K Y R Ö N T A A J A M A LATOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A LATOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS selostuksen liitteet 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 3. Pöytyän Latomäen suunnittelualueen liitooravaselvityksen päivitys 4. Latomäen alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yleiskaavallinen tarkastelu 5. havainnekuva 6. rakennustapaohjeet 7. asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset 8. luonnoksesta saadut lausunnot 9. kooste ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista 1. tie- ja raideliikennemeluselvitys 11. asemakaavan seurantalomake

2

3 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A LATOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUALUE Latomäen alueen asemakaava laaditaan Kyrön taajamaan, valtatie 9:n eteläpuolella olevalle noin 14,7 hehtaarin laajuiselle alueelle. Tämän itäpuolella on muutettavaa asemakaavaa, jonka pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Suunnittelualueen tarkempi rajaus esitetään asemakaavaotteessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 1

4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Asemakaavoitettavalle alueelle aiotaan sijoittaa pientalojen, liike- ja tuotantotoiminnan korttelialueita. Rakentuneena alue tulee täydentämään merkittävästi Kyrön taajamarakennetta. Suurin osa suunnittelualueesta on Pöytyän kunnan omistuksessa. Asemakaavan muutosalueella tarkistetaan käyttötarkoitusmerkintöjä siten, että ne sopivat paremmin asemakaavoitettavan alueen yhteyteen. Alueelle aiotaan osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden ja liiketoiminnan korttelialueiksi. rakenteilla olevaa Sampsantietä näkymä Pajulantieltä Latomäen metsää (211) ALUEEN NYKYTILA Suunnittelualueen asemakaavoittamaton osa koostuu pääasiassa iäkkäästä talousmetsästä, jolle on tehty metsänhoidollisia töitä, kuten harvennushakkuuta talvikaudella Pintamuodoltaan melko tasaiselta metsäselänteeltä löytyy muutamia kalliopaljastumia. Maasto muuttuu länsiosassa vähitellen pehmeiköksi ja suoksi. Suunnittelualueen itä- ja eteläosa ulottuvat metsän ja peltoaukean rajamaastoon, jossa on myös muutamia vanhoja pihapiirejä rakennuksineen. Pohjoisessa metsäalueen katkaisee valtatie numero 9, jonka kohdalle on tehty pitkä kallioleikkaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 2

5 OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat ainakin seuraavat. Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - kaavamuutosalueen maanomistajat ja asukkaat - lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Yhdyskuntatekniikka - Pöytyän kunnan vesi- ja viemärilaitos - Pöytyän Lämpökeskus Oy - puhelinyhtiöt - Fortum Sähkönsiirto Oy Viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus (liikenne ja ympäristö) - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä MAANOMISTUS JA KIINTEISTÖREKISTERI Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa oleva suunnittelualue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. KAAVOITUSTILANNE ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä ) alue sisältyy työpaikka-alueeseen (TP). Alue on tarkoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 3

6 toimintojen alueeksi. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Koko taajama sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen. Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. ote asemakaavayhdistelmästä 1:4. Alustava suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla. Asemakaava Suunnittelualueen muutettava asemakaava on hyväksytty Pöytyän kunnanvaltuustossa Alue sisältää kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Alueella on lisäksi suojaviheraluetta (EV), maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä kaksi katua (Pajulantie ja Sampsantie). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 4

7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleinen tiedotus - kuulutukset hankkeen vireilletulosta - kuulutukset OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta - kuulutukset asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta - muut asemakaavan käsittelyyn ja hyväksymiseen liittyvät kuulutukset Maanomistajat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - asemakaavaluonnoksen postitus Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - luonnosvaiheessa sisäinen vuorovaikutus - lausuntopyynnöt asemakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikka - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja / tai lausunnot - asemakaavan ehdotuksen postitus mahdollista lausuntoa varten Viranomaiset - ilmoitus hankkeen vireilletulosta postitse - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään pyydettäessä - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - asemakaavaluonnoksen postitus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - asemakaavaehdotuksen postitus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - mahdollinen toinen viranomaisneuvottelu Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kuulutus julkaistaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Pöytyän kunnanviraston toimipisteissä kolmenkymmenen päivän ajan. Kaavaa koskevia muistutuksia voivat tehdä kuntalaiset ja muut osalliset (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Arvioidaan asemakaavan vaikutuksia taajamarakenteeseen, taajaman liikennejärjestelyihin ja taajamakuvaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 5

8 LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET - Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy, 28 - Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys, Suomen Luontotieto Oy, Latomäen alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yleiskaavallinen tarkastelu KAAVOITUSAIKATAULU syksy talvi ilmoitukset asemakaavamuutoksen vireilletulosta - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta - asemakaavan muutosluonnoksen laadinta ja asettaminen nähtäville - viranomaisneuvottelu, mikäli osalliset sitä esittävät talvi syksy asemakaavaluonnoksen kehittäminen asemakaavaehdotukseksi - asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtävilläolo - osallisten ja viranomaisten lausunnot ja muistutukset syksy 213 talvi viranomaisneuvottelu tarvittaessa - vastineet asemakaavan muutoksen ehdotukseen - asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen - asemakaavamuutoksen hyväksyminen kunnanvaltuustossa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. LISÄTIEDOT Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa Pöytyän kunnanjohtaja sekä kaavan laatijana toimiva aluearkkitehti. Kaavaa koskevat mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Pöytyän kunnanhallitukselle. Postiosoitteena on Pöytyän kunta, Kehityksentie 6, 218 KYRÖ. Sähköpostitse palaute lähetetään osoitteeseen kunta@poytya.fi. kunnanjohtaja Kari Jokela Yläneentie 11 b, 2187 RIIHIKOSKI puh sähköposti: kari.jokela@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Yläneentie 11 b, 2187 RIIHIKOSKI puh sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi / aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 6

9 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Lehtivihreätön mäntykukka kuuluu alueeen kasvilajistoon Suomen Luontotieto Oy 55/28 Jyrki Oja, Satu Oja

10 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Sisältö 1. Johdanto Tutkimusalue Aineisto ja menetelmät Tulokset Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Pesimälinnustoselvitys Tulokset Alueella pesivät Lintudirektiivin... liitteen I pesimälajit Alueella pesivät tai havaitut... kansallisessa uhanalaisluokituksessa... (Rassi ym. 21) mainitut lintulajit Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet... 9

11 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 1. Johdanto Pöytyän kunta /Kari Jokela tilasi kesällä 28 Suomen Luontotieto Oy:ltä Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytönkaavoituksen tausta-aineistona. 2. Tutkimusalue Suunniteltu kaava-alue sijaitsee Poytyän kunnan Kyrön taajaman länsipuolella, valtatie 9:n varrella. Kasvimaantieteellisesti inventointialue sijaitsee boreaalisella havumetsävyöhykkeellä, jolle tyypillisiä ovat havupuuvaltaiset metsät.. Suunnittelualueen metsä on kokonaan tyypillistä boreaalisen vyöhykkeen havumetsää, jossa mänty ja kuusi vuorottelevat valtapuina. Alueen keskiosassa on muutama matala kalliopaljastuma, mutta varsinaista avokalliota ei alueella ole näkyvissä. Maalaji alueella on kerrostunutta savea ja kallioiden reunamien moreenia. Suunnittelualue rajautuu eteläosiltaan metsään, länsiosiltaan valtatiehen ja itä ja pohjoisosiltaan asutukseen ja peltoon. 3. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/196, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/193, 1 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2) mukaisesti. Koko alueelta tehtiin kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen epifyyttilajit). Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynneillä 23.7 ja Alueen pesimälinnustoa ei ajankohdan vuoksi inventoitu mutta paikkalintujen esiintyminen oli mahdollista selvittää ja alueen linnustosta oli mahdollista antaa arvioi ympäristön perusteella. Alueen liito-oravat inventoitiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Maastotöistä vastasivat FM Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Kyrössä asuva biologi Mika Virtanen antoi tietoja alueen luontoarvoista. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä tarvittavan karttamateriaalin toimitti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä, Hertta-rekisterissä, ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä.

12 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 4. Tulokset Inventointialue jaettiin maankäyttömuodon, metsänkäsittelytoimien ja osin myös metsätyypin perusteella yhteensä 6 lohkoon, joista kultakin tehtiin lyhyt kasvillisuuden yleiskuvaus. Kasvillisuuden kuvauksen yhteydessä selvitettiin alueen puusto, pensaskerros sekä aluskasvillisuuden valtalajisto ja mahdollinen vaateliaampi lajisto. Lohko 1 Kohteella on entinen varastointialue, jonne johtaa asfalttipohjainen jo osittain pensoittunut tieura. Puusto alueella on melko nuorta, noin 4 vuotista. Valtapuuston kohteella muodostaa mänty (Pinus sylvestris) ja rauduskoivu (Betula pendula). Aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu jonkin verran kulttuurilajeja, kuten silmäruohoa (Euphrasia sp). Tieuran päässä on metsittynyt entinen varastoaukea. Lohko 2 Lohko on kokonaisuudessaan varttunutta mustikkatyypin tuoretta kangasta, jossa valtapuusto muodostuu kuusista (Picea abies) ja männyistä. Aluspuustona kasvaa jonkin verran rauduskoivua, hieskoivua (Betula pubescens) sekä haapaa (Populus tremula). Niukka pensaskerroksen lajisto muodostuu kuusen taimista ja vähälajisen aluskasvillisuuden valtalajiston muodostavat mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja metsälauha (Deschampsia flexuosa). Lohko 3 Metsätyypiltään metsäkorte-rahkasammal korpea, jota on ojitettu. Kohde on kuitenkin edelleen hyvin luonnontilaisen kaltainen. Alueella on jonkin verran lahopuuta. Muuten puusto alueella ei kuitenkaan ole erityisen vanhaa ja koostuu kuusesta sekä männystä. Aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu havumetsien peruslajiston lisäksi muutama vaateliaampi putkilokasvilaji mm. korpiorvokki (Viola epipsila), joka on Lounais-Suomessa vähälukuinen. Korpiorvokkia esiintyy lohkon poikki kulkevan umpeutuneen ojan varrella. Myös maariankämmekkää (Dactylorhiza maculata) esiintyy yksittäin siellä täällä. Lohkon pesimälinnustoon kuuluu tiltaltti ja puukiipijä. Korpi-orvokkiesiintymä lohkon 3 alueella

13 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Lohko 4 Kohteella on varttunutta mustikkatyypin tuoreen kankaan kuusimetsää. Alue on lähes kokonaan hoidettua talousmetsää, mutta lohkon eteläreunassa on kapea kaistale hieman varttuneempaa sekametsää, jossa kuusten seassa kasvaa kookkaita haapoja. Alueen aluskasvillisuus on melko niukkaa varjostuksen vuoksi eikä vaateliaampaa putkilokasvilajistoakaan kohteella esiinny. Alueen haapavaltaisella osalla havaittiin runsaasti liito-oravan jätöksiä ja kohteella on asuttu liito-oravan elinpiiri. Lohko 5 Alueen keskiosa on kallioista puolukkatyypin kuivaa kangasta. Kalliot ovat loivia eikä avokalliopintoja esiinny. Aluskasvillisuuden valtalajiston muodostaa mustikka, puolukka ja kanerva (Calluna vulgaris). Lohkon reunalla havaittiin pyypoikue. Lohko 6 Alueen keskiosassa on ojitettu hieman kosteampi notkelma, joka ojituksen seurauksena on kuitenkin kuivumassa. Ojanvarren pensaskerroksen lajisto koostuu virpapajusta (Salix aurita), hieskoivusta ja pihlajasta (Sorbus aucuparia). Aluskasvillisuuden lajistoon ei kuulu vaateliaampaa putkilokasvilajistoa. Lohkon alueella havaittiin lehtokurppa 4.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU: n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 21) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 3 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Lliito-oravan jätöksiä 5

14 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Käytetty menetelmä Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueilta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueen itäreunasta löytyi asuttu liito-oravan elinpiiri. Liito-oravan jätöksiä havaittiin melko laajalla alueella lähellä alueen itäreunaa ja elinpiiri ulottuu suunnittelualueiden ulkopuolisten talojen pihapiireihin, jossa kasvaa runsaasti lehtipuita kuten haapaa. Lajin käyttämää kolopuuta ei löytynyt, mutta alueella on melko runsaasti suurikokoisia haapoja, joissa todennäköisesti on vanhoja tikankoloja, joita liito-orava käyttää pesä ja päivälepopaikkoinaan. Liito-oravan elinpiiri alueella ei ole mitenkään selvärajainen ja elinpiirin ydinalueen rajaus on tehty varttuneen metsän rajauksen perusteella. Mm jätösten melko runsaan määrän perusteella kohdetta on pidettävä Luonnonsuojelulain tarkoittamana liito-oravan lisääntymis -tai levähdyspaikkana. Liito-oravan elinpiirin ydinaluetta

15 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 4.3 Pesimälinnustoselvitys Koko kaava-alueelta ei tehty kaikkia lajeja koskevaa pesimälinnustoselvitystä inventoinnin myöhäisen ajankohdan vuoksi, mutta alueen paikkalintujen esiintyminen oli mahdollista selvittää. Lisäksi ympäristön perusteella oli mahdollista arvioida mahdollisen vaateliaamman tai uhanalainen pesimälajiston esiintyminen Tulokset Alueella ei havaittu pysyvän pesän rakentavien petolintujen, kuten kanahaukan pesiä eikä muitakaan petolintujen tai pöllöjen pesiä. Alueella ei ole huuhkajan pesimäympäristöksi soveltuvia kohteita. Alueella on hyvin vähän kolopuita, mutta sekä varpuspöllö että helmipöllö saattavat pesiä alueella kun myyräkannat ovat runsaat. Suurin osa alueen pesimälinnustosta on tyypillistä havumetsien ja asutuksen reunametsien pesimälajistoa. Kanalintuja ei pyytä ja mahdollisesti teertä lukuun ottamatta enää alueella esiinny. Osa alueen metsäkuvioista on varttuneita ja alueella esiintyy vanhan metsän tyyppilajeja. Alueella havaittiin inventoinneissa hömötiainen, töyhtötiainen, puukiipijä ja tiltaltti. Alueen lahopuissa havaittiin runsaasti tikkojen ruokailujälkiä ja alue kuuluu palokärjen ja mahdollisesti myös harmaapäätikan laajaan reviiriin Alueella pesivät Lintudirektiivin liitteen I pesimälajit Pyy (Bonasa bonasia) 1 pari Alueella havaittiin pyypoikue ja myös yksinäinen vanha lintu. Lähes koko alue on pyylle soveliasta elinympäristöä ja alueelle mahtuu 2-3 pyyparia. Pyy on alueella melko yleinen riistalintu. Palokärki (Dryocopus martius) 1 pari Alueella havaittiin ääntelevä vanha palokärki heinäkuussa. Havainto koski aikuista yksilöä ja paikkalintuna laji pesinee jossain lähistöllä. Vanhoja palokärjenkoloja ei suunnittelualueelta löytynyt. Lajin poikaset jättävät pesän jo toukokuun lopussa kesäkuun alussa. Palokärjen reviiri on tavallisesti useiden neliökilometrien laajuinen ja emot liikkuvat pesimäaikaankin kaukana pesäkololta. Lajin ruokailujälkiä tavattiin alueen kaikista metsäkuvioista Alueella pesivät tai havaitut kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 21) mainitut lintulajit Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 2 paria Kansallisessa uhanalaistarkastelussa vaarantuneihin (VU) lintulajeihin luettava tiltaltti pesi inventointialueella mahdollisesti kahden parin voimin. Kummatkin havainnot koskivat varoittelevaa emoa ja poikuetta. Laji suosii varttuneita kuusimetsiä ja sen reviiri on pienikokoiseksi linnuksi poikkeuksellisen suuri, jopa yli 1 ha. Tiltaltin pesinnän varmistaminen on vaikeaa, sillä osa laulavista koiraista on pesimättömiä Tiltaltti kuuluu alueen pesimälinnustoon 7

16 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 5. Yhteenveto Suunnittelualueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 1 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka olisi huomioitava alueen metsänkäsittelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Alueen korpilaikku ei nykyisellään ole luonnontilainen vanhan ojituksen vuoksi. Alueella on ehkä hieman keskimääräistä enemmän lahopuuta, mutta esim. tuulenkaatoja tai maapuita on vain muutamia. Suunnittelualueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä, kuten lähteitä tai puroja. Alue on kokonaan metsää eikä alueella ole perinnebiotooppia tai perinnemaisema-arvoja. Alueella on asuttu liito-oravan elinpiiri, joka täyttää Luonnonsuojelulain määritelmän suojeltavasta lisääntymis- tai levähdyspaikasta. Muita Luontodirektiivin liitteen IV lajeja alueella tuskin esiintyy pohjanlepakkoa lukuun ottamatta. Pohjanlepakoita saattaa esiintyä alueen reunaosissa pellon ja metsän reunavyöhykkeellä. Muuten alueen metsä on liian umpeutunutta lepakoiden elinympäristöksi eikä lepakoille sopivia talvehtimis- tai pesäpaikkoja esiinny suunnittelualueella. Alueella ei myöskään ole viitasammakolle soveliasta elinympäristöä. Alueen pesimälinnustoon kuuluu kaksi Lintudirektiivin (Council Directive 79/49/ETY) liitteen I pesimälajia joista ainakin pyy pesii varmasti alueella ja palokärjen reviiri ulottuu alueelle. Alueella ei esiinny vaateliasta tai uhanalaista putkilokasvilajistoa. Lounaisrannikolla vähälukuinen korpiorvokki kasvaa alueella. Lajin päälevinneisyysalueen eteläreuna on Pöytyän korkeudella. 6. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Lehtomaa, Leena 2:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 25: Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Oja, J. & Oja. S. 26: Pöytyän Mäkiäisen kaava-alueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 4/26. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 21: Suomen lajien uhanalaisuus 2.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais- Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. - Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografi a. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset Tuomisto, Hannu: Auran, Karinaisten, Pöytyän ja Yläneen luontoselvitys. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä s. 8

17 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 7. Liitteet Lohkokartta 9

18

19 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys 212 Liito-orava Suomen Luontotieto Oy 26/212 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

20 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys 212 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Karttaliite

21 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys Johdanto Pöytyän kunta /aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu tilasi keväällä 212 Suomen Luontotieto Oy:ltä Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen. Suomen luontotieto Oy on v. 28 tehnyt alueelta asemakaavatasoisen luontoarvojen perusselvityksen, jonka yhteydessä alueelta löytyi asuttu liito-oravan elinpiiri (Suomen Luontotieto Oy 55/28). Tapaninpäivän 211 myrsky kaatoi alueelta huomattavan määrän puita ja osin tästä syystä liito-oravaselvitys päätettiin päivittää. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 21) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 3 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 2. Aineisto ja menetelmät Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Selvityksen maastotyöt tehtiin Alueella havaittiin runsaasti liito-oravan jätöksiä 3

22 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys Tulokset Alueella havaittiin edelleenkin asuttu liito-oravan elinpiiri, joka sijoittuu alueen eteläpäähän. Toisin kuin v. 28, jolloin elinpiirin rajoja oli mahdotonta määrittää jätösten hajallaan olon vuoksi, nyt elinpiiri oli selvärajainen. Jätöksiä löytyi ainoastaan liitekarttaan rajatulta alueelta. Elinpiiri on varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa kasvaa kookkaita haapoja. Jätöksiä havaittiin erityisesti alueen suurimpien kuusten alla. Alueella kasvavissa haavoissa on todennäköisesti vanhoja tikankoloja jotka sopivat lajin pesä- tai päivälepopaikoiksi. Puusto on alueella kuitenkin niin tiheää, ettei pesäkoloa alueelta löytynyt. Alueella on myös vanhoja oravan risupesiä, joita myös liito-oravat saattavat käyttää. Aivan pellon reunasta löytyi myös kiiltopajujen ja raitojen alta runsaasti liito-oravan jätöksiä sekä myös katkottuja pajun oksien kärkiä, jotka oli osittain syöty. Reunavyöhykkeen lehtipuureunus on selkeästi lajin ruokailualuetta. Latomäen alueella Tapaninpäivän 211 myrskyn vaikutukset olivat huomattavat ja alueen pohjoispäässä kaatuneita suuria kuusia oli erittäin runsaasti. Pahin myrskytuhoalue hakattaneen kokonaan, joten liito-oravan aiempi hieman laajempi elinpiiri pienenee luonnollisista syistä. 4. Yhteenveto Alueella on edelleen asuttu liito-oravan elinpiiri, joka oli varsin selvärajainen. Ympäristön puolesta elinpiiriä voi pitää optimaalisena ja se kannattaa jättää mahdollisen maankäytön ulkopuolelle. Alueelta on myös viheryhteys sekä etelän että lännen suuntaan, joten lajin liikkuminen alueelle ja alueelta pois on turvattu. Elinpiirin ydinaluetta 4

23 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen liito-oravaselvityksen päivitys Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28-3 Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski Ilpo K, 21: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Mossberg, B. & Stenberg, L. 25: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Oja Jyrki & Oja Satu 28: Pöytyän Latomäen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy. Raportti 55/28. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 21: Suomen lajien uhanalaisuus 21.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. LounaisSuomen ympäristökeskus. 96 s. Vesa Selonen, Ilpo K. Hanski & Paul Stevens, 21; Space use of the Siberian flying squirrel, Pteromys volans, in fragmented forest landscapes. Ecography 24: Liito-oravan elinpiiri rajautuu peltoon 5

24 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Latomäen suunnittelualueen Liito-oravaseLvityKsen Päivitys Karttaliite -Liito-oravan elinpiirin rajaus 6

25 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A LATOMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS alueen yleiskaavallinen tarkastelu VT havainnekuva sivun 3 karttaan

26 ote Loimaan seudun maakuntakaavasta SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Kyrön taajamaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa, minkä vuoksi asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ). Yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 ) mukaan selvitettäviä ja huomioon otettavia siinä määrin kuin ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät ovat: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maakuntakaava ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Loimaan seudun maakuntakaavassa alue sisältyy työpaikka-alueeseen (TP). Alue on tarkoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alueeksi. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Yleiskaavallinen tarkastelu on tehty asemakaavahankkeelle annettujen lähtökohtien pohjalta. Pöytyän kunnan tavoitteena on sijoittaa suunnittelualueelle pientalojen, liike- ja tuotantotoiminnan korttelialueita. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 2

27 KYRÖN TAAJAMA 1:4 VT MERKINTÖJEN SELITYKSET 1. asemakaavoitettava alue 2. kaupallisten ja julkisten palvelujen keskus 3. yläkoulu ja lukio kokoojakatu, Sahantie 4. alakoulu 5. teollisuusalue, Kyrön saha kevyen liikenteen väylä 6. kaupallisia palveluja, teollisuutta 7. liito-oravien elinpiiri SUUNNITTELUALUEEN OMINAISUUDET Suunnittelualue rajoittuu asemakaavaan, jolloin se täydentää luontevasti Kyrön nykyistä taajamarakennetta. Uuden katuverkoston ja kunnallistekniikan rakentamistarve on suhteellisen vähäinen. Metsäisen suunnittelualueen itäpuolta hallitsee Kyrön sahan laaja teollisuusalue. Lähistöllä on vielä jäljellä muutamia peltopalstoja sekä vanhoja pihapiirejä. Valtatie 9 ja Turku-Toijala-rautatie rajaavat väliinsä laajemman länteen kapenevan kiilamaisen alueen. Metsävyöhyke jatkuu alueen länsipuolella, osin soistuneena. Alue on liikenteellisesti hyvällä paikalla kaupallisen ja teollisen toiminnan sekä asumisen kannalta. Kokoojakatuna toimivan Sahantien kautta on yhteys valtatielle sekä vastakkaiseen suuntaan Kyröntietä taajaman keskustaan. Kyröntien vierellä kulkee kevyen liikenteen väylä, jota on mahdollista jatkaa suunnittelualueelle. Kaukoliikenteen bussipysäkki on valtatien risteyksessä. Tulevaisuudessa mahdollisesti alkavan paikallisjunaliikenteen pysäkki olisi myös kävelyetäisyydellä. Valtatien vierelle muodostuvan rinnakkaiskadun yhdistäminen valtatielle ei ole kaavan rakentamisen mittakaavassa tarpeen. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 3

28 Lähin päivittäistavarakauppa on alle kilometrin etäisyydellä Sahantien ja Kyröntien kulmauksessa. Koulukeskukseen on matkaa noin yksi kilometri ja alakouluun noin kolme kilometriä. Useimmat kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat näiden välille. Suunnittelualueen lähistöllä olevilla teollisuusalueilla on runsaasti työpaikkoja. Häiriöitä aiheutuu valtatieltä ja rautatieltä kantautuvasta melusta. Meluhaitan vuoksi näiden vierialueet eivät sovellu ilman suojausta asunnoille. Läheisen teollisuusalueen ajoneuvoliikenne ja melu ovat myös häiriötekijöitä. Suunnittelualueella ei ole todettu olevan erityisiä maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Luontoselvityksen perusteella osalla aluetta esiintyy kuitenkin liitooravia. Havaittu esiintymä rajoittaa metsäalueen käyttöä. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella alueelle voidaan sijoittaa teollisuustoimintojen ja kaupallisten palvelujen lisäksi myös pientaloasutusta. Alueen täysimittainen osoittaminen pelkästään teollisuudelle ja palveluille ei ole kunnan kannalta perusteltua, sillä näille asemakaavoitettuja tontteja on Kyrön taajamassa vielä runsaasti rakentamatta. Tarvetta on sen sijaan omakotitalojen rakentamiseen sopivista alueista. Taajaman laajenemista suunnittelualueelta länteen tulee välttää palvelukeskustasta kasvavan etäisyyden, rakentamiseen heikohkon maaperän ja lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvien häiriöiden vuoksi erityisesti, jos alueelle sijoitetaan asutusta. Asuntoalueen erillisyys muista vastaavista alueista voidaan kokea haitallisena. Sijainti teollisuusalueen taustalla voimistaa tätä vaikutelmaa. Asuntokorttelit tulee siksi sijoittaa alueelle siten, että ne muodostavat tilallisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tällöin lähiympäristöön sijoittuvien teollisuus- ja liiketilojen korttelit saadaan selkeästi rajattua, ja niiltä tulevat häiriöt minimoitua. Toiminnan laatuun tulee myös kiinnittää huomiota sallimalla lähikortteleissa esim. vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta yritystoimintaa. Mahdolliset uudet kaupalliset palvelut kasvattavat asuntoalueen houkuttelevuutta. Etäisyydet Kyrön julkisiin ja kaupallisiin palveluihin ovat muihin asuntoalueisiin verraten pienet ja kävelyetäisyydellä. Matka valtatielle on lyhyt, eikä sille suuntautuvan autoliikenteen tarvitse kulkea taajaman läpi. Teollisuusalueen vieressä kulkevan kokoojakadun leveydessä on turvallisuussyistä ja asuinympäristön viihtyisyyden vuoksi varauduttava kevyen liikenteen väylän rakentamiseen. Valtatien vierelle muodostuvan rinnakkaiskadun jatkamiselle ei ole nähtävissä toiminnallisia tarpeita. Rinnakkaiskadun ja valtatien väliselle uudelle risteykselle ei myöskään ole perusteita, sillä matka Kyrön taajaman pääristeykseenkin jää vielä varsin lyhyeksi. Risteyksen toteuttaminen voisi lisätä vaaratilanteita valtatiellä ja tuoda meluhäiriötä suunnitellulle asuntoalueelle, mikäli siitä muodostuisi oikotie keskustaan. Vaikka rautatien ja valtatien välinen alue kärsii melusta, on sen keskiosissa silti suhteellisen häiriötöntäkin ympäristöä. Liito-oravien esiintymän vuoksi osa suunnittelualueella olevasta metsästä joudutaan jättämään rakentamatta. Pientaloalueen sijoittaminen on luontevaa tällaisen luonnontilaisena säilytettävän alueen vierelle. Lisäksi näin voidaan lieventää taajaman laajenemisen muutosvaikutuksia myös läheisellä maaseutumaisella alueella, jossa on myös asutusta. Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että suunnittelualue muodostuu pitkäksi aikaa Kyrön taajaman läntisimmäksi osa-alueeksi. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 4

29 KYRÖN TAAJAMAN ASUNTOALUEET 1:25 VT MERKINTÖJEN SELITYKSET alueen laajenemissuunta 1. Yökkömäen alue osittain rakentunut asuntoalue mahdollinen uusi asuntoalue 2. Junnilan alue 3. Vesimäen alue 4. Paltan alue 5. Latomäen alue rautatien ja valtatien melu- ja 6. Eskolan alue tärinäalue (arvio) 7. Junnimäen alueen laajennus asuntopainotteinen 8. Laurilantien alue taajama-alue yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 5

30 KYRÖN TAAJAMAN ASUNTOALUEET Selvityksessä on tutkittu Kyrön taajaman rakentamatonta tonttivarantoa alueittain, sekä etsitty pientaloasutukselle uusia mahdollisia sijoittumisalueita. Jäljempänä esiteltyjen alueiden lisäksi taajamassa on lisäksi pienempiä yksittäisiä rakentamattomia pientalotontteja, joilla ei arvioida olevan suurempaa yleistä merkitystä koko taajaman tasolla. 1. Yökkömäen alue Yökkömäentieltä kaavoitettujen sivukatujen, Vanhantuvantien ja Kaarlinintien varrella on kahdeksantoista rakentamatonta omakotitalon rakennuspaikkaa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa keskeinen. Vuodelta 1979 olevan asemakaavan mukaiset tontit ovat pienehköjä, mutta ne ovat yhdistettävissä isommiksikin kokonaisuuksiksi. Katuja ei ole tehty rakentamattomille korttelialueille. Pääosin peltona oleva alue on yksityisomistuksessa. Rakentumattomien korttelialueiden ja lännempänä olevan toteutumattoman ohikulkutien asemakaava tulisi uudistaa yhdeksi kokonaisuudeksi Eskolan alueen kanssa. Yökkömäen alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 2. Junnilan alue Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 21. Pienehköllä taajaman täydennysrakentamiseen tarkoitetulla asuntoalueella on seitsemän pientalotonttia, joista useimmat on tarkoitettu erityisesti rivitaloille ja paritaloille. Junnilan alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 3. Vesimäen alue Alue on asemakaavoitettu 198-luvulla. Entisen peltopalstan rakentuminen on kestänyt pitkään ja muutama rakennuspaikoista on edelleen vapaana. Alueen katuverkosto on rakennettu. Vesimäen alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 4. Paltan alue Aluetta pidetään tulevaisuudessa mahdollisena pientaloalueena ja julkisten palvelujen reservialueena. Taajaman täydennysrakentamiseen soveltuvalle alueelle on saatavissa kulkuyhteys kahdelta suunnalta, eli Talvitien ja Faarintien kautta. Nykyisessä asemakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi ja tasainen pelto on edelleen viljelyksessä. Alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 5. Latomäen alue Rakentamaton metsäalue on rautatien ja valtatie 9:n väliin jäävän alueen ainoa mahdollinen uusi asuntoalue. Liikenteellisesti alue on otollisella paikalla, sillä kulkuyhteys on lyhyt sekä valtatielle että taajamaan. Heikkoutena on, että reitti kulkee teollisuusalueen kautta, mikä samalla erottaa alueen muusta taajamaasutuksesta. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 6

31 Alue on maakuntakaavassa merkitty työpaikka-alueeksi, joka voi sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. 6. Eskolan alue Alueella on Eskolan maatilan talouskeskus, metsää ja peltoa. Sijainniltaan alue soveltuu hyvin pientaloasutukselle, sillä se on taajaman palveluiden ja pääkadun välittömässä lähistössä. Alueen pohjois- ja eteläpuolelle on jo muodostunut pientalojen asuntoalueita. Voimassa olevaan asemakaavaan maa- ja metsätalousalueeksi merkitty alue on edelleen tässä käytössä. Eskolan maatilan rakennuskantaan sisältyy kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, jotka on otettava huomioon ympäristön käyttötarkoituksia suunniteltaessa. Alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 7. Junnimäen alueen laajennus Metsäinen alue soveltuu hyvin taajaman täydennysrakentamiseen, sillä nykyisen Junnimäen asuntoalueen kokoojakatu kulkee sen vierellä. Pääliikenneväyliin kuuluva Ollilantie on myös lähellä. Asuntoaluetta voidaan laajentaa lisäksi Tervaojantien puolella olevalle pellolle. Lähiympäristön laajempi käyttö asumistarkoituksiin on kuitenkin ongelmallista, mm. läheisen rautatien liikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vuoksi. Kokoojakaduissa ei ole varauduttu asuntoalueiden merkittävään laajenemiseen. Alue on maakuntakaavan mukaisen taajama-alueen koillisessa kulmassa. 8. Laurilantien alue Rakennetun taajaman etelälaidalla sijaitsevalla alueella on vanhaa asutusta ja 198-luvun asemakaavan mukaista rakennuskantaa. Asemakaavassa on vielä aluevarauksia, jotka ovat peräisin toteutumatta jääneestä taajaman ohitustien suunnitelmasta. Asemakaavoituksen kautta Laurilantien läheisyyteen on mahdollista saada muutamia uusia rakennuspaikkoja. Alueen laajempaa käyttöä asumiseen rajoittavat kulttuurimaisema-arvot. Mikäli läheisen Iso-Eskon maatilan tuotantosuunta ei tulevaisuudessa edellytä suojavyöhykettä, on tilan ympäristössä edellytyksiä laajallekin uudelle asuntoalueelle. Alue on maakuntakaavan mukaisen taajama-alueen eteläosassa aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 7

32 KYRÖN TAAJAMAN TEOLLISUUSALUEET 1: VT MERKINTÖJEN SELITYKSET alueen laajenemissuunta 1. Latomäen alue rakentunut teollisuusalue 2. Sahan alueen laajennus 3. Sahan alue 4. Helalan alue osittain rakentunut tai rakentumaton teollisuusalue 5. Helalan alueen laajennus 6. Tervaojantien alue rautatien ja valtatien melu- ja tärinäalue (arvio) 7. Härkävuoren alue ja alueen laajennus yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 8

33 1. Latomäen alue Asemakaavoitettava alue on vielä lähes kokonaan rakentumaton. Aluetta pidetään Sahantien alueen potentiaalisena laajentumissuuntana, ja sille aiotaan sijoittaa toimitilarakennusten kortteleita. Latomäen alue on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. 2. Sahan alueen laajennus Suurin osa alueen kortteleista on vielä rakentumatta. Teollisuuskorttelit 1, 11 ja 12 aiotaan Latomäen alueen asemakaavoituksen yhteydessä muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten ja osin toimitilarakennusten korttelialueiksi. Kortteli 9 on liike- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta. Sahan alueen laajennus on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. 3. Sahan alue Pinta-alaltaan laajalla teollisuusalueella (korttelit 1a, 11a, 8) toimivat mm. Kyrön sahan ja Hydoring Oy:n tuotantolaitokset. Alue on suurimmaksi osaksi asemakaavan mukaisessa käytössä. Asemakaavassa on rakentamismääräyksiä tuotantolaitosten aiheuttamille melu- ym. häiriöille. Sahan alue on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. 4. Helalan alue Helalantien viereiset teollisuuskorttelit ovat pääosin rakentuneet. Idempänä Kalliorannantien pohjoispuolella olevasta TY-korttelista 97 on rakennettu yksi tontti. Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten kortteli 98 on kokonaan rakentumaton. Helalan alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 5. Helalan alueen laajennus Helalan aluetta voidaan pidentää idän suuntaan Kalliomäentietä jatkamalla. Taajaman, Valtatie 9:n ja rautatien välinen kolmio on melualuetta, joka sinänsä sopisi teollisuuskäyttöön. Kulkuyhteys alueelle voidaan toteuttaa myös Huitinperäntieltä. Helalan alueen laajennus on osittain maakuntakaavan taajama-alueella. 6. Tervaojantien alue Rautatien eteläpuolella oleva laaja teollisuus- ja varastorakennusten kortteli on suurimmaksi osaksi rakentumaton. Alueen länsiosassa sijaitsevat Arvi Helin Oy:n toimitilat, mutta muutoin alue on lähinnä maatalouden käytössä olevana peltomaana. Alueen asemakaavan alkuperäisenä ajatuksena lienee ollut hyödyntää viereistä rautatieyhteyttä. Raskasta liikennettä tarvitsevalle yritystoiminnalle sijainti ei ole optimaalinen, sillä ajoneuvot joutuvat kulkemaan taajaman keskustan halki. Rautatien melu ja tärinä rajoittavat alueen mahdollista muuta käyttöä, joten alueen säilyttämiselle teollisuuden toimintojen reservinä on perusteita. Tervaojantien alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 7. Härkävuoren alue ja alueen laajennus Teollisuusalue on suurimmaksi osaksi rakentunut. Alueella on myös muutamia asuntoja. Ollilantien eteläpuolella sijaitseva alue soveltuu erityisesti pienyrityksille. Asemakaavassa on varauduttu siihen, että teollisuusaluetta voidaan laajentaa etelän suuntaan. Alueet ovat osittain maakuntakaavan taajama-alueella. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 9

34 KYRÖN TAAJAMAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUEET 1: VT9 MERKINTÖJEN SELITYKSET alueen laajenemissuunta 1. Kyrön keskusta 2. Kyrön risteysalue rakentunut kaupallisten palvelujen alue 3 Huitinperäntien alue 4. Huitin yritysalue mahdollinen uusi kaupallisten palvelujen alue 5. Sahantien alue rautatien ja valtatien melu- ja 6. Latomäen alue tärinäalue (arvio) 7. elintarvikemyymälä (Valintatalo), polttoaineen jakelupiste kaupallisten palvelujen alue asemakaavassa 8. elintarvikemyymälä (Sale), polttoaineen jakelupiste kaupallisten palvelujen alue / 9. huoltoasema teollisuusalue asemakaavassa yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 1

35 KYRÖN TAAJAMAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUEET Kyrön taajaman kaupallisten palvelujen tarjontaa voidaan pitää taajaman kokoon nähden varsin laadukkaana. Taajamassa on mm. kaksi päivittäistavarakauppaa, kolmen pankin konttorit, ruokailupalveluja, apteekki sekä lukuisia muita pienehköjä eri palveluja ja tuotteita tarjoavia liikkeitä. Paljon tilaa vaativien tuotteiden myymälöiden osuus on jäänyt vähäiseksi, vaikka taajaman sijainti päätiestön varrella antaisi tämänkin tyyppiselle yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Kaupallisten palvelujen voi havaita Kyrön taajamassa sijoittuneen lähinnä kahdelle alueelle. Useimmat palvelut ovat vanhassa keskustassa melko suppealla alueella. Tämän lisäksi myymälöitä on sijoittunut valtatie 9:n viereisiin kortteleihin. Keskustassa liikerakennuksille varatut korttelialueet ovat lähes kokonaan rakennettuja. Merkittäviä laajenemistarpeita ei ole tiedossa, ja alue vaikuttaa rakenteessaan saavuttaneen tasapainotilan. Kuten monilla muillakin pienehköillä taajamilla, haasteena on säilyttää nykyinen monipuolinen palvelutarjonta. Valtatie 9:n vierellä Kyrön taajaman puolella kulkevat rinnakkaistiet soveltuisivat sijainniltaan kauppakaduiksi. Helalantien varrella liiketoimintaa on ollut myös teollisuustonteilla. Valtatien viereiset korttelit sopivat ydinkeskustaa paremmin raskasta liikennettä tarvitseville myymälöille. Henkilöautoliikenteellekin saavutettavuus on hyvä, ja hyödyttää erityisesti taajaman ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Taajamarakenteessa on nähtävissä potentiaalia kehittää ja laajentaa alueita rinnakkaisteiden varsilla edelleen. Maankäytöllisenä lähtökohtana on ollut osoittaa korttelialueille sekä teollista että kaupallista toimintaa. Tapahtuneen rakentumisen perusteella kysyntää on ollut enemmän teollisuudelle, miltä pohjalta alueiden ilmiasu on jo paljolti muodostunut. Näiden toimintojen oheen sopivimpia ovat tehtaanmyymälät ja paljon tilaa vaativat myymälät. Kaupallisten palvelujen oletetaan painottuvan pääosin eri tavalla kuin keskustassa. Koska asiakaskunta on osin erilainen, ei toimintojen siirtymää ole odotettavissa. Kyröstä puuttuu tällä hetkellä lähes kokonaan tonttivaranto paljon tilaa vaativille erikoistavaran kaupan myymälöille, kuten auto-, rauta-, tai konekaupoille. Aluetarkastelun perusteella näitä ei voi helposti sijoittaa nykyisille liiketoiminta-alueille. Kyrön taajama on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, joten asemakaavassa esitettäviä tilavarauksia näillekin toiminnoille voidaan pitää perusteltuna. Myös lähialueen väestöpohja riittänee palvelujen ylläpitoon. Valtatiehen tukeutuva Latomäen alue voidaan siksi nähdä otollisena paikkana tämäntyyppisille yrityksille. Laskennallisesti Kyrön ympäristössä on edellytyksiä enintään kahdelle päivittäistavarakaupalle, joten näille asemakaavaan tehtävät uudet aluevaraukset eivät ole nyt tarpeen. 1. Kyrön keskusta Keskustan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pinta-alaltaan melko suppealle alueelle rautatien ja Kyröntien risteyksen läheisyyteen. Kauppapaikkana Kyröllä on pitkä historia, ja raittimaisesti rakentuneessa palvelukeskustassa on edelleen jäljellä muutamia 19-luvun alkupuolen myymälärakennuksia. Suurin osa kaupallisista palveluista sijoittuu torin lähistölle. Palvelutarjonta on taajaman kokoon nähden korkeahko, ja siihen sisältyy mm. päivittäistavarakauppa (Sale), kolme pankkia (Osuuspankki, Nordea, POP-pankki), ravintola, kahvila, R-kioski, apteekki sekä muutamia palveluyrityksiä ja erikoisliikkeitä. Rautatien pohjoispuolella on myös asuin-liikerakennuksia, joissa toimii mm. ravintola ja kahvila. Lähes kaikki liikerakentamiseen tarkoitetut tontit ovat jo rakennettuja, eikä keskustan liikkeillä yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 11

36 ole enää merkittäviä laajenemismahdollisuuksia. Keskustan kehittäminen voikin vaatia aiemman rakennuskannan purkamista, kuten muutama vuosi sitten tehtiin S-marketin kohdalla. Vanhempien rakennusten ja etenkin pienten myymälätilojen voidaan havaita siirtyneen asuntokäyttöön. Kyrön keskustan alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 2. Kyrön risteysalue Valtatie 9:n ja Kyröntien kulmauksessa on yksi päivittäistavarakauppa (Valintatalo) ja polttoaineen jakelupiste. Risteysalueen toisella liiketontilla on hallirakennus, jossa on nykyisin Kyrön sahan toimistotiloja. Kyrön risteysalue on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. 3. Huitinperäntien alue Asuin-, liike- ja toimistorakennuksille tarkoitettuun kortteliin 89 on rakennettu rivitaloja. Korttelissa 95 on vanhoja omakotitaloja. Huitinperäntien liikenteellisen merkityksen oletetaan vähentyvän eritasoristeyksen rakentamisen myötä, eikä tämä alue ole enää taajamassa merkityksellinen liikepaikka. Huitinperäntien alue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 4. Huitin yritysalue Kortteliin 98 voi sijoittaa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia sekä huoltoaseman. Alue on vielä rakentumaton. Korttelin merkitys liiketoiminnalle on vähäinen, mikäli asemakaavaan merkittyä liittymämahdollisuutta valtatielle 9 ei voi toteuttaa. Valtatien 9 ohituskaistaratkaisujen selvityksessä vuodelta 212 liittymiä on vain Kyrön keskustassa ja Kumilassa. Huitin yritysalue on maakuntakaavan mukaisella taajama-alueella. 5. Sahantien alue Kortteleihin 1 ja 9 voidaan asemakaavan mukaan tehdä liike- ja teollisuusrakennuksia. Alueelle on rakentunut viime vuosien aikana lähinnä teollisuuden tarpeisiin, eikä vapaita rakennuspaikkoja enää ole valtatien puoleisella sivustalla. Vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa aiotaan vielä rakentumaton teollisuuskortteli 1 muuttaa osin toimitilarakennusten kortteliksi. Sahantien alue on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. 6. Latomäen alue Latomäen aluetta pidetään Sahantien yritysalueen potentiaalisena laajenemissuuntana. Vireillä olevassa asemakaavahankkeessa alueelle aiotaan sijoittaa toimitilarakennusten korttelialueita. Latomäen alue on maakuntakaavan mukaisella työpaikka-alueella. yleiskaavallinen tarkastelu, sivu 12