Suomessa on elossa tätä nykyä yli elinsiirtopotilasta,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa on elossa tätä nykyä yli 2 500 elinsiirtopotilasta,"

Transkriptio

1 Elin- ja kudossiirrot Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa Heikki Mäkisalo, Helena Kastarinen ja Osmo Saarelma Elinsiirtopotilasta seurataan pääasiallisesti erikoissairaanhoidossa. Siirretyn elimen toiminta ja hyljinnänestolääkitys edellyttävät osaamista, joka on keskitetty elinsiirroista huolehtiviin yksiköihin. Siirteen toiminnan vakiinnuttua potilaan terveydellisiin ongelmiin tulee kuitenkin suhtautua kuten muunkin väestön sairauksiin. Nämä ongelmat ratkeavat parhaiten perusterveydenhuollossa, jossa omalääkäri tuntee potilaansa taustat mahdollisimman hyvin. Konsultaatioreitin keskussairaalan erikoislääkärille tulee kuitenkin olla sujuva. Suomessa on elossa tätä nykyä yli elinsiirtopotilasta, joista valtaosalla on munuaissiirre (Salmela ym., tässä numerossa). Elinsiirtopotilaan erityisongelmat kasaantuvat ensimmäiselle siirronjälkeiselle vuodelle, jolloin hän on pääasiallisesti erikoissairaanhoidon vastuulla. Vähitellen potilas palaa kuitenkin normaaliin elämäänsä ja usein myös entiseen työhönsä. Tässä vaiheessa useimpia terveysongelmia voidaan hoitaa kuten muillakin potilailla. Joitakin erityistilanteita kuitenkin esiintyy. Hyljinnänestolääkitykseen liittyvät ongelmat Jos elinsiirre toimii moitteettomasti ja potilas on täysin toipunut leikkauksesta, hän poikkeaa muusta väestöstä lähinnä vain hyljinnänestolääkityksen suhteen. Elinsiirtopotilaan ylläpitolääkitys muodostuu tyypillisesti 2 3 lääkkeestä, syklosporiinista tai takrolimuusista, joka on yhdistetty atsatiopriiniin tai mykofenolaattimofetiiliin. Lisäksi useimmilla potilailla on pieniannoksinen glukokortikoidilääkitys. Lääkkeiden vaikutusmekanismit ja tärkeimmät haittavaikutukset on esitetty toisaalla tässä numerossa (Isoniemi ja Jalanko). Lääkitys on runsaimmillaan heti siirron jälkeen, joten suurimmat ongelmat ja komplikaatiot ilmaantuvat siirronjälkeisten viikkojen ja kuukausien aikana. Kortikosteroideihin liittyy hyljinnänestolääkkeistä eniten haittoja, minkä vuoksi niistä pyritään yhä useammin eroon kaikkien elinsiirtojen jälkeen. Syklosporiinin ja takrolimuusin haittavaikutuksista hankalin on munuaistoksisuus kaikkien elinsiirtomuotojen yhteydessä. Suomessa maksansiirtopotilaista kaksi ja sydämensiirtopotilaista yksi on saanut myöhemmin munuaissiirteen ja useampi potilas on ajautunut dialyysihoitoihin. Lisäksi tätä ongelmaa ennakoiden on 13 potilaalle tehty samanaikaisesti maksan- ja munuaisensiirto erillisen munuaissairauden vuoksi. Munuaisten toiminta korjaantuu usein jonkin verran, jos syklosporiini- tai takrolimuusilääkitystä voidaan vähentää. Lääkemuutokset on syytä suunnitella ja tehdä aina elinsiirtoyksikössä tai yhteistyössä sen kanssa. Pitkällä aikavälillä paheneva hyljinnänestolääkitykseen liittyvä ongelma on valtimonkovettumistaudin kehittyminen (McKay ym. 1996). Sydäntapahtumien vähentämiseksi kaikille potilaille pyritään aloittamaan asetyylisalisyylihappolääkitys. Hyperlipidemiaa esiintyy suurimmalla osalla elinsiirtopotilaista, ja statiini- Duodecim 2004;120:

2 lääkityksen voisi odottaa hyödyttävän heistä useimpia. Hoitotavoitteet ovat samat kuin muissakin riskiryhmissä, seerumin kolesterolipitoisuus alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 3 mmol/l. Yhteisvaikutusten suhteen turvallisia valmisteita ovat esimerkiksi pravastatiini, simvastatiini ja fluvastatiini, joskin syklosporiinilääkityksen yhteydessä annosten tulisi olla suositusten alarajalla (Åsberg 2003). Seuranta-aikojen pidentyessä myös pahanlaatuisten kasvainten riski suurenee immunosuppression vaikutuksesta. Laajassa munuaisensiirtopotilaan aineistossa riski ei ollut vielä suurentunut alle seitsemän vuoden seurannassa (Bustami ym. 2004), mutta viidentoista vuoden seurannassa riski on kuitenkin todettu jo 2,7- kertaiseksi ja muiden ihosyöpien kuin melanooman osalta peräti 20-kertaiseksi (Kyllönen ym. 1994). Taulukko 1. Syklosporiinin ja takrolimuusin merkittävimmät lääkeaineinteraktiot (Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset 2004). Syklosporiinin tai takrolimuusin pitoisuutta suurentavat pienentävät Flukonatsoli Fenytoiini Itrakonatsoli Rifampisiini Erytromysiini Barbituraatit 1 Diltiatseemi Karbamatsepiini Allopurinoli 1 Oktreotidi 1 Verapamiili Oraaliset ehkäisyvalmisteet Nifedipiini Klaritromysiini Etinyyliestradioli 1 Yhteisvaikutus ainakin syklosporiinin kanssa Hyljinnänestolääkityksen interaktiot Hyljinnänestolääkkeillä on merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (taulukko 1). Syklosporiinin ja takrolimuusin pitoisuuksiin vaikuttavat sytokromi P-450-entsyymien induktorit ja estäjät (Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset 2004). Ongelmallisinta on veren hyljinnänestolääkepitoisuuden pieneneminen, joka altistaa potilaan hyljintäreaktiolle. Jos siirre toimii hyvin, voidaan useimpia lääkeaineita käyttää lääkeaineinteraktiot huomioiden (taulukko 2). On arvioitu, että esimerkiksi flukonatsolihoitoa aloitettaessa syklosporiini- tai takrolimuusiannosta tulisi vähentää noin 25 % ja itrakonatsolin käytön yhteydessä jopa 50 %. Terbinafiinin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä (Back ja Tjia 1991). Varovaisuutta on siis noudatettava suunniteltaessa esimerkiksi kynsisienen hoitoa. Samasta syystä makrolidiantibioottien käyttöön on syytä suhtautua pidättyvästi. Induktorivaikutuksen vuoksi epilepsialääkkeiden käytön yhteydessä syklosporiini- ja takrolimuusiannoksia on usein lisättävä merkittävästi. Uutta lääkitystä suunniteltaessa mahdolliset yhteisvaikutukset on aina tarkistettava, ja lääkkeiden valinnassa ja annoksissa on huomioitava myös munuaisten toiminnan heikkeneminen. Luuydintok- Taulukko 2. Esimerkkejä elinsiirtopotilaalle turvallisista lääkkeistä. Mikrobilääkkeet Penisilliinit Kefalosporiinit 1 (huom. kuitenkin munuaisten heikentynyt toiminta) Sulfonamidit 1 Trimetopriimi 1 Fluorokinolonit 1 Metronidatsoli Klindamysiini Maksolidit (lyhyt kuuri) (Val)asikloviiri Sydän- ja verisuonilääkkeet Beetasalpaajat Kalsiuminsalpaajat ACE:n estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat 1 Statiinit 2 Kipulääkkeet Tramadoli Dekstropropoksifeeni Parasetamoli muille paitsi maksansiirtopotilaille Tulehduskipulääkkeet (myös koksibit) 1 varovaisuutta noudattaen Psyykenlääkkeet Yleensä turvallisia 1 Alentunut munuaisten toiminta huomioitava 2 Mahdollinen lihastoksisuus huomioitava syklosporiinin kanssa käytettäessä 1382 H. Mäkisalo ym.

3 sisia lääkeaineita, kuten allopurinolia, ei suositella yhdistettäväksi atsatiopriiniin eikä mielellään myöskään mykofenolaattimofetiiliin. Ainakin takrolimuusin tiedetään voivan muuttaa steroidipohjaisten raskaudenehkäisyvalmisteiden tehokkuutta, ja tämä on hyvä ottaa huomioon ehkäisytapaa suunniteltaessa. Elinsiirtopotilaan myöhäisvaiheen infektiot Hyljinnänestolääkitys heikentää erityisesti soluvälitteistä immuniteettia. Niinpä elinsiirtopotilaiden ongelmana ovat ensi kuukausina herpesvirukset kuten herpes simplex -virus, sytomegalovirus (CMV), Epstein Barrin virus ja eräät opportunistiset mikrobit, kuten sienet ja listeria. Elinsiirtopotilailla ei sen sijaan esiinny granulosytopeniaa, joten sepsisten suhteen infektioiden vaara on huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi onkologisilla syöpäpotilailla. Lähinnä CMV-infektion ehkäisemiseksi munuaisen- ja maksansiirtopotilaiden riskiryhmissä on siirrytty profylaktiseen valgansikloviirilääkitykseen 3 6 kuukauden ajaksi. Kaikki sydämen- ja keuhkonsiirtopotilaat saavat profylaksin ja tietyt riskiryhmät aina siirronjälkeisen vuoden loppuun asti. Trimetropriinisulfaa tai pentamidiini-inhalaatioita annetaan Pneumocystis cariniin aiheuttaman keuhkokuumeen ehkäisemiseksi keuhkonsiirron jälkeen pysyvästi, muiden siirtojen jälkeen 4 6 kuukauden ajan. Vähitellen immunosuppressiotason laskiessa potilaan taudinaiheuttajat alkavat olla samoja kuin muussakin väestössä. Potilaan kotiutuessa elinsiirron jälkeen häntä neuvotaan ottamaan tulehdusoireiden ilmaannuttua heti yhteyttä alueen keskussairaalaan. Alkavaa tulehdusta osataan usein epäillä tiheän laboratorioseurannan perusteella jo oireettomassa vaiheessa. Taudinaiheuttajat voivat olla poikkeuksellisia ja tauti nopeasti etenevä, jolloin eri erikoisalojen apua tarvitaan ehkä nopeastikin. Lämmön nousu ja CRP-pitoisuuden kasvu voivat olla infektion vaikeusasteeseen nähden vähäisiä. Ensimmäisten siirronjälkeisten kuukausien aikana hoitoarvio on syytä tehdä aina erikoissairaanhoidossa, vaikka tulehdus vaikuttaisi vaarattomalta. Kun siirrosta on kulunut yli vuosi ja siirteen toiminta on moitteetonta, voidaan tavallisia tulehduksia hoitaa myös terveyskeskuksessa. Näitä ovat mm. kuumeeton virtsatietulehdus, ylähengitystietulehdus, poskiontelontulehdus ja silmän sidekalvon tulehdus. Tällöinkin kannattaa konsultoida herkästi potilasta hoitavaa keskussairaalaa. Antibioottien valinnassa on otettava huomioon edellä mainitut yhteisvaikutukset hyljinnänestolääkityksen kanssa ja siirtopotilailla tavallinen munuaisten vajaatoiminta. Vakavampien tulehdusten kuten keuhkokuumeen, kuumeisen virtsatieinfektion ja ihoinfektioiden hoito kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Elinkohtaiset ongelmat Munuaisensiirto. Muiden elinsiirtojen tapaan myös munuaisensiirtoa seuraavista äkillisistä hyljintäreaktioista yli 90 % tapahtuu ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Myöhemmät reaktiot johtuvat yleensä immunosuppression liiallisesta vähentämisestä. Munuaissiirre on sydän- ja keuhkosiirteen tapaan altis krooniselle hylkimiselle (Koskinen ja Lemström, tässä numerossa), joka ilmenee tavallisesti tasaisesti suurenevana kreatiniinipitoisuutena. Koska munuaisensiirto on aina elektiivinen toimenpide, potilaat on ehditty valmistella huolellisesti ja infektiopesäkkeet on hoidettu. Tästä syystä bakteeri- ja sieni-infektiot ovat suhteellisen harvinaisia varhain siirron jälkeen. Lähes kolmasosalla munuaisensiirtopotilaista esiintyy kuitenkin takaisinvirtauksesta aiheutuvia virtsatietulehduksia myöhäisvaiheessa, ja aiheuttajat ovat yleensä samoja kuin muussa väestössä. Virtsatietulehdukset tulee havaita ja hoitaa tehokkaasti, koska niihin liittyy herkästi pyelonefriitti, sepsis tai relapseja (McKay ym. 1996). Munuaissiirteen myöhäisongelmia voivat olla myös virtsankulun estyminen ja munuaisvaltimoahtauma. Hoitoa vaativia virtsanjohtimen ahtaumia on esiintynyt omassa aineistossamme arpimuodostuman tai imunestekertymän aiheuttamana 2,7 %:lla (Mäkisalo ym. 1997). Ahtauma voi kehittyä tai uusia vuosienkin kuluttua onnistuneen hoidon jälkeen. Imunestekertymä eli lymfoseele voi aiheuttaa myös raajan tur- Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1383

4 poamista. Se hoidetaan parhaiten kanavoimalla laparoskooppisesti vatsaonteloon. Kreatiniinipitoisuuden suurentuessa epäselvästä syystä on aina tehtävä siirteen kaikututkimus munuaisaltaan laajenemisen toteamiseksi, koska pitkään jatkunut virtsankulun osittainen estyminen saattaa johtaa siirteen menetykseen. Kreatiniiniarvon suurenemisen tai vaikeahoitoisen verenpainetaudin taustalla voi olla myös siirteen valtimon ahtautuminen. Ahtauma on usein laajennettavissa ja hoidettavissa sisäistutteen avulla radiologisesti. Perussairaus voi joissakin tapauksissa uusia siirteeseen ja ilmetä varhaisvaiheessa proteinuriana. Näitä sairauksia ovat mm. diabeettinen nefropatia, fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi ja membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti. Maksasiirteen hylkimisreaktiot painottuvat ensimmäisten kolmen siirronjälkeisen kuukauden ajalle ja hoituvat hyvin glukokortikoidilääkityksellä. Myöhäisvaiheen hylkimisreaktio voi olla salakavala ja suurentaa vain kohtalaisesti aminotransferaasiarvoja. Hoidoksi saattaa riittää syklosporiinin ja takrolimuusin lisääminen, mutta vastetta lääkityksen muutokseen on seurattava tiheästi, kunnes maksa-arvot taas normaalistuvat. Maksansiirroissa vaikeimmat infektiot todetaan yleensä jo sairaalassa ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana, mutta esimerkiksi vatsaontelon nestekertymät voivat infektoitua tämänkin jälkeen. Erilaiset siirtoon ja maksasairauteen liittyvät komplikaatiot sekä munuaisten vajaatoiminta lisäävät opportunististen infektioiden uhkaa. Infektiokomplikaatiot ovatkin maksansiirtopotilaiden tärkein kuolinsyy. CMV voi aiheuttaa yleisinfektion ohella tulehduksen siirteessä ja aiheuttaa ongelmia useiden kuukausien ajan. Maksansiirtopotilaan myöhemmistä erityisongelmista tavallisimpia ovat sappitieahtautumat, lihavuuteen liittyvä maksan rasvoittuminen ja perustaudin lähinnä C-hepatiitin tai primaarisen biliaarikirroosin uusiminen. Lievät sappitieahtaumat ilmenevät alkalisen fosfataasin aktiivisuuden tasaisena lisääntymisenä ennen sappiteiden mahdollista laajenemista. Hoidoksi saattaa tässä vaiheessa riittää ursodeoksikoolihappo, mutta vaikeammat ahtaumat joudutaan hoitamaan endoskooppisesti tai kirurgisesti. Sydämen- ja keuhkonsiirrot. Sydämen- ja keuhkonsiirtoryhmä on laatinut lääkehoito- ja seurantaoppaan, joka on hyvä apu potilaiden kanssa työskenteleville. Suurin osa myöhäisongelmista liittyy näidenkin siirtojen osalta lääkitykseen, ja alkuvaiheen tärkein kuolinsyyryhmä ovat infektiot. Keuhkonsiirron jälkeen potilaat saavat voimakkaamman hyljinnänestolääkityksen kuin muiden elinsiirtojen jälkeen, minkä vuoksi monet lääkitykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Vaikka äkillinen hylkiminen ajoittuu tavallisesti kuuden siirronjälkeisen kuukauden ajalle, myöhemminkin ilmaantuvaan hylkimiseen on osattava varautua. Esimerkiksi Webberin ym. (2003) aineistossa 25 %:lle sydänsiirteen saaneista lapsista ilmaantui hyljintäreaktio vielä vuoden jälkeen siirrosta, ja myöhäiskuolleisuus kohdistui juuri näihin potilaisiin. Muuten infektioiden aiheuttajat ovat pääasiassa samoja kuin muidenkin elinsiirtojen jälkeen. Kun vuosi on kulunut siirrosta, pääasialliseksi kuolinsyyksi nousee keuhkonsiirroissa pienten ilmateiden ahtautuminen (Salmela ym., tässä numerossa) ja sydämensiirroissa sepelvaltimoahtauma (Hosenpud ym. 1992), joita molempia pidetään kroonisen hyljinnän ilmentyminä. Näiden tilojen ehkäisemiseksi hyljinnänestolääkitys on optimoitava, verenpainetauti ja hyperlipidemia hoidettava aktiivisesti ja CMV-infektiot ehkäistävä (Kobashigawa ym. 1995). Taulukossa 3 on esitetty tilanteet, joissa sydämensiirtopotilas on syytä lähettää heti elinsiirtoyksikköön (Wagoner 1997). Lasten elinsiirrot Lapset ovat elinsiirtopotilaina erikoistuneiden lastenlääkärien hyvässä hoidossa, mutta potilasmäärien lisääntyessä he alkavat tarvita myös perusterveydenhuollon palveluita. Periaatteessa eri elinryhmien ongelmat ovat samoja kuin aikuisilla. Vaikka infektiot ovat pääasiallisin komplikaatioiden ja kuolleisuuden syy, esimerkiksi maksan- ja munuaisensiirtopotilailla esiintyi ko H. Mäkisalo ym.

5 Taulukko 3. Syitä, jonka vuoksi on konsultoitava sydämensiirtoyksikköä. Epäily akuutista hyljinnästä selittämätön kuume hypotensio väsymys, hengenahdistus Siirteen toimintahäiriöt Munuaisten toiminnan heikkeneminen Komplisoituneet infektiot tai epäselvä kuumeilu Sydäntapahtumat Epäily vatsan alueen vaikeista komplikaatioista Syöpä (ihosyöpiä lukuun ottamatta) Lääkitykseen liittyvät ongelmat Hoitomyöntyvyysongelmat timaisessa aineistossa jopa vähemmän ylempiä hengitystieinfektioita kuin muilla samanikäisillä (Their ym. 2000). Tavallisin infektioista oli välikorvan tulehdus. Sairaalahoitoon päädyttiin ottamaan vain 4 % infektiopotilaista ja 12 % niistä, jotka kärsivät toisesta tyypillisestä ongelmasta pahoinvoinnista ja ripulista. Myöhäisvaiheen bakteeri-infektiot olivat harvinaisia; munuaisensiirtopotilaiden tärkein ongelma olivat virtsatieinfektiot. Koska lapset eivät näytä saavan muita herkemmin hengitystieinfektioita, ainakin maksan- ja munuaisensiirron jälkeen lapset voidaan päästää esimerkiksi päivähoitoon jo parin kuukauden kuluttua siirrosta. Muita vähäisempiä ongelmia lapsilla ovat mm. syylät ja sammas. Elinsiirron jälkeinen seuranta Potilasta seurataan elinsiirtoyksikössä yleensä noin 2 3 viikkoa munuaisen- ja sydämensiirron ja 3 4 viikkoa maksan- ja keuhkonsiirron jälkeen, minkä jälkeen hän siirtyy omaan sairaalaansa jatkohoitoon. Seurantaohjelmissa voi esiintyä jonkin verran sairaalakohtaista vaihtelua. Siirteen toiminnan tarkistamista suositellaan kerran viikossa ensimmäisen sairaalahoidon jälkeisen kuukauden aikana ja sen jälkeen joka toinen viikko kahden kuukauden ajan. Osa maksan- ja munuaisensiirtopotilaiden seurantakäynneistä voi ensimmäisten viikkojen jälkeen ja välimatkojen mukaan olla laboratoriokäyntejä, joihin liittyy puhelinyhteys. Tämän jälkeen laboratorio- ja vastaanottokäyntejä harvennetaan tilanteen mukaan. Eurooppalaisen suosituksen mukaan munuaisensiirtoa seuraavan vuoden jälkeen laboratorioarvot tulisi tarkistaa vähintään kahden tai kolmen kuukauden välein ja järjestää vastaanottokäynnit 4 6 kuukauden välein (European Best Practice Guidelines 2002). Kaukana sairaalasta asuvien munuaisensiirtopotilaiden seurantakäynneistä osa on siirretty perusterveydenhuoltoon silloin, kun siirrosta on kulunut yli kymmenen vuotta ja siirre toimii hyvin. Terveyskeskusten käyntitiedot on syytä kuitenkin lähettää hoitavalle nefrologille ja elinsiirtoyksikön arkistoihin. Jos potilaalla on kuitenkin pitoisuusmäärityksiä vaativa syklosporiini- tai takrolimuusipohjainen lääkitys, määritykset on tehtävä joka tapauksessa 3 4 kuukauden välein. Tämä on myös sopiva pitkäaikaisseurantaväli maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtopotilaille. Seurantakäyntien yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. siirteen toimintaan, verenkuvaan, maksan toimintaan, elektrolyyttitasapainoon ja hyljinnänestolääkityksen pitoisuuksiin (taulukko 4). Lisäksi huomioidaan lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset mm. sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Vastaanottokäynneillä mitataan verenpaine, syketaajuus ja paino. Luuston tiheysmittauksia suositellaan tehtäväksi jo ennen siirtoa, ja bisfosfonaattilääkitys tulisi aloittaa herkästi ainakin sydämen-, keuhkonja maksansiirtopotilaille jo tässä vaiheessa. Siirron jälkeen lääkitystä jatketaan tiheysmittausten perusteella. Maksansiirtopotilaille myös estrogeenilaastarihoidot on todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi osteoporoosin ehkäisy (Isoniemi ym. 2001). Nykyisin on usein tapana ottaa vuoden kuluttua munuaisensiirron jälkeen kudosnäyte siirteestä sen tilan ja lääkityksen tason arvioimiseksi. Siirteen toimintaa seurataan myös kaikukuvauksella, mielellään verenkierto-olosuhteet arvioiden, alkuvaiheessa tiheämmin ja pitkäaikaisseurannassa 1 2 vuoden välein. Samalla tarkistetaan munuaisensiirtopotilaiden omien jäljellä olevien munuaisten tila mm. syövän pois sulkemiseksi. Potilaan tutkimisessa kiinnitetään Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1385

6 Taulukko 4. Munuais- ja maksansiirtopotilaan seurantakokeet erikoissairaanhoidossa. Munuaisten toiminta Seerumin tai plasman kreatiniini ja urea Virtsan sedimentti, viljely ja liuskatesti Virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde (tai vuorokausivirtsan proteiinipitoisuus) Kreatiniinipuhdistuma, plasman kystatiini C tai glomerulusten suodatusnopeus isotooppitutkimuksella (GFR) vuosittain Verenkuva Perusverenkuva Täydellinen verenkuva 1 2 kertaa vuodessa Maksan toiminta Aminotransferaasit Alkalinen fosfataasi Bilirubiini, INR, albumiini (maksapotilaat) Elektrolyytti- ja mineraalitasapaino Natrium, kalium Kalsium, fosfori Happo-emästasapaino Hyljinnänestolääkityksen pitoisuus Syklosporiinin jäännös- tai huippupitoisuus 2 tunnin kuluttua otosta Takrolimuusin jäännöspitoisuus Sirolimuusin jäännöspitoisuus Muita Kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit Veren glukoosi, HbA 1c C-reaktiivinen proteiini Lisäkilpirauhashormonin pitoisuus munuaispotilailla vuosittain Uraatti Lisäksi Siirteen ja omien munuaisten kaikututkimus vuosittain Keuhkokuva ja EKG vuosittain Luustontiheysmittaus 1 3 vuoden välein huomiota sydämen ja verisuoniston tilaan ja etsitään mahdollisia pahanlaatuisia kasvaimia (Kyllönen ym. 1994). Siirron jälkeenkin potilaalla voi olla lääkitystä vaativa verenpainetauti, ja diabeteksen hoito hankaloituu usein glukokortikoidin, syklosporiinin ja takrolimuusin käytön myötä. Potilaita hoitavat nefrologit tai gastroenterologit ottavat seurantakäynneillä yleensä kantaa useimpiin sisätautiongelmiin, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Lähettäminen erikoissairaanhoitoon Äkillinen hyljintä hoidetaan suurennetulla kortikosteroidiannoksella ja aina vasta siirteen histologisen tutkimuksen jälkeen. Hyljintää on osattava epäillä herkästi, ja epäilyyn on myös reagoitava nopeasti ottamalla yhteyttä elinsiirtopotilaita hoitavaan yksikköön, mieluimmin elinsiirtoyksikköön. Hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti hyvän vasteen saavuttamiseksi. Kun munuaisensiirrosta on kulunut vasta viikkoja, siirteen kipu ja turvotus, virtsamäärien väheneminen tai pelkästään huonontunut vointi tai lämpöily voivat viitata äkilliseen hyljintäreaktioon. Maksasiirteen hylkiminen voidaan todeta tavallisesti vain laboratorioarvojen lähinnä seerumin alaniiniaminotransferaasipitoisuuden (ALAT) perusteella. Keltaisuus on jo hyljinnän myöhäinen merkki. Sydänsiirteen hyljintä voidaan todeta sydämen kaikututkimuksen ja endomyokardiuminäytteen avulla. Keuhkonsiirtopotilaat seuraavat päivittäin itse uloshengityksen sekuntitilavuutta (FEV 1 ) ja huippuvirtausta (PEF). Näiden arvojen pieneneminen on aihe tietokonetomografiaan sekä bronkoalveolaari- ja kudosnäytteiden ottoon. Varhaisvaiheessa siirron jälkeen vähäiseltäkin tuntuvat ongelmat kannattaa tutkia ja hoitaa erikoissairaanhoidossa, jonne potilaat useimmiten ottavat itse suoraan yhteyttä erilaisissa tilanteissa. Puhelimessa voidaan sopia, mihin potilaat ensisijaisesti hakeutuvat tutkimuksiin. Jos potilaan hakeuduttua perusterveydenhuoltoon tutkittavaksi tai hoidettavaksi todetaan viitearvoista poikkeavia laboratoriotuloksia, suositellaan turvautumaan herkästi erikoissairaanhoitoyksikön konsultointiin. Elinsiirtopotilaan terveydenhoito Elinsiirtopotilaan terveydenhoito ei juuri poikkea muun väestön terveydenhoidosta. Liikunta on suositeltava painonhallinnan keino, ja potilasta kannustetaan siihen hänen kykyjensä mukaan. Maksan- tai munuaisensiirto ei juuri rajoita liikuntamuotojen valintaa. Suoran iskunkin aiheuttamat munuaissiirteen repeämät ovat olleet hyvin harvinaisia (Ahmed ja Batiuk 2001) H. Mäkisalo ym.

7 YDINASIAT Tavanomaista vähäsuolaista ja vähärasvaista ruokavaliota suositellaan. Kalsiumin saanti on turvattava tarvittaessa korvausvalmistein. Potilaan on myös kyettävä ottamaan päivittäinen hyljinnänestolääkitys sovitusti. Jos yksi annos jää ottamatta, se voi jäädä väliin tai potilas voi ottaa lääkkeen myöhemmin samana päivänä. Ripuli saattaa vähentää syklosporiinin imeytymistä merkittävästi, kun taas greippimehun runsas käyttö saattaa lisätä syklosporiinin samoin kuin takrolimuusin pitoisuuksia. Heti elinsiirron jälkeen esiintyviä psykososiaalisia ongelmia ovat psykiatristen sairauksien lisäksi ihmis- ja perhesuhteisiin liittyvät häiriöt, vaikeudet seksuaalisissa toiminnoissa ja työelämään paluussa sekä hoitomyöntyvyysongelmat. Myöhemmin siirron jälkeen ilmaantuvia psykologisia tai psykiatrisia ongelmia on tutkittu vähemmän. Ne näyttävät olevan kuitenkin suhteellisen tavallisia. Dew ym. (2001) totesivat kolmen vuoden seurannassa vaikeita depressiooireita 25 %:lla sydämensiirtopotilaista, sopeutumishäiriöitä 21 %:lla ja elinsiirtoon liittyviä stressireaktioita 17 %:lla. Viimeksi mainitut rajoittuivat siirronjälkeisen vuoden ajalle. Yhdysvaltalaisessa munuaisensiirtopotilaan monikeskustutkimuksessa peräti 22 %:lla potilaista esiintyi vakavia poikkeamia lääkkeenotossa. Riskitekijöinä olivat alle 20 vuoden ikä, pitkä aika siirtoleikkauksesta, yllättäen korkeampi koulutus ja muu perussairaus kuin diabetes (Greenstein ja Siegal 1998). Hoitomyöntyvyyden puute oli tutkimuksen mukaan merkittävä siirteen menettämisen syy pitemmällä aikavälillä. Potilaan henkiset ongelmat tulee tunnistaa riittävän varhain ja hoitaa tavalliseen tapaan (Huttunen, tässä numerossa). Omalääkärin aktiivinen puuttuminen näihin ongelmiin vähentää turhia viivytyksiä lopulliseen hoitoon pääsyssä. Nautintoaineet. Alkoholin suhteen kehotetaan kohtuuteen, ja maksansiirtopotilaiden tulisi pidättäytyä kokonaan alkoholinkäytöstä. Seksielämän suhteen ei ole erityisiä rajoituksia, mutta turvaseksi on suositeltavaa lisääntyneen tulehdusriskin vuoksi. Sildenafiilia ovat käyttäneet sekä munuaisen- että maksansiirtopotilaat. Riskinä on kuitenkin verenpaineen lasku, ja annoksen on oltava tavallista pienempi. Tupakanpoltto on ehdottoman haitallista kaikkien elinsiirtojen jälkeen ja on vasta-aihe sydämen- tai keuhkonsiirrolle. Raskaus. Elinsiirtopotilaan raskauteen on suhtauduttu epäilevästi, koska äiti, sikiö ja siirre ovat alttiina komplikaatioille. Kokemuksia siirronjälkeisistä raskauksista on kuitenkin saatu niin paljon, että aiheeseen voidaan alkaa suhtautua toisin. Raskaus ei yleensä näytä heikentävän siirteen toimintaa, jos se on aiemmin ollut tasaisen hyvää. Ennalta aavistamattomia ongelmia voi kuitenkin esiintyä kaikissa siirtoryhmissä, ja raskauteen on syytä ottaa kantaa elinkohtaisesti. Esimerkiksi munuaisensiirtopotilaalla ei saisi esiintyä valkuaisvirtsaisuutta eikä verenpaineongelmia, ja maksansiirtopotilaista ongelmaryhmänä ovat maksalaskimotromboosin vuoksi siirron saaneet. Raskautta ei suositella suunniteltavaksi minkään siirron saaneelle ennen kuin kaksi vuotta on kulunut siirrosta. Raskaus on todettu turvalliseksi sekä odottavalle äidille että sikiölle jo aikaisemmin syklosporiinilääkityksen yhteydessä ja nyt myös takrolimuusilääkityksen yhteydessä (Jain ym. 2003), mutta annoksia joudutaan usein muuttamaan raskauden aikana. Keskenmenot, ennenaikaiset synnytykset ja lasten pienet syntymäpainot ovat tavallista yleisempiä elinsiirron saaneiden äitien joukossa, mutta lasten kehityksessä ei ole todettu poikkeavan paljoa häiriöitä (Armenti ym. 2002). Näyttää Mikäli siirre toimii moitteettomasti, vain hyljinnänestolääkityksen haitat erottavat elinsiirtopotilaan muista. Suunniteltaessa uutta lääkitystä elinsiirtopotilaalle, on aina tarkistettava, onko lääkkeellä yhteisvaikutuksia syklosporiinin tai takrolimuusin kanssa. Elinsiirtopotilaalla on lupa normaaliin elämään, mutta erityistilanteissa on ongelmiin osattava varautua. Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1387

8 Taulukko 5. Suositus aikuisten elinsiirtopotilaiden rokotuksista Maarit Helénin ja Veli-Jukka Anttilan (HUS) laatiman ohjeen mukaisesti. Inaktivoituja- ja toksoidirokotteita voidaan antaa elinsiirtopotilaille turvallisesti (kohdat A ja C) mutta eläviä heikennettyjä rokotteita ei (kohta B). A) Elinsiirtopotilaiden rokotukset Pneumokokki (polysakkaridirokote): Pneumovax (PPV23) siirtolistalle asetettaessa ja kertaalleen viiden vuoden kuluttua. Meningokokki: Mencevax ACWY alle 25-vuotiaille tai jos elinsiirtopotilaalta on poistettu perna tai perna on toimimaton; annetaan siirtolistalle asetettaessa ja kertaalleen kolmen viiden vuoden kuluttua. Haemophilus inluenzae tyyppi B (HIB): Hiberix-rokote siirtolistalle asetettaessa. Kurkkumätä ja jäykkäkouristus: dt, jos edellisestä tehosterokotuksesta on yli viisi vuotta; tehoste annetaan siirtolistalle asetettaessa ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein. Influenssa: rokotus ennen epidemiakauden alkua syksyisin. A-hepatiitti: Havrix tai Epaxal tai Vaqta siirtolistalle asetettaessa ja kuuden kuukauden kuluttua tai viimeksi mainittu kuuden kuukauden kuluttua siirrosta. Vesirokko: Varilix-rokote. Elinsiirtoa odottava potilas, joka ei ole sairastanut vesirokkoa ja jolla ei todeta varicella-zostervasta-aineita, tulisi rokottaa hyvissä ajoin (6 8 viikkoa) ennen suunniteltua siirtoleikkausta. Jos siirteen saaja on immunologisesti normaali ennen siirtoa, riittää yksi rokotuskerta, muutoin tarvitaan kaksi rokotuskertaa kolmen kuukauden välein. Perheenjäsenten ja elinsiirtotyöntekijöiden rokotus: Aiemmin vesirokkoa sairastamattomat rokotetaan. Influenssarokotetta suositellaan. B) Seuraavia rokotteita ei saa antaa elinsiirtopotilaille: BCG (Bacillus Calmette-Guérin) MPR (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) tai näitä viruksia sisältävät rokotteet Oraalinen poliorokote (OPV), jota ei myöskään saa antaa elinsiirtopotilaiden perheenjäsenille Isorokkorokote Keltakuumerokote Oraalinen lavantautirokote (Vivotif) C) Seuraavat rokotteet eivät ole vasta-aiheisia elinsiirtopotilaille, käytöstä päätetään tapauskohtaisesti: Kolerarokote Inaktivoitu pistettävä poliorokote (IPV, Salk) Rabiesrokote Inaktivoitu pistettävä lavantautirokote (Typherix tai Typhim) Puutiaisaivotulehdusrokote Japaninaivotulehdusrokote B-hepatiittirokote myös siltä, että isän elinsiirto ei aiheuttaisi myöhemmin syntyvälle lapselle lisääntynyttä riskiä. Raskautta tulisi seurata erikoissairaanhoidossa obstetrikon ja hoitavan lääkärin yhteistyönä. Infektioprofylaksi. Lisääntyneen infektioriskin vuoksi elinsiirtopotilaita kehotetaan välttämään matkustamista ulkomaille leikkauksen jälkeisten kuuden kuukauden aikana. Tämän jälkeen rajoituksia ei ole matkakohdetta valittaessa, mutta infektioiden välttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On tärkeätä, että potilaalla on matkustaessaan mukanaan antibioottikuuri, esimerkiksi fluorokinoloni mahdolliseen turistiripuliin, joka voi johtaa häiriöihin hyljinnänestolääkityksen imeytymisessä. Antibioottiprofylaksia suositellaan kaikkien toimenpiteiden yhteydessä, joihin liittyy bakteremiariski. Infektiolääkärit Maarit Helen ja Veli-Jukka Anttila ovat laatineet elinsiirtopotilaille erityisen rokotussuositusohjelman (taulukko 5). Lasten rokotusohjelma on tarkoitus laatia erikseen. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida siirtoyksiköitä. Elinsiirtopotilaille on suunnitteilla oma rokotekortti H. Mäkisalo ym.

9 Hampaiden hoito. Yhdysvalloissa elinsiirtopotilaan hammashoidosta annettu suositus (Little ja Rhodus 1992) vastaa pääpiirteissään Suomen käytäntöä. Infektiofokukset saneerataan perin pohjin ennen siirtoa. Juurihoitoihin ei ryhdytä siirron jälkeen infektion leviämisen pelossa. Hammastoimenpiteiden yhteydessä tavallista paikkausta lukuun ottamatta on annettava infektioprofylaksi, esimerkiksi 3 g amoksisilliinia tai 600 mg klindamysiinia tuntia ennen toimenpidettä. Suuhygienia on erittäin tärkeätä elinsiirron jälkeen. Aikaisemmin tavallinen, usein syklosporiinin käyttöön liitetty ienhyperplasia syntyy infektion pohjalta. Se on vähentynyt selvästi parantuneen suuhygienian ja mm. sähköhammasharjan käytön myötä. Terveydenhoidon tärkeänä osana säännöllinen hammashoito järjestyy useimmiten kunnallisen perusterveydenhuollon kautta, ja säännölliset tarkastukset 4 6 kuukauden välein ovat paikallaan. Tekonivelet. Elinsiirtopotilailla esiintyy luonnollisen nivelrikon lisäksi kortikosteroidien aiheuttamia nivelpintavaurioita, mikä aiheuttaa paineita lonkan ja polven proteesileikkauksiin. Tannenbaum ym. (1997) totesivat tutkimuksessaan elinsiirtopotilaan infektioriskin olevan 15- kertainen polven tai lonkan täysproteesileikkauksen jälkeen muihin potilaisiin verrattuna. Muissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin näin suurta eroa infektioiden suhteen, mutta proteesin irtoamisen riski on näyttänyt olevan lisääntynyt. Elinsiirtopotilaalta ei ole kuitenkaan syytä evätä leikkausta, ellei muita vasta-aiheita esiinny. Eläimet. Elinsiirtopotilas voi toimia eläinten kanssa normaaliin tapaan ammatissaan tai vapaa-aikanaan ensimmäisen siirtoa seuraavan vuoden jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin vältettävä suoraa kontaktia kotieläimiin linnut ja akvaariot mukaan lukien. Pölyisiä ullakoita, latoja, homeisia kosteita paikkoja ym. on myös syytä varoa ainakin ensimmäisen puolen vuoden aikana siirron jälkeen. Lopuksi Elinsiirtopotilaan hyvä hoitosuhde erikoissairaanhoidon yksikköön on oleellista siirrettä ja lääkitystä koskevien ongelmien selvittämiseksi. Erikoisalan asiantuntija ei kuitenkaan ole välttämättä paras henkilö toteamaan tai hoitamaan muita sairauksia. Päähuomion kiinnittyminen siirteen toimintaan voi jättää potilaan ajankohtaisen ongelman taka-alalle. Jokaisen elinsiirtopotilaan tulisikin luoda hyvä hoitosuhde omalääkäriin, jolla on parhaat mahdollisuudet ratkaista ja hoitaa tavalliset terveysongelmat. Kirjallisuutta Ahmed S, Batiuk TD. Broken kidney: traumatic fracture of a renal allograft. Am J Kidney Dis 2001;37:E33. Armenti VT, Radomski JS, Moritz MJ, ym. Report from the National Transplantation Pregnancy Registry (NTPR): outcomes of pregnancy after transplantation. Clin Transplant 2002;17: Back DJ, Tjia JF. Comparative effects of the antimycotic drugs ketoconazole, fluconazole, itraconazole and terbinafine on the metabolism of cyclosporin by human liver microsomes. Br J Clin Pharmacol 1991;32: Bustami RT, Ojo AO, Wolfe RA, ym. Immunosuppression and the risk of post-transplant malignancy among cadaveric first kidney transplant recipients. Am J Transplant 2004;4: Dew MA, Kormos RL, DiMartini AF, ym. Prevalence and risk of depression and anxiety-related disorders during the first three years after heart transplantation. Psychosomatics 2001;42: European Best Practice Guidelines for Renal Transplantation (Part 2). Nephrol Dial Transplant 2002;17,S4:S3 S67 Greenstein S, Siegal B. Compliance and noncompliance in patients with a functioning renal transplant: a multicenter study. Clin Transplant 1998;66: Hosenpud JD, Shipley GD, Wagner CR. Cardiac allograft vasculopathy: current concepts, recent developments, and future directions. J Heart Lung Transplant 1992;11:9 23. Isoniemi H, Appelberg J, Nilsson CG, Mäkelä P, Risteli J, Höckerstedt K. Transdermal oestrogen therapy protects postmenopausal liver transplant women from osteoporosis. A 2-year follow-up study. J Hepatol 2001;34: Jain AB, Reyes J, Marcos A, ym. Pregnancy after liver transplantation with tacrolimus immunosuppression: a single center s experience update at 13 years. Transplantation 2003;76: Kobashigawa JA, Katznelson S, Laks H, ym. Effect of pravastatin on outcomes after cardiac transplantation. N Engl J Med 1995;333: Kyllönen L, Pukkala E, Eklund B. Cancer incidence in a kidney-transplanted population. Transplant Int 1994; 7,S1:S Mäkisalo H, Eklund B, Salmela K, ym. Urological complications after 2084 consecutive kidney transplantations. Transplant Proc 1997; 29: Little JW, Rhodus NL. Dental treatment of the liver transplant patient. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1992;73: Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset. Pharmaca Fennica Toim. Lääketietokeskus Oy. Loviisa: Painoyhtymä Oy, 2004, s McKay DB, Milford EL, Sayegh MH. Clinical aspects of renal transplantation. Kirjassa: Brenner BM, toim. Brenner and Rector s The Kidney. Philadelphia: W.B. Saunders Company, 1996, s Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1389

10 Qvist E, Jalanko H, Holmberg C. Psychosocial adaptation after solid organ transplantation in children. Pediatr Clin North Am 2003;50: Tannenbaum DA, Matthews LS, Grady-Benson JC. Infection around joint replacements in patients who have a renal or liver transplantation. JBJS 1997;79: Their M, Holmberg C, Lautenschlager I, Höckerstedt K, Jalanko H. Infections in pediatric kidney and liver transplant aptients after perioperative hospitalization. Transplantation 2000;69: Wagoner LE. Management of the cardiac transplant recipient: roles of the transplant cardiologist and primary care physician. Am J Med Sci 1997;314: Webber SA, Naftel DC, Parker J, ym. Late rejection episodes more than 1 year after pediatric heart transplantation: risk factors and outcomes. J Heart Lung Transplant 2003;22: Åsberg A. Interactions between cyclosporin and lipid-lowering drugs: Implications for organ transplant recipients. Drugs 2003;63: HEIKKI MÄKISALO, dosentti, erikoislääkäri Kirurginen sairaala, elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka PL 263, HUS HELENA KASTARINEN, erikoislääkäri Oulun yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka PL 20, OYS OSMO SAARELMA, LL, erikoislääkäri Viherlaakson sosiaali- ja terveysasema Kievarinpolku Espoo 1390

Sydämensiirtopotilaiden infektioiden ennaltaehkäisy ja rokotukset

Sydämensiirtopotilaiden infektioiden ennaltaehkäisy ja rokotukset LUKU 8 Sydämensiirtopotilaiden infektioiden ennaltaehkäisy ja rokotukset VELI-JUKKA ANTTILA Tiivistelmä Jo siinä vaiheessa, kun päätetään potilaan asettamisesta sydmensiirtojonoon arvioidaan infektioriskejä.

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 N:o 722 726 SISÄLLYS N:o Sivu 722 Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Käytännön asiaa rokottamisesta

Käytännön asiaa rokottamisesta Käytännön asiaa rokottamisesta TH Nina Strömberg Rokotusten ja immuunisuojan osasto THL 16.2.2011 Valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät 2011 1 Rokotteiden säilyvyys Rokotteet ovat herkkiä lämpötilan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Certican. 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Certican. 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Certican 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Certican kuuluu immunosuppressanttien lääkeryhmään.

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu. Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko

Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu. Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko Elin- ja kudossiirrot Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko Elinsiirtopotilaiden immunosuppressiivinen lääkitys perustuu 2 3 lääkkeen samanaikaiseen käyttöön. Syklosporiini

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T2004 1 Tämä kysely täytetään terveystarkastuksen aikana ja palautetaan hoitajalle loppuhaastattelupisteessä. Sen tarkoituksena

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Silmätautien lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Silmän paikallishoidoissa huomioitavaa Silmätipat ovat yleensä liuoksia, mutta osa on suspensioita (ravisteltava ennen annostusta) Silmätippojen tiputusjärjestys:

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Kaliumkloridia sisältää: Kaliumkloridi 150 mg/ml, joka vastaa

Lisätiedot

Onko rokotukset kunnossa?

Onko rokotukset kunnossa? Onko rokotukset kunnossa? Rokotusten täydentäminen lapselle tai aikuiselle th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö/THL 6.4.2016 1 Onko rokotettu vai ei siinäpä pulma! Rokotustietoja ei ennen ole kerätty

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T2004 1 Tämä kysely täytetään terveystarkastuksen aikana ja palautetaan hoitajalle loppuhaastattelupisteessä. Sen tarkoituksena

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1 Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa 2.4.2012 1. Yleistä - Lastenreuma alkaa harvoin alle 1 vuoden iässä, minkä ansiosta lastenreuman diagnoosihetkellä suurin osa kansallisen rokotusohjelman

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot