KoVa-Projektisuunnitelma. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KoVa-Projektisuunnitelma. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma"

Transkriptio

1 Raha-automaattiyhdistys / projektiavustusanomus Ci KoVa-Projektisuunnitelma Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen mielenterveyskuntoutujille, joilla lisäksi päihdeongelma helmikuu 2011-helmikuu 2014 / 3-vuotinen kokeilu- ja kehittämishanke 1. PROJEKTIN HAKIJA RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Vuoden 2010 yhdistys aloittaa noin 360 jäsenen voimin. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.

2 Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta. Raahen Psyyke ry saa toiminnalleen Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta Kohtaamispaikka Jäsentuvan ja vertaistoiminnan kehittämiseen (vuodesta 2001). Raahen Psyyke ry ja A-klinikka / Langin keskus ovat käynnistäneet syksyllä 2009 yhteistyössä kaksoisdiagnoosin omaaville ryhmän, joka on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ryhmäksi. Sekä tämän ryhmän innoittamana että havaintojen ja yhteistyötahoilta saatujen palautteiden kautta olemme todenneet, että tälle kohderyhmälle järjestetyllä toiminnalla on kova tarve. Lisäksi RAYn valmistelijan kannustus projektirahoituksen hakemiseen rohkaisi yhdistystä lähtemään kohti tätä haastetta. Raahen Psyyke ry toteutti Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin vuosina Projekti onnistui erittäin hyvin ja sen loputtua toiminta siirtyi Raahen seudun Hyvinvointikuntayhtymän hallinnoimaksi vakiintuneeksi toiminnaksi. Yhdistyksellä on pitkä kokemus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin hallinnoimisesta ja halua ottaa uusi haaste vastaan. 2. PROJEKTIN TAUSTAA Raahen Psyyke ry:n työntekijät ovat kevään 2010 aikana tavanneet projektin merkeissä yhteistyötahoja (A-klinikka / Langin keskus, sosiaalitoimi / sosiaalityöntekijät ja Satelliitti työpaja, TYP eli työvoiman palvelukeskus, mielenterveyskeskus, A-kilta), joilta saadun palautteen kautta ajatus projektin tarpeellisuudesta Raahen alueella on vahvistunut (yhteistyötahojen lausuntoja toimitettu hakemuksen yhteydessä RAY:lle). Heidän kauttaan on noussut muutamia keskeisimpiä ongelmakohtia esille, joihin projektin avulla tuodaan parannusta. Tavoitteena on, että kolmen vuoden kokeilu- ja kehittämishankkeen aikana saadaan luoduksi toimiva innovatiivinen malli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelusta, joka jää elämään Raahen alueelle projektin loputtua. Tarkoitus ei ole tehdä julkiselle sektorille kuuluvaa toimintaa, vaan täydentää puutteita kolmannen sektorin voimin yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa. Projektin aikana hyödynnetään jo olemassa olevia tahoja (hyvänä esimerkkinä TYP ja Taitoprofiilit oy) ohjaamalla ja neuvomalla kurssilaisia käyttämään ko. palveluita Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiangoonsin omaavalla henkilöllä on kaksi toisistaan riippumatonta sairautta, joista toinen on päihderiippuvuus ja toinen on psyykkinen sairaus (esim. alkoholiriippuvuus ja masennus). Kaksoisdiagnoosi nimitystä on käytetty käytännön työssä väljästi kuvaamaan myös kaikenlaatuisia alkoholin provosoimia psyykkisiä oireita ja toisaalta myös alkoholiriippuvaisen kaikkia psyykkisiä oireita. Epidemiologisten tutkimusten mukaan alkoholiriippuvaisilla ilmenee tutkimuskriteereistä riippuen % todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei-addiktiivinen psyykkinen häiriö. 84 %:lla psyykkinen häiriö oli ilmaantunut ennen addiktiota (erityisesti persoonallisuus- ja ahdistuneisuushäiriöt). Eri tutkimuksissa on todettu, että miehillä alkoholiriippuvuus usein edeltää masennusta, kun taas naisilla masennus usein edeltää

3 alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuus todettu yli 29-vuotiailla suomalaisilla (Health 2000 survey, Pirkola S. et al. 2005) miehistä 6.5 %:lla, naisista 1.4 %:lla ja yhteensä 3.9 %:lla. Lähde: Mari-Kaarina Hiltunen, psykiatrian erikoislääkäri / luentomateriaali 3. PROJEKTIN TARPEELLISUUS Tällä hetkellä kaksoisdiagnoosin omaavat kokevat edelleenkin olevansa väliinputoajia, heitä juoksutetaan luukulta toiselle periaatteella "ei kuulu meille". Tällä projektilla pyritään kaksoisdiagnoosin omaavien elämänhallinnan paranemiseen, yhteistyöverkoston kokoamiseen ja kehittämiseen ja toimivan käytännön luomiseen Raahen alueelle. Kurssimuotoinen toiminta on Jokilaaksojen Tiimi ry:n Elämän eväspaketti projektin aikana todettu hyväksi toimintatavaksi, joten valitsimme sen tämän projektin toimintarungoksi. Lisäksi MTKL:n ja Sininauhaliiton yhteishanke PÄMI on mallina tämän hankkeen taustalla. PÄMIn projektityöntekijä vieraili yhdistyksessämme huhtikuussa 2010 jakamassa heidän projektin onnistumiskokemuksia ja antamassa hyviä neuvoja kaksoisdiagnoosin omaavien kanssa työskentelyyn. PÄMIn projekti on ollut kohderyhmältään ja sisällöltään samansuuntainen kuin tämä projekti. Saimme kattavan kuvan PÄMI-hankkeesta ja tässä omassa projektissamme juurrutamme myös PÄMI-hankkeen hyviä käytäntöjä Raahen seudulle. Projektissa hyödynnetään mm. PÄMIn työkirjoja, jotka valmistuvat juuri sopivasti hankkeen alkamisen aikoihin. Raahen Psyyke ry teki vuonna 2009 Jäsenkyselyn jäsenistölleen. Kyselystä on tehty syventävä kvantitatiivinen tutkimus koskien mielenterveyskuntoutujia, joilla on myös päihdeongelma tai muu riippuvuus. Kyselyn ja analyysin tuloksia tullaan hyödyntämään tässä projektissa ja analyysin pohjalta mm. ennaltaehkäisyn ja tiedottamisen merkitys korostui ja siihen tulee panostaa. (Tanja Kippola, Kemi-Tornion AMK 2010) 4. KOHDERYHMÄ Projektin kohderyhmänä ovat kaksoisdiagnoosin omaavat nuoret ja työikäiset henkilöt Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Vihanti, Siikajoki) alueella. Projektin aikana on tavoitteena saada noin 30 eri henkilöä kiinnittymään toimintaan ja samalla saada heille elämään laatua ja elämänhallintaa. Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää, joihin kuhunkin otetaan noin kymmenen (10) ihmistä mukaan. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osasta osallistujia koulutetaan lisäksi kokemuskouluttajia / vertaistukijoita seuraavien kurssien osallistujille ja muille kohderyhmään kuuluville. Koulutuksessa hyödynnetään yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koulutusta sekä Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Kohderyhmäläiset voivat olla töissä, sairaslomalla, työttöminä työnhakijoina, kuntouttavassa työtoiminnassa tms. Varsinaista diagnoosia kohderyhmäläisiltä ei vaadita, vaan projektiin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien oma kokemus omasta päihteidenkäytöstä riittää pääsyksi kurssille. 5. TAVOITE

4 Projektin tavoitteena on saada ihmisille parempi arki sekä tietoa ja taitoja käytännönasioista. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen. Samalla ehkäistään suurempia ja vakavampia kansanterveydellisiä ongelmia. Mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien jatkeeksi yleensä kasaantuu velkoja ja raha-ongelmia. päihteidenkäytön vähentyminen / lopettaminen ja mielenterveysongelmien helpottuminen kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) elämänhallinnan ja elämänlaadun lisääntyminen arjessa selviytymisessä tukeminen / arjen hallinta o tietoa sosiaalisiin taitoihin o tietoa taloudenhallinnasta o osallistumismahdollisuuksia syrjäytymisen ehkäiseminen vastuun ottaminen itsetunnon kohentuminen Projektin aikana koulutetaan ensimmäisen kurssin kurssilaisista vertaistukijoita kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja muutamasta kokemuskouluttajat seuraaville kursseille projektityöntekijöiden työpareiksi. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään yhdistyksen omaa vapaaehtoistoiminnan koulutusta ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n ja MTKL:n ryhmänvetäjäkoulutuksia. Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville, joka kokoontuu viikonloppuisin. Iltaisin ja viikonloppuisin yksinäisyys ja päihteidenkäyttö lisääntyvät, joten on tärkeää saada mielekästä tekemistä ja sisältöä juuri näille ajankohdille. Vertaisryhmä sisällytetään alusta asti yhdistyksen varsinaiseen toimintaan osaksi yhdistyksen vertaistoimintaa. Myös vertaistukitoiminta siirtyy yhdistyksen tukihenkilötoiminnan alaiseksi toiminnaksi ja näin projektin avulla saadaan kaksoisdiagnoosin omaavien toiminta sisällytettyä yhdistyksen oman toiminnan alaisuuteen ja toiminnan jatkuvuus turvattua. Nykyinen kaksoisdiagnoosin omaavien ryhmä, joka toimii yhteistyössä A-klinikan kanssa, jatkuu projektin toiminnassa ja ohjaajina toimivat A-klinikan työntekijä ja projektivastaava. Projektin aikana luodaan toimiva yhteistyömalli päihdepuolen ja mielenterveystoimen välille, samalla kahden luukun pompotus loppuu ja ihminen saa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ongelmiinsa. Tarkoitus luoda toimiva malli, jolla kuntayhtymä voi jatkossa toteuttaa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta kaksoisdiagnoosin omaavien ihmisten kanssa työskennellessään. Projektin aikana tiedotetaan päihde- ja mielenterveysasioista työnantajille, kouluille ja suurelle yleisölle mm. yleisötilaisuuksien, lehtijuttujen, kotisivujen ym. tiedotuskanavien avulla. Samalla tehdään tiedotus- ja valistustyötä ja vähennetään ennakkoluuloja kaksoisdiagnoosin, mielenterveysongelman tai päihdeongelman omaavia kohtaan. Lisäksi projektin aikana luodaan Raahen Psyyke ry:n nettisivuille projektille oma osionsa, mistä löytyy helposti ja vaivattomasti linkit esimerkiksi hoitavien tahojen yhteistyötietoihin, kattava teoriakokonaisuus mielenterveys- ja päihdeasioista ym. monipuolinen ja helposti löydettävä tieto. Nettisivuja voivat esimerkiksi työterveyshuollon ja muut hoitoalan työntekijät käyttää päivittäisessä työssään kohdatessaan kaksoisdiagnoosin omaavia asiakkaita. 6. TOTEUTUS

5 Projekti toteutetaan kurssimuotoisena. Kursseja tarjotaan ja kokeillaan eri mittaisina ja niihin kootaan noin kymmenen hengen suljettu ryhmä. Ensimmäinen kurssimuotoinen ryhmä kestää 5 kuukautta. Kurssit toteutetaan Raahessa, mutta kursseille voivat osallistua myös lähikuntien kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti). Kursseilla työskennellään ryhmätoiminnan avulla. Kurssien peruspakettiin kuuluu mm. terveyttä (liikuntaa, ravitsemusta ym.), taloudenhallintaa ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä teemoja sekä koulutusta ja työtä käsittelevät osiot. Lisäksi sisältöä suunnitellaan ryhmäläisten kanssa yhteistyössä kunkin kurssin toiveet ja tarpeet huomioiden. Kunkin kurssin alussa jokaisella kurssilaisella on mahdollisuus jakaa oma tarinansa muiden kanssa. Projekti on kurssimuotoinen kehittämishanke, jonka aikana osallistujat saavat ryhmätukea arjenhallintaansa käytännössä. Kurssilla mm. laitetaan ruokaa yhdessä, tutustutaan oman alueen eri harrastusmahdollisuuksiin, perehdytään erilaisten tukimuotojen hakemiseen, opetellaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista, käydään taloudenhallintaa läpi ym. osaalueisiin perehtymistä, joilla koetaan puutteita. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Lisäksi projektin aikana luodaan toimivat nettisivut tiedotukseen Ohjausryhmä Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työ- ja elinkeinohallinnon puolelta. Ohjausryhmään valitaan myös kokemusasiantuntija(t) eli kaksoisdiagnoosin omaava henkilö sekä yhdistyksen hallituksen edustaja. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmän kautta projektia saadaan hyvin markkinoitua yhteistyötahoille ja sitä kautta myös toimintamallia juurrutettua mielenterveysja päihdetyöhön. Ohjausryhmän tehtävänä on myös arvioida moniammatillisen näkökulman kautta hankkeen etenemistä sekä miettiä kehittämistoimenpiteitä Osallistujien kartoitus Osallistujat kurssille kartoitetaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa tai osallistujat voivat olla itse yhteydessä kurssin järjestäjään. Jokaiselle kurssille otetaan noin kymmenen kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Osallistujien päihteidenkäytön tulee olla kurssin aikana hallinnassa / hoidossa, jotta osallistuminen mahdollistuu. Diagnoosia ei vaadita, vaan pääsyvaatimuksena kurssille on asiakkaan oma halu muutokseen ja kokemus omasta päihteiden liiallisesta käytöstä. Sekä mielenterveys- että päihdehoito hoituu hoitotahojen kautta, se ei ole projektityöntekijöiden vastuulla. Kurssilaisilta vaaditaan sitoutumista ja omaa vahvaa halua saada elämänmuutosta aikaan. Korvaushoidossa olevien päihdekuntoutujien osallistuminen kurssille mietitään kunkin kohdalla erikseen yksilöllisesti ja kurssin kokonaisuutta ajatellen. Ensimmäiselle kurssille kootaan ensisijaisesti työssäkäyviä kohderyhmäläisiä, joita tavoitetaan myös työnantajien, työterveyshuollon ja lehti-ilmoitusten avulla Osallistujien määrä

6 Kolmivuotisen projektin aikana tavoitetaan yhteensä 30 kaksoisdiagnoosin omaavaa henkilöä. Lisäksi asioista (päihteistä, mielenterveysongelmista ym.) tiedotetaan monille eri tahoille mm. yleisöluentojen ja lehtijuttujen avulla. Ryhmiin voi osallistua muitakin, kuin kursseille osallistuneita kuntoutujia Kurssitoiminnan käynnistäminen ja projektin aikataulu Projektin aikana järjestetään kolme kurssimuotoista ryhmää. Jokaiselle kurssille osallistuu noin 10 henkilöä ja kaiken kaikkiaan yksi kurssi kestää noin puoli vuotta (tiivis kurssipaketti ja kurssin loputtua työelämään, koulutukseen, vertaistukijaksi, yhdistystoimintaan tms. kiinnittyminen). Lisäksi perustetaan vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville henkilöille ja koulutetaan osasta kurssilaisista kokemusasiantuntijoita seuraaville kursseille. Lisäksi perustetaan projektityöntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa yhdessä ryhmiä kaksoisdiagnoosin omaaville kuntoutujille (A-klinikka ja mielenterveyskeskus) Kevät 2011 Projektin käynnistys. Rahoituksen varmistuttua käynnistetään projekti. Ensimmäisenä palkataan projektivastaava, joka hoitaa käytännön asiat; vuokraa tilat, hankkii työvälineet ym. Toinen projektityöntekijä työskentelee osa-aikaisesti keskittyen esnisijaisesti itse kurssien sisällön suunnitteluun ja ohjaamiseen projektivastaavan työparina. Projektivastaava suunnittelee projektiesitteen, seuranta- / palautelomakkeen ja hän vastaa tiedotuksesta ja markkinoinnista. Kesällä alkaa kurssilaisten kartoitus ja ensimmäisen kurssin sisällön suunnittelu. PÄMIn projektityöntekijät vierailevat yhdistyksessä Syksy 2011 Ensimmäinen kurssi käynnistyy. Kurssi kestää viisi kuukautta, 2-3 päivää / iltaa viikossa. Ensimmäisen kurssin kohderyhmä painottuu työelämässä oleviin mielenterveyskuntoutujiin, joilla on myös päihdeongelmaa. Osittain ennaltaehkäisevässä mielessä toteutettavan kurssin kautta osallistujat koulutetaan kokemuskouluttajiksi / vertaistukijoiksi seuraavien kurssien osallistujille. Kurssitoiminta painottuu iltoihin ja viikonlopuille, jotta osallistujien työssäkäynti kurssin rinnalla onnistuu. Syksyllä osallistutaan valtakunnallisille Päihdepäiville sekä muihin mielenterveys- ja päihdealan koulutuksiin Kevät 2012 Keväällä 2012 on ensimmäisen kurssin lopetus ja arviointi. Kokemusasiantuntijat perehdytetään seuraavalle kurssille. Lisäksi aloitetaan uusien kurssilaisten kartoitus yhteistyötahojen kanssa ja käynnistetään vertaisryhmätoiminta ja vertaistukitoiminta. Käynnistetään projektivastaavan ja yhteistyötahojen vetämät yhteiset ryhmät (A-klinikka ja mielenterveyskeskus). Toisen kurssin markkinointi ja aloitus. Kurssin aikana kurssilaisia tuetaan osallistumaan jo olemassa oleviin palveluihin: projektivastaava ohjaa muihin palveluihin ja pyrkii

7 itsenäistämään kuntoutujat. Toisen kurssin aikana luodaan vertaistukisuhteet kurssilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välille. Kokemusasiantuntijan käyttö kursseilla projektityöntekijöiden rinnalla tuo kurssille vertaisuuden näkökulman. Kokemusasiantuntija jakaa oman tarinansa kurssin alussa. Hän on mahdollisuuksien mukaan läsnä kursseilla. Hänet valmennetaan ennen kurssin alkua ja työntekijät antavat hänelle jatkuvaa tukea ja koulutuksellista palautetta. Lisäksi kokemusasiantuntija antaa projektityöntekijöille palautetta. Kokemusasiantuntija on eräänlainen tulkki kurssilaisten ja projektityöntekijöiden välillä. Hän ylläpitää keskustelua ja jakaa omia kokemuksiaan sekä tukee ja kannustaa kurssilaisia. Kokemusasiantuntija tuo kurssille kuntoutujan näkökulmaa Syksy 2012 Projektissa tehdään jatkuvaa seurantaa ja arviointia ja otetaan palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti vastaan niin kurssilaisilta, kuin myös yhteistyötahoilta. Projektin arvioinnissa hyödynnetään yhdistyksen arviointisuunnitelmaa, joka valmistui syksyllä Syksyllä 2012 tehdään syvempi väliarviointi projektin etenemisestä ja tuloksista ja tarvittaessa projektin toimintarunkoa muokataan Kevät 2013 Kolmannen kurssin aloitus. Kurssin toteutuksessa hyödynnetään väliarvioinnin tuloksia ja tarvittaessa kurssin toimintamallia kehitetään Syksy 2013 Syksyllä 2013 kootaan kaikkien kolmen kurssin kurssilaiset yhteistapaamiseen ja käydään tilannekatsausta läpi; onnistuiko projekti ja mitä saatiin aikaan. Perustetut ryhmät jatkavat edelleen kokoontumisiaan. Loppuarvioinnin teko käynnistyy. Projektin tuotokset ja onnistumiskokemukset esitellään yhteistyötahoille Kevät 2014 Projektin lopetus. Tavoitteena saada luotua kolmen vuoden aikana toimiva malli, joka jää elämään Raahen alueelle. KEVÄT SYKSY V Projektin aloitus Ensimmäinen kurssi käynnistyy V Toinen kurssi käynnistyy Väliarviointi V Kolmas kurssi käynnistyy Yhteistapaaminen Loppuraportin teko V Projektin lopetus 7. YHTEISTYÖTAHOT

8 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä; Mielenterveyskeskus, Langin keskus ja Vihernikkari Raahen Kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus, Satelliitti-projekti Työvoiman palvelukeskus TYP Työ- ja elinkeinotoimisto A-kilta Ruukin Kimppa ry oppilaitokset muut kolmannen sektorin toimijat Kaste-hanke, Terveempi Pohjois-Suomi -osahanke Lisäksi tiedotus mm. AlAnon- ja AA kerhoihin projektista. Osalta yhteistyötahoja kirjalliset sopimukset sitoutumisesta projektiin liitteenä. 8. HENKILÖSTÖ Projektiin palkataan projektivastaaja (AMK), joka vastaa projektin etenemisestä, markkinoinnista ja hallinnon tehtävistä (seuranta, arviointi ja raportointi). Lisäksi hän suunnittelee kurssien sisällön ja toimii kursseilla vetäjänä apunaan työpari, joko projektityöntekijä tai kokemusasiantuntija. Projektityöntekijä palkataan aina kurssien ajaksi Muut resurssit Vuokratilat. Projektille vuokrataan tilat, joissa sijaitsevat projektityöntekijöiden toimistot. Kurssien vetämiseen kartoitetaan ilmaisia kokoontumistiloja yhdistyksen omia tiloja hyödyntäen tai kaupungin, kuntayhtymän ja muiden yhteistyötahojen kokoontumistiloja kartoittamalla Työvälineet Projektivastaavalle hankitaan toimivat työvälineet; kannettava tietokone, videotykki, tulostin, kännykkä ym. Lisäksi hankitaan toimitiloihin tarvittavat huonekalut. Työntekijöiltä vaaditaan oman auton käyttömahdollisuus. 9. SEURANTA JA ARVIOINTI 9.1. Hallitus ja toiminnanohjaaja Hallitus seuraa ja arvioi noin kerran kuukaudessa kokouksissaan projektin etenemistä. Projektivastaava raportoi aktiivisesti yhdistyksen toiminnanohjaajalle projektin eri vaiheista ja talouden hallinnasta. Lisäksi tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen projektin taloudesta, joka käydään aina hallituksessa läpi. Hallituksen valitsema rahastonhoitaja käy projektin laskut ja kuitit kuukausittain läpi ja projektivastaava raportoi menoista ja tuloista aktiivisesti rahastonhoitajaa ja toiminnanohjaajaa. Taloudenhoidosta

9 vastaa käytännössä yhdistyksen järjestösihteeri. Näin projektin toiminta linkittyy lähemmäs yhdistyksen omaa toimintaa. Järjestösihteerin ja yhdistyksen toiminnanohjaajan vastuuttaminen myös projektista on koettu Kaukorannan Kukka puutarhaprojektin aikana hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Kaukorannan Kukka - puutarhaprojektin loppuraportin mukaan Ammatillinen osaaminen korostui projektin keston rajallisuuden, kehittämisen ja suuren vastuun takia. Hallitus joutui projektin aikana sekä työnantajana että taloudellisen vastuun kantajana välillä hyvinkin vaikeasti hallittavien vastuiden eteen. Toiminnanohjaajan työnkuva selkiyttäminen tehtiin vuoden 2006 syksyllä, joka asetti toiminnanohjaajan vastaamaan selkeämmin myös projektin henkilöstö- ja talousasioista. Mikäli yhdistys jatkossa hallinnoi projekteja, on hallinnollinen kuvio selkeämpi kuin puutarhaprojektin alkaessa Ohjausryhmä / yhteistyötahot Projektin aikana kootaan moniammatillinen ohjausryhmä, joka koostuu yhteistyötahoista niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta ja lisäksi mm. työvoimahallinnon puolelta. Ohjausryhmä seuraa ja valvoo projektin etenemistä, tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta. Ohjausryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Yhteistyötahojen mielipiteitä kysellään sekä suullisesti että kirjallisesti projektin edetessä Työntekijät ja kurssilaiset Projektivastaava tekee jatkuvaa seurantaa ja arviointia projektin etenemisestä. Projektivastaava kirjaa projektin aikana tehdyt toiminnat (infotilaisuudet, markkinoinnin, lehtijutut, tiedustelut, kurssilaisten määrät ym.) ja raportoivat kaikesta esimiestä / hallitusta / ohjausryhmää. Lisäksi kurssilaisilta pyydetään suullisen palautteen lisäksi kirjallista arviointia. Projektille laaditaan oma seuranta- ja arviointijärjestelmä ja selkeä suunnitelma yhdistykselle kesäkuussa 2010 valmistuvan arviointisuunnitelman pohjalta Opinnäytetyö Kannustetaan alan opiskelijoita tekemään useita tutkimuksia, jotka pureutuvat vaikuttavuuden arviointiin monipuolisesti; prosessien näkökulmasta ja asiakasnäkökulmasta. 10. MAHDOLLISET RISKIT - ei saada kurssilaisia sitoutumaan - työssäkäyvien kurssilaisten jaksaminen - henkilöstöresurssit mitoitettu liian pieniksi - kurssien määrä suhteessa aikaan liian suuri (väliarvioinnissa projektin suuntaa voidaan muuttaa) - verkoston kokoaminen ja sitouttaminen

10 11. TALOUS Yhdistyksen hallitus vastaa viimekädessä projektin toteutuksesta ja seuraa taloutta. Tilitoimisto tekee kolmen kuukauden välein välitilinpäätöksen, jonka hallitus käy läpi ja hyväksyy. Yhdistyksen järjestösihteeri vastaa käytännössä taloudenhoidosta. Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoitus Ci on projektin tärkein rahoituslähde. Projektiavustuksella katetaan työntekijöiden palkkakulut ja muut hallinnolliset kulut. Osa kurssilaisista osallistuu projektin järjestämään toimintaan kuntouttavalla työtoiminnalla, josta projektille tulee lisätuottoa Raahen psyyke ry:n ja Raahen, Siikajoen, Vihannin ja Pyhäjoen kaupungin / kunnan ostopalvelusopimuksen mukaan 10 / pv. Kuntouttavan työtoiminnan tuotoilla kustannetaan mm. kurssilaisten ruokailukulut sekä muut kurssin järjestämisestä aiheutuneet kulut, ks. talousarvio.

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kävijäkyselyn yhteenveto ja vertailu Kesäkuu 2014

Kävijäkyselyn yhteenveto ja vertailu Kesäkuu 2014 Kävijäkyselyn yhteenveto ja vertailu Kesäkuu 2014 Toteutimme kesäkuussa 2014 jäsentuvalla kävijäkyselyn. Vuonna 2012 toteutettu jäsenkysely oli hieman erilainen kuin nyt tehty kävijäkysely. Yhdistys ei

Lisätiedot

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen

PÄIVÄKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN, Tornio: Uudistetun päiväkeskuksen avaaminen, toiminnan käynnistäminen ja toiminnan sisältöjen MIESTYÖ MUKAAN, Tervola: Miestyön esittely Tervolan päiväkeskuksessa 4.2.2014. Esittelyn jälkeen keskustelu/kartoitus asiakkaiden kanssa miestyön aloittamisesta Tervolassa. Tavoitteena käynnistää toiminta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

1.RAAHEN PSYYKE RY. 1.1. Yhdistyksen tarkoitus ja tavoite

1.RAAHEN PSYYKE RY. 1.1. Yhdistyksen tarkoitus ja tavoite 1.RAAHEN PSYYKE RY 1.1. Yhdistyksen tarkoitus ja tavoite Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen alueella toimiva mielenterveysyhdistys (Vihanti yhdistyi vuoden 2013 alussa

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) hyviä käytäntöjä Merja Paulasaari Forssan osahanke Saksankujan aamupala 1krt/vk, kerrostalon kerhotilassa Osallistuminen vapaaehtoista

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2013. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry

VUOSIKERTOMUS 2013. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry 2013 Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry VUOSIKERTOMUS 2013 Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin Raahen Psyyke ry1.1.2011 1. RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN AKUSTIKUSNEURINOOMAYHDISTYS ry 1/5 FINLANDS AKUSTIKUSNEURINOMFÖRENING rf TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry on aktiivinen yhdistys. Jäsenistö

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMIS TOIMINTAMALLI Sisällysluettelo: 1. Tausta 2 2. Kohderyhmä 2 3. Tavoitteet 2 4. Järjestäjät 2 5. Resurssit 3 6. Markkinointi 3 7. Kurssin teemat 4 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta 4

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake (OPI) Kuntoutun arvioitilomake 01. Ohan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1. Kiipula 2. Verve 04. Monesko toteutunut kurssi on kyseessä? Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs 05.

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan kuntouttavan

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry

VUOSIKERTOMUS 2014. Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin. Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry 2014 Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen mielenterveysyhdistys Raahen Psyyke ry VUOSIKERTOMUS 2014 Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin Raahen Psyyke ry1.1.2011 1. RAAHEN PSYYKE RY Raahen Psyyke ry on

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta Irja Kiisseli suunnittelija 16.9.2014 OPI -hanke Toteutettiin vuosina 2011-2013 Ammatillista perustutkintoa opiskeleville nuorille, joiden opinnot olivat pitkittymässä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 05.06.2013 Sivu 1 / 1 2572/02.07.02/2013 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) 816 23053 Maria Rysti, puh. (09) 816 23320 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Aikuisten palvelut

Aikuisten palvelut Aikuisten palvelut 11.2.2013 2013 Lääkinnällinen kuntoutus Hyvää: Palvelu koetaan hyväksi ja kuntoutus on tehokasta, kun sitä saa. Palveluita on useanlaisiajakoulutusalalleon alalle on riittävää. Kehitettävää:

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016

Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Nuorten työpaja Masku, Mynämäki ja Nousiainen 2015 2016 Toiminnan järjestäjä Mynämäen kunta toimii isäntäkuntana kolmen kunnan yhteiselle nuorten työpajatoiminnalle vuonna 2015 2016. Toiminta alkaa 1.9.2015

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa JESSICA FAGERSTRÖM, HANKEKOORDINAATTORI JUSSI KOIRANEN, HANKETYÖNTEKIJÄ JARNO MÄKINEN, I T- ASI ANTU NTIJA Järjestö 2.0: järjestöt mukana muutoksessa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot