KoVa-Projektisuunnitelma. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KoVa-Projektisuunnitelma. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma"

Transkriptio

1 Raha-automaattiyhdistys / projektiavustusanomus Ci KoVa-Projektisuunnitelma Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma helmikuu 2011-helmikuu 2014 / 3-vuotinen kokeilu- ja kehittämishanke 1. PROJEKTIN HAKIJA RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Vuoden 2010 yhdistys aloittaa noin 360 jäsenen voimin. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.

2 Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta. Raahen Psyyke ry saa toiminnalleen Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta Kohtaamispaikka Jäsentuvan ja vertaistoiminnan kehittämiseen (vuodesta 2001). Raahen Psyyke ry ja A-klinikka / Langin keskus ovat käynnistäneet syksyllä 2009 yhteistyössä kaksoisdiagnoosin omaaville ryhmän, joka on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ryhmäksi. Sekä tämän ryhmän innoittamana että havaintojen ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden kautta olemme todenneet, että tälle kohderyhmälle järjestetyllä toiminnalla on kova tarve. Lisäksi RAYn valmistelijan kannustus projektirahoituksen hakemiseen rohkaisi yhdistystä lähtemään kohti tätä haastetta. Raahen Psyyke ry toteutti Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin vuosina Projekti onnistui erittäin hyvin ja sen loputtua toiminta siirtyi Raahen seudun Hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin hallinnoimisesta ja halua ottaa uusi haaste vastaan. 2. PROJEKTIN TAUSTAA Raahen Psyyke ry:n työntekijät ovat kevään 2010 aikana tavanneet projektin merkeissä yhteistyötahoja (A-klinikka / Langin keskus, sosiaalitoimi / sosiaalityöntekijät ja Satelliitti työpaja, TYP eli työvoiman palvelukeskus, mielenterveyskeskus, A-kilta), joilta saadun palautteen kautta ajatus projektin tarpeellisuudesta Raahen alueella on vahvistunut (yhteistyötahojen lausuntoja toimitettu hakemuksen yhteydessä RAY:lle). Heidän kauttaan on noussut muutamia keskeisimpiä ongelmakohtia esille, joihin projektin avulla tuodaan parannusta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden kokeilu- ja kehittämishankkeen aikana saadaan luoduksi toimiva innovatiivinen malli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelusta, joka jää elämään Raahen alueelle projektin loputtua. Tarkoitus ei ole tehdä julkiselle sektorille kuuluvaa toimintaa, vaan täydentää puutteita kolmannen sektorin voimin yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa. Projektin aikana hyödynnetään jo olemassa olevia tahoja (hyvänä esimerkkinä TYP ja Taitoprofiilit oy) ohjaamalla ja neuvomalla kurssilaisia käyttämään ko. palveluita Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiangoonsin omaavalla henkilöllä on kaksi toisistaan riippumatonta sairautta, joista toinen on päihderiippuvuus ja toinen on psyykkinen sairaus (esim. alkoholiriippuvuus ja masennus). Kaksoisdiagnoosi nimitystä on käytetty käytännön työssä väljästi kuvaamaan myös kaikenlaatuisia alkoholin provosoimia psyykkisiä oireita ja toisaalta myös alkoholiriippuvaisen kaikkia psyykkisiä oireita. Epidemiologisten tutkimusten mukaan alkoholiriippuvaisilla ilmenee tutkimuskriteereistä riippuen % todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei-addiktiivinen psyykkinen häiriö. 84 %:lla psyykkinen häiriö oli ilmaantunut ennen addiktiota (erityisesti persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt). Eri tutkimuksissa on todettu, että miehillä alkoholiriippuvuus usein edeltää masennusta, kun taas naisilla masennus usein edeltää

