Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa

Transkriptio

1 Kauppa 218 Handel Trade Tullin ja Tilastokeskuksen yhteisjulkaisu Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa Tulli ja Tilastokeskus ovat laatineet yhdessä ulkomaankaupan artikkelin Suomen kaupasta Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Yhteisjulkaisussa kuvataan ulkomaankauppaa näiden kahden maan kanssa vuonna 217 kymmenen vuoden perspektiivillä. Julkaisussa kuvataan kauppaa sekä Tullin laatiman ulkomaankauppatilaston että Tilastokeskuksen laatiman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilaston näkökulmasta. Helsinki Julkaistavissa klo 9.. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli ja Tilastokeskus.

2 Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison Britannian kanssa Yhdysvallat ja Iso Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat tuoda esteitä vapaalle kaupankäynnille, mikä koskettaa myös Suomea. Esimerkiksi nyt ovat ajankohtaisia Yhdysvaltojen asettamat teräs ja alumiinitullit. Suomen ulkomaankaupan rakenne on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden osuus kokonaiskauppavaihdosta on noussut merkittävästi. Tavarakaupassa koettiin pitkä pysähtyneisyyden aika, joka lopulta päättyi viime vuonna. Ulkomaankauppa kokonaisuudessaan on sangen monitahoinen aihealue. Sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista: mitä tuotteita Suomi vie ja tuo ja minne, millaiset yritykset kauppaa käyvät, miten kauppaa käydään, kuinka paljon ulkomaakaupasta jää tuloja Suomeen jne. Myös virallinen ulkomaankauppatilastointi eroaa. Tullin ulkomaankauppatilasto kuvaa rajan fyysisesti ylittävien tavaroiden bruttoarvoista kauppaa. Tilastokeskuksen laatimassa Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilastossa ovat mukana sekä tavarat että palvelut. Se kuvaa maksutaseen mukaista, omistajuuden muutokseen perustuvaa ulkomaankauppaa, jossa Suomen vientiä ja tuontia on myös maan rajojen ulkopuolella tapahtuva kauppa silloin, kun laskutus tapahtuu Suomen kautta. Tilastoissa on myös muita, lähinnä eri käsitteistä johtuvia eroja. Tiedot palvelukaupasta kerää Tilastokeskus. Molemmat tilastot perustuvat kansainväliseen lainsäädäntöön ja ne laaditaan samansisältöisinä kaikissa EU maissa. Globaalien tuotantojärjestelyjen maailmassa arvot kertaantuvat herkästi, kun raaka aineita ja puolivalmisteita siirrellään maasta toiseen. Tilastokuvauksen tulisi tulevaisuudessa tarjota myös kansalliseen arvonlisäykseen perustuvia tilastolukuja, jotka kuvaavat viennin Suomeen jättämää arvonlisää. Arvonlisäperusteisen ulkomaankaupan kuvaus laajenee, kun kansainväliset kehityshankkeet etenevät, mm. OECD:n ja WTO:n yhteishanke TiVA (Trade in Value Added), jossa Suomikin on mukana. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet tähän yhteisartikkeliin keskeisimmnät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison Britannian kanssa. Tilastokeskus kuvaa aluksi tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilaston mukaista kokonaiskauppaa maiden kanssa. Sen jälkeen Tulli kuvaa tavarakauppaa oman tilastonsa valossa. Tilastokeskus kertoo lopuksi palveluiden kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison Britannian kanssa. Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme suurella ylijäämällään Tavaroiden ja palveluiden kauppa on selvästi ylijäämäistä Yhdysvaltoihin Tilastokeskuksen maksutasetilaston mukaan. Ylijäämällään Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme. Vuonna 217 tavaroiden ja palveluiden nettovienti Yhdysvaltoihin oli 3,6 miljardia euroa ylijäämäistä kun nettovienti Ruotsiin oli,5 miljardia euroa alijäämäistä ja nettovienti Saksaan 3, miljardia euroa alijäämäistä. Nettoviennin ylijäämä Yhdysvaltoihin vuonna 217 on suurempi kuin Suomen vaihtotaseen ylijäämä, 1,6 miljardia euroa. Tavarakauppa Yhdysvaltoihin on ollut pitkään ylijäämäistä. Viime vuosina palveluiden osuus Yhdysvaltojen viennistä on kuitenkin kasvanut merkittävästi ja palvelutase Yhdysvaltojen kanssa on kääntynyt ylijäämäiseksi. 1

3 Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden kauppa Yhdysvaltoihin Vienti Tuonti Huom. Tilastokeskuksen maksutasetilaston mukainen, tavarat ja palvelut yhteensä Globaali tuotanto lisää maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon mukaista vientiä Yhdysvaltoihin. Jos halutaan arvioida Yhdysvaltojen ja Ison Britannian vaikutusta Suomen talouteen mahdollisimman kattavasti, on luontevaa tarkastella maksutasetilaston mukaista tavaroiden ja palveluiden tasetta maittain. Se pitää sisällään tavarat, palvelut ja globaalin tuotannon. Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Yhdysvaltoihin yhteensä 7,4 miljardin euron arvosta vuonna 217. Yhdeksän prosenttia tavaroiden ja palveluiden yhteenlasketusta viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin vuonna 217. Yhdysvalloista on tullut Ruotsin ja Saksan lisäksi yksi kolmesta tärkeimmästä vientimaasta Suomelle. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti Ruotsiin oli 1,3 miljardia euroa vuonna 217 ja Saksaan 7,5 miljardia euroa. Pieni,1 miljardin euron ero Yhdysvaltojen ja Saksan välillä selittyy globaalilla tuotannolla ja palveluilla. Globaalin tuotannon erät kasvattavat maksutaseen mukaista tavaravientiä Yhdysvaltoihin. Maksutaseen mukaista vientiä on myös maan rajojen ulkopuolella tapahtuva kauppa silloin, kun laskutus tapahtuu Suomen kautta. Globaalien erien vaikutus vertailumaahan Saksaan on suuri ja päinvastainen. Maksutaseen mukaisesta tavaraviennistä poistetaan valmistuttamista Suomessa. Tästä johtuen maksutaseen mukainen tavaravienti Saksaan ei ole Tullin ulkomaankauppatilaston tapaan noussut voimakkaasti. Saksalaisomistuksessa oleviin raakaaineisiin ja tuotteisiin liittyvät tuotannolliset palvelut, kuten kokoonpano ja jalostuspalvelu näkyvät palveluiden viennissä. Yhdysvaltojen nettoviennin nopea kasvu viime vuosina selittyy palveluviennin kasvulla Yhdysvaltoihin. (Artikkelin lopussa tarkastellaan Yhdysvaltojen ja Ison Britannian ulkomaankauppaa palveluerittäin.) Myös Suomen ja Ison Britannian välinen kauppa ylijäämäistä Iso Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävimmästä kauppakumppanista. Tavaroita ja palveluita vietiin Suomesta Isoon Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta vuonna 217. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti Isoon Britanniaan on nykyisin lähes samalla tasolla Venäjän ja Kiinan kanssa, kun vienti Venäjälle on vähentynyt ja Kiinaan kasvanut, ja on jokseenkin samaa suuruusluokkaa kuin vienti Alankomaihin. 2

4 Kuvio 2. Tavaroiden ja palveluiden kauppa Iso Britanniaan Vienti Tuonti Suomen ja Ison Britannian välinen kauppa on Yhdysvaltojen tapaan ylijäämäistä. Tavaroita viedään Isoon Britanniaan enemmän kuin tuodaan Suomeen, mutta palvelutase Isoon Britanniaan on alijäämäinen. Palveluita siis tuodaan Iso Britanniasta Suomeen enemmän kuin meiltä viedään sinne. Tullin ulkomaankauppatilaston mukainen vienti Yhdysvaltoihin ja Isoon Britanniaan kasvoi kokonaisvientiä vähemmän Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston mukaan Yhdysvallat oli vuonna 217 Suomen neljänneksi suurin vientimaa Alankomaiden jälkeen ja Venäjää ennen. Tuonnissa Yhdysvallat oli seitsemänneksi suurin Ranskan jälkeen. Iso Britannia oli tuontimaista kahdeksas ja vientimaista seitsemäs. Yhdysvallat on jo vuosia ollut Suomen suurin ja Iso Britannia toiseksi suurin ylijäämämaa, eli tavaroiden viennin arvo on suurempi kuin tuonnin arvo. Kuvio 3. Tavaraviennin ja tuonnin muutos Yhdysvaltojen ja Ison Britannian kaupassa Iso Britannia Tuonnin muutos % Iso Britannia Viennin muutos % Yhdysvallat Tuonnin muutos % Yhdysvallat Viennin muutos % Lähde: Tulli 3

5 Tullin ulkomaankappatilaston mukainen tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja vastaava vienti Isoon Britanniaan kahdeksan prosenttia. Vienti molempiin maihin kasvoi selvästi Suomen kokonaisviennin kasvua vähemmän. Vastaava tavaroiden tuonti Isosta Britanniasta kasvoi 11 prosenttia, mikä oli vain hieman Suomen kokonaistuonnin kasvua vähemmän. Tuonti Yhdysvalloista sen sijaan väheni viime vuonna kahdeksan prosenttia. Vienti Isoon Britanniaan kasvoi edellisen kerran vuonna 214. Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuonna 216, mutta pieneni vuonna 215. Suomen ja Ison Britannian välinen bruttoarvoinen tavarakauppa ylijäämäistä Tullin tavaroiden ulkomaankauppa tilaston mukainen vienti Isoon Britanniaan on ollut koko euroajan ylijäämäistä. Ylijäämä suureni hieman viime vuonna vuoteen 216 verrattuna, mutta on edelleen selvästi pienempi kuin 2 luvun alkuvuosina. Vienti oli viime vuonna arvoltaan lähes 2,7 miljardia euroa ja tuonti 1,8 miljardia euroa. Suurimmillaan 2 luvulla vienti on ollut arvoltaan jopa 4,6 miljardia euroa vuonna 22 ja tuonti 2,9 miljardia euroa vuonna 27. Kuvio 4. Suomen tavarakauppa Ison Britannian kanssa ja Ison Britannian osuus Suomen tavaraviennistä ja tuonnista Milj. e Tuonnin arvo Viennin arvo Osuus kokonaistuonnista, % Osuus kokonaisviennistä, % Lähde: Tulli Ison Britannian osuus Suomen tavaraviennistä on viime vuosina pienentynyt. Osuus oli 4,5 prosenttia vuonna 217, kun se edellisvuonna oli 4,8 prosenttia ja 5,2 prosenttia vuonna 215. Parhaimmillaan Iso Britannia on 2 luvulla muodostanut lähes kymmenesosan Suomen viennistä. Myös tuonnissa Ison Britannian osuus on vähentynyt, vaikkakaan ei yhtä nopeasti kuin viennin kohdalla. Osuus on viime vuodet ollut noin kolmen prosentin tasolla, kun se suurimmillaan kävi lähes viidessä prosentissa finanssikriisiä edeltävinä vuosina. 4

6 Kuvio 5. Tavaravienti Isoon Britanniaan, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3 tasolla 27 ja 217. Osuus viennistä, prosenttia. Paperi ja pahvi Öljytuotteet Sahattu ja höylätty puutavara Viilu, ristiinliimattu vaneri, lastulevy Levyvalmisteet, seostettua terästä Traktorit Lääkintäkojeet ja laitteet Laatat, levyt, kalvot yms. muovia Alkoholit, fenolit yms. Muut orgaaniset kemikaalit Lähde: Tulli Metsäteollisuuden osuus tavaraviennistä Isoon Britanniaan yhä merkittävä Suomen tavaravienti Isoon Britanniaan on metsäteollisuusvaltaista, vaikkakin toimialan osuus viennistä on pienentynyt vuosikymmenessä. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennin arvosta oli noin kolmasosa, kun vuonna 27 osuus oli noin prosenttiyksikön suurempi. Öljyjalosteiden osuus oli viime vuonna vajaa viidesosa, kun vuosikymmen sitten öljyvienti Isoon Britanniaan oli selvästi pienempää. Muita merkittäviä vientituoteryhmiä viime vuonna olivat teräs, traktorit, lääketieteelliset kojeet ja laitteet sekä muut kemianteollisuuden tuotteet. Yhteensä kemianteollisuuden osuus viennistä oli 3 prosenttia, koneiden ja laitteiden osuus noin 15 prosenttia sekä metallien osuus noin 11 prosenttia. Kauppa Ison Britannian kanssa on erityisesti ylijäämäistä metsäteollisuuden tuotteissa ja öljyjalosteissa. Kuvio 6. Tavaratuonti Isosta Britanniasta, arvoltaan suurimmat tavararyhmät SITC3 tasolla 27 ja 217. Osuus tuonnista, %. Moottoriajoneuvot henkilökuljetukseen Lääkkeet Voimakoneet ja moottorit Mittaus, tarkkailu ja analyysikojeet Moottoriajoneuvojen alustat ja osat Maansiirto, kaivuu yms. koneet Sähkökoneet, laitteet ja tarvikkeet Alkoholit, fenolit yms. Pumput, ilma ja muut kaasukompressorit sekä tuulettimet Alkoholipitoiset juomat Lähde: Tulli 5

7 Suomi tuo Isosta Britanniasta pääasiassa koneita ja laitteita, henkilöautoja ja lääkkeitä. Moottoriajoneuvojen osuus tuonnista on vähentynyt hieman vuosikymmenessä, muiden arvoltaan suurimpien ryhmien osuus on kasvanut. Tuonnin arvosta noin neljännes muodostui viime vuonna kuljetusvälineistä ja reilu viidennes sekä kemianteollisuuden tuotteista että koneista ja laitteista. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen bruttoarvoinen tavarakauppa ylijäämäinen Suomen tavaroiden ulkomaankauppa Yhdysvaltojen kanssa on selvästi ylijäämäistä eli Suomesta on viety Yhdysvaltoihin enemmän tavaroita euromääräisesti kuin Yhdysvalloista Suomeen. Ylijäämä on suurentunut vuodesta 213 alkaen vuosittain, ja oli viime vuonna jo 2,1 miljardia euroa. Suurimmillaan ylijäämä oli euroaikana vuonna 28, noin 2,2 miljardia euroa. Vienti Yhdysvaltoihin oli viime vuonna arvoltaan noin neljä miljardia euroa, mikä oli eniten sitten vuoden 28. Tuonti Yhdysvalloista oli arvoltaan 1,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo hieman pieneni edellisvuodesta. Kuvio 7. Suomen tavarakauppa Yhdysvaltain kanssa ja Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä ja tuonnista Milj. e Tuonnin arvo Viennin arvo Osuus kokonaistuonnista, % Osuus kokonaisviennistä, % Lähde: Tulli Viennin arvon kasvusta huolimatta Yhdysvaltain osuus Suomen tavaraviennistä väheni viime vuonna hieman alle seitsemään prosenttiin. Osuus kasvoi yhtäjaksoisesti (vuosittain) vuodesta 211 alkaen. Sekä Yhdysvaltain että Ison Britannian viennin osuuden vähentyminen johtui pääasiassa Saksan osuuden jyrkästä kasvusta viime vuonna. Saksan osuuden kasvu johtuu suurelta osin henkilöautojen viennin merkittävästä noususta. 2 luvun alussa Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä oli parhaimmillaan lähes yhdeksän prosenttia. 6

8 Kuvio 8. Tavaravienti Yhdysvaltoihin, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 27 ja 217. Osuus viennistä, %. Paperi ja pahvi Lääkintäkojeet ja laitteet Öljytuotteet Sähkölääkintä ja röntgenlaitteet Mittaus, tarkkailu ja analyysikojeet Erikoiskoneet ja laitteet ja niiden osat Nikkeli Sähkögeneraattorit ja moottorit ja niiden osat Maansiirto, kaivuu yms. koneet Orgaaniset metalli ja epämetalliyhdisteet Lähde: Tulli Suomesta viedään Yhdysvaltoihin paperia ja pahvia, lääketieteellisiä kojeita ja laitteita, öljyjalosteita sekä erinäisiä koneita ja laitteita. Metsäteollisuuden osuus on Yhdysvaltain kaupassa selvästi pienempi kuin kaupassa Ison Britannian kanssa, vain 17 prosenttia. Kemianteollisuuden osuus oli viime vuonna noin viidennes, koneiden ja laitteiden osuus 34 prosenttia. Yksittäisistä tavararyhmistä erityisesti lääkintäkojeiden osuus on kasvanut erittäin jyrkästi vuodesta 27, ja oli viime vuonna jo 13 prosenttia. Paperin ja pahvin osuus on säilynyt lähes ennallaan vuosikymmenen takaisesta, mutta öljyjalosteiden osuus on pienentynyt huomattavasti. Ylijäämä kertyy erityisesti paperin ja pahvin, lääkintäkojeiden ja öljyjalosteiden viennistä Suomesta Yhdysvaltoihin. Nyt Yhdysvaltojen asettamien tullien vuoksi ajankohtaisen teräksen ja alumiinin vienti Yhdysvaltoihin on vähäistä Suomesta. Teräkselle ei ole omaa tavaranimikettä, mutta raudan ja teräksen vienti yhteensä oli vain 3,3 prosenttia koko tavaraviennistä Yhdysvaltoihin viime vuonna. Alumiinin ja alumiinitavaroiden vastaava osuus oli vain,5 prosenttia. Kuvio 9. Tavaratuonti Yhdysvalloista, arvoltaan suurimmat tavararyhmät 27 ja 217. Osuus tuonnista, %. Lääkintäkojeet ja laitteet Mittaus,tarkkailu ja analyysikojeet Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt Erinäiset kemialliset tuotteet Lääkkeet,myös eläinlääkkeet Kivihiili Puhelinlaitteet ja niiden osat ja tarvikkeet Erinäiset valmiit tavarat Ilma alukset Sähkölääkintä ja röntgenlaitteet Lähde: Tulli 7

9 Tavaratuonti Yhdysvalloista Suomeen jakautuu selvästi tasaisemmin eri tavararyhmien kesken, kun vienti on keskittynyt muutamaan arvoltaan suuren pääryhmään. Tuonnissa puhelinlaitteiden ja lentokoneiden ja niiden osuus on pienentynyt vuosikymmenessä. Viime vuonna Yhdysvalloista tuotiin erityisesti tieteellisiä kojeita ja laitteita, tietokoneita, lääkkeitä, puhelimia ja kivihiiltä. Koneiden ja laitteiden osuus tuonnista oli viime vuonna 35 prosenttia, kemianteollisuuden tuotteiden osuus 23 prosenttia. Yhdysvallat ja Iso Britannia merkittävimpiä kumppaneitamme palvelukaupassa Tilastokeskuksen maksutasetilaston ennakollisten tietojen mukaan Yhdysvallat oli Ruotsin jälkeen toiseksi suurin palveluiden vientimaa vuonna 217. Sinne vietiin palveluita 2,9 miljardin euron arvosta. Isoon Britanniaan Suomi vei palveluja 1,4 miljardilla, ja se oli Saksan jälkeen neljänneksi merkittävin palveluiden vientimaa. Kuvio 1. Suomen palveluvienti merkittävimpiin palveluiden vientimaihin Ruotsi Yhdysvallat Saksa Iso Britannia Suurimmat vientimaat vuonna 217 Yhdysvalloista tuotiin kolmanneksi eniten palveluita. Eniten palveluita tuotiin Ruotsista ja toiseksi eniten Saksasta. Isosta Britanniasta tuotiin palveluita lähes yhtä paljon kuin Yhdysvalloista vuonna 217. Se oli siten neljänneksi merkittävin vientimaa Suomelle. Yhdysvalloista palveluita tuotiin noin kahdella miljardilla eurolla ja Isosta Britanniasta 1,9 miljardilla. Kuvio 11. Suomen palvelutuonti merkittävimmistä palveluiden tuontimaista Ruotsi Saksa Yhdysvallat Iso Britannia Suurimmat tuontimaat vuonna 217 8

10 Yli kymmenesosa palveluviennistä Yhdysvaltoihin Yhdysvaltoihin on viety viimeisen neljän vuoden aikana jo noin kymmenesosa Suomesta myydyistä palveluista. Yhdysvaltojen osuus palveluviennistämme oli 11 prosenttia vuonna 217. Osuus on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä kymmenen vuoden takaisesta. Ison Britannian osuus Suomen palveluviennistä oli viime vuonna viisi prosenttia eli noin puolet Yhdysvaltojen osuudesta. Vuosina 26 ja 27 Ison Britannian osuus oli hieman korkeampi, noin seitsemän prosenttia Suomesta myydyistä palveluista. Vuodesta 28 vuoteen 217 osuus on pysytellyt viiden kuuden prosentin tietämissä. Yhdysvaltojen palvelutuonnin osuus aikavälillä oli korkeimmillaan vuonna 26. Yhdysvalloista tuotiin 12 prosenttia kaikista Suomeen tuoduista palveluista vuonna 26. Osuus on kuitenkin laskenut, ja vuonna 217 Yhdysvalloista tuotiin enää seitsemän prosenttia Suomeen myydyistä palveluista. Ison Britannian osuus Suomeen tuotavista palveluista on ollut seitsemän prosenttia viimeiset kuusi vuotta. Aiempina vuosina osuus oli korkeampi. Huipussaan se oli vuonna 27, jolloin Isosta Britanniasta tuotiin 11 prosenttia Suomen koko palvelutuonnista. Vuonna 217 palveluvienti Suomesta Yhdysvaltoihin kasvoi neljä prosenttia ja Isoon Britanniaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden kokonaisvienti, eli vienti Suomesta kaikkiin maihin yhteensä, kasvoi kuitenkin selvästi enemmän: kahdeksan prosenttia. Palveluiden tuonti kaikista maista yhteensä kasvoi kolme prosenttia vuodesta 216 vuoteen 217, mutta palvelutuonti Isosta Britanniasta säilyi ennallaan. Sen sijaan palvelutuonti Yhdysvalloista laski kaksi prosenttia. Palveluvienti Yhdysvaltoihin jopa kaksinkertaistunut Palveluiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jopa kaksinkertaistunut vuodesta 212 vuoteen 217. Viennin kasvun myötä palvelukauppa Yhdysvaltojen kanssa kääntyi ylijäämäiseksi. Palveluita siis vietiin enemmän kuin niitä tuotiin vuosina Kuvio 12. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä vuosina Viennin arvo Tuonnin arvo Vuonna 212 palveluita vietiin Yhdysvaltoihin 1,4 miljardilla eurolla, mutta vuonna 217 jo 2,9 miljardilla. Eniten palveluvienti kasvoi tällä aikavälillä tarkasteltuna vuodesta 214 vuoteen 215: kasvua oli jopa,5 miljardia euroa. 9

11 Eniten palveluviennin kasvua Yhdysvaltoihin selittää kaksi palveluerää: televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Jälkimmäiseen erään kuuluu muun muassa tulot tutkimus ja kehittämistyön tuloksena syntyvistä omistusoikeuksista. Erään kuuluu myös franchisesopimuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvät maksut ja palkkiot sekä tietokoneohjelmien jakeluun ja jäljentämiseen liittyvät lisenssit ja tavaramerkkien lisensiointimaksut. Vuonna 216 Suomesta vietiin henkisen omaisuuden käytöstä perittäviä maksuja 2,7 miljardilla eurolla, kun lasketaan tästä erästä saadut tulot Suomeen kaikista maista yhteensä. Henkisen omaisuuden käytöstä perittävistä maksuista 86 prosenttia koostui tutkimus ja kehittämistyön tuloksena syntyvien omistusoikeuksien myynnistä vuonna 216. Kuvio 13. Suomen vientiä Yhdysvaltoihin viimeisten vuosien aikana eniten kasvattaneiden palveluerien vienti vuosina Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut Henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden vienti lähes kuusinkertaistui vuodesta 212 vuoteen 215 kasvaen,9 miljardilla eurolla. Henkisen omaisuuden käytöstä perittyjä maksuja vietiin,6 miljardilla eurolla vuonna 213, mutta enää,5 miljardilla seuraavana vuonna. Vuodesta 214 vuoteen 217 kyseisen erän vienti kuitenkin kaksinkertaistui. Vuonna 216 televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden vienti Yhdysvaltoihin vähentyi edeltävästä vuodesta neljä prosenttia. Samalla tämän erän vienti Suomesta väheni viisi prosenttia, kun lasketaan vienti Suomesta kaikkiin maihin yhteensä. Vuonna 217 näiden palveluiden vienti Yhdysvaltoihin väheni edelleen pudoten kuusi prosenttia vuodesta 216, mutta kasvoi prosentin kaikki maat yhteenlaskettuna. Suomesta Yhdysvaltoihin vietiin kuitenkin eniten televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluita vielä vuonna 216. Vuonna 217 kyseinen palveluerä putosi toiseksi suurimmaksi vientieräksi henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen noustessa isoimmaksi palveluiden vientieräksi Suomesta Yhdysvaltoihin. Kaikki maat yhteenlaskettuna televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi vientierä Suomelle kuin henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut. Jälkimmäisen erän osuus Suomen koko palveluviennistä oli 12 prosenttia vuonna 217, mutta Yhdysvaltojen palveluviennistä kyseisen erän osuus oli 36 prosenttia. Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden osuus Suomen palveluviennistä oli 27 prosenttia. Yhdysvaltoihin vietävistä palveluista tämän erän osuus oli sen sijaan 34 prosenttia vuonna

12 Kuvio 14. Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 217 viedyt merkittävimmät palveluerät Henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut Muut liike elämän palvelut Palvelutuonti Yhdysvalloista edelleen vuoden 26 tasolla Palvelutuonnin taso Yhdysvalloista Suomeen on pysynyt suhteellisen vakaana. Vuosina 216 ja 217 palvelutuonnin taso oli vastaava kuin vuonna 26. Palveluerien sisällä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Kuvio 15. Suomeen tuotujen palvelujen merkittävimmät erät vuosina 26 ja 217 Muut liike elämän palvelut Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut Matkailu Henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut Tuonnin suurin palveluerä Yhdysvalloista Suomeen on koko tarkasteluvälillä vuosina ollut muut liikeelämän palvelut. Niihin kuuluvat esimerkiksi tutkimus ja kehittämispalvelut ja asiantuntijoiden sekä liikehallinnon konsulttipalvelut. Tämän palveluerän osuus koko tuonnista oli 49 prosenttia vuonna 217 ja 45 prosenttia vuonna 26. Seuraavaksi suurimpia tuonnin eriä vuonna 217 olivat televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut sekä matkailu Suomesta ulkomaille. Kummankin erän osuus tuonnista oli 14 prosenttia. 11

13 Matkailu Suomesta ulkomaille kuvaa esimerkiksi yksityishenkilöiden matkailumenoja Suomesta Yhdysvaltoihin. Vuonna 26 tämän palveluerän osuus oli yhdeksän prosenttia koko Yhdysvaltojen palvelutuonnista. Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden osuus palvelutuonnista oli seitsemän prosenttia vuonna 26. Palvelutuonti Yhdysvalloista on romahtanut henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen osalta. Vuonna 26 niitä tuotiin,5 miljardilla eurolla, mutta enää,1 miljardilla vuonna 217. Suurin notkahdus tapahtui vuodesta 211 vuoteen 212, jolloin kyseisen erän tuonti pieneni lähes,3 miljardia euroa. Isosta Britanniasta tuodaan enemmän palveluita kuin sinne viedään Palvelutase Isoon Britanniaan on pysynyt alijäämäisenä, vaikka maksutaseen mukaisten tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti ja toisaalta tavaravienti Isoon Britanniaan on ollut ylijäämäistä. Palveluita on siis tuotu enemmän Isosta Britanniasta kuin niitä on sinne viety vuodesta 26 vuoteen 217. Isosta Britanniasta tuotiin palveluita Suomeen lähes 1,9 miljardin arvosta vuonna 217, mutta niitä vietiin Isoon Britanniaan vain 1,4 miljardilla eurolla. Kuvio 16. Palveluiden ulkomaankauppa Suomen ja Ison Britannian välillä vuosina Viennin arvo Tuonnin arvo Palveluiden euromääräinen vienti Isoon Britanniaan on kuitenkin kaksinkertaistunut vuodesta 26 vuoteen 217. Kasvua selittää erityisesti televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden viennin kasvu. Palveluiden tuonnin kasvu ei ole ollut aivan yhtä suoraviivaista, mutta se on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 217. Palvelutuonnin taso ei kuitenkaan saavuttanut vielä vuoden 28 tasoa, vaikka olikin lähellä sitä vuonna 217. Aikavälillä tarkasteltuna palvelutuonnin kasvu Iso Britanniasta koki kaksi notkahdusta: vuosina 29 ja 213. Vuodesta 213 alkaen palvelutuonti on kuitenkin kasvanut: vuonna 217 kasvua oli 19 prosenttia vuoteen 213 verrattuna. Isoon Britanniaan viedään televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluita Selkeästi eniten Isoon Britanniaan viedään televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluita. Niiden osuus koko Ison Britannian palveluviennistä oli 37 prosenttia vuonna 217. Tämä palveluerä oli muiden liike elämän palveluiden ja kuljetuspalveluiden ohella yksi isoimmista viennin eristä myös vuonna 26. Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden osuus kokonaispalveluviennistä kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuodesta 26 vuoteen 217. Kuljetuspalveluiden osuus sen sijaan väheni tällä aikavälillä 15 prosenttiyksikköä laskien 27 prosentista 12 prosenttiin. 12

14 Kuvio 17. Suomesta Isoon Britanniaan vuonna 217 viedyt merkittävimmät palveluerät Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut Muut liike elämän palvelut Kuljetuspalvelut Rakentaminen ja projektitoimitukset Matkailu Muiden liike elämän palveluiden viennin osuus pysyi sen sijaan vakaana. Noin viidesosa Isoon Britanniaan vietävistä palveluista muodostuu muista liike elämän palveluista, joita ovat muun muassa tutkimus ja kehittämispalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut ja tekniset sekä kaupankäyntiin liittyvät liike elämän palvelut. Muut liike elämän palvelut heiluttavat Iso Britannian palvelutuontia Isosta Britanniasta tuotiin eniten muita liike elämän palveluita, joiden osuus palvelutuonnista oli 37 prosenttia vuonna 217. Erityisesti tuotiin teknisiä sekä kaupankäyntiin liittyviä muita liike elämän palveluita: niiden osuus muista liike elämän palveluista oli 63 prosenttia, kun se oli 3 prosenttia kymmenisen vuotta aiemmin. Vuonna 26 puolet Isosta Britanniasta tuotavista palveluista koostui muista liike elämän palveluista. Tuolloin 37 prosenttia muista liike elämän palveluista koostui kuitenkin tutkimus ja kehittämispalveluista. Vuonna 217 näiden palveluiden osuus muista liike elämän palveluista oli enää seitsemän prosenttia. 13

15 Kuvio 18. Iso Britanniasta tuodut muut liike elämän palvelut ja sen alaerät vuosina Muut liike elämän palvelut Tutkimus ja kehityspalvelut Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike elämän palvelut Niitä tuotiin,8 miljardilla eurolla vuonna 26 ja,7 miljardilla vuonna 217. Eniten näitä palveluita tuotiin vuosina , miljardilla eurolla vuosittain. Muiden liike elämän palveluiden tuonti romahti,6 miljardiin vuonna 213, jonka jälkeen niiden tuonti kasvoi muutaman vuoden ajan. Kasvu johtui teknisten ja kaupankäyntiin liittyvien muiden liike elämän palveluiden tuonnin kasvusta. Vuonna 217 muita liike elämän palveluita tuotiin kuitenkin,1 miljardilla eurolla vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kuvio 19. Iso Britanniasta tuotuja palveluita vuosilta 26 ja 217 Muut liike elämän palvelut Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalvelut Kuljetuspalvelut Matkailu Henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut Rakentaminen ja projektitoimitukset Seuraavaksi eniten Isosta Britanniasta tuotiin televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluita ja kuljetuspalveluita. Televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluiden osuus palveluiden tuonnista oli 13 prosenttia vuonna 217. Kuljetuspalveluiden osuus oli prosenttiyksikön pienempi. Vuonna 217 televiestintä, tietotekniikka ja tietopalveluita tuotiin,1 miljardilla eurolla enemmän kuin edellisvuonna. 14

16 Matkailu Suomesta ulkomaille joka tilastoidaan matkailutuontina kaksinkertaistui vuodesta 26 vuoteen 211 kasvaen sadasta miljoonasta eurosta kahteensataan miljoonaan euroon. Vuonna 217 matkailupalvelut olivat edelleen vuoden 211 tasolla. Muualle luokittelemattomien henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen tuonti sen sijaan puolittui,2 miljardista,1 miljardiin verrattaessa vuosia 26 ja 217. Kyseinen palveluerä pieneni merkittävästi vuonna 29 edellisvuoteen verrattuna, peräti 74 prosentilla. Näiden palveluiden tuonti Isosta Britanniasta on kuitenkin kasvanut viime vuosina Yhteenveto Tavaroiden ja palveluiden kauppa on selvästi ylijäämäistä Yhdysvaltoihin Tilastokeskuksen maksutasetilaston mukaan. Suurella ylijäämällään Yhdysvallat poikkeaa muista kauppakumppaneistamme. Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston mukaan Yhdysvaltojen merkitys Suomen ulkomaankaupassa on vahvistunut tavaroiden osalta siinä missä Ison Britannian asema on heikentynyt. Yhdysvallat oli suurin ja Iso Britannia toiseksi suurin ylijäämämaa eli tavaroiden viennin arvo kyseisiin maihin oli suurempi kuin tavaroiden tuonnin arvo. Tavaraviennin rakenne Yhdysvaltoihin on monipuolistunut viime vuosina, kun taas vientiä Isoon Britanniaan dominoivat metsäteollisuuden tuotteet. Tilastokeskuksen tilastoiman tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilaston mukaan Suomi vie palveluita Yhdysvaltoihin aiempaa enemmän. Tullin ulkomaankauppatilastoja (tavaroiden osalta) pohjatietonaan käyttävä tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa tilasto kuvaa ulkomaankauppaa hieman eri näkökulmasta, jolloin kuva Suomen ulkomaankaupasta monipuolistuu. Tämä maksutaseen mukainen vienti sisältää globaalia tuotantoa, joka nostaa Yhdysvallat kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi. Ison Britannian tavaroiden ja palveluiden tasetta laskee alijäämäinen palvelutase. Erot tilastojen välillä: Maksutaseessa luvut perustuvat taloudellisen omistajuuden muutokseen. Maksutaseen mukainen tavaratuonti ei sisällä kuljetuskustannuksia. Näiden kuljetuskustannusten ulkomaiden osuus lisätään maksutaseen mukaiseen palvelutuontiin. Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston lähtökohtana on, että tavara ylittää fyysisesti Suomen rajan. Vienti tilastoidaan FOB arvoltaan ja tuonti CIF arvolla, sisältäen kuljetuskustannukset Suomen rajalle. Tiedot EUkaupasta saadaan tilastoilmoituksista, jotka yritykset antavat Tullille ja EU:n ulkopuolisesta kaupasta tulliilmoituksista. Eroja Tullin tavarakaupan ja maksutaseen mukaisen tavarakaupan välillä on avattu myös Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden julkaisussa. Anssi Kaarna ja Christina Telasuo työskentelevät tulliylitarkastajina Tullin tilastointiyksikössä. Tapio Kuusisto ja Terhi Tulonen työskentelevät yliaktuaareina maksutasetilastossa Tilastokeskuksessa. 15

17 Kauppa 218 Handel Trade Suomen ulkomaankauppa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa 218:M6, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi etunimi.sukunimi@tulli.fi Telasuo, Christina etunimi.sukunimi@tulli.fi Kuusisto,Tapio etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi Tulonen, Terhi etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Tilastokeskus Työpajankatu Helsinki Postiosoite: 22 Tilastokeskus Vaihde Tietopalvelu info@tilastokeskus.fi