CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Cargotec Finland Päivämäärä Projekti CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI

2 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANNAN TEHDASALUE PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Juha Parviainen, Hanna Tolvanen (riskitarkastelu) Jaana Sunell Kauko Autio (Cargotec Finland Oy) xx.xx.2014 Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI TIIVISTELMÄ CARGOTEC FINLAND OY, HÄRMÄLÄNRANNAN PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOS- TUS Väliraportin laadinta Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, Juha Parviainen, puh , Ilmoituksen tekijä Cargotec Finland Oy Päätös PIRELY/322/07.00/2010, Kohde Kunnostuskohde sijaitsee Tampereen Härmälässä. Käyntiosoite on Valmetinkatu 5, Tampere. Kunnostuskohde sijaitsee kiinteistöllä Vuosina tehty kunnostus sijoittui erikseen määritellyille alueille I, J, K ja L. Alueiden sijainnit on esitetty kunnostuspiirustuksessa Kunnostus Kunnostettavalle alueelle on suunniteltu rakennettavan uutta Härmälänrannan kaupunginosaa, jolle sijoitetaan asuinrakennuksia ja liiketiloja. Alueella on pitkä teollinen historia, jonka aikana siellä on toiminut lentokonetehdas, konepajoja ja kokoonpanoteollisuutta luvulla alkaneen toiminnan aikana alueen maaperä on paikoin pilaantunut öljyhiilivedyillä, raskasmetalleilla, liuottimilla, PCB- ja PAH-yhdisteillä sekä syanidilla. Härmälänojaa Tampereen kaupungin puolella reunustavalle alueelle on vuosikymmenten kuluessa ajettu yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Kunnostuksen tavoitteena oli poistaa pilaantuneista maista alueelle rakennettaville rakennuksille ja sen tuleville käyttäjille aiheutuvat riskit ja haitat. Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyöt aloitettiin Alueelta poistettiin pilaantuneet maat Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti alempaan ohjearvotasoon saakka tai riskinarvioinnin perusteella määriteltyyn tavoitepitoisuuteen. Kunnostustyöt ovat olleet keskeytettyinä lähtien. Alueen maaperän kunnostus on kesken ja kunnostustavoitteen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia on jäljellä osassa aluetta. Alueella hyötykäytettiin kaivun aikana syntyneitä pilaantumattomia massoja, mikäli niiden geotekniset ominaisuudet niin sallivat. Täyttömaan seassa olleita suuria lohkareita vietiin Ruskonperän maanvastaanottopaikalle. Lisäksi alueen länsiosan pintamaassa ollutta, noin 1 m vahvuista betoni- ja tiilimurskekerrosta poistettiin ja kuljetettiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy;n jätteenkäsittelykeskukseen Forssaan sekä Ekokem Oyj:n kaatopaikalle Valkeakoskelle. Alueelta on poistettu yhteensä ,16 tonnia massoja. Suurimman osan massoista muodostivat lievästi öljypilaantuneet (36 391,16 t; Ekokem, Valkeakoski) ja voimakkaasti sekapilaantuneet massat (30 551,91 t; Ekokem, Pori). Jatkotoimenpiteet Alueen maaperän kunnostuksen jatkosta ei ole tätä väliraporttia kirjoitettaessa vielä päätetty. Erityisesti I- ja J-alueille sijoitettavien tulevien toimintojen sijainteja sekä mahdollisten tulevien rakenteiden perustamistapaa on tarpeen tarkentaa. Myös L-alueen itä- ja pohjoisreunan maaperään jäi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Itäreunalla kaivu rajoittui katualueen reunaan, missä on erilaisia kaapelilinjoja. Pohjoisreunalla kaivu rajoittui ruokalarakennuksen seinään. Seinustan läheisyydessä havaittiin vielä jätetäyttöä, jonka arvioidaan ulottuvat myös ruokalarakennuksen alle. Ennen kaivutöiden jatkamista niistä täytyy ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle

4 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KUNNOSTUSKOHDE Kohteen sijainti Omistus- ja hallintasuhteet Rajaukset, koko ja naapurusto Toimintahistoria Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Nykyinen ja tuleva käyttö 2 3. ASIAKIRJAT Päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta Suunnitelmat ja muut asiakirjat Siirtoasiakirjat 3 4. KUNNOSTUKSEEN OSALLISTUNEET TAHOT 3 5. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Kunnostuksen tavoitetaso Kunnostuksen ajankohta Kunnostuksen toteutus L-alue I- ja J-alue K-alue Betoni- ja tiilitäyttöalue Poistetut pilaantuneet maat, jätteet ja muut materiaalit Työnaikainen seuranta Kaivumassojen käsittely ja välivarastointi Vesien käsittely Huomiorakenteet Maa-ainesten hyötykäyttö Alueen jäännöspitoisuudet 9 6. KUNNOSTUKSEN LOPPUTULOS JA TAVOITETASON SAAVUTTAMINEN Puhdistustavoitteiden saavuttaminen Kunnostetun alueen ulkopuolelle jääneet pilaantuneet maat Massamäärät KAIVANTOJEN TÄYTÖT RISKITARKASTELU Lähtökohdat Tavoitteet PIMA-päätöksen määräykset ja perustelut Kunnostusalueet kortteleittain tarkasteltuna Konttilukinkatu länsipuoli asuinrakennusten korttelialue Konttilukinkatualueen eteläpää - katualue

5 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli - asuinrakennuskortteli Kortteli Myrskykadun pohjoispuoli - asuinrakennuskortteli Yhteenveto JATKOTOIMENPITEET Lisätutkimukset Käyttörajoitukset Kunnostuksen jatko 21 LIITTEET Liite 1 Siirtoasiakirjamalli (1 s) Liite 2 Valokuvia kunnostuksesta (17 s) Liite 3 Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien koontitaulukot alueittain (10 s, A3) PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1 : Urakka-alue ja kunnostusalueet : Jäännöspitoisuusnäytteet ja kaivualueet 1 : Vna 214/2007:n mukaisten kynnysarvojen tai riskinarviossa esitettyjen tavoitepitoisuuksien ylitykset 1 : Vna 214/2007:n mukaisten alempien ohjearvojen ylitykset 1 : Ehdotus tulevasta kaava-alueesta ja kunnostusalueet 1 : Riskinarviossa käsittelyt alueet 1 :

6 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 1. JOHDANTO Tämä pilaantuneen maaperän kunnostuksen osaraportti koskee Tampereen Härmälässä, entisellä teollisuusalueella tehtyä pilaantuneen maan kunnostusta. Kunnostustyöt on tehty Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010, mukaisesti. Golder Associates Oy on tehnyt alueella maaperän haitta-ainetutkimuksia vuonna 2003, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy vuonna 2004 ja Ramboll Finland Oy vuosina Tutkimusten perusteella alueen maaperä oli pilaantunut öljy-yhdisteillä, raskasmetalleilla, PCB:llä ja jätteellä. Työn tilaaja on Cargotec Finland Oy edustajanaan Kauko Autio. Vastaava viranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä ins. YAMK Jukka Huppunen ja kesäkuun 2014 alusta lähtien FM Jaana Sunell. Raportoinnista on vastannut ins. AMK Juha Parviainen. Työmaavalvonnasta ovat vastanneet sertifioidut ympäristönäytteenottajat ins. AMK Juha Parviainen, ins. AMK Joni Göös ja ins. AMK Harri Görman. 2. KUNNOSTUSKOHDE 2.1 Kohteen sijainti Kunnostuskohde on Tampereen Härmälässä sijaitseva teollisuusalue tila Alue sijaitsee Tampereen kaupungin Härmälän kaupunginosassa Nuolialantien pohjoispuolella noin viisi kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Kohteen keskipisteen koordinaatit ovat X: ja Y: (ETRS-GK24), YKJ-koordinaatit ovat x: ja y: Kohteen osoite on Valmetinkatu 5. Sijainti on esitetty sijaintikartassa Omistus- ja hallintasuhteet Kiinteistön omistaa Skanska Talonrakennus Oy ja kiinteistöllä oli vuokralla Cargotec Finland Oy saakka. Suunnittelualueen pohjoisosassa Härmälänsaari ja Härmälänsaarenkatu ranta-alueineen ovat Tampereen kaupungin omistuksessa. Cargotec omistaa vielä Pyhäjärven rannassa suunnittelualueen pohjoispuolella olevan alueen, joka on voimassa olevassa kaavassa määritelty palvelurakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa edustus- ja asuinrakennuksia. Alueella on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Lisäksi alueen rannassa on rakennusala, jolle saa sijoittaa alueen omaan käyttöön tarkoitettuja saunarakennuksia. Maaperän kunnostamisesta vastaa Cargotec Finland Oy siinä laajuudessa kuten on erillisessä Skanska Talonrakennus Oy:n ja Cargotec Finland Oy:n välisessä kauppasopimuksessa mainittu. 2.3 Rajaukset, koko ja naapurusto Kunnostetut alueet sijaitsevat kiinteistöllä, jolla on toistaiseksi teollisuusrakennuksia. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen ja lännessä Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajalla sijaitsevaan Härmälänojaan. Alueen itäpuolella on uusi asemakaava-alue, johon muodostetaan parhaillaan asuinaluetta. Kohde rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen ja muissa ilmansuunnissa asuinalueisiin. Kohteen itärajalla kulkee Valmetinkatu, eteläpuolella Nuolialantie ja länsipuolella Pereentie. Tontti rajoittuu kaakkoisosassaan Härmälänojaan, joka kulkee maanalaisessa tunnelissa kohteen länsiosan alitse

7 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kunnostusalueen rajaus ja jako ns. I-, J-, K- ja L-alueisiin on esitetty piirustuksessa Toimintahistoria Kunnostusalue sijaitsee teollisuusalueella, jolla on ollut toimintaa vuodesta 1936 lähtien, jolloin alueelle perustettiin lentokonetehdas. Kohteessa on myöhemmin toiminut monipuolista konepaja ja kokoonpanoteollisuutta. Teollisten toimintojen yhteydessä kohteessa on käsitelty öljyjä, metallien puhdistuskemikaaleja, metallien pinnoituskemikaaleja ja maaleja sekä metallin työstämisessä käytettäviä kemikaaleja. Kohteessa on myös ollut polttoaineiden varastointia ja jakelua sekä lämmityspolttoöljyn varastointia. Vuosina kunnostetuista alueista I-ja J-alueilla on ollut viime vuodet Metso Minerals Oy:n telavaunujen runkojen säilytystä, K-alueella on sijainnut muutaman vuoden ajan tehdasalueen henkilökunnan pyöräparkki ja L-alue on ollut viime vuosina henkilöautojen pysäköintialue. 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Kohde on nykyisin teollisuuskäytössä. Alueella on 4 teollisuusrakennusta (piirustuksissa numerot 1, 3, 18 ja 99), 1 toimistorakennus (27), 1 suojeltu toimistorakennus (26) ja ruokala (28) sekä suojeltu puistoalue. Tehdasalue on pääosin asfaltoitu. Paikoitusalue on murskepintainen. Vanhat polttoaineiden jakeluun liittyvät maaperän pilaantumisen kannalta riskialttiit maanalaiset ja maanpäälliset rakenteet on poistettu. Piirustuksessa on esitetty nykyisten rakenteiden sijainti. 2.6 Nykyinen ja tuleva käyttö Kohde on nykyisellään kaavoitettu teollisuuskäyttöön, kaavamerkintä on T T. Alue on ollut viime vuosiin asti pääosin teollisessa käytössä Cargotec Finland Oy:n toimesta. Tällä hetkellä alueella toimii useita eri alojen yrittäjiä. Alueen tuleva maankäyttö muuttuu teollisesta maankäytöstä asuinkäytöksi. Kaavamuutos on Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta Pirkkalan kunnan valituksesta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsiteltävänä. Uudella kaava-alueella Härmälänojan lähialueelle jätetään kaistale, johon ei rakenneta asuntoja. Aluetta tullaan käyttämään puisto-, katu- tai parkkipaikka-alueena. Alueella mahdollisesti tehtäviin maaston muotoiluihin ja täyttöihin esitetään käytettävän vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia, betonia, tiiltä ja asfalttia. Alueen rajaus on esitetty piirustuksissa ASIAKIRJAT 3.1 Päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta Kohteeseen on annettu seuraava pilaantuneiden maan puhdistamiseen liittyvä päätös: Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta Suunnitelmat ja muut asiakirjat Alueen pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja sen toteutuksesta on laadittu seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat:

8 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3363, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3452, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3455, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3453, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3551, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, kunnostusraportti 16999, Ramboll Finland Oy, kunnostusraportti , Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti , Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti , Siirtoasiakirjat Ramboll Finland Oy säilyttää siirtoasiakirjoja tilaajan puolesta 3 vuotta työn valmistumisesta. Raportin liitteessä 1 on esimerkki siirtoasiakirjasta. 4. KUNNOSTUKSEEN OSALLISTUNEET TAHOT Kiinteistön omistaja Skanska Talonrakennus Oy: Edustaja Harri Sivu Tilaaja ja rakennuttaja Cargotec Finland Oy: Edustaja Kauko Autio Päätoteuttaja Ekokem-Palvelu Oy: Juha Jääskeläinen, rakennuspäällikkö Markku Rinta-Jaskari, työmaapäällikkö Ympäristötekninen valvonta Ramboll Finland Oy: Projektipäällikkö Jukka Huppunen Suunnittelija Juha Parviainen Työmaavalvojat Juha Parviainen, Joni Göös ja Harri Görman Laboratorioanalyysit Eurofins Scientific Finland Oy, Tampere Suunnittelija Ramboll Finland Oy, Jukka Huppunen Viranomaisvalvonta Pirkanmaan ELY-keskus / Ympäristö- ja luonnonvarat, Kari Pyötsiä Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu, Pasi Päivärinne. 5. KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS 5.1 Kunnostuksen tavoitetaso Kunnostuksen tavoitteena oli poistaa pilaantuneista maista alueelle rakennettaville rakennuksille ja rakenteille sekä terveydelle aiheutuvat riskit ja haitat

9 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Valtioneuvoston 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot eivät sovellu suoraan käytettäväksi maaperän ja pohjaveden puhdistustarpeen arviointiin, sillä alueen maaperässä on todettu kynnysarvon ylittäviä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia ja alue tullaan tulevaisuudessa muuttamaan asuinkäyttöön. Alueelle saattaa tulla myös muita herkkiä kohteita, kuten leikkipaikkoja, mutta toisaalta osa alueesta jää katu- sekä paikoitusalueeksi. Haihtuvien yhdisteiden riskit asuinkäytölle alueella oli arvioitava tarkennetulla riskinarvioinnilla. Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin kaikki sellaiset haitta-aineet, joita esiintyy Vna 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksia kohteen maaperässä. Em. kriteerien perusteella kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu: antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, öljyhiilivedyt, (keskitisleet ja raskaat jakeet, C10-C40), antraseeni, bentso(a)pyreeni, fenantreeni, fluoranteeni, naftaleeni, PCB-yhdisteet, dikloorimetaani (metyylikloridi), tolueeni, ksyleenit Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin myös yhdisteet, joita esiintyy maaperässä haitta-aineen ominaisuuksiin (mm. haihtuvuus, kulkeutuvuus, myrkyllisyys) nähden merkittäviä pitoisuuksia ja joille ei ole määritetty Vna 214/2007 mukaisia kynnys- ja ohjearvoja. Em. kriteerien perusteella kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu: asenafteeni, fluoreeni, pyreeni, trimetyylibentseeni, butyylibentseeni, propyylibentseeni, propyylitolueeni, dikloorifluorimetaani Kunnostuksen tavoitteita: Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 mukaan o Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kiinteistön alueelta alemman ohjearvon ylittävältä osin 1 metrin syvyyteen ja haihtuvien yhdisteiden osalta rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista. o Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä riskinarvion mukaisesti. o Kaikki pilaantuneet maat poistetaan ongelmajätteen ylittävältä osin. o Rakennettavilla leikkialueilla pilaantuneet maat poistetaan kynnysarvopitoisuuden ylittävältä osin. Taulukossa 1 on esitetty kunnostuksen tavoitepitoisuuksia Taulukko 1. Kunnostuksen tavoitepitoisuuksia Haitta-aine Tavoitetasot, mg/kg Antimoni (Sb) 10 Arseeni (As) 50 Elohopea (Hg) 10 Koboltti (Co) 100 Kupari (Cu) 150 Lyijy (Pb) 200 Nikkeli (Ni) 100 Sinkki (Zn) 250 Ksyleenit 10 Naftaleeni 5 Öljyhiilivedyt, C 10-C Öljyhiilivedyt, C 21-C

10 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Pilaantuneisuutta on havaittu taulukon aineiden lisäksi seuraavilla aineilla: bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, PCB, öljyhiilivedyt, C5-C10, trimetyylibentseeni, butyylibentseeni, propyylibentseeni, fenantreeni, fluoranteeni, PAH, dikloorieteeni, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni 5.2 Kunnostuksen ajankohta Työmaan aloituskokous pidettiin Härmälänrannan ruokalarakennuksen kabinetissa. Kunnostuksen aloitusilmoitus lähetettiin ympäristöviranomaisille Kunnostustyöt alkoivat ja ovat olleet keskeytettyinä lähtien. 5.3 Kunnostuksen toteutus Kunnostettava alue aidattiin ja työmaa varustettiin pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. Kunnostus aloitettiin kesäkuussa 2013 nk. L-alueella suunnittelualueen etelä- /kaakkoisosassa. Elokuussa 2013 kunnostuskaivu siirtyi ensin I-alueelle ja lokakuun alussa J- alueelle. K-alueen kunnostuskaivu aloitettiin ja saatiin valmiiksi Edellä mainittujen alueiden kunnostuksen eteneminen on esitetty seuraavissa kappaleissa aikajärjestyksessä (ei aakkosjärjestyksessä). Alueilla ei ollut merkittävää määrää maanalaisia tai -päällisiä rakenteita. L-alueen kaakkoiskulmassa on noin 20 metrin matkalla sadevesiviemäri, joka risteää kunnostusaluetta. L-alueen pohjoisosan halki kulkee viemärilinja, joka on edelleen käytössä. Sekä L- että I-/J-alueella oli sadevesiviemärilinjat, jotka purettiin kaivun yhteydessä. Lisäksi I- ja J-aluetta halkonut metalliaita purettiin ennen ko. alueen kunnostuksen aloittamista. L-alueen luoteisosassa oli korkea valomasto, joka kaadettiin ja pätkittiin lokakuun alussa Kunnostus tehtiin lajittelevana kaivuna. Kaivumassat jaoteltiin Ekokem-Palvelu Oy:n määrittelemien vastaanottokoodien (B N) mukaan. Osa kaivualueista oli asfalttipinnoitettu. Lisäksi J- alueen lounaiskulmalta jouduttiin poistamaan pientä puustoa ja risukkoa. Piirustuksessa on esitetty kunnostettu alue kokonaisuudessaan. Piirustuksessa on esitetty luonnos tulevasta kaava-alueesta. Jäännöspitoisuusnäytealueet valittiin maastonmuotojen perusteella m 2 suuruisina alueina ja mitattiin GPS-paikantimen avulla. Tilaajan toivomuksesta kunnostustyön aikana tehtiin useita viikkoraportteja, joita käytiin myös läpi työmaakokouksissa. Liitteessä 2 on esitetty valokuvia kunnostusalueelta kesäkuusta 2013 toukokuulle L-alue Kaivutyöt aloitettiin vuoden 2013 kesäkuussa L-alueen kaakkoiskulmasta edeten kohti luodetta. Kaivannon itäreuna rajautui Valmetinkatuun ja etelässä Nuolialantien varren pyörätien viereiseen viherkaistaleeseen. Kaivu aloitettiin pintasorien kuorinnalla edeten vaiheittain syvempiin kerroksiin. Ensimmäisiin selvästi pilaantuneisiin maakerroksiin päästiin , kun KN46 ja KN55 väliseltä alueelta paljastui ilmeisesti vanha sadevesiviemärin pää, josta tulvahti kaivantoon noin 200 litraa paksua öljyn sekaista vettä. Linja laski havaintojen perusteella Valmetinkadun suunnasta kunnostettavalle alueelle. Lähialueen muu pilaantuneisuus huomioiden tilanteessa nähtiin parhaaksi imeyttää öljyinen vesi kohteessa jo olleeseen pilaantuneeseen maa-ainekseen. L-alueen itäreunalla maaainekset olivat yleisesti ottaen lähinnä öljypilaantuneita, mukana myös PCB-yhdisteitä. Pilaantuneisuus alkoi noin 1,0 1,5 m syvyydeltä ulottuen 3,0 4,0 m syvyyteen. Kaivun edetessä kohti länttä heinäkuun alussa pintamaan alta paljastui yhä enemmän voimakkaasti sekapilaantunutta jätetäyttöä. Jätetäyttö sijaitsi pilaantumattomaksi todetun pintasora tai -saven alla ulottuen 3,5 5,5 m syvyyteen. Rakennusteknisesti täyttöön kelpaavat pilaantumattomat soramaat hyödynnettiin myöhemmin osittain alueen täytössä, kun taas pilaantumattomat

11 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI täyttösavimaat poistettiin kohteesta. Lisäksi Skanska Talonrakennus käytti sovitusti osan pintasoramaista läheisen rakennustyömaan tarpeisiin. Alueen luonnonmaa oli alueella kauttaaltaan turvetta. Turvepinnan syvyys vaihteli alueella melko paljon, koska täyttömaamassat olivat painaneet turvetta monin paikoin syvemmälle tai muodostaneet liukupintoja nostaen turvekerroksen ylös. Kaivu lopetettiin alueella pääosin turvekerrokseen, josta otettiin jäännöspitoisuusnäytteet alueittain. Paikoin turvekerroksen läpi tehtiin kaivinkoneella pistoja, joilla varmistettiin, ettei kyseessä ole täyttömaakerros ja ettei syvemmällä maaperässä esiinny haitta-aineita. L-alueen itä-/koillisreunan seinämässä maaperässä havaittiin kohonneita liuotin- ja öljypitoisuuksia. Alue sijaitsee nykyisen kunnostuskaivannon ja Valmetinkadun varteen jäävän viheralueen välissä. Pilaantuneen maan laajuudessa ko. alueella ei tätä raporttia kirjoitettaessa ole vielä tarkkaa tietoa (KN ). Alueen kaivusta tekee haastavan alueen läpi risteävät maanalaiset, etelä-pohjoissuuntaiset kaapelilinjat. L-alueen pohjoisreunalla kaivu rajoittui lopulta ruokalarakennuksen kulmaukseen ja pysäköintialueeseen, josta jo osa jouduttiin poistamaan käytöstä, koska pilaantuneen maa-alueen havaittiin ulottuvan aiemmin arvioitua pohjoisemmaksi (mm. KN212 ja KN213). Ruokalarakennukselta kohti Valmetinkatua laskeva viemärilinja oli perustettu myös osittain jätetäytön sekaan, mutta linjan alapuolinen jätetäyttö pystyttiin poistamaan kaivamalla osuus kerrallaan ja viemärilinjaa ei tarvinnut purkaa. Viemärilinjasta noin 4 m etelään kaivannon pohjalle jäi ohut kerros jätteistä maaainesta, joka painui syvemmälle pilaantumattomaksi havaitun täyttösaven alle. Jätteen määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Ruokalarakennuksen seinustalla havaittiin, että jätetäyttökerros jatkui osittain rakennusta kohti 1,6 3,2 m syvyydessä (KN216). Kaivua ei sovitusti jatkettu tämän kunnostuksen yhteydessä, vaan rakennuksen ympäristön maaperän pilaantuneisuutta tarkastellaan vasta, kun toiminta rakennuksessa loppuu. Rakennus (nro 27) on myös suunniteltu purettavan tulevien vuosien kuluessa. Urakoitsija otti talteen työnaikaisia kaivutasoja ja kaivun päätteeksi pohjan tason. Mittausten ja jäännöspitoisuusanalyysien valmistuttua valmiille pohjalle asennettiin suodatinkangas, jonka jälkeen alueet täytettiin soralla. Täyttökoroksi tuli sovitusti +78, pohjoisosassa osin +79. L-alueelta poistettiin lopulta noin t pilaantuneita maa-aineksia. Alueen pinta-alaksi muodostui noin m 2. Alueen nykytilanteen mukainen täyttötaso saavutettiin , minkä jälkeen alueella ei ole tehty maaperän kunnostukseen liittyviä töitä I- ja J-alue I- ja J-alueiden maaperän kunnostus käsitellään samassa kappaleessa, koska kaivun edetessä havaittiin, että käytännössä alueet muodostivat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Alueet olivat suurelta osin asfalttipinnoitettuja. Alueen kaivu aloitettiin I-alueen pohjoisosasta (piirustus ), mistä edettiin vaiheittain kohti J-alueen lounais- ja eteläosia ja Härmälänojaa. Pohjoisessa kaivu rajautui tehdasalueen vanhaan tiehen ja rakennukseen 3. Idässä kaivu rajautui työmaan aikaiseen tiehen, joka kulki etelä-pohjoissuunnassa ruokalarakennuksen länsipuolella. Alueen eteläreuna rajoittui Härmälänojan varren koivikkoon ja länsireuna pilaantumattomaksi havaittuun seinämään. Alueen maaperä laski luonnollisesti kohti Härmälänojaa, mutta täyttömaakerroksen paksuus (2,0 9,0 m) vaihteli hyvin paljon alueen eri osissa luonnonmaan (turve) paikoittaisista painumista ja nousemista johtuen. Lokakuun alussa, kaivun siirtyessä J-alueelle, maaperässä havaittiin hyvin voimakkaita liuotinpitoisuuksia. Täyttömaan seasta myös löytyi vanhoja tynnyreitä ja maalipurkkeja. Liuotin- ja sekapilaantuneita maa-aineksia esiintyi kaivun yhteydessä tehtyjen havaintojen ja analyysien perusteella lähimmillään noin 6 metrin päässä Härmälänojasta. Leudon loppuvuoden 2013 ja syyssateiden myötä kaivannon syvimmät osat alkoivat olla marrasjoulukuussa niin märkiä, että kaivumassat velliintyivät ja kaivu hankaloitui. Kaivantoon ei kuiten

12 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI kaan havaittu purkautuvan varsinaista pohjavettä, vaan vettä valui kaivannon pohjalle eri puolilta ympäröivää aluetta J-alueen eteläpuolelta löytyi erillinen turvemaahan tehty kaivanto, johon oli sijoitettu ilmeisesti jonkin alueelta puretun rakennuksen kattorakenteita (kattohuopaa, eristevillaa, asbestilevyä). Kaikkiaan turpeen sekaista materiaalia poistettiin alueelta 162,94 t. Tammikuun puolessa välissä 2014 sää kylmeni ja maa alkoi jäätyä. Tässä yhteydessä kaivutyöstä tuli ajoittain hitaampaa, mutta samalla vesien kertyminen kunnostuskaivantoon väheni. Näin myös alueen syvimmästä osasta (korko n. +73, N2000) päästiin ottamaan lopulta edustavammin näytteitä. Näytteenoton ja kaivinkoneella tehdyn pohjan tarkastuksen yhteydessä havaittiin , että voimakkaasti sekapilaantuneita (näytteet KI 192 ja 195) maita oli vielä aiemmin havaittua syvemmällä. Viikon 6 ( ) päätteeksi kunnostuskaivu päätettiin keskeyttää toistaiseksi, kun havaittiin että pilaantuneita massoja oli edelleen tasolla n. +70 (vrt. Pyhäjärven keskivedenkorkeus +77,1). Kunnostuskaivannon syvimmän osan eteläosaa reunusti lopulta noin 4 5 m korkea lähes pystysuora turveseinämä, eikä kaivannon pohjalla saavutettu alkuperäisen maanpinnan tasoa. I- ja J-alueilta kaivetut suuret lohkareet (1 954,80 t, arvioitu kuormakuutioiden perusteella) kuljetettiin Tampereen Ruskonperän maanvastaanottoalueelle. I- ja J-alueilta on poistettu tätä raporttia kirjoitettaessa noin t pilaantuneita maa-aineksia ja alueiden kokonaispinta-ala on noin m K-alue K-alue sijaitsi ruokalarakennuksen eteläpuolella. Alue oli aiempien tutkimusten perusteella voimakkaasti öljypilaantunut. Alueen kunnostuskaivu aloitettiin ja saatiin valmiiksi Alueella ei kuitenkaan havaittu arvioitua määrää pilaantuneita massoja, vaan kokonaismassamääräksi muodostui ainoastaan 370 t (arvioitu t). Alueen laajuus oli noin 430 m 2. Kaivun yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella K-alueelle ei jäänyt pilaantuneita maa-aineksia. Kaikki K-alueen massat vietiin jatkokäsiteltäväksi Ekokemin Mahlianmaan kaatopaikalle Valkeakoskelle Betoni- ja tiilitäyttöalue L- ja J-alueiden sekä Härmälänojan väliselle alueelle oli vuonna 2007 läjitetty ja tasattu lähialueen puretuista rakennuksista muodostunutta betoni- ja tiilitäyttöä. Täyttö poistettiin suunnittelualueelta erillisen urakkana samanaikaisesti maaperän kunnostustyön yhteydessä. Materiaalit pulveroitiin pienempään raekokoon ennen kuljetusta jatkokäsittelyyn. Täytön paksuus oli 1,0 1,5 m. Massoja poistettiin kaikkiaan ,42 t. Täyttöalueen laajuus oli noin m 2. Betoni- ja tiilimursketta vietiin jatkokäsiteltäväksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle Forssaan (10 205,04 t) sekä Ekokemin Mahlianmaan kaatopaikalle Valkeakoskelle (4 045,38 t) Poistetut pilaantuneet maat, jätteet ja muut materiaalit Poistettujen maamassojen määrät on esitetty pilaantuneisuuden ja laadun mukaan lajiteltuna taulukossa

13 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 2. Poistetut maa-ainekset ja muut materiaalit. Kirjaintunnus B...N tyypin yhteydessä on Ekokemin käyttämä tunnus materiaalille. YHTEENVETO POISKULJETETUISTA MASSOISTA Tyyppi / koodi Kuvaus Vastaanottopaikka Massat yht. (t) Vastaanottomaksut yht. ( ) Asfaltti NCC Roads, Nokia 1 471,50 456,17 Puhtaat ylijäämämaat Valkeakoski 5 455, ,20 Puhdas rakennusjäte pulveroitua betonia, puhdasta (mm. puretun pumppaamon rakenteita) Valkeakoski 62, ,48 B-maat lievästi öljypilaantuneet Valkeakoski , ,87 C-maat lievästi sekapilaantuneet Valkeakoski 1 980, ,03 E-maat voimakkaasti metallipilaantuneet Valkeakoski 435, ,18 F-maat G-maat voimakkaasti öljypilaantuneet, mg/kg voimakkaasti öljypilaantuneet, mg/kg Valkeakoski , ,21 Pori 545, ,60 H-maat voimakkaasti sekapilaantuneet Pori , ,56 K-maat L-maat öljypilaantuneet yli vaarallisen jätteen raja-arvon sekapilaantuneet yli vaarallisen jätteen raja-arvon Pori 484, ,96 Pori 7 673, ,20 N-rakennusjäte pilaantunut rakennusjäte Pori 2 154, , mg/kg Turve, kattohuopa, eristevilla, asbestilevy Kivet voimakkaasti öljypilaantuneet, mg/kg Tarastenjärvi 2 343, ,48 Asbestijäte Tarastenjärvi 162, ,70 pilaantumattomia, massat arvioitu kuutioiden perusteella Ruskonperä, Tre 1 954, ,00 Puhdas betoni- ja tiilimurske Forssa , ,16 Puhdas betoni- ja tiilimurske Valkeakoski 4 045, ,52 Yht , ,96 Yhteensä massoja poistettiin urakassa vuosina ,16 tonnia. Näistä massoista pilaantuneita maa-aineksia oli ,78 t. Yllä mainittujen massojen lisäksi kaikilta kunnostuksen osa-alueilta poistettiin yhteensä 2,12 t kyllästettyä puuta ja 2,22 t kyllästämätöntä lautaa ja lankkua. Kaikista pilaantuneen maan kuormista ja jätekuormista laadittiin siirtoasiakirjat. Kuormat kuljetettiin peitettyinä vastaanottopaikkoihin. Kasettikuormien määrä oli kaikkiaan kpl Työnaikainen seuranta Kaivutöiden yhteydessä otettiin edustavia maaperänäytteitä kaivurintauksista, maakasoista ja koekuopista kaivumassojen pilaantuneisuuden laadun ja kunnostusalueen laajuuden määrittämiseksi. Näytteistä analysoitiin orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Maaperänäytteiden epäorgaanisten haitta-aineiden kenttäanalyysit tehtiin Niton XL3t röntgenfluoresenssiin perustuvalla kenttäanalysaattorilla. Maanäytteiden öljyhiilivetyjen kenttäanalyysit tehtiin PetroFlag-kenttäanalysaattorilla. Taulukossa 3 on esitetty työnaikana otettujen näytteiden ja niistä tehtyjen haitta-aineanalyysien määrät

14 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 3. Työn aikaisten näytteiden analyysimäärät Analyysi I ja J K L Kpl yht. PetroFlag (kenttämittaus) XRF, Niton XL3t 600 (kenttämittaus) Metallit, laboratorio Mineraaliöljyt, laboratorio BTEX-yhdisteet, laboratorio PAH-yhdisteet, laboratorio PCB-yhdisteet, laboratorio VOC-yhdisteet, laboratorio Syanidi, laboratorio Asbesti, laboratorio Lisäksi kaivumassoista teetettiin 12 kaatopaikkakelpoisuustutkimusta, joilla varmistettiin massojen asianmukainen sijoittaminen eri vastaanottopisteisiin. Kaivantovesistä otettiin näytteitä ennen öljynerotinta ja öljynerottimen jälkeen. Työn aikana maa-aineksista tehtyjen haitta-aine- ja jäännöspitoisuusanalyysien tulokset on esitetty taulukoituna alueittain raportin liitteessä 3. Laboratorion analyysitodistuksia säilyttää Ramboll Finland Oy Kaivumassojen käsittely ja välivarastointi Maamassoja välivarastoitiin alueen asfaltti- ja sorakentillä kuljetusten optimoinnin takia keskimäärin 2 3 päivää. Massat lajiteltiin eri kasoihin pilaantuneisuuden ja materiaalin perusteella Vesien käsittely Rannan täyttöalueen kaivantoon kerääntyi vaihtelevasti vettä sateista ja ilman lämpötilasta riippuen. Mikäli vedessä havaittiin öljyä, johdettiin vesi öljynerotuslaitteiston kautta maastoon imeytettäväksi. Puhdas vesi pumpattiin suoraan maastoon imeytettäväksi, mikäli se haittasi kaivua. Kaivantovesistä otettiin kunnostuksen aikana 3 näytettä Huomiorakenteet Kunnostetulle alueelle asennettiin suodatinkangas erottamaan luonnonmaa/kunnostamaton alue ja uudet täyttömassat Maa-ainesten hyötykäyttö Kohteesta kaivetut pilaantumattomat, geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat maamassat hyödynnettiin kaivantojen täytöissä L-alueella. I- ja J-alueiden uusi täyttösora ja -sepeli ostettiin erikseen Alueen jäännöspitoisuudet Näytteet analysoitiin Eurofins Scientific Oy:n laboratoriossa Tampereella ja/tai kenttämittauksin. Analyysitulokset on esitetty taulukoituna liitteessä 3. Jäännöspitoisuusnäytealueet on esitetty piirustuksessa

15 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Jäännöspitoisuusnäytealueet valittiin maastonmuotojen perusteella m 2 suuruisina alueina ja mitattiin GPS-paikantimen avulla. 6. KUNNOSTUKSEN LOPPUTULOS JA TAVOITETASON SAA- VUTTAMINEN 6.1 Puhdistustavoitteiden saavuttaminen Kunnostusalueilta on poistettu jätteitä ja pilaantuneita maita Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 mukaisesti. Puhdistustavoitteita ei ole saavutettu kunnostusalueen kaikissa osissa. Merkittävin yksittäinen selvittämätön alue on I- ja J-alueella oleva syvä sekapilaantunut kaivanto (näytealueet KI199 ja KI 200). Kaivannon pohja sijaitsee alueella noin tasolla +70, joten jatkotoimenpiteet ovat vesienkäsittelyn kannalta ongelmallisia. L-alueella kunnostuskaivu päättyi monin paikoin alkuperäiseen luonnonmaahan, joka oli turvetta. Alueelle ei arvioida jääneen merkittäviä määriä pilaantuneita maita, vaikka osassa jäännöspitoisuusnäytteistä havaittiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Näytealueet, joille jäi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ja riskinarvion perusteella määritetyt tavoitepitoisuudet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on esitetty piirustuksessa Alueet, joille jäi Vna 214/2007:ssa esitetyn alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on esitetty piirustuksessa Kunnostetun alueen ulkopuolelle jääneet pilaantuneet maat Kesäkuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana kunnostetun alueen ulkopuolelle arvioidaan jääneen pilaantuneita maita. Kunnostetun alueen rajaus on esitetty piirustuksessa Pilaantuneita maita arvioidaan olevan jäljellä ruokalarakennuksen (rakennus 28) länsi- ja itäpuolella, Valmetintien varressa (seinämänäytteet KN171.1 ja 2) sekä mahdollisesti öljyisen sadevesiviemärin ympärillä L-alueen kaakkoispuolella. 6.3 Massamäärät Pilaantuneita maamassoja kertyi erityisesti I- ja J-alueilta huomattavasti alun perin arvioitua enemmän. Alkuperäiset massa-arviot on esitetty piirustuksen yhteydessä. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty arvioidut ja toteutuneet pilaantuneet massamäärät. Taulukko 4. Pilaantuneet massamäärät, arvio ja toteuma Alue Arvioitu massamäärä (t) Toteutunut massamäärä (t) L I ja J = K Yhteensä ,57 L- sekä I- ja J-alueiden välinen massajakauma on likimääräinen, koska saman pilaantuneisuuskategorian massoja on kaivettu ajoittain samanaikaisesti molemmilta alueilta välivarastointiin. Massojen jakautumista alueittain on käsitelty tarkemmin kustannusten muodostumislaskelmissa

16 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 7. KAIVANTOJEN TÄYTÖT Täyttöjä tehtiin kunnostusalueelle kaivantojen tekemiseksi turvalliseksi ja jotta kaivannot eivät täyttyisi vedellä. Täyttömateriaalina käytettiin osittain alueen pintamaakerroksena ollutta soraa ja osittain tuontisoraa ja -sepeliä. Täyttöihin käytettiin vain pilaantumattomia maita. 8. RISKITARKASTELU 8.1 Lähtökohdat Kaikilla kaivualueilla ei ole saavutettu PIMA-päätöksessä esitettyjä kunnostustavoitteita. Tämän väliraportin riskitarkastelun lähtökohtana on tarkastella kortteleittain PIMA-kaivualueiden soveltumista suunniteltuun käyttötarkoitukseen asuinrakennusten alueeksi tai katu- ja parkkialueeksi. Johtopäätöksenä on esitetty vaihtoehtoiset toimenpiteet jatkotoimista. Kortteli- ja kunnostusalueet on esitetty piirustuksessa Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella PIMA-kaivualueiden soveltumista suunniteltuun maankäyttöön. Alueiden käyttömuodot tunnetaan tasolla asuinrakennusten alue ja katu- ja parkkialue. 8.3 PIMA-päätöksen määräykset ja perustelut PIMA-päätöksen mukainen lupamääräys 3: 1. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen. 2. Haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista (viimeistään rakennuksia rakennettaessa) 3. Muilta alueilta yli metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvioinnin mukaisesti. 4. Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haitta-aineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa. Perusteluosiossa kohtaan 4 ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteessä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta. Tämän vuoksi on edellytetty kynnysarvopitoisuuksia. Alla kortteleittain käsiteltävissä PIMA-kaivualueiden tarkastelussa (kappale 8.4) on verrattu saavutettua kunnostustasoa yllä esitettyihin määräyksiin. 8.4 Kunnostusalueet kortteleittain tarkasteltuna Konttilukinkatu länsipuoli asuinrakennusten korttelialue Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 5 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon

17 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 5. Kontinlukinkadun länsipuolen PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Haitta-aine Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/katu Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muuta alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Bentseeni Erittäin haihtuva 0,1/0,5-2 0,073/4-4,5 0,2/0,02/0,2 0,2 - x x x TEX Erittäin haihtuva 1,9/0,5-2 3,87/3,5-4,5 -/1/- - - x x x Öljyhiilivedyt C5- C10 Erittäin haihtuva 110/7-7,5 250/250/ x - - C10-C40 Erittäin haihtuva 280/0, /4-4,5 Mineraaliöljyt 300/300/ annettu fraktioittain - x x x Trimetyy- Haihtuva 6,1/7-7,5 0,64/0,5-2 2,7/3,5-4,5 20/10/200 0,05 ei AO libentsee- ni määritetty x x x 0,33/4-4,5 0,63/3,5-4,5 Haihtuva 0,661/7-7,5 0,105/3,5-4,5 0,137/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO Butyylibentseeni määritetty x x x 0,269/3,5-4,5 Haihtuva 0,4/7-7,5 0,047/0,5-2 0,12/3,5-4,5 20/10/200 0,001 ei AO Propyylibentseeni määritetty x x x 0,14/4-4,5 0,04/3,5-4,5 Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 0,5-7,5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin PIMA-kaivualueilla ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet

18 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä ovat mahdollisia, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrissä eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123). Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Kunnostuksen jatkaminen, jonka seurauksena alueet saattavat soveltua nykyisillä kunnostuskriteereillä herkimmille käyttömuodoille 3. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KI199, KI159, KI145, KI146, KI113, KI122, KI123), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Mahdollisessa kohdan 3 mukaisessa tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen Konttilukinkatualueen eteläpää - katualue Tarkastelu koskee suunnitellulla katualueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Taulukon 6 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon

19 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 6. Kontinlukinkatualueen eteläpää PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Haitta-aine Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ka tu Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muuta alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Co 24/2, /20/ x - Cu Kulkeutumaton Kulkeutumaton 110/4, /100/ x - V Kulkeutumaton 110/2, /2,5-3,5 150/100/250* x - C10-C40 Erittäin haihtuva Öljyhiilivedyt 400/4, /300/ annettu fraktioittain - x x - Trimetyy- Haihtuva 0,91/4,5-5 20/10/200 0,05 ei AO x x - Haihtuva 0,136/4,5-5 20/10/200 0,05 ei AO x x - Haihtuva 0,091/4,5-5 20/10/200 0,001 ei AO libent- seeni määritetty Butyylibentseeni määritetty Propyylibentseeni määritetty x x - * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetyt Katualueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 2,5-5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Havaitut koboltti, kupari ja vanadiinipitoisuudet ylittävät syvemmissä kerroksissa kynnysarvotason. Katualueelle pitoisuudet ovat soveltuvia. Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ja edelleen ulkoilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet kadun rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen

20 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä havaituilla haitta-ainetasoilla ei pidetä suunnitellulla katualueella merkittävinä. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrissä eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KI82, KI85 ja KI183), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseensa katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Vaihtoehdot: 1. Mikäli hulevesialueita tai asuinrakennuksia/leikkikenttiä halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KI82, KI85 ja KI183), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli - asuinrakennuskortteli Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 7 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon. Taulukko 7. Myrskynkadun eteläpuoli PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Hait- Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ka tu 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m ta- aine Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muut alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Cd Kulkeutumaton 1,1/4 1,3/0,7-1,2 12/1/ ,1/2-3 Co 21/1,6-2,8 110/20/ Cu Kulkeutumaton Kulkeutumaton 140/ /100/ x - Ni Kulkeutumaton 61/2,5-3 55/ /50/ x

21 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Bentseeni Erittäin haihtuva 0,44/2-3 0,19/4-4,5 0,2/0,02/0,2* 0,2* - x x x 0,03/1,3-1,8 Ksyleeni Erittäin haihtuva 18,1/2-3 17/1/ x x x TEX Erittäin haihtuva 19,7/2-3 -/1/ - - x x x Öljyhiilivedyt C10- C40 Erittäin haihtuva 410/2, /1,6-2,2 840/0,8-1,7 320/ /300/ annettu fraktioittain x x x x 3100/0, /1-3,5 Dikloo kloorie rieteeni Erittäin haihtuva 0,013/1,8-2,2 0,05/0,01/0,2 * 0,05* - x - - Trime metyylibentseeni Haihtuva 0,59/1,3-1,8 0,38/0,8-1,7 0,44/0,5-1 0,242/1-3,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x - x Butyylibentseeni Haihtuva 0,127/0,5-1 0,088/1-3,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x x x Propyylibentseeni Haihtuva 0,056/0,8-1,7 0,024/0,5-1 0,035/1-3,5 20/10/200 0,001 ei AO määritetty x x x PCB kulkeutumaton 1,7/0,5-1 0,35/1-3,5 1/1/12 1 x - x x * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetyt Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 0,5-3,5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät bentseenin, öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ylittävät kynnysarvotason ja PIMA-päätöksen määräysten perusteella rajoittavat leikkikentän sijoittamista

22 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseeni ja propyylibentseeni ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä voi esiintyä, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrät eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2 ), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin 1912 asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2). Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KN200, KN98, KN49, KN80, KN78, KN58, KN171.1 ja KN171.2), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseeni ja propyylibentseeni ja öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen Kortteli Myrskykadun pohjoispuoli - asuinrakennuskortteli Tarkastelu koskee suunnitellulla korttelialueella tehtyjä PIMA-kaivualueita. Korttelialue on suunniteltu asuinrakennusten alueeksi, jonne voidaan sijoittaa esim. leikkialueita. Taulukon 8 avulla voidaan tarkastella haitta-aineittain kaivualueiden soveltuvuus maankäyttömuotoon

23 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Taulukko 8. Myrskynkadun pohjoispuoli PIMA-kaivualueiden jäännöspitoisuudet. x= alueella määräys ei täyty haitta-aineen osalta. - = määräys täyttyy haitta-aineen osalta. Haitta-aineet Riskinarvioinnissa määritetyt kunnostustavoitteet PIMA-päätöksen mukaiset määräykset soveltuvista kunnostustavoitteista Pitoisuus (mg/kg)/ syvyys (m) Tavoitetaso asuin/leikki/ katu Haittaaine Haittaaineen ominaisuus Tavoitetaso rakennuksen alla 1. Alempi ohjearvotaso 0-1m 2. Haihtuvat pois rakennusten alta 4. Leikkialue 3. Muut alueet, yli 1 m syvyydeltä riskinarvion mukainen taso Co Kulkeutumaton 22/1,2 3,5 28/2,8 110/80/ x - Cr Kulkeutumaton 141/4-4,5 200/200/ x - Cu Kulkeutumaton 679/4-4,5 380/1,2 3,5 150/100/ x x Ni 53/1,7 2,3 100/50/ x - Pb 239/4-4,5 140/100/ x - Zn 1079/4-4,5 250/250/ x Kulkeutumaton Kulkeutumaton Kulkeutumaton Bentseeni 0,056/4-4,5 0,2/0,02/1* 0,2* - - x - Hyvin heikko haihtuvuus 1,4/4-4,5 5/5/ x - Hyvin heikko haihtuvuus 1,8/4-4,5 5/1/15* 5* - - x - reeni Hyvin heikko haihtuvuus 1,4/4-4,5 4/3/ x - Erittäin haihtuva Antraseeni Bentso(a)an traseeni Bentso(a)py Fenantreeni Heikko haihtuvuus 7,9/4-4,5 62/62/ Fluo- rantee- ni Heikko haihtuvuus 5,2/4-4,5 400/300/ x - Trimetyylibentseeni Haihtuva 2,5/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO määritetty x x

24 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Butyy- Haihtuva 1,069/4-4,5 20/10/200 0,05 ei AO x x - libent- seeni määritetty Propyylibentseeni Haihtuva 0,2/4-4,5 20/10/200 0,001 ei AO määritetty x x - Öljyhiilivedyt C10- C40 Kevyet jakeet erittäin haihtuvia 6100/4-4,5 320/1, /1, /1,2 3,5 300/300/ annettu fraktioittain x x x x * kynnys- ja ohjearvot, ei arvioinnissa määritetty erillisiä kunnostustavoitteita Korttelialueella esiintyy erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä 4,5-5 m syvyyksillä. Tavoitepitoisuuksiin verrattuna merkittävimmin ylittyvät öljyhiilivetyjen, trimetyylibentseenin, butyylibentseenin ja propyylibentseenin pitoisuudet. Metalli- ja PAH- pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason ja siten rajoittavat PIMA-päätöksen määräysten mukaan leikkikentän sijoittamista. Kulkeutumistarkastelu Haitta-ainepitoisuudet (lähinnä bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt) voivat haihtua maaperän huokoskaasussa ylempiin kerroksiin ulkoilmaan ja mahdollisesti tulevien rakennusten sisäilmaan. Kulkeutuminen alueelta eteenpäin pinta- ja pohjavesien mukana arvioidaan mahdolliseksi mutta vähäiseksi tilanteessa, jossa uudet rakennekerrokset ja hulevesien keräysjärjestelmät ohjaavat suotovesien liikkeitä alueella. Luontainen pintavesien kulkeutumissuuntana on todennäköisesti lounas, jossa sijaitsee Härmälänoja, joka laskee edelleen Pyhäjärveen. Terveys- ja ekologiset riskit Terveysriskejä voi esiintyä, mikäli haitta-aineet pääsevät haihtumaan mahdollisten rakennusten sisäilmaan. Haihtuminen ulkoilmaan on myös mahdollista, mutta pitoisuudet ovat todennäköisesti niin pieniä, ettei niiden arvioida aiheuttavan terveydellistä haittaa esimerkiksi leikkikentällä oleskeltaessa. Ekologiset riskit eivät ole havaituilla tasoilla ja rakennetussa ympäristössä merkittäviä. Myös suotovesien mukana kulkeutuvat haitta-aineiden määrät arvioidaan vähäisiksi rakennetussa ympäristössä, eikä niiden arvioida aiheuttavan ekologista riskiä ympäristöön. Epävarmuudet Haitta-aineiden määrät eli pilaantuneiden maa-ainesten kerrospaksuuksissa on epävarmuutta. Johtopäätökset Nykyisellä pitoisuustasolla PIMA-kaivualueet (KN228, KI100, KI93), joilla on havaittu haihtuvia haitta-aineita, soveltuvat katu- ja parkkialueiksi (piirustus 07). Nämä alueet eivät pois sulje tarkastellun korttelin asuinkäyttöä, vaan soveltuvuus katu- ja parkkialueeksi koskee ainoastaan kaivualueita (KN228, KI100, KI93)

25 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI Vaihtoehdot: 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet (KN228, KI100, KI93) huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMAkaivualueille (KN228, KI100, KI93), tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Tarkentavassa riskinarvioinnissa arvioitavia haitta-aineita ovat bentseeni, trimetyylibentseenit, butyylibentseenit, propyylibentseenit ja kevyimmät öljyhiilivedyt. Bentseenille ei ole määritetty riskinarvioinnissa kunnostustavoitetta. Merkittävin arvioitava altistumisreitti on sisäilman kautta altistuminen. 8.5 Yhteenveto Taulukko 9. Johtopäätösten yhteenveto Kortteli Konttilukinkatu länsipuoli Johtopäätökset 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Kunnostuksen jatkaminen, jonka seurauksena alueet saattavat soveltua nykyisillä kunnostuskriteereillä herkimmille käyttömuodoille 3. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut Kortteli Myrskykadun pohjoispuoli Kortteli 1912 Myrskynkadun eteläpuoli Konttilukinkatualueen eteläpää 1. Asuinrakennusten sijoittaminen korttelialueelle siten, että PIMA-kaivualueet huomioidaan katu- ja parkkialueena 2. Mikäli asuinrakennuksia/leikkikenttiä tai hulevesialueita halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut 1. Mikäli hulevesialueita tai asuinrakennuksia/leikkikenttiä halutaan sijoittaa kyseisille PIMA-kaivualueille, tehdään tarkennettu riskinarviointi ko. kaivualueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakennustekniset ratkaisut

26 CARGOTEC FINLAND, HÄRMÄLÄNRANTA, PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN KUNNOSTUKSEN OSARAPORTTI 9. JATKOTOIMENPITEET 9.1 Lisätutkimukset Alueella on syytä tehdä lisätutkimuksia maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi Härmälänojan pohjoispuolelle Nuolialantien viereiseltä viheralueelta Härmälänojan ylittävälle vanhalle sillalle rakennuksen 3 (piirustus ) länsipuolella. Alueilla, joille on jäänyt kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, on mahdollista tehdä lisätutkimusten yhteydessä huokoskaasumittauksia, joita voidaan käyttää tarkennetun riskinarvion työkaluna. 9.2 Käyttörajoitukset Kun kunnostuskohteessa tehdään myöhemmin kaivu- tai maanrakennustöitä alueilla, johon on jäänyt kynnysarvot ylittäviä, mutta tavoitepitoisuudet alittavia, haitta-ainepitoisuuksia, tulee nämä pitoisuudet huomioida. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet pitää ottaa huomioon erityisesti rakennettavilla alueilla sekä hulevesialueiden ja -järjestelmien suunnittelussa. Ennen kaivutöiden aloittamista niistä täytyy ilmoittaa Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9.3 Kunnostuksen jatko Ennen päätöstä kunnostuksen jatkumisesta on alueella syytä tehdä lisätutkimuksia maaperän ja huokoskaasujen osalta jäljellä olevan kunnostustarpeen selvittämiseksi. Lisäksi alueelle suunniteltavien rakennusten ja toimintojen sijainteja on syytä tarkentaa. Tampereella 12. kesäkuuta 2014, Ramboll Finland Oy Jaana Sunell Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Juha Parviainen Suunnittelija Ramboll Finland Oy

27

28 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.1 Kuva 1. Pintamaiden kaivua L-alueen itäosassa Kuva 2. Öljyisen sadevesirummun pää L-alueen kaakkoisosassa

29 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.2 Kuva 3. Kaivutöitä L-alueen itäosassa Tumma alue kuvassa oli luonnonturvekerrosta. Kuva 4. Vanhan sadevesirummun pää vasemmalla ja käytössä olevan sadevesilinjan kaivo oikealla L-alueen kaakkoiskulmassa, kuva

30 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.3 Kuva 5. Pilaantuneen maan kaivua L-alueen itäosassa Kuva 6. Raskaan pintamaasorakasan aiheuttama pohjaturpeen nousema L-alueen itäosassa

31 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.4 Kuva 7. Pilaantuneen maa-aineksen alla oli monin paikoin tiivis luonnonturvekerros. Osa L- alueen täyttösavista (harmaa) oli tutkimusten perusteella pilaantumattomia, joten niitä ei kaivettu. Kuva 8. Yleiskuva kunnostusalueen L itäreunalta kohti länsi-lounasta

32 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.5 Kuva 9. L-alueen maatunutta, öljyistä jätetäyttöä Kuva 10. Jätetäytön paksuus L-alueella vaihteli 2 4 metrin välillä, kuva

33 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.6 Kuva 11. Täyttötöitä L-alueen kaakkoiskulmalla Kuva 12. Jätetäytön kaivua L-alueen keskiosassa

34 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.7 Kuva 13. Yleiskuva L-alueen keskiosasta kohti itää Kuva 14. Yleiskuva I-alueen pohjoisosasta

35 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.8 Kuva 15. I-alueen sadevesiviemäröintejä pohjoisosassa , jotka purettiin myöhemmin Kuva 16. Seinämänäytealue KN171.1 ja 2 L-alueen itäreunalla

36 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.9 Kuva 17. I- J-alueita Etualalla vihreillä tikuilla merkitty jäännöspitoisuusalue KI39 Kuva 18. Betoni- ja tiilimurskeen pulverointia

37 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.10 Kuva 19. Erityisesti J-alueelta löytyi useita ruosteisia tynnyreitä sekä lakka- ja maalipurkkeja, kuva Kuva 19. L-alueen jätetäytön havaittiin jatkuvan kohti luodetta ja ruokalarakennusta. Kuvan keskellä ruokalarakennukselta tuleva viemärilinja. Kuva

38 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.11 Kuva 20. J-alueen erityisesti liuottimilla pilaantunutta täyttöä , kaivannon syvyys noin 4,5 m. Kuva 21. J-alueen tynnyreitä ja purkkeja

39 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.12 Kuva 22. I- ja J-aluetta rakennuksen 3 katolta Kuva 23. J-alueen länsikulma lähellä Härmälänojaa , myöhemmin näytealue KI157.

40 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.13 Kuva 24. L-alueen luoteiskulma lähellä ruokalarakennusta , seinämänäytteet KN Kuva 25. L-alueen länsiosan suodatinkankaan asennusta ja täyttötöitä

41 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.14 Kuva 26. L-alueen luoteiskulmassa sijaitsevan viemärilinjan alta poistettu jätetäyttö korvattiin soralla Kuva 27. K-alueen kaivualuetta

42 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.15 Kuva 28. I- ja J-alueen uutta sora- ja sepelitäyttöä , taustalla rakennukset 3 ja 27 Kuva 29. I- ja J-alueen kunnostuskaivanto

43 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.16 Kuva 30. J-alueen eteläpuolelta löytynyt turvekuoppa, jossa oli kattohuopaa, eristevillaa ja asbestilevyä, kuva Kuva 31. J-alueen eteläosassa otettiin jäännöspitoisuusnäytteitä kaivinkoneella tehdyistä pistoista pintamaan jäätymisestä johtuen, kuva

44 Valokuvia kunnostuskohteesta Liite 2.17 Kuva 32. Pakkasten kiristyttyä vesien kertyminen kunnostuskaivantoon väheni ja I-/J-alueen keskiosissa havaittiin pilaantuneita maita esiintyvän vielä selvästi aiempaa syvemmällä, kuva Kuva 33. I- ja J-alueelle kunnostustöiden keskeytyksen jälkeen muodostunut lampi, kuva

45 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 1/5 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit L-alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: pvm Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit seeni eeni bentsee 3 0,02 1 0,005 0, leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni sum. bentseenit 3 bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni KN1 0,0-1,0 1,0 Sr kasanäyte, kaakkois- ja eteläreunan pintamaita Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - ##### - ### ### ### #### ### #### #### #### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2 1 T ,5 % <1,5 12 <0,4 <0,2 8/, <50 KN2 0,0-1,0 1,0 Sr " 2 1 T ,6 % <1,5 13 <0,4 <0,2 6, , <50 KN3 1,0-1,2 0,2 Sr, metallikuona, tiili eteläreunasta, osin n. 20m alueen itäreunasta, n. 25m vihreä 3 4 T ,9 % <1,5 8,4 <0,4 0,72 5, itäreunalla, tummahko, lievä öljyn KN4 0,7-1,2 0,5 Sr haju Sr, Sa, n. 15m itäreunasta, tumma, todella KN5 1,2-1,2 0,0 metallikuona öljyinen itäreuna, Sa soran alla, tumma, KN6 1,0-1,3 0,3 Sa öljyn haju n. 15m itäreunasta, tumma, todella KN7 1,0-1,7 0,7 Sr öljyinen (KN5), kasa 3 öljyn hajuinen Sa itäreunalla, kasa KN8 1,0-2,0 1,0 Sa 2 Kalkkia?, valkoinen kuona, Ca KN9 2,0-2,5 0,5 kuona mg/kg öljyinen maa itäreunasta n. 15 m, KN10 1,0-2,0 1,0 Sa kasa 4 itäreuna, luonnonmaa saven alla, KN11 2,0-2,5 0,5 Tv turve n. 7 m itär., 20 m etelär., tumma, KN12 1,5-2,0 0,5 Sa öljyn haju n. 25m itär., m etelär., KN13 1,2-1,8 0,6 Sa, Sr tumma, lievä haju 3 4 T ,2 % <1,5 11 <0,4 <0,2 7, <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,069 0,051 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,15 <0,05 <0,05 0,075 <0,05 0,15 0,56 0,037 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < T ,7 % <1,5 11 <0,4 <0, , <0,01 <0,01 0,32 0,378 0,698 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,051 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,15 0,09 <0,05 <0,05 0,14 0,19 0,15 0,83 0,17 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,02 6,6 0,996 0,29 <0,01 <0,01 <0, T ,3 % <1,5 13 <0,4 3, <0,01 0,015 0,33 0,41 0,69 <0,05 0,34 0,19 0,11 0,15 <0,05 3,5 0,42 1,8 0,072 0,76 0,79 1,5 11 0,11 <0,01 <0,01 <0, T T ,4 % <1,5 10 <0,4 <0, , T /4 T ,7 % <2,3 12 <0,6 4, , L ,2 % <3 <8 <0,8 0,65 < < <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,55 <0,1 0,21 <0,1 0,35 <0,1 1, T /4 3 T KN14 0,5-1,5 1,0 Sa eteläreuna, puhtaampi Sa, kasa T ,6 % 12 0, , KN15 2,0-3,0 1,0 Sa, n. 10 m itäreunasta, öljyinen, turpeen sekainen maa, kasa 7 (kpkelp.) 4 5 L/T 70,1 % 8,4 0, <0, <1 0,28 49 <0,5 0,03 0,017 0,49 1,61 2,143 2,1 1,9 0,29 1 0,6 0,36 0,54 0,18 0, ,7 6,5 0,21 2,3 11 4,8 50 <0,01 <0,01 <0,01 47 Tv, Lo KN16-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa T 86,2 % <1,5 10 <0,4 <0, <0,5 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 0,16 0,048 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 0,227 0,07 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 < KN17 3,0-3,5 0,5 Tv, Sa n. 10 m itäreunasta, ö-maan alla, kasa 6 / Tarastenjärvi 3 3 L 51,6 % <0,01 8,8 0,23 0, <0,02 <0,02 <0,02 0,176 0,176 0,85 0,62 <0,2 0,95 0,77 0,67 0,58 0,36 <0,2 5,3 1,8 1,7 0,46 1,6 0,72 2,9 19 <0,05 <0,02 <0,02 <0,02 < KN18-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 2 / F 3 3 T ,9 % 12 <0, KN19 2,4-2,7 0,3 Sa n. 6 m itäreunasta, 15 m etelär., 3 2 L tiivis, sininen Sa, lievä haju KN20 2,0-3,5 1,5 Sa n. 20 m itär., n. 20 m etelär., täyttösavi, osin lievä haju, 3 2 T ,6 % 10 <0, , <1,5 <0, koekuoppa edellisen alapuolelta, turve, ei ö- 2 1 L KN21 3,5-4,0 0,5 Tv hajua 10-15m eteläreunasta, ruosteinen 3 1 T KN22 1,0-1,0 0,0 Sr Sr Sr, Sa, bet., KN23 0,0-1,0 1,0 eteläreuna, sekalainen täyttö 3 2 T asf. KN24 0,7-1,2 0,5 Sr, Sa kasa T ,2 % <1,5 11 <0,4 0,24 8, n. 30 m itär., 30 m etelär., tumma, KN25 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, rauta melko voim. haju, kasa 8 n. 30 m itär., 30 m etelär. Läheltä KN26 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, rauta edellistä, tumma, melko voim. haju, kasa T ,4 % <1,5 14 <0,4 0,23 8, <0,01 0,012 0,02 0,35 0,49 <0,01 <0, T ,5 % <1,5 11 <0,4 <0,2 7, , KN27-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 2 / F 3 3 T KN28 0,0-0,0 Sa kontrollinäyte, uusi täyttö, kasa T eteläreuna, n. 30 m itäreunasta, KN29 1,5-3,5 2,0 Sa, Sr, Ki öljyinen 29 m itär., 15-30m etelär., osin KN30 0,8-1,1 0,3 Sa, Sr, betoni öljyn hajua 4 5 T ,9 % <1,5 10 <0,4 0, , T m itär., 15-30m etelär., melko KN31 1,0-1,5 0,5 Sa, Sr, betoni 4 4 T ,3 % <1,5 9,7 <0,4 0, <0,01 <0,01 0,027 2,028 0,18 <0,01 <0, pistävä öljyn haju itä-koillisreuna, tummahko, lievä KN32 0,8-1,2 0,4 Sr 3 2 T öljyn haju itäreuna, osin tumma, lievä öljyn KN33 0,8-1,3 0,5 Sr, betoni 3 2 T haju, betonia Sr, puu, itäreuna, sekalaista jätettä (KN32- KN34 1,2-1,7 0,5 kumi, metalli 3 4 T > ,2 % <1,5 11 <0,4 2, ,5 <0,01 0,022 0,27 2,2 2,492 <0,05 0,14 <0,05 0,16 0,11 0,11 0,066 <0,05 <0,05 0,72 0,28 0,34 0,061 0,4 4,9 0,45 6,5 4,8 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 11,7 3,032 1,3 <0,01 <0, alta), tumma, voimakas ö-haju ym. jäte Sr, puu, itäreunasta 5-15 m, sekalaista KN35 0,8-1,5 0,7 kumi, metalli jätettä (KN32-33 alta), tumma, 3 4 T ,1 % <1,5 14 <0,4 1, <0,01 0,027 0,22 1,66 1,907 0,06 0,16 <0,05 0,17 0,1 0,11 0,069 0,058 <0,05 0,65 0,39 0,34 0,065 0,33 4,6 0,44 5 6,2 <0,01 0,056 0,038 <0,02 10,6 2,744 0,88 <0,01 <0, ym. jäte voimakas ö-haju Sr, Sa, itär m, tummahko, enemmän KN36 1,2-1,8 0,6 3 3 T metalli Sa kuin edellä eteläreuna, koekuoppa, KN37 1,3-2,6 1,3 Sa 3 1 T ,1 % <1,5 8,1 <0,4 <0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 < <0,02 <50 täyttösavi, pari lautaa, yksi kanto eteläreuna, koekuoppa, KN38 2,6-3,3 0,7 Tv 2 1 L ,5 % <3 10 <0,8 1,1 < < <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,04 <100 luonnonmaa, turve Sa, Sr, sekal. eteläreunasta 0-20m, iräreunasta KN39 1,0-1,5 0,5 3/4 3 T ,5 % 10 0, , täyttö m. lievä ö-haju Sa, Sr, sekal. KN40 2,0-2,5 0,5 etelär m, lievä haju 4 3 T ,7 % 51 0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,053 <0,05 0,069 0, täyttö KN41 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa, jäte itär m, tumma, lievä haju 3 3 T ,7 % <0,5 0,01 0,093 0,029 0,132 0,267 <0,05 <0,05 <0,05 0,063 0,077 0,065 0,056 <0,05 <0,05 0,08 0,13 <0,05 0,051 0,088 0,073 0,12 0,73 0,25 <0,02 0,038 0,027 <0,02 <0,02 0,66 0,207 0,064 <0,01 <0,01 < KN42 2,0-3,0 1,0 sekal. jäte itäreunasta m, puuta ja erilaista jätettä 3 4 T ,8 % , ,7 0,37 0,17 0,067 0,23 0,837 0,4 0,14 0,14 1,9 1,4 1,2 0,77 0,71 0,25 1,3 3,6 0,15 0,8 2,1 0,24 3,1 19 0,21 <0,03 0,072 <0,03 <0,03 <0,03 0,334 0,111 0,047 <0,01 <0,01 < KN43 2,0-3,0 1,0 " ", kp-kelpoisuusnäyte 3 4 T ,4 % , ,18 0,073 <0,02 0,161 0,414 0,64 0,17 0,21 1,6 1,5 1,4 1,1 0,77 0,27 2,4 3,6 0,36 0,93 1,9 0,29 3,1 20 0, KN44 1,0-1,7 0,7 Sa, Sr itär m, etelär m, lievä haju 3 2 T KN45 1,6-2,7 1,1 Sa jp-näyte, kaakkoiskulma, tiivis Sa 2 1 T 76,6 % <1,5 11 <0,4 <0, <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <50 KN46 1,6-2,8 1,2 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 75,9 % <1,5 12 <0,4 <0, , <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0, KN47 0,7-1,2 0,5 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 81,1 % <1,5 9,5 <0,4 1, , <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 0,069 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0, KN48 1,2-1,5 0,3 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2 1 T 79,2 % <1,5 8,5 <0,4 <0, , <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0, KN49 1,6-2,2 0,6 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2/3 1 T 80,2 % <1,5 8,1 <0,4 <0, ,4 < <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 0,045 0,0016 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0, KN50 1,2-2,0 0,8 Sa jp-näyte, tiivis Sa 2/3 1 T 80,2 % <1,5 8,7 <0,4 <0, ,5 < <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 < KN51-0,0 Sa, Sr kontrollinäyte, kasa 1 (B) 3 2 T KN52-0,0 Sa, Sr, sekal. kontrollinäyte, kasa 3 (H) 3 4 T täyttö 1.7. KN53 1,4-1,8 0,4 Sa pohjanäyte, eteläreuna, tiivis Sa 3 1 T KN54 1,8-3,0 1,2 Sa, Tv pohjanäyte, eteläreuna, tiivis Sa 3 2 T/L KN55 4,0-4,0 0,0 Tv KN56 2,0-3,0 1,0 Sa, Sr jp-näyte, itäreuna, luonnonmaa, turve eteläreunasta m, kasanäyte (F) 3 1 L ,0 % 16 1, < <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,1 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,04 <0,2 <0,008 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <0,04 <80 < T KN57 1,2-2,2 1,0 Sa jp-näyte, eteläreuna, tiivis Sa 2 1 T 76,7 % 9,8 0, , <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0, KN58 1,8-2,2 0,4 Sa jp-näyte, eteläreuna, tiivis Sa 2 1 T 76,4 % 6,2 0, , <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,002 <0,01 0,013 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 < KN59 2,5-3,5 1,0 Tv, Hm, Sa jp-näyte, eteläreuna, luonnonmaa 3 1 L ,7 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 0,037 <0,004 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,027 <0,02 <0,02 0,023 <0,02 < KN60 2,5-3,7 1,2 Tv, Hm, Sa jp-näyte, eteläreuna, luonnonmaa 3 1 L ,3 % <0,02 <0,02 <0,02 0,19 0,19 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,028 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <50 <100 KN61-0,0 sekal. jäte sekalainen jäte, kasa 10 (L) 3 5 T ,5 % KN62-0,0 Sa öljyinen kasa, kasa 3 (H) 4 4 T KN63 0,0-1,5 1,5 Sr, Sa, Hm sekalainen pintatäyttö eteläreunalla 4 2 T KN64 0,0-1,0 1,0 itäreunasta 40m, etelär. 30m, ei Sr merkkejä pilaantumisesta, 3 1 T kasanäyte KN65 0,0-1,0 1,0 itäreunasta 40-50m, etelär. 40- Sr 50m, joitakin tummia kohtia, 3 1 T kasanäyte KN66 1,0-1,5 0,5 Sa, Hm eteläreuna länteen, pohja 3 1 T/L KN67 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN68 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr 8.7. KN69-0,0 Sa, Sr 9.7. KN70 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN71 1,0-2,5 1,5 Sa, Sr KN72 0,0-1,0 1,0 Sr KN73 1,5-3,0 1,5 Sa, Sr KN74 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr KN75 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr itär. 40m, etelär m, kasanäyte itär. 40m, etelär m, kasanäyte kasa 1 (B), kaivettu etelär m, itär. 50m itär m, etelär m, kasanäyte itär m, etelär m, kasanäyte, laajempi alue (--> B) itär m, etelär m, pintamaita itär m, etelär m, kasanäyte (--> B) itär m, etelär m, kasanäyte (--> H) itär m, etelär m, kasanäyte (--> B) 3 2 T T T T /3 T T T T T KN76 0,2-1,7 1,5 Sa, Tv, Hm jp-näyte 3 1 T/L 52,8 % 8,3 0, <7, <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0, KN77 0,2-0,8 0,6 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2 1 T/L 52,8 % 43 0, <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 < KN78 0,8-1,7 0,9 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2/3 1 T/L 49,7 % <8 0, < <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,25 <0,1 0,64 0,89 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,381 <0,02 0,056 <0,02 <0, KN79 1,3-1,6 0,3 Sa jp-näyte 1 1 T 71,1 % 9,3 <0, <7, <0,015<0,015 <0,015 <0,015 <0,04 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0,015 <0, KN80 1,3-1,8 0,5 Sa, Tv, Hm jp-näyte 2/3 1 T/L 40,1 % 8,9 0, < ,03 <0,02 <0,02 0,33 0,361 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <0,1 <0,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,13 <0,1 0,13 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,59 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 < KN81 1,5-2,5 1,0 Sa, Sr KN82 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr KN83 0,0-1,5 1,5 Sa, Sr itär m, etelär m, sekalainen täyttö, osin öljyinen itär m, etelär m, kasanäyte, pintamaan alta, hyvin vähän jätettä seassa --> H eteläreunan pintamaita, joukossa betonia 4 3 T T T

46 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 2/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - ##### - ### ### ### #### ### #### #### #### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg sekalainen KN84-0,0 jäte KN85 1,0-2,0 1,0 Sr, Sa kasa 10 (L) 3 5 T itär m, etelär m, kasanäyte, pintamaan alta, hyvin 3 2 T vähän jätettä seassa --> H KN86 2,2-2,5 0,3 Tv, Sa koekuoppa L-alueen lounaiskulmalla 3 1 T/L KN87 2,5-2,8 0,3 Tv koekuoppa L-alueen lounaiskulmalla 3 1 L 0 puhtaita pintamaita, kasa keskellä KN88-0,0 Sr 2 1 T aluetta eteläreunan pintamaita, joukossa KN89 0,0-1,0 1,0 Sa, Sr, betoni 3 1 T betonia pintamaakasa 1, L-alueen KN90 0,0-1,0 1,0 Sr länsireunalla, itär m, etelär. 3 1 T m pintamaakasa 2, L-alueen KN91 0,0-1,0 1,0 Sr länsireunalla, itär m, etelär. 3 1 T m tumma savi, itär m, etelär. KN92 1,0-2,5 1,5 Sa 3 2 T m tumma savi, itär m, etelär. KN93 1,0-2,0 1,0 Sa 3 2 T m sekalainen KN94-0,0 kasa 10 (L) 3 5 T jäte eteläreunan pintamaita, joukossa KN95 0,0-1,0 1,0 Sa, Sr, betoni 3 1/2 T ,3 % 12 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < betonia, uusintanäyte (KN89) Sa, Sr, tiili, KN96 1,0-2,0 1,0 betoni, L-alueen lounaiskulma 3 2 T metalli sekalainen KN97-0,0 kasa 10 (L) 3 5 T ,8 % ,4 <0,02 <0,02 <0,02 0,109 0,109 0,14 <0,02 0,027 <0,02 0,031 <0,02 0,41 0,098 0,029 <0,02 <0, jäte itäreunan ojan pohja ja reunat, KN98 2,5-3,0 0,5 Sa, Tv 4 3 T/L 40,3 % 15 <0, < <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,02 0,009 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 < öljyn hajua! itär m, etelär m, KN99 1,5-2,0 0,5 Sr 3 1 T tumma, pintasoran alta itär m, etelär m, KN100 0,0-1,5 1,5 Sr, betoni 2 1 T betoninsekainen Sr vähän rak.jätettä seassa, KN101-0,0 Sa, Sr 3 2 T kontrollinäyte, kasa H itär m, etelär m, KN102 1,0-2,0 1,0 Sa tumma, hieman öljyn hajua, 3 3 T kasanäyte itär m, --> etelär. B 60-70m, KN103 1,0-2,0 1,0 Sa, Sr tumma, hieman öljyn hajua, 3 3 T kasanäyte --> B itär m, etelär m, jpnäyte KN104 2,0-3,0 1,0 Tv 3 1 L 31,7 % 14 1, < <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 < KN105 0,8-1,1 0,3 Mr L-alue, lounaiskulma, JPN 3 1 T ,0 % 7,6 <0,1 <0, < KN106 1,0-2,0 1,0 SrMr KN107 1,5-2,5 1,0 SrMr (ki) KN108 1,5-2,5 1,0 SrMr KN109 2,0-2,3 0,3 SrMr KN110 2,1-2,4 0,3 Tv/Mr L-alue, Reunanäyte, otettu tiili- ja betonijätteisestä kerroksesta, varmistus L-Alueen pohjoispuoli, keskeltä kaivojen aluetta, kun puhdas pintamaa kaivettu pois. Kasanäyte. Vaikuttaa öljyiseltä > B Vertaa edellinen näyte, mutta suoraan kaivettavasta penkasta kokooma. Vaikuttaa öljyiseltä. ---> B Pohjanäyte, ei haise. Oletettu JPN. Näytteen KN78 länsipuolelta. Org. Messissä. Pohjanäyte, ei öljyn hajua, oletettu JPN. Näytteen KN80 länsipuolelta. 1 2 T ,2 % 9,7 <0,1 0, < T T T ,2 % 9,5 <0,1 <0, < T/L ,3 % 5,8 0,2 <0, <75 KN111 2,0-2,1 0,1 simr Pohjanäyte, L-alueen lounaisreuna, kolmionmuotoinen alue. Mahdollinen JPN 2 2 T ,3 % 7,2 <0,1 <0, < KN112 2,5-4,0 1,5 org. Jäte / puu Jätekerros, öljyä mukana paljon, läinnä puujätettä, mut rautaa ja lasiakin mukana. Haisee pahalle, mahdollisesti myös PCB -> pika- LABRA --> PCB = 0,51 (AOA- YOA) 3 4 T , SrM/srMr/bet Pintakerros L-alueen KN113 0,0-1,2 1,2 oni- ja tiilim luoteisreunalta, kuorittuna kasalle Vertaa edellinen näyte, mutta L- SrM/betoni- alueen lounaisreuna. Betoni- ja KN114 0,0-1,2 1,2 ja tiilimurske tiilimurskaa enemmän, haisee betonille. 2 2 T ,4 % < T KN115 2,0-4,0 2,0 Jätekerros kasalta/aumasta. Kokoomanäyte, haisee puulle jne. Puujätteinen Mukana myös muuta kerros rakennusjätettä. Kaivettu L-alueen lounaisreunasta -> Pelkkää jätettä (tulkinta) -> N 2 4 T KN116 1,5-3,0 1,5 simr Öljyltä haisevahko täyttömaa, kaivualueen keskeltä, kerros ennen jätekerrosta. Vrt. KN107, mutta seuraava siivu koppeja kohti. Haisee ja tummahko. ----> B 2 3 T KN117 1,5-3,0 1,5 SrM/SrMr KN118 1,2-1,8 0,6 SrM/SrMr KN119 2,0-3,0 1,0 sasimr KN120 2,0-3,5 1,5 sasimr Vrt. edellinen näyte. Varmistusnäyte, että sijoituspaikka sama. Haisee ja on tummaa. --> B Seulanperä-kamalta vaikuttava kerros, joka hieman sotkeentunut alempaan silttikerrokseen. Varmistusnäyte. L-alueen länsireuna Vertaa em. Näyte, mutta sen alapuolinen "savikerros", joka edeltää jätekerrosta. -> Ellei käy täyttöön, niin --> puhtaana maana pois Lounaiskulma, "savikerros" jätekerroksen päältä. Seurantanäyte; Onko puhdasta, täyttöön kelpaamatonta? 2 4 T T T T KN121 2,5-4,0 1,5 simr Vertaa edellinen, mutta kaivettu länsi- ja luodekulmilta. Ehkä lievä öljyn tms. haisu. -> Pilaantumaton 3 2 T KN122 0,0-2,0 2,0 SrM Pintakerrosta L-alueen luoteisreuna. Ei poikkeavaa -> Sopiiko täyttöön - näyte. 1 1 T KN123 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte, suunnikkaan muotoinen ala, näytteen KN104 ja - 79 eteläpuolelta, Jätekerroksen alapuolinen maa -> LAB Mö? 2 2 L Reagens keltainen - 28,2 % 0,19 <0,02 0,046 0,43 0,666 <0,02 <0,02 < 40 < > Luonnollista KN124 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte, suunnikkaan muotoinen ala, näytteen KN80 pohjoispuolelta, Jätekerroksen alapuolinen maa -> LAB Mö? 2 2 L ,2 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 < 40 < Kokoomanäyte L-alueen kaivannon länsipuolen jätekerroksesta, kun KN125 3,5-5,5 2,0 Sekal. jäte sitä kaivetaan kasalle ja nostetaan kaivannosta (läjitys) 2 3 T KN126 4,0-4,5 0,5 Tv Pohjanäyte kokoomana. Noin näytteen KN111 pohjoispuolelta. 2 2 L KN127 3,0-4,5 1,5 sisrmr KN128 4,5-5,0 0,5 Tv Öljyiseltä lievästi vaikuttanut alue jätekerroksen poiston jälkeen L- alueen lounaisreunalla, vertaa näyte 106, mutta syvempää. -> Pitkin hampain laitetaan B:nä. Pohjajäännösnäytekokooma, Noin näytteen KN111 pohjoispuolelta (myöskin). Petro-reagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. 2 2 T L KN129 3,0-4,5 1,5 sisrmr Öljyiseltä vaikuttanut kama/potero L-alueen luoteiskulma, urakoitsijan aistinvaraisesti erittelemä 3 3 T KN130 1,5-3,0 1,5 Sr(ki) Öljyinen soratäyttö, L-alueen koilliskulma valmetintien ja myrskykadun rajaama kulma, rajoittuu simr:n. ----> F? 2 4 T KN131 1,5-3,0 1,5 Sr(ki) vertaa ed. näyte, mutta kaivettu lisää. Kokooma kasalta. Haisee öljy. ---> F 2 4 T

47 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 3/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni 5.8. KN 132 0,5-1,5 1,0 Sr, Hk Reuna JPN kaivualueen länsireunasta. Pintakerroksessa tiilija betonijätettä, sekä yks. puukappaleita. Sallittu jäävän maaperään. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - ##### - ### ### ### #### ### #### #### #### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 2 T ,9 % 12 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < KN 133 1,5-3,0 1,5 sasimr Reuna JPN kaivualueen länsireunasta. Pintakerroksen alapuolinen tiiviimpi maakerros. 2 1 L ,2 % 11 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <50 KN 134 1,0-1,5 0,5 Sr Kaivualueen pohjoispään pintamaakerrosten alapuolelta soraa, jossa tummempi väri ja lievä haju. Kontrollinäyte. 2 2 T Jätteisestä kerroksesta KN 135 1,5 3,0 1,5 Jäte, sekal. kontrollinäyte => L Vrt. edellinen näyte. Varmistusnäyte jätteisestä 6.8. KN 136 1,5-3,0 1,5 Jäte, sekal. kerroksesta, kokoomanäyte kasalta. Öljyn haju. Labraan kontrollinäyte. 2 3 T ,6 % <0,01 <0,01 <0,01 0,072 0,072 <1 <0,5 <0,5 1,5 1,6 1,3 <1 0,79 <1 1,4 3,3 <0,5 <1 1,8 <0,5 3,2 15 1,6 <0,01 <0,01 < KN 137 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KN 138 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. 1 2 L L (mahd. org.ainekse 40,0 % sta johtunut) <8 0, < <0,02 <0,02 <0,02 0,122 0,122 <0,02 <0,02 <40 < KN 139 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KN 140 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. Pohjanäyte. Ei hajua tai viitteitä pilaantuneisuudesta. Petroreagenssiin kellertävä sävy, luonnollinen orgaanisesta. Labraan JPN:nä. 2 2 L L (mahd. org.ainekse 38,7 % <8 0, < sta johtunut) <0,02 <0,02 <0,02 0,07 0,07 <0,02 <0,02 < KN 141 1,0 1,5 0,5 SisaMr Puhtaiden pintamaiden alapuolella savinen kerros, jossa tummempi väri ja lievä öljyn haju. Kaivettu kaakkoiskulmasta, tiealueelta. H- massana Poriin. 2 3 L Välimuis ti täynnä, odotti purkua ** 3700 KN 142 0,5-2,0 1,5 Hk, Sr Reunanäyte länsireunan pohjoispuolelta. Soratäyttökerros, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta tai jätteistä. JPN 1 1 T - 12 KN 143 2,0-3,5 1,5 sasimr Näytteen 142 alapuolelta savinen maakerros. Ei merkkejä pilaantuneisuudesta. JPN 1 1 L KN 144 1,0-2,0 1,0 sekal. Kasanäyte, pintamaakerroksen alta kaivettu savinen/sekal. Maakerros, jossa mm. puuta ja lievä öljyn haju.=>h 2 3 T ** 1200 KN 145 1,0-2,0 1,0 sisa Kasanäyte, pintamaakerroksen alta kaivettu savinen maakerros. Tummahko väri ja lievä haju. =>B 2 2 T ** 530 KN 146 1,5-3,0 1,5 sa, Tv Itäreunalta painuman seurauksesta ylös "pullahtanut" savi/turvekerros, joka poistettu tasauksen vuoksi. Ei hajua, tai viitteitä pilaantuneisuudesta. => P 2 1 L 30 ** KN 147 1,5 3,0 1,0 Sa Pohjanäyte alueen itäkulmasta. JPN. 2 1 L 77 8 KN 148 1,5-3,0 1,5 sa, Tv Kasanäyte, kts. KN146. Pois ajettavassa massassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. => P 2 1 L 70 ** KN 149 2,5-3,0 0,5 Sa Pohjanäyte, josta poistettu puhtaita maita maan nouseman vuoksi. 3 1 L 85 ** 50 74,3 % 9,6 <0, , <50 KN 150 2,0-3,0 1,0 sasimr Kasanäyte. Kaivettu pohjoislaidasta, pintamaiden alapuolelta. Maaperässä tummia sävyjä ja muttei tunnistettavissa öljyn hajua. Jos ei kelpaa täyttöön, niin puhtaana pois (320mg/kg - huomioitu mittavirhe). 2 2 T ** KN 151 1,0-1,5 0,5 Sr Kasanäyte jätetäytön päällisestä sorakerroksesta. Maassa tumma sävy ja lievä öljyn haju. Yksittäisiä jätekappaleita joukossa, mm. metalleja ja muovia. 2 1 T ** 480 KN 152 1,5 2,0 0,5 sasimr Kasanäyte pohjoislaidalta kaivetusta savisesta kerroksesta. Alue jätetäytön reunaa. 3 2 T ** 490 KN ,0-1,0 1,0 Sr, sa Reuna JPN eteläreunasta. Kaivureunassa näkyvillä yksittäisiä jätteitä, kuten metalleja. Pintakerros puhtaan oloinen, 0,5m:stä savinen maakerros 3 1 T ,4 % 11 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < KN ,0-1,5 1,5 Sr, sa KN ,0-1,0 1,0 sa KN ,0-2,0 2,0 sa KN ,0-2,0 2,0 sa Reuna JPN eteläreunasta. Kaivureunassa näkyvillä metallijätteitä. Pintakerros puhtaan oloinen, 0,5m:stä savinen maakerros. Reuna JPN etäläreunasta. Kaivurajassa savinen kerros puhtaan oloisen sorapintakerroksen alla. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Reuna JPN etäläreunasta. Kaivurajassa savinen kerros puhtaan oloisen sorapintakerroksen alla. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Etelä- ja Itäreunan kulmassa, reuna JPN. Vastasti täyttörakenteeltaan näytteitä KN154, eikä viitteitä pilaantuneisuudesta. 2 2 T L L L ,2 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,0084 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < KN ,0-2,0 2,0 sa Savinen maakerros, jossa 1,6-2m tasossa savessa tummempi maakerros. Ei havaittua öljyn hajua. 2 1 L KN ,5-2,5 2,0 sa KN ,5-2,5 2,0 sa,tv Reuna JPN, itäreunalta. Viemärilinjan ja salaojaputken vieressä. Putkilinjojen alapuolisessa reunasavessa öljyn hajua. Kaivantoon tuli öljyistä vettä salaojan kautta, joten tukittiin heti, kaivamatta syvyyttä lisää. Itäreunan JPN. Puhtaan oloisen pintasoran alla tiivis savisempi kerros, joka muttui luiskassa turvekerrokseksi syvyydessä 2-2,5m. Turpeen ja saven rajapinnassa tummaa väriä ja lievä öljyn haju. 4 3 L ,8 % 9,5 <0, , <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,0011 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 < L ,3 % 13 0, <7, <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,015 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <40 < KN ,5-2,5 2,0 sa,tv Vastasi näytettä L KN 156 1,5-3,5 2,0 Sekal. Kontrollinäyte jätteisestä maaaineksesta. Jätteitä hajaneisesti, osittain voimakas öljyn haju. L=> 3 4 T KN 157 1,0 2,0 1,0 Sr KN 158 2,0-2,5 0,5 Sr KN 159 2,5-3,5 1,0 sasimr Kasanäyte pintasoran alapuolelta kaivetusta harmaammasta sorakerroksesta, jossa ei hajua tai viitteitä pillantuneisuudesta.. => Käyttävät täyttömateriaalina Puhtaampien pintasorakerrosten alla tumma sorakerros ja selkeitä öljyisiä kohtia. Paikoittain voimakas öljyn haju. =>F Vrt. näytteet KN157ja158, sorakerrosten alta savesempi kerros, jossa tumma väri ja yksittäisiä jätteitä. Öljyn haju. => H 2 1 T T T

48 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 4/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni KN 160 0,5 1,0 0,5 Sr Puhtaan pintamaakerroksen alapuolella harmaampi sorakerros. Ei hajua. Puhtaana täyttörakenteisiin. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - ##### - ### ### ### #### ### #### #### #### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2 1 T KN 161 3,0-3,5 0,5 Tv,Sa KN 162 3,0-3,5 0,5 Tv,Sa Pohjanäyte JPN. Jätetäytön alapuolinen turvepinta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta, norm. Väri ja haju turvepinnassa. Pohjanäyte JPN. Jätetäytön alapuolinen turvepinta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta, norm. Väri ja haju turvepinnassa. 3 2 L L (mahd. org.ainekse sta johtuen koholla) KN 163 1,5-2,5 1,0 sa, Tv, sr KN 164 1,5 2,5 1,0 Sr KN 165 2,0-2,5 0,5 Sr Sekalainen maakerros, puhtaiden pintasorakerrosten alla. Kenttämittaukset ok, mutta lievän hajun ja rakenteen vuoksi ajatetettu B-luokassa pois pari kasetillista. Kasanäyte. Kaivettu koilliskulmalta, puhtaiden pintakerrosten alta tummempi sorakerros, jossa selviä öljyisiä kohtia. Paikoittain öljyn hajua. Mitattu kolmesta kasanäytteestä metalleja, ei ka ylityksiä. B=> Sorakerros, jossa yksittäisiä öljyisiä kohtia. Vastaa laadultaan edellistä näytettä. B=> T T KN 166 3,0-3,5 0,5 Tv, Sa Pohja JPN alueen keskiosilta. Päältä poistettu jätetäyttö ja öljyiset kohdat. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. 3 2 L (mahd. org.ainekse 31,9 % <8 1, < < sta johtuen koholla) KN 167 2,0 3,0 1,0 Sr KN 168 2,5-3,5 1,0 Sekal. KN 169 2,0-2,5 0,5 Sr Kakkoiskulmalta länteen puhtaiden pintasorakerrosten alla öljyisiä kohtia ja pintasavi selkeästi öljyinen, Voimakas haju. => Tarastenjärvi Kasanäyte. Jätteistä maata kaivualueen pohjoisreunalta poistettua. Sekal. Jätettä ja voimakas öljyn haju. L=> Kasanäyte. Kaakkosikulman alapuolelta poistettua tummempaa soraa. Selvä öljyn haju. H=> 3 4 T *(130) > KN 170 2,0-3,0 1,0 Sr vrt. ed. näyte..h=> KN ,5-1,0 0,5 Sr Reuna JPN Myrskynkadun tasalla. Pintasorakerros, jossa öljyn hajua => LAB. Öljyt 3 3 T ,4 % 12 <0, < <0,01 <0,02 <0,01 0,065 0,065 0,06 0,1 <0,05 0,12 0,056 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,49 0,08 0,28 <0,05 0,43 0,61 0,38 2,6 1,7 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,05 0,44 0,127 0, KN ,0-3,5 2,5 Sa KN173 3,0-4,0 1,0 Sr Reuna JPN Myrskynkadun tasalla. Savinen kerros, jossa eri tasoissa öljyisiä juonteita, jossa öljyn hajua => LAB. Öljyt Sorakerros alueen kaakkoiskulmalla, tiealue. Öljyisiä kohtia ja paikoittain voimakas haju. => F 3 3 T ,0 % 11 <0, < <0,01 <0,02 <0,01 0,057 0,057 <0,05 0,08 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,46 0,06 0,25 <0,05 0,18 0,13 0,17 1,3 0,35 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,028 0,242 0,088 0, T KN174 3,5-5,0 1,5 sasimr Öljyn hajuinen kerros alueen koillisreunalla (koppien ja tien välinen alue) Haisee lievästi öljylle. 2 2 T KN175 4,0-5,5 1,5 Tv/puu KN176 1,5-2,5 1,0 SrM(ki) KN177 2,5-4,0 1,5 sasimr KN178 4,0-5,5 1,5 hksimr KN 179 4,0-5,0 1,0 Sekal. Jätteinen kerros, ennen perusmaan pintaa (joka on turve. Haisee selkeästi pö. Mustaa ja tummaa. KN166 pohjoispuolelta, koppien edestä -> H, mut N Voimakkaasti öljyltä haiseva/selkeästi öljyinen kerros, asfaltin rakennekerrosten alta. Koppien vierestä, Valmetintien puolelta -> G Savinen kerros, G-kaman alta, ei poikkeavaa, alla jätettä turpeen päällä. Myrskykadun alkupäästä kaivettu, koppien vierestä. ---> Pilaantumaton, täyttöön kelpaamaton ja turvetta mukana, "jätteinen" kerros perusmaan (tv) pinnasta, selkeästi öljyistä. Kaivettu koppien edestä, uuden tien pohjalta Tarastenjärvi Vert. Edellinen näyte. Öljyn haju ja yksittäisiä jätteitä (pääosin maata). => H 2 4 T T T T T KN 180 4,0-5,0 1,0 Sekal KN 181 3,0-4,5 1,5 Sa/ sekal. KN 182 0,5-1,5 1,0 Sr KN 183 3,0-4,5 1,5 Tv, Sa KN 184 3,0-4,5 1,5 Tv, Sa KN 185 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa Vert. Edellinen näyte. Öljyn haju ja yksittäisiä jätteitä (pääosin maata). => H Savisempi kerros, jossa betonijätettä. Lievä öljyn haju. => H Koilliskulmalta, puhtaan pintakerroksen alla tummahkoa soraa. Lievää öljyn hajua. => B Pohja JPN itäreunan pohjoispuolelta. Päältä poistettu öljyisiä pintamaakerroksia.perusmaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohja JPN itäreunan pohjoispuolelta. Päältä poistettu öljyisiä pintamaakerroksia.perusmaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Koilliskulmalta, puhtaan pintakerroksen alla tummahkoa soraa ja savea. Öljyn hajua. => F 2 3 T T T (mahd. 2 1 L 172 org.ainekse 55 sta johtuen koholla) 940 (mahd. org.ainekse 2 1 L sta johtuen koholla) 2 3 T KN 186 2,5-4,0 1,5 Sa, Tv pohja, L-alueen pohjoisseinämä, JPnäyte 2 1 L/T ,3 % 9,9 0, <7, <0,075<0,075<0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075<0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 <0,075 < KN 187 2,0-2,5 0,5 Sa pohja, L-alueen pohjoisreuna, JPnäyte 2 1 T KN 188 0,9-1,4 0,5 Sa pohja, L-alueen pohjoisreuna 2 1 T KN 189 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KN 190 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa KN 191 0,5-1,0 0,5 Sr, Sa KN 192 1,0 2,0 1,0 Sr KN 193 0,5 1,5 1,0 Sekal KN194 1,0-2,0 1,0 Sa, Mr Pohjanäyte turpeisesta pohjasta. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohjanäyte, L-alueen lounaiskulmalta. Päältä poistettu puhtaaksi todettua betoni- ja tiilimursketta. Maassa tummia kohtia, Pohjanäyte, muttei L-alueen poikkeavia hajuja lounaiskulmalta. Päältä poistettu puhtaaksi todettua betoni- ja tiilimursketta. Maassa tummia kohtia, L-alueen muttei pohjoisreunasta, poikkeavia hajuja valomaston läheltä kaivettua tummaa täyttösoraa, jossa öljyn hajua. L-alueen Kasanäyte. lounaiskulma, => Ftiili- ja betonimursketäytön vieressä. Epäm. Maakerros, jossa tummia sävyjä ja yksittäisiä tiilijätteitä. Ei öljyn hajua. Kasanäyte. => B varmuuden vuoksi L-alueen pohjoisreunasta, poistetun valomaston läheltä kaivettua täyttömoreenia, jossa öljyn hajua. Kasanäyte 1650* mahd org L 1287 aineksesta noussut pitoisuus 2 1 T/L T/L /3 T T T ,6 1,1 26,0 36,0 14,0 20,0 69,0 < 150 < 150 < 150 KN195 1,9-2,2 0,3 Sa L-alueen pohjoisreunasta, valomaston alueelta, pohjanäyte, öljyn haju 2 3 T KN 196 1,5-2,5 1,0 Sr, Hk KN 197 1,5-3,0 1,5 samr Kasanäyte L-alueen pohjoisreunalta kaivetusta täyttökerroksesta, jossa tummaa sävyä ja selkeä öljyn haju => F L-alueen luoteis-/pohjoisosa, parissa kohdassa lievää öljyn hajua, kasanäyte 2 4 T /2 T KN 198 2,0 0,0 samr L-alueen luoteisosa, lievää öljyn hajua, osin tumma, pohjanäyte 3 2 T L-alueen pohjoisosa, srmr, vähän KN 199 1,5-3,0 1,0 työmaakoppien edusta, tumma, jätettä lievää öljyn hajua -->C L-alueen keski-/pohjoisosa, KN 200 1,8-3,0 1,2 Sa, Tv pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen pohjoisreunan laajennus, KN 201 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr osin tumma, vähän jätettä seassa, ei juuri hajua, kasanäyte --> H L-alueen täyttämätön pohja, KN KN 202 3,5-4,0 0,5 Tv ja 200 välissä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen täyttämätön pohja, KN 203 3,5-4,0 0,5 Tv KN189:n länsipuolella, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 3 T /4 1 T/L ,7 % 7,4 0, ,44 <0,02 1,6 18,1 19,7 <0,03 <0,02 <0,04 <0,02 <0,02 <0,02 0,045 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <40 < T L ,2 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,10 <0,2 <0,03 <0,03 <0,06 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,06 1,7 <50 <50 < L ,9 % <0,05 <0,05 <0,05 <0,10 <0,2 <0,03 <0,03 <0,06 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,06 0,22 <50 <50 <50

49 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 5/5 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, 14 Kosteus Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- a) a) ) i) ) a,h) Fenan- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h, Bentso(k Dibentso( Fluor Indeno(1 TEX 4 (arvio) havainnot luontainen pit seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tyleen antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, # PetroFlag aine ni i eni eni eni pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Vinyy Triklo Tetraklo Trimetyy i- li- Dikloori- ori- ori- Trikloori- li- Butyyli- Propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni bentseenit 3 sum. bentsee bentsee bentsee TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 nit ni ni Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - ##### - ### ### ### #### ### #### #### #### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg jäte, L-alueen pohjoisosan KN 204 2,0-3,0 1,0 sekalainen jätekerros, öljyn hajua, maa sekalaista yk- ym. jätettä L-alueen pohjoisosa, KN 205 1,0-2,0 1,0 Sr ruokalarakennuksen kulma, ei viitteitä pilaantuneisuudesta Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, KN 206 0,6-1,2 0,6 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, KN 207 0,8-1,3 0,5 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata Betoni- ja tiilitäyttöalueen pohja, KN 208 0,5-1,2 0,7 Sr, Mr jokunen tumma kohta, ei hajua, pohja vielä täyttömaata L-alueen luoteis-/pohjoisosa, KN 209 1,5-2,5 1,0 srmr jätteen päältä / ympäriltä, pistävähkö haju --> F jäte, L-alueen pohjoisosan jätekerros, KN 210 1,5-2,5 1,0 sekalainen öljyn hajua, sekalaista yk- ym. maa-aines jätettä + maata L-alueen luoteiskulma, 4 8 m KN 211 1,0-2,0 1,0 srmr rakennuksen seinästä, lievää öljyn hajua, tummahko, kasanäyte 3 5 T , ,7 0,02 <0,015 <0,015 0,048 0,048 < T /4 1 T ,2 <0,10 <0, <50 <50 <50 78,7 % 3/4 1 T ,3 % 11 0,82 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 <50 <50 3/4 1 T ,4 % 9,9 0,26 0, <50 <50 < T T T KN 212 1,2-2,0 0,8 sisa L-alueen pohjoisosa, pohja (itäisempi), paikoin lievää hajua 3 2 T ,7 % 10 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 KN 213 2,0-3,0 1,0 Sa KN 214 2,2-3,6 1,4 Sa KN 215 1,5-3,3 1,8 Sr, Sa L-alueen pohjoisosa, pohja (läntisempi), paikoin lievää hajua L-alueen pohjois-/keskiosa, saviseinämä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen länsiseinämä, sekalaista maatäyttöä, hieman rak.jätettä 3 2 T ,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 0,037 <0,002 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 < T /4 1/2 T L-alueen pohjoisseinämä, ruokalan KN 216 0,3-1,6 1,3 Sr, Sa, Hm kulma, ei viitt.pilaantuneisuudesta L-alueen pohjoisseinämä n. 12 m jäte, Sr, KN 217 1,6-3,2 1,6 leveydellä, ruokalan kulma, sekal.täyttö jätetäyttöä, puuta, purua yms. L-alueen koilliskulman laajennus, KN 218 1,0-1,5 0,5 Sa, Sr osin tumma, kohtalainen öljyn haju, kasanäyte --> B L-alueen pohjois-/keskiosa, KN 219 1,2-1,8 0,6 Sa, Sr ohuehko öljyinen Sr-kerros + tummahkoa Mr --> B 3/4 1 T 90,3 % <1 15 <0,07 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < /4 3 T 70,8 % <1 11 <0,07 1, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,073 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 <50 <0,5 0,22 0,06 0,06 0,86 0,87 0,73 0,52 0,44 0,13 0,67 1,7 0,15 0,56 0,88 1,7 9,6 <0, /3 T /3 T KN 220 2,0-2,5 0,5 Mr L-alueen pohjois-/keskiosa, edellisen alta, lievää öljyn hajua 3 2 T KN 221 1,0-1,5 0,5 Sa, sisa L-alueen koilliskulma, pohjanäyte, ei hajua 2/3 1 T ,1 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <23 <27 < KN 222 1,5-2,5 1,0 Sa, sisa L-alueen koilliskulma, KN 221:stä etelään, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T ,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KN 223 3,0-4,0 1,0 Sa, sisa L-alueen luoteiskulma, KN 213:sta länteen, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T ,5 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 < KN 224 3,0-4,0 1,0 Sa, sisa L-alueen luoteiskulma, KN 223:sta etelään, pohjanäyte, ei hajua 3 1 T ,1 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KN 225 1,0-2,5 1,5 Sr, Mr L-alueen luoteisseinämä, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 T L-alueen luoteisseinämä, jätettä, KN226 2,5-4,0 1,5 Sr, Mr, jäte betonia, liuottimen hajua, purua L-alue, viemärikaivon ympäristö, KN227 2,5-4,0 1,5 sisa, Tv pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alue, n. 0,1 m jätekerros turpeen KN 228 4,0-4,5 0,5 Tv, jäte päällä viemärilinjasta 4 8 m etelään B-kasanäyte, L-alueelta/J-alueelta, KN 229 kasa Mr lievää öljyn hajua, monin osin tumma L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m KN 230 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr ruokalarak. seinästä, selvä öljyn haju, rasselia, tumma --> Taraste L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m KN 231 3,0-4,5 1,5 samr ruokalarak. seinästä, öljyn haju, tumma --> B L-alueen luoteiskulma, n. 4-8 m ruokalarak. seinästä, öljyn haju, KN 232 4,0-4,5 0,5 Sekal.(sa,tv,mr sekal. Maakerros jossa mm. turvetta --> B Luoteis- ja länsikulman pohjataso, 2-4m rakennuksen seinälinjaan KN 233 4,0-4,5 0,5 Sa, sisa Kaivettu saveen asti. Ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Luoteis- ja länsikulman seinämä, lähellä rakennuksen eteläsiiven KN 234 2,0-4,0 2,0 samr, Sr seinälinjaa. Täytössä hajanaisesti rakennusjätteitä ja paikoin liuottimen hajua. 3/4 3/4 T ,6 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0, /jäässä 1 T ,8 % <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <50 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0, T ,2 % 0,06 <0,02 <0,02 0,44 0,496 1,4 0,68 0,16 1,8 1,4 1,5 0,97 0,89 0,28 7,9 5,2 2,2 1 1,9 0,67 3,8 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 2,5 1,069 0,2 <0,02 <0, /3 T T T T T < mr < mr < mr < mr < mr ,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 < L/T < mr < mr < mr < mr < mr KN 233 (uusintanäyte) 4,0-4,5 0,5 Sa, sisa L-alueen luoteisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/4 1 T <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KN 235 2,0-3,5 1,0 Tv, Sa KN 236 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa KN237 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta L-alueen keski-pohjoisosa, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/jäässä 1 T/L ,2 % <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,15 <0,1 0,11 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,26 <100 3/jäässä 1 T ,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 3/jäässä 1 T ,0 % 8,3 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 L-alueen keski-luoteisosa, KN 238 2,0-2,5 0,5 Sa, sisa, Mr pohjanäyte, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3/jäässä 1 T ,0 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <,0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KN 239 2,0-2,5 0,5 sisa, Si KN 237:stä itään, pohjanäyte 3 1 T ,1 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 < KN 240 4,0-5,2 0,7 Tv KOEKUOPPA, KN183:sta länteen, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L <mr <mr <mr 3 <mr KN 241 5,3-5,6 0,3 samr L-alueen luoteiskulma, pohjanäyte, aiemmin veden alla, lievä öljyn haju 3/4 2 T tulosten lukumäärä [n] laskennallinen keskiarvo: ,2 9, , ,4 0,2 1 0,5 0,5 0,4 0 0,2 3 1,20 1,2 0, ,4 9 0,6 ##### ### 0,04 0,03 0,03 0,0 0,0 ##### ##### laskennallinen mediaani: ,9 0, , ,2 0,2 0 0,2 0,2 0,3 1 0,3 1 0,39 0,3 0, ,5 3 0,1 #LUKU! ### 0,04 0,03 0,03 0,0 0,0 #LUKU! #LUKU! laskennallinen minimi: ,2 0, , ,1 0,1 0 0,1 0,1 0,1 0 0,1 0 0,06 0,2 0, ,1 0 0,0 0,00 0,00 0,01 0,03 0,03 0,0 0,0 0,0 0, laskennallinen maksimi: ,2 220, , ,9 0,3 2 1,6 1,4 1,1 1 0,3 17 3,60 6,5 0, ,8 50 6,2 0,00 0,00 0,07 0,04 0,03 0,1 0,0 0,0 0, keskihajonta: ,2 35, , ,6 0,1 1 0,6 0,6 0,4 0 0,1 5 1,43 2,0 0, ,6 13 1,5 ##### ### 0,02 0,01 ###### 0,0 ##### ##### ##### Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos XX alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty tulos ylittää alemman ohjearvon detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus XXXX 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

50 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 1/4 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: pvm I- & J-alue Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME sum. 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. ni i 3 t KI 1 0,5-2,0 1,5 Sr, Si KI 2 2,0-4,0 2,0 simr KI 3 1,5-2,0 0,5 Sr/sekal KI 4 1,5-2,0 0,5 Sr/sekal. KI 5 1,0-2,0 1,0 Sr, Si KI 6 1,0-2,0 1,0 Sr Sr, Sa, KI 7 1,0-2,5 1,5 sekal.täyttö KI 8 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KI 9 1,5-1,6 0,1 Sa KI 10 2,0-2,5 0,5 Sr KI 11 2,5 Sa KI 12 3,0 Sa KI 13 3,0 Sa Tummahko sorakerros, puhtaan pintasoran alapuolella. Lievää hajua. => B Ed. näytteen alapuolelta otettu silttisempi kerros Jätteinen kerrostuma tummassa sorakerroksessa. Sorvin lastua, puusilppua ja nahkaa. Maassa useita eri sävyjä. => E, voimakkaasti met.pilaantunut maana Poriin Vert. Edellinen näyte. Maassa tumma väri, hiiltä ja metallisilppua. => E Edellisten näytteiden jätteisen alueen länsipuolella "puhtaampaa"(ei jätteitä) pintasorakerrosta, jossa yksittäisiä jätekappaleita. Maassa tumma sävy, lievä öljyn haju. => B Vert. Edellinen näyte. Maassa tumma väri, lievä öljyn haju => B I-alueen vas. reuna, voimakas öljyn haju, koekuoppa I-alueen keskeltä, kohtalainen öljyn haju --> H I-alueen luoteiskulma, pohja, osin tumma, ei hajua I-alueen lounaiskulma, tumma, öljyn hajuinen I-alueen lounaiskulma, kohtalainen öljyn haju, tuloksen perusteella -> F I-alue, koekuoppa, sadevesilinjan luoteispuoli I-alue, koekuoppa, sadevesilinjan kaakkoispuoli Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - #### - ### ### ### #### ### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 2 T T T T T T T T T T T L L KI 14 Sa I-alue, H-kasan tarkastus, muutetaan lievästi sekapilaantuneeksi loppuosa -> C 2 3 T KI 15 Sa I-alue, F-kasan tarkastus, ok -> F 2 4 T KI 16 Sr I-alue, kasan tarkistus -> P 2 T KI 17 I-alue, kasan tarkistus->l 2 T KI 18 I-alue, kasan tarkistus -> P 1 T 414 KI 19 I-alue, kasan tarkistus->p 2 T KI 20 I-alue, kasan tarkistus->h 4 T KI 21 I-alue, kasan tarkistus-> F 3 T KI 22 I-alue, kasan tarkistus->f 3 T KI 23 I-alue, kasan tarkistus->b 2 T KI 24 I-alueen länsireuna 3 T KI 25 Sa, Sr KI 26 Sa, Sr KI 27 Sa, Sr 2,0-2,5 0,5 KI28 2,0-2,5 0,5 Sa, Sr KI 29 0,8-2,3 1,5 Sr, Sa I-alue, kasan tarkistus -> F, selvä öljyn haju kasa kaivettu I-alueen itäreunalta - > C (Zn = metallinkappale osamittauksessa) kasa kaivettu I-alueen itäreunalta, selvä öljyn haju, metallinkappaleita -> H kasa kaivettu I-alueen lounaisreunalta, selvä öljyn haju, metallinkappaleita -> H täyttö I-alueen itä-koillisreunalla, ei selvää hajua -> C 2 3 T T T T T KI 30 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa I-alueen länsireuna, seinämä 3 1 T KI 31 3,0 Sr, Hk, Sa I-alueen länsireuna, pohja 3/4 2 T KI 32 2,5-3,0 0,5 Sr, Hk, Sa KI 33 1,0-2,5 1,5 Sr, Sa KI 34 2,0-2,5 1,5 Sr, Sa KI 35 1,7-1,8 0,1 Sa, Sr 2.9. KI 36 0,0-1,8 1,8 Sa, Sr KI 37 2,0-2,5 0,5 Sr, Mr KI 38 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr 3.9. KI 39 4,0-4,5 0,5 Sa KI 40 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr KI 41 2,5-3,0 0,5 Mr kasanäyte, kaivettu länsireunalta -- > F I-alueen itäreunan levitys, kasanäyte I-alueen koillisreunan levitys, kasanäyte I-alueen pohjoisreuna, pohja, JPnäyte I-alueen pohjoisreuna, seinämä, JPnäyte I-alueen keskiosa, svv-linjan ympäriltä, öljyinen, selvä haju, kasanäyte --> C I-alueen lounaiskulma, öljyinen, kasanäyte --> F I-alueen lounaiskulma, pohja, JPnäyte I-alueen keskiosa, svv-linjan ympäriltä, selvästi öljyinen, selvä haju, kasanäyte --> F I-alueen keskiosa, svv-linjasta pohjoiseen, lievästi öljyinen, kasanäyte --> B 3 3 T /3 2 T /3 2 T T ,7 % 6,9 <0, , ,06 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,11 66 < T T T ,5 % 8,6 0, , <1,5 <0, <0,01 <0,01 0,011 0,055 0,066 <0,02 <0,02 <0,01 <0,01 0,085 0,23 0,121 0,028 <0,01 <0,01 <0,02 < T T T KI 42 Sr, Hk Puhdas pintamaakasa, itäreuna 1 1 T KI 43 Mr B-kasan tarkistus, lievä haju --> B 3 2 T KI 44 Mr I-alueen keskiosa, svv-linjan alta, jonkin verran öljyinen, ö-haju, 4 3 T ,5-4,5 1,0 kasanäyte I-alueen länsireunan laajennus, KI 45 2,5-3,5 1,0 Sr, Mr 2/3 3 T sekalaista täyttöä -->H I-alueen länsireunan laajennus, KI 46 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr 2/3 2 T sekalaista täyttöä --> B I-alueen länsireunan laajennus, 5.9. KI47 1,5-2,5 1,0 SrMr 2/3 3 T sekalainen täyttö, haisee öljy I-alueen koillisreunan laajennus, 6.9. KI48 0,1-1,1 1,0 Sr(ki) 1/3 1 T pintakerroksen varmistus I-alueen koillisraunan jätetäyttö, KI49 1,1-1,6 1,0 Mr 2/3 4 T pieni alainen, kasalta näyte I-alueen koillisreunan laajennus, 1, KI 50 0,0 Sa 2 2 T ,8 % <50 pohjanäyte, tumma savi I-alueen etelä-/lounaisreunan laajennus, sekalainen täyttö, KI 51 2,0-4,0 2,0 Mr, jäte 3 4 T haisee öljylle ja liuottimelle (maalipurkkeja) I-alueen pohjoisosa, pohja, paikoin KI 52 1,2-2,2 1,0 Sa, Mr, Hk 3 1/2 T ,3 % <50 vähän öljyn hajua / metallikuonaa KI 53 2,2-2,8 0,6 Sa, Mr, Hk I-alueen pohjoisosa, pohja 3/4 1/2 T KI 54 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen länsikulma, pohjanäyte. 3 1 T KI 55 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen keskiosa, pohjanäyte 2 1 T KI 56 2,5-3,0 0,5 SiHk, Sa I-alueen keskiosa, pohjanäyte 2 2 T KI 57 1,0-2,0 1,0 Hk, SiHk KI 58 1,0-2,0 1,0 SiHk, Sa KI 59 2,0-2,5 0,5 SiHk, Sa KI 60 2,0-2,5 0,5 Tv, Sa KI 61 2,5-3,0 0,5 SiHk, sa KI 62 2,5-3,0 0,5 Sekal, jäte KI 63 2,5-3,5 1,0 SiHk, Sr KI 64 2,5-3,5 1,0 Sr, Mr KI 65 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KI 66 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr KI 67 1,0-2,0 1,0 Sr, Mr I-alueen eteläreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Lievä öljyn haju. Yksittäisiä jätekappaleita I-alueen kaakkoisreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Lievä öljyn haju I-alueen eteläreunan syvyyskaivua, kasanäyte. Maassa tumma sävy, yksittäisiä jätekappaleita (metallia, betonia, puuta). Selkeä öljyn haju. -->H I-alueen koillisosasta otettu pohjanäyte. Päältä poistettu ohut jätekerros. Näytepisteen KI 60 eteläpuolelta otettu vastaava pohjanäyte. Paikoitellen hiekkaisessa maassa lievä Näyte öljyn ohuesta haju. jätekerroksesta koillisreunassa, joka kulkee vanhan maanpinnan tasolla. Sekalaista jätettä, öljyn haju. Näytteessä mahd. pieniä metallinkappaleita!! Tummahko, savinen maakerros I- alueen kaakkoisreunalla. EI jätteitä, voimakas öljyn haju. --> F I-alueen keskiosa / laajennus etelään I-alueen itäreunan laajennus, jonkin verran öljyinen I-alueen eteläreuna laajennus, voimakas öljyn haju, kasanäyte (Htarkastus) I-alueen itäreunan laajennus, jonkin verran öljyn hajua, tummahko 2 3 T T T *mahd. org.aineks 2 1 T esta johtuva kohonnut 3 2 T /4 T T T T /4 3/4 T T

51 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 2/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, jätteen raja-arvo ### ### - #### - ### ### ### #### ### vaarallisen I-alueen eteläreunan laajennus, Sr, Mr, KI 68 2,0-3,0 1,0 voimakas öljyn haju, tumma, metallikuona kasanäyte I-alueen itäreunan laajennus, KI 69 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr jonkin verran öljyn hajua, tumma, kasanäyte --> B I-alueen eteläreunan laajennus, KI 70 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr voimakas öljyn haju, tumma, kasanäyte I-alueen eteläreunan --> F laajennus, KI 71 2,0-3,0 1,0 Sa, Mr voimakas öljyn haju, tumma, kasanäyte I-alueen etelä-/keskiosa, --> F voimakas KI 72 2,5 3,5 1,0 Sr, Mr öljyn haju, tumma, kasanäyte --> F B-kasan tarkistus, itäreuna, lievä KI 73 Sr, Mr öljyn haju, tumma osa B-kasan tarkistus, itäreuna, KI 74 Sr, Mr tumma osa, öljyn haju, uusintanäyte --> H H-kasan tarkistus, kaakkoisreuna, KI 75 2,0-3,0 1,0 Sr, Mr tumma, lievä öljyn haju L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 3 4 T T T T T T T T KI 76 3,0-4,0 1,0 Sa, Mr eteläreuna, voimakas öljyn haju, tumma --> H 4 4 T KI 77 5,0 I-alueen eteläosa, musta kuona kuona, tuhka luonnonturpeen pinnalla, ohut kerros, ei hajua 4 3 T ,7 % <2,3 18 <0,6 2, ,32 0,1 0,017 0,048 0,4418 0,38 0,37 2,5 0,13 0,13 0,11 0,12 0,059 <0,05 2,3 0,71 0,35 0,093 0,17 0,42 0,77 9,3 <0,01 0,036 0,35 1,6 <0,01 0,028 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KI 78 1,0-3,0 2,0 Sr, Mr KI 79 1,0-3,0 2,0 Sr, Mr KI 80 2,8 Sa, Sr KI 81 Sa, Mr, jäte 2,5-4,0 1, KI 82 2,8-3,0 0,2 Sa, Mr I-alueen itäseinämä, koilliskulma, paikoin tumma ja lievää hajua I-alueen itäseinämä, paikoin tumma ja lievää hajua, 78:sta etelään I-alueen itäreuna, pohja, ei erityisiä havaintoja I-alueen eteläosa, öljyinen, voimakas haju, H-kasanäyte -- > F- KASA I-alueen itäosa, pohja, 80:stä länteen, tummia kohtia 3 2 T ,4 % <3 8,1 <0,4 <0, < T ,3 % 9,8 <0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,051 < /4 1 T ,6 % 8,4 <0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <75 5 <2,3 <0, T /2 T ,8 % <2,3 9,7 <0,6 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <75 kasan tarkistus, tumma, öljyn Sa, Mr, vähän KI 83 hajuinen, hieman jätettä joukossa, 4 4 T jätettä H-kasan KP-KELP.NÄYTE I-alueen itä-kaakkoisreunan laajennus, tumma, kasanäyte, KI 84 1,0-2,0 1,0 Sr 3 2 T lievä öljyn haju --> B KI 85 2,5-3,5 1,0 Sa, Mr I-alueen keskiosa, pohjanäyte 3/4 1 T ,9 % <2,3 8,2 <0,6 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 KI 86 Mr I-alueen itäosa, sieltä täältä raavittu, paikoin öljyn hajua, 3 2 T kasan I-alueen tarkistus kaakkoisreunan --> B laajennus, öljyinen, voimakas KI 87 2,0-3,0 1,0 Mr 4 4 T ,9 % <0,01 2,6 0,7 3,5 6,8 0,07 <0,05 <0,05 0,15 0,13 0,12 0,067 0,07 <0,05 0,36 0,4 0,079 0,072 0,18 0,31 0,32 <0,01 0, ,016 <0,01 23,3 2,153 1,1 <0,01 <0,01 <0, , haju, kasanäyte kentältä, kellertävä reagenssi --> F I-alueen kaakkoisreunan laajennus, osin öljyn hajua, KI 88 2,0-3,0 1,0 Mr 4 3 T kasanäyte kentältä --> B KI 89 1,0-1,5 0,5 Sr, Sa KI 90 1,5-2,0 0,5 Sr, Mr KI 91 2,0-3,0 1,0 Mr KI 92 2,8-3,5 0,7 Sa, Sr KI 93 1,2-3,5 2,3 Sa, Sr, Mr KI 94 2,0-3,0 1,0 Mr, kuona KI 95 1,5-3,0 1,5 Mr KI 96 1,0-2,5 1,5 Sr KI 96 1,0-2,5 1,5 Sr KI 97 0,8-1,5 0,7 Sr, Mr I-alueen länsireunan laajennus, pilaantumattoman näköinen maa pintasoran alla, kasanäyte I-alueen länsireunan laajennus, tumma maa edellisen alta B-kasan tarkistus, kaivettu I- alueen kaakkoiskulmasta, tumma, lievä haju --> H itä-kaakkoisreuna, pohja, tummia kohtia itä-kaakkoisseinämä, seassa rakennusjätettä, osin tumma länsireunan laajennus, tummaa/oranssia kuonaa, metallinkappaleita yms., kasanäyte kaakkois-eteläreunalta kaivetun lievältä vaikuttavan maan tarkistus, kasanäyte --> C I-alueen länsireunan laajennus, tumma, melko voimakas öljyn haju, Tarastenjärvi I-alueen länsireunan laajennus, tumma, melko voimakas öljyn haju, RINNAKKAISNÄYTE I-alueen eteläreunan laajennus, pintasoran alta, osin tumma, paikoin lievää hajua --> B 3 1 T T /4 2 T T ,2 % 9,7 <0, , < T ,5 % 1,5 12 <0,4 0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,078 0,081 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,09 <0,05 0,051 0,075 <0,05 0,11 0, T T T T T KI 98 Mr C-kasan tarkistus, osin pistävää hajua, KP-KELPOISUUSNÄYTE 4 3 T KI99 3,5-4,0 0,5 SaSi Turpeen pinnasta kaivettu öljyinen kerros, hieman turvetta mukana. Näyte kasalta kokoomana. -->B 3 3 T KI100 1,5-5,0 3,5 Mr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 93 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa 3 4 T ,2 % KI101 1,5-4,0 2,5 Mr KI 102 4,5-4,6 0,1 Tv KI103 1,5-4,5 3,0 Mr KI104 3,0-4,5 1,5 Mr KI105 2,0-3,5 1,5 Mr KI106 3,0-4,5 1,5 Mr KI107 0,0-1,0 1,0 Sr/Hk KI108 1,0-2,5 1,5 Mr KI109 3,5-4,5 1,0 SiMr/Sa/TV KI110 3,5-5,0 1,5 SaSi Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 100 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon kaakkoiskulma, vrt. KI92, sen eteläpuolelta. Reunanäyte, IJ-kaivanto, lounaiskulma, urakkarajan eteläpuolelta, ei poikkeavaa merkittävästi, luiskaantuu, joten reuna- ja pohjajäännösnäyte IJ-kaivanto, reunanäyte KI103 eteläpuolelta, alempi reuna (lievästi jätteinen ja öljyisempi) Lievän jätteinen kerros IJkaivannon lounaisreunan alin kerros kasalta / kokoomanäyte. --- > B Voimakkaan öljyinen kerros perusmaan pinnasta, näytteen 105 alapuolinen kerros. Kasanäyte / kokoomanäyte ---> H Varmistusnäyte täyttöön käytettävää pintakerrosta, kokoomanäyte, ei poikkeavaa. IJkaivannon eteläpääty VP-alueen rajalta. Käytetään täyttöön IJ-kaivanto, kasalta otettu kokoomanäyte öljyisestä kerroksesta. ---> B Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon eteläpääty, tien kohta, osittain Tv (perusmaan) pintaan kaivettu. Pohjanäyte IJ-alueen kaivannon eteläpääty, tien kohta 3 5 T ,9 % L 27,1 % < ,7 0, T T ,3 % 7,8 0, T T T T T T/L KI111 1,0-4,5 3,5 Mr KI112 1,0-5,0 4,0 SaSi KI113 4,0-4,5 0,5 SaSi Reunanäyte, IJ-kaivanto, kohti hallia, eli luoteisreuna. JPN Reunanäyte, IJ-kaivannon luoteisreuna, hallin suuntaan koko täyttökerros (homogeeninen eikä poikkeavaa). JPN Pohjanäyte J-laueen lounaisosan savisesta pohjamaasta. Näytteessä lievä öljyn haju. 1 1 T T T/L KI114 1,0-3,0 2,0 Mr KI115/KKVP1 2,5-5,0 2,5 sasi KI116/KKVP1 5,0-5,5 0,5 Sa KI117/KKVP2 2,0-6,0 4,0 SrMr Selkeästi öljyinen (diesel) kerros soran alta, selkeä haju, IJkaivannon eteläpääty, VP-alueen puolelle. Kasa-kokooma ---> H Koekuoppa IJ-alueen lounaisreunalta, VP-alueelta, Voimakas liuottimen haju, öljyinen, maalipönttöjä jne. Perusmaan pinta varmasti, pinnassa ohut turvekerroskin, mutta näyte vain savesta, vertaa edellilnen näyte Koekuoppa IJ-alueen lounaisreunalta, VP-alueelta, Voimakas liuottimen haju, öljyinen (diesel) 2 4 T T ,5 % 9,8 11 <0,05 <0, <1,0 <2,0 <2,0 6,2 6,2 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,11 0,13 <0,1 <0,1 <0,1 0,82 0,12 1,2 0,34 <2,0 <2,0 <0,23 8,4 <1,5 <0, L T ,0 % <3,0 13 <0,05 <0, <1,0 3 <2, <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,39 0,1 <0,1 <0,1 0,13 2,1 0,15 3,0 <0,2 <2,0 <2,0 <0,23 26,4 3,02 1, KI118/KKVP2 6,0-7,5 1,5 Tv KI 119 1,0-3,0 2,0 SrMr, sa KI 120 0,5-1,0 0,5 Sr Perusmaan pintaa; paksu turvekerros. Ei poikkeavaa, vrt. edellinen näyte Kasanäyte IJ-alueen tulevalta katualueelta. Läjitettyä maata, jossa yksittäistä jätettä ja selkeä öljyn haju. => H Kasanäyte IJ-alueen tulevalta katualueelta. Tumma pintamaakerros, jossa paikoin lievää öljyn hajua. => B 3 1 L ,4 % <3,0 28 <0,05 1, <1,0 <2,0 <2,0 <3,0 <mr <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <1,6 <0,2 <2,0 <2,0 <0,23 <1,0 <1,5 <0, , T T

52 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 3/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - #### - ### ### ### #### ### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg KI 121 1,0-3,5 2,5 Sa, Sr Kasanäyte. Sekalaista täyttömaata, jossa selkeä öljyn haju, vieras sivu haju ja yksittäisiä jätekappaleita. => F 3 3 T KI 122 3,5-4,5 1,0 Sa KI 123 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa KI 124 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa Pohjanäyte J-alueen lounaisosasta. Savisessa pohjamaassa tummia kohtia, ei havaittavissa pilaantuneisuutta. Pohjanäyte J-alueen lounaisosasta. Savisessa/turpeisessa pohjamaassa lievä öljyinen ja tunkkainen haju. Pohjanäyte J-alueelta, katualueen länsipuolelta. Pohjamaassa lievää hajua, tunkkainen. 3 3 T/L *mahd. org.aineks 3 2 T/L esta johtuva kohonnut 430 *mahd. org.aineks 3 2 T/L esta johtuva kohonnut 7,9 9,5 0,4 0, < 0,01 < 0,01 < 0,01 0,078 0,078 < 0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,63 0,269 0,04 < 0,01 < 0,01 < 0, KI 125 3,5-4,5 1,0 sasi, Sa Pohjanäyte J-alueelta, katualueen länsipuolelta. Ei havaittavissa pilaantuneisuutta. 3 2 T/L < KI 126 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa KI 127 1,0-3,0 2,0 Sr, Sa Kasanäyte. Sekalaista, tummahkoa täyttömaata, jossa lievä öljyn haju => B Katualueen länsipuolelta kaivettua savista täyttömaata. Paikoittain öljyn hajua => B 2 2 T T KI 128 4,0-5,0 1,0 Mr I-alueen keski-/eteläosa, tielinja, voimakas öljyn haju --> F 4 3 T KI 129 2,0-3,0 1,0 Mr KI 130 3,5-4,5 1,0 Tv, Sa KI 131 1,5-2,5 1,0 samr KI 132 2,0-3,5 1,5 samr srmr, vähän KI 133 2,0-4,5 1,5 jätettä KI 134 2,0-3,5 1,5 samr KI 135 2,5-3,5 1,0 samr KI 136 2,0-3,0 1,0 Mr KI 137 1,5-2,5 1,0 Mr KI 138 2,5-4,5 2,0 Sr, Sa, Mr KI 139 2,3-2,5 0,2 samr KI 140 0,8-1,8 1,0 Mr KI 141 kasanäyte Mr I-alueen laajennus etelään, tielinja, öljyn haju --> C Pohjanäyte J-alueen eteläosasta, katualueen länsipuolelta. Pohjamaassa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. I-alueen lounaisreuna, aumanäyte, voimakas liuottimien haju --> H I-alueen eteläreuna, märkää samr, ei viitteitä pilaantuneisuudesta, aumanäyte I-alueen lounaiskulma, liuotinmaita, melko paljon maali- ja liuotinpurkkeja, voimakas liuottimen haju Osin tumma, KI 132:n tarkistus -- > P Tielinjan jatko etelään, tumma, vähän metallinkappaleita, lievää hajua --> C Tielinjan jatko etelään, osin tumma, osin lievää hajua, aumanäyte --> B Tielinjan jatko etelään, osin tumma, osin lievää hajua, velliä, aumanäyte --> B J-alueen länsiseinämä, seinämän alaosassa tummia kohtia ja lievää hajua, itäpuolelta kaivettu liuotinmaita Konttilukinkadun pohja, märkää velliä J-alueen lounaiskulma, pintamaita liuotinalueelta, lievä haju, kasanäyte --> B H-kasan tarkistus, tumma, voimakas öljyn haju 4 3 T T/L T > T T ,7 % 13 1, , ,6 21,5 36,1 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0, ,85 3,2 <0,01 <0,01 <0, /4 1 T /3 T T T /3 T ,3 % <1 9,2 <0,07 0, <0,01 <0,01 0,021 0,023 0,044 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,002 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,47 0,168 0,043 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 4/5 2 T ,5 % 1 9,7 <0,07 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,03 <0,05 <0,05 <0,05 0,13 0,13 0,16 0,082 0,072 <0,05 0,17 0,28 <0,05 0,083 0,16 <0,05 0,23 1,5 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 0,015 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < T /4 3 T KI 142 kasanäyte samr Liuotin-H-kasa, kp-kelpoisuusnäyte 4 4/5 T KI 143 3,5-4,0 0,5 Tv, Hm KI 144 2,5-4,0 1,5 Mr, Sr KI 145 3,5-4,5 1,0 Tv J-alueen lounaiskulma, pohjanäyte, paikoin selvää liuottimien hajua I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen Mrpatti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma J-alueen lounaisreuna, KI 146:sta itään, pohjaturve, ei hajua 3 3 L ,0 % 0, ,2 40,5 119,22 0,69 <0,01 0,034 <0,01 <0,01 17,80 1,38 0,6 <0,01 <0,01 <0, T ,7 % <0,01 <0,01 0,035 0,184 0,219 0,21 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 2,67 0,921 0,23 <0,01 <0,01 <0, L ,4 % <0,02 <0,02 0,27 3,6 3,87 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,22 <0,1 0,19 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 2,70 0,105 0,12 <0,02 <0,02 <0,04 <40 < KI 146 4,0-4,5 0,5 Tv, Sa KI 147 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr KI 148 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr, Tv KI 149 0,5-1,5 1,0 Tv, Sa J-alueen lounaiskulma, KI 145:sta länteen, pohja-sa/-tv, paikoin 3/4 1/2 T/L ,6 % 0,07 0,081 0,15 0,494 0,8 0,046 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,33 0,137 0,14 <0,01 <0,01 <0,02 < lievää hajua J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, 4 3 T näyte penkasta J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, 3 3 T ,5 % <0,01 <0,01 <0,01 0,21 0,21 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 0,08 <0,05 0,066 0,2 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,22 0,021 0,016 <0,01 <0,01 <0, kasanäyte --> B J-alueen lounaiskulma, kolmiopohja, ei viitteitä 3/jäässä 1 L ,2 % <0,02 <0,02 0,24 1,13 1,27 0,028 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,239 <0,02 0, pilaantumisesta --> kaivettu pois KI 150 1,0-2,5 1,5 Tv, Sa J-alueen eteläreuna, pohjanäyte, ei viitteitä pilaantumisesta 3/jäässä 1 T/L ,8 % <0,02 <0,02 0,17 2,3 2,47 0,031 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,63 <0,02 0,034 <100 KI 151 3,5-4,0 0,5 Sr, Mr KI 152 3,0-4,5 1,5 Sa, Tv J-alueen etelä-/keskiosa, pohjanäyte, märkää velliä / jäässä, 4/jäässä 2 T ,7 % <0,02 <0,01 <0,02 0,027 0,025 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,034 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,04 <20 < lievää öljyn hajua I-alueen eteläosa / kaivualueen keskiosa, Sa-/Tv-penkka, ei 3/jäässä 1 T/L ,1 % <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0, viitteitä pilaantumisesta KI 153 1,5-3,0 1,5 Sr, Mr J-alueen etelä-/itäseinämät, tumma, paikoin öljyn hajua, näyte pilaantuneista kohdista 3 2/3 T KI 154 3,0-3,5 0,5 Hk, Sr IJ-alueen seinämä, lievä öljyn haju 3 2 T <mr <mr <mr <mr <mr KI 155 3,5-4,0 0,5 Sr, Mr KI 156 1,0-2,5 1,5 Mr KI 157 2,0-3,0 1,0 Sa KI 158 2,0-2,5 0,5 Sa, Tv KI 159 0,5-2,0 1,5 Tv KI 160 0,5-1,5 1,0 Hk, Tv, Sa KI 161 1,0-2,5 1,5 samr KI 162 2,5-3,5 1,0 samr KI 163 3,5-5,0 1,5 samr,sa KI 164 1,0-3,0 2,0 Tv, samr KI 165 4,0-5,0 1,0 samr KI 166 1,0-2,0 1,0 samr KI 167 2,5-3,5 1,0 Mr, Tv IJ-alueen pohja, voimakas öljyn haju ja selkeä öljykalvo viereisen lätäkön pinnalla -->H I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen, leikattu, Mr-patti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma -- > H Pohja JPN J-alueen länsireunalta. Syvennetty näytepistettä KI149. Tiivistä savea, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta Pohja JPN J-alueen luoteiseteläkulmalta Puhtaan oloiseen turvepintaan kaivettu jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Pohja JPN J-alueen eteläreunasta. Puhtaan oloinen turvepinta, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Reuna JPN, J-alueen luoteiskulman luiskasta. Näytteen KI149 uudelleen kaivetu alue. Kasanäyte, kaivettu J-alueen eteläreunan lievästi rakennusjätteisestä maasta. Lievä öljyn Kts. Edellinen haju.=> näyte, B tämä sen alapuolisesta kerroksesta. Lievä öljyn haju, ei liuotinmaista. Edelleen B J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen alue. Paikoittain voimakasta öljyn ja liuottiminen hajua. Tummaa hiekkaa ja soraa ja hajanaisesti jätettä. Kenttämittaustuloksista huolimatta =>H REUNA jpn, näyte kaivannon luiskasta J-alueen eteläreunasta, Konttilukinkadun länsipuolelta. Sekalaista täyttöä, mutta ei viitteitä pilaantuneisuudesta. Kasanäyte, J-alueen keskiosan eteläreunan pohjatäytöstä. Paikoittain voimakas liuottimen haju ja maassa hajanaisesti jätettä. Yksittäiset xrf-penkassa koholla (Zn, Cr) => H J-alueen keskiosan eteläreunasta kaivettua täyttöä, päältä poistettu puhtaaksi todettu betoni- ja tiilitäyttö. Paikoitellen öljyn hajua. =>B J-alueen kaakkoiskulma, ei hajua, osin tumma 3 4 T <mr <mr <mr T L <mr <mr <mr <mr <mr (todennäkö isesti 3 1 L <mr <mr <mr <mr <mr <mr 2364 org.aineks esta johtuva kohonnut 790 (todennäkö isesti 3 2 L <mr <mr <mr <mr <mr <mr 2372 org.aineks 38,7 % 0,1 <0,02 0,11 1,08 1,19 0,05 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,64 <0,02 0,047 <0,01 <0,01 <0,02 < esta johtuva kohonnut 3 2 L/T <mr <mr <mr <mr <mr ,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <20 < T <mr <mr <mr T <mr 135 <mr 54 <mr T <mr 130 <mr <mr <mr L/T <mr <mr <mr <mr <mr < mr ,2 % 0,03 <0,02 <0,02 0,52 0,52 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 0,40 <0,02 0,023 <0,02 <0,02 <0,04 <40 < T <mr 100 <mr 60 <mr T <mr <mr <mr T KI 168 1,0-3,0 2,0 Sa, Tv KOEKUOPPA J-alueen eteläpuolella, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 T/L ,4 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KI 169 5,5-7,0 1,5 srmr KI 170 2,5-3,5 1,0 Mr Seinämä J-alueen keskiosassa, syvän kohdan itäreuna, osin lievää hajua J-alueen eteläosa, Konttilukinkadun länsipuoli, penkkanäyte, lievästi öljyinen 4 2 T ,2 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < T

53 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Kerrospaksuus Sivu 4/4 Kenttämittaukset 2 Metallit ja puolimetallit Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pvm Pistetunnus Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- Asen Bentso( Bentso( Bentso(b Bentso(g,h Bentso(k Dibentso( Fena Fluor Indeno(1 Syvyys Hiilivedyt af- af- a) a) ),i) ) a,h) n- an- Fluo-,2,3- Kry- Nafta- Py- Kuiva- TEX 4 seeni eeni bentsee 3 leenit seeni teeni tylee antrase pyreeni fluorante peryleeni fluorante antraseen treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni 0,02 1 0,005 0, luontainen pit. # PetroFlag aine ni ni eni eni eni i pyreeni PAH 5 PCB 6 Dikloor Viny Triklo Tetraklo i- yli- Dikloori- ori- ori- Trikloori- Trimetyyli- Butyyli- n-propyyli- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 metaa klorid eteenit eteeni eteeni 3 bentseenit bentseenit bentseeni bentseeni TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. sum. ni i 3 t KI 171 2,5-5,0 2,5 Mr KI 172 2,5-5,0 2,5 Mr KI 173 2,0-3,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun pohjan nyk. kaivutaso, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun länsipuoli, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv KOEKUOPPA, J-alueen kaakkoispuoli, tummahko, ei hajua (3,0-4,0m Tv -->ok) Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 kynnysarvo , , , ,1 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0, , alempi ohjearvo , ,5 1 0,01 0,05 1 0, ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### ### - #### - ### ### ### #### ### L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 3/4 2 T ,8 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0, /4 2 T ,7 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0, /3 2 T ,2 % 11 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KI 174 1,0-2,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, tuleva viheralue, puuta, osin tumma, ei hajua 4/3 2 T KI 174 2,0-3,0 1,0 Tv KOEKUOPPA, tuleva viheralue, Tv, ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L KI 175 1,5-3,0 1,5 samr, Tv Konttilukin-/ Myrskynkadun kulmaus, B-massoja, kasanäyte 3 2 T KI 176 5,0-7,0 2,0 Mr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, liuottimen hajua 3/4 4 T KI 177 5,0-7,0 2,0 Mr KI 178 5,0-7,0 2,0 Mr, Sr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, lievää liuottimen/bensan hajua J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, selvä bensan haju, kasanäyte 3/4 3 T /4 3/4 T ,7 % <0,01 <0,01 <0,01 0,017 0,017 <0,01 <0,01 <0,02 < KI 179 7,0 0,0 Mr, Sr J-alueen syvän kaivannon pohja yllä olevien alta, vedenpinnan taso 4/5 1/2 T ,5 % <0,01 <0,01 0,051 0,207 0,258 0,065 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 1,00 0,149 0,066 <0,01 <0,01 <0, KI 180 2,0-5,0 3,0 villa, huopa, J-alueen eteläpuolelta kaivettu kovalevy, vanha kattorakenne (?), haudattu turve turvekuoppaan 3? T ,0 % 8,0 <0, <0,05 <0,05 <0,05 0,065 <0,05 0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,12 0,17 <0,05 <0,05 0,11 <0,05 0,14 0, KI 181 levy KOVALEVY, havaittu krysotiiliasbestia , toisella puolella maalipinta KI 182 4,5-5,0 Mr J-alue, syvän kaivannon itäreuna 3/jäässä 1/2 T 82,9 % <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <50 KI 183 4,5-5,0 Mr J-alueen itäpuoli, Konttilukinkadun pohja 3 1/2 T 80,6 % 9,0 <0, <0,01 <0,01 0,021 0,049 0,07 0,039 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,91 0,136 0,091 <0,01 <0,01 <0, KI 184 4,5 Mr, Tv J-alueen itäpuoli, Konttilukinkadun pohja edellisestä etelään 3/4/jäässä 1/2 T ,3 % <0,01 <0,01 <0,01 0,016 0,016 <0,05 <0,05 <0,05 0,086 0,073 0,074 0,052 <0,05 <0,05 0,15 0,24 <0,05 <0,05 0,11 <0,05 0,2 0,99 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 0,039 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 < KI 185 4,0-5,0 Tv KI 186 3,0-4,5 Tv J-alueen eteläosa, pohjaturve, kokoomanäyte kaivinkoneen pistoista J-alueen eteläosa, pohjaturve, kokoomanäyte kaivinkoneen pistoista 3 1 L 3 1 L KI 187 1,0-2,0 Mr Konttilukinkadun eteläpäädyn Mr, paikoin lievää öljyn hajua --> B 3 2 T <mr KI 188 0,8-4,0 Tv KI 189 2,0-3,5 1,5 Mr KI 190 1,0-2,0 1,0 Mr KI 191 1,0-1,5 0,5 Tv KI 192 7,0-7,5 0,5 srmr Seinämä- ja pohjanäyte "kattohaudasta" Konttilukinkadun eteläosa, pohjanäyte kaivinkoneella tehdyistä pistoista, ei viitteitä pilaantuneisuudesta Konttilukinkadun eteläpääty, pohjanäyte kaivinkoneella tehdyistä pistoista, tumma, jokin lievä haju Konttilukinkadun eteläpäädyn länsipuoli, turvekumpu, ei viitteitä pilaantuneisuudesta I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivua, selvä liuottimen haju -- >H 3 1 L 2 <mr jäässä 1 T jäässä/3 2 T L 1 <mr 13 2 <mr <mr /4 4 T 52,9 % <1,0 9,3 2,9 1, ,12 0,032 1,1 4,0 5,1 0,64 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 10,3 1,644 0,8 <0,01 <0,01 <0, KI 193 7,0 Tv I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivua, kaivannon pohjoisreunan pohja 3 1/2 L 62,8 % <1,0 5,9 0,23 1, <0,01 0,023 0,016 0,049 0,088 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,8 <0,01 <0,03 <0,01 <0,01 <0,02 0,264 0,05 0,019 <0,01 <0,01 <0, KI 194 7,0-8,0 1,0 Tv, srmr 4.2. KI ,0-8,0 1,0 Sr, Mr KI ,0-8,0 1,0 Sr, Mr KI 196 5,5-7,0 1,5 " 5.2. KI 197 8,0-8,3 0,3 Sr 6.2. KI 198 4,0-6,0 2,0 Mr KI 199 7,0 7,5 2,5 srmr KI 200 4,5 7,0 0,5 srmr I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan länsireuna I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan itäreuna, öljyinen, voimakas haju I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan itäreuna, öljyinen, voimakas haju, rinnakkaisnäyte I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan pohjoisreuna, paikoin öljyinen, öljyn hajua, pohjanäyte (ei JP) I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivun jälkeen kuopan luoteisreuna, paikoin öljyinen, öljyn hajua, pistonäyte I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan pohjoisreuna, lievää liuottimen hajua, B-kasan tarkistus I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan itäseinämä, tumma, ei selviä hajuja I-/J-alueen syvän kaivannon lisäkaivu, kuopan pohjoisreuna, tumma, paikoin öljyinen, ei liuottimen hajua 3 1/2 L/T /4 4 T ,1 % <1 12 0,15 1, ,03 0,026 1,3 3,64 4,966 0,10 0,20 <0,05 0,12 0,06 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,70 0,28 0,28 <0,05 0,24 0,76 0,32 3,06 2,92 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 17,6 2,867 1,1 <0,01 <0,01 <0, /4 4 T T T /3 T /3 T 86,7 % <1 6,7 <0,06 0, <0,01 <0,01 0,17 0,739 0,909 <0,05 <0,05 <0,05 0,16 0,11 0,09 0,07 0,07 <0,05 0,24 0,43 <0,05 0,08 0,20 0,22 0,35 2,02 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 6,1 0,661 0,4 <0,01 <0,01 <0, <50 <50 < T 87,3 % <1 7,5 <0,06 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <0,04 <0,01 <0,02 <0,01 <0,01 <0,02 0,071 <0,03 <0,01 <0,01 <0,01 <0,02 <20 <50 <50 <50 tulosten lukumäärä [n] laskennallinen keskiarvo: ,1 0, #### 0, ,3 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 #JAKO/0! 0 0,24 0,2 0, ,3 2 1,6 #### ### 0,04 55,18 0,81 0,1 #### #### ##### laskennallinen mediaani: 2 9 0,2 0, #LUKU! 0, ,3 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 #LUKU! 0 0,21 0,3 0, ,2 1 1,6 #LUKU! ### 0,04 55,18 0,81 0,1 #### #LUKU! #LUKU! laskennallinen minimi: 1 6 0,2 0, , ,2 2,5 0 0,1 0,1 0,1 0 0,0 0 0,05 0,1 0, ,1 0 0,3 0,00 0,00 0,03 0,35 0,02 0,1 0,0 0,0 0, laskennallinen maksimi: ,9 2, , ,4 2,5 0 0,1 0,2 0,1 0 0,0 2 0,71 0,4 0, ,8 9 2,9 0,00 0,00 0,04 110,00 1,60 0,1 0,0 0,0 0, keskihajonta: 5 4 1,6 0, #### 0, ,1 #### 0 0,0 0,0 0,0 0 #JAKO/0! 1 0,19 0,1 0, ,2 2 1,8 #### ### 0,00 77,53 1,12 0,0 #### #### ##### Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos XX tulos ylittää alemman ohjearvon alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus XXXX 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

54 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Sivu 1/1 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skanska Kodit K - alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: pvm Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Aromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F Klooratut alifaattiset hiilivedyt Klooribentseenit Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Kerrospaksuus Bentso( a) antrase eni Bentso(a ) Bentso(b) pyreeni fluorante eni Bentso(g,h, i) peryleeni Bentso(k ) fluorante eni Dibentso( a,h) Pvm Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja, Kosteus 14 Aistihav. 15 Viitearvot As Cr Cu Pb Ni Zn Nitonmittaus Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- Antra- f- f- Hiilivedyt Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Syanidi Asena Asena TEX 4 seeni eeni bentseen (arvio) havainnot luontainen pit. 1 leenit 3 seeni teeni tyleen ,02 1 0,005 0, # PetroFlag aine i i Fluora Fenan- n- Fluo- antraseeni treeni teeni reeni c.d) pyreeni seeni leeni reeni PAH 5 PCB 6 PCDD/F/ Dikloor i- metaan sum. PCB 7 i Vinyy li- klorid i Tetrakloor i- bentseenit 3 Indeno(1, 2,3- Kry- Nafta- Py- Trikloo Tetraklo Dikloori- ri- ori- Trikloorieteenit eteeni eteeni bentseen 3 it 3 Pentakloo Heksakloo ri- ri- Trimetyyli- Butyyli- Propyyli- Dikloori- MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 bentseeni bentseeni bentseenit bentseeni bentseeni fluorimetaani TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. Riskinarvion mukainen tavoitepitoisuus ,05 0,05 0,001 0,004 kynnysarvo , , , ,1 10 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,1 0,1 0,1 0, , alempi ohjearvo , , ,01 0,05 1 0, , ylempi ohjearvo ,01 0, vaarallisen jätteen raja-arvo ### #### - ##### - ### ### #### ### KNK 1 1,0-3,0 2,0 Sr KNK 2 1,0-2,0 1,0 " L/T mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg "keskipisteessä", tumma, lievä öljyn haju, seassa pieniä määriä 4 2 T <mr <mr <mr <mr <mr tiiltä, puuta, betonilaattaa, peltiä -- > F Pintasorakaivun levitys etelään, eri 3/jäässä 1 T värisiä kerroksia, ruskeaa, ei hajua KNK 3 1,5-2,5 1,0 Sr, Mr KNK 4 2,5-3,7 1,2 " K-alueen keskiosan syvyyskaivua, osin tumma, ei hajua K-alueen keskiosan syvyyskaivua, suurelta osin tumma, lievä öljyn haju, raskaita jakeita? 3 1/2 T /4 2 T KNK 5 1,0-2,0 1,0 srmr KOEKUOPPA, KN 203:sta länteen 3/jäässä 1/2 T ,9 % 12 8, <50 2,0-3,0 1,0 Sr tumma sora, ei hajua 4 1/2 T ,0-4,0 1,0 Sr " 4 1/2 T ,0-4,5 0,5 srmr / Tv tumma / turpeessa ei viitteitä pilaantuneisuudesta 4/3 1 T/L ,1 % 0,07 <0,05 <0,05 0,13 0,11 0,1 <0,05 0,07 <0,05 0,31 0,36 <0,05 0,07 0,13 <0,05 0,25 1,6 <50 KNK 6 1,0-2,0 1,0 srmr KOEKUOPPA, KN 203:sta länteen / KNK 5:stä etelään, tumma, ei hajua 3/jäässä 1/2 T ,0-3,0 1,0 " " 5 1/2 T ,6 % 12 0, < ,0-4,0 1,0 srmr / Tv tumma / turpeessa ei viitteitä pilaantuneisuudesta 4/3 1 T/L KNK 7 1,0-2,0 1,0 Mr, KOEKUOPPA, sekalainen täyttömaa, betonijäte, lievä öljyn haju metalli 3 2 T ,0-3,0 1,0 " tumma, ei hajua 3 1/2 T ,1 % 10 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 3,0-4,0 1,0 " " 4 1/2 T ,0-5,0 1,0 " tumma, lievä öljyn haju 3 1/2 T ,2 % 9,1 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <20 < ,0-5,6 0,6 Tv ei viitteitä pilaantuneisuudesta 3 1 L ,6 % <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 <0,03 < KNK 8 4,0-4,5 0,5 Mr KNK 9 1,0-1,5 0,5 srmr, Sr KNK 10 1,3-2,3 1,0 Mr K-alueen keskiosa, kuoppa syvän kaivannon pohjalle, vesi kuoppaan, jäässä/4 1 T ,7 % 9,2 0, <50 ei hajua Syvän kaivannon pohjoispuolen pohjataso, ei viitteitä jäässä/3 1 T pilaantuneisuudesta KOEKUOPPA, lähellä "sähkökaivoa", 3 1/2 T tumma, ei hajua 2,3-3,3 1,0 Mr tumma, ei hajua 3 1/2 T ,1 % 9,2 <0, < KNK 11 1,2-1,7 0,5 Mr, Sr pohja KN 233:n viereisellä reunalla, osin tumma, ei hajua jäässä/3 1/2 T KNK 12 1,7-2,3 0,6 Mr KNK 13 1,0-1,5 0,5 Mr 1,5-2,6 1,1 Sr, Ki, Mr pieni koekuoppa KNK 11:n eteläpuolelle, tummahko Mr, lievä jokin haju KOEKUOPPA, Myrskynkadun länsiosa, KNK 7:stä 10 m länteen tumma, ei juuri hajua, voimakas vedentulo kuoppaan --> ei mahdollisuutta kaivaa syvemmälle jäässä/3 1/2 T ,0 % 24 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 < jäässä 1 T /5 2/3 T ,5 % 12 0, <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,059 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,059 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <50 tulosten lukumäärä [n] laskennallinen keskiarvo: #JAKO/0! 12 #JAKO/0! 1,5 #JAKO/0! #JAKO/0! ##### #### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 0 #### #### 0 0,1 0,1 #JAKO/0! 0 #JAKO/0! 0 0,21 #JAKO/0! 0,1 0 ##### 0,3 1 #JAKO/0! ##### ##### #### ##### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### ##### ##### laskennallinen mediaani: #LUKU! 11 #LUKU! 0,5 #LUKU! #LUKU! #LUKU! #### #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! 0 #### #### 0 0,1 0,1 #LUKU! 0 #LUKU! 0 0,21 #LUKU! 0,1 0 #LUKU! 0,3 1 #LUKU! #LUKU! #LUKU! #### #LUKU! #### #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! #LUKU! laskennallinen minimi: 0 9 0,0 0, , ,0 0,0 0 0,1 0,1 0,0 0 0,0 0 0,06 0,0 0, ,3 0 0,0 0,0000 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 0,0 0, laskennallinen maksimi: ,0 8, , ,0 0,0 0 0,1 0,1 0,0 0 0,0 0 0,36 0,0 0, ,3 2 0,0 0,0000 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 0,0 0, keskihajonta: #JAKO/0! 5 #JAKO/0! 3,0 #JAKO/0! #JAKO/0! ##### #### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #### #### #### ##### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #### 0,21 #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### 1 #JAKO/0! ##### ##### #### ##### #### #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! ##### ##### ##### ##### ##### Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: Huomautukset: = ks. Vna 214/2007 X tulos ylittää kynnysarvon 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty XX tulos ylittää alemman ohjearvon detektiorajaa. XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Kosteus: 1 = kuiva 2 = maakostea 3 = kostea 4 = märkä 5 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 1 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 2 = lievä T = Täyttömaa 3 = kohtalainen 4 = voimakas 5 = hyvin voimakas

55 Tampere Pirkkala KOHDE Cargotec Finland Oy Härmälä Tampere Sijaintikartta 1 : O. Lehtovaara Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax YMP OLa J. Huppunen

56 KS1 KS5 PILAANTUNEET ALUEET 2 KS4 A: Sinkkiä 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t Ni 73 mg/kg 1 1 Ni 71 mg/kg PEREENTIE PORTTI 33 KP KORKOKUJA 74 Härmälanoja 2 KP8 71 DDT/D/E 0,1 mg/kg PEREENTIE M KP13 S S35 H Cr 360 mg/kg Cu 93 mg/kg Ni 113 mg/kg 81 KP S33 A KP33 Kaivo 2 Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. S40 KP6 B Vanha jätteenpolttoalue 3. Trimetyylibentseeni= 160 mg/kg (0-1m) Propyylibentseeni= 13 mg/kg (0-1m) Sb= 8 mg/kg (0,5m) Zn= 8714 mg/kg (0,5m) Cu 125 mg/kg Ni 95 mg/kg Zn 1044 mg/kg (norm.) Pintavesi Vanha Cr= 290 mg/kg (2-3m) huoltokorjaamo S36 Maanpäällinen PÖ Ksyleenit= 29,6 mg/kg (2,5-5 m) Etyylibentseeni= 3,9 mg/kg (2,5-5 m) Tolueeni= 18,5 mg/kg (2,5-5 m) Tankkauspiste KP27 LA N KP28 FSP-maalaamo Aromaattiset öljyhiilivedyt C9-C16= mg/kg (3,5-4,5m) C16-C35= mg/kg (3,5-4,5m) Fenantreeni= 7,5 mg/kg (3,5-4,5m) KK Kaivo 1 KK7Pohjavesi 16 KP12* LF7 KK2 SÄILYTETTÄVÄ AVO-OJA (HÄRMÄLÄNOJA) KP2 KP14 KK8 J Tarkkailukaivo Pohjavesi 76 In Situ -kunnostus KS2 Zn mg/kg DÖ KP2 26 Asemarakennus KP7 85 O KP1 KP4 KK1 KK3 KK5 P KP1 S38 PÖ C21-C40= mg/kg (1-2,5 m) Ni 88 mg/kg 68 KS3 Alifaattiset öljyhiilivedyt C5-C8= 6,9 mg/kg (3,5-4,5m) C5-C8= mg/kg (3,5-4,5m) C5-C8= mg/kg (3,5-4,5m) Fluoreeni= 3,2 mg/kg (3,5-4,5m) KP5 S37 KP3 KK9 I KP4 KP3 18. S32 KP32* DÖ C S28 KP11 SUOJELTU PUISTOALUE KK4 KK6 15 S29 KP5 S31 FSB-maalaamo KP10 KP16 Pb= 9700 mg/kg (1,5-2,4 m) Co= 39 mg/kg (1-4m) Dikloorimetaani= 0,04 mg/kg (1-4m) Ni 64 mg/kg (norm.) Sivuoja 2 Entiset sivuojat 67 As 64 mg/kg (norm.) KP9 C10-C21= mg/kg (1-2,5m) OL8 G KP29* A1 S27 L7 78 KP15 K Sivuoja 1 KP30* A3 PVP1 KP23 F4 S PORTTI FOKKERIN SUOJAVIHERALUE NUOLIALANTIE KP23A F4 Bentso(a)pyreeni= 0,5 mg/kg (2-2,5m) 66 KP24 C6 KK10 D NUOLIALANTIE SUOJELTU RAKENNUS 37 KP31* H6 KP34 F7 1. S18 KP25 E Hg= 1,09 mg/kg (1,6-3m) L KP18 KP26 D12 Q KP17 A14 39 Antraseeni= 1,69 mg/kg (1-2m) 38 C10-C mg/kg (3-4m) As 97 mg/kg (0-1m) VALMETINKATU S12 KP22 TT e=0.6 Am F S11 7 KP19 DÖ E KP21 KP20 e= VIIMANKATU LENTOVARIKONKATU Cd= 81,6 mg/kg (2-3m) As= 40 mg/kg (2,3-3,2m) Cu= mg/kg (2,3-3,2m) Ni= 900 mg/kg (2,3-3,2m) PCB= 1,08 mg/kg (1,8-2,3m) C10-C mg/kg (2-3m) Naftaleeni 2,1 mg/kg (2-3m) Naftaleeni 1,3 mg/kg (3-4m) PCB 0,16 mg/kg (3-4m) 40 20A 4 B: Öljyä 1-2 m, 80 m2, 80 m3ktr, 92 m3itd, 140 t C: Öljyä 3,5-6 m, 2200 m2, 4400 m3ktr, 5060 m3itd, 8000 t D: Öljyä, sinkkiä ja PCB:tä 2-4 m, 315 m2, 630 m3ktr, 725 m3itd, 1100 t E: Öljyä 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t F: Öljyä 0-1,0 m, 80 m2, 80 m3ktr, 92 m3itd, 140 t G: Öljyä, sinkkiä ja Kadmiumia 0-2 m, 490 m2, 980 m3ktr, 1130 m3itd, 1800 t H: Sinkkiä ja kuparia 0-0,5 m, 80 m2, 40 m3ktr, 46 m3itd, 70 t I: Kuparia, sinkkiä, lyijyä ja kadmiumia 1-3 m, 1350 m2, 2700 m3ktr, 3100 m3itd, 4900 t J: Öljyä 1-5 m, 1000 m2, 4000 m3ktr, 4600 m3itd, 7200 t K: Öljyä 1,5-3 m, 700 m2, 1000 m3ktr, 1150 m3itd, 1800 t L: Jätettä, öljyä, PCB:tä, nikkeliä, kadmiumia, kuparia ja sinkkiä 1-4,0 m, m2, m3ktr, m3itd, t M: PIRKKALAN LIITTYMÄ 3988 m2 -betonia 2190 t -tiiltä 300 t -asfalttia 900 t Alueen koillispäädyssä on puretun autokorjaamon perustuksia n. 10 x 5 metrin alueella n. 2 metrin syyvydellä. PEITETTY ASFALTILLA TONTIN OSALTA JA MURSKEELLA TONTIN OSALTA N: PURETTU HISSITEHDAS 2000 m2 kellariin täytetty : -betonia 130 t -tiiltä 1370 t PEITETTY 0,5 m KERROS MURSKETTA JA KULUTUSKERROS ASFALTTIA O: PURETTU ASEMARAKENNUS 1240 m2 kellariin täytetty: -betonia 1000 t -tiiltä 590 t PEITETTY 0,5 m KERROS MURSKETTA JA KULUTUSKERROS ASFALTTIA P: PYSÄKÖINTIALUE m2 -betonia 8210 t -tiiltä 850 t -asfalttia 928 t PEITETTY MURSKEELLA Q: TYNNYREITÄ sijoitettu lattian tukipilareiksi (10 kpl á 200 l). Tynnyrit sisältävät betoniksi kiinteytettyä jätettä. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelutoimisto on päätöksellään hyväksynyt tynnyreiden sijoittamisen Alueen eteläpuolelle ei suunnitella asuinrakennuksia Mustalla piirretyt tutkimuspisteet KK ja KP sekä vesinäytteet Kaivo 1, Kaivo 2, PVP-1 ja Tarkkailukaivo kuuluvat tähän tutkimukseen. Harmaalla piirretyt kairauspisteet KP1...9 kuuluvat Ramboll Finland Oy:n aiempiin tutkimuksiin. Kairauspisteet S ja koekuopat kuuluvat Golder Associates Oy:n aiempiin tutkimuksiin. k.osa/ kylä Rakennust oimenp ide Tankkauspiste R akennus kohte en nimi ja osoite kor tteli/ tila Skanska Talonrakennus Härmälä Tampere Vanhat toiminnat Ton tti/ Rn:o Viranom aisen merkint öjä 2 Piirus tuslaji Asemapiirustus Piirust uksen sisältö Mittak aava Tutkimuspisteet 1 : ja alkuperäisten rakennusten sijainti Lisätutkimukset 01/ Ni 65 mg/kg (norm.) Härmälanoja 1 PERKIÖNKAT Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) O. Jyrävänkoski Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax Suunn. ala YMP Piirus tusnro 02 Piirt. Työn ro Hyv. Piirust uksia Tiedosto Muutos Pvm KPut J. Huppunen

57 "Rasteroidun" alueen raja I- ja J-kaivualueet, lopullinen n m2 KI 160 KI104 KI157 KI146 KI103 KI145 KI158 KI112 KI113 KI111 KI 39 KI122 KI123 KI 159 KI 54 KI124 Täytetty KI 60 I- ja KI 56 KI 61 KI 55 J-alue KI125 KI 152 KI 85 KI110 KI109 KI 53 KI 50 KI 52 KI102 KI100 Ruokalarakennus KI 151 KI101 KI 168, koekuoppa KI 164 K (n. 430 m2) Viemärilinja KN 233 KN KN 223 KN 213 KN 224 KN 228 KN 227 KN 212 KN 221 KN 222 L-kaivualue, lopullinen n m2 Betoni+ tiili poistettu (-1,0...-1,5m) KN142 KN203 KN 202 KN 200 KN208 KN 189 KN139 KN138 KN137 KN166 KN207 KN143 KN206 KN190 KN191 KN124 KN126 KN123 KN128 KN132 KN140 KN111 KN80 KN133 KN104 KN109 KN78 KN106 KN105 KN60 KN77 KN76 KN59 KN153.1 KN153.2 KN161 KN79 KN58 KN57 KN154.1 KN186 KN49 KN48 KN47 KN183 KN149 KN98 KN46 KN45 KN184 KN147 KN51 KN50 Paineellinen pohjavesi KN162 (piste 13) KN55 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN155.5 KN155.4 KN155.3 KN155.2 KN155.1 K- ja L-alueet täytetty kokonaan KN154.2

58 S33 Cd 2 mg/kg S33 Cr 193 mg/kg Cu 126 mg/kg Pb 79 mg/kg Zn 273 mg/kg 0,5 m S36 KP3 Cu 306 mg/kg Zn 207 mg/kg 0,2-0,6 m KP3 (XRF) KP1 S36 C10-C mg/kg C21-C mg/kg 2,0 m KP7 Cr 160 (2,0-3,0 m) KP7 Cr 130 (3,5-4,5) KP2 Cr 290 mg/kg (4,5-5,5) Ni 86 mg/kg KP2 KP19 KP23A KP23A F4 VHT1/3,0-3,5m Dikloorieteenit 0,02 mg/kg Trikloorieteeni 0,25 mg/kg Tetrakloorieteeni 33mg/kg Trimetyylibentseenit 0,09 mg/kg Propyylibentseeni 0,01 mg/kg C10-C40: mg/kg VHT2/1,0-2,0m Hg 4,1 mg/kg Cd 2,3 mg/kg Cr 110 mg/kg Dikloorieteenit 0,03 mg/kg Trikloorieteeni 0,05 mg/kg Tetrakloorieteeni 4,9 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,12 mg/kg VHT3/1,0-1,5m TEX 5,05 mg/kg C5-C10: 310 mg/kg C10-C40: mg/kg "R al as ue te en ro ra idu ja n" KP19 Cr 160 mg/kg 1,0-2,0 m Cr 348 mg/kg Cu 275 mg/kg Pb 131 mg/kg Zn 679 mg/kg C10-C mg/kg Bentso(a)pyreeni 0,5 mg/kg Fenantreeni 1,2 mg/kg Fluoranteeni 1,6 mg/kg PCB 0,59 mg/kg 2,0-2,5 m (XRF) Cr 143 mg/kg Cu 110 mg/kg Zn 201 mg/kg C10-C mg/kg 2,5-4,0 m (XRF) S38 C10-C mg/kg (3,0m) KP3 C10-C mg/kg (3,3m) KP3 KP32* C10-C mg/kg 430 mg/kg 0,0-1,0 m (PF) C21-C mg/kg mg/kg 3,5-4,5 m KP10 1,0-2,0 m 550 mg/kg 4,5-5,5 m Cr 369 mg/kg KP32* Cu 112 mg/kg Zn mg/kg mg/kg (PF) KP10 0,0-0,3 m 0,0-1,0 m C10-C mg/kg KP29* C21-C mg/kg Cd 21 mg/kg KP29* C10-C mg/kg Pb 200 mg/kg KP11 A1 0,3-0,5 m Zn 260 mg/kg PCB 0,26 mg/kg KP11 0,2-0,4 m Zn 220 mg/kg 0,0-1,0 m VHT1/2/3 S38 S11 S11 S12 S12 C21-C mg/kg syvyys 1,0m KI113/4,0-4,5m Kokonaishiilivedyt mg/kg (PF) KI /3,5-4,5m Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,269 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg S39/0,5 m As 33 mg/kg Cr 208 mg/kg Cu 451 mg/kg S39 Pb 117 mg/kg Ni 134 mg/kg Zn 8714 mg/kg KI 80/2,8m Co: 28 mg/kg KI146/4,0-4,5m Trimetyylibentseenit: 0,33 mg/kg Butyylibentseenit: 0,137 mg/kg Propyylibentseenit: 0,14 mg/kg Bentseeni 0,073 mg/kg KI 14 6 KI113 KI145 KI145/3,5-4,5m Trimet.bentseenit: 2,70 mg/kg Butyylibentseenit: 0,105 mg/kg Propyylibentseenit: 0,12 mg/kg TEX: 3,87 mg/kg KI159/0,5-2,0m Bentseeni: 0,1 mg/kg, TEX: 1,19 mg/kg, Trimet.bentseenit: 0,64 mg/kg, Propyylibentseeni: 0,047 mg/kg, C10-C40: 280 mg/kg KP1 C10-C mg/kg C21-C mg/kg C10-C mg/kg 3,5-4,5 m Cr 110 mg/kg C10-C mg/kg C21-C mg/kg C10-C mg/kg 4,5-5,5 KI 122 KI 159 KN228/4,0-4,5 m Cr 141 mg/kg (XRF) Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn 1079 mg/kg (XRF) Bentseeni 0,056 mg/kg Antraseeni 1,4 mg/kg Bentso(a)antraseeni 1,8 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,4 mg/kg Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg PAH-summa 32 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,069 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C10-C21: mg/kg C21-C40: mg/kg C10-C40: mg/kg KI 82/2,8-3,0m KI 93/1,2-3,5m Co: 24 mg/kg Co: 22 mg/kg V: 110 mg/kg Cu: 380 mg/kg KI 85/2,5-3,5m C10-C21: 350 mg/kg V: 110 mg/kg C21-C40: 480 mg/kg KI 85 C10-C40: 830 mg/kg KI 100/1,5-5,0m C10-C40: 460 mg/kg Ruokala- KI123 rakennus KI 199 KI100 KI101 KI 183 KI 101/1,5-4,0m C10-C40: 320 mg/kg KNK12/1,7-2,3m Ni: 53 mg/kg KI199/7,0-7,5m Trimet.bentseenit: 6,1 mg/kg Butyylibentseenit: 0,661 mg/kg Propyylibentseenit: 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg KN KNK12 KN200/1,8-3,0m Bentseeni 0,44 mg/kg Ksyleenit 18,1 mg/kg TEX: 19,7 mg/kg 228 KNK5 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KNK6 KI 183/4,5-5,0m Cu: 110 mg/kg Trimetyylibentseenit: 0,91 mg/kg, Butyylibentseenit: 0,136 mg/kg, Propyylibentseeni: 0,091 mg/kg C10-C40: 400 mg/kg KNK6/2,0-3,0m C10-C40: 320 mg/kg KN166/3,0-3,5m KN 200 Cd: 1,2 mg/kg KN166 KN123/4,0-4,5 m Bentseeni: 0,19 mg/kg KN49/1,6-2,2m C10-C40: 360 mg/kg KN123 KN80 KN55/4,0m Cd: 1,1 mg/kg KN55 KN104 KN 106/1,0-2,0m Cu: 140 mg/kg KN78 KN49 KN98 KN98/2,5-3,0m Ni: 61 mg/kg C10-C40: 410 mg/kg KN106 KN58 KN46 KN80/1,3-1,8m Bentseeni 0,031 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,59 mg/kg KN78/0,8-1,7m C10-C21: 490 mg/kg C10-C40: 840 mg/kg Trimetyylibentseenit: 0,381 mg/kg Propyylibentseeni: 0,056 mg/kg KN47 KN46/1,6-2,8m Co: 21 mg/kg KN104/2,0-3,0m Cd: 1,1 mg/kg Ni: 55 mg/kg KN47/0,7-1,2m Cd: 1,3 mg/kg Tampereen kaupungin omistaman alueen raja "Rasteroidun" alueen raja Kaivuualueet KP3 Ramboll Finland Oy, 2005 S11 KN171.1/0,5-1,0 m PCB 1,7 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,127 mg/kg Propyylibentseeni 0,024 mg/kg C10-C21: mg/kg C21-C40: mg/kg C10-C40: mg/kg KN171.2/1,0-3,5 m PCB 0,35 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,242 mg/kg Butyylibentseenit 0,0,088 mg/kg Propyylibentseeni 0,035 mg/kg C10-C21: mg/kg C21-C40: mg/kg C10-C40: mg/kg Golder Associates Oy KP1 KI 82 KNK 5 Ramboll Finland Oy, koekuopat max. syvyys 4,5 m Trimetyylibentseenit Butyylibentseenit Propyylibentseeni Yhdisteille ei Vna 214/2007 mukaisia kynnys-ja ohjearvoja, ylitykset kunnostuksen terveysperusteisissa tavoitepitoisuuksissa kohteen k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Kynnys- ja ohjearvojen Valmetinkatu 5 Mittakaava 1:1200 hulevesisuunnitelma TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax KN58/1,8-2,2m Dikloorieteenit: 0,013 mg/kg Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP Piirustusnro Piirustuksia 04 xx Muutos /PARJ Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen

59 S33 Zn 273 mg/kg S33 0,5 m KP1 C10-C mg/kg S36 C21-C mg/kg C10-C mg/kg KP3 S36 3,5-4,5 m Cu 306 mg/kg C10-C mg/kg C10-C mg/kg 0,2-0,6 m C21-C mg/kg C21-C mg/kg (XRF) 2,0 m KP23A KP3 C10-C mg/kg KP23A F4 KP1 4,5-5,5 m KP7 Cr 348 mg/kg S38 Cr 290 mg/kg (4,5-5,5 m) S38 KP7 Cu 275 mg/kg VHT1/2/3 C10-C mg/kg Zn 679 mg/kg KP2 (3,0m) VHT1(3,0-3,5m) KP3 PCB 0,59 mg/kg C10-C mg/kg Tetrakloorieteeni 33mg/kg 2,0-2,5 m (XRF) (3,3m) Trimetyylibentseenit 0,09 mg/kg KP2 KP3 C10-C mg/kg KP32* Propyylibentseeni 0,01 mg/kg C10-C mg/kg (4,5-5,5 m) C10-C mg/kg 1,0-2,0 m VHT2(1,0-2,0m) KP10 Hg 4,1 mg/kg (XRF) KP32* Tetrakloorieteeni 4,9 mg/kg Cr 369 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,12 mg/kg Zn mg/kg mg/kg (PF) VHT3(1,0-1,5m) KP10 0,0-1,0 m 0,0-0,3 m C5-C mg/kg C10-C mg/kg KP29* C10-C mg/kg C21-C mg/kg Cd 21 mg/kg C21-C mg/kg KP29* C10-C mg/kg Zn 260 mg/kg C10-C mg/kg KP11 A1 0,3-0,5 m 0,2-0,4 m S11 S11 S12 S12 C21-C mg/kg syvyys 1,0m "R al as ue te en ro ra idu ja n" KI113/4,5-4,5m S39 KI123 Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,269 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg S39 Cr 208 mg/kg Cu 451 mg/kg Ni 134 mg/kg Zn mg/kg syvyys 0,5 m KN228/4,0-4,5m Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn mg/kg XRF) Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg PAH 32 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,069 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C10-C mg/kg C21-C mg/kg C10-C mg/kg KI 93/1,2-3,5m Cu 380 mg/kg C10-C mg/kg C10-C mg/kg KI113 KI123 KI 199 Ruokalarakennus Tampereen kaupungin omistaman alueen raja "Rasteroidun" alueen raja Kaivuualueet KP3 KI199/7,0-7,5 m C5-C mg/kg KN KN80 KN78 KN80/1,3-1,8 m Trimetyylibentseenit 0,59 mg/kg KN78/0,8-1,7m C10-C mg/kg C10-C mg/kg Trimetyylibentseenit 0,381 mg/kg Propyylibentseeni 0,056 mg/kg S KN 200 Ramboll Finland Oy, 2005 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN200/1,8-3,0m Bentseeni 0,44 mg/kg Ksyleenit 18,1 mg/kg TEX: 19,7 mg/kg KN171.1(0,5-1,0 m) PCB 1,7 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,127 mg/kg Propyylibentseeni 0,024 mg/kg C10-C mg/kg C21-C mg/kg C10-C mg/kg KN171.2(1,0-3,5 m) Trimetyylibentseenit 0,242 mg/kg Butyylibentseenit 0,0,088 mg/kg Propyylibentseeni 0,035 mg/kg C10-C mg/kg C21-C mg/kg C10-C mg/kg Golder Associates Oy KP1 KI 82 KNK 5 Ramboll Finland Oy, koekuopat max. syvyys 4,5 m Trimetyylibentseenit Butyylibentseenit Propyylibentseeni Yhdisteille ei Vna 214/2007 mukaisia kynnys-ja ohjearvoja, ylitykset kunnostuksen terveysperusteisissa tavoitepitoisuuksissa kohteen k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Alemman ohjearvon Valmetinkatu 5 Mittakaava 1:1200 hulevesisuunnitelma TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP Piirustusnro Piirustuksia Muutos 05 Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen

60 "R al as ue te en ro ra idu ja n" I ja J Tampereen kaupungin omistaman alueen raja Ruokalarakennus "Rasteroidun" alueen raja K Kaivuualueet L k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Viranomaisen merkint j Piirustuslaji Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Tutkimuspiirustus Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt Cargotec Finland / Skanska Kodit Kortteli- ja 1:1200 kunnostusalueiden sijainnit asemakaavaehdotuksessa Valmetinkatu 5 Mittakaava TAMPERE Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax Suunn.ala Ty nro Tiedosto YMP Piirustusnro Piirustuksia 06 Muutos / PARJ Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Hyv. Pvm A. Salmela, ins. AMK ASa J. Huppunen

61

62 Vastaanottaja Skanska Talonrakennus Oy ja Cargotec Finland Oy Asiakirjatyyppi Riskinarviointi Päivämäärä Työstä vastaava Ramboll Finland Oy / Jukka Huppunen, HÄRMÄLÄNRANTA KUNNOSTETTUJEN ALUEIDEN (I/J JA L) RISKINARVIOINTI

63 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Päivämäärä Laatijat Hanna Tolvanen, Emilia Pöyry Tarkastaja Jukka Huppunen ( ) Toni Tuomola ja Kauko Autio Hyväksyjät Viite /24

64 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Asiakirjat Päätökset ja sopimukset Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupunki Kunnostustavoitteet rakennusten alapuolisessa maaperässä Kunnostustavoitteet asuinrakennusten piha-alueen sekä parkki-/katualueen maaperässä Hulevesisuunnitelma Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen Suunnitelmat ja arvioinnit Kallioperä, pohjasuhteet ja pohjavesi 8 3. Kunnostuksen jäännöspitoisuudet ja lisätutkimuksien tulokset Kunnostusalue I/J Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät Kaivantovesien tutkimukset Kunnostusalue L Pohjaveden pilaantuneisuus Kunnostetut alueet ja kaavan mukainen käyttö Laskennallinen riskinarviointi Käsitteellinen malli Tarkasteltujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet Vertailuarvot Laskennan suorittaminen Laskennan keskeiset oletukset Kunnostettu alue I/J Kunnostettu alue L Keskiraskaat jakeet Pohjavesi Epävarmuudet Tutkimuksien epävarmuudet Laskennan epävarmuudet Johtopäätökset Alue I/J Alue L 24 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Pohjavesiputkikortit Haitta-aineiden ominaisuudet Laskentakaavat Lähtötiedot alue I/J Lähtötiedot alue L Herkkyyslaskenta Öljyhiilivetyjen kenttä- ja laboratoriovastaavuus Pohjavesinäytteen PVP22 tulokset PIIRUSTUKSET Piirustus 1 Kalliopinnat Piirustus 2 Jäännös- ja lisätutkimuspisteiden sijainnit Alue I/J Alue L Piirustus 3 Alueen eteläosan tutkimuspisteet 2/24

65 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi 1. JOHDANTO Tampereella Härmälänrannassa on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia eri konsulttien toimesta vuosina ja Tutkimusten perusteella alueen maaperä oli pilaantunut mm. öljy-yhdisteillä, raskasmetalleilla, PAH-, PCB- ja VOC-yhdisteillä. Lisäksi alueella oli paikoitellen jätettä. Alueella on tehty kunnostustöitä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen PIRELY/322/07.00/2010, , mukaisesti vuosina 2013 ja ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaan alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pima-kaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio ko. alueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut. Laadittu riskinarviointitarkastelu kattaa piirustuksessa 2.1 ja 2.2 rajatut kunnostetut alueet I, J ja L, joka on yhdistynyt alueeseen K. Kantatehtaalle (Rakennus 1) ja vielä vuoden 2015 alussa kunnostamattomana oleville alueille laaditaan molemmille tarvittaessa erillinen riskinarviointi (Ramboll Finland Oy). Lisäksi erikseen tullaan tarkastelemaan pohjavedessä todettujen kloorattujen yhdisteiden aiheuttamat riskit, kun tutkimustulokset niiden osalta tarkentuvat. Tämän riskinarvioinnin tavoitteena on arvioida vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtyjen kunnostusten riittävyys alueiden (I/J ja L) kaavan mukaiseen käyttöön. 2. ASIAKIRJAT 2.1 Päätökset ja sopimukset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen PIRELY/322/07.00/2010 pilaantuneen maaalueen puhdistamisesta PIMA-päätöksen mukaisen lupamääräyksen 3 mukaan: "Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haittaaineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvopitoisuuden." Päätöksessä esitetään myös, että "Rakennettavilla leikkialueilla maaperä tulee poistaa eri haittaaineiden osalta kynnysarvopitoisuuteen viimeistään leikkialueita rakennettaessa." Vahvistetussa asemakaavassa alueelle ei ole osoitettu leikkipuistoja. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävien ohjearvojen määritysperusteet eroavat ongelmajätteen (uuden jätelain 646/2011 mukaisesti vaarallinen jäte) luokitusperusteista. Epäorgaanisten aineiden osalta pilaantuneisuustutkimukset tehdään kuivatusta alle 2 mm raekoosta, mutta vaarallisten jätteiden raja-arvot ilmaistaan prosentteina jätteen kokonaismäärästä. Haitta-aineiden suuntaa-antavat ongelmajäteraja-arvot on esitetty 3/24

66 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi esimerkiksi Ympäristöhallinnon oppaan (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) liitteessä 14. Perusteluosiossa kohtaan 4 ELY-keskus katsoo, ettei ilmoituksessa ja sen liitteessä ole riittävästi perusteltu leikkipaikkojen osalta esitettyä kunnostustavoitetta. Tämän vuoksi on edellytetty kynnysarvopitoisuuksia. Työmaakokouksessa (kokous 9) päätöksen kunnostustavoitteita tarkennettiin. Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan maaperää ei ole tarpeen kunnostaa yli neljän metrin syvyydellä mikäli alueella ei ole jätteitä ja jäännöspitoisuudet eivät ylitä ongelma- tai vaarallisen jätteen raja-arvoja. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pimakaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio ko. alueiden soveltuvuudesta ko. alueeksi huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut Tampereen kaupunki Työmaakokouksessa 3 ( ) todettiin, että kaupungin ja Skanskan välisen vaihtokirjan perusteella on sovittu, että "luovutettavilla alueilla puhdistustoimenpiteet on tehtävä Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen (PIRELY/322/0700/2010) mukaisesti, kuitenkin vähintään asuntokäyttöön tarkoitetun tontin tasoon, mikäli edellä mainitussa päätöksessä ei ole edellytetty tätäkin puhtaampaa tasoa." 2.2 Kunnostustavoitteet rakennusten alapuolisessa maaperässä Päätöksen Dn:o PIRELY/322/07.00/2012 mukaan "Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistön alueelta eri haitta-aineiden osalta vähintään alemman ohjearvon (VNa 214/2007) ylittäviltä osin yhden metrin syvyyteen, paitsi haihtuvien yhdisteiden osalta on pilaantuneet maa-ainekset poistettava rakennusten alapuolelta ja rakennusten sivuilta 5 metrin etäisyyteen tulevista rakennusten seinälinjoista viimeistään rakennuksia rakennettaessa. Muilta alueilta yli yhden metrin syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta on poistettava ja puhdistettava pilaantunut maa-aines riskinarvion mukaisesti. Mihinkään maakerrokseen ei saa kuitenkaan jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen rajaarvopitoisuuden." Taulukossa 1 on esitetty riskiperusteiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet, joita luvan mukaan sovelletaan yli viiden metrin etäisyydellä tulevien rakennusten pohjista sekä seinälinjoista ja muilla alueilla yli metrin syvyydellä maanpinnasta. Päätöksen antamisen jälkeen tehdyissä lisätutkimuksissa on Härmälänrannan vielä kunnostamattomalla alueella havaittu pohjavedessä kloorattuja hiilivetyjä (PCE, TCE, DCE, VC). Pohjaveden haitta-aineille tehdään lisätutkimuksia ja erillinen arviointi. Taulukko 1. Riskiperusteiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet, joita sovelletaan asuinalueilla yli viiden metrin etäisyydellä tulevien rakennusten pohjista sekä seinälinjoista suurin todettu alempi tavoitepitoisuus, pitoisuus, ohjearvo, mg/kg mg/kg mg/kg Naftaleeni 6, Tolueeni 18, Etyylibentseeni 3, Ksyleenit 29, Alifaattiset (C6-C8) 6,9 1 Alifaattiset (C8-C10) Alifaattiset (C10-C12) /24

67 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi suurin todettu alempi tavoitepitoisuus, pitoisuus, mg/kg ohjearvo, mg/kg mg/kg Alifaattiset (C12-C16) 30 5 Alifaattiset (C16-C35) 6,3 6 Aromaattiset (C8-C10) 40 3 Aromaattiset (C10-C12) Aromaattiset (C12-C16) Aromaattiset (C16-C21) Aromaattiset (C21-C35) 8,3 8 Trimetyylibentseeni 66,17 0,05 Butyylibentseeni 3,54 0,05 Propyylibentseeni 5,22 0,001 Dikloorifluorimetaani 0, ,004 Dikloorimetaani 0, ,5 Aiemmassa riskinarvioinnissa (Ramboll Finland Oy, ) kunnostuksen tavoitepitoisuudet on laskettu sekä maan syönnin että sisäilman hengityksen kautta tapahtuvan altistuksen aiheuttamana kokonaisriskinä. Arviointi toteutettiin vertaamalla haihtuvien yhdisteiden aiheuttamaa kokonaisaltistusta (hengitysilma+maan syönti) päivittäiseen enimmäissaantiarvoon (TDI). Hengitysilman kautta tapahtuva altistus todettiin eräiden haihtuvien yhdisteiden osalta tällöin erittäin merkittäväksi riskiksi, vaikka hengitysilman enimmäispitoisuus (TCA) ei ylittynyt. Tavoitepitoisuuksien asettamisessa huomioitiin kokonaisaltistus ja pienennettiin haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuuksia rakennusten alapuolisessa maaperässä, minkä jälkeen laskennallinen (kokonais)altistus jää alle sallitun enimmäissaantiarvon (TDI). Aiemmassa arvioinnissa sisäilmariskin laskenta ja tavoitepitoisuudet rakennusten alapuolisessa maaperässä on tehty siten, että rakennukset on oletettu perustettavan kiinni pilaantuneeseen maaperään ja rakennusten koko on arvioitu pieneksi. 2.3 Kunnostustavoitteet asuinrakennusten piha-alueen sekä parkki-/katualueen maaperässä ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti kunnostuksen tavoitepitoisuuksina käytettiin alempia ohjearvoja 0-1 metrin syvyydellä koko kiinteistön alueella ja haihtuvien yhdisteiden osalta 0-5 m etäisyydellä tulevista rakennusten seinälinjoista. Muilta osin kunnostuksen tavoitepitoisuudet asuinrakennusten piha-alueen maaperässä ja parkki-/katualueen maaperässä 1 4 metrin syvyydellä on esitetty taulukossa 2. Lisäksi millekään alueelle ei saanut jättää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen (luvassa ongelmajäte) rajaarvopitoisuudet. Taulukossa punaisella esitettyjä pitoisuuksia asuinrakennusten piha-alueella ei voida soveltaa, sillä rakennusten sijaintia asuinrakennusten kaava-alueella ei haluta sitoa etukäteen. Tästä syystä koko kaavassa asuinkorttelin alueen täytyy täyttää alemmat ohjearvot 0-5 metrin etäisyydellä rakennusten pohjasta sekä seinistä ja muilta osin taulukon 1 mukaiset haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet. Parkki- ja katualueella voidaan soveltaa taulukon 2 mukaisia haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia, mikäli ne ovat vähintään 5 metrin etäisyydellä rakennusten seinistä. 5/24

68 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 2. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet kohteen asuinrakennuksen pihassa ja parkki/katualueella Alempi ohjearvo (kaikki alueet m, asuinrakennusten lähialueet 0-5 m, jos pienempi kuin riskiperusteinen tavoite) Tavoitepitoisuus asuinrakennusten pihat 1 4 m Tavoite-pitoisuus parkkialue/katu 1 4 m Tavoite-pitoisuus asuinrakennusten alapuoli ja sivut >5m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni, Sb Arseeni, As Elohopea, Hg Kadmium, Cd Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Nikkeli, Ni Sinkki, Zn Antraseeni Asenafteeni Bentso(a)pyreeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Naftaleeni Pyreeni PCB-yhdisteet 0, Trimetyylibentseeni ,05 Butyylibentseeni ,05 Propyylibentseeni ,001 Dikloorifluorimetaani ,004 Dikloorimetaani ,5 Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Bensiinijakeet (C 5-C 10) * Keskitisleet (C 10-C 21) * Raskaat jakeet (C 21-C 40) * 2.4 Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelman (Tampereen kaupunki, Härmälänrannan hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin yleissuunnittelu, Raportti, SITO, ) mukaan hulevesien viivytys ja/tai johtaminen alueella ei edellytä ylimääräisiä maaperän puhdistamistoimenpiteitä, sillä asemakaavassa ei ole osoitettu, eikä kaavan yleismääräys edes salli, hulevesien imeyttämistä maaperään. Alueilla, joilla maaperä sisältää haitta-aineita, hulevedet tulee johtaa ja viivyttää tiivispohjaisissa altaissa, kanavissa ja ojissa, joista imeytyminen maaperään ei ole mahdollista. Laaditun hulevesisuunnitelman mukaan hulevesien viivytys alueella ei edellytä maaperän kunnostamista. Pirkanmaan ELY-keskus on antanut hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin yleissuunnitelmasta lausunnon, jossa se toteaa, että "hulevesien hallinnan, tasauksen ja viemäröinnin toteuttaminen yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla noudattaa pilaantuneen alueen kunnostamisesta annetun päätöksen määräyksiä ja ehtoja." 6/24

69 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Työmaakokouksessa 10 ( ) vahvistettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta, että: Päätöksen (Dno PIRELY/322/07.00/2010) päätöskohdan 5 mukaan Hulevesiä ei saa imeyttää pilaantuneiden maiden läpi. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä määrätään kohdissa Yleiset alueet (puisto- ja katualueet) seuraavasti: Pilaantuneiden maiden kunnostuksenkaan jälkeen alueille jäävien haitta-aineita sisältävien maa-ainesten läpi ei saa johtaa hulevesiä. päätöskohta 5 tarkoittaa alueita, joihin hulevesiä keskitetysti johdetaan ja imeytetään. Kyseisessä kohdassa imeytymisellä ei tarkoiteta luonnollista imeytymistä. päätöskohdan 5 tarkoittaa myös kunnostussuunnitelman riskinarviossa esitettyä kunnostuksen määräsyvyyttä, jolloin maaperää ei ole tarpeen em. hulevesien johtamis- ja imeytysalueilla kunnostaa yli neljän metrin syvyydellä mikäli alueella ei ole jätteitä ja jäännöspitoisuudet eivät ylitä ongelma- tai vaarallisen jätteen rajaarvoja. hulevesiä voidaan johtaa ja viivyttää myös haitta-aineita sisältävillä alueilla, jos huleveden pääsy maaperään estetään teknisin ratkaisuin. Kaavaan sisällytetty hulevesimerkintä (esim. hule-8 tai hule-18) ei tarkoita, että kyseisen alueen maaperä tulee puhdistaa kynnysarvotasoon. Puhdistaminen voidaan myös hulevesialueilla toteuttaa kunnostussuunnitelman ja päätöksen Dno PIRELY/322/07.00/2010 mukaisesti. 2.5 Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen Aiemmista riskinarvioinneista poiketen alueella tullaan hyödyntämään vain alle MARA-asetuksen pitoisuuksien mukaista betoni- ja tiilimursketta. Materiaalia hyödynnetään katu-, tie ja puistoalueilla siten, että putki- ja johtolinjojen yläpuolelle ei em. materiaaleja sijoiteta siten, että materiaali haittaisi mahdollisesti tulevia huolto- ja korjaustoimenpiteitä. 2.6 Suunnitelmat ja arvioinnit Alueen pilaantuneen maaperän kunnostuksesta ja sen toteutuksesta on laadittu seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3363, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3452, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3455, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3453, Golder Associates Oy, tutkimusraportti 3551, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, kunnostusraportti 16999, Ramboll Finland Oy, kunnostusraportti , Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti , Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti , Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti Riskinarvioinnit: Ramboll Finland Oy, Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Ramboll Finland Oy, Nuolialantie 62, Tampere. Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö, riskinarviointi Ramboll Finland Oy, Nuolialantie 62, Tampere. Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö, riskinarvioinnin päivitys Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Rakennus 1, Lattiabetonin ja lattianalaisen maaperän haitta-ainetutkimus , /24

70 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi 2.7 Kallioperä, pohjasuhteet ja pohjavesi Alueen geologisista ominaisuuksista johtuen pohjavesiolosuhteet tällä Härmälänrannan alueella ovat erittäin monimuotoiset. Alueen kalliopintojen vaihteluita sekä maaperätietoja on esitetty liitteen 1 pohjavesiputkikorteissa ja piirustuksessa 1, jossa on myös esitys uusien pohjavesiputkien sijainneista. Alueen maanpinta on keskimäärin tasolla +80. Alueen pohjoisosan maanpinta laskee pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen kohti Pyhäjärveä, jonka keskivedenkorkeus on tasolla +77,1. Alue on ollut alun perin lähes kokonaan pinnoitettu. Alueen eteläosa, suojellusta puistoalueesta ja vanhasta hallintorakennuksesta etelään, laskee etelään kohti Härmälänojaa. Tämän arvioinnin kirjoitushetkellä suunnittelualueen lounaisosassa on tilapäisesti syvä kaivanto (pohjan taso noin +70) ns. I- ja J-kunnostusalueilla. Asfalttipinnoitetuilla alueilla sorasta tai murskeesta tehdyt rakennekerrokset ovat noin 1 metrin paksuiset. Alueen eteläosassa olevan paikoitusalueen rakennekerroksiin sijoitettu betoni, tiili ja asfaltti (ympäristölupa PIR-2006-Y ) poistettiin suurelta osin vuoden maaperän kunnostuksen yhteydessä. Kallionpinnan arvioidaan olevan korkeimmillaan alueen pohjoisosassa. Syvimmillään kalliopinta on havaittu 19,90 m maanpinnasta (PVP3, taso +57,36, N2000, kallio varmistettu) ruokalarakennuksesta (rakennus 28) 117 m länsi-lounaaseen. Kalliopinnan syvin havaittu taso sijaitsee noin 40 m lounaaseen kunnostusalueiden I-/J syvästä kaivannosta. Kunnostustyön yhteydessä ei massanvaihdon aikana saatu havaintoja kallionpinnasta. Alueella sijaitsevien pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä tavoitetut kalliontasot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kallion-, maan- ja vedenpinnan tasot alueen pohjavesiputkissa Pohjavesiputki Maanpinta (N2000) Vedenpinta (N2000) Kallionpinta maanpinnasta (m) Kallionpinta (N2000) PVP1 +81,80 PVP2 +81,70 PVP3 +77,26 PVP4 +77,01 +78,04 ( ) +77,87 ( ) +77,69 ( ) +77,84 ( ) 10,0 +71,80 16,4 +65,20 19,9 +57,36 15,1 +61,91 Pohjavesiputkissa havaittu vedenpinta on osin maanpinnan yläpuolella, koska pohjavesi on kunnostetulla alueella (PVP3 ja PVP4 sekä PVP22) suurimmalta osin alueella paineellista. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten ja pohjavesinäytteenottojen yhteydessä on varmistettu, että alueella on pääosin vettä pidättävät tiiviit siltti- ja/tai savikerrokset. Varsinainen pohjavettä johtavat kerrokset esiintyvät tämän tiiviin maakerroksen alla. Kairaamalla tehtyjen maanäytteenottojen yhteydessä maa-aineksen todettiin olevan kuivaa kunnes tiivis maakerros puhkaistiin. Alueen eteläosan kunnostustyön aikana maksimissaan syvyydelle noin +70 ulotettujen massanvaihdon kaivujen aikana ei havaittu pohjavettä. Lisäksi pohjaveden vettä johtavien kerrosten sijaintia varmistettiin ns. packer-tekniikalla, jossa pohjavesinäytteenoton yhteydessä havaintoputki suljettiin metrin kerroksina. 8/24

71 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Tutkimuksissa havaittiin, että maaperän parhaiten vettä johtavat maakerrokset ovat yleisesti ottaen yli 10 m syvyydellä maanpinnasta. Taulukossa 4 on esitetty parhaiten vettä johtavat maakerrokset tällä hetkellä asennetuissa havaintoputkissa PVP1 4. Taulukko 4. Parhaiten vettä johtavat kerrokset, PVP1 4 (5. ja ) Pohjavesiputken tunnus Pumppaussyvyys, m pp:stä Veden tuotto, L/min PVP ,5 PVP2 13,4 14,4 11 PVP PVP4 15,2 16,2 15 Pohjaveden esiintymissyvyys vaihtelee kunnostetun alueen pohjoispuolella merkittävästi johtuen alueen kallion esiintymisvaihteluista sekä alueen heterogeenisistä maaperäolosuhteista. Kallionpinta ja tiiviit maakerrokset nousevat selvästi Härmälänojasta kohti Pyhäjärveä, joten myös pohjaveden pinta suojellun puiston ja toimistorakennuksen pohjoispuolella on korkeammalla kuin alueen eteläosassa ollen noin tasolla KUNNOSTUKSEN JÄÄNNÖSPITOISUUDET JA LISÄTUTKIMUKSIEN TULOKSET 3.1 Kunnostusalue I/J Kunnostusalueen I/J jäännöspitoisuudet ja lisätutkimuspisteet, joissa kynnysarvot tai kunnostustavoitteet ovat ylittyneet, on esitetty taulukossa 5. Kunnostusalueen jäännöspitoisuuksien sijainnit on esitetty piirustuksessa 2.1. Piirustuksessa 3 on esitetty alueella eri vaiheissa tehtyjä tutkimuspisteitä. Punaisella esitetyt pitoisuudet sijaitsevat katualueeksi kaavoitetulla alueella, vihreät puistoalueeksi ja muut asuinrakennusten korttelialueeksi kaavoitetulla alueella. Pitoisuudet, jotka ylittävät rakennusten alapuolisen maaperän haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet asuinrakennuksen alueeksi kaavoitetulla alueella, on esitetty tummennettuna. Taulukko 5. Kunnostusalueen I/J jäännöspitoisuudet ja lisätutkimusten tulokset Näytealue/maalaji Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KI122+KI123 / turve, savi (KI113 / siltti) RKP 37-RKP39 KI146 / turve KI145 / turve KI159 / turve Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,27 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg (Kokonaishiilivedyt (PF) 1285 mg/kg) C10-C40: mg/kg Bentseeni: 0,04 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,33 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,14 mg/kg Bentseeni 0,07 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,7 mg/kg Butyylibentseenit 0,11 mg/kg Propyylibentseeni 0,12 mg/kg TEX 3,9 mg/kg Bentseeni 0,1 mg/kg TEX 1,2 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,64 mg/kg Propyylibentseeni 0,05 mg/kg C10-C40: 280 mg/kg, C10-C21: 46 mg/kg 3,5 4,5 m 4,0 4,5 m 4,0 4,5 m 3,5 4,5 m 0,5 2,0 m 9/24

72 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Näytealue/maalaji Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KI199 / SrMr KI183 /Mr Trimetyylibentseenit 6,1 mg/kg Butyylibentseenit 0,66 mg/kg Propyylibentseenit 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg Cu 110 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,91 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,09 mg/kg C10-C40: 400 mg/kg 7,0 7,5m 4,5 5,0 m KI85 /Mr, Sa V 110 mg/kg 2,5 3,5 m KI82 / Mr, Sa Co 14 mg/kg V 110 mg/kg 2,8 3,0 m KI80 / Sr, Sa Co 28 mg/kg 2,8 m KI93 /SrMr Co 22 mg/kg Cu 380 mg/kg C10-C21: 350 mg/kg C21-C40: 480 mg/kg 1,2 3,5 m KI100 /Mr C10-C21: 82 mg/kg 1,5 5,0 m KI101 /Mr C10-C21: 110 mg/kg 1,5 4,0 m KNK7* / Mr C21-C40: 84 mg/kg 4,0 5,0 m KI173* / Mr C21-C40: 90 mg/kg 2,0 3,0 m RKP8** / Hk, Sr Hg 1 mg/kg As 12 mg/kg C21-C40: 155 mg/kg 1,0 2,0 m * Alueen eteläosassa tehdyn maaperän kunnostuksen yhteydessä tehtiin aikavälillä kaikkiaan 7 koekuoppaa (KI168, KI173, KI174, KNK7, KNK13, KNK5 ja KNK6, joista 5 ensimmäistä alueelle I/J). Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. **Kunnostusalueelle I/J tehtiin tutkimusten yhteydessä 4 tutkimuspistettä RKP5 ja RKP7-9. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. Muilta osin (ei tummennetut) haitta-aineiden pitoisuudet täyttävät kunnostustavoitteet ja soveltuvat käyttötarkoitukseensa katualueeksi (punaisella merkityt), puistoalueiksi (vihreällä merkityt) ja asuinrakennusten alueeksi. Tummennettuna esitettyjen jäännöspitoisuuksien laskennallinen riskinarviointi on esitetty kappaleessa Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät Taulukossa 6 on esitetty arvio haitta-aineen jäännösmääristä alueella. Todennäköisimmin alueelle jäänyt kokonaismäärä on 0,1 m kerrosta vastaava. Olemassa olevien lähtötietojen perusteella arviointi on vaikeaa ja siksi taulukossa esitetyt arviot ovat suuntaa antavia. 10/24

73 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 6. Arvio haihtuvien haitta-aineiden jäännöksen kokonaismäärästä kunnostetulla alueella. Laskennassa on huomioituna kunnostetun alueen jäännöspitoisuuksien keskiarvo, alle määritysrajan pitoisuudet on huomioitu määritysrajan tasoisina pitoisuuksina. Syvyys Arvio pilaantuneen maakerroksen paksuudesta (m) 0,10 m 0,50 m 1,0 m Tilavuus 760 m m m 2 t (1,6 t/m 3 ) kg Arvio haitta-aineen kokonaismäärästä (kg) Trimetyylibentseenit Butyylibentseenit 0,1 0,6 1,2 Propyylibentseeni 0,09 0,4 0,9 Bentseeni 0,02 0,1 0,2 TEX 0,7 3,3 6,6 C10-C C5-C Kaivantovesien tutkimukset Alueen eteläosan I-/J-kunnostuskaivannosta on otettu kaivantovesinäytteitä ja kolmelta eri syvyydeltä (pinta: 1,0 m / puoliväli: 3,5 m / pohja: 6,0 m). Näytteet otettiin Limnos-näytteenottimella. Näytteenoton tarkoituksena oli selvittää kaivantoveden mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia niiden poisjohtamisen varalta. Alueen hulevesistä kertyneiden kaivantovesien määrän arvioitiin olevan noin m 3 (vedenpinta +78,2; N2000 ( )). Kunnostuskaivannon vedet on riskinarvioinnin päiväyshetkellä jo poistettu ja alue pääosin täytetty luvan mukaisesti betonilla ja tiilillä. Kaivantovesinäytteissä alueella I/J ei havaittu merkittävästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia millään näytteenottosyvyydellä (1,0 m / 3,5 m / 6,0 m). Vesinäytteistä analysoitiin öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvat hiilivedyt, VOC-yhdisteet, PAH-yhdisteet ja raskasmetallien kokonaispitoisuudet. Metalleja lukuun ottamatta ainoastaan otetun pintanäytteen ja otetun puolivälinäytteen bensiinijaepitoisuudet (C5-C10: 0,02 mg/l (pinta) / 0,04 mg/l (puoliväli)) ylittivät laboratorion määritysrajan (0,01 mg/l). 3.2 Kunnostusalue L Kunnostusalueen L jäännöspitoisuudet ja lisätutkimukset, joissa kynnysarvot tai kunnostustavoitteet ovat ylittyneet, on esitetty taulukossa 7. Kunnostusalueen jäännöspitoisuuksien sijainnit on esitetty piirustuksessa 2.2. Punaisella esitetyt pitoisuudet on kaavoitettu katualueeksi, muut asuinrakennusten korttelialueeksi. Pitoisuudet, jotka ylittävät rakennusten alapuolisen maaperän haihtuvien yhdisteiden tavoitepitoisuudet asuinrakennuksen alueeksi kaavoitetulla alueella, on esitetty tummennettuna. Pitoisuudet, jotka ylittävät muiden kuin haihtuvien yhdisteiden kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on esitetty sinisellä tummennettuna. 11/24

74 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 7. Kunnostusalueen L jäännöspitoisuudet ja lisätutkimusten tulokset Näytealue Haitta-aine + pitoisuus Syvyys KN228 /turve Cr 141 mg/kg (XRF) 4,0 4,5 m RKP6 (ei havaittu kohonneita haittaainepitoisuuksia) Cu 679 mg/kg (XRF) Pb 239 mg/kg (XRF) Zn 1079 mg/kg (XRF) Bentseeni 0,06 mg/kg Antraseeni 1,4 mg/kg Bentso(a)antraseeni 1,8 mg/kg Bentso(a)pyreeni 1,4 mg/kg Fenantreeni 7,9 mg/kg Fluoranteeni 5,2 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg Butyylibentseenit 1,1 mg/kg Propyylibentseeni 0,2 mg/kg C 10-C 21: 2700 mg/kg C 21-C 40: 3400 mg/kg KN242 C 21-C 40: 72 mg/kg KN243 C 21-C 40: 130 mg/kg KN171.1 PCB 1,7 mg/kg 0,5-1,0 m Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,13 mg/kg Propyylibentseeni 0,02 mg/kg C10-C21: 1100 mg/kg C21-C40: 1900 mg/kg KN171.2 PCB 0,35 mg/kg 3,5 4,5 m Trimetyylibentseenit 0,24 mg/kg Butyylibentseenit 0,09 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg C10-C21: 1100 mg/kg C21-C40: 1200 mg/kg KN49 C10-C40: 360 mg/kg 1,6 2,2 m KN98 Ni 61 mg/kg 2,5 3,0 m C10-C40: 410 mg/kg KN58 Dikloorieteenit 0,013 mg/kg 1,8 2,2 m KN80 Bentseeni 0,03 mg/kg 1,3 1,8 m Trimetyylibentseeni 0,59 mg/kg KN78 C10-C21: 490 mg/kg 0,8-1,7 m C10-C40: 840 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,38 mg/kg Propyylibentseeni 0,06 mg/kg KNK6* C10-C40: 320 mg/kg 2,0 3,0 m KNK5* Cd 8,4 mg/kg 1,0 2,0 m KNK12* Ni 53 mg/kg 1,7 2,3 m KN55 Cd 1,1 mg/kg 4,0 m KN46 Co 21 mg/kg 1,6 2,3 m KN47 Cd 1,3 mg/kg 0,7-1,2 m KN104 Cd 1,1 mg/kg 2,0 3,0 m Ni 55 mg/kg KN123 Bentseeni 0,19 mg/kg 4,0 4,5 m KN106 Cu 140 mg/kg 1,0 2,0 m RKP2** Propyylibentseeni 0,02 mg/kg 1,0 1,7 m * Alueen eteläosassa tehdyn maaperän kunnostuksen yhteydessä tehtiin aikavälillä kaikkiaan 7 koekuoppaa (KI168, KI173, KI174, KNK7, KNK13, KNK12, KNK5 ja KNK6, joista vain 3 viimeistä 12/24

75 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi alueelle L), joista otettiin 18 näytettä. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. **Kunnostusalueelle L tehtiin tutkimusten yhteydessä 5 tutkimuspistettä RKP1-RKP4 ja 6. Tutkimukset on tarkemmin koottuna raporttiin Ramboll Finland Oy, Härmälänranta, Kunnostustavoitteiden päivittäminen riskinarvioinnilla kunnostusvaiheen 3 osalta. Muilta osin (kuin tummennetut pitoisuudet) haitta-aineiden pitoisuudet täyttävät kunnostustavoitteet ja soveltuvat katualueeksi (punaisella merkityt) ja asuinrakennusten alueeksi. Tummennettuna esitettyjen jäännöspitoisuuksien riskinarviointi on esitetty kappaleessa 5.6. Haihtuvien haitta-aineiden kokonaismäärät maaperässä Taulukossa 8 on esitetty arvio haitta-aineen jäännösmääristä alueella. Todennäköisimmin alueelle jäänyt kokonaismäärä on 0,1 m kerrosta vastaava. Olemassa olevien lähtötietojen perusteella arviointi on vaikeaa ja siksi taulukossa esitetyt arviot ovat suuntaa antavia. Taulukko 8. Arvio haihtuvien haitta-aineiden jäännöksen kokonaismäärästä kunnostetulla alueella. Laskennassa on huomioituna kunnostetun alueen jäännöspitoisuuksien keskiarvo, määritysrajan alittavat pitoisuudet on huomioitu määritysrajan tasoisina pitoisuuksina. Arvio pilaantuneen maakerroksen paksuudesta (m) Syvyys 0,10 m 0,50 m 1,0 m Tilavuus t (1,6 t/m 3 ) kg Arvio haitta-aineen kokonaismäärästä (kg) Trimetyylibentseenit 0,2 1 2 Butyylibentseenit 0,9 4 9 Propyylibentseeni 0,03 0,2 0,3 Bentseeni 0,03 0,2 0,3 Ksyleenit 0,4 0,9 TEX 1,0 5,2 10,3 Dikloorieteenit 0,03 0,2 0,3 C10-C C5-C Pohjaveden pilaantuneisuus Kunnostettujen alueiden lounaispuolelta sijaitsevista pohjavesiputkista, PVP3 ja PVP4, on otettu näytteet marraskuussa 2014 ja huhtikuussa Lisäksi putkesta PVP4 on otettu näyte helmikuussa Vesinäytteissä kaikkien haihtuvien yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat alittaneet laboratorion määritysrajat. Kunnostetulle L-alueelle asennettiin uusi pohjavesiputki PVP22, josta otettiin näytteet Putken näytteissä todettiin pieninä pitoisuuksina trikloorieteeniä (0,2 µg/l), tetrakloorieteeniä (0,2 µg/l), etyylibentseeniä (< 0,5 µg/l), ksyleenejä (2,8 µg/l), butyylibentseenejä (< 0,5 µg/l), etyylitolueeneja (4 µg/l), trimetyylibentseenejä (9 µg/l), tetrametyylibentseenejä (2 µg/l) ja öljyhiilivetyjä (C 10 -C 21 : < 0,05 mg/l, C 21 -C 40 : 0,18 mg/l) Kopio putken PVP22 analyysitodistuksesta on esitetty liitteenä KUNNOSTETUT ALUEET JA KAAVAN MUKAINEN KÄYTTÖ Kunnostetulla alueella I/J on havaittu jäännöspitoisuuksien ylittävän haihtuvien yhdisteiden kunnostustavoitteita asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella (ks. taulukko 5). Kappaleessa 5.5 on laskennallisesti tarkasteltu jäännöspitoisuuksista sisäilmaan aiheutuvaa riskitasoa. 13/24

76 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Kunnostetulla alueella L on havaittu jäännöspitoisuuksien ylittävän haihtuvien yhdisteiden kunnostustavoitteita asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella (ks. taulukko 5, musta tummennus). Lisäksi kahdessa pisteessä on havaittu haitta-aineiden pitoisuuksien ylittävän pihaalueeksi soveltuvat tavoitteet (ks. taulukko 7, sininen tummennus). Kappaleessa 5.6 on laskennallisesti tarkasteltu jäännöspitoisuuksista sisäilmaan aiheutuvaa riskitasoa ja alueen soveltuvuutta piha-alueeksi (vrt. siniset tummennukset). 5. LASKENNALLINEN RISKINARVIOINTI Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että alueen kunnostustoimet on tehty pääsääntöisesti päätöksen mukaisesti. Lausunnossa todetaan yksittäisten tavoitepitoisuudet ylittävien alueiden osalta, että mikäli asuinrakennuksia halutaan sijoittaa kyseisille pimakaivualueille, voidaan tehdä tarkennettu riskinarvio kyseisten alueiden soveltuvuudesta ko. käyttöön huomioiden myös rakenteelliset ratkaisut. Tässä kappaleessa esitetään edellä mainittu tarkennettu riskinarvio luvan mukaiset tavoitepitoisuudet ylittäneiden alueiden osalta. 5.1 Käsitteellinen malli Merkittävimmät erot aiempaan riskinarviointiin ovat, että tarkastelussa: - kokonaisaltistus muodostuu vain sisäilman hengityksestä, sillä valmiiksi rakennetulla asuinalueella altistuminen haitta-aineille on mahdollista vain rakennuksen alta haihtuville yhdisteille. Pintamaasta maa-aineksen tahattoman nielemisen kautta altistuminen ei ole mahdollista tulevaisuudessa, sillä pintamaat korvataan rakentamisen yhteydessä pilaantumattomilla mailla ja rakenteilla - huomioidaan rakennuksen alapohjan ja pilaantuneen maan väliin jäävät pilaantumattomat maa- ja rakennekerrokset - oletetaan, että rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan hyvän, nykyaikaisen rakentamistavan mukaisesti, jolloin vuotoilman määrä rakennuksen alapohjan läpi asuintiloihin on vähäinen - maaperän ominaisuuksina on käytetty moreenimaan tyypillisiä arvoja Tarkasteltavia yhdisteitä ovat yhdisteet, joiden jäännöspitoisuudet alueilla ovat ylittäneet kunnostustavoitteet (taulukot 5 ja 7). Lisäksi tarkastellaan bentseenin jäännöspitoisuuksien aiheuttamat riskit, sillä yhdisteelle ei ole aiemmin määritetty kunnostustavoitetta. Tarkemmat parametrikohtaiset erot aiemmasta ja nyt toteutetusta riskinarvioinneista löytyvät liitteistä 4 ja Tarkasteltujen haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet Yhteenveto tarkasteltujen haitta-aineiden kemiallisista ominaisuuksista on esitetty liitteenä 2. Öljy koostuu useista ominaisuuksiltaan erilaisista yhdisteistä, eikä Vna 214/2007 mukaisen keskitisleisiin ja raskaisiin jakeisiin jaottelun perusteella voida riittävän luotettavasti arvioida kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskejä. Tämän vuoksi öljystä aiheutuvia riskejä arvioidaan yleensä fraktiokohtaisesti, jolloin öljyhiilivedyt jaetaan kuuteen alifaattiseen ja seitsemään aromaattiseen öljyhiilivetyfraktioon hiiliekvivalenttien mukaan. Samaan fraktioon kuuluvilla öljyyhdisteillä oletetaan olevan samankaltaiset ominaisuudet. Erot hiilivetyjen ympäristökäyttäytymisessä kevyiden ja raskaiden jakeiden välillä ovat erittäin suuria. Esimerkiksi ohjearvoille määritellyn keskitislejakeen (>C 10 -C 21 ) alkupäässä olevat aromaattiset hiilivedyt liukenevat suhteellisen hyvin veteen ja sekä aromaattiset että alifaattiset hiilivedyt haihtuvat herkästi ilmaan. Saman jakeen loppupäässä olevat alifaattiset hiilivedyt sen 14/24

77 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi sijaan ovat käytännössä maaperässä kulkeutumattomia. Raskaammat jakeet puolestaan ovat kaikki maaperässä melko pysyviä. Maaperässä öljyn koostumus muuttuu lähinnä haihtumisen, liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Yleisesti öljyhiilivetyjen haihtuvuus ja vesiliukoisuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Kunnostuksen öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuudet on analysoitu VNa 214/2007 mukaisen jaottelun mukaisesti. Alueen tutkimusvaiheessa, vuonna 2010, on tehty kolme öljyhiilivetyjen fraktiokohtaista analyysiä, joista yksi on tehty kunnostetulla alueella sijainneesta tutkimuspisteestä KK11. Fraktiokohtaisen analyysin tulokset on esitetty taulukossa 9. Taulukossa 9 on esitetty myös mineraaliöljyanalyysin (C 10 -C 40 ) tulokset. Fraktiokohtaisista tuloksista on esitetty kyseisen fraktion osuus VNa:n mukaisen jaottelun summapitoisuudesta. Prosenttiosuuksia on hyödynnetty VNa:n mukaisten öljyhiilivetyjakeiden riskien määrittämisessä. Summapitoisuuksissa on pieniä eroja johtuen analyysimenetelmien epävarmuuksista sekä näytteiden epähomogeenisyydestä. Taulukko 9. Öljyhiilivetyjen fraktiokohtaisten analyysien tulokset, näyte KK11/1,2-2,2m Mineraaliöljyanalyysien tulokset Näyte: C10-C40 yhteensä KK11/1,2-2,2m % C10-C % C21-C % Fraktiointianalyysien tulokset <C10 264,9 ALIFAATTISET: EC5-EC6 < 2 >EC6-EC8 3,9 1,5 % >EC8-EC % AROMAATTISET: >EC6-EC8 < 2,0 >EC8-EC % C10-C ALIFAATTISET: >EC10-EC % >EC12-EC % >EC16-EC % AROMAATTISET: >EC10-EC ,6 % >EC12-EC % >EC16-EC % >C ALIFAATTISET: >EC21-EC % AROMAATTISET: >EC21-EC % Alifaattiset >C5-C35 yht: % Aromaattiset C6-C35 yht: % THC C5-C35 yhteensä Lisäksi osa jäännöspitoisuusnäyteanalyyseistä on tehty Petroflag kenttäanalysaattorilla. Petroflag-analyysi mittaa hiiliyhdisteiden kokonaispitoisuutta, eikä sitä voi sellaisenaan käyttää 15/24

78 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi öljyhiilivetypitoisuuksien määrittämiseen. Jakauman arvioimiseksi Petroflagilla määritettyjä pitoisuuksia on verrattu samoista näytteistä tehtyihin hiilivetyanalyysien tuloksiin (liite 7). Tilastollisen tarkastelun perusteella laboratorioanalyysillä määritetty hiilivetyjen C 10 -C 40 summapitoisuus on keskimäärin n. 80% Petroflag-kenttämittauksen tuloksesta. 5.3 Vertailuarvot Koska ainoa mahdollinen altistusreitti kohteessa on hengitysilma, on tavoitepitoisuudet määritetty siten, että laskennallinen pitoisuus rakennettavien asuntojen sisäilmassa ei ylitä elinikäiselle altistukselle määritettyjä suurimpia hyväksyttäviä hengitysilman pitoisuuksia eli TCAarvoja (Tolerable Concentration in Air, mg/m 3 ). TCA-arvoina on pääosin käytetty ympäristöhallinnon ohjeessa 6/2014 esitettyjä arvoja. Ne vastaavat lähes kaikkien tarkasteltujen haitta-aineiden osalta WHO:n oppaissa esitettyjä sisäilman haitattomia pitoisuuksia. Syöpävaarallisiksi luokiteltujen haitta-aineiden viitearvot on asetettu siten, että aiheutuva lisäsyöpäriski ei saa olla suurempi kuin 10-5 (1 syöpätapaus ihmistä kohden). Raskaimmille öljyhiilivetyfraktioille, C 16 -C 35, ei aineiden heikon haihtuvuuden vuoksi ole käytettävissä hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia pitkäaikaisaltistuksessa. Tästä syystä raskaimmille jakeiden jäännösriskejä ei ole tarpeen arvioida, koska yhdisteet eivät pääse haihtumaan sisäilmaan. Trimetyyli-, propyyli- ja butyylibentseenille ei ole määritetty viitearvoja ympäristöhallinnon tai WHO:n oppaissa. Niiden pitoisuutta sisäilmassa on verrattu US EPA 1 :n RfC-arvoon (reference concentration). Yhteenveto käytetyistä viitearvoista on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Yhteenveto käytetyistä viitearvoista Naftaleeni Bentseeni Viitearvo TCA [µg/m 3 ] 10 1,7 Lähde / peruste YM 2014, WHO 2010, lisäsyöpäriski 10-5 YM 2014, WHO 2010, lisäsyöpäriski 10-5 Tolueeni 400 YM 2014 Etyylibentseeni 770 YM 2014 Ksyleenit 870 YM 2014 Trimetyylibentseenit 5,95 US EPA, 2004 Propyylibentseeni 140 US EPA, 2004 Butyylibentseeni 140 US EPA, 2004 Dikloorimetaani YM 2014 Vinyylikloridi 0,36 YM 2014 Dikloorieteenit 30 YM 2014 Trikloorieteeni 23 YM 2014 Tetrakloorieteeni 250 YM 2014 Öljyhiilivetyfraktiot Alifaattiset C5-C6 Alifaattiset C6-C8 Alifaattiset C8-C10 Alifaattiset C10-C12 Alifaattiset C12-C YM YM EPA 2004, User's Guide For Evaluating Subsurface Vapor Intrusion Into Buildings 16/24

79 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Viitearvo Lähde / peruste TCA [µg/m 3 ] Alifaattiset C16-C35 - YM 2014 Aromaattiset C5-C7 Aromaattiset C7-C8 Aromaattiset C8-C YM 2014 Aromaattiset C10-C12 Aromaattiset C12-C16 Aromaattiset C16-C YM 2014 Aromaattiset C21-C35 - YM Laskennan suorittaminen Arviointi on tehty laskemalla rakennuksen sisään kulkeutuvien haihtuvien haitta-aineiden sisäilman maksimipitoisuudet. Laskennallinen tarkastelu toteutettiin käyttäen soveltaen ympäristöhallinnon ohjeita arvioitaessa haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä sisäilmaan. Haitta-aineiden kulkeutumista maaperästä ja pohjavedestä rakennuksen sisäilmaan voidaan arvioida seuraavasti: 1. arvioidaan laskennallisesti rakennuksen alapuolelle huokoskaasuun muodostuva haitta-ainepitoisuus, käyttäen maaperän ja/tai pohjaveden pitoisuustietoja 2. arvioidaan laskennallisesti maaperän huokoskaasusta sisäilmaan kulkeutuva pitoisuus diffuusiokertoimen, vuotoilmamäärän ja sisäilman ilmanvaihtokertoimen perusteella. Käytettävässä laskentamallissa tarkastelu perustuu haitta-aineiden kulkeutumiseen diffuusion avulla. Rakennuksen sisään haitta-aineet kulkeutuvat alapohjan kautta ns. vuotoilman (korvausilma) mukana. Laskennassa käytetyt kaavat on esitetty liitteessä 3. Kohteessa on tutkittu haitta-ainepitoisuuksia myös huokoskaasusta. Taulukossa 11 on esitetty vertailu huokoskaasun laskennallisten ja mitattujen pitoisuuksien välillä. Huokoskaasumittaukset on tehty tarkastelualueen ulkopuolelta, kantatehtaan sisältä ja sen eteläpuolelta kahdesta tutkimuspisteestä. Taulukko 11. Vertailu huokoskaasun laskennallisten ja mitattujen pitoisuuksien välillä. Todettu [mg/kg] Todettu [µg/l] [µg/m3] Mitattu maksimipitoisuus maaperässä maksimipitoisuus pohjavedessä Laskennallinen maksimipitoisuus huokoskaasussa pilaantumassa maksimipitoisuus huokoskaasussa [µg/m3] Viitearvo TCA [µg/m 3 ] Naftaleeni 7,3 0, ,1 10 Bentseeni 0,011 0, ,7 Tolueeni 19 0, Etyylibentseeni 3,9 < 0, Ksyleenit 30 2, Trimetyylibentseenit 66 < 0, ,95 Propyylibentseeni 5,2 < 1, Butyylibentseeni 3,5 < 1, /24

80 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Laskennallinen Todettu Todettu Mitattu maksimipitoisuus Viitearvo maksimipitoisuupitoisuupitoisuus maksimi- maksimi- huokoskaasussa [µg/m 3 ] TCA maaperässvedesskaasussa pohja- huokos- pilaantumassa [mg/kg] [µg/l] [µg/m3] [µg/m3] Dikloorimetaani 0,042 < 0, Vinyylikloridi ei tod ,36 Dikloorieteenit 0, Trikloorieteenit 0,25 1, Tetrakloorieteeni 33 < 0, Vertailusta huomataan, että laskennalliset pitoisuudet huokosilmassa ovat useita kertaluokkia suurempia kuin huokoskaasusta mitatut pitoisuudet. Pienin ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä on bentseenillä, jonka laskennallinen pitoisuus on 11-kertainen mitattuun pitoisuuteen verrattuna. Suurin ero on trimetyylibentseeneillä, joiden laskennallinen pitoisuus on mitattuun pitoisuuteen verrattuna kertainen. Haitta-aineiden pitoisuudet on määritetty huokoskaasusta toistaiseksi kerran. Mittauksiin liittyy useita pitoisuuksia mahdollisesti pienentäviä epävarmuuksia esimerkiksi näytteenottoon, näytteiden säilytykseen ja analysointiin liittyen, joten mitattujen huokoskaasupitoisuuksien käyttö riskinarvioinnin lähtötietoina ei ole perusteltua. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta yliarvioi huokoskaasun haittaainepitoisuuksia ja haitta-aineiden aiheuttamia riskejä. 5.5 Laskennan keskeiset oletukset Laskennallinen tarkastelu tehtiin Ympäristöhallinnon ohjeen (Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta) mukaisilla kaavoilla (liite 3). Laskennan keskeisimmät oletukset: - Haihtuville haitta-aineille altistutaan ainoastaan sisäilman välityksellä, toisin sanoen sisäilma muodostaa kokonaisaltistumisen - Kunnostetulla alueella havaitut jäännöspitoisuudet sijaitsevat eri syvyyksillä ja päällä on täyttömaata sekä rakennekerrokset. Laskennassa on maaperän ominaisuuksina käytetty pääosin moreenin arvoja, mikä on perusteltua, sillä jäännöspitoisuudet ovat pidättyneet tiiviimpiin kerroksiin kuten silttiin, saveen ja turpeeseen, joista haihtuminen on hiekkamaata vähäisempää. Herkkyystarkastelussa on laskettu hiekkamaan arvoilla vastaavat vaaraosamäärät. Tämä vertailu huomioi, että kaivualueiden täytössä on käytetty karkeampia maa-aineksia (soraa ja sepeliä), mutta yliarvioi jäännöspitoisuuksien haihtuvuutta tiiviimmästä maalajista. - Orgaanisen hiilen (TOC) osuutena maa-aineksesta on käytetty moreenin oletusarvoa: 0,01, lukuun ottamatta alueita, joilla pitoisuudet ovat sijainneet turvemaassa. Turpeisilla alueilla on käytetty arvoa 0,03. Tutkimusvaiheessa TOC on tutkittu yhdeksästä näytteestä ja se on vaihdellut välillä 0, ,053 (keskiarvo 0,014). - L-alueella uusien rakennusten kellari tulee tasolle +78,76 m (Lähde: BST arkkitehdit, 01016, , ). Nykyinen maanpinta on tasolla +78 m, siten jäännöspitoisuuksien syvyyksiin on lisätty 0,5 m. Näin on oletettu myös olevan I/J alueella. (eli 0,5 m + jäännöspitoisuuden syvyys = jäännöksen sijainti rakennuksen alla) - Alueen eteläosassa pohjaveden pinta on ylimmillään n. tasolla Haitta-aineiden osalta on käytetty alueella havaittuja jäännöspitoisuuksia, öljyhiilivetyjen fraktioinnit on huomioitu 18/24

81 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi - Ensimmäisessä kerroksessa on asuinhuoneistoja - Vuotoilman määrä rakennuksen alapohjan läpi on 0,05 m 3 /m 2 d - Rakennuksen huonekorkeus on 2,5 m - Asuinhuoneistojen ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h - Haitta-aineita sijaitsee koko rakennuksen alapuolisessa maaperässä sellaisilla alueilla, jotka sijaitsevat kokonaisuudessaan asuinrakennusten alueeksi kaavoitetulla alueella. Tästä poikkeavat tilanteet on esitetty taulukoissa 11 ja Kunnostettu alue I/J Kunnostetun alueen I/J osalta tarkasteltiin bentseenin, trimetyylibentseenien, butyylibentseenin, propyylibentseenin ja öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuuksien aiheuttamaa riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Laskennan mukainen riski sisäilman kautta altistuttaessa on esitetty taulukossa 12 ja laskennan lähtötiedot liitteessä 4. Taulukko 12. Kunnostetun alueen I/J jäännöspitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa. KI122+KI123 / 3,5-4,5 m turve, savi (KI113 / 4,0-4,5 m) siltti RKP37-RKP39 KI146 / 4,0 4,5 m turve KI145 / 3,5 4,5 m turve KI159 / 0,5-2,0 m turve Vain osa asuinalueella (30 %) KI199 / 7-7,5m SrMr Vain osa asuinalueella (30%) KI93 /1,2 3,5 m SrMr KI100 /1,5 5,0 m Mr Haitta-aine + pitoisuus Trimetyylibentseenit 0,63 mg/kg Butyylibentseenit 0,27 mg/kg Propyylibentseeni 0,04 mg/kg (Kokonaishiilivedyt (PF) 1285 mg/kg) C10-C40: mg/kg (C10-C21: < 20-<50 mg/kg, C21-C40: < mg/kg) Bentseeni: 0,04 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,33 mg/kg Butyylibentseenit 0,14 mg/kg Propyylibentseeni 0,14 mg/kg Bentseeni 0,07 mg/kg Trimetyylibentseenit 2,7 mg/kg Butyylibentseenit 0,11 mg/kg Propyylibentseeni 0,12 mg/kg Bentseeni 0,1 mg/kg Trimetyylibentseenit 0,64 mg/kg Propyylibentseeni 0,05 mg/kg C10-C40: 46 mg/kg Trimetyylibentseenit 6,1 mg/kg Butyylibentseenit 0,66 mg/kg Propyylibentseenit 0,4 mg/kg C5-C10: 110 mg/kg Näytealue/maalaji Vaaraosamäärä, HQ 0,15 0,0028 0,052 deksi, 0, ,085 0,38 0,071 0,0013 0,16 0,26 0,65 0,0011 0,16 0,40 0,16 0,068 0,0001-0,03 0,24 0,0033 0,11 0,0001 0,04 Kohde-elin hengityksen kautta) Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto Maksa ja veri Kehon, maksan ja munuaisten paino Munuaiset Syöpäriski, hermosto Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto hermosto, syöpäriski Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto hermosto hermosto, syöpäriski keuhkot, vk 1, her 2 keskushermosto Maksa ja veri Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto ks. 3 C10-C21: 350 mg/kg 0,002-0,41 Maksa ja veri C10-C21: 82 mg/kg 0,001-0,08 Maksa ja veri (pitkäaikaisaltistus Vaa- rain- HI 0,20 0,12 0,49 0,81 0,63 0,35 0,0001 0,04 19/24

82 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi KI101 /1,5 4,0 m Mr 1) Verenkierto 2) hermosto Haitta-aine + pitoisuus Näytealue/maalaji Vaaraosamäärä, HQ Kohde-elin hengityksen kautta) C10-C21: 110 mg/kg 0,001-0,11 Maksa ja veri 3) alifaattisilla fraktioilla C5-C6 (hermosto), C8-C10 (maksa ja veri) (pitkäaikaisaltistus Vaa- rain- deksi, 5) Pitoisuus määritetty PetroFlag-mittarilla ja kertoimena on käytetty L-alueen aineiston perusteella laskettua PetroFlagin ja laboratorioanalyysien välistä kerrointa Alueilla, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1, tehdään lisätutkimuksia ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta tarvittaessa fraktiokohtaisesti. HI Laskennan perusteella muilta osin havaittujen haihtuvien haitta-ainepitoisuuksien jäännöstasot eivät aiheuta kohonnutta terveydellistä riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Niiden haittaainekohtaiset vaaraosamäärät ja summautuva vaaraindeksiluku HI ovat < 1. Vaaraindeksin mukainen laskenta olettaa, että kaikki jäännöspitoisuusalueella havaitut jäännöspitoisuuksista haihtuvat yhdisteet päätyvät saman huoneiston sisäilmaan. Kaivantovesi- ja huokoskaasunäytteiden tulokset tukevat käsitystä, että merkittäviä määriä haitta-aineita ei ole kaivannon pohjalla. Samoin arviot haihtuvien haitta-aineiden pienistä kokonaismääristä (taulukko 5) tukevat käsitystä, että yhdisteitä ei päädy terveydelle haitallisina pitoisuuksina sisäilmaan. Muiden haitta-aineiden osalta maaperän pitoisuudet eivät riskinarvioinnin perusteella aiheuta riskiä sisäilman kautta altistuttaessa (ks. taulukko 5). 5.7 Kunnostettu alue L Kunnostetun alueen L osalta tarkasteltiin bentseenin, trimetyylibentseenien, butyylibentseenin, propyylibentseenin, ksyleenien, dikloorieteenien ja öljyhiilivetyjen jäännöspitoisuuksien aiheuttamaa riskiä sisäilman kautta altistuttaessa. Laskennan mukainen riski sisäilman kautta altistuttaessa on esitetty taulukossa 13 ja laskennan lähtötiedot liitteessä 5. Kaikki erikoiskohteet/erityismaininnat käydään läpi johtopäätöksissä/yhteenvedossa. 20/24

83 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Taulukko 13. Kunnostetun alueen L jäännöspitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa. Korostetusti on esitetty tutkimuspisteet ja haitta-aineet, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1. Näytealue Haitta-aine + pitoisuus Vaaraosamäärä, HQ KN228 /4,0 4,5 m Bentseeni 0,06 mg/kg 0,21 turve Trimetyylibentseenit 2,5 mg/kg 0,18 Butyylibentseenit 1,1 mg/kg 0,010 RKP6 (ei havaittu Propyylibentseeni 0,2 mg/kg 0,23 kohonneita haittaainepitoisuuksia) C10-C21: mg/kg 0,01-1,3 3 KN242 C21-C40: 72 mg/kg 0, ,00018 KN243 C21-C40: 72 mg/kg 0, ,00026 Kohde-elin (pitkäaikaisaltistu s hengityksen kautta) hermosto, syöpäriski Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto ks. 3 maksa ja munuaiset maksa ja munuaiset Vaaraind Perustelu/ toimenpide eksi, HI 0,64-2,1 Tehdään lisäkaivua ja otetaan uusi näyte (arviolta marraskuussa 2015) 0, ,00026 KN171.1/ 0,5-1 m /Sr 50 % alueesta rakennuksen alla KN171.2/ 3,5 4,5 m / Sr 50 % alueesta rakennuksen alla KN49/ 1,6-2,2 m/sa ei rakennuksen alla KN98/ 2,5-3 m/sa, turve KN58/ 1,8-2,2m /Sa ei rakennuksen alla Trimetyylibentseenit 0,44 mg/kg Butyylibentseenit 0,13 mg/kg Propyylibentseeni 0,02 mg/kg C10-C21: mg/kg 0,18 0,0071 0,061 0, Keuhkot, vk 1, her 2 ei tiedossa keskushermosto Ks 3 Trimetyylibentseenit 0,24 mg/kg 0,029 Keuhkot, vk 1, her 2 Butyylibentseenit 0,09 mg/kg 0,0014 ei tiedossa Propyylibentseeni 0,04 mg/kg 0,035 keskushermosto C10-C21: 1100 mg/kg 0,005-0,86 Ks 3 C10-C21: 200 mg/kg 0,003-0,57 maksa ja veri C10-C21: 190 mg/kg 0,002-0,39 maksa ja veri Dikloorieteenit 0,013 mg/kg 0,06 ei tiedossa 0,27-3,3 Tehdään lisäkaivua ja otetaan uusi näyte (arviolta marraskuussa 2015) 0,065 KN80/ 1,3 1,8 m/sa, Bentseeni 0,03 mg/kg 0,12 hermosto, 0,17 turve, Hm Trimetyylibentseeni 0,59 mg/kg 0,050 syöpäriski RKP3 (ei havaittu) Keuhkot, vk 1, her 2 50 % alueesta rakennuksen alla KN78/ 0,8-1,7 m C10-C mg/kg 0,004-0,73 maksa ja veri RKP1 (ei havaittu) Trimetyylibentseenit 0,38 mg/kg 0,086 Keuhkot, vk 1, her 2 0,31 Propyylibentseeni 0,06 mg/kg 0,22 keskushermosto KNK6*/2-3 m/ srmr C10-C21 < 50 mg/kg - RKP2**/1-1,7 m /samr Propyylibentseeni 0,02 mg/kg 0,086 keskushermosto 1) Verenkierto 2) hermosto 3) alifaattisilla fraktiolla C10-C12 (maksa ja veri) sekä aromaattisella fraktiolla C10-C12 (kehon, munuaisten, maksan painot) pitoisuudet ylittävät vaaraosamäärän arvon 1 4) Munuaiset Keskiraskaat jakeet Vaaraosamäärien perusteella alueilla KN228 ja KN171.1 voisi esiintyä terveydellistä haittaa keskiraskaiden alifaattisten öljyhiilivetyfraktion C 10 -C 12 pitoisuuksien perusteella, mikäli 21/24

84 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi rakennuksia tulisi alueiden päälle. Näillä alueilla kaivua jatketaan ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta fraktiokohtaisesti. Lisätutkimuksissa 2014 jäännöspitoisuusalueelle kairattiin näytepisteet RKP1 (KN78) ja RKP6 (KN228) jäännöspitoisuuksien alueelle (vrt. taulukko 13). Tutkimuksissa ei havaittu öljypitoisuuksia. Kaivaminen ja sen kautta hapen kanssa kosketuksissa oleminen lisää haihtuvien yhdisteiden hajoamista. Tutkimusten perusteella aiemmin havaitut jäännöspitoisuustasot kuvastavat ohutta kaivannon pohjalla olevaa pilaantunutta kerrosta edellä mainituilla alueilla. Lisätutkimuksessa ei havaittu poikkeavia maakerroksia jäännösalueella KN228, millä perusteella öljypilaantuman ei arvioida olevan laaja-alaista ja hiilivetyjen haihtuminen ei aiheuta terveydellistä haittaa. 5.8 Pohjavesi Pohjaveden tarkkailuputkessa PVP22 todetuista pitoisuuksista aiheutuvat vaaraosamäärät on esitetty taulukossa 14. Pohjaveden osalta vaaraosamäärät ovat huomattavasti maaperän pitoisuuksia pienemmät. Suurin vaaraosamäärä (0,015) on trimetyylibentseeneillä. Taulukko 14. Pohjavedessä todettujen pitoisuuksien aiheuttama riski sisäilman kautta altistuttaessa Haitta-aine + pitoisuus Pitoisuus Vaaraosamäärä, HQ [µg/l] Trikloorieteeni 0,20 0, Tetrakloorieteeni 0,20 0, Trimetyylibentseenit 9,0 0,015 Ksyleenit 2,8 0, Butyylibentseenit 0,50 0, Alueen pohjavedestä aiheutuvat riskit ovat huomattavan alhaisia, eivätkä ne aiheuta riskinhallintatoimenpiteitä. 5.9 Epävarmuudet Tutkimuksien epävarmuudet Härmälänrannan alueella esiintyy haihtuvia hiilivetyjä, joiden pitoisuustasoja ja esiintymistä on tutkittu vuoden 2014 lisätutkimuksilla. Tutkimuksilla on pyritty kattavaan tutkimuspisteverkostoon. Tutkimuksien perusteella aluetta voidaan pitää pintakerroksista nuhraantuneena ja paikoitellen esiintyy syvemmälle maakerroksiin päätyneitä haittaainekertymiä. Kattavien tutkimusten ja jäännöspitoisuustutkimusten ansiosta voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että kunnostusalueilla on tunnistettu siellä esiintyvät haitta-aineet Laskennan epävarmuudet Riskilaskentaan liittyy epävarmuuksia, joiden vuoksi laskennalliset tulokset voivat poiketa todellisuudesta. Laskennan parametreja ei voida määrittää kaikilta osin kohdekohtaisesti. Lähtökohtana on ollut valita lähtöoletukset siten, että riskit tulevat yliarvioiduiksi, jolloin sisäilmaan muodostuvat pitoisuudet ovat laskennan osoittamia pienempiä. Riskilaskennan lähtöparametrien merkitystä laskentaan on tarkasteltu herkkyystarkastelulla (liite 6). Laskennassa on selvitetty eri tekijöiden vaikutusta riskiä kuvaavaan vaaraosamäärään. Laskentaparametrien arvoja on muutettu yksi kerrallaan. Tarkasteltavia muuttujia ovat maaperän pitoisuus, maalaji, orgaanisen hiilen pitoisuus maaperässä, vuotoilman määrä sekä huonetilan 22/24

85 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi ilmanvaihtokerroin. Lisäksi vertailun vuoksi on laskettu vaaraosamäärät huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella. Herkkyystarkasteluun on valittu taulukoista 12 ja 13 eri haitta-aineita (alifaattiset öljyhiilivedyt C 10 -C 12, trimetyylibentseeni ja bentseeni) edustavat, alueelle jäävät pitoisuudet, joiden vaaraosamäärä on lähimpänä arvoa 1. Herkkyystarkastelussa tarkasteltiin I/J-alueelta näytepisteessä KI145 todettu trimetyylibentseenipitoisuus ja pisteessä KI159 todettu bentseenipitoisuus. L-alueelta tarkasteltiin pisteen KN78 öljyhiilivetypitoisuus. Herkkyyslaskennan perusteella merkittävimmin havaittuihin vaaraosamääriin vaikuttaa maalaji, jonka ominaisuudet, kuten ilman, veden ja maa-aineksen täyttämän huokostilavuuden jakautuminen sekä orgaanisen hiilen pitoisuus vaikuttavat kulkeutumiseen merkittävästi. Haittaaineita on havaittu usein siltti-, savi- ja turvemaassa. Koska pilaantuneiden alueiden päälle tulevat täytöt ovat karkeampia maa-aineksia, laskennassa maaperän ominaisuuksina on käytetty moreenimaan tyypillisiä arvoja. Kohteessa määritetty keskimääräinen orgaanisen hiilen osuus maaperästä (1,4 %) on hieman laskennassa käytettyä suurempi, jolloin orgaanisten haittaaineiden kulkeutuminen maaperässä on vähäisempää. Jos laskennassa käytettäisiin koko syvyydeltä hiekkamaan ominaisuuksia (täyttöihin ja rakennekerroksiin käytetty sora ja sepeli ovat moreenia paremmin johtavia), laskennalliset vaaraosamäärät nousevat korkeammiksi (2,7...3, liite 6). Maaperässä havaitut pitoisuudet eivät ole hiekkaisessa maassa, vaan sitoutuneena tiiviimpiin siltti-, savi- ja turvekerroksiin, joiden päälle tulee paremmin ilmaa johtava kerros. Koska laskenta on tehty tutkimuspisteittäin, kohteessa tehtyjen maaperähavaintojen perusteella, hiekka-arvoilla lasketut huokoskaasun pitoisuudet ja edelleen vaaraosamäärät yliarvioivat muodostuvaa huokoskaasun haitta-aineiden pitoisuustasoa ja siten terveydellistä riskiä, mikä nähdään myös merkittävässä erossa laskennallisten ja mitattujen huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksien välillä (taulukko 11). Seuraavaksi merkittävin vaikutus vaaraosamääriin on huoneen ilmanvaihdolla. Sen pienentäminen nostaa laskennallista vaaraosamäärää. Laskennassa on käytetty asumisterveysohjeen mukaista pienintä riittävää ilmanvaihtokerrointa (0,5 1/h). Herkkyystarkastelussa esitetty pienempi arvo (0,1 1/h) voi tulla kyseeseen esimerkiksi ilmanvaihdon ollessa väliaikaisesti epäkunnossa tai suljettu. Pienempi vaikutus laskentatuloksiin on varsinaisilla maaperässä havaituilla haitta-aineiden pitoisuuksilla. Huomioiden tutkimusten laajuuden ja että tavoitetasojen ylityksiä on todettu alle 50 % osuudella rakennuksen pohjasta, voidaan olettaa, ettei maaperä ole laaja-alaisesti tutkimusten osoittamaa voimakkaammin pilaantunut. Suuremmalla vuotoilman määrällä on vain pieni vaikutus vaaraosamääriin, eikä herkkyystarkastelunkaan perusteella suuremmalla vuotoilman määrällä terveydellistä riskiä aiheudu. Huokoskaasupitoisuuksia on mitattu vielä kunnostamattomalla alueella, tarkastelukohteen pohjoispuolella. Herkkyystarkastelussa näiden mitattujen pitoisuuksien perusteella on laskettu vaaraosamäärät. Huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella lasketut vaaraosamäärät ovat huomattavan alhaiset (0, ,0048, liite 6), eikä terveydellistä haittaa arvioida muodostuvan, oli kyseessä maalajina moreeni tai hiekka (0, ,022, liite 6, alin rivi). Sekä laskentaan että huokoskaasun pitoisuuksien mittaukseen liittyy epävarmuuksia. Laskennassa tehdään maaperän ominaisuuksien ja haitta-aineen käyttäytymisen suhteen useita teoreettisia oletuksia, jotka yliarvioivat laskennan tulosta. Mittauksiin puolestaan liittyy useita pitoisuuksia mahdollisesti pienentäviä epävarmuuksia esimerkiksi näytteenottoon, näytteiden säilytykseen ja analysointiin liittyen, joten mitattujen huokoskaasupitoisuuksien käyttö riskinarvioinnin lähtötietoina ei ole perusteltua. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia ja haitta-aineiden aiheuttamia riskejä. 23/24

86 Härmälänranta, kunnostettujen alueiden riskinarviointi Mitattujen huokoskaasupitoisuuksien huomattavasti laskettuja alhaisempi taso ja mahdollisesti asumaton kellarikerros lisää varmuutta, että sisäilmaan välittyvistä pitoisuuksista ei aiheudu todellista terveydellistä haittaa kohteessa havaituilla maaperän pitoisuuksilla ja niiden sijainneilla. Lisäksi laskennassa riskit on laskettu koko eliniälle, mutta laskenta ei huomioi, että pitoisuudet maaperässä pienenevät haihtumisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Laskenta olettaa, että maaperänpitoisuudet pysyvät samoina koko altistusajan (70 vuotta). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Alue I/J Kunnostetun alueen I/J riskinarvioinnin perusteella alueen kunnostuksessa on saavutettu riittävä haihtuvien yhdisteiden pitoisuustaso, joista ei aiheudu sisäilmalle altistuttaessa kohonnutta terveysriskiä. Muiden haitta-aineiden osalta ei tutkituilta osin havaittu kunnostustavoitteiden ylittäviä pitoisuuksia. Alue soveltuu kaavanmukaiseen käyttöön. 6.2 Alue L Alueilla, joilla vaaraosamäärä ylittää arvon 1 (tutkimuspisteet KN228 ja KN171.1), kaivua jatketaan ja uudet jäännöspitoisuusnäytteet otetaan öljyhiilivetyjen osalta fraktiokohtaisesti. Kaivu ja lisätutkimukset tehdään arviolta marraskuussa Muilta osin kunnostetun alueen L riskinarvioinnin perusteella kunnostuksessa on saavutettu riittävä haihtuvien yhdisteiden taso, josta ei aiheudu sisäilman kautta altistuttaessa kohonnutta terveysriskiä. Alue soveltuu kaavan mukaiseen käyttöön. Ramboll Finland Oy Jukka Huppunen Projektipäällikkö Emilia Pöyry Suunnittelija 24/24

87 LAUSUNTO Projekti Härmälänranta, I-, J- ja L-alueiden lisätutkimukset Asiakas Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy Muistio nro - Päivämäärä Vastaanottaja Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus Lähettäjä Juha Parviainen, Ramboll Finland Oy Tiedoksi Kauko Autio, Cargotec Finland Oy Toni Tuomola, Skanska Talonrakennus Jukka Huppunen, Ramboll Finland Oy Emilia Pöyry, Ramboll Finland Oy 1. Johdanto Tampereen Härmälänrantaan rakentuvilla korttelialueilla 1909 ja 1912 tehtiin maaperän lisätutkimuksia haihtuvien haitta-aineiden osalta. Näytteenotto suoritettiin huhti- ja kesäkuussa Aikavälillä kesäkuu helmikuu 2014 toteutetun pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen jäi ns. I-, J- ja L-alueille paikoin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Lisäkaivulla ja uusintanäytteenotolla pyrittiin varmistamaan, että alueen maaperän haittaainepitoisuudet eivät ylitä alueelle määriteltyjä kunnostustavoitteita. 2. Tutkitut alueet ja näytteenotto Lisänäytteitä otettiin I/J-alueella pisteistä RKP Näytepisteistä RKP37 sijoittui vanhan jäännöspitoisuusnäytteen KI113 alueelle, RKP38 näytteen KI122 alueelle ja RKP39 näytteen KI159 alueelle. Näytteet otettiin raskaalla porakonekairalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty otetut kairausnäytteet ja näytesyvyydet Taulukko 1. Näytepisteet RKP (ETRS-GK24 / N2000) Näytepiste X Y Z Näytesyvyys mp:sta N2000 RKP ,0-6,0 +75,60-76,60 6,0-7,0 +74,60-75,60 RKP ,8-4,8 +76,04-77,04 4,8-5,8 +75,04-76,04 RKP ,0-3,5 +75,42-75,92 L-alueella näytteitä otettiin kaivinkoneella tehdyiltä näytealueilta KN242 ja KN243. Molemmat näytepisteet sijoittuivat vanhan jäännöspitoisuusnäytealueen KN200 kohdalle. 1/3

88 Kuva 1. Näyte KN242 oli maatunutta turvetta Näytteenotot kohdistettiin alueen alkuperäiseen perusmaahan, joka on paikoin turvetta, paikoin savea. Pisteissä RKP näytteenotto ulotettiin 2 metrin syvyyteen luonnonmaan pinnasta. Näytteenoton yhteydessä tehdyissä aistinvaraisissa havainnoissa ei ollut viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Näytepisteiden ja -alueiden sijainnit on esitetty piirustuksissa 1 ja Analyysit Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjä C10-C40 sekä laaja paketti VOC-yhdisteitä. VOCpaketin sisältö on esitetty tarkemmin liitteissä 1 ja 2. Näytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. 4. Tulokset Tutkituissa näytteissä ei havaittu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alempia ohjearvoja tai alueelle määriteltyjä kunnostustavoitteita ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Haihtuvien haitta-aineiden osalta laboratorion määritysrajat alittuivat kaikissa näytteissä pisteessä RKP39 havaittua bentseeniä ja tolueenia lukuun ottamatta. Havaitut pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi alle Vna 214/2007:n alemman ohjearvon. Tutkimustulokset ja laboratorion määritysrajat on esitetty liitteissä 1 ja 2. 2/3

89 5. Johtopäätökset I-, J- ja L-alueilla tehdyissä lisätutkimuksissa ei havaittu viitteitä maaperän pilaantuneisuudesta. Tutkimusten perusteella alueella ei ole tarvetta maaperän kunnostustoimien jatkamiselle, vaan haitta-ainepitoisuudet alittivat kunnostukselle määritetyt tavoitepitoisuudet. Tampereella 26. elokuuta 2015 Ramboll Finland Oy, Juha Parviainen Suunnittelija 3/3

90 LIITE 1 NÄYTTEET RKP37 39

91 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /4 Ramboll Finland Oy / Tampere Jukka Huppunen PL TAMPERE Tutkimuksen nimi: Cargotec Finland Oy, lisätutkimukset vaihe 3, Valmetinkatu 5 Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Matti Kinnunen Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet RKP37 / 5,0-6,0 Näytenumero 15MM MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) RKP37 / 6,0-7,0 15MM RKP38 / 3,8-4,8 15MM RKP38 / 4,8-5,8 15MM RKP39 / 3,0-3,5 15MM Yksikkö Menetelmä 5,0-6,0 6,0-7,0 3,8-4,8 4,8-5,8 3,0-3,5 m Kenttät m-% RA4016* mg/kg ka RA4020* <20 <20 <50 mg/kg ka RA4020* < mg/kg ka RA4020* Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 ei tod. ei tod. RA4049* VOC-PIMA, maa ok RA4049* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMAmaa Vinyylikloridi 1,1-dikloorieteeni Cis-1,2-dikloorieteeni Trans-1,2-dikloorieteeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Dikloorimetaani Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 ok RA4049* ok ok ok RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* 0,04 mg/kg ka RA4049* 0,11 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 mg/kg ka RA4049C Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

92 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /4 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu matti.kinnunen@ramboll.fi; jukka.huppunen@ramboll.fi; juha.parviainen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO ja ISO Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS-GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS-GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on 0,5 mg/kg ka. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

93 Ramboll Analytics MM01066, 15MM01068 RA4049 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MS MAANÄYTE HALOGENOIDUT HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka 1,1-dikloorietaani 0,01 bentseeni 0,02 1,2-dikloorietaani 0,01 tolueeni 0,05 1,1,1-trikloorietaani 0,01 m+p-ksyleeni 0,05 1,1,2-trikloorietaani 0,01 o-ksyleeni 0,05 1,1,1,2-tetrakloorietaani 0,05 etyylibentseeni 0,05 1,1,2,2-tetrakloorietaani 0,05 styreeni 0,05 vinyylikloridi 0,01 propyylibentseeni 0,05 1,1-dikloorieteeni 0,01 isopropyylibentseeni 0,05 cis-1,2-dikloorieteeni 0,01 n-butyylibentseeni 0,05 trans-1,2-dikloorieteeni 0,01 tert.butyylibentseeni 0,05 trikloorieteeni 0,01 sec.butyylibentseeni 0,05 tertrakloorieteeni 0,01 p-isopropyylitolueeni 0,05 dikloorimetaani 0,01 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,05 hiilitetrakloridi 0,01 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,05 kloroformi 0,05 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni 0,05 bromidikloorimetaani 0,05 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 0,05 dibromikloorimetaani 0,05 naftaleeni 0,10 bromoformi 0,05 bromibentseeni 0,10 dibromimetaani 0,05 klooribentseeni 0,05 bromikloorimetaani 0,05 1,2-diklooribentseeni 0,05 1,2-dibromietaani 0,05 1,3-diklooribentseeni 0,05 1,2-diklooripropaani 0,05 1,4-diklooribentseeni 0,05 2,2-diklooripropaani 0,05 1,2,3-triklooribentseeni 0,05 1,3-diklooripropaani 0,05 1,2,4-triklooribentseeni 0,05 1,2,3-triklooripropaani 0,20 1,3,5-triklooribentseeni 0,05 1,1-diklooripropeeni 0,05 2-klooritolueeni 0,10 cis-1,3-diklooripropeeni 0,05 4-klooritolueeni 0,10 trans-1,3-diklooripropeeni 0,05 1,2-dibromi-3-klooripropaani 0,20 TERPEENIT EETTERIT alfa-pineeni 0,05 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,05 beta-pineeni 0,05 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,05 delta-kareeni 0,05 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,05 limoneeni 0,05 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,05 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,05 etyylibutyylieetteri 0,05 ALIFAATTISET HIILIVEDYT sykloheksaani 0,05 2-metyylipentaani 0,05 3-metyylipentaani 0,05 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue

94 Ramboll Analytics MM01066, 15MM01068 RA4049B VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 2 (ei akkreditoitu) Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MS MAANÄYTE Määritysraja ALIFAATTISET HIILIVEDYT mg/kg ka heksaani 5 heptaani 1 ALDEHYDIT JA KETONIT asetoni 1 sykloheksanoni 5 metyylietyyliketoni 1 metyyli-isobutyyliketoni 1 2-sykloheksen-1-oni 2 ESTERIT etyyliasetaatti 0,5 propyyliasetaatti 0,5 butyyliasetaatti 0,5 isobutyyliasetaatti 0,5 amyyliasetaatti 0,5 isoamyyliasetaatti 0,5 ALKOHOLIT etanoli 50 propanoli 20 isopropanoli 20 n-butanoli 10 2-butanoli 10 isobutanoli 10 tert.butanoli 10 2-etyyli-1-heksanoli 5 2-butoksietanoli (Butyyliglykoli) 100

95 LIITE 2 NÄYTTEET KN

96 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /23 Ramboll Finland Oy / Tampere PL TAMPERE Tutkimuksen nimi: Cargotec/Härmälänranta, vaihe 3 Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Matti Kinnunen Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine KI2-10/taso MM KI2-11/taso MM TV7/kokooma 15MM KN242/ MM KN243/ MM Yksikkö Menetelmä m-% RA4016* L Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok RA3007 L kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok L Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,50 mg/kg ka RA3000* L 5,7 mg/kg ka RA3000* L <0,10 mg/kg ka RA3000* L 0,94 mg/kg ka RA3000* L 12 mg/kg ka RA3000* L 48 mg/kg ka RA3000* L 38 mg/kg ka RA3000* L 8,5 mg/kg ka RA3000* L 36 mg/kg ka RA3000* L 130 mg/kg ka RA3000* L 62 mg/kg ka RA3000* L mg/kg ka RA4020* L <20 64 <30 <40 <40 mg/kg ka RA4020* L mg/kg ka RA4020* L Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. RA4049* L Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni <0,40 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L 0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

97 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /23 Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 15MM MM MM MM MM Yksikkö Menetelmä <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L <0,02 mg/kg ka RA4053* L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Lisätiedot Näytteiden 15MM määritysrajat ovat normaalia korkeammat näytematriisista johtuen seuraavien analyysien kohdalla: Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu juha.parviainen@ramboll.fi; jukka.huppunen@ramboll.fi; matti.kinnunen@ramboll.fi; jukka.lappalainen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa PAH + PCB yht., kiinteä Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO ja ISO Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS-GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MStekniikkaa käyttäen. Menetelmän normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän normaali määritysraja 0,001 mg/kg ka ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu Nordtest Report 329. PAH- ja PCB- summat on laskettu upper bound-arvoina (jos kongeneerin pitoisuus ei ylitä määritysrajaa, laskussa pitoisuutena käytetään määritysrajaa). Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

98 Ramboll Analytics MM MM01887 RA4049 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MSD MAANÄYTE HALOGENOIDUT HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja mg/kg ka 1,1-dikloorietaani 0,10 bentseeni 0,20 1,2-dikloorietaani 0,10 tolueeni 0,50 1,1,1-trikloorietaani 0,10 m+p-ksyleeni 0,50 1,1,2-trikloorietaani 0,10 o-ksyleeni 0,50 1,1,1,2-tetrakloorietaani 0,50 etyylibentseeni 0,50 1,1,2,2-tetrakloorietaani 0,50 styreeni 0,50 vinyylikloridi 0,10 propyylibentseeni 0,50 1,1-dikloorieteeni 0,10 isopropyylibentseeni 0,50 cis-1,2-dikloorieteeni 0,10 n-butyylibentseeni 0,50 trans-1,2-dikloorieteeni 0,10 tert.butyylibentseeni 0,50 trikloorieteeni 0,10 sec.butyylibentseeni 0,50 tertrakloorieteeni 0,10 p-isopropyylitolueeni 0,50 dikloorimetaani 0,10 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,50 hiilitetrakloridi 0,10 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,50 kloroformi 0,50 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni 0,50 bromidikloorimetaani 0,50 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 0,50 dibromikloorimetaani 0,50 naftaleeni 1,0 bromoformi 0,50 bromibentseeni 1,0 dibromimetaani 0,50 klooribentseeni 0,50 bromikloorimetaani 0,50 1,2-diklooribentseeni 0,50 1,2-dibromietaani 0,50 1,3-diklooribentseeni 0,50 1,2-diklooripropaani 0,50 1,4-diklooribentseeni 0,50 2,2-diklooripropaani 0,50 1,2,3-triklooribentseeni 0,50 1,3-diklooripropaani 0,50 1,2,4-triklooribentseeni 0,50 1,2,3-triklooripropaani 2,0 1,3,5-triklooribentseeni 0,50 1,1-diklooripropeeni 0,50 bromibentseeni 0,50 cis-1,3-diklooripropeeni 0,50 2-klooritolueeni 1,0 trans-1,3-diklooripropeeni 0,50 4-klooritolueeni 1,0 1,2-dibromi-3-klooripropaani 2,0 EETTERIT TERPEENIT MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,50 alfa-pineeni 0,50 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,50 beta-pineeni 0,50 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,50 delta-kareeni 0,50 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,50 limoneeni 0,50 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,50 etyylibutyylieetteri 0,50 ALIFAATTISET HIILIVEDYT sykloheksaani 0,50 2-metyylipentaani 0,50 3-metyylipentaani 0,50 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue

99 Ramboll Analytics MM MM01887 RA4049B VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 2 (ei akkreditoitu) Kaasukromatografinen headspace-menetelmä, GC/MSD MAANÄYTE Määritysraja ALIFAATTISET HIILIVEDYT mg/kg ka heksaani 50 heptaani 10 ALDEHYDIT JA KETONIT asetoni 10 sykloheksanoni 50 metyylietyyliketoni 10 metyyli-isobutyyliketoni 10 2-sykloheksen-1-oni 20 ESTERIT etyyliasetaatti 5 propyyliasetaatti 5 butyyliasetaatti 5 isobutyyliasetaatti 5 amyyliasetaatti 5 isoamyyliasetaatti 5 ALKOHOLIT etanoli 500 propanoli 200 isopropanoli 200 n-butanoli butanoli 100 isobutanoli 100 tert.butanoli etyyli-1-heksanoli 50 2-butoksietanoli (butyyliglykoli) 1000

100 Viemärilinja KN KN 223 (n. 430 m2) KN 213 KN 212 KN 224 KN 221 L-kaivualue, KN 227 KN 228 lopullinen KN 233 KN 222 n m2 KN186 KN142 KN203 KN 202 KN184 KN171.1 (0,1-1,0 m) KN171.2 (1,0-3,5 m) KN139 KN138 KN 189 KN 200 KN137 KN166 KN183 KN147 KN143 KN132 KN140 KN128 KN126 KN124 KN123 KN161 KN149 KN162 KN51 KN50 Paineellinen pohjavesi KN155.5 (piste 13) 1 KN133 KN106 KN111 KN80 KN109 KN78 KN105 KN77 KN76 KN153.1 KN104 KN60 KN59 KN153.2 KN79 KN58 KN57 KN154.1 KN49 KN48 KN47 KN98 KN46 KN45 KN154.2 KN55 KN155.4 KN155.3 KN155.2 KN155.1 k.osa / kylä Rakennust oime npide Raken nuskoht een nimi ja osoite Su unn. (nimi, tutki nto, kor tteli/ all ekirj. ) tila Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Cargotec Finland / Skanska Kodit Valmetinkatu 5 Härmälänranta TAMPERE J.Parviainen, ins. AMK Ton tti/ Rn:o Viran omais en merk intöj ä Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax Piirus tuslaji Tutkimuspiirustus Piirust uksen sisält ö Korttelialueet ja - jäännöspitoisuusalueet Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro YMP XX Hyv. Piirus tuksia Pvm Mitta kaava Tiedosto Muutos / PARJ SSi J. Huppunen

101 I- ja J-kaivualueet, lopullinen n m2 Täytetty KI 50 asteroidun" een raja KI 160 KI104 KI157 KI146 KI103 KI145 KI158 KI112 RKP37 KI113 KI 39 KI122 KI123 RKP38 KI 159 KI111 KI 54 KI124 I- ja KI 55 KI125 KI 152 KI 56 KI 85 KI110 KI 61 J-alue KI 60 KI109 KI 53 KI102 KI 52 KI100 KI 151 KI101 KI 168, koekuoppa KI 164 k.osa/ kylä kor tteli/ Rakennust oimen pide Pilaantuneen maa-alueen kunnostus Rakennus koht een nimi ja osoit e Cargotec Finland / Skanska Kodit Valmetinkatu 5 Härmälänranta TAMPERE tila Suun n. (nimi, tutkin to, all ekirj. ) J.Parviainen, ins. AMK Tontt i/ Rn:o Viranom aisen 2 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax Piirus tusl aji Piirust uksen sisält ö Suunn. ala Piirus tusnro merk intöj ä Tutkimuspiirustus Korttelialueet ja jäännöspitoisuusalueet Työn ro YMP XX Piiru stuks ia Mitta kaava 1 : 500 Tiedosto Muutos PARJ Pvm Piirt. Hyv. PARJ J. Huppunen K

102 Kalliopinnan korkeuskäyrä Kalliopinnan korkeusasema HÄRMÄLÄ Pohjavedenkorkeus (eri aikoina) Pohjavesiputket RKP ja RF Kairauspiste (kalliovarmistus) RKP RKP Pyhäjärvi ( ) ( ) RF PVP13B PVP13A Y:\PIMA\CARGOTEC FINLAND\ KUNNOSTUKSEN VALVONTA\PIIRUSTUKSET\KALLIOPINNAT\101_KALLIO_REV-D.DWG PVP Kaivannon pohjanala RKP PVP Kaivannon pohjanala PVP k.osa/ kylä 301 Rakennustoimenpd i e Rakennuskohte e n nimia j osoite Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) kor tteli/ tila Maaperän haitta-ainetutkimus Cargotec Finland Oy Härmälänranta TAMPERE T. Hakkarainen, ins. AMK Tontti/ Rn:o Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh Viranomaismerkintöjä Piirustuslaji Asemapiirustus Piu ir stuksen sisältö Kallion tasopiirustus Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suunn. ala YMP Piirustusnro 101 Piirt. THk Työnro Hyv. Jukka Huppunen Pvm Mittakaava 1:1500 GK24/N2000 Tid e osto Muutos d

103

104

105

106 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.1 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tampere X: y: Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy PVP Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +83,56 2,0 2,0 Maanpinta,MP +82,56 MP Vesipinta, W +78,25 1,0 1,0 Siivilän yläpää +78,65 0,0 0,0 Siivilän alapää +71,65-1,0 Pohja/Kärki +71,65-1,0 Ta Putken kok.pituus 11,91 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0 Sa -3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0 Mr Kivi -4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0 Mr, kiviä -7,0-8,0 W Veden esiintymismuoto -9,0-9,0-10,0-10,0-11,0 Ka -11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,57 +78,99 Asennus ,51 +79,05 Näytteenotto , ,07 Pk:n mittaus ,54 +79,02 Näytteenotto ,61 +78,95 Näytteenotto ,40 +78,25 Näytteenotto -18,0-19,0-20,0-18,0-19,0-20,0 m +79,20 Vedenpinnan vaihtelu +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Kallio -10,0 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\ Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

107 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.2 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tampere X: y: Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy PVP Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +83,71 2,0 2,0 Maanpinta,MP +82,70 MP Vesipinta, W +78,02 1,0 1,0 Siivilän yläpää +77,20 0,0 0,0 Siivilän alapää +65,94-1,0 Tä Pohja/Kärki +65,94-1,0 Putken kok.pituus 17,77 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0 Sa -3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-7,0-8,0 Veden esiintymismuoto -9,0 Sr -9,0-10,0-10,0-11,0-11,0 W Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Kivi Mr -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,06 +78,65 Asennus ,91 +78,80 Näytteenotto ,83 +78,88 Näytteenotto ,68 +78,02 Näytteenotto -16,0-16,0-17,0 Ka -17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 m +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 +77,60 +77,40 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Kallio -16,40 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\ Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

108 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.3 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: y: Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy PVP Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +79,18 Maanpinta,MP +78,20 MP Vesipinta, W +78,61 Tä Siivilän yläpää +74,26 Tv Siivilän alapää +57,26 Pohja/Kärki +57,26 Putken kok.pituus 21,00 m 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-43,0-44,0-45,0-46,0-47,0-48,0-49,0-50,0 Sa Kivi Mr Kivi Mr Ka 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0-8,0-9,0-10,0-11,0-12,0-13,0-14,0-15,0-16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-21,0-22,0-23,0-24,0-25,0-26,0-27,0-28,0-29,0-30,0-31,0-32,0-33,0-34,0-35,0-36,0-37,0-38,0-39,0-40,0-41,0-42,0-43,0-44,0-45,0-46,0-47,0-48,0-49,0-50,0 W Putken laatu Sisähalkaisija Siivilätyyppi muovi, PEH ø 52/60 mm rakosiivilä 0,3 mm Näytteenottotapa (m putken päästä) Veden esiintymismuoto Pohjaveden pinnankorkeus Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,00 +78,18 Asennus, ei tasaantunut ,57 +78,61 Näytteenotto putki jäässä ,92 +78,26 Näytteenotto m +78,70 +78,60 +78,50 +78,40 +78,30 +78,20 +78,10 +78,00 +77,90 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki, routapanta Siiviläosalla suodatinsukka Paineellista pohjavettä Kallio -19,9 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\ Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

109 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.4 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: y: Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy PVP Destia, Murto Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +78,99 2,0 2,0 Maanpinta,MP +77,99 MP Vesipinta, W +78,82 1,0 1,0 Siivilän yläpää +72,71 0,0 0,0 Siivilän alapää +62,32-1,0 Tä Pohja/Kärki +62,32-1,0 Putken kok.pituus 16,67 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 52/60 mm Tv Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-4,0-5,0 Näytteenottotapa (m putken päästä) -6,0-6,0-7,0-8,0-7,0-8,0 W Veden esiintymismuoto -9,0-10,0 Sa -9,0-10,0-11,0-11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0-14,0-15,0 Mr -12,0-13,0-14,0-15,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,00 +77,99 Asennus ,17 +78,82 Näytteenotto ,50 +78,49 Näytteenotto ,15 +78,84 Näytteenotto -16,0-17,0 Ka -16,0-17,0-18,0-19,0-20,0-18,0-19,0-20,0 m +79,00 +78,80 +78,60 +78,40 +78,20 +78,00 +77,80 +77,60 +77,40 Vedenpinnan vaihtelu Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Suojaputki Siiviläosalla suodatinsukka Paineellista pohjavettä Kallio -15,1 m mp:stä \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\ Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150427_pvpkortit_pvp1-4.xlsx

110 Tekijä: Juha Parviainen RAMBOLL FINLAND OY Liite 1.24 HAVAINTOPISTEKORTTI Tutkimuspaikka Tilaaja Projektinumero Asennuspvm Asentaja Härmälänranta, Tre X: y: Cargotec Finland Oy / Skanska Talonrakennus Oy PVP22 (P13) Ramboll Kairaus Putki PVP Korkeusjärjestelmä N2000 Putken pää, PP +78,96 2,0 2,0 Maanpinta,MP +77,97 MP Vesipinta, W +78,86 1,0 1,0 Siivilän yläpää +68,96 0,0 0,0 Siivilän alapää +66,96-1,0 Tä (srmr) Pohja/Kärki +66,96-1,0 Putken kok.pituus 12,00 m -2,0-2,0 Putken laatu muovi, PEH -3,0-3,0 Sisähalkaisija ø 52 mm Siivilätyyppi rakosiivilä 0,3 mm -4,0-5,0-6,0 sasi -4,0-5,0-6,0 W Näytteenottotapa (m putken päästä) -7,0-8,0-7,0-8,0 Veden esiintymismuoto -9,0-9,0-10,0-10,0-11,0 Mr -11,0 Pohjaveden pinnankorkeus -12,0-13,0 Ka -12,0-13,0 Pvm Pinta, m pp Taso, m Huom ,10 +78,86 Näytteenotto -14,0-14,0-15,0-15,0-16,0-16,0-17,0-17,0-18,0-18,0-19,0-19,0-20,0-20,0 m +83,00 Vedenpinnan vaihtelu +81,00 +79,00 +77,00 +75,00 +73,00 Vedenpinnan vaihtelu Muut havainnot Kallio -12,3 m mp (arvio, ei kalliovarm.) \\ramfitamds02\data1\ymparis\pima\cargotec Finland\ Kunnostuksen valvonta\maasto\pohjavesiputket\150610_pvp-kortit_pvp1-22.xlsx

111 Härmälänranta Sisäilman riskinarvio Liite 2 Haitta-aineiden kemialliset ominaisuudet Henryn lain vakiot M S S Vesiliukoisuus V p Haihtuvuus K OW_ K d K OC Kulkeutuminen (K d /K OC ) Da Dpe Dsw BCFr BCFs TCA CRinhal H' Haihtuvuus vesiliuoksesta Haitta-aineet [g/mol] [mg/l] [mol/m3] [Pa] [l/kg] [l/kg] [m 2 /h] [m 2 /d] [m 2 /h] g/m 3 ] g/m 3 ] [-], (lask.) Aromaattiset hiilivedyt Bentseeni 7,81E+01 1,99E+03 2,55E+01 Hyvin liukeneva 9,51E+03 Erittäin haihtuva 134,90 0,74 74,13 Erittäin/helposti kulkeutuva 0,0295 1,40E-06 3,55E-06 2,14E+00 1,35E+00 1,7 1,7 1,59E-01 Erittäin helposti haihtuva Tolueeni 9,21E+01 6,11E+02 6,63E+00 Liukeneva 2,96E+03 Erittäin haihtuva 537,03 1,20 123,03 Helposti kulkeutuva 0,0243 1,20E-06 3,27E-06 4,64E+00 2,88E ,90E-01 Erittäin heposti haihtuva Etyylibentseeni 1,06E+02 1,59E+02 1,50E+00 Liukeneva 9,53E+02 Erittäin haihtuva 1412,54 3,40 338,84 Kohtalaisen/Erittäin kulkeutuva 0,0265 2,10E-06 3,05E-06 8,86E+00 5,38E ,70E-01 Erittäin helposti haihtuva Ksyleenit 1,06E+02 2,09E+02 1,97E+00 Liukeneva 7,76E+02 Erittäin haihtuva 1445,44 2,60 257,04 Kohtalaisen kulkeutuva 0,0243 1,60E-06 3,05E-06 9,01E+00 5,46E ,67E-01 Erittäin helposti haihtuva TEX yhteensä BTEX PAH-yhdisteet Naftaleeni 1,28E+02 3,18E+01 2,48E-01 Liukeneva 6,83E+00 Haihtuva 1995,26 9,60 954,99 Hieman kulkeutuva 0,0231 5,00E+00 2,77E-06 1,13E+01 6,75E ,17E-02 Helposti haihtuva Klooratut alifaattiset hiilivedyt Dikloorimetaani (Metyleenikloridi) 8,49E+01 1,80E+04 2,12E+02 Hyvin liukeneva 4,30E+04 Erittäin haihtuva 17,78 0,17 16,60 Erittäin kulkeutuva 0,0300 5,00E-07 3,41E-06 1,10E+00 7,14E ,62E-02 Erittäin helposti haihtuva Vinyylikloridi (Kloorieteeni) 6,25E+01 4,28E+02 6,85E+00 Liukeneva 2,98E+05 Erittäin haihtuva 33,11 0,36 36,31 Erittäin kulkeutuva 0,0300 1,00E-06 3,97E-06 1,27E+00 8,27E-01 0,36 0,36 1,85E+01 Erittäin helposti haihtuva Dikloorieteenit 9,70E+01 7,76E+02 8,00E+00 Liukeneva 1,55E+04 Erittäin haihtuva 18,62 0,66 66,07 Erittäin/helposti kulkeutuva 0,0319 4,00E-08 3,19E-06 1,11E+00 7,21E ,23E-01 Erittäin helposti haihtuva Trikloorieteeni 1,31E+02 1,16E+03 8,85E+00 Hyvin liukeneva 5,81E+03 Erittäin haihtuva 407,38 1,15 114,82 Helposti kulkeutuva 0,0275 1,60E-06 2,74E-06 3,91E+00 2,43E ,79E-01 Erittäin helposti haihtuva Tetrakloorieteeni 1,66E+02 1,19E+02 7,17E-01 Liukeneva 1,57E+03 Erittäin haihtuva 2511,89 2,60 263,03 Kohtalaisen kulkeutuva 0,0251 8,00E-07 2,44E-06 1,34E+01 7,84E ,31E-01 Erittäin helposti haihtuva Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Alifaattiset öljyfraktiot Alif. EC5-EC6 8,10E+01 2,80E+01 3,46E-01 Liukeneva 5,00E+04 Erittäin haihtuva 3311,3 7,94E+02 Hieman kulkeutuva 0,0349 3,49E-06 1,63E+01 9,38E ,15E+01 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC6-EC8 1,00E+02 4,20E+00 4,20E-02 Niukkaliukoinen 8,61E+03 Erittäin haihtuva 3981,1 3,98E+03 Heikosti kulkeutuva 0,0314 3,14E-06 1,87E+01 1,06E ,71E+01 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC8-EC10 1,30E+02 3,25E-01 2,50E-03 Niukkaliukoinen 8,21E+02 Erittäin haihtuva 4897,8 3,16E+04 Kulkeutumaton 0,0275 2,75E-06 2,18E+01 1,20E ,40E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC10-EC12 1,60E+02 2,61E-02 1,63E-04 Hyvin niukkaliukoinen 7,90E+01 Haihtuva 5754,4 2,51E+05 Kulkeutumaton 0,0248 2,48E-06 2,45E+01 1,33E ,06E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC12-EC16 2,00E+02 5,90E-04 2,95E-06 Hyvin niukkaliukoinen 3,55E+00 Haihtuva 7079,5 5,01E+06 Kulkeutumaton 0,0222 2,22E-06 2,86E+01 1,51E ,11E+02 Erittäin helposti haihtuva Alif. >EC16-EC35 2,70E+02 9,99E-07 3,70E-09 Hyvin niukkaliukoinen 1,72E-01 Kohtalaisen haihtuva 9332,5 6,31E+08 Kulkeutumaton 0,0191 1,91E-06 3,52E+01 1,79E+01-1,98E+04 Erittäin helposti haihtuva Aromaattiset öljyfraktiot Arom. EC5-EC7 7,80E+01 2,20E+02 2,82E+00 Liukeneva 1,11E+04 Erittäin haihtuva 3388,4 1,00E+03 Hieman kulkeutuva 0,0355 3,55E-06 1,66E+01 9,52E ,67E+00 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC7-EC8 9,20E+01 1,30E+02 1,41E+00 Liukeneva 3,24E+03 Erittäin haihtuva 3467,4 1,26E+03 Hieman kulkeutuva 0,0327 3,27E-06 1,69E+01 9,66E ,74E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC8-EC10 1,20E+02 6,50E+01 5,42E-01 Liukeneva 8,21E+02 Erittäin haihtuva 3548,1 1,58E+03 Hieman kulkeutuva 0,0286 2,86E-06 1,72E+01 9,80E ,44E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC10-EC12 1,30E+02 2,50E+01 1,92E-01 Liukeneva 7,90E+01 Haihtuva 3801,9 2,51E+03 Heikosti kulkeutuva 0,0275 2,75E-06 1,81E+01 1,02E ,75E-01 Erittäin helposti haihtuva Arom. >EC12-EC16 1,50E+02 5,80E+00 3,87E-02 Niukkaliukoinen 3,55E+00 Haihtuva 4073,8 5,01E+03 Kulkeutumaton 0,0256 2,56E-06 1,90E+01 1,07E ,90E-02 Helposti haihtuva Arom. >EC16-EC21 1,90E+02 6,50E-01 3,42E-03 Niukkaliukoinen 1,72E-01 Kohtalaisen haihtuva 4570,9 1,58E+04 Kulkeutumaton 0,0228 2,28E-06 2,07E+01 1,15E+01-2,14E-02 Helposti haihtuva Arom. >EC21-EC35 2,40E+02 6,60E-03 2,75E-05 Hyvin niukkaliukoinen 1,70E-05 Hyvin heikosti haihtuva 5495,4 1,26E+05 Kulkeutumaton 0,0203 2,03E-06 2,37E+01 1,29E+01-2,63E-04 Heikosti haihtuva Alkyylibentseenit 1,2,4-Trimetyylibentseeni 1,20E+02 5,70E+01 4,74E-01 2,71E+02 43,82 472,00 0,0218 2,85E-06 5,95 2,43E-01 Propyylibentseeni 1,20E+02 5,00E+01 4,16E-01 6,12E+02 3,45 3,54 0,0216 2,56E ,25E-01 Butyylibentseeni 1,34E+02 1,18E+01 8,81E-02 1,41E+02 4, ,00 0,0205 9,76E ,80E-01 M, molekyylipaino [g/mol] Kow, oktanoli-vesi -jakautumiskerroin [-] Da, diffuusiokerroin ilmassa [m2/h] TDI, siedettävä päivittäissaanti painokiloa kohti [ g/kg vrk] S, vesiliukoisuus [mg/l] Dpe, läpäisevyyskerroin [m2/d] TCA, siedettävä hengitysilman enimmäispitoisuus [ g/m3] Vp, höyrynpaine [Pa] Dw, diffuusiokerroin vedessä [m2/d] CRoral, syöpävaarallisten yhdisteiden hyväksyttävä päivittäissaa Kd_es, maa-vesi -jakautumiskerroin [l/kg] CRinhal, syöpävaarallisten yhdisteiden hyväksyttävä pitoisuus h KOC, jakaantumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä [l/kg] Lähteet: Ympäristöministeriö. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristö-hallinnon ohjeita Edita Prima Oy, Helsinki, s. ISBN Reinikainen, Jussi. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö Edita Prima Oy, Helsinki, s. ISBN Ympäristöministeriö, Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, OHJELUONNOS, Tiedot on haettu Suomen Ympäristö -oppaasta ja hollantilaisen RIVM:n julkaisemista raporteista TCA-arvot osin: World Health Organization, 2000 / 2010, Guidelines for indoor air quality

112 LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 1 / 5 Diffuusiokertoimien laskentakaavat (Ympäristöministeriö 2007 i /2014 ii ) Diffuusiokertoimet Diffuusiokerroin maaperässä, D s [m 2 /h] (YM, 2014): D D s a n 3,33 a 2 D w 1 H n 3,33 w 2 D a = diffuusiokerroin maaperän huokosilmassa [m 2 /h] a = ilman täyttämien huokosten osuus maaperässä [-] n = maaperän huokoisuus [-] D w = diffuusiokerroin maaperän huokosvedessä [m 2 /h] H = Henryn lain vakio (haitta-ainekohtainen) [-] w = veden täyttämä huokostilavuus maaperässä [-] Diffuusiokerroin maaperän huokosilmassa, D a [m 2 /h] (YM 2007): = 0, M = molekyylipaino (haitta-ainekohtainen) [g/mol] Diffuusiokerroin maaperän huokosvedessä, D w [m 2 /h] (YM 2007): = 3, M = molekyylipaino (haitta-ainekohtainen) [g/mol]

113 LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 2 / 5 Jakautumislaskenta Haitta-aineen kulkeutuminen maaperästä huokosveteen sekä huokos-/pohjavedestä huokosilmaan on esitetty yksinkertaistetusti kuvassa 1. Kuva 1 Haitta-aineiden kulkeutuminen pilaantuneesta maasta ja pohjavedestä huokosveteen ja -ilmaan. Maaperästä huokosveteen kulkeutuva haitta-ainepitoisuus (C pw ) määritettiin kaavalla 1 (YM 2014). C pw K d _ es C cs w s a H (1) C pw = haitta-aineen pitoisuus huokosvedessä [mg/l] C cs = haitta-aineen kokonaispitoisuus maaperässä [mg/kg] K d_es= haitta-aineen maa-vesi jakautumiskerroin [l/kg] w= veden täyttämä huokostilavuus a= ilman täyttämä huokostilavuus H = Henryn lain vakio maaperän lämpötilassa, haitta-ainekohtainen [-] s = maaperän tiheys [kg/l]

114 LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 3 / 5 Huokosvedestä tai pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus (C pa ) määritettiin Henryn lain vakiolla kaavalla 2 (YM 2014): C H C 1000 (2) pa pw C pa = huokos-/pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus pilaantumassa [mg/m 3 ] H = Henryn lain vakio maaperän lämpötilassa, haitta-ainekohtainen [-] C pw = haitta-ainepitoisuus huokos-/pohjavedessä [mg/l] Haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistetusti pilaantuneiden haitta-aineiden kulkeutuminen huokoskaasusta rakennuksen alustatilaan. Kuva 2 Yksinkertaistettu malli haitta-aineiden kulkeutumisesta huokoskaasusta rakennuksen alustatilaan Pitoisuus alustatilassa määritetään kertomalla huokoskaasun pitoisuus pilaantuman tasossa laimenemiskertoimella (kaava 3, YM 2014): C ia C pa DFia (3) C ba = haitta-ainepitoisuus sisäilmassa [mg/m 3 ] C pa = huokos-/pohjavedestä huokosilmaan kulkeutuva haitta-ainepitoisuus pilaantumassa [mg/m 3 ] DF ia = laimenemiskerroin huokosilman ja sisäilman välillä [-] (kaava 4)

115 LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 4 / 5 Laimenemiskerroin maaperän huokoskaasun ja sisäilman välillä DF määritettiin kaavalla 4 (YM 2014): = + (4) DF ba = laimenemiskerroin maaperän ja alustatilan välillä [-] Q vuoto = rakennuksen alapohjan läpi tuleva vuotoilmavirta [m 3 / m 2 d] h = huonetilan korkeus [m] iv ba = huonetilan ilmanvaihtokerroin [1/d] D s = diffuusiokerroin maaperässä [m 2 /d] Z = etäisyys pilaantuneesta maasta/vedestä rakennuksen alapohjaan [m] pmoa rak = pilaantuneen maan/veden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta [-] Laimenemiskerroin on määritetty erikseen maaperästä ja vedestä kulkeutuville haitta-ainepitoisuuksille, sillä pilaantuneen maan ja veden etäisyys rakennuksen alapohjasta vaihtelevat. Laimenemiskerroin (DF ba_w ) vedestä haihtuville pitoisuuksille on määritetty samoin kuin laimenemiskerroin maaperän ja alustatilan välillä (DF ba ), mutta pilaantuneen pohjaveden etäisyytenä rakennuksen alapohjasta on käytetty suurempaa arvoa. Raskaimmille öljyhiilivetyfraktioille, C16-C35, ei aineiden heikon haihtuvuuden vuoksi ole käytettävissä hengitysilman sallittuja enimmäispitoisuuksia pitkäaikaisaltistuksessa. Tästä syystä niiden haitattomat pitoisuudet maaperässä on määritetty päivittäisen kokonaissaannin perusteella (TDI, Tolerable Daily Intake, µg/kg/vrk). Päivittäinen kokonaissaanti on määritetty sisäilman laskennallisen pitoisuuden perusteella, sillä kohteessa haitta-aineille altistuminen ei ole muita altistusreittejä pitkin mahdollista. Päivittäinen kokonaisaltistus määritettiin kaavalla 5: IVi AV Cia ti fa W (5) AV = hengitystiheys [m 3 /h] Cia = haitta-ainepitoisuus sisäilmassa [mg/m 3 ], (kaava 4) ti = keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa [h/vrk] fa = elimistöön imeytyvä osuus [-] W = kehon paino [kg]

116 LIITE 3 Riskinarvioinnin laskentaperiaatteet Sivu 5 / 5 Elinikäisen altistuksen määrittämiseksi päivittäisannos painokiloa kohden on määritetty erikseen lapselle (IVi lapsi ) ja aikuiselle (IVi aik ). Keskimääräinen elinikäinen päivittäisaltistus lasketaan kaavalla 6. = (6). IVi tot = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta koko eliniän aikana painokiloa kohden [mg / kg vrk] IVi lapsi = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta lapsena (1-6 v) painokiloa kohden [mg / kg vrk] IVi aik = keskimääräinen päivittäisaltistus sisäilman kautta aikuisena (7-70 v) painokiloa kohden [mg / kg vrk] i Suomen Ympäristö , Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet ii Ympäristöhallinnon ohjeita , Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta

117 Härmälänranta Riskinarvion päivitys Liite 4 Riskilaskennassa käytetyt parametrit Alue I/J Parametri Lyhenne Yksikkö Käytetty arvo Herkkyystarkastelun parametri Aiemman riskinarvioinnin parametrit Ilman täyttämä huokostilavuus a - 0,15 Hiekalle 0,29 0,2 Veden täyttämä huokostilavuus w - 0,2 Hiekalle 0,15 0,2 Maaperän huokoisuus n - 0,35 Hiekalle 0,56 0,4 Orgaanisen hiilen osuus f oc - 0,01-0,04 Hiekalle 0,001 0,01 Maa-aineksen tiheys [kg/l] 1,72 Hiekalle 1,48 1,7 ph Lämpötila T [K] 283, Kohdeparametrit Pilaantumisen syvyys laatan alapinnasta z [m] 1-7,5 (a 0,05 Ryömintätilasta sisäilmaan tuleva vuotoilmavirta Qvuoto m 3 /m2 d 0,05 0,1/0,025 51,84 m 3 /d (aiemmassa vuotoilman määrä sidottu pienen rakennuksen kokoon) Ilmanvaihtuvuus sisäilmassa iv h -1 0,5 1/0,1 0,5 Rakennuksen huonekorkeus h m 2,5 2,5 Pilaantuneen maan osuus rakennuksen alapuolisesta maaalasta Altistumisparametrit pmoarak - 0,3-1 (b 1 Hengitystiheys (aikuinen/lapsi) AV m 3 /h 0,83/0,32 1,25/0,625 Keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa (aikuinen/lapsi) ti h/vrk 22,86/21,14 24 Elimistöön imeytyvä osuus fa Kehon paino (aikuinen/lapsi) W kg 70/15 70/15 Parametrien lähteet: Kirjallisuus Moreenimaan oletusarvo Määritetty/arvioitu kohteessa

118 Härmälänranta Riskinarvion päivitys Liite 5 Riskilaskennassa käytetyt parametrit Alue L Parametri Lyhenne Yksikkö Käytetty arvo Herkkyystarkastelun parametri Aiemman riskinarvioinnin (v. 2011) parametrit Ilman täyttämä huokostilavuus a - 0,15 Hiekalle 0,29 0,2 Veden täyttämä huokostilavuus w - 0,2 Hiekalle 0,15 0,2 Maaperän huokoisuus n - 0,35 Hiekalle 0,56 0,4 Orgaanisen hiilen osuus f oc - 0,01-0,04 Hiekalle 0,001 0,01 Maa-aineksen tiheys [kg/l] 1,72 Hiekalle 1,48 1,7 ph Lämpötila T [K] 283, Kohdeparametrit Pilaantumisen syvyys laatan alapinnasta z [m] 1-5 (a 0,05 Ryömintätilasta sisäilmaan tuleva vuotoilmavirta Qvuoto m 3 /m 2 d 0,05 0,1/0,025 51,84 m 3 /d (aiemmassa vuotoilman määrä sidottu pienen rakennuksen kokoon) Ilmanvaihtuvuus sisäilmassa iv h -1 0,5 1/0,1 0,5 Rakennuksen huonekorkeus h m 2,5 2,5 Pilaantuneen maan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Altistumisparametrit pmoarak - 0,3-1 (b 1 Hengitystiheys (aikuinen/lapsi) AV m 3 /h 0,83/0,32 1,25/0,625 Keskimääräinen oleskeluaika sisätiloissa (aikuinen/lapsi) ti h/vrk 22,86/21,14 24 Elimistöön imeytyvä osuus fa Kehon paino (aikuinen/lapsi) W kg 70/15 70/15 Parametrien lähteet: Kirjallisuus Moreeni - ja hiekkamaan oletusarvo Määritetty/arvioitu kohteessa

119 Ramboll Finland Oy Härmälänrannan kunnostettujen alueiden riskinarviointi Liite 6 Herkkyystarkastelu Muutettu parametri Pitoisuus maaperässä [mg/kg] Maaperän ominaisuudet (ilman / veden / maa-aineksen täyttämä huokostilavuus) Orgaanisen hiilen pitoisuus maaperässä (TOC) [-] Vuotoilmavirta alapohjasta sisäilmaan [m 3 /m 2 d] Huonetilan ilmanvaihtokerroin [1/h] Laskennassa käytetty arvo C 10-C 12: 135 Trimetyylibentseeni: 2,7 Moreeni (0,15 / 0,2 / 0,65) KN78: 0,03 KI 145: 0,01 0,05 0,5 Vaaraosamäärät maaperästä haihtuvien pitoisuuksien perusteella Muutettu arvo C 10-C 12: 270 Trimetyylibentseeni: 5,14 Hiekka (0,29 / 0,15 / 0,56) Tulos muutetuilla arvoilla, HQ KN78: C 10-C 12 (alkuperäinen HQ: 0,73) KI145: Trimetyylibentseeni (alkuperäinen HQ: 0,65) 1,46 1,23 2,7 3,0 0,005 4,3 1,3 0,05 0,43 0,13 0,1 0,77 0,66 0,025 0,65 0,62 Perustelut On mahdollista, että maaperässä on todellisuudessa myös havaittua suurempia pitoisuuksia, mutta valtaosa jäännöspitoisuusnäytteiden tuloksista on ollut käytettyjä pitoisuuksia pienempiä. Maaperän omaisuudet vaihtelevat maalajin mukaan. Kohteessa haitta-aineet on havaittu yleensä tiiviissä siltti- tai savikerroksessa tai turpeessa. Laskennassa on käytetty moreenimaan ominaisuuksia, mutta täyttökerrokset jäännöspitoisuuksien päällä voivat vastata hiekka- tai soramaan ominaisuuksia. Haitta-aineet ovat kuitenkin sitoutuneet tiiviimpään jäännöspitoisuuksien maakerrokseen. Orgaaninen hiili maaperässä sitoo orgaanisia haitta-aineita ja hidastaa niiden kulkeutumista. Laskennassa on käytetty alueella määritettyä keskimääräistä TOCpitoisuutta pyöristettynä alaspäin. Mm. turpeessa orgaanisen aineksen pitoisuus on suurempi, hiekkamaassa ja sorassa pienempi. Alapohjasta sisäilmaan kulkeutuvan vuotoilman määrä on arvioitu SOILIRISKmallissa ja Ympäristöhallinnon ohjeessa esitetyn pienen riskin arvon (5 m 3 /d, 100 m 2 laajuiselle rakennukselle) perusteella. Nykyaikaisella rakennustavalla vuotoilman määrä ei todennäköisesti ole suurempi. Rakennuksissa ei ole asuintiloja alimmissa kerroksissa, jolloin asuintiloihin mahdollisesti maaperästä kulkeutuva ilmamäärä on vielä vähäisempi. 0,1 3,64 3,2 Sisätilojen ilmanvaihtoa voi todennäköisesti 1 0,36 0,32 säätää huoneistokohtaisesti. Vaaraosamäärät huokoskaasusta mitattujen pitoisuuksien perusteella Muutettu parametri Huokoskaasuista mitatut pitoisuudet vs. laskennalliset pitoisuudet Huokoskaasuista mitatut pitoisuudet vs. laskennalliset pitoisuudet SEKÄ maaperän ominaisuuksien muutos Laskennallinen pitoisuus huokoskaasussa Trimetyylibentseeni: 48 mg/m 3 Bentseeni: 6,73 mg/m 3 Trimetyylibentseeni: 48 mg/m 3 Bentseeni: 6,73 mg/m 3 Moreeni Muutettu arvo, mitattu pitoisuus huokoskaasussa Trimetyylibentseeni: 0,353 mg/m 3 Bentseeni: 0,190 mg/m 3 Trimetyylibentseeni: 0,353 mg/m 3 Bentseeni: 0,190 mg/m 3 Hiekka Tulos muutetuilla arvoilla, HQ KI159: Bentseeni (alkuperäinen HQ: 0,40) KI145: Trimetyylibentseeni (alkuperäinen HQ: 0,65) 0,011 0,0048 0,033 0,022 Perustelut Pitoisuuksien laskennassa tehdään useita teoreettisia oletuksia. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta suurella todennäköisyydellä yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia. Pitoisuuksien laskennassa tehdään useita teoreettisia oletuksia. Suuri ero mitattujen ja laskennallisten pitoisuuksien välillä kuitenkin osoittaa, että laskenta suurella todennäköisyydellä yliarvioi huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksia. Vaikka maaperän ominaisuudet olisivat hiekkaa, ei mitatuilla pitoisuuksilla esiintyisi haittaa.

120 Härmälänrannan kunnostettujen alueiden riskinarviointi Liite 7 Kenttätestien ja laboratorioanalyysien vastaavuus Sivu 1/1 Asiakas: Cargotec Finland Oy / Skans I- & J-alue Kohde: Härmälänranta, Tampere Projektinumero: pvm taulukko Laboratorioanalyysit Pvm Pistetunnu Syvyys Maalaji (arvio Lisätietoja, havainnot / Viitearvot Hiilivedyt C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 Kerrospaksuus (arvio) Bensiini Keskit. Raskaat sum. luontainen pit. 1 PetroFlag kynnysarvo alempi ohjearvo ylempi ohjearvo vaarallisen jätteen raja-arvo - - #### #### #### mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg C10- C40 sum. / PFtulos Bensiinijakeet C5-C10 / PFtulos Keskitisleet C10-C21 / PFtulos Raskaat jakeet C21-C40 / PFtulos KI 35 1,7-1,8 0,1 Sa, Sr I-alueen pohjoisreuna, pohja, JP-näyte < ,53 < 0,22 0,53 KI 38 3,0-4,0 1,0 Sr, Mr 9.9. KI 50 1,0 0,0 Sa KI 52 1,2-2,2 1,0 Sa, Mr, Hk KI 87 2,0-3,0 1,0 Mr I-alueen lounaiskulma, öljyinen, kasanäyte --> F I-alueen koillisreunan laajennus, pohjanäyte, tumma savi I-alueen pohjoisosa, pohja, paikoin vähän öljyn hajua / metallikuonaa I-alueen kaakkoisreunan laajennus, öljyinen, voimakas haju, kasanäyte kentältä, kellertävä reagenssi --> F 2171 < < 0,0092 0,23 0,23 0, , , ,06 0,19 0,26 0,46 KI100 1,5-5,0 3,5 Mr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 93 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa ,12 0,54 0,66 KI101 1,5-4,0 2,5 Mr KI104 3,0-4,5 1,5 Mr KI 144 2,5-4,0 1,5 Mr, Sr Reunanäyte IJ-kaivanto, kaakkoiskulma; näytteen 100 eteläpuolelta, lievästi öljyinen, homogeeninen täyttö, harmaa IJ-kaivanto, reunanäyte KI103 eteläpuolelta, alempi reuna (lievästi jätteinen ja öljyisempi) I-/J-alueen keskiosassa oleva / Konttilukinkadun länsipuolinen Mr-patti, monin paikoin öljyn hajua, kauttaaltaan tumma ,42 0,81 1, ,20 0,68 0, ,052 0,037 0,083 0,12 KI 148 2,0-3,5 1,5 Sr, Mr, Tv J-alueen eteläreuna, selvä öljyn haju, ei ehkä liuottimia enää, kasanäyte --> B ,1 1,7 2,8 KI 159 0,5-2,0 1,5 Tv KI 164 1,0-3,0 2,0 Tv, samr Pohja JPN J-alueen eteläreunasta. Puhtaan oloinen turvepinta, jossa ei viitteitä pilaantuneisuudesta. REUNA jpn, näyte kaivannon luiskasta J- alueen eteläreunasta, Konttilukinkadun länsipuolelta. Sekalaista täyttöä, mutta ei viitteitä pilaantuneisuudesta. 790 < < 0,051 0,06 0,29 0, < 40 < < 0,24 < 0,21 0,82 0,82 KI 169 5,5-7,0 1,5 srmr Seinämä J-alueen keskiosassa, syvän kohdan itäreuna, osin lievää hajua 125 < 50 < 0, KI 171 2,5-5,0 2,5 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun pohjan nyk. kaivutaso, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv ,67 0,30 0,96 KI 172 2,5-5,0 2,5 Mr KOEKUOPPA, J-alueen itäosa, Konttilukinkadun länsipuoli, lievästi öljyinen, 5,0-6,0m Tv ,13 1,53 1,7 KI 173 2,0-3,0 1,0 Mr KOEKUOPPA, J-alueen kaakkoispuoli, tummahko, ei hajua (3,0-4,0m Tv -- >ok) 231 < < 0,10 0,39 0, KI 178 5,0-7,0 2,0 Mr, Sr J-alueen kaakkoisosan lisäkaivu, syvä kaivanto, selvä bensan haju, kasanäyte 316 < < 0,063 0,19 0,23 0,41 KI 179 7,0 0,0 Mr, Sr J-alueen syvän kaivannon pohja yllä olevien alta, vedenpinnan taso ,43 0,72 1,1 Keskiarvo: ,08 0,30 0,59 0,78 Viitearvovertailu, Vna 214/2007 ja Syke-opas 98/2002: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = ks. Vna 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, ks. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, ks. oheinen luokitus