KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
|
|
- Susanna Marika Kähkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTOMA-hanke Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen
2 KOTOMA- hanke Hanke alkoi ja päättyi Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö MTK Satakunta MTK Varsinais-Suomi Luonnonvarakeskus Pirkanmaan ELY-keskus 2
3 Hankkeen tausta ja tavoite Vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen ei ole onnistunut kuluvalla tukikaudella optimaalisella tavalla. 30% suojavyöhykkeistä osuu RUSLE- mallin osoittamalle eroosioalueille KOTOMA- hankkeen tavoitteena on tuottaa vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisen toimintamalli Paikkatiedon avulla viedä toimenpiteet sinne missä niistä on suurin hyöty. 3
4 Saadaan peltolohkot joillesellaiset suojavyöhykkeitä voidaan ValitaanRUSLE-mallista lain ja asetusten mukaan kasvulohkot Etsitään peltolohkot, perustaa ja seononmerkittävää eroosion joille suojavyöhykkeen voiehkäisyksi perustaa kannattavaa. joilla eroosio Toteutus: KOTOMA-malli Analysoidaan kasvulohkoihin vaikuttavia paikkatietotekijöitä RUSLE2015- eroosiomalli KOTOMA- työkalu Analyysin tuloksesta voidaan määrittää lohkot, joille toimenpiteitä voidaan tehdä. Tuloksista voidaan myös priorisoida peltolohkoja, joille toimenpiteitä voidaan suorittaa. 4
5 RUSLE2015- eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 2m x 2m (4m 2 ) ruudut E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 5
6 KOTOMA- työkalu Tallennuskansion määritys Vesiensuojelumenetelmien analyysit Tehty ESRI:n ArcGis Modelbuilderilla Koostuu useista eri analyyseistä joihin syötetään tarvittavat aineistot. Helppo käyttää ja muokata tarvittaessa Lopputuote: kasvulohkoaineisto Aineistojen muokkaus 6
7 Jatkossa Alle on listattu KOTOMA- hankkeen jälkeen ehdotetut jatkotoimenpiteet: 1. Lohkokohtaista tietoa hyödyntävien hankkeiden tietotaidon yhdistäminen yhdeksi suunnittelun työkaluksi tai työkalupaketiksi. 2. Puutteellisen tausta-aineiston täydentäminen ja muokkaaminen käyttökelpoiseen muotoon. - Laserkeilausaineisto ja RUSLE2105 eroosiomalli vesiensuojelun kannalta keskeisille maatalousalueille. - Viljavuustietojen laajemman käytön mahdollistaminen ja käytettävyyden parantaminen. - Viljavuusfosforin osaksi kohdentamisen kriteereitä. - Vesien tilan parempi huomioiminen (hyväksyttävän kuormituksen raja-arvot). - Tulva-aineiston tuottaminen maatalousvaltaisille alueille. - Tarkemman maaperätiedon tuottaminen (maaperäkartta 1: liian karkea). - Peltolohkojen tarkemman keskimääräisen etäisyyden määrittäminen vesistöihin - MAVI:n peltoaineiston käytettävyyden kehittäminen 3. Kohdennettavien vesiensuojelu toimenpiteiden ja kohdentamiseen käytettyjen kriteerien tarkentaminen ja kehittäminen. 4. Tausta-aineistojen ja kohdentamistyökalun koodaaminen viljelijäkäyttöön soveltuvaksi aineistoksi ja sopivan toimintaympäristön valinta (VIPU-palvelu tms.) 7
8 KIITOS! Pekka Parkkila
KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi
KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 22.1.2017 Hankkeen taustaa Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyössä: Ympäristöministeriö
KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio
SUOJAVYÖHYKKEET Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti suojavyöhykkeille. Esitelty paikkatietoanalyysi on osa KOTOMA-hankkeessa tehtävää
KOTOMA- hanke. Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS
2018 KOTOMA- hanke Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS 30.6.2018 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta
LANNAN LEVITYS Tämän analyysiesite esittelee paikkatietoanalyysin, jonka tarkoitus on määritellä ne pellon peltolohkot, joille lannan levitystä voidaan kohdentaa. Lannanlevitystä rajoittaa nitraattiasetus,
VALUMAVESIEN HALLINTA
VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on
KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5
KOTOMA-TYÖKALU Sisällys Johdanto... 2 Tarvittavat aineistot... 3 Kansion luominen... 4 Kasvulohkoaineiston rajaus... 5 Vesistöaineiston luonti... 6 Kaltevuusaineiston luonti... 7 Maalajit... 8 Peltolohkojen
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu
Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen
Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla
4.6.2012 Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen riskialueille on tärkeä tavoite tulevalla ympäristökorvauskaudella. Kasvipeitealatyöryhmän
Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-
BIOHIILEN LEVITYS Tässä analyysissä olevat rajaukset perustuvat Priit Tammeorgin lausuntoon. Biohiiltä ei tule levittää alueille, jotka ovat liian lähellä vettä ja joissa tulva-aikoina vesi voi huuhtoa
MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet
MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus Verkkosivut: mmm.fi/mato Tavoitteena Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma
Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?
Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä Joni koskinen - TEHO Plus EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.
Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista
Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista Joni Koskinen, TEHO Plus hanke Kohdentaminen alatyöryhmä 3.10.2013 3.10.2013 J. Koskinen 1 Maatalousmaa on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaalle
Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä
Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu Juha Jämsén, Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Millaisia paikkatietoaineistoja on käytettävissä
Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen
Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen TEHO Plus -hanke Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 7.11.2012 Kohdentamisalatyöryhmä Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain
Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5
KOTOMA-TYÖKALU Sisällys Johdanto... 2 Tarvittavat aineistot... 3 Kansion luominen... 4 Kasvulohkoaineiston rajaus... 5 Vesistöaineiston luonti... 6 Kaltevuusaineiston luonti... 7 Maalajit... 9 Peltolohkojen
Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo
Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON
TEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
Kokouspöytäkirja
Kokouspöytäkirja 19.9.2017 RANKU ja KOTOMA -hankkeiden ohjausryhmän 8. kokous Aika: Tiistaina 19.9.2017 Paikka: Virastotalo, kokoustila Airisto, 3. krs, Itsenäisyydenaukio 2, Turku Videoyhteydet: ELY virtuaalihuone
TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE
TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE Maatalouden vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen
Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön
Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön Pirjo Peltonen-Sainio PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet Maa- ja metsätalousvaliokunta Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet
Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostaminen ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen Viestintä- ja verkostoitumisseminaari hankkeille 25.-26.9.2017
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua
KIPSIN LEVITYS Tässä analyysissa käytetään SAVE- hankkeessa kipsinlevitykseen käytettyjä kriteerejä. SAVE-hankkeessa testataan kipsinlevityksen vaikutusta fosforin valuntaan. Kipsin levitystä rajoittaa
Kuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus
PeltoOptimi-työkalu Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet Suurten muutosten aika North Canada Alaska Greenland North Pole Finland Siberia 70 N 60 N Piirros: Jaana
Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt
Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.
Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki
Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, 13.1.2011 Luumäki Projektikoordinaattori Baltic Deal -hanke Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti Syntynyt tuottajien aloitteesta ja pohjautuu
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 8.10.2012 Nakkilassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Piilijoen tulvasuojelupenkereiden
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 4.10.2012 Köyliössä Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Lapin Saarnijärven
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, yritysasiantuntija Jarmo Jokinen 25.9.2018/JJo
VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana
VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana Jaakko Suikkanen Riitta Teiniranta, Matti Joukola, Faris Alsuhail Suomen ympäristökeskus SYKE VesiPeto-seminaari 18.12.2018
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
Ympäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma
Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma - Anita Karppinen / Aino Launto-Tiuttu / Terhi Löfstedt / Paavo Myllymäki MTK-Varsinais-Suomi,
Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset
1 Ylikoski Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset Piia Ylikoski Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Ylikoski Koulutuksen sisältö: Katsaus sähköön tämän kevään osalta Valtuuttaminen Päätukihaku
Vipu kartat 2.0. Matti Hokkanen. Tukihakukoulutus maaseutuasiamies Oriveden yhteistoiminta-alue
Vipu kartat 2.0 Matti Hokkanen maaseutuasiamies Oriveden yhteistoiminta-alue Tukihakukoulutus 2019 Esityksen sisältö Kevään aikataulut Uuden kartan esittely Käyttöliittymä Kasvulohkojen luonti Peruslohkomuutokset
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku
TEHOkkaita tuloksia Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Loppuseminaari 6.2.2014 Turku TEHO Plus hankkeen tuloksia Ympäristöneuvonnan malli Neuvojakoulutuksen pilotti Materiaalia viljelijöille ja neuvojille
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset
1 Kommeri & Ylikoski Sähköinen asiointi 2014 Päätukihaku Karttakorjaukset Ilkka Kommeri & Piia Ylikoski Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Kommeri & Ylikoski Koulutuksen sisältö: Katsaus sähköön
Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo
Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen
5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.
Suometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.
Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker yhteenveto / sammanfattning Lausunnon antajat: (9.4.-9.7.2018) Lausuntoja oli 19 10 kuntaa: Alavus, Kristiinankaupunki,
Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat
Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat Markus Eerola OSMO-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja MTK:n Johtokunnan 3. pj 3.4.2019 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät resurssit Viljelijän osaaminen Peltomaan
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
Avoimen lähdekoodin ratkaisut paikkatiedon analysoinnin ja visualisoinnin mahdollistajina
Avoimen lähdekoodin ratkaisut paikkatiedon analysoinnin ja visualisoinnin mahdollistajina Esimerkkejä Tampereelta HSY:n paikkatietoseminaari 11.3.2015 Hyväksi todettuja avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja
Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 2.2.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon
Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon RAVI hankkeen kuulumisia Kaakkois-Suomesta Asiantuntija Anu Koistinen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus RAVI -hanke Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Partnerit: Pro-Agria
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus
Vesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
Laatumerkki kierrätyslannoitteille
Laatumerkki kierrätyslannoitteille Ravinteet kiertoon vesistöt kuntoon! Seinäjoki 10.12.2018 Juha Pirkkamaa Projektipäällikkö Lara-laaturavinnehanke Toiminnanjohtaja Biolaitosyhdistys ry www.laatulannoite.fi
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa
Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 11.5.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa
Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa
Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen
Ajankohtaista YM:ssä 12.2.2019 Sonja Pyykkönen Sisältö Ravinteiden kierrätyksen ja vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Vesiensuojelun tehostamisohjelma Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 25.9.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
Vesistöhankkeiden avustaminen
Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,