Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Transkriptio

1 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EUROOPAN KOMISSIO Yhteisön hiilija terästeollisuuden investoinnit VUODEN 2001 TUTKIMUSTA KOSKEVA KERTOMUS Tilanne 1. tammikuuta 2001

2 Tämän kertomuksen on laatinut talous- ja rahoitusasioiden pääosaston rahoitustoimet, ohjelmien hallinnointi ja yhteydet EIP-ryhmään -nimisen osaston laina- ja infrastruktuuriohjelmien hallinnointiyksikkö. Yksikkö vastaa Sijoitukset yhteisön hiili- ja terästeollisuudessa -katsauksesta, johon tämä kertomus perustuu. Tätä julkaisua koskevia lisätietoja voi pyytää yllä mainitun yksikön seuraavilta henkilöiltä: Puhelin-alanumero Peter Reichel yksikön päällikko René Ernstberger hallintovirkamies tai seuraavasta osoitteesta: Euroopan komissio Talouden ja rahoituksen pääosasto Rahoitustoimet, ohjelmien hallinnointi ja yhteydet EIP-ryhmään Ohjelmien hallinnointi (infrastruktuuri- ja lainaohjelmat) Bâtiment Wagner A Rue Alcide De Gasperi L-2920 Luxemburg Teleksi: EURFIN LU 3366 F Puhelut ulkomailta: 352 (Luxemburgin maanumero) (komissio) + alanumero 33028

3 Sisällys 1 Johdanto 1.1 Tavoite ja määritelmät Tutkimuksen tavoite Määritelmät Vuosia 1999 ja 2000 koskevien investointimenojen tarkastelu Ecu/Euro Euroopan unionin taloudellinen tilanne vuonna Kivihiililouhimot 3.1 Markkinat Investoinnit ja louhintamahdollisuudet Valtiontuki Kivihiiliteollisuuden investointilainat Koksaamot 4.1 Investoinnit Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Terästeollisuus 5.1 Yleistilanne Investointimenot Investointien kehitys teräsalalla Investointien jakautuminen tuotantolaitoksittain Terästeollisuuden koksaamot Sintraamot Masuunit Terästehtaat Jatkuva valu Pitkien tuotteiden valssaamot Levytuotteiden kuumavalssaamot Leveän nauhan kylmävalssaamot Pinnoituslaitokset Päätelmät Tutkimustulokset Alan kehitys ja näkymät

4 Tilastotaulukot I Kivihiili Taulukko 1 Kivihiili: Pääomamenot Taulukko 2 Kivihiili: Menot louhintatonnia kohti Taulukko 3 Kivihiili: Louhinta ja louhintakapasiteetti II Koksi Taulukko 4 Koksi: Pääomamenot Taulukko 5 Koksi: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti III Sintrauslaitokset Taulukko 6 Agglomeroitu kivihiili: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 7 Ruskohiilibriketit: Tosiasiallinen tuotanto ja tuotantokapasiteetti IV Rautakaivokset Taulukko 8 Rautamalmi: Pääomamenot Taulukko 9 Rautamalmi: Louhinta ja louhintakapasiteetti V Terästeollisuus A Investointimenot Taulukko 10 Kokonaisinvestoinnit Taulukko 11 Investoinnit 2000 (kansallisessa valuutassa) Taulukko 12 Investointimenot laitoksittain Taulukko 12.1 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Belgia, Tanska Taulukko 12.2 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Saksa, Kreikka Taulukko 12.3 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Espanja, Ranska Taulukko 12.4 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Irlanti, Italia Taulukko 12.5 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Luxemburg, Alankomaat Taulukko 12.6 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Itävalta, Portugali Taulukko 12.7 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Suomi, Ruotsi Taulukko 12.8 Toteutuneet/arvioidut investointimenot: Yhdistynyt kuningaskunta, EU B Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 13 Malmisintterit: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 14 Valurauta: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 15 Raakateräs yhteensä: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 16 Raakateräs yhteensä: Arvioitu tuotantokapasiteetti Taulukko 17 Raakateräs yhteensä: Kapasiteetti tuotantomenetelmää kohden Osuus joka menetelmästä Taulukko 18 Happiteräs: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 19 Sähköteräs: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 20 Jatkuva valu: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 21 Kuumavalssatut leveät nauhat: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 22 Raskaat profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 23 Kauppateräkset ja kevyet profiiliteräkset: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 24 Sileät betoniraudat: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 25 Harjakselliset betoniraudat (harjateräs): Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 26 Valssilanka: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 27 Kuumavalssatut vanteet ja putkinauhat: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 28 Kuumavalssattu vanteet ja levyt keloista: Tuotanto Taulukko 30 Kuumavalssatut levyt ja leveälattateräkset: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 33 Kylmävalssatut levyt: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 34 Pitkät tuotteet yhteensä: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 35 Levytuotteet: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 36 Kuumavalssatut tuotteet yhteensä: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti Taulukko 38 Kuumavalssatut tuotteet, kylmävalssatut levyt ja pinnoitetut tuotteet: Keskimääräinen vuosittainen kasvuprosentti Taulukko 39 Käyttöaste (%) tuotantokapasiteetista ( ) Taulukko 40 Käyttöaste (%) tuotantokapasiteetista (tuotantoportaittain vuonna 2000) Taulukko 41 Raakateräs Käyttöaste (%) tuotantokapasiteetista (vuonna 2000) Taulukko 42 Käyttöaste (%) tuotantokapasiteetista (tuotantoportaittain ja prosenttiluokittain vuonna 2000) Taulukko 43 Pinnoitetut levyt: Tuotanto ja tuotantokapasiteetti

5 Kuviot Kuvio 1 Investointien vaihtelu edellisen vuoden ennusteisiin verrattuna Kuvio 2 EU:n 15 jäsenvaltion kokonaisinvestointien jakautuminen tuotantovälineittäin Kuvio 3 Malmiagglomeraattien ja harkkoraudan enimmäistuotantokapasiteetin kehitys Kuvio 4 Sähköteräksen ja happiteräksen enimmäistuotantokapasiteetin kehitys Kuvio 5 Kuumavalssattujen pitkien tuotteiden enimmäistuotantokapasiteetin kehitys Kuvio 6 Kuumavalssattujen levyjen enimmäistuotantokapasiteetin kehitys Kuvio 7 Kylmävalssattujen levyjen enimmäistuotantokapasiteetin kehitys Kuvio 8 Erityyppisten pinnoitettujen tuotteiden enimmäistuotantokapasiteetin kehitys

6

7 1 Johdanto 1.1 Tavoite ja määritelmät Tutkimuksen tavoite Tutkimus perustuu lukuihin, jotka on saatu EHTY:öön kuuluvilta yrityksiltä ja jotka kattavat 31. joulukuuta 2000 mennessä 97 prosenttia hiilen kokonaistuotannosta sekä melkein koko raakaterästuotannon ja EHTY:n perustamissopimuksessa eriteltyjen valmiiden tuotteiden tuotannon. Tutkimustulokset on koottu alue- (hiiliteollisuus) ja jäsenvaltiokohtaisesti (terästeollisuus). Tehtaita koskevia tietoja on käytetty hyväksi teollisuutta koskevissa perustelluissa lausunnoissa, jotka on annettu EHTY:n perustamissopimuksen 54 artiklan mukaisesti Määritelmät Investointihankkeiden luokittelu Yrityksiä pyydettiin kyselyyn vastatessaan erottelemaan kolmen seuraavassa mainitun eri investointihanketyypin vaikutus investointimenoihin ja niiden tuotantomahdollisuudet: ennen 1. tammikuuta 2001 toteutetut tai sidotut investoinnit (luokka A) investoinnit, jotka on päätetty toteuttaa mutta joita ei ole vielä sidottu 1. tammikuuta 2001 (luokka B) muut investoinnit, jotka on tarkoitus sitoa 1. tammikuuta 2001 ja 31. joulukuuta 2004 välisenä aikana (luokka C) Investointimenot Investointimenoiksi katsotaan menot, jotka on kirjattu tai kirjataan kyseisen vuoden käyttöomaisuudeksi kyseisen vuoden hinnoilla, lukuun ottamatta menoja, jotka käytetään työntekijöiden asuntojen rakentamiseen ja osakkuuksien hankkimiseen, sekä investointeja, jotka eivät liity suoraan EHTY:n perustamissopimuksessa määriteltyihin tuotteisiin Teknisiä tietoja Louhinta- ja tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut on saatu luokkien A ja B toteutuneista investoinneista kyseiseltä vuodelta. KIVIHIILI: LOUHINTAMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat suurinta mahdollista nettolouhintaa, joka on teknisesti toteutettavissa, eli louhintaa, johon menekkivaikeudet, lakot tai työvoiman saannin vaikeudet eivät vaikuta olemassa olevat tekniset järjestelmät (maanalainen ja maanpäällinen tekniikka, huuhdonta-altaat) huomioon ottaen. Huom. Louhintaa koskevat tiedot on ilmoitettu metrisinä tonneina, markkinoille saatettu tonni = tonni. Mukaan ei ole laskettu eräitä pieniä kaivoksia, joissa louhinta on vähäistä, kuten Saksan pienkaivoksia, eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevia niin sanottuja lisenssinalaisia kaivoksia (licensed mines). KOKSI: TUOTANTOMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat koksin vuotuista enimmäistuotantoa, joka on mahdollista saada kyseisellä hetkellä toiminnassa olevista laitoksista, kun otetaan huomioon teknisesti hyväksyttävissä oleva vähimmäiskeittoaika koksihiiliseoksen tavanomaisen koostumuksen aikaansaamiseksi uunien kunto sekä uunien edellä ja jäljessä olevien laitteistojen tarjoamat mahdollisuudet huomioiden. Tuotteiden menekin ja raaka-aineiden saannin oletetaan olevan turvattuja. RAUTAMALMI: LOUHINTAMAHDOLLISUUDET Annetut luvut tarkoittavat suurinta mahdollista kaivosyksikössä toteutettavissa olevaa jatkuvaa louhintaa, kun otetaan huomioon palvelumahdollisuudet, esimerkiksi maanalaiset tai maanpäälliset valmistelulaitokset, jos malmi myydään vasta käsittelyn jälkeen. AGGLOMERAATIT, HARKKORAUTA, RAAKATERÄS JA VALSSATUT TUOTTEET: TUOTANTOMAHDOLLISUUDET Agglomeraattien, harkkoraudan, raakateräksen ja valssattujen tuotteiden tuotantomahdollisuuksia koskevat luvut tarkoittavat enimmäistuotantoa, joka laitoskokonaisuudessa voidaan tosiasiallisesti saavuttaa, kun otetaan huomioon tuotantokapeikot, joita yksittäiset laitokset voivat aiheuttaa kokonaisuudelle. Mahdollinen enimmäistuotanto on määritelty seuraavasti: Enimmäistuotantokapasiteetti (ETK) tarkoittaa suurinta mahdollista tuotantoa, joka on saavutettavissa kyseisen vuoden aikana normaaleissa työolosuhteissa vuoden alussa käytössä olevissa laitoksissa, kun otetaan huomioon korjaukset, kunnossapito, tavanomaiset lomat sekä vuoden aikana käyttöön otettavien laitosten lisätuotanto ja lopullisesti suljettavien laitosten tuotanto. Tuotantoarvion on perustuttava kunkin kyseessä olevan laitoksen panoksen todennäköiseen koostumukseen ja siihen oletukseen, että raaka-aineita on saatavissa. Arvioitaessa masuunien ja terästehtaiden enimmäistuotantomahdollisuuksia mukaan on otettu kaikkiin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta, ei siis ainoastaan esimerkiksi masuunien kanssa samaan kaivospaikkaan perustettuihin terästehtaisiin toimitettava harkkorauta. Valssaamojen tuotantomahdollisuuksia koskevissa arvioissa on otettu huomioon kaikki normaalit puolivalmistetoimitukset valssaamoille, ei siis ainoastaan lähellä olevista terästehtaista tulleet toimitukset. 35

8 Valssaamojen tuotantomahdollisuudet riippuvat myös valssaamoihin syötettävien tuotteiden muodosta, metallurgisista ominaisuuksista ja leveydestä sekä siitä, mitä tuotteita halutaan saada aikaan. Kun yritykset eivät pystyneet ennustamaan tulevaa kysyntää, niitä pyydettiin käyttämään vuoden 2000 tilannetta pohjana arvioidessaan valssaamoihin syötettyjen ja niistä saatujen tuotteiden jakautumista valssaamoissa Vuosia 1999 ja 2000 koskevien investointimenojen tarkastelu On huomattava, että tässä kertomuksessa vuosien 1999 ja 2000 investointimenoja koskevat luvut saattavat poiketa vuoden 2000 kertomuksen luvuista pääasiassa kolmesta syystä: Yritykset ovat voineet korjata vuotta 1999 koskevia menoja, kun lopullinen tilinpäätös on tehty. Yritysten vuoden 2000 toteutuneet menot ovat usein saattaneet poiketa menoennusteista, jotka on esitetty 1. tammikuuta. Todellinen muuntokurssi muutettaessa kansallisia valuuttoja euroiksi vuonna 2001 on saattanut poiketa siitä kurssista, jota on aiemmin käytetty tehtäessä seuraavan vuoden investointimenoennusteita. 1.2 Ecu/Euro Vuoden 1998 loppuun asti voimassa ollut ecu on rahayksikkö, jonka arvo määräytyy seuraavista EU:n jäsenvaltioiden kansallisista valuutoista muodostuvan valuuttakorin perusteella: BEF 3,301 FRF 1,332 ITL 151,8 DEM 0,6242 GBP 0,08784 LUF 0,130 DKK 0,1976 GRD 1,440 NLG 0,2198 ESP 6,885 IEP 0, PTE 1,393 Ecun vasta-arvo tietyn maan valuutassa on yhtä kuin ecun valuuttakoriin otettujen valuuttojen vasta-arvojen summa kyseisen maan valuutassa. Alla olevassa taulukossa näkyvät lukujen muuntamiseen käytetyt keskiarvot. Vuodeksi 1999 ja siitä eteenpäin luvut on muunnettu taulukossa esitetyn, kansallisessa valuutassa 1. tammikuuta 1999 voimassa olleen euron kurssin mukaisesti. Valtio Rahayksikkö Belgia BEF 40,533 40,621 40,340 40,340 40,340 Tanska DKK 7,484 7,499 7,449 7,443 7,452 Saksa DEM 1,964 1,969 1,956 1,956 1,956 Kreikka GRD 309, , , , ,750 Espanja ESP 165, , , , ,386 Ranska FRF 6,613 6,601 6,560 6,560 6,560 Irlanti IEP 0,748 0,786 0,788 0,788 0,788 Italia ITL 1,929 1,944 1,936 1,936 1,936 Luxemburg LUF 40,533 40,621 40,340 40,340 40,340 Alankomaat NLG 2,211 2,220 2,204 2,204 2,204 Itävalta ATS 13,824 13,854 13,760 13,760 13,760 Portugali PTE 198, , , , ,482 Suomi FIM 5,881 5,983 5,946 5,946 5,946 Ruotsi SEK 8,651 8,916 9,488 8,564 9,246 Yhdistynyt kuningaskunta..... GBP 0,692 0,676 0,705 0,623 0,620 36

9 2 Euroopan unionin taloudellinen tilanne vuonna 2000 Euroopan unionin taloudellinen tilanne oli vuonna 2000 suotuisin kymmeneen vuoteen, mikä johtui sisäisten tekijöiden vakaudesta ja maailmanlaajuisen kysynnän kasvusta. Sen sijaan EU:n teollisuustuotannon kasvu, joka oli saavuttanut 7,3 prosentin huippulukeman toukokuussa 2000, palasi 4 5 prosentin vuotuisiin lukemiin, ja kuluttajien luottamus heikkeni jonkin verran syyskuussa, vaikkakin tilapäisesti, koska tilanne muuttui lokakuussa. Vaikka luottamus on yleisesti pysynyt lähellä huippulukemia, nämä indikaattorit antavat aihetta päätellä, että kasvu unionissa saavutti todennäköisesti huippunsa vuoden 2000 toisella vuosineljänneksellä ja että toiminta alkaa hidastua erityisesti siitä syystä, että öljyn hinta rasittaa taloutta. Bruttokansantuote kasvoi EU:ssa keskimäärin 3,4 prosenttia vuonna 2000, mikä on suurin kasvuvauhti sitten vuoden Tämä kasvu perustui vankkaan sisäiseen kysyntään, jota pitkäaikaisten korkojen vakaus vahvisti, sekä maailmanlaajuiseen kasvuun, jonka avulla viennistä saatiin hyviä tuloksia. Vuonna 2000 unionissa luotiin noin 2,4 miljoonaa työpaikkaa, mikä on erittäin hyvä tulos, ja työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Työpaikkojen luomisen pitäisi jatkua vuonna 2001 samaan tapaan lievästä hidastumisesta huolimatta, ja työttömyysasteen pitäisi laskea 7,8 prosenttiin vuonna Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi euroalueella vain 1,1 prosenttia vuonna 1999, mutta jo 2,3 prosenttia vuonna Tuontihintojen voimakas nousu, mikä johtui öljyn hinnan noususta, ja euron heikkeneminen olivat pääasialliset syyt tähän inflaation kiihtymiseen. Pohjainflaatio vaikuttaa sen sijaan huomattavasti maltillisemmalta. Ennusteiden mukaan inflaatio saavuttaa 2,2 prosentin tason euroalueella seuraavana vuonna. Julkisen talouden rahoitusasema on voimakkaasti parantunut unionissa, sillä vuoden 1999 bruttokansantuotteen 0,7 prosentin vajeesta on siirrytty vuoden 2000 ylijäämään 1,2 prosenttia, mikä johtuu suurelta osin matkapuhelinlisenssien (UMTS) myynnistä saaduista tuloista. Seuraavana vuonna budjettiylijäämän odotetaan sen sijaan supistuvan. Edellä mainitun poikkeuksellisen tekijän lisäksi vuoden 2000 hyvät tulokset johtuvat suurelta osin ennusteet ylittäneistä verotuloista, sillä ennusteiden perustana oli ollut useiden jäsenvaltioiden pyrkimys keventää verotusta. 37

10

11 3 Kivihiililouhimot 3.1 Markkinat Jos perusteena käytetään yhteisön sisäistä bruttokulutusta, primaarienergian kokonaiskysyntä kasvoi vuoteen 1999 verrattuna. Kysyntä kasvoi 1 5 prosenttia kaikkien polttoainetyyppien paitsi kivihiilen osalta, jonka kysyntä laski 5,3 prosenttia. EU:n sisäinen energian bruttokulutus ( 1 ) Polttoaine miljoonaa toe miljoonaa toe % Kivihiili 162,8 154,1 5,3 Ruskohiili 47,4 47,9 +1,1 Maaöljy 562,8 565,1 +0,4 Maakaasu 333,3 349,4 +4,8 Ydinvoima 218,4 223,1 +2,2 Muut 89,7 92,0 +2,6 Yhteensä 1 423, ,2 +1,3 ( 1 ) Eurostatin tiedot. toe = öljytonniekvivalentti Energian hinnat nousivat merkittävästi vuonna Raakaöljyn hinnat nousivat öljyntuottajien kurinalaisen toiminnan ja Yhdysvaltojen kohonneen kysynnän vuoksi. Maakaasun hinnat, jotka vahvistetaan useissa sopimuksissa, seurasivat raakaöljyn hintojen nousua. Hiilen hinnat nousivat jonkin verran öljyn hinnannousun mukana, mutta palasivat nopeasti normaaleiksi. Tästä huolimatta kiinteät polttoaineet menettivät asemaansa yhteisön energiamarkkinoilla kaasuun verrattuna. Vuonna 2000 niiden osuuden arvioitiin laskevan 14,7 prosenttiin kokonaismarkkinoista, kun se oli 15,4 prosenttia vuonna Kiinteiden polttoaineiden osuuden pitäisi pudota 14,5 prosenttiin vuonna 2001 eli jonkin verran vähemmän, mikä johtuu kiinteiden polttoaineiden edullisista hinnoista maakaasuun verrattuna. Hiilen kokonaistoimitukset nousivat hieman vuonna 2000 ja saavuttivat 256,1 miljoonaa tonnia. Tuodun kattilahiilen (joka vastaa suurinta osaa kattilahiilen tarjonnasta) kysyntä nousi 104 miljoonaan tonniin, kun se oli 99 miljoonaa tonnia vuonna Ennusteiden mukaan hiilen kysynnän pitäisi laskea noin 254,5 miljoonaan tonniin vuonna Vuoden 2000 syksyn ja talven suurten sademäärien ansiosta Espanjan, Ranskan, Portugalin ja Ruotsin vesivarastot riittivät tuottamaan runsaasti vesivoimaa. Sen sijaan tilanne oli osittain toisenlainen Saksassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa hiilen edullinen hinta kannusti hiilivoimaloiden tuotantoa. Kansainvälisillä markkinoilla kattilahiilen ja koksihiilen toimittajien rationalisointi sekä uusiin kaivoshankkeisiin tehtävien investointien vähäisyys aiheuttivat sen, että tarjonta saavutti kysynnän ja kattilahiilen hinnat nousivat vuonna Ennusteiden mukaan hintojen pitäisi pysyä korkeina, koska kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana Yhdysvalloissa, ja se tyydytetään tuomalla yhä enemmän hiiltä. Kotitalousmarkkinoilla ja teollisuudessa kiinteiden polttoaineiden käyttö vähenee edelleen, ja niitä korvataan maakaasulla. Kotitalousmarkkinoilla tilanne johtuu pääasiassa käytön vaivattomuudesta, kun taas teollisuuden markkinoilla se johtuu sekä polttoaineiden alhaisemmasta kokonaishinnasta että vähäisemmistä investointikustannuksista laitoksiin. On myös viitteitä siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa teollisuuden käyttäjät ovat ottamassa uudelleen käyttöön hiilivoimaloita, joiden toiminta oli keskeytetty tai joissa sitä oli vähennetty. Hiilen tuonti ylitti vuonna 2000 vuoden 1999 tason, ja sitä tuotiin 169,1 miljoonaa tonnia. Ennusteiden mukaan tuonti voi jopa saavuttaa 182 miljoonan tonnin tason vuonna Korkeiden louhintakustannusten ja Yhdysvaltojen voimakkaan kotimaisen kysynnän vuoksi kattilahiilen ja hiilen tuonti sieltä vähenee edelleen. Kattilahiilen markkinoilla tuonti Yhdysvalloista on korvattu Etelä-Amerikasta ja Etelä-Afrikasta peräisin olevalla hiilellä; 39

12 koksihiilen markkinoilla tuonti Yhdysvalloista on korvattu Australiasta sekä vähäisemmässä määrin Kanadasta peräisin olevalla hiilellä. 3.2 Investoinnit ja louhintamahdollisuudet Hiiliteollisuudessa jatkettiin rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on tuotantokulujen pienentäminen, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi jatkettiin myös tuotantokapasiteetin pienentämistä. Tämän jälkeen Euroopan hiilentuotannosta vastaavat enää neljä tuottajamaata: Saksa, Espanja, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Investointimenot puolestaan olivat vuonna ,6 miljoonaa euroa eli vähennystä oli 30,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä väheneminen koski kaikkia tuottajamaita. Vuodeksi 2001 ennusteet lupaavat huomattavaa nousua, joka korottaisi menot 419 miljoonaan euroon. Vaikka tuotantoyhtiöt ovatkin ponnistelleet kovasti niin teknologian kuin organisaationkin saralla tuottavuuden parantamiseksi, yhteisön kivihiiliteollisuuden tavoite kehittyä kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyiseksi ei ole enää saavutettavissa, mikä koskee suurinta osaa yhteisön tuotantoa. Koska helppopääsyiset esiintymät ovat vähitellen ehtyneet ja maailmanmarkkinahinnat ovat vakaat, kuilu yhteisön hiiliteollisuuden tuotantokustannusten ja hiilen maailmanmarkkinahintojen välillä on vuosien varrella leventynyt eikä suinkaan kaventunut, ja ainoa ratkaisu tuen rajoittamiseksi on kaikkein tappiollisimpien kaivosten hiilentuotannon asteittainen vähentäminen tai jopa lopettaminen. Vuonna 2000 kivihiilen tuotanto oli 85,8 miljoonaa tonnia ja louhintamahdollisuudet olivat 97,7 miljoonaa tonnia, eli vähennystä oli 13,1 prosenttia. Louhintamahdollisuudet vähenevät edelleen vuonna Saksan tärkeimmät louhintayhtiöt, Ruhrin hiilikentällä sijaitseva Ruhrkohle, Ibbenbürenin alueella sijaitseva Preussag Anthrazit ja Saarlandissa sijaitseva Saarbergwerke, fuusioituivat vuonna 1998 yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimeksi tuli Deutsche Steinkohle AG ja johon kuuluu 13 kaivosta ja vuoden 2000 lopussa noin työntekijää, joista työskentelee maan alla. Yhtiöiden ilmoittaman suunnitelman mukaan tuotannon vähentämisen oli määrä jatkua ja saavuttaa noin 20 prosenttia vuoteen 2002 mennessä, ja työntekijöiden määräksi tulisi yhteensä Vuonna 2005 tuotannon määrä on enää 25 miljoonaa tonnia, kaivoksia on toiminnassa kymmenen ja työntekijöitä on Koska hiilen hinnat laskivat historiallisesti alhaisimmalle tasolleen ja terästeollisuudessa malmin ja koksin kysyntä heikkeni, Saksan hallitus päätti vuoden aikana nopeuttaa rakenneuudistusta: toiminta loppui kokonaan kolmessa kaivoksessa (Westfalen, Göttelborn/Reden ja Ewald/Hugo) vuonna 2000, ja vuonna 2001 oli tarkoitus yhdistää Auguste Victorian ja Blumenthal/Haardin kaivokset. Vuonna 2002 myös Friedrich Heinrich / Rheinlandin ja Niederbergin kaivokset yhdistetään, ja tuotanto vähenee 29 miljoonaan tonniin. Näiden rakenneuudistusten jälkeen tuotantokustannusten odotetaan vuonna 2002 supistuvan 242 Saksan markkaan (DEM) hiiliekvivalenttitonnilta vuoden 1992 hintoina ilmaistuna, kun ne vuonna 1992 olivat 288 Saksan markkaa hiiliekvivalenttitonnilta. Tämäkin hinta on kaukana maailmanmarkkinahinnoista, jotka nykyään ovat noin 80 Saksan markkaa hiiliekvivalenttitonnilta. Vuonna 2000 Saksan kivihiililouhimoihin investoitiin 180,6 miljoonaa euroa, ja vuoden 2001 investoinnit ovat ennusteiden mukaan 239,7 miljoonaa euroa. Saksan tuotanto laski vuonna ,1 miljoonaan tonniin, ja enimmäistuotantokapasiteetin lasku oli samaa luokkaa. Espanjassa hiilen louhintaan ja malmin rikastukseen tehdyt investoinnit vähenivät tuntuvasti eli 79,2 miljoonaan euroon, mutta investointi tonnia kohden on kaikkein korkein koko Euroopan yhteisössä eli 6,1 euroa tonnilta. Espanjassa kivihiilen tuotanto laski edelleen vuonna ,4 miljoonalla tonnilla aina 15 miljoonaan tonniin. Tuotantolaitosten sulkemisten myötä kapasiteetti pieneni 1,1 miljoonalla tonnilla vuonna Ne sisältyvät Espanjan hallituksen vuonna 1998 komissiolle päätöksen N:o 3632/93/EHTY 8 artiklan mukaisesti ilmoittamaan tukia ja kapasiteetin vähentämistä koskevaan ohjelmaan. Espanjassa kivihiiltä louhitaan useilla alueilla, joita ovat Asturias (keski- ja länsiosat), Léon (Bierzo-Villablino, Sabero ja Nord), Palencia (Guardo ja Barruelo), Katalonia (Pirenaica), Teruel (Teruel-Mequinenza) ja Sud (Puertollano ja Peñarroya). Espanjan hiilialueet ovat pieniä, maantieteellisesti erillisiä alueita, jotka ovat pitkälti riippuvaisia kaivostoiminnasta. Tällä on suora vaikutus tuotantosuuntien ja teollisuusalojen muuttamisen mahdollisuuksiin ja työllisyyteen. Espanjan kaivosteollisuussuunnitelmaa onkin täydennetty kaivosyhteisöjen vaihtoehtoisen kehityksen suunnitelmalla. Tuotantoa harjoittaa noin 58 yritystä. Yritykset ovat yleensä yksityisiä; Endesan yksityistämisen jälkeen ainoa poikkeus on Hunosa, joka hiljattain vuonna 1998 sulautti itseensä Minas de Figaredon. Yritykset I Investointimenojen ja tuotantomahdollisuuksien kehitys kivihiiliteollisuudessa vuodesta 1994 x ( 1 ) Ecua/euroa 549,3 624,8 605,3 527,6 424,2 473,4 329,6 419,0 Miljoonaa tonnia 140,9 140,5 131,2 126,6 110,7 101,5 97,7 93,3 ( 1 ) Ennusteita. 40

13 työllistävät noin henkeä. Vain kahdeksan yritystä tuottaa yli miljoona tonnia vuodessa ja kymmenen muuta yritystä yli tonnia vuodessa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa investoinnit vähenivät vuonna 2000 lähes puolella, 59,8 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2001 ne lisääntyivät merkittävästi. Tuotanto puolestaan laski 30,6 miljoonaan tonniin. Alalla on tapahtunut perusteellinen rakennemuutos vuoden 1994 jälkeen, ja toiminnassa olevien suurten tuotantopaikkojen lukumäärä on vähentynyt nykyiseen 18 yksikköön. Lisäksi alalla on viitisenkymmentä pientä kaivosta (joissa kussakin alle 100 työntekijää) ja vaihteleva määrä avolouhoksia. Työntekijöitä on nykyisin (joista yli työskentelee maanalaisissa kaivoksissa). Yhdistyneen kuningaskunnan hiiliteollisuus muodostuu pelkästään yksityisistä yrityksistä. Niistä merkittävin on UK Coal, johon kuuluu yhteensä 13 kaivosta: Clipstone, Daw Mill, Ellington, Harworth, Kellingley, Maltby, Rotherham Prince of Wales, Riccall-Whitemore Mine, Rossington, Stillingfleet Combine, Thoresby, Welbeck ja Wistow Mine. Yritykset Betws Anthracite, Hatfield Coal Company, Goire Tower Anthracite Company, Scottish Coal sekä Blenkinsopp Collieries harjoittavat kukin toimintaa yhdellä tuotantopaikalla. Celtic Energy toimii useilla avolouhoksilla. Koska toiminta on keskitetty tuottavimpiin kaivoksiin ja kannattavuutta on pyritty jatkuvasti ja tehokkaasti parantamaan, yritysten tuotantokustannukset eivät juuri poikkea maailmanmarkkinahinnoista. Vaikka tuottavuus on parantunut huomattavasti, kotimainen tuotanto joutuu kilpailemaan maahan tuodun kivihiilen ja erityisesti maakaasun kanssa. Tuontikivihiiltä suositaan kilpailukykyisen hinnan lisäksi usein myös siksi, että se sisältää vähemmän rikkiä, minkä ansiosta sähköyhtiöiden on helpompi noudattaa tiukkoja päästörajoituksia. Tuontimaakaasu puolestaan tuottaa vähemmän ympäristölle haitallisia aineita, ja yhdistettyä kiertoa käyttävissä kaasuturbiineissa saavutetaan yli 50 prosentin muuntotehokkuus muutettaessa lämpöenergiaa sähköksi, eli energia on taloudellisempaa. Tilanne paheni entisestään vuonna 2000, koska hiilen hinta laski maailmanmarkkinoilla ja kansallisen valuutan kurssi oli korkea, ja samalla tilanteen voitiin odottaa kärjistyvän, kun maakaasuvoimaloiden rakentamiselle myönnettävien uusien lupien lykkäämiskausi oli päättymässä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsoi, että kansallisen kaivosteollisuuden vaikeudet johtuivat suhdanteista ja että oli vielä mahdollista päästä tyydyttävään kannattavuuteen keskipitkällä aikavälillä. Se antoi tiedoksi päivätyllä kirjeellä hiiliteollisuuden nykyaikaistamis-, järkeistämis- ja uudelleenjärjestelysuunnitelman sekä UK Coal Operating Aid Scheme -tukisuunnitelman, joka oli laadittu kaudeksi Euroopan komissio hyväksyi edellä mainitun kansallisen hiiliteollisuuden nykyaikaistamis-, järkeistämis- ja uudelleenjärjestelysuunnitelman, jossa esitetään kokonaisuudessaan 170 miljoonan Englannin punnan suuruista rahoitustukea alan yrityksille. Samanaikaisesti kauppa- ja teollisuusministeri (Secretary of State for Trade and Industry) ilmoitti uusien maakaasuvoimaloiden rakentamislupien rajoittamisen päättymisestä, jonka seurauksena kuusi uutta laitosta saattoi käynnistää toimintansa. Ranskassa investoinnit olivat vuonna 2000 edellisvuoteen verrattuna hieman vähäisemmät, 10 miljoonaa euroa, ja niiden väheneminen jatkuu vuonna Kivihiilen tuotanto väheni tarkasteltavana vuotena huomattavasti vuoteen 1999 verrattuna eli 6,8 prosentilla, ja sen määrä oli 3,3 miljoonaa tonnia. Se keskittyy nykyisin Lothringenin alueelle, jossa toimii kaksi maanalaista tuotantopaikkaa (Merlebach, joka suljetaan lokakuussa 2003, ja La Houve, joka suljetaan heinäkuussa 2005), ja Centre-Midin alueelle, jossa on viisi tuotantopaikkaa ja vain yksi maanalainen kaivos (Gardanne Provencessa). Työntekijöitä on 7 973, joista työskentelee maanalaisissa kaivoksissa. Ainoa louhintaa harjoittava yritys, Charbonnages de France, kuuluu julkiselle sektorille. Jo vuosien ajan jatkunut tuotantokapasiteetin vähentäminen, jonka taustalla ovat erityisesti epäsuotuisat geologiset olosuhteet, on johtanut yli työpaikan menettämiseen vuosina Työmarkkinaosapuolten vuonna 1995 tekemän hiilialan kansallisen sopimuksen mukaan sama kehitys jatkuu tulevina vuosina ja hiilen louhinta Ranskassa on tarkoitus päättää lopullisesti vuonna Ranskan hallitus ei ole voinut vakavien sosiaalisten ja alueellisten ongelmien vuoksi noudattaa päätöksessä N:o 3632/93/EHTY asetettua vuoden 2002 määräaikaa. Tärkeintä kuitenkin on se, että Ranskan viranomaiset ovat ymmärtäneet, ettei Ranskan hiiliteollisuus voi tulla kilpailukykyiseksi keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, ja ne ovat määrätietoisesti sitoutuneet vähentämään tuotantoa edelleen ja sulkemaan tuotantolaitoksia suunnitelmien mukaisesti. Charbonnages de France -yrityksen mukaan tuotantokustannukset ovat Ranskan frangia tonnilta, kun vastaava markkinahinta on 275 Ranskan frangia. Tilintarkastustuomioistuimen äskettäisessä kertomuksessa Ranskan hallitusta kehotettiin viipymättä jatkamaan kaivosten sulkemisohjelmaa ja siinä todettiin, että 233 miljardia Ranskan frangia on maksettu vuosina Valtiontuki Valtiontukea pienennetään ja sen osalta noudatetaan yhteisön oikeudellista kehystä, jonka mukaan ensisijainen tuki myönnetään toimille, joilla rakenneuudistuksen sosiaalisia ja alueellisia seurauksia pyritään kaikin mahdollisin tavoin lieventämään. Jäsenvaltiot, jotka olivat jättäneet uudistamis-, järkeistämisja rakenneuudistussuunnitelmansa komissiolle vuonna 1994 komission päätöksen N:o 3632/93/EHTY mukaisesti, myönsivät vuonna 2000 rahoitustukea kivihiiliteollisuudelle seuraavasti: 4 693,7 miljoonaa euroa Saksalle; kohteet ovat tuki terästeollisuudelle tarkoitetulle koksihiilelle, tuki sähköntuotantoon tarkoitetulle kattilahiilelle sekä kaivostyöläisille maksettava tukipalkkio (Bergmannsprämie). Toimenpiteiden tarkoituksena on kattaa ero tuotantokustannusten ja myyntihintojen välillä. Viimeksi mainitut neuvotellaan vapaasti yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan vastaavanlaatuisen kivihiilen maailmanmarkkinoilla vallitsevan tilanteen perusteella. 1121,1 miljoonaa euroa Espanjalle; tähän kuuluvat käyttötuki, toiminnan vähentämistuki, tuki poikkeuksellisten sosiaalikulujen rahoittamiseksi niiden työntekijöiden hyväksi, jotka ovat menettäneet työpaikkansa Espanjan kivihiiliteollisuuden uudistamisen, järkeistämisen, rakenneuudistuksen ja kaivostoiminnan vähentämisen vuoksi, ja tuki, jolla katetaan kaivosten sulkemisesta aiheutuvia poikkeuksellisia teknisiä kuluja, silloin kun sulkeminen johtuu Espanjan kivihiiliteollisuuden uudistamisesta, järkeistämisestä, rakenneuudistuksesta ja kaivostoiminnan vähentämisestä. 1010,3 miljoonaa euroa Ranskalle; kohteet ovat toiminnan vähentämistuki ja poikkeuksellisten menojen katta- 41

14 miseen tarkoitettu tuki niiden sosiaalietuuksien maksamiseksi, jotka aiheutuvat työntekijöiden siirtämisestä eläkkeelle ennen lakisääteisen eläkeiän saavuttamista, tuki muihin poikkeuksellisiin menoihin uudelleenjärjestelyjen ja järkiperäistämisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden hyväksi, tuki jäljellä oleviin verosäännöksistä, lainsäädännöstä ja hallinnollisista määräyksistä aiheutuviin menoihin, tuki uudelleenjärjestelyjen vuoksi välttämättömiin lisätoimiin, tuki jäljellä olevista, aiemmin toiminnassa olleista kaivoksista aiheutuviin menoihin, tuki teollisuudenalan uudelleenjärjestelystä johtuviin poikkeuksellisiin luontaisiin arvonalennuksiin sekä tuki sellaisten sosiaalimenojen kattamiseksi, joiden syy on kustannusten lisäys, joka johtuu maksajien ja maksuosuuksien määrän vähenemisestä uudelleenjärjestelyjen vuoksi. 142,7 miljoonaa euroa Yhdistyneelle kuningaskunnalle; tuen tarkoituksena on kattaa tuotantokustannusten ja myyntihinnan välinen ero. Myyntihinnasta sovitaan vapaasti osapuolten kesken ottaen huomioon yhteisön ulkopuolisissa maissa tuotettuun vastaavanlaatuiseen hiileen maailmanmarkkinoilla sovellettu hinta. Edellä mainitut tuet on maksettu seuraaville kaivoksille: Longannet, joka kuuluu Mining (Scotland) Ltd -yhtiölle Maltby, joka kuuluu RJB Mining Plc -yhtiölle Rossington, joka kuuluu RJB Mining Plc -yhtiölle Harworth, joka kuuluu RJB Mining Plc -yhtiölle Selby, joka kuuluu RJB Mining Plc -yhtiölle Hatfield, joka kuuluu Hatfield Coal Company Ltd -yhtiölle Blenkinsopp, joka kuuluu Blenkinsopp Collieries Ltd -yhtiölle Bewts, joka kuuluu Bewts Anthracite Co -yhtiölle Tower, joka kuuluu Tower Colliery Ltd -yhtiölle kahdelle avolouhokselle, jotka kuuluvat H. J. Banks & Co. Ltd -yhtiölle eräille avolouhoksille, jotka kuuluvat Ward Brothers Mining Ltd -yhtiölle, Celtic Energy Ltd -yhtiölle ja muille yhtiöille. 3.4 Kivihiiliteollisuuden investointilainat Yhteisön kivihiilikaivosten investointeihin tarkoitettuja lainoja (EHTY:n perustamissopimuksen 54 artiklan ensimmäinen kohta) ja yhteisön hiilenkulutusta edistäville laitoksille tarkoitettuja lainoja ei enää myönnetä, kuten esitetään Euroopan komission tämäntyyppisestä rahoitustoiminnasta antamissa suuntaviivoissa EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon tulevaa päättymistä silmällä pitäen. ( 1 ) Tämän vuoksi yhteisön investointihankkeille ei vuonna 2000 haettu yhtään lainaa. ( 1 ) EYVL C 175,

15 4 Koksaamot 4.1 Investoinnit II Investointimenojen kehitys koksaamoissa vuodesta 1994 (EU-15) (miljoonaa ecua/euroa) Todelliset menot Ennakoidut menot (luokat A + B) Kaivoskoksaamot (A) 15,5 5,6 9,3 20,2 12,3 5,9 4,5 6,4 3,1 Itsenäiset koksaamot (B) 8,8 12,2 10,0 12,2 5,9 3,4 3,8 4,1 Terästeollisuuden koksaamot (C) 40,7 94,6 131,0 120,9 87,5 88,6 152,0 162,3 28,5 Yhteensä 65,0 112,4 150,3 153,3 105,7 97,9 160,3 172,8 31,6 Kokonaisinvestoinnit koksaamoihin lisääntyivät vuonna 2000 huomattavasti, ja ne olivat 160,3 miljoonaa euroa. Kaivoskoksaamoja on enää vain Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Niiden osalta vuoden 2000 menoja korjattiin alaspäin verrattuna edellisvuoden ennusteisiin eli 4,5 miljoonaan euroon. Ennusteet ovat samansuuntaisia. Itsenäisissä koksaamoissa, joiden menot olivat koksaamoiden kokonaismenoista vain 2,4 prosenttia vuonna 2000, investointimenot nousivat edellisvuoteen verrattuna, ja ne olivat 3,8 miljoonaa euroa. Italia ei vastannut kyselyyn. Terästeollisuuden koksaamojen investointimenot Euroopan unionissa lähes kaksinkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna, ja ne olivat 152 miljoonaa euroa. Tämä lisääntyminen johtui pääasiassa Italian menoista, jotka nousivat 79 miljoonalla eurolla. Ennusteet vuodeksi 2001 ovat samansuuntaisia. 43

16 III Tuotantomahdollisuuksien kehitys koksaamoissa vuodesta 1998 (EU-15) Tuotanto Todelliset Tuotantomahdollisuudet Ennakoidut (miljoonaa tonnia) Kaivoskoksaamot (A) 4,3 4,8 6,3 5,9 4,9 3,1 3,1 3,1 3,1 Itsenäiset koksaamot (B) 1,5 0,8 1,9 1,5 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0 Terästeollisuuden koksaamot (C) 29,8 30,2 37,0 34,7 34,5 34,3 33,5 32,7 32,0 Yhteensä 35,6 35,8 45,2 42,1 40,5 38,4 37,6 36,8 36,1 4.2 Tuotanto ja tuotantomahdollisuudet ( 1 ) Koksin tuotanto pysyi vuonna 2000 samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja se oli 35,8 miljoonaa tonnia. Terästeollisuuden rationalisointi Euroopan unionissa ja tuotannon keskittäminen yhä harvempiin tuotantopaikkoihin aiheuttavat kuitenkin pitkällä aikavälillä sen, että teräksen tuotanto ja sen myötä myös koksihiilen tarve vähenevät. ( 1 ) Katso tilastotaulukko 5, sivu 61. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Corus ilmoitti Walesin eteläosassa sijaitsevan Llanwernin tuotantolaitoksen sulkemisesta, minkä johdosta useita koksiuuneja suljetaan. Sen sijaan Redcarin koksaamo jatkaa toimintaansa. Koksin kokonaistuotantokapasiteetti yhteisössä laski 1,6 miljoonalla tonnilla vuonna Saksassa Kaiserstuhlin koksaamo suljettiin joulukuussa 2000, minkä seurauksena koksauskapasiteetti vuodeksi 2001 laski edelleen. Koksin valmistukseen tarkoitetun hiilen käytön pitäisi pysyä vuonna 2001 suurin piirtein vuoden 2000 tasolla, ja lisätarve tyydytetään tuonnilla. 44

17 5 Terästeollisuus 5.1 Yleistilanne Öljyn hinnan nousu heikensi kotitalouksien luottamusta viimeisten kuukausien aikana useimmissa Euroopan maissa. Vaikka autojen rekisteröintimäärät pysyivät edelleen korkeina, ne laskivat vuoden aikana 2,2 prosenttia Länsi-Euroopassa. Kevyiden hyötyajoneuvojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen markkinat ovat kehittyneet Euroopassa myönteisesti, ensiksi mainittujen kasvuprosentti oli 2,7 prosenttia ja toiseksi mainittujen 2,9 prosenttia. Sekä EU:n sisäinen että sen ulkopuolisiin maihin suuntautuva vienti on pysynyt vilkkaana. Kaikkien ajoneuvojen tuotanto nousi Euroopassa yhteensä yhden prosentin. Rakennusalan toiminta jatkui vakaana useimmissa EUmaissa lukuun ottamatta Saksaa, jossa ala kärsi edelleen voimakkaasta taantumasta, ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa teollisuuden toiminta takkusi erityisesti punnan kallistumisen vuoksi. Ranskassa kasvu jopa ylitti kuusi prosenttia, mihin vaikuttivat vuoden 1999 lopun myrskyn aiheuttamat vahingot sekä arvonlisäveron aleneminen, jotka vauhdittivat alan toimintaa. Euroopassa kasvu oli lähellä kahta prosenttia. Euroopan koneenrakennusala kasvoi viidellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kasvu oli erityisen merkittävää viennissä, mikä johtui tärkeimpien markkinoiden elpymisestä nousevan talouden maissa ja euroalueen kilpailuedusta: euron kurssin kehittyminen suhteessa dollariin ja jeniin edisti kiistatta koneenrakennusalan vientiä Länsi-Euroopan ulkopuolelle. Sisäistä kysyntää lisäsivät teollisuustuotannon vauhdittuminen sekä yritysten investoinnit uusiin laitteistoihin. Vaikka euroalueen maat kehittyivät kokonaisuutena erittäin myönteisesti, Yhdistyneessä kuningaskunnassa supistusta oli yksi prosentti, mikä johtui punnan yliarvostuksesta. Saksassa kasvuprosentti oli 7,2, Espanjassa 9, Ranskassa 6,6 ja Italiassa 5,2. Käyttäjäsektorien aktiivisuuden seurauksena teräksen todellinen kulutus Euroopassa oli voimakasta kuluneena vuonna, ja se kasvoi neljä prosenttia. Kysynnän kiihtyminen vuoden ensimmäisellä puoliskolla johti varastojen paisumiseen myynti- ja jalostusportaassa. Tätä suuntausta vahvisti tuonnin tulva yhteisön ulkopuolisista maista. Koko vuoden osalta teräksen todettavissa oleva kulutus ylitti tosiasiallisen tarpeen useimmissa EU:n maissa. 5.2 Investointimenot Investointien kehitys teräsalalla Investointien määrä pysyi vuonna 2000 korkealla tasolla, kuten kahtena edeltävänä vuonna; määrä oli 4 427,3 miljoonaa euroa, eli kasvua oli 4,6 prosenttia. Menot keskittyivät enemmän valssaamoihin kuin tuotantoprosessin alkuvaiheisiin, mikä heijastaa tuotantokapasiteetin kasvua erityisesti kylmävalssaus- ja sinkityslinjojen osalta. United Kingdom 49 Suomi/Finland 36 Portugal 66 Kuvio 1. Investointien vaihtelu edellisen vuoden ennusteisiin verrattuna. Österreich 1 Belgique/België 5 EU-15 EU-15 5 Sverige 3 Nederland 10 Ireland 0 France 3 Luxembourg 23 Italia 26 España 13 Deutschland 5 Elláda 87 Danmark % Luokkien A ja B investointimenot (miljoonaa ecua/euroa) ( 1 ) 1996 ( 1 ) 1997 ( 1 ) 1998 ( 1 ) 1999 ( 1 ) 2000 ( 1 ) 2001 ( 1 ) 3 106, , , , , , , , ,3 ( 1 ) EU

18 Tosiasiallisten ja arvioitujen menojen ero on +4,6 prosenttia. Tosiasialliset menot ovat olleet arvioituja menoja suuremmat kaikissa maissa paitsi Belgiassa, Portugalissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vuoden 2001 menoennusteet ennakoivat laskua ( 8,5 %) verrattuna vuoteen Kokonaismenot ovat 4 051,3 miljoonaa euroa, ja Suomelle ennustetaan merkittävää kasvua (+188,5 miljoonaa euroa). Varovaisempaa kasvua ennustetaan Ranskalle (+43,4 miljoonaa euroa) ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (+54,9 miljoonaa euroa). Kaikkien muiden EU:n jäsenvaltioiden investoinnit ovat laskussa. Viidentoista jäsenvaltion EU:n kokonaisinvestoinnit jakautuvat tuotantovälineittäin vuosina 1999, 2000 ja 2001 seuraavasti: Kuviosta ilmenee, että investoinnit pienenivät vuosien 2000 ja 2001 välillä, ja kokonaisinvestointien jakautumisessa tuotantovälineittäin on havaittavissa seuraavat piirteet: harkkoraudan valmistus (koksaamot, sintraamot, masuunit): 12 ja 13 prosentin välillä kokonaisinvestoinneista, joista suurin osa masuuneihin happiterästehtaat: 5,7 prosenttia investoinneista vuonna 1999, osuus kasvaa 7,7 prosenttiin vuonna 2001 sähköterästehtaat: 5,8 prosenttia investoinneista vuonna 1999, osuus kasvaa 8,3 prosenttiin vuonna 2001 jatkuva valu: 4,8 prosenttia investoinneista vuonna 1999, osuus kasvaa 9,1 prosenttiin vuonna 2001 kylmävalssaamot: 10,2 prosenttia investoinneista vuonna 1999, osuus kasvaa 11,1 prosenttiin vuonna 2001 pinnoituslaitokset: 16,4 prosenttia investoinneista vuonna 1999, osuus laskee 7,1 prosenttiin vuonna 2001 sähköntuotanto ja muut investoinnit: 20,2 prosenttia vuosina 1999 ja 2000 sekä 17,3 prosenttia vuonna 2001 pitkien tuotteiden kuumavalssaamot: laskua 8,6 prosentista vuonna ,3 prosenttiin vuosina 2000 ja 2001 levytuotteiden kuumavalssaamot: laskua 13,7 prosentista vuonna ,9 prosenttiin vuonna 2001, vuonna 2000 vähimmäistaso on 9,8 prosenttia Investointien jakautuminen tuotantolaitoksittain Kun investointimenoja tarkastellaan tuotantolaitoksen tyypin mukaan, voidaan esittää seuraavat havainnot: Terästeollisuuden koksaamot Koksaamojen investointimenot nousivat vuoden ,3 miljoonasta eurosta 162,3 miljoonaan euroon vuonna Belgiassa investoinnit on päätetty; investointimenoja odotetaan Ruotsissa pääasiassa koksiuunijärjestelmien osalta (noin 12,5 miljoonaa euroa vuonna 2001). Koksin enimmäistuotantokapasiteetti vähenee jatkuvasti 34,7 miljoonasta tonnista vuonna 1999 aina 32 miljoonaan Kuvio 2. EU:n 15 jäsenvaltion kokonaisinvestointien jakautuminen tuotantovälineittäin. EU-15 (miljoonaa euroa) , , , ,4 366,1 33,8 782,8 71,5 136,5 693,8 433,5 434,6 364,4 24,0 802,4 91,7 177,1 477,1 471,2 431,9 483,7 335,6 16,3 603,3 97,8 227,5 287,8 449,6 368, Koksaamot 2. Sintraamot 4. Masuunit 5. Happiterästehtaat 6. Sähköterästehtaat 8. Jatkuva valu 16. Kylmävalssaamot 17. Pinnoituslaitokset 18. Muut valssaamot 20. Sähkövoimalat jne ,9 245,7 242,2 279,8 81,7 82,3 260,8 340,9 329,4 80,3 151,9 336,3 322,0 299,6 62,7 162, Muut 23. Pitkien tuotteiden valssaamot 24. Levytuotteiden valssaamot 46

19 IV Investointimenot, luokat A ja B Terästeollisuus, EU-15 yhteensä (suhteelliset osuudet) % Toteutuneet Ennusteet Koksaamot 2,1 1,9 3,4 4,0 3,2 Sintraus ja pelletointi 2,4 1,9 1,8 1,5 1,9 Masuunit 6,3 6,6 7,4 7,4 4,5 Happiteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 4,4 5,7 7,7 7,9 4,6 Välisumma Nestemäinen vaihe Integroitu valmistus 15,2 16,2 20,4 20,9 14,2 Suora murskaus 0,0 0,1 0,0 0,2 7,3 Sähköteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 6,2 5,8 5,9 8,3 8,6 Välisumma Nestemäinen vaihe Sähkötekninen valmistus 6,2 5,9 5,9 8,5 15,9 Jatkuva valu 6,8 4,8 9,8 9,1 3,6 Puolivalmistevalssaamot 0,9 0,8 0,5 0,4 0,1 Karkeat ja keskikarkeat valssaamot 5,0 4,4 3,3 3,3 3,2 Hienovalssaamot 2,5 2,2 2,8 3,1 1,7 Lankavalssaamot 1,5 2,0 2,1 1,9 1,8 Leveän nauhan kuumavalssaamot 11,8 11,2 7,6 9,8 8,4 Kapean nauhan kuumavalssaamot 0,9 0,4 0,3 0,2 0,3 Levyjen kuumavalssaamot 2,7 2,0 1,9 1,9 1,1 Leveän nauhan kylmävalssaamot 11,4 10,2 10,6 11,1 21,4 Muut menot 4,1 3,2 4,0 5,6 5,3 Välisumma Valssaamot 40,8 36,6 33,2 37,3 43,2 Pinnoituslaitokset 10,1 16,4 10,8 7,1 9,1 Voimalat jne. sekä muut 20,9 20,2 20,2 17,3 14,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yhteensä (miljoonaa ecua) 4 206, , , , ,9 tonniin vuonna 2004, mikä vastaa ilmoitettuja sulkemisia Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä koksin prosenttiosuuden pienenemistä raudantuotannossa, joka liittyy hiilipölyn syöttömenetelmän käyttöönottoon Sintraamot Sintraukseen ja panosten valmistukseen liittyvät menot vähenevät tasaisesti vuodesta 1999 (81,7 miljoonaa euroa) vuoteen 2001 (62,7 miljoonaa euroa). Menojen on kuitenkin ilmoitettu kasvavan huomattavasti vuonna 2000 Italiassa (+23,7 miljoonaa euroa) ja Ranskassa (+11,7 miljoonaa euroa) sekä vähäisessä määrin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (+1,1 miljoonaa euroa). Enimmäistuotantokapasiteetti laskee 119,1 miljoonaan tonniin vuosina ; lukua on tarkistettu ylöspäin edellisvuodesta Masuunit Masuuneja koskevat investoinnit pysyvät korkeina, noin 300 miljoonassa eurossa. Vuonna 2000 menot ovat merkittäviä Ruotsissa (99,5 miljoonaa euroa), ja vuonna 2001 kasvu on huomattavaa Ranskassa (+63,5 miljoonaa euroa), Italiassa (+47,6 miljoonaa euroa) ja Itävallassa (34,5 miljoonaa euroa). Menot koostuvat tuotantovälineiden kunnossapidosta ja/tai uudistamisesta (hiilipölyn syöttömenetelmä, masuunien oh- 47

20 V Investointimenot, luokat A ja B Terästeollisuus, EU-15 yhteensä (suhteelliset osuudet) % Toteutuneet Ennusteet Koksaamot 16,9 13,7 12,0 17,0 19,4 22,6 Sintraus ja pelletointi 8,8 15,8 11,9 9,0 7,5 13,3 Masuunit 50,6 41,4 40,8 36,9 35,8 31,8 Happiteknistä valmistustapaa käyttävät terästehtaat 23,7 29,1 35,2 37,1 37,3 32,3 Välisumma Nestemäinen vaihe Integroitu valmistus % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 (miljoonaa ecua) 704,5 637,4 685,1 892,1 837,2 453,3 Karkeat ja keskikarkeat valssaamot 53,4 55,7 51,4 40,3 39,9 48,2 Hienovalssaamot 19,9 27,4 25,0 33,8 37,1 24,8 Lankavalssaamot 26,7 16,9 23,6 25,8 22,9 27,0 Välisumma Valssaamot Pitkät tuotteet % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 (miljoonaa ecua) 221,4 378,7 366,1 364,4 335,6 214,5 Leveän nauhan kuumavalssaamot 38,6 44,1 47,0 37,4 42,7 26,9 Kapean nauhan kuumavalssaamot 1,1 3,5 1,8 1,4 0,9 0,8 Levyjen kuumavalssaamot 12,2 10,1 8,4 9,2 8,2 3,6 Leveän nauhan kylmävalssaamot 48,1 42,4 42,8 52,0 48,2 68,7 Välisumma Valssaamot Litteät tuotteet % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 (miljoonaa ecua) 1 012, , ,9 905,7 933,3 994,1 jauksessa käytettävät tietokonejärjestelmät) sekä ympäristönsuojelutoimenpiteiden lisäämisestä. Kuvio 3. Malmiagglomeraattien ja harkkoraudan enimmäistuotantokapasiteetin kehitys. Harkkoraudan tuotanto oli 94,4 miljoonaa tonnia vuonna 2000 eli 1,4 miljoonaa tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna, kun taas enimmäistuotantokapasiteettia tarkistettiin jälleen kerran alaspäin eli 106,1 miljoonaan tonniin vuonna Käyttöaste pysytteli vuonna 2000 kuitenkin korkealla, 86,4 prosentissa Terästehtaat kilotonnia Malmiagglomeraatit Harkkorauta Terästehtaiden investoinnit kasvoivat 487,0 miljoonasta eurosta vuonna ,4 miljoonaan euroon vuonna 2000 eli 21,5 prosenttia. Kasvu jakautui siten, että happiterästehtaiden osuus oli 55,9 prosenttia ja sähköterästehtaiden 44,1 prosenttia investoinneista. Italia, Saksa ja Itävalta investoivat eniten, yli 100 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2001 Italia ennustaa edelleen yli 150 miljoonan euron menoja. Sitä seuraavat Suomi (132,7 miljoonaa euroa), Ranska, Saksa ja Belgia, jotka investoivat yli 50 miljoonaa euroa. Teräksen kokonaistuotanto oli vuonna 2000 Euroopan unionissa 162,5 miljoonaa tonnia, eli tuotanto kasvoi 4,2 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Suuntaus on sama kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jotka ovat vähentäneet tuotantoaan huomattavasti. 48