Suomessa on elossa tätä nykyä yli elinsiirtopotilasta,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa on elossa tätä nykyä yli 2 500 elinsiirtopotilasta,"

Transkriptio

1 Elin- ja kudossiirrot Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa Heikki Mäkisalo, Helena Kastarinen ja Osmo Saarelma Elinsiirtopotilasta seurataan pääasiallisesti erikoissairaanhoidossa. Siirretyn elimen toiminta ja hyljinnänestolääkitys edellyttävät osaamista, joka on keskitetty elinsiirroista huolehtiviin yksiköihin. Siirteen toiminnan vakiinnuttua potilaan terveydellisiin ongelmiin tulee kuitenkin suhtautua kuten muunkin väestön sairauksiin. Nämä ongelmat ratkeavat parhaiten perusterveydenhuollossa, jossa omalääkäri tuntee potilaansa taustat mahdollisimman hyvin. Konsultaatioreitin keskussairaalan erikoislääkärille tulee kuitenkin olla sujuva. Suomessa on elossa tätä nykyä yli elinsiirtopotilasta, joista valtaosalla on munuaissiirre (Salmela ym., tässä numerossa). Elinsiirtopotilaan erityisongelmat kasaantuvat ensimmäiselle siirronjälkeiselle vuodelle, jolloin hän on pääasiallisesti erikoissairaanhoidon vastuulla. Vähitellen potilas palaa kuitenkin normaaliin elämäänsä ja usein myös entiseen työhönsä. Tässä vaiheessa useimpia terveysongelmia voidaan hoitaa kuten muillakin potilailla. Joitakin erityistilanteita kuitenkin esiintyy. Hyljinnänestolääkitykseen liittyvät ongelmat Jos elinsiirre toimii moitteettomasti ja potilas on täysin toipunut leikkauksesta, hän poikkeaa muusta väestöstä lähinnä vain hyljinnänestolääkityksen suhteen. Elinsiirtopotilaan ylläpitolääkitys muodostuu tyypillisesti 2 3 lääkkeestä, syklosporiinista tai takrolimuusista, joka on yhdistetty atsatiopriiniin tai mykofenolaattimofetiiliin. Lisäksi useimmilla potilailla on pieniannoksinen glukokortikoidilääkitys. Lääkkeiden vaikutusmekanismit ja tärkeimmät haittavaikutukset on esitetty toisaalla tässä numerossa (Isoniemi ja Jalanko). Lääkitys on runsaimmillaan heti siirron jälkeen, joten suurimmat ongelmat ja komplikaatiot ilmaantuvat siirronjälkeisten viikkojen ja kuukausien aikana. Kortikosteroideihin liittyy hyljinnänestolääkkeistä eniten haittoja, minkä vuoksi niistä pyritään yhä useammin eroon kaikkien elinsiirtojen jälkeen. Syklosporiinin ja takrolimuusin haittavaikutuksista hankalin on munuaistoksisuus kaikkien elinsiirtomuotojen yhteydessä. Suomessa maksansiirtopotilaista kaksi ja sydämensiirtopotilaista yksi on saanut myöhemmin munuaissiirteen ja useampi potilas on ajautunut dialyysihoitoihin. Lisäksi tätä ongelmaa ennakoiden on 13 potilaalle tehty samanaikaisesti maksan- ja munuaisensiirto erillisen munuaissairauden vuoksi. Munuaisten toiminta korjaantuu usein jonkin verran, jos syklosporiini- tai takrolimuusilääkitystä voidaan vähentää. Lääkemuutokset on syytä suunnitella ja tehdä aina elinsiirtoyksikössä tai yhteistyössä sen kanssa. Pitkällä aikavälillä paheneva hyljinnänestolääkitykseen liittyvä ongelma on valtimonkovettumistaudin kehittyminen (McKay ym. 1996). Sydäntapahtumien vähentämiseksi kaikille potilaille pyritään aloittamaan asetyylisalisyylihappolääkitys. Hyperlipidemiaa esiintyy suurimmalla osalla elinsiirtopotilaista, ja statiini- Duodecim 2004;120:

2 lääkityksen voisi odottaa hyödyttävän heistä useimpia. Hoitotavoitteet ovat samat kuin muissakin riskiryhmissä, seerumin kolesterolipitoisuus alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 3 mmol/l. Yhteisvaikutusten suhteen turvallisia valmisteita ovat esimerkiksi pravastatiini, simvastatiini ja fluvastatiini, joskin syklosporiinilääkityksen yhteydessä annosten tulisi olla suositusten alarajalla (Åsberg 2003). Seuranta-aikojen pidentyessä myös pahanlaatuisten kasvainten riski suurenee immunosuppression vaikutuksesta. Laajassa munuaisensiirtopotilaan aineistossa riski ei ollut vielä suurentunut alle seitsemän vuoden seurannassa (Bustami ym. 2004), mutta viidentoista vuoden seurannassa riski on kuitenkin todettu jo 2,7- kertaiseksi ja muiden ihosyöpien kuin melanooman osalta peräti 20-kertaiseksi (Kyllönen ym. 1994). Taulukko 1. Syklosporiinin ja takrolimuusin merkittävimmät lääkeaineinteraktiot (Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset 2004). Syklosporiinin tai takrolimuusin pitoisuutta suurentavat pienentävät Flukonatsoli Fenytoiini Itrakonatsoli Rifampisiini Erytromysiini Barbituraatit 1 Diltiatseemi Karbamatsepiini Allopurinoli 1 Oktreotidi 1 Verapamiili Oraaliset ehkäisyvalmisteet Nifedipiini Klaritromysiini Etinyyliestradioli 1 Yhteisvaikutus ainakin syklosporiinin kanssa Hyljinnänestolääkityksen interaktiot Hyljinnänestolääkkeillä on merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (taulukko 1). Syklosporiinin ja takrolimuusin pitoisuuksiin vaikuttavat sytokromi P-450-entsyymien induktorit ja estäjät (Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset 2004). Ongelmallisinta on veren hyljinnänestolääkepitoisuuden pieneneminen, joka altistaa potilaan hyljintäreaktiolle. Jos siirre toimii hyvin, voidaan useimpia lääkeaineita käyttää lääkeaineinteraktiot huomioiden (taulukko 2). On arvioitu, että esimerkiksi flukonatsolihoitoa aloitettaessa syklosporiini- tai takrolimuusiannosta tulisi vähentää noin 25 % ja itrakonatsolin käytön yhteydessä jopa 50 %. Terbinafiinin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä (Back ja Tjia 1991). Varovaisuutta on siis noudatettava suunniteltaessa esimerkiksi kynsisienen hoitoa. Samasta syystä makrolidiantibioottien käyttöön on syytä suhtautua pidättyvästi. Induktorivaikutuksen vuoksi epilepsialääkkeiden käytön yhteydessä syklosporiini- ja takrolimuusiannoksia on usein lisättävä merkittävästi. Uutta lääkitystä suunniteltaessa mahdolliset yhteisvaikutukset on aina tarkistettava, ja lääkkeiden valinnassa ja annoksissa on huomioitava myös munuaisten toiminnan heikkeneminen. Luuydintok- Taulukko 2. Esimerkkejä elinsiirtopotilaalle turvallisista lääkkeistä. Mikrobilääkkeet Penisilliinit Kefalosporiinit 1 (huom. kuitenkin munuaisten heikentynyt toiminta) Sulfonamidit 1 Trimetopriimi 1 Fluorokinolonit 1 Metronidatsoli Klindamysiini Maksolidit (lyhyt kuuri) (Val)asikloviiri Sydän- ja verisuonilääkkeet Beetasalpaajat Kalsiuminsalpaajat ACE:n estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat 1 Statiinit 2 Kipulääkkeet Tramadoli Dekstropropoksifeeni Parasetamoli muille paitsi maksansiirtopotilaille Tulehduskipulääkkeet (myös koksibit) 1 varovaisuutta noudattaen Psyykenlääkkeet Yleensä turvallisia 1 Alentunut munuaisten toiminta huomioitava 2 Mahdollinen lihastoksisuus huomioitava syklosporiinin kanssa käytettäessä 1382 H. Mäkisalo ym.

3 sisia lääkeaineita, kuten allopurinolia, ei suositella yhdistettäväksi atsatiopriiniin eikä mielellään myöskään mykofenolaattimofetiiliin. Ainakin takrolimuusin tiedetään voivan muuttaa steroidipohjaisten raskaudenehkäisyvalmisteiden tehokkuutta, ja tämä on hyvä ottaa huomioon ehkäisytapaa suunniteltaessa. Elinsiirtopotilaan myöhäisvaiheen infektiot Hyljinnänestolääkitys heikentää erityisesti soluvälitteistä immuniteettia. Niinpä elinsiirtopotilaiden ongelmana ovat ensi kuukausina herpesvirukset kuten herpes simplex -virus, sytomegalovirus (CMV), Epstein Barrin virus ja eräät opportunistiset mikrobit, kuten sienet ja listeria. Elinsiirtopotilailla ei sen sijaan esiinny granulosytopeniaa, joten sepsisten suhteen infektioiden vaara on huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi onkologisilla syöpäpotilailla. Lähinnä CMV-infektion ehkäisemiseksi munuaisen- ja maksansiirtopotilaiden riskiryhmissä on siirrytty profylaktiseen valgansikloviirilääkitykseen 3 6 kuukauden ajaksi. Kaikki sydämen- ja keuhkonsiirtopotilaat saavat profylaksin ja tietyt riskiryhmät aina siirronjälkeisen vuoden loppuun asti. Trimetropriinisulfaa tai pentamidiini-inhalaatioita annetaan Pneumocystis cariniin aiheuttaman keuhkokuumeen ehkäisemiseksi keuhkonsiirron jälkeen pysyvästi, muiden siirtojen jälkeen 4 6 kuukauden ajan. Vähitellen immunosuppressiotason laskiessa potilaan taudinaiheuttajat alkavat olla samoja kuin muussakin väestössä. Potilaan kotiutuessa elinsiirron jälkeen häntä neuvotaan ottamaan tulehdusoireiden ilmaannuttua heti yhteyttä alueen keskussairaalaan. Alkavaa tulehdusta osataan usein epäillä tiheän laboratorioseurannan perusteella jo oireettomassa vaiheessa. Taudinaiheuttajat voivat olla poikkeuksellisia ja tauti nopeasti etenevä, jolloin eri erikoisalojen apua tarvitaan ehkä nopeastikin. Lämmön nousu ja CRP-pitoisuuden kasvu voivat olla infektion vaikeusasteeseen nähden vähäisiä. Ensimmäisten siirronjälkeisten kuukausien aikana hoitoarvio on syytä tehdä aina erikoissairaanhoidossa, vaikka tulehdus vaikuttaisi vaarattomalta. Kun siirrosta on kulunut yli vuosi ja siirteen toiminta on moitteetonta, voidaan tavallisia tulehduksia hoitaa myös terveyskeskuksessa. Näitä ovat mm. kuumeeton virtsatietulehdus, ylähengitystietulehdus, poskiontelontulehdus ja silmän sidekalvon tulehdus. Tällöinkin kannattaa konsultoida herkästi potilasta hoitavaa keskussairaalaa. Antibioottien valinnassa on otettava huomioon edellä mainitut yhteisvaikutukset hyljinnänestolääkityksen kanssa ja siirtopotilailla tavallinen munuaisten vajaatoiminta. Vakavampien tulehdusten kuten keuhkokuumeen, kuumeisen virtsatieinfektion ja ihoinfektioiden hoito kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Elinkohtaiset ongelmat Munuaisensiirto. Muiden elinsiirtojen tapaan myös munuaisensiirtoa seuraavista äkillisistä hyljintäreaktioista yli 90 % tapahtuu ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Myöhemmät reaktiot johtuvat yleensä immunosuppression liiallisesta vähentämisestä. Munuaissiirre on sydän- ja keuhkosiirteen tapaan altis krooniselle hylkimiselle (Koskinen ja Lemström, tässä numerossa), joka ilmenee tavallisesti tasaisesti suurenevana kreatiniinipitoisuutena. Koska munuaisensiirto on aina elektiivinen toimenpide, potilaat on ehditty valmistella huolellisesti ja infektiopesäkkeet on hoidettu. Tästä syystä bakteeri- ja sieni-infektiot ovat suhteellisen harvinaisia varhain siirron jälkeen. Lähes kolmasosalla munuaisensiirtopotilaista esiintyy kuitenkin takaisinvirtauksesta aiheutuvia virtsatietulehduksia myöhäisvaiheessa, ja aiheuttajat ovat yleensä samoja kuin muussa väestössä. Virtsatietulehdukset tulee havaita ja hoitaa tehokkaasti, koska niihin liittyy herkästi pyelonefriitti, sepsis tai relapseja (McKay ym. 1996). Munuaissiirteen myöhäisongelmia voivat olla myös virtsankulun estyminen ja munuaisvaltimoahtauma. Hoitoa vaativia virtsanjohtimen ahtaumia on esiintynyt omassa aineistossamme arpimuodostuman tai imunestekertymän aiheuttamana 2,7 %:lla (Mäkisalo ym. 1997). Ahtauma voi kehittyä tai uusia vuosienkin kuluttua onnistuneen hoidon jälkeen. Imunestekertymä eli lymfoseele voi aiheuttaa myös raajan tur- Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1383

4 poamista. Se hoidetaan parhaiten kanavoimalla laparoskooppisesti vatsaonteloon. Kreatiniinipitoisuuden suurentuessa epäselvästä syystä on aina tehtävä siirteen kaikututkimus munuaisaltaan laajenemisen toteamiseksi, koska pitkään jatkunut virtsankulun osittainen estyminen saattaa johtaa siirteen menetykseen. Kreatiniiniarvon suurenemisen tai vaikeahoitoisen verenpainetaudin taustalla voi olla myös siirteen valtimon ahtautuminen. Ahtauma on usein laajennettavissa ja hoidettavissa sisäistutteen avulla radiologisesti. Perussairaus voi joissakin tapauksissa uusia siirteeseen ja ilmetä varhaisvaiheessa proteinuriana. Näitä sairauksia ovat mm. diabeettinen nefropatia, fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi ja membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti. Maksasiirteen hylkimisreaktiot painottuvat ensimmäisten kolmen siirronjälkeisen kuukauden ajalle ja hoituvat hyvin glukokortikoidilääkityksellä. Myöhäisvaiheen hylkimisreaktio voi olla salakavala ja suurentaa vain kohtalaisesti aminotransferaasiarvoja. Hoidoksi saattaa riittää syklosporiinin ja takrolimuusin lisääminen, mutta vastetta lääkityksen muutokseen on seurattava tiheästi, kunnes maksa-arvot taas normaalistuvat. Maksansiirroissa vaikeimmat infektiot todetaan yleensä jo sairaalassa ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana, mutta esimerkiksi vatsaontelon nestekertymät voivat infektoitua tämänkin jälkeen. Erilaiset siirtoon ja maksasairauteen liittyvät komplikaatiot sekä munuaisten vajaatoiminta lisäävät opportunististen infektioiden uhkaa. Infektiokomplikaatiot ovatkin maksansiirtopotilaiden tärkein kuolinsyy. CMV voi aiheuttaa yleisinfektion ohella tulehduksen siirteessä ja aiheuttaa ongelmia useiden kuukausien ajan. Maksansiirtopotilaan myöhemmistä erityisongelmista tavallisimpia ovat sappitieahtautumat, lihavuuteen liittyvä maksan rasvoittuminen ja perustaudin lähinnä C-hepatiitin tai primaarisen biliaarikirroosin uusiminen. Lievät sappitieahtaumat ilmenevät alkalisen fosfataasin aktiivisuuden tasaisena lisääntymisenä ennen sappiteiden mahdollista laajenemista. Hoidoksi saattaa tässä vaiheessa riittää ursodeoksikoolihappo, mutta vaikeammat ahtaumat joudutaan hoitamaan endoskooppisesti tai kirurgisesti. Sydämen- ja keuhkonsiirrot. Sydämen- ja keuhkonsiirtoryhmä on laatinut lääkehoito- ja seurantaoppaan, joka on hyvä apu potilaiden kanssa työskenteleville. Suurin osa myöhäisongelmista liittyy näidenkin siirtojen osalta lääkitykseen, ja alkuvaiheen tärkein kuolinsyyryhmä ovat infektiot. Keuhkonsiirron jälkeen potilaat saavat voimakkaamman hyljinnänestolääkityksen kuin muiden elinsiirtojen jälkeen, minkä vuoksi monet lääkitykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Vaikka äkillinen hylkiminen ajoittuu tavallisesti kuuden siirronjälkeisen kuukauden ajalle, myöhemminkin ilmaantuvaan hylkimiseen on osattava varautua. Esimerkiksi Webberin ym. (2003) aineistossa 25 %:lle sydänsiirteen saaneista lapsista ilmaantui hyljintäreaktio vielä vuoden jälkeen siirrosta, ja myöhäiskuolleisuus kohdistui juuri näihin potilaisiin. Muuten infektioiden aiheuttajat ovat pääasiassa samoja kuin muidenkin elinsiirtojen jälkeen. Kun vuosi on kulunut siirrosta, pääasialliseksi kuolinsyyksi nousee keuhkonsiirroissa pienten ilmateiden ahtautuminen (Salmela ym., tässä numerossa) ja sydämensiirroissa sepelvaltimoahtauma (Hosenpud ym. 1992), joita molempia pidetään kroonisen hyljinnän ilmentyminä. Näiden tilojen ehkäisemiseksi hyljinnänestolääkitys on optimoitava, verenpainetauti ja hyperlipidemia hoidettava aktiivisesti ja CMV-infektiot ehkäistävä (Kobashigawa ym. 1995). Taulukossa 3 on esitetty tilanteet, joissa sydämensiirtopotilas on syytä lähettää heti elinsiirtoyksikköön (Wagoner 1997). Lasten elinsiirrot Lapset ovat elinsiirtopotilaina erikoistuneiden lastenlääkärien hyvässä hoidossa, mutta potilasmäärien lisääntyessä he alkavat tarvita myös perusterveydenhuollon palveluita. Periaatteessa eri elinryhmien ongelmat ovat samoja kuin aikuisilla. Vaikka infektiot ovat pääasiallisin komplikaatioiden ja kuolleisuuden syy, esimerkiksi maksan- ja munuaisensiirtopotilailla esiintyi ko H. Mäkisalo ym.

5 Taulukko 3. Syitä, jonka vuoksi on konsultoitava sydämensiirtoyksikköä. Epäily akuutista hyljinnästä selittämätön kuume hypotensio väsymys, hengenahdistus Siirteen toimintahäiriöt Munuaisten toiminnan heikkeneminen Komplisoituneet infektiot tai epäselvä kuumeilu Sydäntapahtumat Epäily vatsan alueen vaikeista komplikaatioista Syöpä (ihosyöpiä lukuun ottamatta) Lääkitykseen liittyvät ongelmat Hoitomyöntyvyysongelmat timaisessa aineistossa jopa vähemmän ylempiä hengitystieinfektioita kuin muilla samanikäisillä (Their ym. 2000). Tavallisin infektioista oli välikorvan tulehdus. Sairaalahoitoon päädyttiin ottamaan vain 4 % infektiopotilaista ja 12 % niistä, jotka kärsivät toisesta tyypillisestä ongelmasta pahoinvoinnista ja ripulista. Myöhäisvaiheen bakteeri-infektiot olivat harvinaisia; munuaisensiirtopotilaiden tärkein ongelma olivat virtsatieinfektiot. Koska lapset eivät näytä saavan muita herkemmin hengitystieinfektioita, ainakin maksan- ja munuaisensiirron jälkeen lapset voidaan päästää esimerkiksi päivähoitoon jo parin kuukauden kuluttua siirrosta. Muita vähäisempiä ongelmia lapsilla ovat mm. syylät ja sammas. Elinsiirron jälkeinen seuranta Potilasta seurataan elinsiirtoyksikössä yleensä noin 2 3 viikkoa munuaisen- ja sydämensiirron ja 3 4 viikkoa maksan- ja keuhkonsiirron jälkeen, minkä jälkeen hän siirtyy omaan sairaalaansa jatkohoitoon. Seurantaohjelmissa voi esiintyä jonkin verran sairaalakohtaista vaihtelua. Siirteen toiminnan tarkistamista suositellaan kerran viikossa ensimmäisen sairaalahoidon jälkeisen kuukauden aikana ja sen jälkeen joka toinen viikko kahden kuukauden ajan. Osa maksan- ja munuaisensiirtopotilaiden seurantakäynneistä voi ensimmäisten viikkojen jälkeen ja välimatkojen mukaan olla laboratoriokäyntejä, joihin liittyy puhelinyhteys. Tämän jälkeen laboratorio- ja vastaanottokäyntejä harvennetaan tilanteen mukaan. Eurooppalaisen suosituksen mukaan munuaisensiirtoa seuraavan vuoden jälkeen laboratorioarvot tulisi tarkistaa vähintään kahden tai kolmen kuukauden välein ja järjestää vastaanottokäynnit 4 6 kuukauden välein (European Best Practice Guidelines 2002). Kaukana sairaalasta asuvien munuaisensiirtopotilaiden seurantakäynneistä osa on siirretty perusterveydenhuoltoon silloin, kun siirrosta on kulunut yli kymmenen vuotta ja siirre toimii hyvin. Terveyskeskusten käyntitiedot on syytä kuitenkin lähettää hoitavalle nefrologille ja elinsiirtoyksikön arkistoihin. Jos potilaalla on kuitenkin pitoisuusmäärityksiä vaativa syklosporiini- tai takrolimuusipohjainen lääkitys, määritykset on tehtävä joka tapauksessa 3 4 kuukauden välein. Tämä on myös sopiva pitkäaikaisseurantaväli maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtopotilaille. Seurantakäyntien yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. siirteen toimintaan, verenkuvaan, maksan toimintaan, elektrolyyttitasapainoon ja hyljinnänestolääkityksen pitoisuuksiin (taulukko 4). Lisäksi huomioidaan lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset mm. sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Vastaanottokäynneillä mitataan verenpaine, syketaajuus ja paino. Luuston tiheysmittauksia suositellaan tehtäväksi jo ennen siirtoa, ja bisfosfonaattilääkitys tulisi aloittaa herkästi ainakin sydämen-, keuhkonja maksansiirtopotilaille jo tässä vaiheessa. Siirron jälkeen lääkitystä jatketaan tiheysmittausten perusteella. Maksansiirtopotilaille myös estrogeenilaastarihoidot on todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi osteoporoosin ehkäisy (Isoniemi ym. 2001). Nykyisin on usein tapana ottaa vuoden kuluttua munuaisensiirron jälkeen kudosnäyte siirteestä sen tilan ja lääkityksen tason arvioimiseksi. Siirteen toimintaa seurataan myös kaikukuvauksella, mielellään verenkierto-olosuhteet arvioiden, alkuvaiheessa tiheämmin ja pitkäaikaisseurannassa 1 2 vuoden välein. Samalla tarkistetaan munuaisensiirtopotilaiden omien jäljellä olevien munuaisten tila mm. syövän pois sulkemiseksi. Potilaan tutkimisessa kiinnitetään Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1385

6 Taulukko 4. Munuais- ja maksansiirtopotilaan seurantakokeet erikoissairaanhoidossa. Munuaisten toiminta Seerumin tai plasman kreatiniini ja urea Virtsan sedimentti, viljely ja liuskatesti Virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde (tai vuorokausivirtsan proteiinipitoisuus) Kreatiniinipuhdistuma, plasman kystatiini C tai glomerulusten suodatusnopeus isotooppitutkimuksella (GFR) vuosittain Verenkuva Perusverenkuva Täydellinen verenkuva 1 2 kertaa vuodessa Maksan toiminta Aminotransferaasit Alkalinen fosfataasi Bilirubiini, INR, albumiini (maksapotilaat) Elektrolyytti- ja mineraalitasapaino Natrium, kalium Kalsium, fosfori Happo-emästasapaino Hyljinnänestolääkityksen pitoisuus Syklosporiinin jäännös- tai huippupitoisuus 2 tunnin kuluttua otosta Takrolimuusin jäännöspitoisuus Sirolimuusin jäännöspitoisuus Muita Kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli, triglyseridit Veren glukoosi, HbA 1c C-reaktiivinen proteiini Lisäkilpirauhashormonin pitoisuus munuaispotilailla vuosittain Uraatti Lisäksi Siirteen ja omien munuaisten kaikututkimus vuosittain Keuhkokuva ja EKG vuosittain Luustontiheysmittaus 1 3 vuoden välein huomiota sydämen ja verisuoniston tilaan ja etsitään mahdollisia pahanlaatuisia kasvaimia (Kyllönen ym. 1994). Siirron jälkeenkin potilaalla voi olla lääkitystä vaativa verenpainetauti, ja diabeteksen hoito hankaloituu usein glukokortikoidin, syklosporiinin ja takrolimuusin käytön myötä. Potilaita hoitavat nefrologit tai gastroenterologit ottavat seurantakäynneillä yleensä kantaa useimpiin sisätautiongelmiin, ellei muuta ole paikallisesti sovittu. Lähettäminen erikoissairaanhoitoon Äkillinen hyljintä hoidetaan suurennetulla kortikosteroidiannoksella ja aina vasta siirteen histologisen tutkimuksen jälkeen. Hyljintää on osattava epäillä herkästi, ja epäilyyn on myös reagoitava nopeasti ottamalla yhteyttä elinsiirtopotilaita hoitavaan yksikköön, mieluimmin elinsiirtoyksikköön. Hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti hyvän vasteen saavuttamiseksi. Kun munuaisensiirrosta on kulunut vasta viikkoja, siirteen kipu ja turvotus, virtsamäärien väheneminen tai pelkästään huonontunut vointi tai lämpöily voivat viitata äkilliseen hyljintäreaktioon. Maksasiirteen hylkiminen voidaan todeta tavallisesti vain laboratorioarvojen lähinnä seerumin alaniiniaminotransferaasipitoisuuden (ALAT) perusteella. Keltaisuus on jo hyljinnän myöhäinen merkki. Sydänsiirteen hyljintä voidaan todeta sydämen kaikututkimuksen ja endomyokardiuminäytteen avulla. Keuhkonsiirtopotilaat seuraavat päivittäin itse uloshengityksen sekuntitilavuutta (FEV 1 ) ja huippuvirtausta (PEF). Näiden arvojen pieneneminen on aihe tietokonetomografiaan sekä bronkoalveolaari- ja kudosnäytteiden ottoon. Varhaisvaiheessa siirron jälkeen vähäiseltäkin tuntuvat ongelmat kannattaa tutkia ja hoitaa erikoissairaanhoidossa, jonne potilaat useimmiten ottavat itse suoraan yhteyttä erilaisissa tilanteissa. Puhelimessa voidaan sopia, mihin potilaat ensisijaisesti hakeutuvat tutkimuksiin. Jos potilaan hakeuduttua perusterveydenhuoltoon tutkittavaksi tai hoidettavaksi todetaan viitearvoista poikkeavia laboratoriotuloksia, suositellaan turvautumaan herkästi erikoissairaanhoitoyksikön konsultointiin. Elinsiirtopotilaan terveydenhoito Elinsiirtopotilaan terveydenhoito ei juuri poikkea muun väestön terveydenhoidosta. Liikunta on suositeltava painonhallinnan keino, ja potilasta kannustetaan siihen hänen kykyjensä mukaan. Maksan- tai munuaisensiirto ei juuri rajoita liikuntamuotojen valintaa. Suoran iskunkin aiheuttamat munuaissiirteen repeämät ovat olleet hyvin harvinaisia (Ahmed ja Batiuk 2001) H. Mäkisalo ym.

7 YDINASIAT Tavanomaista vähäsuolaista ja vähärasvaista ruokavaliota suositellaan. Kalsiumin saanti on turvattava tarvittaessa korvausvalmistein. Potilaan on myös kyettävä ottamaan päivittäinen hyljinnänestolääkitys sovitusti. Jos yksi annos jää ottamatta, se voi jäädä väliin tai potilas voi ottaa lääkkeen myöhemmin samana päivänä. Ripuli saattaa vähentää syklosporiinin imeytymistä merkittävästi, kun taas greippimehun runsas käyttö saattaa lisätä syklosporiinin samoin kuin takrolimuusin pitoisuuksia. Heti elinsiirron jälkeen esiintyviä psykososiaalisia ongelmia ovat psykiatristen sairauksien lisäksi ihmis- ja perhesuhteisiin liittyvät häiriöt, vaikeudet seksuaalisissa toiminnoissa ja työelämään paluussa sekä hoitomyöntyvyysongelmat. Myöhemmin siirron jälkeen ilmaantuvia psykologisia tai psykiatrisia ongelmia on tutkittu vähemmän. Ne näyttävät olevan kuitenkin suhteellisen tavallisia. Dew ym. (2001) totesivat kolmen vuoden seurannassa vaikeita depressiooireita 25 %:lla sydämensiirtopotilaista, sopeutumishäiriöitä 21 %:lla ja elinsiirtoon liittyviä stressireaktioita 17 %:lla. Viimeksi mainitut rajoittuivat siirronjälkeisen vuoden ajalle. Yhdysvaltalaisessa munuaisensiirtopotilaan monikeskustutkimuksessa peräti 22 %:lla potilaista esiintyi vakavia poikkeamia lääkkeenotossa. Riskitekijöinä olivat alle 20 vuoden ikä, pitkä aika siirtoleikkauksesta, yllättäen korkeampi koulutus ja muu perussairaus kuin diabetes (Greenstein ja Siegal 1998). Hoitomyöntyvyyden puute oli tutkimuksen mukaan merkittävä siirteen menettämisen syy pitemmällä aikavälillä. Potilaan henkiset ongelmat tulee tunnistaa riittävän varhain ja hoitaa tavalliseen tapaan (Huttunen, tässä numerossa). Omalääkärin aktiivinen puuttuminen näihin ongelmiin vähentää turhia viivytyksiä lopulliseen hoitoon pääsyssä. Nautintoaineet. Alkoholin suhteen kehotetaan kohtuuteen, ja maksansiirtopotilaiden tulisi pidättäytyä kokonaan alkoholinkäytöstä. Seksielämän suhteen ei ole erityisiä rajoituksia, mutta turvaseksi on suositeltavaa lisääntyneen tulehdusriskin vuoksi. Sildenafiilia ovat käyttäneet sekä munuaisen- että maksansiirtopotilaat. Riskinä on kuitenkin verenpaineen lasku, ja annoksen on oltava tavallista pienempi. Tupakanpoltto on ehdottoman haitallista kaikkien elinsiirtojen jälkeen ja on vasta-aihe sydämen- tai keuhkonsiirrolle. Raskaus. Elinsiirtopotilaan raskauteen on suhtauduttu epäilevästi, koska äiti, sikiö ja siirre ovat alttiina komplikaatioille. Kokemuksia siirronjälkeisistä raskauksista on kuitenkin saatu niin paljon, että aiheeseen voidaan alkaa suhtautua toisin. Raskaus ei yleensä näytä heikentävän siirteen toimintaa, jos se on aiemmin ollut tasaisen hyvää. Ennalta aavistamattomia ongelmia voi kuitenkin esiintyä kaikissa siirtoryhmissä, ja raskauteen on syytä ottaa kantaa elinkohtaisesti. Esimerkiksi munuaisensiirtopotilaalla ei saisi esiintyä valkuaisvirtsaisuutta eikä verenpaineongelmia, ja maksansiirtopotilaista ongelmaryhmänä ovat maksalaskimotromboosin vuoksi siirron saaneet. Raskautta ei suositella suunniteltavaksi minkään siirron saaneelle ennen kuin kaksi vuotta on kulunut siirrosta. Raskaus on todettu turvalliseksi sekä odottavalle äidille että sikiölle jo aikaisemmin syklosporiinilääkityksen yhteydessä ja nyt myös takrolimuusilääkityksen yhteydessä (Jain ym. 2003), mutta annoksia joudutaan usein muuttamaan raskauden aikana. Keskenmenot, ennenaikaiset synnytykset ja lasten pienet syntymäpainot ovat tavallista yleisempiä elinsiirron saaneiden äitien joukossa, mutta lasten kehityksessä ei ole todettu poikkeavan paljoa häiriöitä (Armenti ym. 2002). Näyttää Mikäli siirre toimii moitteettomasti, vain hyljinnänestolääkityksen haitat erottavat elinsiirtopotilaan muista. Suunniteltaessa uutta lääkitystä elinsiirtopotilaalle, on aina tarkistettava, onko lääkkeellä yhteisvaikutuksia syklosporiinin tai takrolimuusin kanssa. Elinsiirtopotilaalla on lupa normaaliin elämään, mutta erityistilanteissa on ongelmiin osattava varautua. Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1387

8 Taulukko 5. Suositus aikuisten elinsiirtopotilaiden rokotuksista Maarit Helénin ja Veli-Jukka Anttilan (HUS) laatiman ohjeen mukaisesti. Inaktivoituja- ja toksoidirokotteita voidaan antaa elinsiirtopotilaille turvallisesti (kohdat A ja C) mutta eläviä heikennettyjä rokotteita ei (kohta B). A) Elinsiirtopotilaiden rokotukset Pneumokokki (polysakkaridirokote): Pneumovax (PPV23) siirtolistalle asetettaessa ja kertaalleen viiden vuoden kuluttua. Meningokokki: Mencevax ACWY alle 25-vuotiaille tai jos elinsiirtopotilaalta on poistettu perna tai perna on toimimaton; annetaan siirtolistalle asetettaessa ja kertaalleen kolmen viiden vuoden kuluttua. Haemophilus inluenzae tyyppi B (HIB): Hiberix-rokote siirtolistalle asetettaessa. Kurkkumätä ja jäykkäkouristus: dt, jos edellisestä tehosterokotuksesta on yli viisi vuotta; tehoste annetaan siirtolistalle asetettaessa ja sen jälkeen kymmenen vuoden välein. Influenssa: rokotus ennen epidemiakauden alkua syksyisin. A-hepatiitti: Havrix tai Epaxal tai Vaqta siirtolistalle asetettaessa ja kuuden kuukauden kuluttua tai viimeksi mainittu kuuden kuukauden kuluttua siirrosta. Vesirokko: Varilix-rokote. Elinsiirtoa odottava potilas, joka ei ole sairastanut vesirokkoa ja jolla ei todeta varicella-zostervasta-aineita, tulisi rokottaa hyvissä ajoin (6 8 viikkoa) ennen suunniteltua siirtoleikkausta. Jos siirteen saaja on immunologisesti normaali ennen siirtoa, riittää yksi rokotuskerta, muutoin tarvitaan kaksi rokotuskertaa kolmen kuukauden välein. Perheenjäsenten ja elinsiirtotyöntekijöiden rokotus: Aiemmin vesirokkoa sairastamattomat rokotetaan. Influenssarokotetta suositellaan. B) Seuraavia rokotteita ei saa antaa elinsiirtopotilaille: BCG (Bacillus Calmette-Guérin) MPR (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) tai näitä viruksia sisältävät rokotteet Oraalinen poliorokote (OPV), jota ei myöskään saa antaa elinsiirtopotilaiden perheenjäsenille Isorokkorokote Keltakuumerokote Oraalinen lavantautirokote (Vivotif) C) Seuraavat rokotteet eivät ole vasta-aiheisia elinsiirtopotilaille, käytöstä päätetään tapauskohtaisesti: Kolerarokote Inaktivoitu pistettävä poliorokote (IPV, Salk) Rabiesrokote Inaktivoitu pistettävä lavantautirokote (Typherix tai Typhim) Puutiaisaivotulehdusrokote Japaninaivotulehdusrokote B-hepatiittirokote myös siltä, että isän elinsiirto ei aiheuttaisi myöhemmin syntyvälle lapselle lisääntynyttä riskiä. Raskautta tulisi seurata erikoissairaanhoidossa obstetrikon ja hoitavan lääkärin yhteistyönä. Infektioprofylaksi. Lisääntyneen infektioriskin vuoksi elinsiirtopotilaita kehotetaan välttämään matkustamista ulkomaille leikkauksen jälkeisten kuuden kuukauden aikana. Tämän jälkeen rajoituksia ei ole matkakohdetta valittaessa, mutta infektioiden välttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On tärkeätä, että potilaalla on matkustaessaan mukanaan antibioottikuuri, esimerkiksi fluorokinoloni mahdolliseen turistiripuliin, joka voi johtaa häiriöihin hyljinnänestolääkityksen imeytymisessä. Antibioottiprofylaksia suositellaan kaikkien toimenpiteiden yhteydessä, joihin liittyy bakteremiariski. Infektiolääkärit Maarit Helen ja Veli-Jukka Anttila ovat laatineet elinsiirtopotilaille erityisen rokotussuositusohjelman (taulukko 5). Lasten rokotusohjelma on tarkoitus laatia erikseen. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida siirtoyksiköitä. Elinsiirtopotilaille on suunnitteilla oma rokotekortti H. Mäkisalo ym.

9 Hampaiden hoito. Yhdysvalloissa elinsiirtopotilaan hammashoidosta annettu suositus (Little ja Rhodus 1992) vastaa pääpiirteissään Suomen käytäntöä. Infektiofokukset saneerataan perin pohjin ennen siirtoa. Juurihoitoihin ei ryhdytä siirron jälkeen infektion leviämisen pelossa. Hammastoimenpiteiden yhteydessä tavallista paikkausta lukuun ottamatta on annettava infektioprofylaksi, esimerkiksi 3 g amoksisilliinia tai 600 mg klindamysiinia tuntia ennen toimenpidettä. Suuhygienia on erittäin tärkeätä elinsiirron jälkeen. Aikaisemmin tavallinen, usein syklosporiinin käyttöön liitetty ienhyperplasia syntyy infektion pohjalta. Se on vähentynyt selvästi parantuneen suuhygienian ja mm. sähköhammasharjan käytön myötä. Terveydenhoidon tärkeänä osana säännöllinen hammashoito järjestyy useimmiten kunnallisen perusterveydenhuollon kautta, ja säännölliset tarkastukset 4 6 kuukauden välein ovat paikallaan. Tekonivelet. Elinsiirtopotilailla esiintyy luonnollisen nivelrikon lisäksi kortikosteroidien aiheuttamia nivelpintavaurioita, mikä aiheuttaa paineita lonkan ja polven proteesileikkauksiin. Tannenbaum ym. (1997) totesivat tutkimuksessaan elinsiirtopotilaan infektioriskin olevan 15- kertainen polven tai lonkan täysproteesileikkauksen jälkeen muihin potilaisiin verrattuna. Muissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin näin suurta eroa infektioiden suhteen, mutta proteesin irtoamisen riski on näyttänyt olevan lisääntynyt. Elinsiirtopotilaalta ei ole kuitenkaan syytä evätä leikkausta, ellei muita vasta-aiheita esiinny. Eläimet. Elinsiirtopotilas voi toimia eläinten kanssa normaaliin tapaan ammatissaan tai vapaa-aikanaan ensimmäisen siirtoa seuraavan vuoden jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin vältettävä suoraa kontaktia kotieläimiin linnut ja akvaariot mukaan lukien. Pölyisiä ullakoita, latoja, homeisia kosteita paikkoja ym. on myös syytä varoa ainakin ensimmäisen puolen vuoden aikana siirron jälkeen. Lopuksi Elinsiirtopotilaan hyvä hoitosuhde erikoissairaanhoidon yksikköön on oleellista siirrettä ja lääkitystä koskevien ongelmien selvittämiseksi. Erikoisalan asiantuntija ei kuitenkaan ole välttämättä paras henkilö toteamaan tai hoitamaan muita sairauksia. Päähuomion kiinnittyminen siirteen toimintaan voi jättää potilaan ajankohtaisen ongelman taka-alalle. Jokaisen elinsiirtopotilaan tulisikin luoda hyvä hoitosuhde omalääkäriin, jolla on parhaat mahdollisuudet ratkaista ja hoitaa tavalliset terveysongelmat. Kirjallisuutta Ahmed S, Batiuk TD. Broken kidney: traumatic fracture of a renal allograft. Am J Kidney Dis 2001;37:E33. Armenti VT, Radomski JS, Moritz MJ, ym. Report from the National Transplantation Pregnancy Registry (NTPR): outcomes of pregnancy after transplantation. Clin Transplant 2002;17: Back DJ, Tjia JF. Comparative effects of the antimycotic drugs ketoconazole, fluconazole, itraconazole and terbinafine on the metabolism of cyclosporin by human liver microsomes. Br J Clin Pharmacol 1991;32: Bustami RT, Ojo AO, Wolfe RA, ym. Immunosuppression and the risk of post-transplant malignancy among cadaveric first kidney transplant recipients. Am J Transplant 2004;4: Dew MA, Kormos RL, DiMartini AF, ym. Prevalence and risk of depression and anxiety-related disorders during the first three years after heart transplantation. Psychosomatics 2001;42: European Best Practice Guidelines for Renal Transplantation (Part 2). Nephrol Dial Transplant 2002;17,S4:S3 S67 Greenstein S, Siegal B. Compliance and noncompliance in patients with a functioning renal transplant: a multicenter study. Clin Transplant 1998;66: Hosenpud JD, Shipley GD, Wagner CR. Cardiac allograft vasculopathy: current concepts, recent developments, and future directions. J Heart Lung Transplant 1992;11:9 23. Isoniemi H, Appelberg J, Nilsson CG, Mäkelä P, Risteli J, Höckerstedt K. Transdermal oestrogen therapy protects postmenopausal liver transplant women from osteoporosis. A 2-year follow-up study. J Hepatol 2001;34: Jain AB, Reyes J, Marcos A, ym. Pregnancy after liver transplantation with tacrolimus immunosuppression: a single center s experience update at 13 years. Transplantation 2003;76: Kobashigawa JA, Katznelson S, Laks H, ym. Effect of pravastatin on outcomes after cardiac transplantation. N Engl J Med 1995;333: Kyllönen L, Pukkala E, Eklund B. Cancer incidence in a kidney-transplanted population. Transplant Int 1994; 7,S1:S Mäkisalo H, Eklund B, Salmela K, ym. Urological complications after 2084 consecutive kidney transplantations. Transplant Proc 1997; 29: Little JW, Rhodus NL. Dental treatment of the liver transplant patient. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1992;73: Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset. Pharmaca Fennica Toim. Lääketietokeskus Oy. Loviisa: Painoyhtymä Oy, 2004, s McKay DB, Milford EL, Sayegh MH. Clinical aspects of renal transplantation. Kirjassa: Brenner BM, toim. Brenner and Rector s The Kidney. Philadelphia: W.B. Saunders Company, 1996, s Elinsiirtopotilas terveyskeskuksessa 1389

10 Qvist E, Jalanko H, Holmberg C. Psychosocial adaptation after solid organ transplantation in children. Pediatr Clin North Am 2003;50: Tannenbaum DA, Matthews LS, Grady-Benson JC. Infection around joint replacements in patients who have a renal or liver transplantation. JBJS 1997;79: Their M, Holmberg C, Lautenschlager I, Höckerstedt K, Jalanko H. Infections in pediatric kidney and liver transplant aptients after perioperative hospitalization. Transplantation 2000;69: Wagoner LE. Management of the cardiac transplant recipient: roles of the transplant cardiologist and primary care physician. Am J Med Sci 1997;314: Webber SA, Naftel DC, Parker J, ym. Late rejection episodes more than 1 year after pediatric heart transplantation: risk factors and outcomes. J Heart Lung Transplant 2003;22: Åsberg A. Interactions between cyclosporin and lipid-lowering drugs: Implications for organ transplant recipients. Drugs 2003;63: HEIKKI MÄKISALO, dosentti, erikoislääkäri Kirurginen sairaala, elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka PL 263, HUS HELENA KASTARINEN, erikoislääkäri Oulun yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka PL 20, OYS OSMO SAARELMA, LL, erikoislääkäri Viherlaakson sosiaali- ja terveysasema Kievarinpolku Espoo 1390

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ

MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ Luovuttajan kudostyyppi ja veriryhmä syötetään tietokonejärjestelmään, jossa tiedot kaikista mahdollisista vastaanottajista. Tietokone etsii potilaat, joiden ristikokeen

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Certican. 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Certican. 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Certican 21.10.2015, Versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Certican kuuluu immunosuppressanttien lääkeryhmään.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto

Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Silmätautien lääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Silmätautien lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Silmän paikallishoidoissa huomioitavaa Silmätipat ovat yleensä liuoksia, mutta osa on suspensioita (ravisteltava ennen annostusta) Silmätippojen tiputusjärjestys:

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori

Mikrobilääkkeet. Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Salla Kalsi Proviisori Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Viruslääkkeet Sieni-infektioiden lääkkeet Alkueläimiin vaikuttavat lääkkeet Loisten häätöön tarkoitetut lääkkeet Desinfioivat aineet

Lisätiedot

Onko rokotukset kunnossa?

Onko rokotukset kunnossa? Onko rokotukset kunnossa? Rokotusten täydentäminen lapselle tai aikuiselle th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö/THL 6.4.2016 1 Onko rokotettu vai ei siinäpä pulma! Rokotustietoja ei ennen ole kerätty

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Myfenax 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen mykofenolaattimofetiili Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot