Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Fridfull jul och gott nytt år!

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Fridfull jul och gott nytt år! Henkilöstötoimisto esittäytyy >> lue lisää s. 4 Joulu Loimaan aluesairaalassa >> Lue lisää s. 6 Språket kan göra patienten tryggare >> lue lisää s. 9

2 2 Hospitaali 8/12 Sisältö Kuukauden kirjoitus Månadens skrivelse 2 Kuukauden kirjoitus: T-sairaala valmistuu nyt yhdessä tavoitteet toteen 2 Månadens skrivelse: T-sjukhusets utvidgning blir färdig nu förverkligar vi målen tillsammans 3 TYKS organisaatiomuutos ja Titania-listat 3 Näyttö käyttöön 3 Myyjäiset veti väkeä 3 Sähkötupakointi kielletty savuttomilla alueilla 3 Kielilisästä kielenkäyttölisä 4 Henkilöstötoimisto esittäytyy 5 Muuttajilla valtava urakka 6 Jouluntähti 6 Joulu näkyy Loimaan aluesairaalassa 7 Ammattina toimistosihteeri ylilääkärin sihteeri Pitkää pinnaa tarvitaan 7 Tuore kasvo Sopimuskiemurat selviksi 8 Laadun varmennus akuutin kivun hoitotyössä 8 Opiskelusta työn ohessa uutta innostusta työhön 9 Språket kan göra patienten tryggare 10 Multasormella on asiaa Jännitystä ilmassa 10 Sarvesta härkää Toimitaan yhdessä 11 Sh-piiri palkittiin koulutusmyönteisyydestä 12 Pieni leikkaus muuttaa lasten elämän 12 Mia ja monitoimipyörä Kansi: TYKSin puistotiimi toi jälleen valoa Kiinamyllynmäen kaamokseen ja loi joulutunnelmaa valaistuin kuusin. (Kuva: Markku Näveri) Heikki Korvenranta projektijohtaja projektchef T-sairaala valmistuu - nyt yhdessä tavoitteet toteen T-sairaala on nyt valmis. Toiminta käynnistyy alun perin suunnitellussa muodossa varustelun ja käyttökokeiden jälkeen noin kolmen kuukauden kuluttua. T-sairaalan jatkorakentamisen ensimmäinen suunnittelukokous yhdessä arkkitehdin ja käyttäjistä koostuvien suunnitteluryhmien kanssa pidettiin Sitä ennen hanketta oli valmisteltu laajapohjaisessa sairaanhoitopiirin virkamiesjohdon, hallituksen sekä alueen kuntien edustajista koostuneessa selvitysryhmässä. Vuotta myöhemmin valmistuneen hankesuunnitelman perusteella sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi rakentamisen käynnistymisen Valtuuston päätöksen perusteluissa todettiin, että T-sairaalan rakentaminen turvaa sinne sijoittuvien toimintojen kohdalla sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelujen ja Turun alueen sairaanhoidon päivystyspalvelujen tuottamisen asianmukaisessa ja tehokkaassa ympäristössä seuraavien vuosikymmenien ajan. Yhtä tärkeänä tavoitteena kirjattiin rakentamisen myötä palvelujen laadun parantaminen eräillä keskeisillä erikoissairaanhoidon sektoreilla, joilla Varsinais-Suomessa oli jääty kansallisesta tasosta jälkeen. Tavoitteiden saavuttamiseksi käyttäjäasiantuntijoiden yhteistyö arkkitehtisuunnittelun ja teknisen suunnittelun kanssa on ollut tiivistä, sinnikästä ja tuloksekasta. Suunnittelu on myös ollut joustavaa ja dynaamista. Tästä esimerkkinä on se, että sairaanhoidon käynnistyessä uusissa tiloissa huhtikuun alussa T- sairaalaan sijoittuu parisenkymmentä prosenttia enemmän toi- T-sjukhusets utvidgning blir färdig nu förverkligar vi målen tillsammans T-sjukhuset är nu färdigt. Verksamheten startar i enlighet med den ursprungliga planen om cirka tre månader efter utrustning och driftprov. Det första planeringsmötet för T-sjukhusets fortsatta byggande hölls tillsammans med arkitekten och planeringsgrupperna bestående av användarna. Före det hade projektet förberetts i en vid utredningsgrupp bestående av representanter från sjukvårdsdistriktets tjänstemannaledning, styrelsen och områdets kommuner. På basis av projektplanen som blev färdig ett år senare godkände fullmäktige att byggandet kunde komma igång. I fullmäktigebeslutets motiveringar konstaterades att byggandet av T-sjukhuset tryggar produceringen av tjänster vad gäller sjukvårdsdistriktets specialiserade sjukvård och jourtjänsterna inom sjukvården i Åboregionen i en ändamålsenlig och effektiv omgivning under de följande decennierna. Som ett viktigt mål togs i och med byggandet upp förbättrande av tjänsternas kvalitet inom den specialiserade sjukvårdens centrala sektorer där man i Egentliga Finland hade blivit efter den nationella nivån. För att nå målen har användarexperternas samarbete med arkitektplaneringen och den tekniska planeringen varit tätt, uthålligt och resultatrikt. Planeringen har också varit flexibel och dynamisk. Som exempel på detta är att då sjukvården kommer igång i de nya utrymmena i början av april placeras i T-sjukhuset 20 % mer verksamhet än vad som i början planerades år mintaa kuin vuonna 2006 alun perin suunniteltiin. Tämä johtuu sekä muuttuneista tarpeista että innovatiivisen toiminnallisen suunnittelun mahdollistamista kapasiteettilisistä. T-sairaalan rakentamiseen onkin oleellisena osana liittynyt samanaikainen toiminnan sisällöllinen analysointi, uusien toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen. Työn aikana kävi jo varhain selväksi, että muutos edellyttää myös organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän muokkaamista toiminnan tarpeiden mukaiseksi. Uuden suuren sairaalan rakentaminen onkin kerran vuosisadassa mahdollisuus ja velvollisuus toiminnan tapojen perinpohjaiseen uudistamiseen. Olemme sen nyt hyödyntäneet T-Prohankkeen ja TYKS toiminnan myötä. Toki työ ei ole vielä valmis sekä uusi rakennus että uudet toimintatavat tarvitsevat aikaa, ennen kuin niiden käyttö on löytänyt oikean uomansa. Omistajiemme päätökset, luottamus- ja virkamiesjohdon ennakkoluulottomuus, käyttäjäasiantuntijoiden innovatiivisuus yhdessä satojen ammattitaitoisten suunnittelijoiden ja rakentajien osaamisen kanssa ovat mahdollistaneet hienon lopputuloksen. Sairaanhoitopiiriimme on valmistunut nykyaikaiset vaatimukset täyttävä akuutin ja vaativan hoidon sairaala, jossa myös opetuksen ja tutkimuksen tarpeet on huomioitu. A-sairaalan saneerauksen ja U-sairaalaa korvaavan rakennuksen valmistumisen jälkeen TYKSin tilat ovat kokonaisuudessaan laadukkaat. Ne luovat hyvän työympäristön, jossa voimme hoitaa potilaitamme turvallisesti ja korkeatasoisesti. Detta tack vare ändrade behov och ökad kapacitet som möjliggjorts av innovativ funktionell planering. Som en väsentlig del i byggandet av T-sjukhuset har hört en samtidig analysering av verksamhetens innehåll, planering och genomförande av nya verksamhetssätt. Redan i tidigt skede under arbetet blev det klart att förändringen också kräver bearbetning av organisationsstrukturen och ledningssystemet i enlighet med verksamhetsbehoven. Byggandet av ett nytt stort sjukhus är en möjlighet en gång i århundradet - och en skyldighet - för att fullständigt förnya verksamhetssätten. Vi har nu utnyttjat detta i och med T-Proprojektet och ÅUCS 2013-verksamheten. Arbetet är dock inte färdigt ännu - både den nya byggnaden och de nya verksamhetssätten behöver tid innan bruken av dem har hittat sin riktiga fåra. Våra ägares beslut, fördomsfriheten hos förtroende- och tjänstemannaledningen, nyskapandet hos användarexperterna tillsammans med kunnandet hos hundratals yrkeskunniga planerare och byggare har möjliggjort ett fint slutresultat. Sjukvårdsdistriktet har fått ett sjukhus som motsvarar de moderna kraven vad gäller den akuta och krävande vården och där även undervisnings- och forskningsbehoven har beaktats. Efter att A-sjukhuset har sanerats och byggnaden som ersätter U-sjukhuset har blivit färdig är ÅUCS:s utrymmen i sin helhet högklassiga. De skapar en god arbetsmiljö där vi kan ta hand om våra patienter tryggt och högklassigt. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK Promote Oy. Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Mediatiedot: lehdet2012/

3 8/12 Hospitaali 3 TYKS organisaatiomuutos ja Titania-listat Uusien toimialueiden myötä TYK- Sin työvuorosuunnittelutaulukot muuttuvat. Näin tapahtuu kaikkien TYKSin organisaatioiden kohdalla, vaikka fyysinen työpiste pysyisikin samana. Samalla Titania-ohjelmassa taulukoiden nimeämiskäytäntö muuttuu, jolloin Titaniaan joudutaan luomaan uudet työvuorotaulukot ja entiset taulukot poistuvat käytöstä. Käytäntö hoito- ja huoltopuolen työvuorotaulukoiden kanssa: yötyö-, lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan työntekijöille päättyvän listan mukaisesti en- nen uuden listan käyttöönottoa. Nämä korvaukset tulevat siis maksuun, ellei niitä ole pystytty pitämään vapaana sitä ennen. Kyseisiä korvauksia ei siirretä uusiin työvuorotaulukoihin, vaan uudet taulukot aloitetaan puhtaalta pöydältä. Käytäntö lääkäreiden työvuorotaulukoiden kanssa: lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan lääkäreille päättyvän listan jälkeen ennen uuden listan käyttöönottoa. Tämän vuoksi lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan vuonna 2013 normaaleiden puolivuosittaisten maksupäivien lisäksi myös muuttoajankohtana. Näyttö käyttöön Sairaanhoitopiirissämme järjestettiin Näyttö käyttöön -koulutus syyskuussa. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea siihen osallistuneita hoitotyön asiantuntijoita ja esimiehiä hyödyntämään Joanna Briggs Instituutin kehittämää COnNECT+ (Clinical Online Network of Evidence for Care and Therapeutics) -ohjelmistoa näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Joanna Briggs Instituutti (JBI) on Australiassa perustettu voittoa tavoittelematon terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Se on erikoistunut näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen ja siinä tarvittavien työkalujen tuottamiseen (mm. järjestelmälliset katsaukset ja näyttöön perustuvat suositukset). JBI-suositukset on kohdennettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille kliinisen työn tueksi, ja ne tarjoavat parasta mahdollista tutkimusnäyttöä hoitotoimenpiteiden perusteiksi. JBI-suositukset perustuvat yhteen tai useampaan järjestelmälliseen katsaukseen sekä muuhun kriittisesti arvioituun tutkimustietoon. Myyjäiset veti väkeä Perinteinen Taitavat kädet -myyntinäyttely veti jälleen TYKSin naistenklinikan luentosalin aulan täpötäyteen kiinnostuneita ostajia 27. marraskuuta. Lukuisten herkkujen ja käden taidon näytteiden kirjo oli komea, ja kauppa kävi. Joulutunnelmaan virittäytynyttä iloista myyjäisväkeä edustivat TYKS-veteraanit Eija Saajala (vas.) ja Mari Hautaviita. Parhaita käytäntöjä vahvistamaan JBI COnNECT+ -ohjelmisto on suunniteltu vahvistamaan parhaita käytäntöjä potilashoidossa. Ohjelmisto tarjoaa välineitä päätöksenteossa tarvittavan tiedon hankkimiseen, arviointiin, levittämiseen sekä käyttöön ottamiseen ja käyttöönoton vaikutusten arviointiin. Sen avulla potilaan hoitotyöhön osallistuvat voivat tehdä parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön perustuvia päätöksiä. Koulutuksessa harjoiteltiin COnNECT+ -ohjelmiston käyttöä. Osallistujat miettivät ryhmissä näytön roolia käytännössä, yhteisissä keskusteluissa käytiin läpi esim. näytön merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta ja tutustuttiin näytön asteisiin. Lisäksi koulutuksessa mm. perehdyttiin järjestelmällisiin katsauksiin ja näyttöön perustuviin suosituksiin (näytön arviointi), hoitotyön alueelle laadittavan käsikirjan tekemiseen (näytön levittäminen ja juurruttaminen) sekä esimerkin avulla näytön käyttöönoton aiheuttamiin käytännön muutoksiin Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa (näytön hyödyntäminen ja vaikutusten arviointi). Ohjelmiston kouluttajana toimi kliinisen hoitotieteen asiantuntija Anne Korhonen Hotuksesta (Hoitotieteen tutkimussäätiö). Palautteen perusteella koulutukseen osallistujat olivat tyytyväisiä saamaansa antiin ja he ovat valmiita tulemaan eri yksiköihin opastamaan ohjelmiston käytössä. Uusiin listoihin siirrytään portaittain huhtikuun alkupuolella. Koska muutot tapahtuvat eri aikoina, eivätkä muuttopäivät ole vielä vahvistuneet, voidaan tällä hetkellä varmuudella suunnitella nyt käytössä olevia 3 viikon listoja jaksoon 03/2013 asti ja 6 viikon listoja jaksoon 02/2013 asti. Käytännön toteutuksesta informoidaan tarkemmin alkuvuodesta, kun aikataulut ovat täsmentyneet. Pirjo Hänninen Titania-pääkäyttäjä JBI-koulutukseen osallistuneet Danielsson-Ojala Riitta, TY/hoitotiede, kirurgian klinikka Ervast Minna, ATEK-klinikka Hakala Kirsi-Maria, kirurgian klinikka Hautaniemi Soili, naistentaudit Ketonen Mia, sisätautien klinikka Korin Heidi, VSKK Kurikka Tarja, LAS Leppänen Tiina, kirurgian klinikka Maijala Riikka, Vakka-Suomen sairaala Nummelin Merja, EPLL Pekonen Arja, hoitotyön toimisto Rannikko Virve, psykiatria Salo-Sirkiä Arja, LAS Tanttu Pia-Maria, keuhkosairauksien klinikka Tarr Tiina, hoitotyön toimisto Viljanen-Peuraniemi Mari, kirurgian klinikka Riitta Danielsson-Ojala TtM, aoh Arja Pekonen TtM, suunnittelija Sähkötupakointi kielletty savuttomilla alueilla Sairaanhoitopiirin johtajan hyväksymän ohjeen mukaan sähkötupakointi on kielletty sairaanhoitopiirin savuttomilla alueilla Savuton sairaala -periaatteiden mukaan. Yleiskirjeen 22/2006 mukaisesti tupakointi on kielletty lukien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa ja alueella lukuun ottamatta erillisiä tupakointipaikkoja. Tupakointikielto koskee niin henkilöstöä kuin potilaita ja vierailijoita. Sähkötupakka on tupakkajäljitelmä, ja se voidaan rinnastaa tupakkaan. Valviran mukaan sähkösavukkeen käyttö muistuttaa huomattavasti tupakointia, minkä vuoksi sen käytön salliminen sisätiloissa voi aiheuttaa hämmennystä tiloissa oleskelevien keskuudessa. Lisäksi sähkösavukkeiden käytöstä vapautuu höyryä, jonka sisältämistä ainesosista ei Valviralla ole tietoa. Myös Työterveyslaitos on kehottanut työpaikkoja suhtautumaan sähkötupakointiin samoin kuin muuhunkin tupakointiin. Täten sähkötupakan käyttö on kiellettyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa ja alueella lukuun ottamatta erillisiä tupakointipaikkoja. Kielto koskee sekä henkilöstöä että potilaita ja vierailijoita. Sähkötupakointia koskeva täsmennys sisältyy nyt myös internetissä julkaistuun Savuton sairaala -sääntöön. Kielilisästä kielenkäyttölisä VSSHP:ssä on syksyllä 2012 neuvoteltu paikallinen sopimus, jossa määritellään uudistetun kielenkäyttölisän myöntämisen periaatteet. Tavoitteena on rohkaista yhä useampaa henkilökuntaamme kuuluvaa käyttämään molempia kotimaisia kieliä tai viittomakieltä aktiivisesti asiakaspalvelutilanteissa. Neuvottelujen tuloksena on päädytty yhteen kielenkäyttölisän tasoon. Lisän myöntämisen perusteena on kielten aktiivinen ja säännöllinen käyttö. Lisän suuruus on 25 /kk. Suuruutta määriteltäessä on huomioitu tähän tarkoitukseen varattu määräraha sekä arvioitu maksuun tulevien kielenkäyttölisien määrä. Jatkossa henkilöt, joille maksetaan kielenkäyttölisää, käyttävät henkilökortissaan tarraa Jag talar svenska / Puhun suomea / Osaan viittomakieltä. Yleiskirje, jossa kerrotaan tarkemmin kielenkäyttölisän taustoista ja sen myöntämisestä, ilmestyy vielä vuoden 2012 puolella. Tarja Mäkinen henkilöstöasiantuntija

4 4 Hospitaali 8/12 Henkilöstötoimisto esittäytyy Henkilöstötoimistossa on ollut jonkin verran vaihtuvuutta viimeisen kahden vuoden aikana. Pääasiallisena syynä on ollut usean kokeneen konkarin jääminen eläkkeelle ja uusia vahvuuksia on rekrytoitu heidän tilalleen. Eläköitymisten yhteydessä myös kaksi asiantuntijavakanssia on siirretty alueelta TYKSin mäelle. Tehrään porukal -henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman mukaan VSSHP:n tärkein voimavara on osaava ja palveluhenkinen henkilöstö. Tuon määritelmän mukai- sesti henkilöstöhallinnollisten palvelujen tarjoaminen on yksi sairaanhoitopiirin tärkeistä tukiprosesseista. Olemmekin osaltamme mahdollistamassa potilastyön ja potilastyötä välillisesti tukevien tehtävien onnistuneen hoitamisen läpi koko sairaanhoitopiirin. Tavoitteitamme ovat mm: tarjota henkilöstöhallinnollisia palveluja ja tukea sekä yksittäisille työntekijöille että esimiehille tehdä läheistä yhteistyötä sairaanhoitopiirin johdon kanssa huolehtia sekä päivittäisistä henkilöstöhallinnollisista palveluista että yhteisten ohjeistusten ja prosessien määrittelystä ja kehittämisestä henkilöstöjohtamisen osalta tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun mahdollistaminen yli ammattiryhmä-, työyksikkö- ja organisaatiorajojen. Yksikössämme on kokemusta henkilöstöhallinnosta sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Lisäksi koulutustaustoja on monenlaisia, joten näkökulmat tuntuvat täydentävän toisiaan oikein mukavasti. Näiden saatteiden ja oheisten kuvien kera haluamme esittäytyä koko VSSHP:lle. Kuvat tuovat osaltaan hyvin esiin monimuotoisuutemme J. Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Palkanlaskenta Palkanlaskennan yhteyshenkilöinä meillä on 21 toimistosihteeriä, jotka neuvovat palkka- ja palvelussuhdeasioissa. Vastuualuejako muuttuu alkaen, se on päivitetty vastaamaan VSSHP:n uutta organisaatiota. Oheisesta taulukosta löydät oman yhteyshenkilösi alkaen, riippumatta siitä milloin yksikkösi mahdollinen muutto uuden organisaation mukaisiin tiloihin tapahtuu. Palkanlaskentatiimin esimies on toimistonhoitaja Mia Seppälä. Takana vas: Ritva Rantanen, Eija Ilmonen, Pirjo Nieminen, Elina Jokinen. Edessä vas: Tiina Etäniemi-Leppälä, Eija Haippo, Tiina Värjönen, Helena Mäkitalo. Takana vas: Jutta Kellosalo, Kirsi Kailiala, Sanna Elomäki, Seija Nurmi, Pirjo Hänninen, Maarit Laakkonen. Edessä vas: Margit Lehtinen, Paula Aho, Mia Seppälä, Merja Kuikka, Heidi Piirainen, Mervi Holma. (Kuvasta puuttuvat Heli Heikkilä ja Hilkka Elovaara.) Koulutus, työsuojelu ja muut asiantuntijapalvelut Koulutussuunnittelija Sirpa Saarni organisoi piirin sisäisiä koulutuksia ja osaamisen hallintaa. Suojelupäällikkö Henrik Jalo puolestaan vastaa työsuojelusta, joka liittyy läheisesti myös työhyvinvointiin. HR-päällikkö Sanna-Mari Heinosen tehtäviin kuuluvat yleiset henkilöstöasiat, joilla viitataan ajankohtaisiin pehmeämmän puolen henkilöstöasioihin vastapainona palvelussuhdeasioille. Kolmen henkilöstöasiantuntijan (Marjut, Tarja ja Tiina) tehtäviä yhdistää palvelussuhdeasioiden neuvonta ja erottaa kunkin tehtävän muut painopistealueet, kuten organisaatiokaaviosta käy ilmi. Koko henkilöstötoimistoa ohjaa ylimpänä kapellimestarina vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä, joka myös vastaa yksikkömme lakimiesnäkökulmasta. Suunnilleen tällä kokoonpanolla ja tehtävänjaolla jatketaan kesäkuun 2013 loppuun, jolloin henkilöstöjohtaja Nina Vainion opintovapaa päättyy. Silloin arvioidaan tiimimme tehtävänjaot ainakin osittain uudelleen. Muutos on siis jatkuvaa meidänkin työyksikössämme. Takana vas: Marjut Kahilainen, Sanna-Mari Heinonen. Keskellä vas: Tiina Teirasvuo, Sirpa Saarni. Edessä vas: Saana Leppä, Tarja Mäkinen. (Kuvasta puuttuu Henrik Jalo.) Kaikkien yhteystiedot, tehtävänkuvaukset pähkinänkuoressa sekä toimipisteiden sijainnit löytyvät Santrasta kohdasta Henkilöstöasiat/Yhteystiedot. Ollaan yhteyksissä, tervetuloa käymään! Rekrytointi Rekrytoinnissa työskentelee yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista toimistosihteeriä, joiden tehtäviin kuuluu sijaisvälitys ja sijaisuusilmoitusten julkaisu. Aiemmin voimassa ollut vastuualuejako on poistunut, joten palvelu on entistä joustavampaa. Heidän esimiehenään toimii toimistonhoitaja Merja Mikkonen, joka vastaa vakituisten työpaikkailmoitusten julkaisusta. Varahenkilö Emilia Haaristo työskentelee sekä rekrytoinnissa että palkanlaskennassa. Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin parissa työskentelee päätoimisesti työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokisen johdolla kaksi toimistosihteeriä. Saija suunnittelee työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä ja osallistuu niiden toteuttamiseen. Toimistosihteereiden päävastuualueena ovat sosiaalivakuutusasiat ja Mira Karilainen vastaa lisäksi alueellisen koulutuksen käytännön järjestelyistä Johanna Niskala, Emilia Haaristo, Merja Mikkonen. (Kuvasta puuttuu Tuula Rantanen.) Mira Karilainen, Anita Laukkonen, Saija Jokinen. Vs. henkilöstöjohtaja (neuvottelupäällikkö) Saana Leppä HR-päällikkö Sanna-Mari Heinonen Yleiset henkilöstöasiat Suojelupäällikkö Henrik Jalo Henkilöstöasiantuntija Marjut Kahilainen Yleiset henkilöstöasiat, palvelussuhdeasiat Työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Koulutussuunnittelija Sirpa Saarni Toimistonhoitaja Mia Seppälä Lähiesimies palkkaja palvelussuhdeasiat Henkilöstöasiantuntija Tarja Mäkinen Työryhmien sihteeri ja valmistelija, palvelussuhdeasiat Henkilöstöasiantuntija Tiina Teirasvuo Raportointi, palvelussuhdeasiat Toimistonhoitaja Merja Mikkonen Lähiesimies rekrytointi Toimistosihteerit 2 kpl, sosiaalivakuutusasiat, koulutus Toimistosihteerit 21 kpl, palkka- ja palvelussuhdeasiat Toimistosihteerit 3 kpl, rekrytointi

5 8/12 Hospitaali 5 Palkanlaskennan yhteyshenkilö alkaen Työpari/sijainen TYKS Toimialue 1 TULES Merja Kuikka (31182) Margit Lehtinen (31131) Toimialue 2 Sydänkeskus Margit Lehtinen (31131) Merja Kuikka (31182) Toimialue 3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Margit Lehtinen (31131) Merja Kuikka (31182) Toimialue 4 Neuro Seija Nurmi (32117) Heli Heikkilä (31128) Toimialue 5 Medisiininen Heli Heikkilä (31128) Seija Nurmi (32117) Toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Heidi Piirainen (32158) Jutta Kellosalo (32128) Toimialue 7 Naistenklinikka Pirjo Hänninen (32129) Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Toimialue 8 Lasten ja nuorten klinikka Jutta Kellosalo (32128) Heidi Piirainen (32158) Palvelualue 1 Asiantuntijapalvelut Maarit Laakkonen (32090) Sanna Elomäki (32132) Palvelualue 2 TOTEK Sanna Elomäki (32132) Maarit Laakkonen (32090) Psykiatrian tulosalue Aikuispsykiatria Eija Ilmonen (45209) Pirjo Nieminen (45208) Nuoriso- ja lastenpsykiatria Pirjo Nieminen (45208) Eija Ilmonen (45209) Loimaan aluesairaala Elina Jokinen (43314) Helena Mäkitalo (43303) Salon aluesairaala Tiina Etäniemi-Leppälä (44204) Ritva Rantanen (44208) Turunmaan sairaala Tuula Stolpe (46212) TYKS Vakka-Suomen sairaala Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839) Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Merja Kuikka (31182) Margit Lehtinen (31131) TYKS-SAPA liikelaitos Välinehuollon palvelualue Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129) TYKSLAB Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129) Patologian palvelualue Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129) V-S kuvantamiskeskus Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129) Kliinisen neurofysiologian palvelualue Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129) V-S lääkehuolto Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129) Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue Tekniset palvelut Pirjo Hänninen (32129) Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Kiinteistöpalvelut Pirjo Hänninen (32129) Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Ravintohuolto- ja kanttiinipalvelut Ritva Rantanen (44208) Tiina Etäniemi-Leppälä (44204) Laitoshuolto (Kantasairaala) Elina Jokinen (43314) Helena Mäkitalo (43303) Laitoshuolto (alueilla työskentelevät) Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839) Muu huolto Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839) Hallintokeskus Mervi Holma (32134) Mia Seppälä (32130) Teksti ja kuva Markku Näveri Muuttajilla valtava urakka H-hetki koittaa 2. huhtikuuta. Silloin käynnistyy mittava muutto kokonaisuudessaan valmiiseen T-sairaalaan. Tosin tavaraa ryhdytään siirtämään uuteen rakennukseen heti tammikuussa, kertoo kuljetuspäällikkö Jari Airola. Niin paljon viemme kuin suinkin voimme jo ennen varsinaista muuttoa. Kyse on lähinnä sellaisesta tavarasta, jota ei tarvita potilashoidossa. Airola kertoo kuljetusyksikön aloittaneen muuton suunnittelun viime kesänä ja syksyn mittaan tahti on vain tiivistynyt. Yli 40 osaston muutto on valtava urakka, joka sujuu sitä paremmin, mitä huolellisemmin sitä on ennakkoon suunniteltu ja valmisteltu. Muuttoon on mobilisoitu koko kuljetusyksikkö sekä yksityinen muuttofirma. Ja kaikki viedään, mitä irti saadaan, eli sellaisia laitteita ei olekaan, jotka eivät mainitun joukon voimin siirry. Kun lyhyessä ajassa viedään valtaisa määrä tavaraa, tarvitaan paljon käsiä. Yhden osaston muutossa on kiinni vähintään 10 miestä, Airola sanoo. Ja tarvitaan paljon muutakin: 3 4 kuorma-autoa sekä peräti muuttolaatikkoa. Ne ovat vuokralaatikoita, jotka ovat välivarastossa laboratorion vanhoissa tiloissa. Välivaraston sijainti on keskeinen, ja idea siihen tuli kuljetusyksikön omalta väeltä, mitä kuljetuspäällikkö pitää yhtenä osoituksena siitä, että muuttoon on todella paneuduttu. Yhteistyöllä se sujuu Kaikki siirtyy autokyydissä, sillä tunnelikuljetuksia pyritään välttämään. Vuodeosastot ovat Airolan mukaan helppoja muutettavia. Leikkaussalit ja teho-osasto isoine, kalliine ja vaativine laitteineen tarjoavat muuttajille enemmänkin haasteita. Onneksi monessa laitteessa on nykyään pyörät alla. Jari Airola peräänkuuluttaa kuljetuksen ja osastojen henkilökunnan saumatonta viestintää ja yhteistyötä. Ideana on, että materiaali virtaa koko ajan eikä kummassakaan päässä synny tarpeetonta joutoaikaa. Jokaisella muutolla on oma vastuuhenkilönsä. Kuljetuspäällikkö toivoo osastoilta ymmärrystä, jos muuton aikana jokin huoltotoimi viivästyy, kun huollolla on monta rautaa tulessa ja paljon kiinni muutossa. Huollot uudisrakennukseen kääntyvät lennossa sitä mukaa kun potilaat ovat siirtyneet. Jari Airolalla on vankka usko siihen, että muutto sujuu hyvin: Meillä on sitoutunutta ja motivoitunutta porukkaa, jolle muuton sujuminen on kunniakysymys. Kuljetuspäällikkö Jari Airolan joukot alkavat täyttää T-sairaalan laajennusta heti alkuvuodesta. Täysimittainen muutto käynnistyy 2. huhtikuuta.

6 6 Hospitaali 8/12 Jouluntähti Ruuhkaa ja ryntäilyä. Side silmillä. Sokeana. Adventtiaika yrittää aurata sohjoon valon mentävää vakoa. Ihmistä ei kestä edes katsoa on pakko kääntää pää. Mutta lapset laulavat. Lapset laulavat, että jouluntähti on must, se on minimi, ehdoton. Se tarvitaan. Ei joulutähti vaan jouluntähti. Juice oli sanoituksissaan tarkka. Miksi jouluntähti on ehdoton? Mitä se valaisee? Mihin johdattaa? Nykyään ei tähtiä seurata, ei ainakaan suunnistusmielessä. Sitä varten ovat navigaattorit. Eikä meitä taida montaakaan enää puhutella paimenvertaukset, lammaslaumat, seimet eikä aasitkaan. Lapsikin on mennyt pesuveden mukana. Majatalot ovat hostelleja, bedandbreakfasteja ja vandrarhemmettejä. Yösijan voi vaivattomasti buukata netistä, ettei joudu taivasalle tai talliin Ja enkeleitä, onko heitä, epäileväinen mieli kysyy. Pelottaa kyllä, mutta ettei tarvitsisi pelätä, niinkö? Iloisesta asiasta on kuulemma kyse. ILOINEN UUTINEN. Miten se näkyy? Kuuluu? Tuntuu? Ylittyykö uutiskynnys ilosta? Juicen Sika-laulussa toivottomuus ja ihmisen alennustila syvenevät säkeistö säkeistöltä, aidosta ilosta ei ole tietoakaan. Mutta jouluntähdestä ei tingitä! Lapset eivät luovuta. Lapset leikkivät ja laulavat. Lasten sitkeyttä ja peräänantamattomuutta kateellisena kaivaten toivoo nimimerkki Hetimullekaikkitännenyt. Lasten osa on odottaminen. Sen taidon osaavat paremmin kuin aikuiset. Luottavatko myös enemmän? Jaksavat toivoa? Ovat läsnä tässä hetkessä. Jouluntähti on lupaus jostakin paremmasta. Sen takia ehdoton. Ei se toivo ihmisissä ole. Keskeneräisinä, keskenkasvuisina, eksyneinä ja erehtyneinä sikoläteissä ryvetään, sohjoissa rämmitään. Ei olla Pyhiä perheitä, eikä pyhiä ollenkaan. Eikä pyhiksi tullakaan. Eikä tarvitsekaan. Riittää kun Juicen sanoituksin Ollaan ihmisiksi. Toivo on ihmistä Isommassa. Että kestää katsoa. Ihmistä. Että voi iloita! Jouluntähti on ehdoton. Se heijastaa kohti itseään suurempaa. Sen valo on aitoa valoa keinovalojen kalpean kylmässä kaamoksessa. Se valaisee pimeän ja poistaa pelon. Se hellästi ottaa siteet silmiltä ja auttaa näkemään. Sen valo on kulkenut läpi vuosituhanten. Lapset ja lastenkaltaiset tunnistavat sen. Siksi lapset laulavat. Ilosta! Ollaan ihmisiksi. Iloista Joulua! Outi Ruohola sairaalapappi Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää Kadulla adventti sohjoa kyntää Joku ihmistä katsoo, kääntää pään Kun ihminen rypee läävässään Ja lapset laulaa: jouluntähti on ehdoton Juice Leskinen: Sika Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Joulu näkyy Loimaan aluesairaalassa Loimaan aluesairaalassa joulun tunnelma tuntuu ja näkyy ja joulunajan juhlistamisella on pitkät perinteet. Yksi Loimaan aluesairaalan säilyneistä perinteistä on pikkujoulut, jotka järjestetään joka vuosi hyvissä ajoin ennen joulua. Aiemmin järjestämisvastuu on ollut talon eri osastoilla vuoron perään, mutta viime vuodet juhlista on vastannut henkilökuntayhdistys. Ohjelmistossa ovat kautta vuosien säilyneet lahjat tuova joulupukki, jouluruoka ja tanssit. Uutta ja erilaista joka vuoteen tuovat vierailevat esiintyjät ja musiikista vastaavat bändit. Hauskaa on ollut joka kerta, vaikka kaikkea ei muistakaan, jouluperinteistä kertovat Liisa Vikström, Raija Talvitie ja Armi Vuori Loimaan aluesairaalasta vitsailevat. Talo tarjoaa joulun alla perinteisesti Loimaan aluesairaalan henkilökunta on askarrellut kahvihuoneeseen myös persoonallisen joulukalenterin. Kuvassa sairaanhoitajat Johanna Saarikko ja Merja Yli-Urpo. Hallinnollinen osastonhoitaja Raija Talvitie (vas.), johtava ylilääkäri Armi Vuori (kesk.) ja vs. johtava ylihoitaja Liisa Vikström (oik.) kertovat, että sairaalan joulunviettoa on ajanmukaistettu, mutta säilyneistä perinteistä ei aiota luopua. henkilökunnalle jouluaterian. Jouluaattona yövuorossa olevat saavat jouluaterian silloin. Osastoilla on lisäksi omia perinteitä kuten kirurgisella osastolla ja leikkausosastolla suositut ja odotetut glögi- tai puuropäivät joulun alla. Joulutunnelmaan panostetaan niin ikään: sairaalan kaikki huoneet saavat koristeekseen kyntteliköt joulun ajaksi. Ala-aulan kruunaa komea joulukuusi ja myös vuodeosastoilla sekä poliklinikoilla on omat joulukuusensa. Menneitä ja nykyisiä jouluperinteitä Hallinnollinen osastonhoitaja Raija Talvitie on Loimaan aluesairaalan jouluperinteiden osalta oikea tietopankki, sillä hän aloitti sairaalassa työskentelyn jo vuonna Menneinä vuosina oli Talvitien mukaan hauska tapa tehdä jouluhuone, joka sisustettiin jouluiseksi ja sinne kerättiin saadut lahjat. Siellä pidettiin kaikki tauot ja kuunneltiin joskus myös joulumusiikkia. Yleisen trendin mukaisesti myös Loimaan aluesairaalassa on luovuttu joulukorttien lähettämisestä. Aiemmin sairaalasta lähetettiin joulukortit yhteistyökumppaneille. Monella osastolla osastonväki teki joulukortit itse ja niitä lähetettiin esimerkiksi kaikille eläköityneille. Joinakin vuosina tehtiin oikea joululehti, johon joulutervehdykset laitettiin. Lehden tekemisestä luovuttiin kuitenkin työläyden takia ja nykyisin joulutervehdys löytyy henkilökunnalle jaettavasta tiedotteesta. Menneinä vuosina pidettiin aattona puolilta päivin potilaille jouluhartaus, mikä toi yhteistä joulunviettotunnelmaa potilaille ja henkilökunnalle. Jouluaamuisin kävi Loimaan kaupungin kirkkokuoro laulamassa vuoteen 2010 saakka. Ennen vuotta 2009, kun Loimaalla oli vielä synnytystoimintaa, jouluvauvat saivat tonttulakit päähänsä ja kaikki kynnelle kykenevät kävivät lastenhuoneen oven takaa ihastelemassa ihania vauvoja. Lääkäreillä on ollut aiemmin tapana kiertää lastensa kanssa osastoilla tuomassa joulutervehdyksiä, mikä on ollut aina odotettu tapahtuma. Monet lääkärit muistavat jollain tavalla omia osastojaan tänäkin päivänä. Muutokset ovat tulleet pikkuhiljaa hoitoaikojen lyhentymisen ja toimintojen muuttumisen myötä. Erityisesti vuodeosastohoito on vähentynyt. Koska potilaat ovat sairaalassa vähemmän aikaa, he ovat usein myös huonompikuntoisia. Sisäänottokriteerit ovat myös yleisesti muuttuneet. Henkilökunnan työ on muuttunut kiireisemmäksi, Armi Vuori sanoo. Jouluisin toimintaa supistetaan, jotta työntekijät saavat pitää lakisääteisiä lomiaan. Jouluaatto ja joulupäivä ovat kolmikon mukaan yleensä normaalia rauhallisempia ja tunnelma lämpimämpi ja leppoisampi - vilske alkaa vasta tapanina.

7 8/12 Hospitaali 7 Ammattina toimistosihteeri ylilääkärin sihteeri Teksti ja kuva Markku Näveri Pitkää pinnaa tarvitaan Jo vuonna 1975 Taina Mertamo pestautui ensimmäiseen vakinaiseen virkaansa TYKSiin. Tuolloin hän aloitti mittavan uransa sisätautien klinikalla, ensin osasto 015:n osastonsihteerinä. Käännekohta oli vuosi 1989, jolloin Auli Toivasesta tuli klinikan ylilääkäri. Toivanen nimittäin pyysi Tainaa sihteerikseen. Mietin ehdotusta pitkään, ja lupasin sitten suostua, kunhan katsotaan, kuinka työt sujuvat, Taina muistelee. Ja hyvinhän ne ovat sujuneet, sillä samoissa tehtävissä Mertamon Taina on edelleen. Titteli on tosin ennättänyt muuttua, sillä aikanaan ylilääkärin sihteerit olivat kanslisteja ja ylihoitajan sihteerit apulaiskanslisteja. Nykyään molemmat ovat toimistosihteereitä. Kun Taina 24 vuotta sitten vaihtoi toimistosihteeriksi, elettiin toimistotyössä ja monessa muussakin suuren mullistuksen aikaa. Tuolloin tietokoneet löivät voimalla läpi ja kirjoituskoneet alkoivat jäädä historiaan. Osastonsihteerin ajalta minulla oli kokemusta oikeastaan vain laboratorioohjelmasta, joten käytännössä uuden oppimista oli valtavasti. Eikä nykyään työstä tulisikaan mitään ilman monenlaisten tietokoneohjelmien hallintaa. Henkilöstöhallinnossa sarkaa riittää Toimistosihteerinä Taina hoitelee ylilääkärin alaisen henkilöstön asioita. Ja niitä riittää, onhan klinikka iso: 83 lääkärin virkaa ja sijaiset päälle. Henkilöstöhallintoa, Primaa, määräyskirjoja, koulutusanomuksia. Ne ovat iso osa päivittäistä työtä. Päivittäin Taina myös auttaa ja neuvoo lääkäreitä näiden pulmissa. Varsinkin koulutusseurantaohjelman käyttö on koettu työlääksi, ja lääkärit kaipaavat ohjeita. Myös opiskelijat kääntyvät usein Tainan puoleen. Ja klinikan opetushoitaja onkin ylihoitajan sihteerin kanssa Tainan tärkeimpiä työpareja. Toimistosihteeri Taina Mertamo on viihtynyt työssään kohta jo neljännesvuosisadan. Klinikan hankinnat kulkevat Tainan kautta, hän järjestää erilaisia tilaisuuksia ja kahvituksia, ottaa vastaan ilmoittautumiset ja lääke-esittelyvaraukset. Ja jos kopiokone temppuilee, avuksi pyydetään Tainaa. Tuttua puuhaa on myös Santran päivittäminen. Uutta organisaatiota luomassa Viime ajat Tainaakin on työllistänyt uuden organisaation valmistelu. Hän on toiminut lukuisissa kokouksissa sihteerinä ja on tyytyväinen saadessaan olla mukana uutta rakentamassa. Mielenkiintoista aikaa, joskin myös haasteita on luvassa. Marraskuun lopussa emme vielä tiedä toimialueen sihteerien määrää emmekä siten tehtäviäkään. Joka tapauksessa Taina on ensi vuodesta kahden herran palvelija. Ylilääkäri Jorma Viikari vastaa Medisiinisen toimialueen tutkimuksesta ja opetuksesta ja hallinnollinen osastonylilääkäri Ilkka Kantola siirtyy toimialueen johtajaksi. Sisätautien klinikan hallintokerroksessa ovet ovat aina auki, eivätkä ne sulkeudu uudella toimialueellakaan. Niinpä meillä ei ole koskaan rauhallista, Taina nauraa. Kävijöitä ja kysyjiä on paljon, ja puhelin pirisee taajaan. Pitkää pinnaa tarvitaan, ja avulias pitää aina olla, hän muistuttaa. Ja sitähän Taina on. Siitä todisteena esim. valinta Vuoden positiiviseksi henkilöksi pari vuotta sitten. Tuore kasvo Teksti ja kuva Markku Näveri Sopimuskiemurat selviksi Hankinta- ja sopimuslakimies neuvoo Kuinkahan moni tietää, että sairaanhoitopiirissämme työskentelee nykyään myös hankinta- ja sopimuslakimies? Tuoreessa tehtävässä aloitti syyskuussa oikeustieteen kandidaatti Suvi Posio. VSSHP:n palvelukseen Suvi tuli Helsingistä. Siellä hän toimi HSL:n eli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lakimiehenä. HSL taas on perua Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan kahtiajaosta. YTV:ssä Suvikin uransa aloitti vuonna Turussa opiskellut ja valmistunut Suvi erikoistui kuntapuolen juridiikkaan, ja keskeisiä opinnoissa olivat nimenomaan hankinnat ja sopimukset. Hankintajuridiikka on aika tuore oikeuden ala, mutta kiinnostus siihen on koko ajan kasvamassa, hän valottaa. Kuntasektorin toimintakin perustuu yhä enemmän erilaisiin sopimuksiin ja sopimusjärjestelyihin. Sairaanhoitopiiristä Posion Suvi kiinnostui monestakin syystä: Ensinnäkin toimenkuva vaikutti kiinnostavalta. Toiseksi toimi on uusi, joten pääsen itse vaikuttamaan työhön ja työskentelytapoihin tarvitsematta astua edeltäjän saappaisiin. Lisäksi kuntayhtymän toimialue, sairaanhoito, on tärkeä. Ja vaikuttihan taustalla hiukan sekin, että ahkera reissaaminen jäi pois. Suvilla oli työasunto Helsingissä, mutta hän kävi kuitenkin kotonaan Liedossa mahdollisimman usein. Pelisääntöjä ja toimintamalleja Kolme kuukautta ovat osoittaneet Suville, että työ on ollut mielenkiintoista ja vastannut odotuksia. Tokihan paljon aikaa on mennyt ihmisiin, sairaanhoitopiiriin ja sen toimintatapoihin tutustumiseen ihan uuteen maailmaan, kuten hän luonnehtii. Yllätyksiä ei ole vielä vastaan tullut, ei ainakaan negatiivisia. Pähkinänkuoressa hankinta- ja sopimuslakimiehen tehtäviin kuuluu neuvoa, ohjeistaa ja kouluttaa hankinnoissa ja sopimuksissa sekä laatia yleisiä pelisääntöjä sopimusten valmisteluun sekä toimintamalleja sopimusriskien hallintaan. Yleensä lakimiestä kaivataan ongelmien ilmetessä, mutta pitäisi osata varautua ikäviin tilanteisiin ennakolta ja pyytää apua jo sopimuksen valmisteluvaiheessa, varsinkin kun sopimuksissa on usein kyse huomattavista summista. Kaikki sh-piirin sopimukset eivät kierrä juristin kautta. Osaamista ja rutiinia sopimuskäytännöissä on runsaasti, mutta neuvoa tältä saa tietysti aina kysyä. Juristia tarvitaan ennen kaikkea sopimusteknisesti haastavissa tapauksissa ja käytäntöjen kehittämisessä. Työssään Suvia viehättävät erityisesti sen haasteellisuus, mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus. Sopimusten skaala on laaja, ja isossa organisaatiossa näkee koko sopimusten kirjon. Työn vastapainoksi Posion Suvilla on kaksi harrastusta ylitse muiden: hän soittaa pianoa esiintyenkin silloin tällöin viulistiveljensä kanssa. Suosikkisäveltäjä on Chopin, kuinkas muuten. Toinen lempiharrastus on hevoset. Liedon tallissa on kaksi suomenhevosta. Kilpailuihin Suvi ei niiden kanssa osallistu, vaan hevoset ovat käytettävissä ratsastukseen, metsätöihin tai vaikkapa rekiretkiin. Jos hankintasopimuksen teko tuntuu visaiselta, avun saa uudelta hankinta- ja sopimuslakimieheltä Suvi Posiolta.

8 8 Hospitaali 8/12 Laadun varmennus akuutin kivun hoitotyössä Kipuhoitajat Mia Nyman (vas.) ja Päivi Kuusisto koordinoimassa akuutin kivun hoitoa yhdessä APSvastuulääkäri Pirkka Rautakorven kanssa. (Kuva: Minna Ervast) nettiin atek-klinikan kliinisen hoitotyön asiantuntijaa. Kehittämistoimien tuloksena APS koordinoi jatkossa akuutin kivun hoitoon liittyvää toimintaa konsultaatio-, koulutus- sekä kehittämispainotteisesti keskitetysti (ei sairaalakohtaista jakoa) kartoittamalla osaamisen ylläpitoon liittyviä kehittämistarpeita päivittämällä ohjeita sekä ottamalla käyttöön uusia tieteelliseen näyttöön perustuvia ohjeistuksia ja hoitosuosituksia tekemällä yhteistyötä kipuvastuuhoitajien, kliinisten toimijoiden (lääkärit, hoitohenkilökunta), kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden sekä akuutin kivun hoitoon liittyvien muiden asiantuntijoiden ja verkostojen kanssa. Atek-klinikan akuutin kivun hoidon vastuuryhmä eli APS-ryhmä (Acute Pain Service) käynnisti vuoden 2012 alussa toiminnan laadun kehittämisprojektin Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä. Kehittämistä vauhditti alueellinen koulutuspäivä joulukuussa jolloin APS-toimintaa tarkasteltiin näyttöön perustuvan toiminnan, lääkehoidon osaamisen, kivun kirjaamisen, potilasturvallisuuden, potilaan kokemusten sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden näkökulmista. Kehittämisprojektin myötä lähdettiin systematisoimaan APS-toimintaa koordinoivaksi malliksi, samalla täsmentäen akuutin kivun hoidon ohjeistusta, auditoimalla kipuvastuuhoitajien akuutin kivun hoidon osaamista sekä laatimalla hyväksyttyä suositustasoa oleva koulutussuunnitelma kipuvastuuhoitajien osaamisen vahvistamiseksi. Projektiryhmään kuuluvat APS-vastuulääkäri, anestesiaerikoislääkäri Pirkka Rautakorpi sekä kipuhoitaja Päivi Kuusisto. Kipuhoitaja Tuija Lindström vastasi projektin auditointivaiheesta. Projektinjohtamisessa hyödyn- Kokemus tuo tietoa Kipuvastuuhoitajat ovat kehittämisen kannalta tärkeä ryhmä. Heille kohdistettuun auditointikyselyyn vastasi 85,5 %. Kysely mittasi akuutin kivun hoitoon liittyvää tieto-, taito- ja asennetasoa. Tulokset osoittivat kyselyn oikeiden vastausten määrän lisääntymisen tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitajakokemuksen myötä. Kaikki vastaajat tiesivät tehokkaan kivun hoidon edellytyksenä olevan jatkuvan kivun/lääkkeen vaikutuksen Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Opiskelusta työn ohessa uutta innostusta työhön Salon nuorisopsykiatrian poliklinikan osastonsihteeri Minna Mäki suorittaa oppisopimuskoulutuksena tuotekehittäjän ammattitutkintoa työn ohessa ja tekee siihen liittyen hankkeena skannauksen kehittämisprojektin yksikölleen. Opiskelu työn ohessa on haastavaa, mutta Minna-Johanna Mäki kertoo sen myötä löytäneensä uutta intoa työhönsä. Minna Mäen työhön 12-henkisellä poliklinikalla Salon keskustassa kuuluu muun muassa puhelinliikenteen ohjaamista, asiakkaiden kutsujen ja kirjeiden lähettämistä, lähetteiden käsittelyä sekä laskutusasioita ja kirjaamistöitä. Nykyisessä toimessaan 11 vuotta viihtynyt Minna kaipasi työhönsä jotain uutta tai vaihtelua. Mainos tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta sihteerityön kehittämisohjelmassa sähköpostiin tuli kreivin aikaan ja opiskelupaikka järjestyi. Sihteerin työ on sen verran kiireistä nykyisin, että työn ohessa ei paljon pysty opintoihin liittyviä asioita tekemään. Ainoastaan tarvittavia soittoja ja kyselyitä olen pystynyt tekemään jonkin verran työn lomassa, mutta muutoin tulen viikonloppuisin työpaikalle tai jään työpäivien jälkeen tekemään opiskeluun liittyviä juttuja. Kun olen yksin täällä, saan ihan rauhassa levittää kaikki paperit ja keskittyä. Perheellisenä myös harrastuksista on pitänyt tinkiä. Olen ajatellut, että teen muuta sitten taas, kun on aikaa. Paperit sähköisiksi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn Verutum Academian kanssa järjes- tämä koulutus kestää reilun vuoden. Minnan opinnot alkoivat kuluvan vuoden helmikuussa ja kestävät maaliskuuhun Koulutukseen tulee sisällyttää oma hanke tai projekti omassa työympäristössä, jota tehdään koko opintojen ajan. Skanneri on ollut Salon nuorisopsykiatrian poliklinikalla pitkään hankittuna, mutta käyttämättömänä, joten Minna sai idean skannausprojektista. Hän kävi myös tutustumassa Salon sairaalan lastenosastolla, jossa osastonsihteeri teki vastaavia skannauksia. Aiheeksi valikoitui siten Sähköinen potilaskortistointi ja potilaspaperiaineiston skannaus sairaanhoitopiirin tietojärjestelmään Salon nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Alkuun pääseminen oli hieman hankalaa, mutta sittemmin apua löytyi atktuesta ja sopiva skannausohjelma saatiin käyttöön. Skannattaviin aineistoihin kuuluvat postitse tulevat paperimuodossa olevat lähetteet ja sairauskertomukset eli epikriisit sekä suostumuksenhallintalomakkeet. Skannauksia on tarkoitus laajentaa mahdollisesti myös erilaisiin testeihin kuten mielialatesteihin ja paperisessa muodossa oleviin vanhoihin potilaskansioihin. Skannauksiin liittyen on Mäen mukaan tärkeää selvittää myös lupa-asiat,

9 8/12 Hospitaali 9 Text och bild Mathias Luther arvioinnin. Kysely toi esiin erityisesti vahvojen kipulääkkeiden (opioidit) käyttöön liittyviä koulutustarpeita. Projekti täsmentää myös kajoavan kivun hoidon (invasiivisen) kirjaamisen seurantaa Mirandan hoitotaulukossa. Kehittämisessä on huomioitu Suomen Anestesiologiyhdistyksen (SAY) ja Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen kansallinen suositus akuutin leikkauksen jälkeisen kivun hoidon sähköisestä kirjaamisesta potilastietojärjestelmissä. Mirandan hoitotaulukkovälilehdelle on lisätty mitattava suure Kivun voimakkuus levossa ja liikkeessä. APS-projektin koulutussuunnittelun perustana pyrittiin käyttämään hyväksyttyä hoitotyön suositustasoa ja kriteeristöä kivun hoidosta. Hoitotyön Tutkimussäätiön kansallisen tason suositus toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyössä ei projektin koulutussuunnitteluvaiheessa ollut vielä käytettävissä. Projektissa hyödynnettiin kansainvälistä tutkimustietoa akuutin kivun hoidon suosituksista, auditointikyselyn tuloksia sekä kipuvastuuhoitajien palautteita verkostotilaisuuksista. Projektin lopputuloksella vahvistetaan APS-toimintaan osoitettuja resursseja, toiminnan arviointia luotettavin mittarein sekä yhtenäistä, näyttöön perustuvaa toimintamallia turvallisen, laadukkaan ja vaikuttavan akuutin kivun hoidon varmentamiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Språket kan göra patienten tryggare Sanastoa Avgörande ratkaiseva Frimodig rohkea Handfull kourallinen Höftledsprotes lonkan keinonivel Obehindrat vaivattomasti Obligatoriskt pakollista Språkbadsklass kielikylpyluokka Teckenspråk viittomakieli Till pappers paperilla Uppmuntra rohkaista Minna Ervast kliinisen hoitotyön asiantuntija, projektipäällikkö APS-kehittämisprojekti/atek-klinikka Det räcker inte med att patienten har instruktionerna på papper, man skall kunna diskutera dem också, påpekar Mari-Ann Enola. kun on kyse esimerkiksi muilta sairaaloilta tulevia dokumenteista. Työpaikalta tukea Koulutus on suunnattu sihteereille ja myös muut ryhmän opiskelijat ovat Minnan mukaan julkisen puolen sihteereitä. Noin kerran kahdessa kuukaudessa on lähipäiviä, joihin sisältyy muun muassa luentoja ja ryhmätöitä. Samalla saa vertaistukea ja kuulee muiden työyhteisöjen toimintatavoista. Muuna aikana tehdään etätehtäviä. Koulutuksen aiheissa on käsitelty Minnan mukaan työhyvinvointia, projektinhallintaa, sisäistä verkostoyhteistyötä, tiimimäistä toimintaa, luovuutta ja viestintää sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä juridiikkaa ja taloutta. Haluan kiittää esimiestäni Jukka Kauhalaa, joka on ollut kannustava ja projektissa koko ajan mukana työpaikkaohjaajana. Myös vaadittavat työnantaja- ja työntekijäpuolen arvioitsijat olen saanut hyvin järjestymään. Skannauksesta opintojensa myötä innostunut sihteeri markkinoi nyt sähköistämisprojektia myös muille yksiköille. Olen tehnyt viestintäsuunnitelman ja puhunut projektista osastosihteereiden kehittämispäivillä. Kiinnostusta on ollut ja kyselyitä tulee paljon. Pari sihteeriä muista yksiköistä on ollut myös seuraamassa käytännön toteutusta työpaikallani. Det där med svenska är inte så svårt egentligen. Det är bara att tala, säger sjuksköterskan Mari-Ann Enola. Och så skrattar hon hjärtligt. Visst är det bra att studera lite först också. När Mari-Ann Enola blev student i mitten av 1970-talet var det fortfarande obligatoriskt att skriva svenska. Det gav en grund. Men sedan skall det komma från en själv. Man skall öva sig så mycket att man kan börja göra sig förstådd. För Mari-Ann blev det avgörande att hon jobbade i Sverige på Gärdets sjukhus i Stockholm i några repriser. Där fanns det inte någon som talade finska som kunde förklara för mig. Så jag måste ju bara ta reda på vad som menas, säger hon. Hennes ögon smalnar till ett leende. För fast det i den situationen var ett tvång att lära sig svenska så är det också lite roligt att kunna det nu. Att veta att man har det i sig att förklara vad man menar. Det fanns en flicka från Tyskland där på Gärdet som hade lärt sig svenska genom att läsa Kalle Anka. Alldeles på egen hand. Så är det: ingen skänker språket, det är något man själv måste lära sig. Tillägget motiverar Mari-Ann är den enda på avdelning 235 som har det nya språkbrukstillägget för att hon förutom finska kan kommunicera på något av de andra inhemska svenska, samiska eller teckenspråk. Det är bra att det finns ett sådant tillägg. Det uppmuntrar ju lite. Hon är ansvarsperson för den svenska servicen på avdelningen. Hennes övriga ansvarsområden är diabetespatienternas vård och klassificeringen av patienter enligt vårdberoende. Vi gör intervjun på svenska och efter en trevande minut så flyter språket obehindrat. Mari-Ann Enola är född i Sverige men flyttade som mycket liten till Finland och Nystad med sina finska föräldrar och sedan talades det inte mycket svenska i omgivningen. Språk är nog något som man skall använda för att det inte skall rosta, säger hon. Så hon läser Åbo Underrättelser på veckosluten och får lite svenskt språkbad av sin abiturientdotter som gått i svensk språkbadsklass och har några svenska kamrater. Inte bara papper På den ortopediska avdelningen på Kirurgiska sjukhuset finns det så få svenska patienter att man inte får mycket övning. De flesta skickas ju till Åbolands sjukhus som har stor volym på protesoperationer. Det har väl varit en handfull i höst, färre än fem, säger Mari-Ann Enola. Å andra sidan så är varje patient viktig. Det händer att det kommer någon helt svensk person från skärgården eller Åland, till exempel en äldre dam som får en höftledsprotes eller ett knä. Speciellt de är glada över att det finns någon som kan förklara det på svenska. Hon känner sig lite tryggare. Vården blir lite bättre på det egna modersmålet. Mari-Ann Enola har jobbat på ÅUCS sedan 1986 och på Kirurgiska sjukhuset sedan sjukvårdsdistriktet tog över det från staden Eftersom hon tidigare också jobbat ett tag på Åland så förstår hon dialekten och kan hon sätta sig in i patienternas bakgrund. Man får använda alla sina kunskaper för det här. Då jag nu har jobbat i vården redan länge så har jag fått en viss känsla för vad patienterna kan behöva. Det räcker inte att instruktionerna finns på svenska till pappers, utan man måste också tänka efter vad just den här patienten behöver veta. Patienterna skall få fråga, också då de inte vet vad som är viktigt att veta. Och vårdaren skall kunna kontrollera att patienten förstått sina instruktioner. Hon skulle gärna uppmuntra sina kolleger att använda svenska lite frimodigare i jobbet och söka språkbrukstillägget då de kan få det. Finland är ett tvåspråkigt land, och kommer säkert att förbli det så länge vi är här.

10 10 Hospitaali 8/12 Multasormella on asiaa Jännitystä ilmassa Kun tämä Hospitaali on käsissä, alkaa vuosi olla ns. paketissa. On aika kiittää kaikkia, joiden kanssa yhteistyötä on vuoden aikana tullut tehtyä. Erityiskiitokset Markulle, joka nämä kirjoitukset jalostaa ja ottaa kuvat. Jarille, joka tuli pomoksi Mäkisen Hannun tilalle. Jarillakin on onneksi osa sydämestä vihreä, mikä mahdollisti puistoprojektin jatkumisen. Erityiskiitokset tietenkin työkavereille, joiden kanssa konkreettisesti työt on tehty: Pauli, Juha-Matti, Tommi ja Antti. Jännitystä perheisiin tuo tietysti lähestyvä joulu. Marraskuun 22. päivänä syttyivät lamput mäen kuusissa. Jännitystä luo myös uuden T-sairaalan käyttöönotto. Haasteita henkilökunnalle luo uusiin toimitiloihin siirtyminen, mutta kuljetuksen ja huollon yksikössä suuri haaste on muuton järjestäminen. Olen kuullut puhuttavan jopa maailman suurimmasta sairaalamuutosta. 37 osastoa siirtyy tarkan aikataulun mukaan uusiin tiloihin. Jännitystä (polvet vellinä, toim. huom.) oli myös havaittavissa Markussa, jonka houkuttelin mukaani U-sairaalan katolle kuvia ottamaan. TYKSin uudemmat rakennuksethan ovat tasakattoisia, ja sade- sekä sulamisvedet poistuvat tavallaan rakennuksen sisätilojen läpi. Ensin katolla oleviin kaivoihin ja sitten putkia pitkin sadevesiviemäreihin. Noitten kaivojen toiminnasta huolehtiminen kuuluu nykyään puistotiimille. U-sairaala, ongelmistaan huolimatta, on melkoinen rakennus. Sen katolla saa varsinkin tuulisella kelillä samoja fiiliksiä kuin Norjan tuntureilla. Katolta näkyy koko Turku komeudessaan ja vielä kauemmaskin. Ennen kaikkea sieltä näkyy koko TYKS. Puutarhurin mielen näkymä saa vähän apeaksi: vihreä osa on murto-osa kokonaisuudesta, poikkeuksena mäen alue, joka erottuu selvästi vihreänä keitaana. Myös muuri näkyy yläilmoista hyvin. Tärkein työ täällä tehdään seinien sisäpuolella, vaan suurin osa TYKSissäkävijöistä saa kuitenkin ensivaikutelman sairaalasta ulkoa, esim. parkkipaikkaa hakiessa. Ulkoalueiden siisteys, talvella turvallisuus, unohtamatta puutarhurien luomaa esteettistä bonusta, eli nuo pienet viheralueet, ja kukkalaatikot. Uutta T-sairaalaa oltiin Markun kanssa vakoilemassa, ensin korkeuksista katolta, ja sitten kävelylenkki uudisrakennusalueen aidan taakse. Kaverit vitsailivat aikanaan paljon aidan sisäpuolella olemisesta, kun toimin Halikon sairaalan puistopuutarhurina. Nyt sitten olen aidan ulkopuolella. Rakennusalueelle minullakaan ei ole asiaa ennen luovutuspäivää, ja kuitenkin alueella ovat pihatyöt täydessä käynnissä: laatoitukset ja kasvien istutukset. Kokemus tämäkin, tosin jälki näytti Puistotiimi huolehtii viheralueiden lisäksi nykyisin myös kattokaivoista. hyvältä. Laatoitukset ammattitaidolla tehtyjä, multakin ok. Tosin kasvit arvostaisivat ohjearvoja paksumpaa kerrosta, varsinkin jos on tampattu sepeli alla. Saatan joutua luovutuksen jälkeen koristelemaan alueen noin 300:lla kauniin punaisella aurausmerkillä. Katsokaa mitä kaupungin teitten betonikorokkeille on ilmestynyt, niin ymmärrätte mistä on kyse. Alueesta tulee kesällä näyttävä, mutta kun meillä on ainakin toistaiseksi myös talvi, talvihoitoon reunakivien runsaus tuo paljon haasteita, ja valitettavasti myös kuluja. Tältä vuodelta puutarhatyöt on tehty, lukuun ottamatta kasvien talvisuojausta. Jos suojat ovat unohtuneet, voi asian vielä hoitaa. Mallia voi ottaa T-sairaalan betonikompleksista, tai mäellä muurin alueelta. Hyvää joulua kaikille! Hannu Sarvesta härkää Toimitaan yhdessä Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Pirjo Penger VSSHP:n Jytyn pääluottamusmies Yhteistoimintasopimustamme ollaan uudistamassa. Jaa niin mitä sopimusta? Mikäli asia ei tunnu tutulta, nykyinen sopimus löytyy mm. Santrasta kohdasta Johtaminen/Säännöt ja ohjeet. Uudistustyöryhmän työstämä luonnos on syksyn aikana ollut paikallisten yhteistyötoimikuntien käsittelyssä ja sopimus on tarkoitus saada valmiiksi tulevan vuoden alussa. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin perustehtävän toteuttamista, edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin jo uusien suunnitelmien valmisteluvaiheessa. Työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä lisää heidän ottamisensa mukaan päätöksentekoon. Näin yhteistoiminnalla parannetaan tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa työnantajan pitää ennen asian ratkaisemista neuvotella valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden (tai heidän edustajiensa) kanssa, joita asia koskee. Tarkoittaa siis sitä, että henkilöstön kanssa neuvotellaan asian valmisteluvaiheessa, ei vasta silloin kun päätös on jo tehty, niin kuin täällä meillä tuntuu vieläkin usein tapahtuvan. Yhteistoiminnassa(kin) tärkeää on tiedottaminen. Sen tulee olla asiallista ja oikea-aikaista, eli asioista on tiedotettava hyvissä ajoin, jotta vältytään niin kovin helposti liikkeelle lähteviltä huhupuheilta. Yhteistoimintaa toteutetaan välittömänä yhteistoimintana työpaikkatasolla esimiesten ja työntekijöiden välillä ja edustuksellisena yhteistoimintana mm. yhteistyötoimikuntien, työsuojelutoiminnan, luottamusmiestoiminnan ja henkilöstöedustusten muodossa. Tärkeintä yhteistoimintaa työpaikkatasolla on esimiehen ja työntekijän keskinäinen vuorovaikutus. Niin kuin kaikessa muussakin toiminnassa, myös yhteistoiminnassa esimiehen merkitys on suuri. Helposti lähestyttävän ja kannustavan esimiehen kanssa on helppo hoitaa asioita. Yhteistoiminta koetaan silloin luonnolliseksi osaksi työyhteisön arkea ja luottamus osapuolten välillä on hyvä. Myös mm. kehityskeskustelu, työnohjaus, palautteen antaminen ja työpaikkakokoukset ovat yhteistoimintaa. Työpaikkakokouksessa käsitellään oman työyksikön toimintaan ja töiden järjestelyihin vaikuttavia, henkilöstön kannalta merkityksellisiä asioita. Työpaikkakokoukset turvaavat henkilöstön osallistumismahdollisuuksia, tukevat työyhteisön kehittämistä ja parantavat työyksikön toimintaa. On tärkeää, että työpaikalla asioista sovitaan yhteisesti. Usein kuulee kritiikkiä siitä, että ok, työpaikkakokous esim. jostain muutoksesta on pidetty. Työnantaja toi sinne esityksensä, henkilöstö sai sanoa mielipiteensä. Mielipiteillä tai vastalauseilla ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä, vaan toimitaan työnantajan esityksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksen kirjainta on siis noudatettu. Vaan miten kävi demokratian? Työpaikkakokous on yksikön normaalia toimintaa, ja kukin yksikkö, työpaikka, etsiköön sille parhaiten sopivan järjestämismuodon. Pidetään kokouksia sitten viikoittain tai kerran kuukaudessa ja kutsutaan niitä nimellä viikkopalaveri tai osastokokous, kunhan niitä pidetään säännöllisesti. Työpaikkakokouksen pitämisestä ensisijaisesti vastuun kantaa esimies, mutta ellei kutsua kuulu, niin kannattaa muistaa, että työpaikkakokous on järjestettävä kahden viikon kuluessa, jos henkilöstö tekee siitä aloitteen. Monesti kuulee sanottavan, ettei ole mitään asioita työpaikkakokoukseen, joten niitä ei pidetä. Ei pidä paikkaansa, jokaisessa työyksikössä on asioita, joita pitää yhdessä käsitellä. Ei tarvitse olla kyse tulossa olevista muutoksista, vaan kokouksissa tulee käsitellä yksikön arkipäivän toimintaa: työ- ja lomavuorojen järjestelyjä, henkilöstön koulutusta ja muuta kehittämistä, tiedottamista, tyhy-toimintaa, työsuojelutoimintaa, työympäristöä ja työskentelyolosuhteita koskevia asioita; muutamia aiheita mainitakseni. Ongelmia voidaan ehkäistä ja niiden saaminen pois päiväjärjestyksestä helpottuu, jos työpaikalla on mahdollisuus säännöllisesti keskustella sekä antaa ja saada palautetta työhön liittyvistä asioista. Voidaan myös etukäteen sopia menettelytavoista ja pelisäännöistä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta yhteistoimintavuotta!

11 8/12 Hospitaali 11 Palkittuja Vuoden kliininen silmä Ulla Ekbladille Kliininen silmä -palkinto myönnettiin TYKSin naistenklinikan osastonylilääkärille, dosentti Ulla Ekbladille hänen vakuuttavasta ja kunnioitusta herättävästä elämäntyöstään tunnustettuna synnytysopin asiantuntijana, obstetrikkona. Palkinnon jakoivat dekaani Tapani Rönnemaa ja tiedekunnan pr-toimikunnan puheenjohtaja, professori Pentti Huovinen. Vuoden kliininen silmä -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena erityisen onnistuneesta diagnostisesta, hoidollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta tai nokkelasta keksinnöstä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna Markku Päivärinta on Vuoden erikoislääkärikouluttaja Vuoden erikoislääkärikouluttajaksi valittu TYKSin neurologian klinikan erikoislääkäri Markku Päivärinta sai palkinnon tunnustukseksi tiedollisesta ja taidollisesta osaamisestaan sekä halustaan ja kyvystään kouluttaa erikoistuvista lääkäreistä vahvoja neurologian osaajia. Sh-piiri palkittiin koulutusmyönteisyydestä Salon seudun aikuisopisto on valinnut vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työyhteisöksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin. Perusteluina olivat: sairaanhoitopiiri on ottanut työssä oppijoita eri koulutusaloilta aktiivisesti ja suhtautuu myönteisesti osaamisen kehittämiseen. Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus aloitettiin vuonna 2007, ja yhteistyö on jatkunut vuosittain uuden ryhmän voimin. Salon seudun aikuisopiston ja sh-piirin johtamiskoulutusten ohjausryhmä toimii aktiivisesti osallistuen koulutuksen seurantaan, ohjaukseen ja kehittämiseen. Laitoshuoltajan oppisopimusryhmä aloitti keväällä 2012 ja myös siinä on aloittanut aktiivinen ohjausryhmä. Tutkintojen lisäksi sairaanhoitopiirin kanssa on toteutettu henkilöstökoulutuksia, esim. tiimivalmennusta ja kuljetusalan direktiivipäiviä. Yhteistyö on ollut pitkäjänteistä, kehittävää sekä monialaista, ja Kiitos Lasten poliklinikalle kiitokset upeasta ja lämpimästä eläkekahvituksen järjestämisestä ! Hauskaa päästä oloneuvokseksi mutta haikeaa erota mukavasta ja innovatiivisesta työyhteisöstä. Kiitokset vielä lahjoista! Lastenklinikan fysioterapeuteille kiitokset mukavasta limusiiniajelusta, kivasta opintomatkasta ja historiallisesta valokuva-albumista! Matka ruotsinlaivalla tukijoukkojen kanssa oli unohtumaton ja hulvattoman hauska! Työn iloa tyksiläisille toivottaa fysioterapeutti Hannu Sulima! Palkinnon ojensivat dekaani Rönnemaa ja ammatillisen jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtaja, professori Juha Mäkinen. Palkinnot jaettiin Turun lääketiedepäivien avajaisissa 6. marraskuuta. Olli Simell sai merkittävän ruotsalaispalkinnon Ruotsalainen Barndiabetesfonden on palkinnut TYKSin lastenklinikan sivuvirkaisen ylilääkärin professori Olli Simellin. Säätiön kruunun Johnny Ludvigsson -palkinto myönnettiin Pohjoismaiden ansiokkaimmasta lapsidiabetestutkimuksesta. Sen luovutti Simellille Ruotsin kruununprinsessa Victoria Tukholmassa 14. marraskuuta. Olli Simellin saama palkinto on tunnustus ansiokkaasta tutkimuksesta 1-tyypin diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hänen johtamassaan, vuonna 1994 käynnistyneessä DIPP-tutkimuksessa on seurattu syntymästä diabeteksen puhkeamiseen asti lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua 1-tyypin diabetekseen. Tutkimusryhmän uraauurtavassa tutkimuksessa on tunnis- se on antanut Salon seudun aikuisopistolle mahdollisuuden toimia lähellä työelämää ja kehittää näin omaa toimintaansa vastaamaan ajan haasteisiin Salon seudun aikuisopisto kiittää koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä hyvästä yhteistyöstä sekä toivottaa menestystä tulevaan osaamisen kehittämiseen, totesi asiakkuusjohtaja Susanna Löf. Palkinnon otti vastaan 10. lokakuuta vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä, jolle sen luovuttivat kukkien kera kouluttaja Pia Virtanen ja asiakkuusjohtaja Susanna Löf. Palkinnoksi sh-piiri sai kunniakirjan sekä 200 euron koulutussetelin esim. henkilöstökoulutuksen ostamiseen. Olemme kiitollisia ja ylpeitä huomionosoituksesta. Koulutukseen panostetaan VSSHP:ssä, ja on ilo huomata, että yhteistyöllä, niin sairaanhoitopiirin sisällä kuin ulkoisten toimijoiden kanssa, saavutetaan palkinnon arvoisia tuloksia, kommentoi henkilöstöjohtaja Leppä. tettu vereen ilmaantuvia autovasta-aineita, joita diabetesriskissä olevan lapsen elimistö kehittää insuliinia tuottavia soluja vastaan. Tutkimustyön ansiosta sairauden puhkeamisriski kyetään tunnistamaan jo kauan ennen taudin puhkeamista, jopa vastasyntyneiltä. Olli Simell Palkitsemistilaisuudessa vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä (vas.), kukkakimpun ojentanut kouluttaja Pia Virtanen ja palkinnon luovuttanut asiakkuusjohtaja Susanna Löf. Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka Suuripää Riikka, erikoistuva lääkäri Iho- ja sukupuolitautien klinikka Takkinen Noora, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka Alarautalahti Marika, sairaanhoitaja Kelloniemi Kaarina, sairaanhoitaja Kykkänen Noora, sairaanhoitaja Ruokonen Päivi, sairaanhoitaja, varahenkilö Kliininen fysiologia, isotooppilääketiede ja PET Martti Riikka, röntgenhoitaja, varahenkilö Poutanen Mika, röntgenhoitaja Puhakka Emilia, laboratoriohoitaja Kuntoutusklinikka Kuparinen Anne, apulaisosastonhoitaja Laanti Eeva, sairaanhoitaja Lastentautien klinikka Uusitupa Anne, sairaanhoitaja Naistenklinikka Hilden Sirkku, kätilö Jakobsson Salla, kätilö Lahtinen Hanna, kätilö Lähde Essi, sairaanhoitaja Orre Linda, kätilö Päiviö Jenni, sairaanhoitaja Viinikainen Teija, kätilö Virolainen Sanna, kätilö Virtanen Marianne, sairaanhoitaja Neurologian klinikka Oinas Pirjo, apulaisosastonhoitaja Sisätautien klinikka Malmberg Hanna-Kaisa, sairaanhoitaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Tykslab Berghäll Heidi, sairaalakemisti Harkas Jenni, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Aalto-Hannula Heli, röntgenhoitaja Kauppi Heidi, röntgenhoitaja Lahtela Laura, röntgenhoitaja Paakkinen Anette, röntgenhoitaja, varahenkilö Salkimo Terhi, röntgenhoitaja, varahenkilö Viirros Anna-Julia, röntgenhoitaja HUOLLON PALVELUJEN TULOSYKSIKKÖ Kiuru Marjatta, vahtimestari Väitelleitä 23. marraskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Heli Silvennoisen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Influenssan lapsille aiheuttama tautitaakka. Silvennoinen toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin lastenklinikalla. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan. Keuhkosairauksien poliklinikka 120 yhdisti Halloween-juhlan railakkaisiin pikkujouluihin. Kekkereissä ilmeni porukasta kuoriutuvan mahtavia yksilöitä. Kuva Sari Rannikko

12 12 Hospitaali 8/12 Teksti ja Riku Aantaan kuva Pekka Remes Kuvat Riku Aantaan kokoelmat Pieni leikkaus muuttaa lasten elämän Sama lapsi. Erilainen tulevaisuus. Teksti on yhdysvaltalaisen Smile Network International -hyväntekeväisyysjärjestön internetsivulla. Kuvassa on meksikolainen Sergio, jolla oli huulihalkio. Ei ole enää. Sergio sai avun Smile Network Internationalin vapaaehtoisilta työntekijöiltä, jotka suorittivat parantavan operaation. Samalla hänen tulevaisuutensa sai uuden suunnan. Lapsen elämä muuttuu täysin. Hänestä tulee yhteiskuntakelpoinen, eikä ympäristö enää hyljeksi häntä, sanoo TYKSin ATEK-klinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Riku Aantaa, joka on ollut kolme kertaa Smile Network Internationalin vapaaehtoisena anestesialääkärinä. Hän oli tänä syksynä Keniassa Kijabessa, noin 50 kilometriä Nairobista luoteeseen. Järjestö suorittaa huuli- ja suulakihalkiokirurgiaa. Toimenpide on verraten pieni eikä edellytä jälkitarkastusta eikä muuta hoitoa operaation jälkeen. Siksi vapaaehtoiset toimivat parachute mission eli maahanlasku-periaatteella. Ryhmä kokoontuu reilun viikon ajaksi avustuskohteeseen, minkä jälkeen kukin ryhmän jäsen palaa kotimaahansa. Kysymys, johon ei vastata ei Riku Aantaa lähti mukaan vapaaehtoistyöhön kollegansa pyynnöstä. Hän kysyi, miksi en antaisi hankkimaani ammattitaitoa lasten käyttöön. Keniassa leikkausryhmä koostui kymmenestä jäsenestä: yhdestä kirurgista, kahdesta anestesialääkäristä, kolmesta hoitajasta sekä avustavasta henkilökunnasta. Seitsemässä päivässä ryhmä operoi 40 lasta. Ryhmän jäsenyys edellyttää kokemusta ja toimintavarmuutta, sillä työ pitää tehdä turvallisesti puutteellisissa olosuhteissa. Kijaben sairaalan välineet olivat 1980-luvulta. Ryhmän ensimmäiset työpäivät menevät olosuhteisiin totutellessa. Tiimi alkaa rullata kolmantena päivänä, kun sama tiimi tekee koko ajan yhteistyötä. Ryhmä asui sairaalan vaatimattomassa vierastalossa. Työpäivä alkoi kello Päivän viimeinen potilas tuli saliin kello 17. Illat ryhmä lepäsi ja piti yhteyttä kotimaahan sähköpostilla. Kenian yksi etu on se, että se on kesäaikaan samalla aikavyöhykkeellä kuin Suomi, jolloin aikaerorasitusta ei synny. Kaikkiaan Aantaa on ollut mukana noin 200 lapsen operaatiossa Smile Network Internationalin vapaaehtoisena. Anestesian kannalta rotujen anatomiassa on eroja. Myös lääkeaineiden aineenvaihdunnassa on eroja verrattuna kaukasidiseen (Caucasian race) rotuun. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, ja lapset on voitu kotiuttaa seuraavana päivänä. Kyseessä ei siis ole loma, vaikka matka tehdään vuosilomalla? Kyllä sitä voi myös pitää lomana. Matkalla näkee paikallisia ihmisiä paikallisissa olosuhteissa. Se on siis antoisampi kuin tavallinen turistimatka. Matkalla tulee myös hyvälle mielelle, kun näkee, miten lasten kasvot kaunistuvat. Hienoa huomata, miten lapsen lisäksi koko perheen elämä muuttuu. Smile Network International Smile Network International on yhdysvaltalainen humanitaarinen järjestö, joka on perustettu vuonna Järjestön vapaaehtoiset operoivat huuli- ja suulakihalkiopotilaita. Toimintaa on Meksikossa, Perussa, Guatemalassa, Keniassa ja Tansaniassa. Vapaaehtoiset työskentelevät palkatta. He maksavat osallistumismaksun, jolla katetaan osa matkakuluista. Leikkausryhmä Keniassa. Riku Aantaa kuvassa vasemmalla. Ennen ja jälkeen leikkauksen. TYKSin ATEK-klinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Riku Aantaa on ollut kolme kertaa Smile Network International -järjestön vapaaehtoisena työntekijänä. Mia ja monitoimipyörä Teksti ja kuva Markku Näveri Mäkisen Mia on tyytyväinen pyörävalintaansa. Tuossapa olisi mainio polkupyörä meillekin, tuumasi psykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri Mia Mäkinen lomaillessaan viime kesänä Tanskassa ja tutkaillessaan Kööpenhaminan vilkasta pyöräliikennettä. Mian huomion herätti kolmipyöräinen ajokki, jossa oli edessä istuinlaatikko. Siinä tanskalaiset kuljettivat sekä lapsiaan että tavaroitaan. Ja pyöriä näkyi paljon. Palattuaan Turkuun Mia ryhtyi selvittämään, mistä moisen pyörän saisi. Täkäläisen pyöräliikkeen kautta selvisi, että eräällä pyörävuokraamolla oli kyseisenlaisia ajoneuvoja koekäytössä. Mia otti yhteyttä sillä seurauksella, että on nyt onnellinen kolmipyörän omistaja. Mäkisen perheessä ei ole autoa, joten polkupyörälle oli tarvetta, varsinkin kun perheen kolmesta lapsesta kaksi ovat vielä päiväkoti-iässä. Mia viekin joka aamu työhön polkiessaan ensin lapset päiväkotiin. Parin kilometrin matka taittuu joutuisasti. Kuninkaallinen pyörä Mian fillari on tanskalaista tekoa, tukeva ja 10-vaihteinen. Ulkonäkö muistuttaa hiukan takavuosien tsupparinpyörää. Istuinlaatikossa on kunnon turvavyöt, ja sadesuojakin on. Myös moottoroitu vaihtoehto olisi ollut tarjolla, mutta se ei Miaa kiinnostanut. Tämä on kauhean kätevä niin lasten kuin tavaran kuljettamiseen, hän kertaa kokemuksiaan. Lisäksi tuntuu turvallisemmalta, kun lapset ovat edessä koko ajan näkyvillä eivätkä takana vedettävässä kärryssä. Pyörä on helppo ajettava, kunhan sen niksit on oppinut. Kaarreominaisuudet eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset, sillä nopeassa vauhdissa fillarin saisi aika helposti nurin. Alamäissäkään ei kannata hurjastella, Mia opastaa mainiten itse ajelevansa pelkästään ykkösvaihteella. Lapsetkin 6-vuotiaat kaksoset muuten nauttivat mielellään kyydistä. Mia harmitteleekin, ettei pyörää hoksattu hankkia jo aiemmin, se olisi voinut korvata lastenvaunut. Toistaiseksi pyörää on käytetty vain työ- ja päiväkotimatkoihin, mutta ensi kesänä on meininki hyödyntää sitä enemmänkin. Talvikelissä Mia ei pyöräile, mutta vesisade ei haittaa. Pyörä onkin ollut syksyn mittaan päiväparkissa työpaikan lähellä ja herättänyt sen verran huomiota, että Mialta on kyselty sen ajo-ominaisuuksista, saatavuudesta ja hinnasta. Pyöräilijänä Mäkisen Mia ei muutenkaan tyydy tavanomaiseen: kollega ja innokas pyöräilijä kauppasi hänelle vastikään potkupyörän. Jos sää estää pyöräilyn, ja muutenkin, Mia kävelee mielellään. Kolmas vaihtoehto ovat sitten julkiset liikennevälineet. Tuoreelle kolmipyörän hankinnalleen Mialla on vielä yksi vankka peruste: Tanskan kruununprinsessalla Marylla on ihan samanlainen.