessä, mutta yleissuunnittelussa ei ole Suomessa otettu huomioon peltojen mahdollista lumopotentiaalia. Kuvan 7 perusteella alueella olisi runsaasti paahteisia hiekkaisia rinteitä, joiden kesannointi olisi arvokasta. Lisäksi alue rajoittuu Naturaalueeseen, jonka arvoa edelleen lisäisi ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet. Lisäksi laitumien ja peltojen siirtymävyöhykettä voitaisiin pehmentää perustamalla kesantokaistoja peltoalueelle laitumen reunaan siitäkin huolimatta, vaikka pellon lumoarvot eivät olisikaan suuria. Tällaiset siirtymäkäytävät ovat tärkeitä sekä ravinnevalumien estäjinä että esim. perhosten kulureitteinä.
13 Kuva 7. Halikon Märynummen alueen peltolohkojen lumo-indeksi. Kuva 8. Märynummen alueen kokonaisvaltainen lumosuunnitteluskenaario. Vuorelanmäki on Natura-2000-aluetta. Toimenpiteet peltoalueilla (esim. kesanto, niitto, niitto ja jälkilaidunnus) lisäävät perinnemaisemaverkoston arvoa ja niiden lajien suotuisaa suojelutasoa. Kuva 9. Näkymä Halikonjoen rannan Häävälän paahteiselta niityltä, jossa pikkuapollot ruokailevat mesikasveilla. Pellon paahteisille rinteille ja rantaterassille on kehittynyt lumoarvoja pitkän kesannoinnin myötä mm. musta-apila, rantahirvenjuuri, pystykiurunkannus. Tyypillinen alue, joka olisi tunnistettavissa lumoindeksin avulla. Iiro Ikonen.
14 Kuva 10. Näkymä Halikonjoen Häävälästä. Sekä peltojen reuna-alueet että kesantopellot ovat tärkeitä ruokailu ja liikkumispaikkoja perhosille. Laadukkaiden hoitokokonaisuuksien luominen säilyttää lajin varmemmin, jos lajin kannalta vuosi olisi muuten heikko esim. sääolosuhteiden tai loisten takia. Iiro ikonen. Kokonaisvaltaista suunnittelua lähialueiden arvo huomioiden Käytännön CASE: Halikonjoen Tavastin suojavyöhyke- ja perinnebiotooppikokonaisuus Paikkatietomenetelmillä voidaan tunnistaa arvokkaiden alueiden naapurialueita, joissa olisi tärkeää harkita toimenpiteitä siten, että ne edistävät aluekokonaisuuksien monimuotoisuusarvoja. Suojavyöhykkeiden lisäksi arvokkaimmilla lumo-alueilla voi olla perusteena rajautuminen arvokkaisiin perinnemaisemiin tai Natura-alueeseen. Halikonjoen rannalla jo perustetut suojavyöhykkeet ovat merkittäviä myös monimuotoisuuden kannalta, koska ne ovat osana perinnemaisemakokonaisuutta ja edistävät uhanalaisten lajien elinvoimaisuutta (Kuva 11). Tässä voitaisiinkin puhua monivaikutteisesta vyöhykkeestä, joka toimii 1) perinteisenä suojavyöhykkeenä vähentäen eroosiota ja pintavaluntaa 2) Lumovyöhykkeenä, joka toimii lumoalueiden laajennuksina/siirtymävyöhykkeinä peltomaalle 3) viljelykäytäntövyöhykkeenä, joka yksinkertaistaa viljeltävän maan muodon suoristaen rajoja ja toimii esim. kääntymisalueena ja siten itse peltomaalle ei synny päisteiden tiivistymisuhkaa. Toisaalta yksinkertaistaa myös esim jokinotkossa sijaitsevan perinnebiotoopin rajauksen säästämällä resursseja.
15 Kuva 11. Hoidettu ns. Tavastin suojavyöhyke- ja perinnebiotooppikokonaisuus Halikon kirkonkylän lähellä. Erinomainen esimerkki kokonaisvaltaisesta alueellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Lähellä on inventoiduista perinnemaisemista myös Lampolan ketoterassi jolta on havaittu yli 20 huomionarvoista perinnebiotoppikasvilajia.
16 Kuva 12. Näkymä Halikonjoen hoidetulta suojavyöhykkeeltä em. paikkatietokuvan alueelta. Eija Hagelberg. Mitä sitten kehittämissuositukset Luonto- ja lintudirektiivin tavoitteita ja maatalousluonnon monimuotoisuutta tukemaan tulisi EU-asetusten hengen mukaisesti kohdentaa vapaaehtoisia maatalouden monimuotoisuustoimia arvokkaimmille peltoalueille. Laajempanakin tavoitteena on peltoalueiden osalta edistää lajien suotuisaa suojelutasoa ja suojeluverkoston kytkeytyneisyyttä ilmastonmuutos huomioiden: Toimenpiteitä/rahoitusta tulisi Suomessa selkeämmin kohdistaa: 1. Olemassa olevien erityisympäristötukialueiden monimuotoisuusvaikutusten tehostamiseen tarjoamalla mahdollisuuksia tukea riittävästi myös niihin rajoittuvien peltojen monimuotoisuushoitotyötä 2. Perinnebiotooppien lajiston kytkeytyneisyyttä parantavien peltoalueiden monimuotoisuustoimiin. (mm. tämän lumo-indeksin mukaiset hiekkaiset kesantopellot). Alueet toimivat usein myös lajistolle ns. korvaavina elinympäristöinä. 3. Peltoihin, jotka ovat oikealla tavalla hoidettuina elinympäristöinä tärkeitä luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajeille sekä uhanalaisille lajeille.
17 Lumosuunnittelu tulee saada realisoitua myös todellisiksi alueiksi ja siksi esitämme että uuteen maaseudun kehittämisohjelmaan tulisikin sisällyttää luonnon monimuotoisuutta edistävien toimien kohdentamista arvokkaimmille peltoalueille tiedottamisen, neuvonnan, lumo-yleissuunnittelun ja korotettujen kannustimien (erityistuet) avulla. Toimenpiteet voivat olla hyvin monimuotoisia lajipoolista riippuen: yleisesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaita toimia ovat kesannointi, niitto ja laiduntaminen. Joillakin alueilla voidaan harkita vuorovuotisia toimia, niittoa ja jälkilaiduntamista, normaalista ajankohdasta poikkeavaa niittoaikaa tai osa-alueen kyntämistä auki yms. Lisäkustannuksia vaativat toimet tulee huomioida korotetulla tuella, jotta houkuttelevuus vaihtoehtoisiin toimiin on viljelijän/hoitajan kannalta riittävä. Esimerkiksi Maatalouden erityisympäristötuen suojavyöhykkeestä voitaisiin päivittää monivaikutteinen vyöhyke, jolla olisi mahdollista hakea myös lumovyöhyketukea. Nämä kohdentuisivat pääosin metsänreunapeltoihin, mutta tarvittaessa tukeen voisi ottaa mukaan myös koko lohkon, aivan kuten suojavyöhykkeissäkin. Samoin näitä voisi hakea olemassa olevien lumoalueiden naapureiksi ja toimenpiteiden helpottajiksi, kuten jo paikoin käytetäänkin esimerkin (kuva 11) tapauksessa. Käytännössä tämä olisi helppo toteuttaa suojavyöhykehakemuksen lisätäpällä. Tukimäärä voisi olla vastaava ja toimenpiteet esim. tapauskohtaisesti suunnitelmassa merkittyjä.
Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla
4.6.2012 Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen riskialueille on tärkeä tavoite tulevalla ympäristökorvauskaudella. Kasvipeitealatyöryhmän
LisätiedotVALUMAVESIEN HALLINTA
VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on
LisätiedotKIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua
KIPSIN LEVITYS Tässä analyysissa käytetään SAVE- hankkeessa kipsinlevitykseen käytettyjä kriteerejä. SAVE-hankkeessa testataan kipsinlevityksen vaikutusta fosforin valuntaan. Kipsin levitystä rajoittaa
LisätiedotYmpäristöneuvonta ja kohdentaminen
Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 7.11.2012 Kohdentamisalatyöryhmä Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?
Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä Joni koskinen - TEHO Plus EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen
LisätiedotAlustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista
Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista Joni Koskinen, TEHO Plus hanke Kohdentaminen alatyöryhmä 3.10.2013 3.10.2013 J. Koskinen 1 Maatalousmaa on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaalle
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotKOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 22.1.2017 Hankkeen taustaa Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö
LisätiedotKOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotMaa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotLUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotBIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-
BIOHIILEN LEVITYS Tässä analyysissä olevat rajaukset perustuvat Priit Tammeorgin lausuntoon. Biohiiltä ei tule levittää alueille, jotka ovat liian lähellä vettä ja joissa tulva-aikoina vesi voi huuhtoa
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotKOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotCorine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotKOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotTEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku
TEHOkkaita tuloksia Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Loppuseminaari 6.2.2014 Turku TEHO Plus hankkeen tuloksia Ympäristöneuvonnan malli Neuvojakoulutuksen pilotti Materiaalia viljelijöille ja neuvojille
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotMiten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?
Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö
LisätiedotPUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN
PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n
LisätiedotKorkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät
Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö
VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö 7.6.2019 1 SISÄLTÖ Käsitteitä Perinnebiotooppien uhanalaisuus Suomessa Luontodirektiivin luontotyypit ja niiden tila Suomessa
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotKOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5
KOTOMA-TYÖKALU Sisällys Johdanto... 2 Tarvittavat aineistot... 3 Kansion luominen... 4 Kasvulohkoaineiston rajaus... 5 Vesistöaineiston luonti... 6 Kaltevuusaineiston luonti... 7 Maalajit... 8 Peltolohkojen
LisätiedotMaiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotYmpäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotVarsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö
Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501
LisätiedotLuonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20
25.6.2013 Viitaten lausuntopyyntöönne 23.5.2013 Dnro MMM030:00/2013 Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotAlueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle
Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotPerinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.
Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotMiten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT
Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotKOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA-hanke Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 21.11.2018 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotRavinteet satoon Vesistöt kuntoon
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotReunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset
Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* (2010-11) havainnot ja suositukset MoMa-koulutus ELY-keskuksille, 15.5.2018 Janne Heliölä / SYKE * Loppuraportti ladattavissa: http://hdl.handle.net/10138/38770
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotMaatalous ja ympäristö
Maatalous ja ympäristö TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 30.10.2013 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (6/2011-6/2014)
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen
Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotVIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
LisätiedotSUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio
SUOJAVYÖHYKKEET Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti suojavyöhykkeille. Esitelty paikkatietoanalyysi on osa KOTOMA-hankkeessa tehtävää
LisätiedotYmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015
YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija
LisätiedotMAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä
MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus
Lisätiedot