Paikallisuuden merkitys Kaisa Kostamo-Pääkkö/Poske Lapin toimintayksikkö. Sosiaaliportin konsultaatiokokeilu 10/ /2005

Transkriptio

1 Paikallisuuden merkitys Kaisa Kostamo-Pääkkö/Poske Lapin toimintayksikkö Sosiaaliportin konsultaatiokokeilu 10/ /2005

2 Valtakunnallinen aineisto 10 kysymystä Lastensuojelu Vastaajat Pohjois-Suomen konsultit (1kk välein vaihtuva ryhmä) ja Etelä-Suomen ryhmä (kiinteä) Verrokkiryhmät rakennettu samalla periaatteella (lastensuojelun sosiaalityöntekijät, lastenpsykiatri, lakimies, järjestötoimija)

3 Kysymysten otsikot 1. Nuoren kuuleminen verkostopalaverissa 2. Lasten asuinpaikan muutoksen vaikutus toimeentulotukeen 3. Kenellä vastuu jos lapsi sijoitetaan kotiin 4. Laaja-alaisesti kehityshäiriöisen pojan sijoitus 5. Vanhempien sitouttaminen lasten tapaamisiin 6. Lasten väkivaltaisuus 7. Huostaanotettu vastustaa sijoituspaikan muutosta 8. Vanhempien valta, viranomaisten varovaisuus ja lapsen etu 9. Ongelmia koulussa, kotona kaikki hyvin? 10.Isyyden vahvistaminen tai kumoaminen

4 Paikallisuuden merkitys vastausten sisällöissä ei korostunut Kysymykset eivät olleet aitoja (ajallisesti) (löytyikö kysymystä) Vastauksien sisällöt/annettu konsultaatio pitkälti samanlaista Poikkeus: kysymys 10 (Isyyden vahvistaminen tai kumoaminen) Juridiset kysymykset: eri alueilla erilaista tulkinnallista soveltamiskäytäntöä Pohtimista ja pyörittelyä eri näkökulmista pituudessa eroja: kysymys 7:Huostaanotettu vastustaa sijoituspaikan muutosta Etelä-Suomi: 446 sanaa (ei välttämättä perusteluita vaan eri näkökulmat) Pohjois-Suomi: 146 sanaa

5 Alueelliset toimintakäytännöt ajassa ilmenevät käytännön painotukset Konsultaatiovastauksissa erottuivat siinä hetkessä elävät toimintakäytännöt Tilannearvioinnin roolin korostaminen (Etelä- Suomi) Perussääntö on että aikuisten on aina puututtava väkivaltaan ja ilmaistava, että väkivalta on aina väärin. Ennen kaikkea tarvitaan lisäselvityksiä, lisää selvitystä; alkuarvio. Tilannekartoitus perheessä on erittäin hyödyllinen, sanoisimme välttämätön. (Etelä- Suomi, K6) Läheisneuvonpito ja verkostopalaveri ja työparitoiminta (Pohjois-Suomi)

6 Ryhmäytymisen merkitys Konsultaatiovastauksien ja sisäisten kommentointien pituudessa eroja Taustoitettiin ja pohdittiin enemmän muitakin asioita kuin asetetun kysymyksen muodossa Epävarmuus >< rutinoituminen vaikka kysyjä keskittyy taloudellisiin seikkoihin, käsittelemme vastauksessamme myös lasten mielipiteen selvittämiseen liittyviä asioita (Etelä-Suomi, K2) Kommentointi - etenkin vastauksen jälkeinen kommentointi Annettiin jopa palautetta jos kaikkien konsulttien kommentointeja ei otettu huomioon Allekirjoitan vastauksen, mutta olisin vielä halunnut, että siinä olisi vielä mainittu myös sosiaalityöntekijän kanssa työskentely (Etelä- Suomi, K9.) Konsultit tuntevat toisensa ja toimintakäytäntönsä vrt. luottamus konsulttien välillä Epävarmuutta omasta vastauksesta ja roolista kommentointiprosessissa

7 Muita huomioita Verkkoviestinnän erot Ei selviä toimintakäytäntöjä Ammattinimikkeistön käyttö Vastaamisen ja kommentoinnin periaatteet Kommentointimahdollisuus hyvä! Eri ammattitaustat realistisuus! Kuntatoimijat vs järjestötoimijat Lääkärit, sosiaalityönt, lakimiehet, ohjaajat jne. Lain pykälät ja niiden tulkinta ja erilaiset tulkintatavat Vähän pelkästään juridisia kysymyksiä Aineisto enemmän lastensuojelun sisällöllisiin toimintatapoihin liittyviä

8 Mielenkiintoista selvittää Aidot konsultaatioprosessit (aineistoa lisää kyselystä ja vammaispalvelun aineistosta) Vastausten analysoinnista myös kiinnostus kysymyksiin : alueelta tulevien kysymysten erot (vammaispalvelun verkkokonsultaatio) Onko sillä merkitystä, että kysyjä tuntee konsultin, maine, konsultti on alueelta?