Nuorisotyön tulevaisuus. Tomi Kiilakoski Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät

Transkriptio

1 Nuorisotyön tulevaisuus Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät

2 Muutama kysymys ajatusten virittämiseksi Mitä ovat tärkeimmät nykyään nuoriso-ohjaajien työssään käyttämät taidot, joita vuoden 2027 nuoriso-ohjaajat tarvitsevat työssään? Mitkä ovat tärkeimmät taidot joita vuoden 2027 nuoriso-ohjaajat tarvitsevat, joita nykyiset nuoriso-ohjaajat eivät vielä tarvitse päivittäisessä työssään? Mitkä ovat taitoja, joita vuoden 2027 nuorisotyöntekijät eivät tarvitse työssään, mutta jotka ovat osa tämän hetken työkalupakkia? Ks. Viljami Kinnunen

3 Mikä tulevaisuudessa on samaa kuin nyt? Nuorten ryhmävetoisuus ja kaverisuhteet Jännitteet, hierarkiat nuorten välillä Tekeminen ja toiminnallisuus Nuorisokulttuuriset tyylit Perheiden ja suvun keskeisyys Seurustelu ja seksuaalisuus

4 Nuorisotutkimus-lehden artikkelien otsikkoja vuodelta /1995 Lasten ja nuorten mielipaikkojen tutkimus - johtolangoista hypoteeseihin Näkökulmia nuorten naisten sosiaaliseen selviytymiseen 2/1995 Partiolaiset impivaaraa etsimässä "Ei tää mikään unelmaperhe oo vai?" Nuori uusperheen kokijana Perinteen puhtaus ja somali-identiteetti. Pakolaistytöt kulttuurinsa vaalijoina 3/1995 "Koulu on kuin..." Metaforat fyysisen koulun analysoinnin välineinä "Koulu on kuin hullujenhuone" "Pakollinen aivojenkasvattamispaikka" - Nuorten metaforia ja koulukokemuksia "Koulua käydään tulevaisuutta varten - vapaa-ajasta nautitaan nyt" Koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen tarkastelua 4/1995 Koulun sosiaalista elämää tutkimassa Nuoret suomalaiset heterokoulussa Ihanne, itsestäänselvyys vai haaste? Sukupolvittaiset koulukokemukset ja työläistaustaisten nuorten opintie

5 Nuorisotyön muutossuuntia Digitaalisen nuorisotyön taidot. Monikulttuurisuuteen kasvattaminen Lisääntyvä monialainen työ. Polarisaatioon reagointi. Yksilötyön tarve varmasti lisääntyy. Sen suhde nuorisotyön ydinosaamiseen ryhmätyöhön? Täytyy myös osata sanallistaa perusteluita, miksi ryhmätyö ja oleilu ja hengailu on edelleen tärkeää Tietointensiivisyys ja sanallistaminen. Ikäjakauman laventuminen

6 1. Teknologian käyttötaidot ja kulttuurinen lukutaito

7 Nuoret tulevaisuudesta: toiveet ja todennäköisyydet

8 2. Monikulttuurinen lukutaito

9 Ekstremismin kohtaaminen

10 3. Monialainen yhteistyö

11 Joitakin tunnistettuja ongelmia Koordinoimattomuus: on osoittautunut hankalaksi luoda yhteinen raami lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikalle Hajanaisuus: vuosikymmenten kuluessa muotoutunut järjestelmä, jota on kehitetty pala kerrallaan. Viime aikainen hankekaruselli on osaltaan tukenut tätä kehityskulkua. Vahvojen ammattikulttuurien taipumus on katsoa enemmän sisäänpäin kuin ulospäin -> Luontevin keskusteluympäristö löytyy saman koulutuksen saaneista, samaa kieltä puhuvista, samat menetelmät hallitsevista Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta pirstaleisuus Painottuminen yksilö- ja ongelmakeskeisyyteen

12 Monialaisen yhteistyön taidot

13 Nuorisotalo itsenäisenä toimijana Jussi. Kyllähän se aika pitkälti oli sitä, että siellä oltiin siellä talolla ja tultiin sinne joka päivä töihin ja siellä sitte touhuttiin lasten ja nuorten kanssa sen suunnitelmaan mukkaan mikä oli tehty. Ja tuota, eipä siinä juurikaan tehty mittään sen talon ulkopuolella.

14 Nuorisotalo kumppanuuksiin pyrkivänä toimijana

15 Kumppanuuksiin pyrkiminen Sanna. No lähinnä se työaika, mitä meillä on tilan ulkopuolella, niin meillähän on siis tosi vapaat kädet suunnitella se, mitä me halutaan.... Välillä toivois et ois enemmän aikaa mennä esimerkiks kouluun. Mut sit on aina kaikkii semmosii tapahtumii, mitä voitais järjestää tuol ulkopuolella, missä on niinku monet toimijat, niin voidaanko me laittaa tilat kiinni... Tilalla mä kohtaan ne suurin piirtein samat nuoret ketä siel käy. Ja mä oon kaupungin nuorisotyöntekijä, niin mun kuuluis kohdata mahdollisimman moni [tämän kaupungin] nuori.

16 Polarisaatio: ILMAN PERUSKOULUN JÄLKEISTÄ TUTKINTOA OLEVAT VUOSITTAIN 40% 30% 20% 10% 0% Naiset Miehet

17 VANHEMPIEN SAAMAN TOIMEENTULOTUEN KESTO JA LAPSEN PERUSKOULUN PÄÄTTÖTODISTUKSEN KESKIARVO 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Yli viisi vuotta yli 2 vuotta - alle 5 vuotta yli puoli vuotta - alle 2 vuotta alle puoli vuotta ei tukikuukausia 4,00-6,99 7,00-8,99 9,00-10,00

18 IKÄLUOKKA VUOTIAANA 44 % 15 % 34 % 29% 31 % 11% 24 % 16 % 18% 4,5 % 3,1 % 3,3 % 13,7 % 28,6 % 30,1 % 30,6 % 11,5 % 3 % ei peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa psyk esh tai mt-lääke toimeentulotukea rangaistusmääräy s tuomio sijoitus kodin ulkopuolelle

19 IKÄLUOKKA VUOTIAANA 27,2 % 2,2 % 2,4 % 4,9% 7,5 % 22,9 % 3,7%% 1,6 % 1,5 % 0,7% 2,3 % 6,2 % 25,1 % 2,7 % 1,1 % työkyvyttömyysel äke kuntoutus 6 kk työttömyys yht.lask. 1v.yht.jaks työttömyys Kuollut

20 Ryhmät ja yksilöt nuorisotyössä Ryhmätyötä on perinteisesti pidetty nuorisotyön menetelmällisenä ytimenä Perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön jännitteen yksi ulottuvuus on kysymys ryhmätyön ja yksilötyön välisestä suhteesta. (Nieminen 2014, 57.) tasapainoilu kaikille tarkoitetun ja kohdennetun työn, ryhmän ja yksilön kanssa tehtävän työn, yhteiskunnan uudistamisen ja uusintamisen, osallistumisen ja oleilun tukemisen, erojen ja yhtäläisyyksien välillä Mitkä nuorisotyön menetelmät taipuvat mitattaviksi? Miten suhtaudumme niihin, joita on hankalampi mitata?

21 Aloitus 1. Miettikää, mitkä ovat polttavat aiheet tai kuumat perunat omassa työssänne tulevaisuudessa? (Jatketaan kello 14 keskustelua yhteisesti) - Resurssit suhteessa työn paljouteen (myös kausivaihtelu) - Polarisaatio, yksilötyö, tasavertaisuus, kaikille mahdollisuudet - Toimeentulotukien Kela-kytköksen ja TE-toimiston muutosten seurauksena ohjaus työpajoille vähentynyt - Omaa työvoimaneuvojaa ei kohdata tai neuvoja ei tunne palveluita - Ohjausjärjestelmän häiriöt - Oman työn merkityksen perustelu - Hankkeiden omarahoitus - Seinätön työpaja; oppilaitosyhteistyö - Yhteistyö työllistymisessä; osaavan työvoiman tarve; koulutuksen laatuongelmat ; etsivä nuorisotyö ja työllistyminen; mikä on nuorisotyön paikka - Etsivän työn roolin kirkastaminen (erityisesti suhteessa nuorisolakiin) -> Ehkä ylipäätään nuorisotyön roolin avaaminen - Valtakunnallinen avaaminen; termien avaaminen (esim. etsivä nuorisotyö) - Ohjaamo miten juurrutetaan hankerahojen loputtua? Mitä kutsutaan Ohjaamoksi? Miten ratkaistaan sijoittamispaikan ongelmat? - Miten luodaan pysyviä rakenteita hankerahoituksen maailmassa? - Työtilat, missä työskennellään, mistä rahat työtilojen hankintaan?

22 5. Kyky käsitteellistää, arvioida ja perustella Täysillä mukaan vaan. Ehkä semmonen nuorisotyöntekijä onkin vähän, että ei pelkää sukeltaa. (Nuoriso-ohjaaja.) Et kyllähän me pystytään paremmin tarjoamaan nuorille palveluja, kun me tiedetään, mitä me tehdään. Ja ei pelkästään niille nuorille, mitä me kohdataan talolla. Koska nythän se on aikalailla ollut sitä, että kaikki mitä tehään niin tehään niille nuorille, jotka on talolla. Ja sitten myös se, että ei pelkästään niille nuorille, jotka on muutenkin aktiivisia. (Nuorisotyöntekijä. Haastattelu.)

23 Traditioiden tuntemus (Torbjörn Forkby) 1. Kulttuurinen pilari: toimintojen pitäisi huomioida nuorten esteettiset tarpeet ja auttaa ilmaisemaan itseään. 2. Demokraattinen pilari: toimintojen pitäisi vahvistaa kokemusta toimijuudesta sekä opettaa, miten muutoksia saadaan aikaan 3. Pedagoginen pilari: toimintojen pitäisi tukea nuoren kasvua ja vahvistaa hänen kykyjään,.

24 Taustaksi: Ruotsi (Torbjörn Forkbyn mukaan) 4. Terveydellinen pilari: Toimintojen tulisi tukea nuorten terveyttä. 5. Sosiaalipoliittinen pilari: Toimintojen pitäisi estää sosiaalisia ongelmia. Yhteenvetäen: nuorisotyön toiminnot yhdistävät yksilöllistä yhteisölliseen, ja ulottuvat minäkuvan vahvistamisesta yksilön rakenteellisten suhteiden vahvistamiseen.

25 Kyky arvioida toimintaa (Gretschel & Kiilakoski) 1. Oppimisym päristön rikkaus ja joustavuus 2. Saatavuus, tavoittavuus, innostavuus. 3. Eri nuorisopalveluj en vuoropuhelu

26 6. Kasvatustaju

27 Eettinen ja poliittinen taju omasta päämäärästä Yhteiskuntaan sopeuttaminen (nuorten toimintaa on muutettava aikuisten toiveiden mukaiseksi) Nuorten oman toiminnan vahvistaminen (aikuisten toiveita on muutettava nuorten toimintaa tukevaksi)

28 Kasvatusajattelua vai kasvatusviisautta? Aito kasvatus ei ole jotakin, mitä A tekee B:lle tai B:n puolesta, vaan ennemminkin sitä, mitä A ja B tekevät yhdessä, maailman välittäminä. (Paulo Freire 2005, 102.) Vrt. Pahoinvointipalvelujen perusviesti: Sinä olet ongelma. Minä olen ratkaisu.

29 Kasvatusajattelua vai kasvatusviisautta? Ennemmin kuin tuhansilla teoilla, jotka on tehty ilman ihmisiin kohdistuvaa luottamusta, todellinen humanisti erottuu muista luottamuksellaan. (Freire 2005, 63.)