3 alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus todettu yli 29-vuotiailla suomalaisilla (Health 2000 survey, Pirkola S. et al. 2005) miehistä 6.5 %:lla, naisista 1.4 %:lla ja yhteensä 3.9 %:lla. Lähde: Mari-Kaarina Hiltunen, psykiatrian erikoislääkäri / luentomateriaali 3. PROJEKTIN TARPEELLISUUS Tällä hetkellä kaksoisdiagnoosin omaavat kokevat edelleenkin olevansa väliinputoajia, heitä juoksutetaan luukulta toiselle periaatteella "ei kuulu meille". Tällä projektilla pyritään kaksoisdiagnoosin omaavien elämänhallinnan paranemiseen, yhteistyöverkoston kokoamiseen ja kehittämiseen ja toimivan käytännön luomiseen Raahen alueelle. Kurssimuotoinen toiminta on Jokilaaksojen Tiimi ry:n Elämän eväspaketti projektin aikana todettu hyväksi toimintatavaksi, joten valitsimme sen tämän projektin toimintarungoksi. Lisäksi MTKL:n ja Sininauhaliiton yhteishanke PÄMI on mallina tämän hankkeen taustalla. PÄMIn projektityöntekijä vieraili yhdistyksessämme huhtikuussa 2010 jakamassa heidän projektin onnistumiskokemuksia ja antamassa hyviä neuvoja kaksoisdiagnoosin omaavien kanssa työskentelyyn. PÄMIn projekti on ollut kohderyhmältään ja sisällöltään samansuuntainen kuin tämä projekti. Saimme kattavan kuvan PÄMI-hankkeesta ja tässä omassa projektissamme juurrutamme myös PÄMI-hankkeen hyviä käytäntöjä Raahen seudulle. Projektissa hyödynnetään mm. PÄMIn työkirjoja, jotka valmistuvat juuri sopivasti hankkeen alkamisen aikoihin. Raahen Psyyke ry teki vuonna 2009 Jäsenkyselyn jäsenistölleen. Kyselystä on tehty syventävä kvantitatiivinen tutkimus koskien mielenterveyskuntoutujia, joilla on myös päihdeongelma tai muu riippuvuus. Kyselyn ja analyysin tuloksia tullaan hyödyntämään tässä projektissa ja analyysin pohjalta mm. ennaltaehkäisyn ja tiedottamisen merkitys korostui ja siihen tulee panostaa. (Tanja Kippola, Kemi-Tornion AMK 2010) 4. KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat kaksoisdiagnoosin omaavat nuoret ja työikäiset henkilöt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Siikajoki) alueella. Projektin aikana on tavoitteena saada noin 30 eri henkilöä kiinnittymään toimintaan ja samalla saada heille elämään laatua ja elämänhallintaa. Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää, joihin kuhunkin otetaan noin kymmenen (10) ihmistä mukaan. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osasta osallistujia koulutetaan lisäksi kokemuskouluttajia / vertaistukijoita seuraavien kurssien osallistujille ja muille kohderyhmään kuuluville. Koulutuksessa hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koulutusta sekä Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Kohderyhmäläiset voivat olla töissä, sairaslomalla, työttöminä työnhakijoina, kuntouttavassa työtoiminnassa tms. Varsinaista diagnoosia kohderyhmäläisiltä ei vaadita, vaan projektiin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien oma kokemus omasta päihteidenkäytöstä riittää pääsyksi kurssille. 5. TAVOITE

4 Projektin tavoitteena on saada ihmisille parempi arki sekä tietoa ja taitoja käytännönasioista. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen. Samalla ehkäistään suurempia ja vakavampia kansanterveydellisiä ongelmia. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien jatkeeksi yleensä kasaantuu velkoja ja raha-ongelmia. päihteidenkäytön vähentyminen / lopettaminen ja mielenterveysongelmien helpottuminen kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) elämänhallinnan ja elämänlaadun lisääntyminen arjessa selviytymisessä tukeminen / arjen hallinta o tietoa sosiaalisiin taitoihin o tietoa taloudenhallinnasta o osallistumismahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäiseminen vastuun ottaminen itsetunnon kohentuminen Projektin aikana koulutetaan ensimmäisen kurssin kurssilaisista vertaistukijoita kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja muutamasta kokemuskouluttajat seuraaville kursseille projektityöntekijöiden työpareiksi. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään yhdistyksen omaa vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville, joka kokoontuu viikonloppuisin. Iltaisin ja viikonloppuisin yksinäisyys ja päihteidenkäyttö lisääntyvät, joten on tärkeää saada mielekästä tekemistä ja sisältöä juuri näille ajankohdille. Vertaisryhmä sisällytetään alusta asti yhdistyksen varsinaiseen toimintaan osaksi yhdistyksen vertaistoimintaa. Myös vertaistukitoiminta siirtyy yhdistyksen tukihenkilötoiminnan alaiseksi toiminnaksi ja näin projektin avulla saadaan kaksoisdiagnoosin omaavien toiminta sisällytettyä yhdistyksen oman toiminnan alaisuuteen ja toiminnan jatkuvuus turvattua. Nykyinen kaksoisdiagnoosin omaavien ryhmä, joka toimii yhteistyössä A-klinikan kanssa, jatkuu projektin toiminnassa ja ohjaajina toimivat A-klinikan työntekijä ja projektivastaava. Projektin aikana luodaan toimiva yhteistyömalli päihdepuolen ja mielenterveystoimen välille, samalla kahden luukun pompotus loppuu ja ihminen saa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ongelmiinsa. Tarkoitus luoda toimiva malli, jolla kuntayhtymä voi jatkossa toteuttaa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta kaksoisdiagnoosin omaavien ihmisten kanssa työskennellessään. Projektin aikana tiedotetaan päihde- ja mielenterveysasioista työnantajille, kouluille ja suurelle yleisölle mm. yleisötilaisuuksien, lehtijuttujen, kotisivujen ym. tiedotuskanavien avulla. Samalla tehdään tiedotus- ja valistustyötä ja vähennetään ennakkoluuloja kaksoisdiagnoosin, mielenterveysongelman tai päihdeongelman omaavia kohtaan. Lisäksi projektin aikana luodaan Raahen Psyyke ry:n nettisivuille projektille oma osionsa, mistä löytyy helposti ja vaivattomasti linkit esimerkiksi hoitavien tahojen yhteistyötietoihin, kattava teoriakokonaisuus mielenterveys- ja päihdeasioista ym. monipuolinen ja helposti löydettävä tieto. Nettisivuja voivat esimerkiksi työterveyshuollon ja muut hoitoalan työntekijät käyttää päivittäisessä työssään kohdatessaan kaksoisdiagnoosin omaavia asiakkaita. 6. TOTEUTUS

5 Projekti toteutetaan kurssimuotoisena. Kursseja tarjotaan ja kokeillaan eri mittaisina ja niihin kootaan noin kymmenen hengen suljettu ryhmä. Ensimmäinen kurssimuotoinen ryhmä kestää 5 kuukautta. Kurssit toteutetaan Raahessa, mutta kursseille voivat osallistua myös lähikuntien kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti). Kursseilla työskennellään ryhmätoiminnan avulla. Kurssien peruspakettiin kuuluu mm. terveyttä (liikuntaa, ravitsemusta ym.), taloudenhallintaa ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä teemoja sekä koulutusta ja työtä käsittelevät osiot. Lisäksi sisältöä suunnitellaan ryhmäläisten kanssa yhteistyössä kunkin kurssin toiveet ja tarpeet huomioiden. Kunkin kurssin alussa jokaisella kurssilaisella on mahdollisuus jakaa oma tarinansa muiden kanssa. Projekti on kurssimuotoinen kehittämishanke, jonka aikana osallistujat saavat ryhmätukea arjenhallintaansa käytännössä. Kurssilla mm. laitetaan ruokaa yhdessä, tutustutaan oman alueen eri harrastusmahdollisuuksiin, perehdytään erilaisten tukimuotojen hakemiseen, opetellaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista, käydään taloudenhallintaa läpi ym. osaalueisiin perehtymistä, joilla koetaan puutteita. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Lisäksi projektin aikana luodaan toimivat nettisivut tiedotukseen Ohjausryhmä Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työ- ja elinkeinohallinnon puolelta. Ohjausryhmään valitaan myös kokemusasiantuntija(t) eli kaksoisdiagnoosin omaava henkilö sekä yhdistyksen hallituksen edustaja. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmän kautta projektia saadaan hyvin markkinoitua yhteistyötahoille ja sitä kautta myös toimintamallia juurrutettua mielenterveysja päihdetyöhön. Ohjausryhmän tehtävänä on myös arvioida moniammatillisen näkökulman kautta hankkeen etenemistä sekä miettiä kehittämistoimenpiteitä Osallistujien kartoitus Osallistujat kurssille kartoitetaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa tai osallistujat voivat olla itse yhteydessä kurssin järjestäjään. Jokaiselle kurssille otetaan noin kymmenen kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Osallistujien päihteidenkäytön tulee olla kurssin aikana hallinnassa / hoidossa, jotta osallistuminen mahdollistuu. Diagnoosia ei vaadita, vaan pääsyvaatimuksena kurssille on asiakkaan oma halu muutokseen ja kokemus omasta päihteiden liiallisesta käytöstä. Sekä mielenterveys- että päihdehoito hoituu hoitotahojen kautta, se ei ole projektityöntekijöiden vastuulla. Kurssilaisilta vaaditaan sitoutumista ja omaa vahvaa halua saada elämänmuutosta aikaan. Korvaushoidossa olevien päihdekuntoutujien osallistuminen kurssille mietitään kunkin kohdalla erikseen yksilöllisesti ja kurssin kokonaisuutta ajatellen. Ensimmäiselle kurssille kootaan ensisijaisesti työssäkäyviä kohderyhmäläisiä, joita tavoitetaan myös työnantajien, työterveyshuollon ja lehti-ilmoitusten avulla Osallistujien määrä

6 Kolmivuotisen projektin aikana tavoitetaan yhteensä 30 kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Lisäksi asioista (päihteistä, mielenterveysongelmista ym.) tiedotetaan monille eri tahoille mm. yleisöluentojen ja lehtijuttujen avulla. Ryhmiin voi osallistua muitakin, kuin kursseille osallistuneita kuntoutujia Kurssitoiminnan käynnistäminen ja projektin aikataulu Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää. Jokaiselle kurssille osallistuu noin 10 henkilöä ja kaiken kaikkiaan yksi kurssi kestää noin puoli vuotta (tiivis kurssipaketti ja kurssin loputtua työelämään, koulutukseen, vertaistukijaksi, yhdistystoimintaan tms. kiinnittyminen). Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja koulutetaan osasta kurssilaisista kokemusasiantuntijoita seuraaville kursseille. Lisäksi perustetaan projektityöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa yhdessä ryhmiä kaksoisdiagnoosin omaaville kuntoutujille (A-klinikka ja mielenterveyskeskus) Kevät 2011 Projektin käynnistys. Rahoituksen varmistuttua käynnistetään projekti. Ensimmäisenä palkataan projektivastaava, joka hoitaa käytännön asiat; vuokraa tilat, hankkii työvälineet ym. Toinen projektityöntekijä työskentelee osa-aikaisesti keskittyen esnisijaisesti itse kurssien sisällön suunnitteluun ja ohjaamiseen projektivastaavan työparina. Projektivastaava suunnittelee projektiesitteen, seuranta- / palautelomakkeen ja hän vastaa tiedotuksesta ja markkinoinnista. Kesällä alkaa kurssilaisten kartoitus ja ensimmäisen kurssin sisällön suunnittelu. PÄMIn projektityöntekijät vierailevat yhdistyksessä Syksy 2011 Ensimmäinen kurssi käynnistyy. Kurssi kestää viisi kuukautta, 2-3 päivää / iltaa viikossa. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osallistujat koulutetaan kokemuskouluttajiksi / vertaistukijoiksi seuraavien kurssien osallistujille. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta osallistujien työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Syksyllä osallistutaan valtakunnallisille Päihdepäiville sekä muihin mielenterveys- ja päihdealan koulutuksiin Kevät 2012 Keväällä 2012 on ensimmäisen kurssin lopetus ja arviointi. Kokemusasiantuntijat perehdytetään seuraavalle kurssille. Lisäksi aloitetaan uusien kurssilaisten kartoitus yhteistyötahojen kanssa ja käynnistetään vertaisryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Käynnistetään projektivastaavan ja yhteistyötahojen vetämät yhteiset ryhmät (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Toisen kurssin markkinointi ja aloitus. Kurssin aikana kurssilaisia tuetaan osallistumaan jo olemassa oleviin palveluihin: projektivastaava ohjaa muihin palveluihin ja pyrkii

7 itsenäistämään kuntoutujat. Toisen kurssin aikana luodaan vertaistukisuhteet kurssilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välille. Kokemusasiantuntijan käyttö kursseilla projektityöntekijöiden rinnalla tuo kurssille vertaisuuden näkökulman. Kokemusasiantuntija jakaa oman tarinansa kurssin alussa. Hän on mahdollisuuksien mukaan läsnä kursseilla. Hänet valmennetaan ennen kurssin alkua ja työntekijät antavat hänelle jatkuvaa tukea ja koulutuksellista palautetta. Lisäksi kokemusasiantuntija antaa projektityöntekijöille palautetta. Kokemusasiantuntija on eräänlainen tulkki kurssilaisten ja projektityöntekijöiden välillä. Hän ylläpitää keskustelua ja jakaa omia kokemuksiaan sekä tukee ja kannustaa kurssilaisia. Kokemusasiantuntija tuo kurssille kuntoutujan näkökulmaa Syksy 2012 Projektissa tehdään jatkuvaa seurantaa ja arviointia ja otetaan palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti vastaan niin kurssilaisilta, kuin myös yhteistyötahoilta. Projektin arvioinnissa hyödynnetään yhdistyksen arviointisuunnitelmaa, joka valmistui syksyllä Syksyllä 2012 tehdään syvempi väliarviointi projektin etenemisestä ja tuloksista ja tarvittaessa projektin toimintarunkoa muokataan Kevät 2013 Kolmannen kurssin aloitus. Kurssin toteutuksessa hyödynnetään väliarvioinnin tuloksia ja tarvittaessa kurssin toimintamallia kehitetään Syksy 2013 Syksyllä 2013 kootaan kaikkien kolmen kurssin kurssilaiset yhteistapaamiseen ja käydään tilannekatsausta läpi; onnistuiko projekti ja mitä saatiin aikaan. Perustetut ryhmät jatkavat edelleen kokoontumisiaan. Loppuarvioinnin teko käynnistyy. Projektin tuotokset ja onnistumiskokemukset esitellään yhteistyötahoille Kevät 2014 Projektin lopetus. Tavoitteena saada luotua kolmen vuoden aikana toimiva malli, joka jää elämään Raahen alueelle. KEVÄT SYKSY V Projektin aloitus Ensimmäinen kurssi käynnistyy V Toinen kurssi käynnistyy Väliarviointi V Kolmas kurssi käynnistyy Yhteistapaaminen Loppuraportin teko V Projektin lopetus 7. YHTEISTYÖTAHOT

8 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä; Mielenterveyskeskus, Langin keskus ja Vihernikkari Raahen Kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus, Satelliitti-projekti Työvoiman palvelukeskus TYP Työ- ja elinkeinotoimisto A-kilta Ruukin Kimppa ry oppilaitokset muut kolmannen sektorin toimijat Kaste-hanke, Terveempi Pohjois-Suomi -osahanke Lisäksi tiedotus mm. AlAnon- ja AA kerhoihin projektista. Osalta yhteistyötahoja kirjalliset sopimukset sitoutumisesta projektiin liitteenä. 8. HENKILÖSTÖ Projektiin palkataan projektivastaaja (AMK), joka vastaa projektin etenemisestä, markkinoinnista ja hallinnon tehtävistä (seuranta, arviointi ja raportointi). Lisäksi hän suunnittelee kurssien sisällön ja toimii kursseilla vetäjänä apunaan työpari, joko projektityöntekijä tai kokemusasiantuntija. Projektityöntekijä palkataan aina kurssien ajaksi Muut resurssit Vuokratilat. Projektille vuokrataan tilat, joissa sijaitsevat projektityöntekijöiden toimistot. Kurssien vetämiseen kartoitetaan ilmaisia kokoontumistiloja yhdistyksen omia tiloja hyödyntäen tai kaupungin, kuntayhtymän ja muiden yhteistyötahojen kokoontumistiloja kartoittamalla Työvälineet Projektivastaavalle hankitaan toimivat työvälineet; kannettava tietokone, videotykki, tulostin, kännykkä ym. Lisäksi hankitaan toimitiloihin tarvittavat huonekalut. Työntekijöiltä vaaditaan oman auton käyttömahdollisuus. 9. SEURANTA JA ARVIOINTI 9.1. Hallitus ja toiminnanohjaaja Hallitus seuraa ja arvioi noin kerran kuukaudessa kokouksissaan projektin etenemistä. Projektivastaava raportoi aktiivisesti yhdistyksen toiminnanohjaajalle projektin eri vaiheista ja talouden hallinnasta. Lisäksi tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen projektin taloudesta, joka käydään aina hallituksessa läpi. Hallituksen valitsema rahastonhoitaja käy projektin laskut ja kuitit kuukausittain läpi ja projektivastaava raportoi menoista ja tuloista aktiivisesti rahastonhoitajaa ja toiminnanohjaajaa. Taloudenhoidosta

9 vastaa käytännössä yhdistyksen järjestösihteeri. Näin projektin toiminta linkittyy lähemmäs yhdistyksen omaa toimintaa. Järjestösihteerin ja yhdistyksen toiminnanohjaajan vastuuttaminen myös projektista on koettu Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin aikana hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Kaukorannan Kukka - puutarhaprojektin loppuraportin mukaan Ammatillinen osaaminen korostui projektin keston rajallisuuden, kehittämisen ja suuren vastuun takia. Hallitus joutui projektin aikana sekä työnantajana että taloudellisen vastuun kantajana välillä hyvinkin vaikeasti hallittavien vastuiden eteen. Toiminnanohjaajan työnkuva selkiyttäminen tehtiin vuoden 2006 syksyllä, joka asetti toiminnanohjaajan vastaamaan selkeämmin myös projektin henkilöstö- ja talousasioista. Mikäli yhdistys jatkossa hallinnoi projekteja, on hallinnollinen kuvio selkeämpi kuin puutarhaprojektin alkaessa Ohjausryhmä / yhteistyötahot Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työvoimahallinnon puolelta. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötahojen mielipiteitä kysellään sekä suullisesti että kirjallisesti projektin edetessä Työntekijät ja kurssilaiset Projektivastaava tekee jatkuvaa seurantaa ja arviointia projektin etenemisestä. Projektivastaava kirjaa projektin aikana tehdyt toiminnat (infotilaisuudet, markkinoinnin, lehtijutut, tiedustelut, kurssilaisten määrät ym.) ja raportoivat kaikesta esimiestä / hallitusta / ohjausryhmää. Lisäksi kurssilaisilta pyydetään suullisen palautteen lisäksi kirjallista arviointia. Projektille laaditaan oma seuranta- ja arviointijärjestelmä ja selkeä suunnitelma yhdistykselle kesäkuussa 2010 valmistuvan arviointisuunnitelman pohjalta Opinnäytetyö Kannustetaan alan opiskelijoita tekemään useita tutkimuksia, jotka pureutuvat vaikuttavuuden arviointiin monipuolisesti; prosessien näkökulmasta ja asiakasnäkökulmasta. 10. MAHDOLLISET RISKIT - ei saada kurssilaisia sitoutumaan - työssäkäyvien kurssilaisten jaksaminen - henkilöstöresurssit mitoitettu liian pieniksi - kurssien määrä suhteessa aikaan liian suuri (väliarvioinnissa projektin suuntaa voidaan muuttaa) - verkoston kokoaminen ja sitouttaminen

10 11. TALOUS Yhdistyksen hallitus vastaa viimekädessä projektin toteutuksesta ja seuraa taloutta. Tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen, jonka hallitus käy läpi ja hyväksyy. Yhdistyksen järjestösihteeri vastaa käytännössä taloudenhoidosta. Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoitus Ci on projektin tärkein rahoituslähde. Projektiavustuksella katetaan työntekijöiden palkkakulut ja muut hallinnolliset kulut. Osa kurssilaisista osallistuu projektin järjestämään toimintaan kuntouttavalla työtoiminnalla, josta projektille tulee lisätuottoa Raahen psyyke ry:n ja Raahen, Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen kaupungin / kunnan ostopalvelusopimuksen mukaan 10 / pv. Kuntouttavan työtoiminnan tuotoilla kustannetaan mm. kurssilaisten ruokailukulut sekä muut kurssin järjestämisestä aiheutuneet kulut, ks. talousarvio.

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan kuntouttavan

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE

HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Keskipohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Kokkolan Päivä- ja Työtoimintakeskus HAKEMUSLOMAKE TYÖTOIMINTAYKSIK- KÖ TERVAPAJALLE Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista ja arjessa selviämistä, järjestäen erimuotoista päivätoimintaa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry

VUOSIKERTOMUS 2014. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry 2014 Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry VUOSIKERTOMUS 2014 Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin Raahen Psyyke ry1.1.2011 1. RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot