RAY-rahoitteisen tutkimuksen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAY-rahoitteisen tutkimuksen arviointi"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 8 Aho Jouko - Harjunpää Niina - Risteli Leila RAY-rahoitteisen tutkimuksen arviointi Kuntokallio-säätiö, Kuntoutussäätiö, Niilo Mäki-säätiö, Urho Kekkosen Kuntoinstituutti-säätiö ja Väestöliitto 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 8 Jouko Aho, Niina Harjunpää, Leila Risteli RAY-RAHOITTEISEN TUTKIMUKSEN ARVIOINTI KUNTOKALLIO-SÄÄTIÖ, KUNTOUTUSSÄÄTIÖ, NIILO MÄKI -SÄÄTIÖ, URHO KALEVA KEKKOSEN KUNTOINSTITUUTTI -SÄÄTIÖ JA VÄESTÖLIITTO OULUN YLIOPISTO Helsinki 2003

3 2 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Arvioinnin periaatteet ja toteutus Yleisiä suosituksia Kuntokallio-säätiö Toimialat Ikääntyvien toimintakyky ja terveyden edistäminen -toimiala Ikääntyvien palvelut ja laatu -toimiala Kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku -toimiala Työyhteisö ja verkottuminen Yhteistyö Ikäinstituutin tutkimustoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arvioita ja suosituksia Kuntoutussäätiö Työyhteisö ja verkottuminen Yhteistyö Kuntoutussäätiön tutkimustoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arvioita ja suosituksia Niilo Mäki säätiö Työyhteisö ja verkottuminen Yhteistyö Niilo Mäki -Instituutin tutkimustoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arvioita ja suosituksia Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiö Yksiköt Terveysliikunta ja terveyskunto -yksikkö Terveyden edistäminen -yksikkö Tapaturma- ja osteoporoosiyksikkö Työyhteisö ja verkottuminen Yhteistyö UKK-instituutin tutkimustoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arvioita ja suosituksia Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Yhteistyökumppanit Tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus... 49

5 Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Perinnöllisyysklinikka Yhteistyökumppanit Tutkimustoiminan tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lapsettomuusklinikat Yhteistyökumppanit Tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Seksuaaliterveysklinikka Yhteistyökumppanit Tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus Julkaisut ja viiteanalyysi Käytännön tason vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Arvioita ja suosituksia Aineisto ja kirjallisuus... 63

6 5 1. Johdanto Raha-automaattiyhdistys, RAY, on vuonna 1938 perustettu julkisoikeudellinen yhdistys, jonka hallituksen muodostavat valtioneuvoston nimeämät ja RAY:n jäsenjärjestöjen valitsemat henkilöt. Yhdistyksen tehtävänä on hankkia pelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen. RAY:n tilikauden voitto jaetaan vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustuksilla tuetaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Varmistaakseen avustusvarojen tarkoituksenmukaisen ja tuloksellisen käytön RAY on teettänyt ulkopuolisia arviointeja rahoittamistaan rajatuista toimintalohkoista. Vuonna 2000 RAY:n jakamien avustusten yhteissumma oli yli 233 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut toteutti maalis-syyskuun aikana 2002 Rahaautomaattiyhdistykselle arviointihankkeen, jossa selvitettiin RAY-rahoituksen vaikuttavuutta Kuntokallio-säätiön, Kuntoutussäätiön, Niilo Mäki- Säätiön, Urho Kekkosen kunto-instituuttisäätiön ja Väestöliiton tutkimustoimintaan 1990-luvulla. Kyseessä olevan arvioinnin kohteiden yhteenlaskettu osuus Raha-automaattiyhdistyksen vuoden 2000 avustussummasta oli noin kolme prosenttia. Arvioinnin toteutti Oulun yliopistossa kolmen hengen työryhmä, jonka johtajana toimi dosentti Leila Risteli. Muut jäsenet olivat dosentti Jouko Aho sekä FM Niina Harjunpää. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella tehtävien tutkimusten tieteellistä tasoa ja vaikuttavuutta sekä tuottaa tietoa RAY:n tutkimusrahoituksen käytöstä. Arvioinnin kohteiden näkökulmasta arvioinnissa tärkeitä seikkoja ovat kohteiden itse itselleen asettamat tavoitteet ja niiden toteutuminen. Ajallisesti arviointi ulotettiin vuosille , jotta tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisi paremmin näkyviin. Tarkoitus oli luoda kokonaiskuva arvioinnin kohteina olevien yksiköiden tutkimustoiminnasta ja erityisesti RAYrahoitteisesta tutkimuksesta ja sen tuloksellisuudesta, vertailla RAY-rahoitteista tutkimusta yksiköiden muuhun tutkimustoimintaan sekä selvittää yksiköiden toimintakulttuuria ja kotimaista sekä kansainvälistä verkottumista. Arvioinnin kohteilla on kullakin oma erilainen historiansa ja toimintatapansa; osalla arvioitavista yksiköistä on kymmeniä toimintavuosia takanaan, osalla hieman vähemmän. Myös taloudellisessa mielessä ne ovat hyvin erilaista kokoluokkaa, kuten kuviosta 1 nähdään. Näin ollen arvioinnin tarkoituksena ei ole verrata viittä eri kohdetta keskenään, vaikka niiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa tarkastellaankin samoista periaatteista käsin.

7 6 Tuhatta euroa Kokonaiskulut ja RAY:n osuus rahoituksesta vuonna Kokonaiskulut RAY-osuus rahoituksesta Kuntokallio Arvioinnin kohde Kuvio 1. (Lähde: Raha-automaattiyhdistyksen tiedot) UKK 2. Arvioinnin periaatteet ja toteutus Tieteen ja tutkimuksen arvioinnissa tarkasteltavina asioina voivat olla monenlaiset tutkimusprosessiin ja -tuloksiin liittyvät tekijät:? arvioinnin kohteen tieteellinen taso? sen yhteiskunnallinen merkitys? tutkimusorganisaation tai hallinnon tehokkuus ja sopivuus tutkimusorganisaatioksi? tutkimusyksikön tai tutkimusohjelman osuus tutkijankoulutuksessa? tutkimukseen käytettävien resurssien riittävyys ja niiden käytön tehokkuus? tutkimustulosten välittyminen niitä tarvitseville Käsillä olevassa arvioinnissa tutkimusyksiköiden tieteellisen tason selvittäminen tutkimusyksikön osuus tiedon karttumisessa tai tieteenalan kehityksessä on arvioinnin peruslähtökohtia. Tutkimuksen vaikuttavuutta selvitettäessä yhteiskunnallisen merkittävyyden ja tutkimustulosten välittymisen selvittäminen nousee tärkeään rooliin. Tavoitteena oli myös tarkastella erityisesti Raha-automaattiyhdistyksen varoin tuettua tutkimusta ja verrata sitä muulla julkisella rahoituksella tehtyyn tutkimukseen, joten yllä mainituista arvioinnin kriteereistä resurssien käytön tehokkuus ja niiden riittävyys ovat luonnollisesti tarkastelun kohteena. Edelliseen liittyy myös tutkimusorganisaation hallinnon tehokkuuden selvittäminen.

8 7 Tutkimuksen arviointiin käytettävistä menetelmistä voidaan erottaa kolme tavallisimmin käytettyä. Näitä ovat:? vertaisarviointi? haastattelut, kyselyt ja kohdekäynnit? erilaiset kvantitatiiviset menetelmät, joita voivat olla esimerkiksi a) erilaiset teknologiset indikaattorit, muun muassa keksintö- ja innovaatioaktiivisuus ja teknisten tuotteiden vienti ja tuonti b) bibliometriset indikaattorit eli julkaisujen ja artikkelien lukumäärä sekä erilaiset sitaatioanalyysit c) muut kansainvälistä ja kotimaista toimintaa kuvaavat indikaattorit, esimerkiksi palkintojen ja muiden tunnustusten määrä ja laatu, esitelmät kansainvälisissä kokouksissa sekä asiantuntijatehtävät Käytännön arviointityössä näitä menetelmiä sovelletaan usein rinnakkain; näin on tehty myös käsillä olevassa arvioinnissa. RAY:n rahoittaman tutkimusta ja sen vaikuttavuutta selvitettäessä menetelmiä yhdisteltiin siten, että kyselylomakkeella ja kohdekäynneillä kerätty aineisto yhdistettiin määrälliseen tarkasteluun. Tutkimuksen vaikuttavuutta arvioitiin kolmella eri vaikuttavuuden tasolla, joita olivat: 1) tieteellinen vaikuttavuus, 2) vaikuttavuus käytännön palvelutoimintaan ja 3) yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tieteellisellä vaikuttavuudella tarkoitamme tässä raportissa näkyvyyttä tiedeyhteisössä, erityisesti näkyvyyttä tiedeyhteisön vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Huomiota kiinnitettiin myös arvioinnin kohteiden kansainväliseen toimintaan ja verkottumiseen, joskaan käytettävissä olevan aineiston puitteissa ei ole ollut mahdollista eritellä tarkemmin yhteistyön osapuolia ja arvioinnin kohteiden osuutta ja tarkkaa roolia hankkeissa. Tämän arvioinnin puitteissa tyydyttiinkin listaamaan arvioinnin kohteiden 20 esimerkkihankkeen yhteistyökumppanit ja tutkimuksen organisaatio siltä osin, kun tietoa oli saatavissa. Teknologiset indikaattorit ovat tämän arvioinnin kannalta pääosin epätarkoituksenmukaisia arvioitavan tutkimustoiminnan luonteen takia. Näin ollen kvantitatiivisista indikaattoreista päädyttiin käyttämään ensisijaisesti bibliometrisiä mittareita. Bibliografiset tiedot on niin ikään analysoitu arvioinnin kohteiden kyselylomakkeelle listaamista 20 esimerkkihankeesta. Arvioinnin tarkoitus ei näin ollen ole kartoittaa arvioinnin kohteiden koko tutkimustoimintaa, vaan esittää siitä yleiskuva Raha-automaattiyhdistyksen tukemaan tutkimustoimintaan painottuen.

9 8 Julkaisut luokiteltiin tieteellisiin ja muihin julkaisuihin; tieteellisiksi luokitellut artikkelit ovat kotitai ulkomaisissa referee-menettelyä käyttävissä aikakausjulkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita (artikkeleista on otettu mukaan ne arvioinnin kohteiden ilmoittamat julkaisut, jotka on jo julkaistu tai jotka on hyväksytty julkaistaviksi. Julkaistavaksi toimitettuja artikkeleita ei ole mukana), yliopistollisia opinnäytteitä, kongressi- tai seminaariesitelmiä tai muita tieteellisiä julkaisuja, esimerkiksi yliopistojen tai tieteellisten seurojen sarjoissa ilmestyneitä julkaisuja. 1 Tarkempi hankekohtainen viiteanalyysi on arviointikohteiden osalta tehty ainoastaan UKKinstituutista ja Niilo Mäki -Instituutista Science Citation Index Expanded ja Social Sciences Citation Index -tietokantoja käyttäen. Muilla arvioinnin kohteilla kansainvälinen julkaisutoiminta on erilaisista tutkimusaloista ja toimintakulttuureista johtuen lukumääräisesti niin vähäistä, että viiteanalyysin käyttö ei olisi mielekästä. Julkaisutoiminnan painottuminen tietyllä tavalla antaa kuitenkin viitteitä siitä, mitä kukin tutkimusyksikkö pitää toimintansa kannalta tärkeänä ja tarkoituksenmukaisimpana julkaisustrategiana, vaikka se ei kerrokaan tutkimuksen laadusta laajassa mittakaavassa. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioinnin kohteille lähetettiin ennakkokysely, jossa arvioitavia pyydettiin määrittelemään organisaationsa tavoitteet ja kokonaisstrategia, infrastruktuuri, henkilöstörakenne, yhteistyökumppanit, tutkimushankkeiden kokonaismäärä raportointikautena, vertailukohteet tutkimuksen osalta, aiemmin tehdyt evaluaatiot sekä arvio organisaation yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lisäksi jokainen organisaatio kuvasi 20 edustavinta tutkimushankettaan erillistä kaavaketta käyttäen. Tutkimushankkeiden osalta kysyttiin hankkeen kestoa, rahoitusta, organisaatiota ja yhteistyökumppaneita, tutkimuksen tavoitteita, sen tuloksia ja tuotoksia sekä arviota hankkeen vaikutuksesta laitoksen sosiaaliseen pääomaan. Seuraavassa vaiheessa kyselyn tulokset analysoitiin alustavasti: millainen on arvioinnin kohteiden organisaatio, niiden itse itselleen määrittelemä yhteiskunnallinen merkitys sekä tavoitteet ja strategiat. Tarkoituksena on myös arvioida, mikäli mahdollista, miten RAY-rahoitus on vaikuttanut arvioinnin kohteiden strategioiden kehittymiseen. Toukokuussa 2002 lomaketietoja syvennettiin kohdekäynneillä. Arvioinnin kohteiden organisaatioon ja tutkimukseen erityisesti tutustuttiin kohteiden kanssa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. 1 Luokittelussa on käytetty pohjana Opetusministeriön KOTA-tietokannan määrittelyitä tieteellisestä julkaisutoiminnasta:

10 9 Kohdekäynneillä, joihin arvioitsijoiden vaikutelma organisaation toimintakulttuurista, ilmapiiristä ja tiedon kulusta perustuu, esiteltiin organisaatioiden toimintaa erityyppisesti. Nämä vaikutelmat kirjattiin suositusosioihin tietoisina siitä, että varmempaa tietoa edellä mainituista seikoista saataisiin pitkäkestoisemmalla oleskelulla kohdeorganisaatiossa siihen liittyvine systemaattisine haastatteluineen. Näin ollen suosituksia luettaessa onkin otettava huomioon tämä varaus. Seuraavassa vaiheessa julkaisut, toimintaraportit ja muu tuotanto luokiteltiin ja analysoitiin bibliometrisiä menetelmiä käyttäen siihen soveltuvilta osin, erityisesti kiinnitettiin huomiota RAYrahoitteisen ja muulla rahoituksella toteutettavan tutkimuksen mahdollisiin eroavaisuuksiin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta toimintaa arvioitiin näin ollen sekä kvantitatiivisen aineiston että kyselyn ja haastattelujen kautta sekä arvioinnin kohteiden asiantuntija- ja luottamustehtävistään lähettämän listan avulla. Edellisten lisäksi arviointia varten on tutustuttu kohdeorganisaatiossa tehtyihin mahdollisiin aikaisempiin evaluaatioihin. Arviointikohteilla on ollut arviointiprosessin loppuvaiheessa mahdollisuus tarkistaa oman toimintansa kuvaus ja esittää siihen korjauksia ja tarkennuksia ennen lopullista versiota. Rakenteellisesti raportti jakaantuu käsillä olevan johdattelevan ja arvioinnin periaatteita sekä lähtökohtia esittelevän osion jälkeen rahoittajaa varten tehtyihin yleisiin suosituksiin, jonka jälkeen siirrytään arvioitavien yksiköiden käsittelyyn. Kustakin yksiköstä on lyhyt johdatteleva osuus, jonka jälkeen arvioitavan mahdolliset organisaation sisäiset yksiköt on esitelty erikseen. Seuraavaksi on kiinnitetty huomiota itse tutkimustoimintaan ja sen tieteelliseen vaikuttavuuteen, organisaation toimivuuteen työyhteisönä ja sen verkottumiseen, tutkimuksen vaikuttavuuteen käytännön palvelutoimintaan sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Edellä mainittujen osioiden tarkoitus on kuvata nimenomaan arvioitavan organisaation tutkimustoimintaa. Varsinaiset laadulliset arviot ja mahdolliset arviointityöryhmän suositukset on sijoitettu omaan osioonsa jokaisen alaluvun loppuun. 3. Yleisiä suosituksia Kaikki tarkastelun kohteena olevat organisaatiot ovat toimintakulttuuriltaan terveitä ja niillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Kokonaisuudessaan arvioinnin kohteiden tutkimustoiminta täyttää paikkansa oman alansa kotimaisen tutkimuksen kentässä ja on eräiltä osin korkeaa kansainvälistä tasoa. Tutkimus- ja koulutustoiminnan yhdistäminen tuo toimintaan sekä tutkimusta että koulutus- ja palvelutoimintaa tukevia piirteitä. Näin ollen voidaan sanoa, että arvioinnin kohtei-

11 10 den tekemä tutkimus on joiltakin osin jopa uraauurtavaa siinä mielessä, että ilman tutkimustoimintaa ja siitä saatavia konkreettisia toiminnan kehittämisen malleja myöskään käytännön palvelutoimintaa ei voitaisi nykymuodossaan toteuttaa. Pääsääntöisesti kaikilla arvioitavilla on myös merkitystä yhteiskunnallisen päätöksenteon taustana olevan tiedon tuottajina, mikä näkyy muun muassa edustuksena erilaisissa työryhmissä ja komiteoissa. Jossain määrin arvioitavilla on myös kansainvälisesti merkitystä alansa tutkimustiedon tuottajina. Voidaan hyvin yleistää, että rahoitus ei mene niissä hukkaan. Kaikkien näiden organisaatioiden toiminta liittyy terveyteen ja hyvinvointiin, mutta varsin eri aloille. Kun organisaatiot lisäksi ovat huomattavan eri kokoisia, ei niiden määrällistä tehokkuutta ole ryhdytty mittaamaan ja vertailemaan. Eräiltä osin voitaisiin kuitenkin lisätä tieteellistä tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta esimerkiksi suuntaamalla julkaisutoimintaa uudelleen. Näitä huomioita ja ehdotuksia on esitetty kutakin organisaatiota erikseen tarkasteltaessa. Tutkimukselle on luonteenomaista luovuus, spontaanius ja tietty arvaamattomuus. Tästä huolimatta kaikille arvioitaville voi suositella harkittavaksi määrätietoisen strategisen suunnittelun lisäämistä. Tällä voidaan parhaassa tapauksessa lisätä tehokkuutta ilman, että henkilöstön kuormittuneisuus lisääntyisi merkittävästi. Tähän liittyvä tutkimusraportoinnin parantaminen voi myös helpottaa jatkossa tehtäviä tutkimuksen arviointeja. On kuitenkin muistettava, että strategiatyö ei saa muodostua itsessään lisätaakaksi. Raha-automaattiyhdistys ei ole ensisijaisesti tutkimusrahoittaja, vaan sen tavoitteena on kehittää käytännön toimintaa terveyden edistämiseksi. Perustutkimuksen ja sovellusten erottaminen toisistaan on kuitenkin sekä käsitteellisesti, käytännössä että rahoituksellisesti keinotekoista myös tarkastelussa olevien organisaatioiden toiminnassa. Tähän on useitakin syitä:? Useissa tapauksissa arvioitavien tekemä käytännön työ ja sovellukset, kuten koulutus, hoitotekniikat ja välineistö, edellyttävät tutkimusta, jota muut organisaatiot eivät tee riittävästi.? Lääketieteellisellä alalla koulutushenkilökunnan riittävä asiantuntemus syntyy usein vain tutkimuksessa mukana olemisen kautta.? Tutkimustyön laatu ja tulosten oikeellisuus voidaan varmistaa parhaalla tavalla julkaisemalla nämä tiedeyhteisön tietoon, mieluiten kansainvälisesti. Samalla tehty työ voi olla mahdollisimman laajalti hyödyksi.

12 11? Monet organisaation käytännön toimet tuottavat sellaista tietoa, joka on kiinnostavaa laajemminkin ja myös tieteellisessä mielessä. Näin ollen on luontevaa tuoda tämä tieto myös tiedeyhteisön tietoon.? Rahoituksellisesti on usein keinotekoista pyrkiä osoittamaan, mihin kohteeseen tietyltä rahoittajalta tullut rahoitus kohdentuu; tuleehan se joka tapauksessa koko organisaation käytettäväksi resurssiksi. On ilmeistä, että perustutkimuksen asema koettiin yleisesti ongelmalliseksi rahoitettavissa organisaatioissa. Toisaalta perustutkimus koettiin edellä kuvatulla tavalla suorastaan välttämättömäksi, mutta samalla epäiltiin, sopiiko Raha-automaattiyhdistyksen varoilla oikeastaan tehdä tutkimusta. Tämä sanottiin osin suoraan ja osin hyväntahtoisesti kierrellen. Yhtäältä arviointikohteet siis kokevat RAY-rahoituksen käyttöä koskevat rajoitukset ongelmalliseksi, toisaalta on selvää, että RAY:n rahoitus on luonteeltaan pitkäkestoista ja mahdollistaa pitkäkestoisen tutkimuskehittelyn. Olisikin järkevää, että Raha-automaattiyhdistys linjaa tutkimuksen aseman rahoitusstrategiassaan mahdollisimman selkeästi ja antaa siitä yksiselitteiset ohjeet rahoituksen saajille epäselvyyksien välttämiseksi. Lisäksi kohdeorganisaatioiden olisi hyvä miettiä toimintastrategioissaan eri rahoittajatahojen Suomen Akatemian, RAY:n, yksityisten ja ulkopuolisten tahojen sekä valtion-hallinnon organisaatioiden rooleja ja sopivuutta toiminnan kokonaisuuteen ja missioon. Yksityisen rahoituksen etuina ovat rahoituksen saannin suhteellinen nopeus ja tietynlainen joustavuus, mutta rahoituksen mukana on mahdollisesti otettava huomioon rahoittajan haluamat erityisehdot tutkimukselle. Päätöksentekoprosessi Akatemian rahoituksessa on sen sijaan hidas ja rahoituspäätökset ennakoimattomia, mutta vastineeksi tutkimuslaitos saa puolueettoman arvioinnin tutkimukseensa liittyen. Rahaautomaattiyhdistyksen rahoitus puolestaan on pitkäaikaista ja suhteellisen varmaa, eikä RAY teettämistään ulkopuolisista arvioinneista huolimatta laajemmin arvioi rahoitettavia tutkimushankkeita. 4. Kuntokallio-säätiö 2 Arviointityöryhmä tapasi Kuntokallio-säätiön ylläpitämän Ikäinstituutin edustajia arviointikäynnillä Vuonna 1985 perustetun instituutin tutkimusala on soveltavaa sosiaaligerontologiaa ja 2 Kuntokallio-säätiötä koskevat tiedot perustuvat säätiön kotisivulta kerättyyn informaatiooon, Kuntokallio-säätiön toimintakertomukseen vuodelta 2000, Kuntokallion arviointia varten täyttämään kyselylomakkeeseen sekä kohdekäyntiin

13 12 toiminta-ajatuksena on tukea hyvää vanhenemista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Ikäinstituuttia ylläpitävän Kuntokallio-säätiön asioita hoitaa ja niistä vastaa yhdeksänjäseninen nelivuotiskaudeksi nimetty hallitus ja sen työvaliokunta. Ikäinstituutti tuottaa ja auttaa soveltamaan koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla tutkimustietoa vanhenemisesta ja vanhuudesta. Instituutti myös pyrkii tuottamaan uusia innovaatioita vanhustyön tarpeisiin sekä tukee uuden tiedon käyttöönottoa koulutus- ja tiedotustoiminnan avulla. Ikäinstituutin toimintaa ohjaavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan kolme teema-aluetta: 1) Ikääntyvien palvelut ja niiden laatu 2) Ikääntyvien toimintakyky ja terveyden edistäminen 3) Kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku Ennen vuotta 2000 instituutin toiminta oli organisoitu työskentelytapojen pohjalta, mutta organisaatiota uudistettiin vuonna 2000 edellä kuvatun teema-ajattelun mukaiseksi. Teemoihin perustuva tiimijako on näin ollen ollut voimassa puolitoista vuotta, ja Ikäinstituutin kaltaisessa suhteellisen pienessä yksikössä sen tarkoituksenmukaisuus näyttäytyy todennäköisesti muutaman lähivuoden sisällä. Tutkimusohjelma sisältää 22 tutkimus- ja kehittämisprojektia. Ikäinstituutti järjestää täydennyskoulutusta vanhustyöntekijöille keskitetysti Helsingissä sekä työyhteisöissä koko maassa. Koulutus pohjautuu instituutin omaan tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä valtakunnallisiin vanhuspolitiikan tavoitteisiin. Instituutin tutkimus- ja kehittämisprojektien tavoitteena on ollut, että tutkimus täyttää tieteelliselle tutkimukselle asetettavat kriteerit ja että sen tulokset ovat sovellettavissa käytäntöön. Toiminnan rahoitus on ollut pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten ja koulutus- ja kehittämishankkeisiin liittyvän maksupalvelutoiminnan varassa. Säätiön kokonaiskulut, Raha-automaattiyhdistyksen kokonaisavustus sekä henkilöstötiedot vuodelta 2000 on esitelty taulukossa 1. Tietojen perusteella huomataan, että hieman yli puolet kokonaiskuluista katetaan RAY:n myöntämien toiminta- ja pro- 3 Tilaisuudessa olivat läsnä arviointityöryhmän jäsenten lisäksi johtaja Tapani Sihvola, tutkimusjohtaja Anneli Sarvimäki, vanhemmat tutkijat Pertti Pohjolainen ja Gustaf Molander, toimialapäälliköt Elina Karvinen ja Tuire Parviainen sekä tutkimussihteeri ja kirjastovastaava Ilkka Syrén. Aikaisemmin Kuntokallio-säätiön ylläpitämä tutkimustoimintaa harjoittava keskus on ollut nimeltään Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskus alkaen nimi muutettiin Ikäinstituutiksi. Tässä raportissa on käytetty johdonmukaisuuden vuoksi joko Kuntokallio-säätiötä tai uutta Ikäinstituutti-nimeä.

14 13 jektiavustusten turvin 4, joskin säätiöllä on pyrkimys monipuolistaa rahoituspohjaansa. Vuonna 2002 kokopäivätoimista henkilökuntaa oli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna, minkä lisäksi viisi projektityöntekijää työskenteli eri projekteissa. Kuntokallio-säätiö lukuina vuonna 2000 Kokonaiskulut RAY-avustusten kokonaissumma Henkilökunta Kokopäivätoimiset Taulukko 1. Raha-automaattiyhdistyksen avustus mahdollistaa kolmen tutkijan toimen rahoituksen sekä tutkimussihteerin palkkauksen. Muu tutkimustoiminta tehdään periaatteessa omalla ajalla. Tutkimusprojekteista 20 on päättynyt ja 7 on edelleen käynnissä tai niistä on käynnistynyt uusi vaihe. Vuositasoinen tarkka erittely tutkimustoiminnan kokonaisvolyymistä ja eri rahoittajatahojen osuudesta arviointia varten on ollut suhteellisen hankalaa, sillä organisatorisesti tutkimus on ollut välillä itsenäinen yksikkönsä ja välillä osa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tiimiuudistuksen myötä tutkimus on nyt läpäisevänä toimintona kaikilla kolmella toimialalla luvun alussa säätiötä ei hyväksytty Suomen Akatemian tilivirastoksi kuten nykyään, vaan Akatemian rahoitus kulki Ikäinstituutin kirjanpidon ulkopuolella henkilökohtaisten tai tutkimusryhmille suunnattujen apurahojen muodossa. Näin ollen RAY-rahoituksen osuus tutkimustoiminnasta perustuu arvioon, joka vaihtelee vuositasolla 25 % ja 75 % välillä tutkimustoiminnan kokonaisrahoituksesta Toimialat Ikääntyvien toimintakyky ja terveyden edistäminen -toimiala Arviointikäynnillä esiteltiin lyhyesti Ikäinstituutin kolme tiimiä eli toimialaa ja niiden tutkimustoiminnan päälinjat. Ikääntyvien toimintakyky ja terveyden edistäminen -toimialalla keskeisiä käsitteitä ovat tutkijoiden mukaan toimintakyky ja toimialan tutkijoiden käyttöönottama käsite terveyselämäntyyli, joihin tutkimus suurelta osin keskittyy. Tavoitteena on vanhusten toimintakyvyn tutkiminen ja edistäminen osana terveyden edistämistä. Pääpaino ja palvelujen kohde ovat syrjäytymisuhan alla ja vaikeuksissa olevat vanhukset, joilla jo on toimintakyvyn rajoituksia. 4 Raha-automaattiyhdistyksen tiedot.

15 Ikääntyvien palvelut ja laatu -toimiala Toimialalla keskeiseksi asiaksi nousee vanhustyön palvelujen ja laadun kehittäminen. Tutkijoiden mukaan keskeinen ongelma hoito- ja palvelualoilla on suunnitelmallisuuden puute, vaikka toiminta sinällään on lakisääteistä. Työn arviointinäkökulma on käytännön vanhustyössä vähäistä, joten vanhustyön palveluiden ja laadun kehittäminen on painottunut suurelta osin yksittäisten työyhteisöjen ja laitosten kehittämishankkeisiin. Sisällöllisesti keskeisiä teemoja ovat palvelutuotannon monituottajamallien edelleen kehittäminen sekä palveluiden laadun kehittäminen. Toimialan toiminta keskittyy pääosin erilaisten tutkimusprojektien ja kehittämishankkeiden ympärille. Tilaustyönä tehdään erilaisia konsultointitehtäviä ja toteutetaan erillisrahoitettuja, vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin liittyviä projekteja Kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku -toimiala Toimialan tehtävänä on yhtäältä tuottaa tietoa ikääntymisestä ja vanhustyöstä kokemuksellisesta näkökulmasta ja toisaalta viedä tämä tieto vanhuspalvelujen suunnittelijoille ja työntekijöille. Tavoitteena on, että ikääntyvien omia kokemuksia voitaisiin ottaa paremmin huomioon vanhustyössä ja ikääntyvien palveluja suunniteltaessa Työyhteisö ja verkottuminen Hallinnollisesti Ikäinstituutin tutkimustoimintaa käsitellään 2-3 kertaa vuodessa pidettävissä koko henkilökunnalle tarkoitetuissa tutkimuskokouksissa ja kuukausittaisissa vanhempien tutkijoiden ja tutkimussihteereiden tutkijapalavereissa. Kaikille avoimia tutkimusseminaareja järjestetään kerran kuussa. Jokaisella tutkijalla on myös henkilökohtaiset tulostavoitteet Yhteistyö Merkittävimpiä tutkimuksen tilaajia ja rahoittajia RAY:n lisäksi ovat olleet Ikäinstituutin ilmoituksen mukaan Suomen Akatemia, Nordisk samråd för sammhällsforskning, Pohjoismaiden neuvosto, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiain-ministeriö, Euroopan unionin Tacisrahasto, Stakes ja kunnista erityisesti Helsinki, Espoo ja Vantaa. Instituutti on verkostoitunut alan muiden toimijoiden kanssa sekä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimustoiminnassa kansallinen

16 15 verkostoituminen liittyy lähinnä Stakesiin ja Jyväskylän ja Helsingin yliopistoihin, joiden kanssa Kuntokalliolla on yhteistyösopimukset. Ikäinstituutin arviointia varten oheistamissa hankkeissa yhteistyötä on tehty edellä mainittujen rahoittajien ja tutkimuksen tilaajien lisäksi lukuisten kunnallisten ja yliopistollisten tahojen kanssa. Tärkeimpiä ulkomaisia kumppaneita ovat olleet muun muassa Norjan ja Lundin gerontologiset instituutit sekä Karolinska institutet. Myös Pietarin kaupungin kanssa on toteutettu yhteistyöprojekti terveys- ja hyvinvointipalvelujen suunnittelun muodossa. Kunnista Helsinki, Espoo ja Vantaa, sekä Hämeenkyrö, Pukkila ja Valtimo ovat olleet mukana toteuttamassa tutkimus- ja kehittämishankkeita. Yliopistoista muun muassa Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitos, Helsingin yliopiston sosiaali-politiikan laitos ja TYKS:n psykiatrian klinikka sekä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos ovat olleet mukana projekteissa. Instituutin rooli projektikohtaisessa tutkimusyhteistyössä ei käy ilmi käytettävissä olleista hankkeiden projektikuvauksista. Edellisen lisäksi Kuntokallio-säätiö on mukana vuonna 1999 toimintansa aloittaneen Jyväskylän yliopiston koordinoiman Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulun toiminnassa. Tutkijankoulutusohjelma rakentuu kuuden yliopiston ja neljän valtakunnallisen tutkimus-, koulutus- ja kehitysyksikön yhteistyölle. Ohjelmaan osallistuvat yksiköt ovat Kuntokallion lisäksi Jyväskylän yliopistossa toimiva Suomen Gerontologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos, Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Tampereen yliopiston terveystieteen laitos, Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja Työterveyslaitos. Tutkijakoulun tiimoilta Kuntokalliolla ei ole tutkijanpaikkoja tai koulutettavia, mutta Ikäinstituutti on järjestänyt seminaareja yhteistyössä tutkijakoulun kanssa. Seminaariraportit on julkaistu Ikäinstituutin Oraita-sarjassa Ikäinstituutin tutkimustoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus Historiallisesti Ikäinstituutin ja sitä edeltäneen vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkimustoiminta nojaa johdon mukaan vanhustyön koulutukseen, jonka tarpeisiin tutkimus vastasi. Ensimmäistä tutkijan vakanssia piti hallussaan Jan-Erik Ruth vuodesta 1982 lähtien. Vuoden 1985 hallinnollisessa muutoksessa organisaation rakennetta uudistettiin Oslon ja Jönköpingin gerontologisten instituuttien luoman mallin mukaan, ja tuolloin muotoutunut peruslinja on säilynyt nykypäiviin

17 16 asti. Tutkimustoiminnan kannalta merkittävä rahoitusuudistus tapahtui 1990-luvulla, jolloin Rahaautomaattiyhdistys hyväksyi tutkimukseen käytettäväksi tietyn osan perusrahoitusta. Instituutin tutkijat korostavat voimakkaasti tutkimustyön merkitystä; koko muu toiminta nojaa tutkimuksen asettamalle perustalle. Kuntokallion tutkijat olivatkin perustamassa Gerontologia-lehteä 5, joka on ainoa ulkopuolista vertaisarviointia käyttävä suomenkielinen lehti gerotologia-alalla. Lehden levikki asettuu tienoille. Tilaajat ovat Ikäinstituutin arvion mukaan vanhustyön johtajia ja vanhustyön ammattilaisia. Ikäinstituutin omia julkaisuja ovat Raportteja- ja Oraita -sarjat, joista ensimmäinen keskittyy enemmän tieteellisen työn tulosten esittelyyn ja jälkimmäinen ammattikorkeakoulutasoisten opinnäytteiden sekä muiden vanhustyötä käsittelevien kirjoitusten esille tuomiseen Julkaisut ja viiteanalyysi Tutkimus- ja kehittämishankkeita on arviointikaudella ollut Ikäinstituutin arvion mukaan lähes viisikymmentä, joista selkeästi tutkimuksellisia on ollut 27. Ikäinstituutin tutkijoiden julkaisutoiminta painottuu paljolti suomenkielisiin ja pohjoismaisiin julkaisuihin. Arviointia varten on tutkittu instituutin kyselylomakkeella ilmoittamat 20 hankkeen julkaisut, joita on ilmestynyt yhteensä 104. Arviointivuosien aikana ilmestyneistä 27:stä selkeästi tutkimuksellisesta hankkeesta 20 arvioitua hanketta muodostavat merkittävän osan, joten kyselylomakkeiden pohjalta Ikäinstituutin julkaisu- ja tutkimustoiminnasta saadaan edustava ja kattava kuva. Eri hankkeiden välillä oli huomattavia eroja julkaisutoiminnan profiilissa. Yleistäen voidaan sanoa, että tutkimusjohtaja Anneli Sarvimäki tuottaa nykyisin, muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta, kansainvälisissä referee-julkaisuissa ilmestyneet Ikäinstituutin julkaisut. Tieteellisiksi luettavia artikkeleita tai kirjoituksia on 59 % hankkeiden tuotoksista; julkaisujen kokonaismäärästä 14 % on ilmestynyt kansainvälisissä tieteellisissä referee-tarkastetuissa julkaisuissa. Kotimaisten referee-tarkastettujen julkaisujen 14 %:n osuus koostuu Gerontologia-lehdessä julkaistuista artikkeleista. Tarkasteltaessa julkaisuja pelkästään määrällisesti voidaan huomata, että kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa julkaistujen artikkelien määrä on sangen pieni. 5 Ikäinstituutin tutkijat ovat osallistuneet merkittävästi Gerontologia-lehden toimittamiseen. Kolme lehden viidestä päätoimittajasta on ollut Ikäinstituutin tutkijoita.

18 17 Soveltavan sosiaaligerontologian ala on pieni, ja Ikäinstituutin julkaisutoiminta painottuu paljolti suomenkielisiin julkaisuihin. Ikäinstituutin 20 hankkeesta kahdeksassa julkaisut ovat saaneet muutamia viitteitä Science Citation Indexissä tai Social Sciences Citation Indexissä, joihin arvioinnin viiteanalyysit kokonaisuudessaan perustuvat. Kyseiset viitetietokannat keskittyvät laajalti nimenomaan englanninkielisiin julkaisuihin esimerkiksi pohjoismaisten tieteellisten julkaisujen edustuksen jäädessä huomattavan pieneksi. Tämä selittää osaltaan pienen ja kotimaisessa ja pohjoismaisessa mittakaavassa julkaisevan instituutin viitemääriä. Instituutin hankkeista viitemäärien suhteen voidaan mainita esimerkiksi vuosina toteutettu Livsformer, åldrande och välbefinnande -hanke, sekä Hoitokulttuuri, etiikka ja tehokkuus vanhuspotilaiden hoitotyössä -tutkimus. Esimerkkihankkeiden julkaisujen keskimääräinen viitemäärä oli 0,35 julkaisua kohti. Kuntokallio-säätiön esimerkkihankkeiden julkaisut 14 % ulkomaiset referee-julkaisut 41 % 14 % 6 % kotimaiset referee-julkaisut opinnäytteet konferenssijulkaisut muut tieteelliset julkaisut 5 % 20 % muut julkaisut Kuvio Käytännön tason vaikuttavuus Kuntokallio-säätiön ja Ikäinstituutin koko toiminnan tarkoitus on kehittää vanhustoiminnan palvelujen laatua ja tuottaa tutkimustietoa käytännön vanhustyön tarpeisiin. Tutkimuksen sovellettavuus käytäntöön ja tiedottaminen nouseekin tästä näkökulmasta ensiarvoisen tärkeään asemaan tarkasteltaessa käytännön vaikuttavuutta. Ikäinstituutin oman arvion mukaan keskeinen vaikutuskanava vanhustyön käytäntöön on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeista kootun tiedon välittäminen ammattihenkilöstölle koulutuksen, oppimateriaalien ja raporttien avulla. Keskitetty koulutus tavoitti omassa koulutuskeskuksessa Sipoossa 1990-luvulla noin työntekijää vuosittain ja kurssikeskustoiminnan loputtua ja toiminnan siirryttyä Helsingin keskustaan vuonna 1997 noin

19 18 työntekijää vuosittain. Samalla koulutustoiminnan painopiste siirtyi alueelliseen kehittämistoimintaan. Alueelliseen ja työpaikkakohtaiseen koulutukseen on osallistunut arviolta työntekijää vuosittain. Ikäinstituutin ilmoituksen mukaan laitos osallistui 1990-luvun alussa erityisesti moniammatillisten työryhmien yhteistyön, alueellisen toiminnan sekä avo- ja laitoshuollon rajat ylittävän työtavan kehittämiseen. Kyseisillä toiminta-alueilla Ikäinstituutin toimintakykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä tutkimus ja kokeilutoiminta on ollut vahva perusta. Niissä vanhustyöntekijät sekä liikuntaja kuntoutushenkilöstö soveltavat arkityössään iäkkäiden toimintakyvyn arviointia sekä kehittävät kuntoutumiseen tähtääviä menetelmiä. Kuntokallion ja Ikäinstituutin merkittävä panos käytännön tiedottamiseen tehdään joka kolmas vuosi järjestettävillä Gerontologia-päivillä, joilla oli vuonna 2001 yli 400 kävijää. Kuntokallion toiminnan alueellinen vaikutusalue on tutkijoiden oman arvion mukaan pääosin Lahden eteläpuolella, mutta koulutusta on järjestetty myös läänitasolla muualla Suomessa. Koulutusta järjestetään tilauksesta joko Ikäinstituutin tiloissa Helsingin Kalevankadulla tai vaihtoehtoisesti tilauspaikkakunnalla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta vaikuttamisen kanaviksi voidaan laskea erilaiset yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät ja luottamustoimet. Ikäinstituutin tutkijat ovat olleet mukana asiantuntijoina useaan otteeseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön komiteoista Ikäinstituutin työntekijät ovat arviointiajankohtana olleet mukana terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnassa, Suomen vanhuspoliittisessa tavoite- ja strategiatoimikunnassa sekä isän aseman tukemiseksi asetetussa Isätoimikunnassa. Instituutin edustajia on lisäksi ollut opetusministeriön gerontologiatyöryhmässä sekä valtakunnallisessa terveydenhuollon eettisessä neuvottelukunnassa, kuten myös WHO:n Terveyttä kaikille ohjelmaa arvioitaessa Arvioita ja suosituksia Kuntokallio-säätiö ja sen ylläpitämä Ikäinstituutti ovat alallaan pieniä toimijoita, jotka ovat koostaan huolimatta onnistuneet lunastamaan paikkansa suomalaisessa vanhustyön ja -tutkimuksen kentässä. Tutkijat ovat toimintaan sitoutuneita, tosin strategista toiminnan linjausta voisi hieman jämäköittää. Ikäinstituutin kouluttajien asiantuntemus vanhustyön alalla perustuu suurelta osin instituu-

20 19 tissa harjoitettavaan omaan tutkimustoimintaan. Ikäinstituutti on ainoa Suomessa toimiva vanhustyön käytänteitä paitsi tutkiva, myös kouluttava organisaatio. Näin ollen ilman instituutin olemassaoloa kyseinen asiantuntijuus menetettäisiin. Henkilökohtaista tulostavoitejärjestelmää on riskialtista soveltaa tiimiorganisaatiossa. Henkilökohtaiset tulostavoitteet voivat johtaa keskinäiseen kilpailuun ja osin tiedonkulun heikkenemiseen tutkimusorganisaation sisällä. Siksi olisikin syytä harkita tiimikohtaisia tavoite- ja tulosjärjestelmiä. Kansainvälinen tieteellinen julkaisutoiminta on nykyisin pääosin yhden henkilön työn varassa. Mikäli kansainvälinen julkaisutoiminta katsotaan instituutissa organisaation toiminnan kannalta tärkeäksi, tilanne on ongelmallinen. Näin ollen julkaisijapohjaa olisi syytä laajentaa. Esimerkiksi nuorten tutkijoiden kouluttautuminen yhteisjulkaisujen kautta tukisi julkaisupohjan laajentamispyrkimyksiä ja edesauttaisi kehitystä todelliseen tiimiajatteluun tutkimusorganisaation sisällä. Gerontologia-lehdellä on merkittävä rooli tutkimustulosten julkaisijana ja alan suomalaisena keskustelufoorumina. Kotimaisen asiantuntija-arviointia käyttävän lehden olemassaolon mielekkyys on kuitenkin myös ongelmallista, joskin pulma lienee sama muillakin pienillä tieteenaloilla. Lehden asiantuntija-arviointijärjestelmän toimivuudesta pienellä tutkimusalalla, jossa lähes kaikki suomalaiset tutkijat väistämättä tuntevat toisensa, keskusteltiinkin arviointikäynnin yhteydessä. Suomenkielisiin julkaisuihin painottuminen on vaikuttanut Ikäinstituutin kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla julkaistujen artikkeleiden määrään. Instituutin koulutus- ja tiedotustehtävän kannalta tutkimustulosten raportointi kotimaisilla kielillä on luonnollisesti tärkeää, mutta itse tutkimusalan kansainvälisyydestä johtuen kansainvälinen julkaisutoiminta voisi paremmin edesauttaa tutkimustulosten sovellettavuutta käytäntöön laajemmalla tasolla. Tutkimustuloksista tiedottamisessa ja niiden viemisessä vanhustyön käytäntöön sekä tutkimusten tieteellisten tulosten julkaisemisessa ja raportoinnissa olisi näin ollen järkevää soveltaa tarkempaa strategiaa kansainvälisten ja kotimaisten julkaisujen kesken. Kotimaista julkaisutoimintaa kannattaisi selkeästi profiloida tiedottamisen ja käytännön vanhustyön suuntaan, kun taas tieteellisen toiminnan tuloksista olisi vaikuttavuuden kannalta järkevintä julkaista nykyistä laajemmin kansainvälisillä foorumeilla. Ikäinstituutin koulutustoiminta on laajaa ja merkittävää pieneksi yksiköksi, lisäksi sen tutkijat ovat osallistuneet yhteiskunnallisiin asiantuntijatehtäviin merkittävällä tavalla. Näin ollen tutkimuksesta käytäntöön ja yhteiskunnalliseen hyötyyn johtava kanava on voimavara, jonka se on onnistunut hyödyntämään toiminnassaan hyvin.

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Kirjastostartti, Kauppatieteet , informaatikko Maarit Putous. Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, Kauppatieteet 5.9.2012, informaatikko Maarit Putous Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjasto osana yliopistoyhteisöä Yliopiston toiminta perustuu tieteelliseen tietoon,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu

Kilpailutyö. Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Kilpailutyö Innostu Itämeren ruokavaliosta reseptikilpailu Salla Hautaviita & Eetu Koskinen Satakunnan koulutuskuntayhtymä Ulvila 29.5.2012 Sisällys Saatteeksi... 3 Menu... 4 Perustelut... 5 Ravintosisältö...

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut. Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä

Asiantuntijapalvelut. Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä Asiantuntijapalvelut Kehittämisseminaari Härmän kylpylässä 25.5.2016 Ulla Yli-Hynnilä Asiantuntijapalvelujen henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti

Lisätiedot

Dipoli-talo, Otakaari 24, Espoo

Dipoli-talo, Otakaari 24, Espoo 22.3.20 1 1 :N Aika: 22.03.2011 klo 11.00 Paikka: L sn : Dipoli-talo, Otakaari 24, Espoo Kokouksessa olivat l sn tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta niluettelosta ilmenev t osakkeenomistajat. L

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa:

Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto ry on vastaanottanut liikenne- ja viestint ministeri n l hett m n lausuntopyynn n ja lausuu asiasta seuraavaa: Suomen erikoisalusten ty nantajaliitto Lausunto 1 (5) 28.8.20 1 1 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestint ministeri PL 31 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi laura.north@lvm.fi LVM lausuntopyynt 8.8.2011,

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede

Asiakirjayhdistelmä 2004. 88. Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.5 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 24 hyväksyä sitoumuksia 172 59 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen.

2. Kokouksen j rjest ytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Andreas Doepel, joka kutsui sihteeriksi Sanna Raatikaisen. PKC GROUP II,, P yt kirja 112012 PKC GROUP OYJ:N VARSINAINEN YHTI KOKOUS Aika: Paikka: L sn : 4.4.2012, klo13.00 P rssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Kokouksessa olivat l sn kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta 13.5.2016 Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki) Riitta Koikkalainen, tietoasiantuntija Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma

Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tiede

Talousarvioesitys Tiede 88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna hyväksyä sitoumuksia 205 590 000 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Tieteelle osoitettujen veikkausvoittovarojen edunsaajien vuotuinen infotilaisuus

Tieteelle osoitettujen veikkausvoittovarojen edunsaajien vuotuinen infotilaisuus Tieteelle osoitettujen veikkausvoittovarojen edunsaajien vuotuinen infotilaisuus 13. kesäkuuta 2017, klo 12:00-15:00 Tieteiden talo, sali 104 Erja Heikkinen Tiedepolitiikan ryhmän päällikkö Korkeakoulu-

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?

Lisätiedot

Mobiilikortin käyttöohjeet

Mobiilikortin käyttöohjeet Lisenssit vuonna 2015, Liite 1. Mobiilikortin käyttöohjeet 1. Saat tekstiviestin matkapuhelimeesi missä on kortin latauslinkki 2. Avaa linkki jolloin matkapuhelimesi lataa kortin. Joissakin puhelimissa

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet!

Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Lue tästä, miten voit hyödyntää avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuudet! Oletko mukana tutkimuksen muutoksessa? Tieteen tekemisen prosessi on muutoksessa kohti avoimia toimintamalleja. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa pyrkimyksiä tukea tätä muutosta tieteellisessä tutkimuksessa.

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta

Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Ajankohtaista julkaisemisessa 23.3.2017 ESITYS 1. Julkaisufoorumi ja tasoluokat 2. Suomenkieliset

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 POLIITTISEN TOIMINNAN PAINOPISTEET JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTA VIESTINTÄ JA JULKAISUT HALLINTO JA TALOUS Toimintasuunnitelma ma a rittelee Eurooppanuorten peruslinjat vuodeksi

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014

KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 KILPAILUKUTSU 22.6.2014.v3.1 LASKUVARJOURHEILUN SM-KILPAILUT 2014 Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) j rjest laskuvarjourheilun avoimet SM-kilpailut. J rjestelyt toteutetaan Suomen Ilmailuliitto ry:n (SIL)

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot