IPU. Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/ Ilmestynyt v:sta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IPU. Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/2014 2.50 Ilmestynyt v:sta 1998. www.ipu.fi"

Transkriptio

1 IPU Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja nro 3/ Ilmestynyt v:sta 1998 IPU tulee, tule sinäkin mukaan! Itsenäisyyspuolueen ensimmäisinä nimetyt ehdokkaat Helsingin vaalipiiriin vasemmalta Susan Virkkala, Ilkka Luoma, Anssi Lehtineva ja Kirsi Helin. Helsinkiin IPU:lla tulee täysi 21 ehdokkaan lista. IPU pyrkii asettamaan täyden ehdokaslistan mahdollisimman moneen vaalipiiriin. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu päättyy Ipu etsii ehdokkaita s.2 Kansalaisten hyvinvointia nakerretaan s.2 Euroalue luisumassa itseaiheutettuun lamaan s.3 Eero Taivalsaaren odotettu kirjauutuus julkaistu s.3 EU-Suomen romahdus s.4 Sopimukset esiin, natottajat s.9 IPU:n ihmisiä, haastattelussa Antti Pesonen s.9 Pelastaako protektionismi s Suuri Kummikeräys s.11 Espanjan "IPU" valtavassa nousussa s.12 Ratkaisun hetket s.12 Sisältää IPU:n 4-sivuisen eduskuntavaaliohjelmaluonnoksen

2 etsii ehdokkaita Eduskuntavaalit Itsenäisyyspuolue (IPU) pyrkii saamaan ensimmäiset kansanedustajansa. IPU:n onnistuminen tarkoittaa sitä, että sen jälkeen eduskunnassa on puolue, joka haluaa Suomelle oman rahan (ts. Suomen markan takaisin) ja itsenäisen päätösvallan. Eurosta ja EU:sta eroaminen ja niiden perustelut tulevat olemaan sen jälkeen myös julkisuudessa. IPU:n nousu eduskuntaan avaa toivon näköalan tulevaan yhteiskunnalliseen muutokseen. IPU:n keskeisiä tavoitteita ovat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan lisääminen. IPU haluaa suunnanmuutosta myös ulkopolitiikkaan. IPU:n mielestä Suomen paras turva on Sveitsin mallisessa puolueettomuuspolitiikassa, erossa Natosta ja EU:sta. Uskon, että IPU tulee saamaan ensimmäiset kansanedustajat keväällä Siihen tarvitaan vielä paljon omaa työtä, vaikka suurimman työn tekevätkin nykyiset vallanpitäjät. He osoittavat omilla toimillaan, että politiikan suunnan muutos on välttämätön. Keskeisen tärkeä tekijä vaaleissa ovat ehdokkaat. IPU tarvitsee paljon hyviä ehdokkaita. Eduskuntavaaleissa on Ahvenanmaan lisäksi 12 vaalipiiriä. Kukin puolue tai valitsijayhdistys voi asettaa enintään vaalipiiristä valittavan määrän ehdokkaita, kuitenkin vähintään 14. Ehdokkaana voi olla missä vaalipiirissä tahansa asuinpaikasta riippumatta. IPU pyrkii asettamaan mahdollisimman moneen vaalipiiriin täyden ehdokaslistan. IPU odottaa, että sen ehdokkaat sitoutuvat kannattamaan Suomen ulkopoliittista puolueettomuutta, sotilaallista liittoutumattomuutta, kansanvallan lisäämistä, maan eroamista eurosta ja Eu:sta, siirtymistä omaan rahaan ja itsenäiseen keskuspankkiin sekä vastustamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Ehdokkaiden odotetaan myös sitoutuvan periaatteeseen, jonka mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas kansallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. IPU:n ehdokkaaksi voi ilmoittautua IPU:n verkkosivuilla olevalla lomakkeella tai kir joittamalla viestin osoitteeseen info(a)ipu.fi. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään Ehdokkaat on ilmoitettava viimeistään maaliskuun alussa Milloin sitten kannattaa hakeutua IPU:n ehdokkaaksi? Silloin kun kokee, että IPU:n tavoitteet ovat oikeat ja haluaa olla mukana tekemässä poliittista historiaa. Mitä ehdokkaan on syytä vaatia itseltään? Ensinnäkin ei pidä olla liian itsekriittinen. Jos esiintyminen jännittää tai kirjoittaminen tuntuu hankalalta, se ei haittaa. Niitä voi opetella. Ei tarvitse olla julkkis tai hyvä urheilija. Kansan edustajiksi tarvitaan ihan tavallisia ihmisiä, joilla on halua toimia oman järkensä ja tuntonsa mukaan. Monet harmittelevat jossakin vaiheessa, etteivät ole tehneet niin kuin ovat kokeneet oikeaksi, vaan ovat miettineet, mitä muut ajattelevat. IPU:n ehdokkuus eduskuntavaaleissa on myös oppimiskokemus, seikkailu, jollaisia on tarjolla vain harvoin. Oikeiden asioiden puolesta toimimista ei tarvitse myöhemminkään katua. Antti Pesonen Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Itsenäisyyspuolue - IPU Nikinsaarentie 31 Puheenjohtaja 62900, Alajärvi Antti Pesonen Varapuheenjohtajat Puoluesihteeri Lena Wiksten Juhani Honkonen Jarmo Nevalainen Vaalipäällikkö Timo Isosaari Mauri Nygard Porissa järjestetyn Natovastaisen rauhankulkueen jälkeisessä paneelikeskustelussa sivuttiin myös puolueiden kantoja Euroopan unioniin. Jälleen kerran huomioni kiinnittyi poliittisen vasemmiston joko naiiviuteen ja sinisilmäisyyteen, tai sitten johonkin muuhun, vielä pahempaan onhan sekä SDP:llä että Vasemmistoliitolla vakiintunut asema poliittisissa valtarakennelmissa ja tuohon asemaan liittyvät olemassa olevat etuudet. Sosiaalidemokraattien edustaja korosti vanhaa ja kulunutta hokemaa siitä, miten EU on rauhanprojekti ja Vasemmistoliiton kiihkeäluontoinen nuori kaveri kertoi, miten Vasemmistoliitto haluaa kehittää EU:ta sisältä päin demokratisoiden sen rakenteita. Perussuomalaisten Vähemmän EU:ta, parempaa EU:ta tuli jälleen kerran esille kertoen omaa karua kieltään siitä, missä poliittisella kentällämme mennään. Käsittämätöntä on, jos joku todella uskoo siihen, että EU:n kaltainen ylikansallisen suurpääoman vallassa oleva ja sen etuja ajava järjestelmä voisi jotenkin edistää rauhan asiaa tai että sen rakenteet voisivat olla jotenkin sisältä päin demokratisoitavissa. EU:n ns. sosiaalinen malli on osoittautunut tehottomaksi markkinoiden toimijoiden painostaessa EU-poliitikkoja ja kansallisia poliitikkoja toteuttamaan kaikkien aikojen mittavampia leikkauksia ja kiristyksiä pelastaakseen hinnalla millä hyvänsä vuoteen 2008 asti joissakin Euroopan maissa vapaasti temmeltäneen finanssipääoman. Tähän rakenneuudistukseen patistaa kansainvälisen valuuttarahaston, EU-komission ja Euroopan keskuspankin muodostama troikka. Ironista kyllä esim. EU:n tukema RECON-tutkimusprojekti (johon osallistui 120 tutkijaa 14:sta EU-maasta) päätyi joitakin vuosia sitten siihen, että EU ei toimi demokraattisesti, vaan Piirien yhteyshenkilöt Kymi Pohjois-Savo Aarno Kaikko Martti Pohjolainen Pohjanmaa Eija Kiviharju-Ketola Satakunta Lappi Marjatta Herrala Roland Berg Helsinki Kirsi Holmsten Uusimaa Oulu Stefan Holm Jaakko Impola Häme Tiina Häkkänen Varsinais-Suomi Pirkanmaa Jarmo Nevalainen Lotta Asikainen Keski- Suomi Olavi Salminen IPU-lehti, Julkaisija: Itsenäisyyspuolue Päätoimittaja: Antti Pesonen Paino: Suomalainen Lehtitalo Oy, ISSN: markkinoiden vapaus asetetaan aina ihmisten hyvinvoinnin edelle. Projektin raportissa todetaan myös, että EU:n edustuksellinen järjestelmä on niin monimutkainen, että se luo ongelmia kansalliselle kontrollille, EU:n ja kansallisen tason edustuslaitokset eivät noudata mitään muotoon sidottua rakennetta, jolloin päätöksentekojärjestys on epäselvä, EU-tuomioistuimen käytänteissä taloudelliset vapaudet ovat olleet etusijalla sosiaalisiin oikeuksiin verrattuna, EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten palveluiden myötä on käynyt mahdottomaksi selvittää, muotoilevatko ulkopolitiikan kansalliset viranomaiset vai EU:n viranomaiset jne. Kaksi saksalaistutkijaa kirjoitti tutkimusprojektiin liittyvässä väliraportissaan, että Lissabonin sopimus on käytännössä osoittanut eurooppalaisen politiikan selvästi elitistisen ja byrokraattisen luonteen. Yhdentyminen on 2 eliitin ajamaa eikä EU:n sisäisestä kehittämisestä ole saavutettu demokraattista yksimielisyyttä. Saksalainen valtio-opin professori Jurgen Neyer esitti, että demokratian ydintä eivät muodosta instituutiot vaan kansa, eli kansojen vapaa mielipiteiden vaihto rajoittamattomalla julkisella areenalla. Hänen mukaansa mitattuna kansan aseman ratkaisevuudella ja sen mahdollisuuksilla käydä rajoittamatonta julkista mielipiteiden vaihtoa, voidaan kiistattomasti todeta EU:n olevan rakenteellisesti kykenemätön demokratiaksi. Velkakriisien varjolla on meneillään prosessi, jossa EU:n instituutiot pakottavat jäsenmaat kansallisen budjetoinnin ulkopuoliseen valvontaan, palkkaneuvotteluihin, jotka eivät saa olla ristiriidassa tuotannon kasvun kanssa sekä julkisen sektorin sosiaalisten oikeuksien yksityistämiseen. Tämä prosessi merkitsee ratkaisevaa askelta kohti IPU-lehden ilmestymisessä ollut tauko johtui taloudellisista puutteista. Lehti tulee ilmestymään jatkossakin. Lehti lähetetään v kaikille,jotka ovat maksaneet v tilausmaksun. IPU-lehti tehdään - kuten tähänkin asti - talkoovoimin. Tuki IPU:lle on tukea myös IPU-lehdelle. Kansalaisten hyvinvointia nakerretaan epädemokraattisten rakenteiden avulla täydellistä epädemokratiaa. Julkisten peruspalveluiden yksityistämisen mätiä hedelmiä on jo nyt aivan liikaa nähtävissä. Periaatteessa julkinen valta valvoo peruspalveluiden tuotantoa, mutta käytännössä valvonta ei toimi. Yhä enemmän ja yhä vakavampia laiminlyöntejä on tullut esiin esim. vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa. Yksityistämisellä ei yhteiskunnan varoja ole säästetty, ja lisäksi tulevat vielä kalliit laskut lankeamaan maksettaviksi käytännössä kontrolloimattoman toiminnan vuoksi tapahtuvien väärinkäytösten seurauksena. Huonoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista on mahdoton huolehtia markkinamekanismin lakien mukaan. Lena Wiksten IPU:n varapuheenjohtaja

3 28 on kamppaillut talous- vuodesta EUvaikeuksissa 2008, eikä sitäkään ennen mennyt erityisen hyvin. Komission päättämän ja jäsenmaiden hallitusten toteuttaman kylmäpäisen kriisinhallinnan seurauksena kriisisuma on muuntautumassa kestolamaksi. Euroopan komissio leikkasi euroalueen talousennustelukuja 1,1 prosenttiin. Alunperin komissio arvioi puolisen vuotta sitten, että euroalueen talous kasvaisi 1,7 prosenttia. Kummallakaan lukemalla ei päästä vuotta 2008 edeltävien vuosien talouskasvulukujen tasalle. Euroopan komission tilastokeskus Eurostatin elokuussa julkaisemien lukujen mukaan euroalueen bkt jäi nollaan vuoden 2014 toisella vuosineljänneksellä - tosin Eurostat yritti virittää positiivista mielialaa ilmaisemalla nollakasvutilanteen muodossa Bkt vakaa euroalueella. Eniten komissio kutisti arvioitaan euroalueen suurimpien talouksien, Saksan ja Ranskan osalta, vaikka molemmille oli alunperin arvioitu jo alkujaankin vaatimatonta, alle 2 prosentin kasvua. Kokonaisuudessa euroalueen odotetaan kasvavan vähemmän kuin EU28:n. Euroalue luisumassa itseaiheutettuun lamaan Toisin sanoen: Kasvua nollakasvutilanteesta ei odoteta. Nousukausi meni ohi niin nopeasti, ettei se ehtinyt alkaakaan. Syypäiksi komissio on nimennyt mm. Lähi-Idän tilanteen ja Ukrainan kriisin (lue: Yhdysvaltain miellyttämiseksi Venäjää vastaan kohdistetut talouspakotteet), ei suinkaan omaa huonoa arvostelukykyään. Velka = Raha = Työpaikka = Ostovoima Nykyisenlaisessa velkaan perustuvassa kapitalistisessa rahatalousjärjestelmässä kaikki rahatalouden transaktiot edellyttävät velanluontia. Kaikki käytössä oleva raha perustuu eri tahoilla solmittuihin velkasuhteisiin. Raha syntyy, kun yksityiset pankit tekevät talletusmerkinnän asiakkaan tilille esimerkiksi asiakkaan ottaessa pankista velkaa. Asiakkaan velka näkyy pankin taseessa pankin varallisuutena. Ilman velanottoa ei synny rahaa. EU28:n ja euroalueen yhteydessä tämä merkitsee sitä, että komission talousstrategia perustui ideologisiin malleihin, ei todellisuuteen. EU28 pyrki kasvattamaan kilpailukykyä (vienti) palkkoja alentamalla (palkkaleikkaukset) tai palkkoja jäädyttämällä (palkkastagnaatio) ja ylläpitämään yhteismarkkina-alueen kysyntää leikattujen palkkojen vuoksi ostovoimaa menettäneiden ihmisten varassa. Samaan aikaan leikattiin julkisen sektorin kulutusta, mikä vähensi ostoja sisämarkkina-alueen yrityksiltä, ja sitä kautta rahan liikkumisnopeutta sekä työllisyyttä. Euroalueella on harjoitettu aivan kaikkea, millä saadaan deflatorinen lama aikaiseksi: talouskuria, sisäisiä devalvaatioita (palkkamaltti, nollalinja, leikkaukset eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan etc eli ostovoiman leikkaamista), julkisten menojen leikkauksia, rakennesopeutuksia, rakenneuudistuksia, hintakilpailukyvyn parantamista. Nyt ollaan jo pitkään oltu tilanteessa jossa: * Ostovoima EU:ssa on leikkaantunut niin, että EU:n sisämarkkinoilla ei ole kysyntää * Euro on vahvistunut dollariin, jeniin ja ruplaan nähden = euro on liian kallis EU:n sisämarkkinoille, euro on liian kallis vientivaluutaksi * Yrityssektori ajautuu vaikeuksiin kotitalouksien ostovoiman leikkautumisen takia * Velanmaksukyky pienenee sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kerrannaisvaikutusten takia * Kotitalouksien velkaantumisaste kasvaa (118,2% Suomessa vuonna 2013) samalla kun velkasaturaatioaste saavutetaan so. kukaan ei halua velkaa * Rahamäärä supistuu kun kukaan ei ota velkaa * Pankkien taseet ovat täynnä myrkkyä; maksuhäiriöiden lisääntyessä pankit tulevat maksukyvyttömiksi. Seurauksena taas uudet pankkitukitalkoot. * EU:n jäsenmaat lisäävät typerästi typerää keskinäistä verokilpailuaan toivoen houkuttelevansa investointeja * Investointeja ei tule * Velkojen suhteellinen määrä kasvaa samalla kun tulot romahtavat (palkkadeflaatio) * Omaisuusarvot romahtavat * Teollinen tuotanto supistuu entisestään * Valtio menettää verotuloja * Köyhtyvä valtio joutuu maksamaan velastaan markkinoille korkeampaa korkoa pienemmistä tuloista * Korkotasoa ei voida nostaa etteivät reuna-alueen maat kuole. Tästä seuraa, että EU:n jäsenmaiden eriytyminen jatkuu. Ja kuitenkin velan määrän vähentyessä työttömyys vastaavasti kasvaa, johtuen siitä, että se minkä käsitämme rahana, on luottoa - velkaa. Jotta päästään laskennalliseen nollaan jonkun jossain täytyy ottaa velkaa. Parannusta tilanteseen ei ole luvassa. Jean-Claude Junckerin komission kytkennät eri intressiryhmiin ovat sitä luokkaa, että yleinen etu jää erityisryhmien edun tavoittelun jyräämäksi. Juncker itse toimi Luxemburgin pääministerinä omistaen aikansa Luxemburgin muovaamiseen EU:n suurimmaksi verokeitaaksi. Espanjalainen ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete omistaa kahden espanjalaisen öljy-yhtiön - Petrolífera Dúcar SL ja Petrologis Canaris SL osakkeita. Hän on toiminut myös em. yhtiöiden johdossa. Brittiläinen rahoituspalveluja pääomamarkkinakomissaari Jonathan Hill on lobbauspuoti Quiller Consultants in perustaja. Quiller Consultants edusti useita Tilanne euroalueella on karu ja neuvoton. rikoksenuusijapankkeja kuten HSBC:ta ja Bank of Americaa, jotka omalla toiminnallaan osaltaan olivat synnyttämässä vuoden 2008 kriisiä. Talouskomissaari Pierre Moscovici johti aiemmin teollisuuden Le Cercle de l Industrie lobbausryhmää. GoldmanSachs on siinä määrin edustettuna komissiossa vuodesta toiseen, että heillä täytyy olla kiintiö. Eräs tämän vuoden ex-goldmansachsilainen on tutkimuskomissaari Carlos Moedas. Lähteet: Financial Times: European Commission slashes eurozone forecasts ( ) Eurostat: GDP stable in the euro area and up by 0,2% in the EU28 ITY_PUBLIC/ AP/EN/ AP-EN.PDF European Commission, Economic and Financial Affairs: Autumn Forecast 2014: Slow Recovery with very low inflation forecasts/2014_autumn_forecast_en.htm On rakennettava yhteiskunta, joka turvaa ihmisarvoisen elämän ja kunnioittaa luomakunnan eheyttä. Jotta se toteutuisi, meidän on rohkaistava toinen toisiamme kantamaan vastuuta suuren käänteen aikaansaamisesta, kirjailija Eero Taivalsaari sanoo. Hänen painotuore teoksensa Kansallinen herätys Kirjoituksia Suomesta (VS-Kustannus 2014) kertoo yhtäältä kansakunnan synnystä. Noiden aikojen sankarillisten ponnistusten taustaa vasten kirjoittaja heijastaa nykyisten vallankäyttäjien toimet. Kirjan historiallinen ulottuvuus saa lukijan tarkastelemaan omaa aikaamme uudessa valossa. Arvot, jotka ovat kannatelleet suomalaista yhteiskuntaa, on viime vuosikymmeninä hylätty. Kansallinen herätys puhuttelee niitä, jotka kantavat huolta kansakunnan tulevaisuudesta. Oikeudenmukaisuus, vähäosaisten asema ja luonnon tila ovat luvun, joka käsittelee itsenäisyytemme aikaa, keskeisiä teemoja Yhteiskunnan tosiasiallinen tila on luupin alla kuvia kumartamatta. Teoksessa nimetään vastuunkantajat, jotka ovat vastuunsa laistaneet. He ovat sysänneet Suomen Kreikan tielle. Pahenevasta ahdingosta yritetään selviytyä ulosmittaamalla viimeiset, jo ennestään niukoiksi käyneet luonnonvarat. Muutos tulee väistämättä joko hyvällä tai pahalla, kirjailija sanoo. Lisääntyvä hämmennys voi johtaa suomalaisten aktivoitumiseen. Kansallinen herätys päättyy toivorikkaaseen visioon yhteiskunnasta, jossa kaikilla on kohtuullinen toimeentulo, joka ruokkii luovuutta ja jossa elämä rakentuu luonnon kunnioittamiselle. Eero Taivalsaaren uutuusteoksen Kansallinen herätys - Kirjoituksia Suomesta voit tilata suoraan kustantajalta: tai p Teoksen hinta toimituskuluineen on 29. 3

4 EU-Suomen romahdus Talouden romahdus Suomi on kärsinyt monin tavoin näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jona se on ollut EU:n jäsen. Ensinnä seurasi taloudellinen taantuminen, joka on jo kiihtynyt mittoihin, jota voi hyvällä syyllä kutsua suureksi romahdukseksi. Talouden romahdus vaikuttaa enenevin määrin kaikkiin toimintoihin ja pyrkimyksiin yhteiskunnan jokaisella osa-alueella; tämä on täysin selvää koska taloudellinen romahdus on yksinkertaistettuna yhtä kuin kaikkialle levittäytyvä resurssipula. Taloudellista alamäkeämme tarkastasteltaessa, siitä keskusteltaessa ja siihen ratkaisuja haettaessa pitää erikoisesti kiinnittää huomiota siihen, että Suomi alkoi taantua heti EU:n jäsenenä; itsenäinen Suomi ja sen talous ei siis koskaan romahtanut, vaan taloudellinen taantuminen ja yhteiskunnan näivettyminen seurasi Suomea vasta itsenäisyydestä luopumisen jälkeen, EU-jäsenyyden ja sen mukana omasta valuutastamme luopumisen myötä. Kuten nykyään ymmärrämme, 1990-luvun lamakin oli paljolti seurausta siitä, että rahoitusmarkkinoita ja suomalaista yhteiskuntaa valmisteltiin jo tulevan EU-jäsenyyden oloihin. Viisaimmat ymmärsivät ja näkivät EU-jäsenyyden merkitsevän taloudellista katastrofia jo kaksikymmentä vuotta sitten lukemalla Maastrictin-sopimuksen, johon liittyminen merkitsi itsemurhaa Suomelle itsenäisenä valtiona. Vielä silloin näille valtioviisaille itsenäisyysmiehille naurettiin päin naamaa. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin kylmä todellisuus opettaa näitä ilkkujia ja vähättelijöitä. EU-jäsenyyden karuista seurauksista varoittaneiden ennustukset ovat osoittautuneet todeksi ja pahimmatkin pelottelut ovat nyt kahdenkymmenen EU-vuoden jälkeen osa arkipäiväämme. Suomen talouden katastrofaalinen tilanne on tapahtunut tosiasia ja vain kiihkeimmät federalistit enää kiistävät EU-jäsenyyden ja euron aiheuttaneen erittäin kielteisen vaikutuksen Suomen talouteen. Omasta lainsäädännöstä luopuminen ja EU-direktiivien ja euron pakkopaidan alaisuudessa eläminen tekee omasta suomalaisten etuun perustuvasta taloudenhoidosta mahdotonta. EU-jäsenyytensä aikana Suomesta on todellakin tullut jälkiteollinen yhteiskunta SDP:n kokoomuksen ja keskustan visioiden mukaisesti, mutta Suomen jättäneen teollisuuden tilalle ei ole tullut mitään muuta kuin korviaan myöten velkaantunut valtio, joka yrittää paikkailla uppoavaa laivaa epätoivoisesti, samalla maksattamalla virheensä tulevilla sukupolvilla. Nykyisyys ja tulevaisuus EU-Suomessa näyttävät pahalta; aikoinaan jättimäisinä summina pidetyt sotakorvaukset ja 90-luvun pankkituet ovat pikkurahaa verrattuna Suomen nykyiseen velkakriisiin. Jo 100 miljardin euron ylittävä ja kovaa vauhtia kasvava valtionvelka, kaupunkien ja kuntien kasvava velkataakka, plus sen päälle suomalaiset kotitaloudet ovat pitkälle tulevaisuuteen jättimäisten asuntolainojensa armoilla työpaikkojen hävitessä maasta. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat on väärä sananparsi kuvaamaan nykymenoa, sillä myös ns. keskiluokka on menettämässä asemansa tätä nykyä kokonaan, kun työt siirretään kovalla vauhdilla Suomesta muualle. Ja edessä on vielä elintason tuntuva ja väistämätön lasku jo tapahtuneen lisäksi, kun valtion velanotto ja saanti tulee jossain vaiheessa vääjäämättömään loppuunsa. Eduskunta ei ole tehtäviensä tasalla Eduskunta onkin nykypäivänä unohtanut, että sen tarkoitus ei ole ainoastaan jakaa valtion varoja omasta mielestään hyviin tarkoituksiin, vaan myös säätää lakeja, joilla suomalaisten työllisyys turvataan, ja vielä niin, että työn tuotto jää myös hyödyttämään omaa yhteiskuntaamme Suomeen. Tämä puoli on eduskunnan työssä paljon tärkeämpi kuin rahan jakaminen; se kun on itse asiassa helppoa, tarpeellisten resurssien järjestäminen sitäkin vaikeampaa. Poliitikkojen vetoomukset yritysten ja teollisuuden isänmaallisuuteen ovat ikään kuin oman kyvyttömyyden myöntämistä; eduskunta ei ole ollut tehtäviensä tasalla, lainsäädännölliset keinot asioihin puuttumiseksi on menetetty EU-jäsenyyden myötä ja Suomesta on tulossa hyvää vauhtia todellinen takapajula. Turvallisuuspoliittinen romahdus Toinen ongelma, joka on vähintäänkin yhtä vakava kuin jo tapahtunut taloudellinen romahdus, on vasta nyt hieman pidemmällä viiveellä yleiseen tietoon ja keskusteluun tullut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen romahdus. Asiaan perehtyneet ovat olleet tietoisia tästä perustavanlaatuisesta ongelmasta siitä asti kun Suomi on lupautunut tukemaan EU:n yhtä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota myös perusteetta yhteiseksi ulkopolitiikaksi kutsutaan. EU:hun liittyessämme lankesimme myös tähän federalistien asettamaan ansaan; monista silloin merkityksettömiltä vaikuttavat kirjaimet ja sanat sopimuksessa ovat nyt ajan myötä vaikuttamassa rajusti todellisuuteemme. Ukrainan kriisi on tuonut nyt hyvin esille sen, miten typerää ja ajattelematonta oli, kun itsenäisen Suomen johdonmukaisesta puolueettomuuspolitiikasta luovuttiin. Kun pieni valtio luovuttaa ulko-ja turvallisuuspolitiikkansa avaimet suurvallalle, kuten tässä tapauksessa Suomi EU:lle, on se kuin ottaisi tieten tahtoen ja vapaaehtoisesti itselleen moukan roolin suurvaltojen geopoliittisissa peleissä. Tärkeätä on havaita, että EU:n jäsenenä siirryimme Suomen omasta puolueettomuuden ja rauhantyön ulkopolitiikasta EU:n suurvaltaimperialistiseen vastakkainasettelun ulkopolitiikkaan, joka ei palvele suomalaisten etuja millään tavalla. Kansa ymmärtää ja ei ymmärrä Kuten esim. suomalaisten NATO-kannoista on vuosien mittaan selvinnyt, me kansana ymmärrämme miten ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ja sen kulmakiveä, suhdettamme Venäjään, tulee hoitaa, ja myös sen miten ensisijaisen tärkeää tämä maallemme on. Edes vuosikymmenen jatkunut avoin natottaminen ei ole suomalaisten kantoja merkittävästi muuttanut, koska oman Moukan rooli ei tällaisissa tilanteissahan ole kadehdittava itsenäisyytemme ajan ulkopoliitiikan prinsiipit iskostettiin suomalaisten tietoisuuteen niin voimakkaasti, etteivät ne ole sieltä mihinkään hävinneet ja hyvä onkin näin. EU:n yhteen ulkopolitiikkaan osallistumisen riskejä suomalaiset eivät ymmärrä niin hyvin, koska niistä ei ole kerrottu rehellisesti ja niitä on vähätelty. Useinhan ympäripyöreästi selitellään, että Suomen ja Venäjän kahdenkeskiset suhteet ovat hyvät, mutta EU:n ja Venäjän mutkikkaat, ikäänkuin EU:n ulkopoliittiset ongelmat eivät siinä tapauksessa koskisi meitä. Tällainen ajattelu on ehkä joidenkin taholta silkkaa naiiviutta, ja toisten, esimerkiksi federalistien, taholta kansan tahallista harhauttamista. Suurin riskihän on Suomen kannalta se, että EU ja Venäjä ajautuvat törmäyskurssille ja näin onkin jo Ukrainan kriisissä käynyt. Suomi on tässä Venäjän naapurimaana ottamassa itselleen valtavia turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia riskejä tukiessaan toisen kilpailevan suurvallan, eli EU:n yhtä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Seuraukset tällaisissa geopoliittisissa yhteenotoissa ovat aina odottamattomat ja kriisit voivat eskaloitua nopeasti ilman ns. selvää laukaisevaa syytä. Vastaavia tilanteita on odotettavissa lisää koska EU:n laajentumiseen tähtäävä ulkopolitiikka on joutunut ristiriitoihin toisten suurvaltojen etujen kanssa. Ja Suomihan ei EU:n yhteisestä ulkopoliitikasta hyödy mitään mitä emme myös itsenäisenä valtiona omatoimisesti voisi saada, osallistumme ainoastaan riskeihin mitkä ovat meille Venäjän naapurimaana erityisen korkeat. Voimme toisen liittoutuman osana joutua suurella todennäköisyydellä Venäjän kanssa napit vastakkain, josta voi olla meille taloudellisia, tai pahimmillaan jopa sotilaallisia seuraamuksia. Haluammeko tällaiseen kova kovaa vastaan tilanteesen Venäjän kanssa, jonkin meille täysin toisarvoisen EU:n suurvaltapoliittisen tavoitteen tai asian takia? Moukan rooli tällaisissa tilanteissahan ei ole kadehdittava. Todistustaakka siirtynyt federalisteille Ja niille, jotka sanovat EU:n olevan demokratian lähettiläs, jonka arvoja Suomen pitää tukea kannattaisi miettiä, mikä on sellainen demokratia, jossa on komissaarien virkamieshallitus, vain komissaareilla on lakialoiteoikeus, jonka presidentti valitaan ilman vaaleja salamyhkäisesti, kansanäänestyksiä järjestetään uudelleen, jos tulos on EU:n kannalta väärä yms. Miksi suomalaisten pitäisi omalla panoksellaan tukea tällaista valtajärjestelmää, jolla ei ole aidon kansanvallan kanssa mitään tekemistä? Ja koska kova kovaa vastaan turvallisuuspolitiikkaa haikailevat federalistit ja NATO-haukat ovat ensin ajaneet Suomen talouden kuralle, niin on hyvä esittää heille kysymys; miten valtio, jonka talous on romahtanut ja resursseja ei ole, edes voi turvata kalliisiin aseisiin ja kovaan turvallisuuspolitiikkaan? Köyhä, itsenäisyytensä menettänyt Suomi on tässä skenaariossa muiden voimien poliittisten päätöksien armoilla oleva liittovaltion ja sotilasliiton periferinen jäsen, joka varmasti saa kurjan asemansa mukaista kohtelua, kun sitä koskevia päätöksiä tehdään. Todistustaakka onkin jo aikaa sitten siirtynyt EU-jäsenyyden vastustajilta jäsenyyden kannattajille ja federalisteille; enää ei pidä kysyä EU-jäsenyyden vastustajilta, miksi EU:sta ja eurosta pitäisi erota, vaan sen sijaan pitäisi kysyä federalisteilta miksi Suomen pitäisi jatkaa järjestelmässä, joka on niin selvästi Suomen elintärkeiden etujen vastainen niin taloudessa kuin turvallisuudessa? Niko Aleksanteri Kauko 4

5 Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2015 luonnos Omalla rahalla tulevaisuuteen 1. Suomi tarvitsee oman rahan ja päätösvallan. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta. 2. Kansanvalta harvojen vallan tilalle. Sitovat kansanäänestykset käyttöön. 3. Hyvinvoinnin turvaaminen kasvupakon tilalle. 4. Lisää osallisuutta, toimeliaisuutta ja toimeentuloa. Perustulo ja oikeus työhön. 5. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla 100 prosenttiin v Puolueettomuuspolitiikka on Suomen paras turva. Nato-jäsenyys on torjuttava. Vaalit ovat mahdollisuus suunnanmuutoksen aloittamiseen Oma raha tarjoaa tien ulos nykyisestä umpikujasta. Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Uusi itsenäistyminen avaa toivon näköalan. Oikeudenmukainen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin, voidaan rakentaa aidon kansanvallan ja valtiollisen itsenäisyyden perustalle. Itsenäinen, EU:sta eronnut Suomi voi tehdä aitoa kansainvälistä yhteistyötä paremmin kuin nykyinen alistettu EU-Suomi.Suomen oikea turvallisuusratkaisu on puolueettomuuspolitiikka sekä pysyminen erossa Natosta ja EU:n sotilasliittokehityksestä. Talous ja markkinat on alistettava palvelemaan ihmistä. On löydettävä tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille. 1. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta - Suomi pärjää paremmin itsenäisenä maana EU:n ulkopuolella Oma päätösvalta tarvitaan hyvinvoinnin ja aidon kansanvallan perustaksi. Siksi suurteneu-maiden ja suuryritysten johtamasta EU:sta on erottava. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, mitä emme olisi saaneet tai saisi EU:n ulkopuolella. Kun eroamme EU:sta, niin emme putoa tyhjän päälle, sillä voimassa oleva talousaluesopimus(eta) turvaa kaupankäynnin ja liikkumisen. Itsenäinen Suomi ei eristäydy muusta maailmasta. 2. Näennäisdemokratiasta kansalaisten valtioon sitovat kansanäänestykset käyttöön Itsenäisyyspuolue haluaa, että Suomesta tehdään nykyisen näennäisdemokratian sijasta todellinen demokratia, kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset ovat vaikutusvaltaisia päättäjiä eivätkä hallitsemisen kohteita. Kansalaisyhteiskunnassa ei pidä hyväksyä, että rahalla voi ostaa ääniä ja vaikutusvaltaa. Kuntien ja valtion on otettava käyttöön sitovat kansanäänestykset. Demokratian edellytys on avoin julkinen keskustelu ja tiedonvälitys, vuoropuhelu ihmisten välillä. Jokaisella kansalaisella, päättäjällä ja medialla on oma vastuunsa yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Uusia aatteita edustavia puolueita ei pidä eristää julkisen poliittisen keskustelun ulkopuolelle. Kansanvalta on turvattava myös siten, että maahan perustetaan poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin. 3. Rahan hallinta kuuluu valtiolle Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu ulos yksityisille pankeille ja sijoittajille. Valtion pitää itse luoda raha omankeskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankinkautta pidä lainata tai painaa liikaa. Valtion luomalla rahalla voidaan maksaa kansalaiset tekemään töitä valikoiduille aloille. Näitä ovat esim. terveyden- ja vanhustenhoito, koulutus, poliisi, armeija, palokunnat, posti sekä rautatiet ja muut liikenneväylät. Itsenäinen Suomi voi omilla päätöksillään rahoittaa niin halutessaan mm. energiajärjestelmän uudistamisen. Yrityksille ja kotitalouksille voidaan myöntää avustuksia tai halpakorkoisia lainoja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Näin voidaan luoda uutta työtä ja omavaraisuutta ottamalla käyttöön maalämpöä, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sekä hyödyntämällä metsävaroja ja maatalouden mahdollisuuksia bioenergiantuotannossa. 4. Työttömyyteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen on vastattava tosissaan Työttömyyden helpottamiseksi tavoitteeksi on otettava elinaikaisen työajan lyhentäminen.se voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Työllistämistä vaikeuttaa ja koneellistamista edistää nykyisin, että työn sivukulut peritään palkkasumman perusteella. Tämän tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa työn sivukulut korvataan toiminnan jalostusarvon perusteella perittävällä maksulla, ikään kuin korvamerkityllä arvonlisäverolla. Yritystoiminnan aloittamista ja pienyrittäjiä autetaan nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja euron liikevaihtoon. Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että kaikki työttömät ja myös nuoret saavat työtä. 5.Eriarvoistamisesta oikeudenmukaisuuteen Suomella ei ole omaa rahaa eikä sen mukanaan tuomia joustomahdollisuuksia taloudessa. Suomi on euron vanki. Nyt on käytössä sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa työttömyydenlisääntymistä ja todellisen palkkatason alentamista. Kohtuuton ihmisten eriarvoistaminen palkkaeroilla ja bonuksilla tulee lopettaa. Valtapuolueiden siunauksella pienituloisia on kannustettu palkanalennuksilla ja suurituloisia perusteettomilla bonuksilla. Eriarvoistaminen näkyy mm. elinikäerojen voimakkaassa kasvussa. Rikkain kymmenys miehistä elää jo 16 vuotta köyhimpiä pitempään. Oikeudenmukaisempi politiikka tarkoittaa pitempää elämää monille. EU-Suomella ei ole varaa edes reumasairaalan ylläpitoon tai uuden lastensairaalan rakentamiseen. Oikeudenmukaisuutta ja kaikkien pärjäämistä voidaan parantaa mm. verottamalla suuria pääoma- ja ansiotuloja nykyistä enemmän ja vastaavasti pieniä tuloja nykyistä vähemmän. 6. Porrastettu perustulo käyttöön, verotus ja tulonjako oikeudenmukaisemmaksi IPU kannattaa perustulojärjestelmää, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja turvaa kohtuullisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Alle euron kuukausitulot on tehtävä verovapaiksi. Pääomatuloja ja ansiotuloja on verotettava samalla tavalla progressiivisesti. Eläkekatto on toteutettava. Kenenkään käteen jäävän tulon ei tarvitse olla yli 10-kertainen pienimpään tuloon verrattuna. Tulojen kohtuullistaminen voidaan toteuttaa verotuksen avulla. 7.Työ on määriteltävä uudelleen Automaatio ja muu tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tuotanto ja ihmistyö erkaantuvat siis yhä kauemmas toisistaan. Raskaiden ja yksitoikkoisten töiden siirtymisessä koneiden tehtäväksi on paljon hyvää. Meneillään olevasta työn merkityksen muutoksesta pitää kuitenkin vetää oikeat johtopäätökset. Eläkeiän nosto tai opiskeluaikojen lyhentäminen eivät ole niitä. Kun tuotanto tarvitsee vähemmän ihmistyötä, on hyväksyttävä se, että ihmisen toimeentulon täytyy olla turvattu vaikka hän ei voi osallistua yhä harvempien ulottuvilla olevaan perinteiseen palkkatyöhön. Valtiovallan vastuulla on luoda olosuhteet, joissa jokainen työkykyinen voi mielekkäällä tavalla osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Opiskelua ei pidä typistää äärimmäisen lyhyisiin koulutusputkiin. Näin tuotetaan vain työelämän muutoksiin heikosti sopeutuvia nuoria, joista suuri osa jää heti valmistuttuaan työttömiksi, osa heistä lopullisesti. 8. On löydettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä Nykyinen talousmalli on rakennettu jatkuvan talouskasvun harhalle. Aineellisen kulutuksen ja energiankulutuksen kasvun varaan rakentuva talousmalli on kestämätön, sillä ympäristö ei kestä nykyistä kulutusta. Ihminen on riippuvainen ympäristöstä. Kulutuksen kasvattamisen sijasta on keskityttävä kaikkien perustarpeiden tyydyttämiseen ja elämisen laatuun. Tasapaino vaatii talouden ja markkinoiden alistamista palvelemaan ihmistä. Kokonaistuotanto, BKT ei mittaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin mittaamisessa on huomioitava tulonjako, ympäristön tila ja se, tyydyttyvätkö kaikkien ihmisten perustarpeet. Keskeiseksi tavoitteeksi on otettava aidon kehityksen mittarin (GPI:n) tai vastaavan indeksin ottaminen päätöksenteon työkaluksi. Tasapainolle ja kestokyvylle rakentuva talous koituu kansalaisten, koko ihmiskunnan ja luonnon hyväksi.

6 9.Aitoa yhteistyötä vaan ei TTIP-sopimusta USA:n kanssa Itsenäisyyspuolue haluaa lisätä aitoa kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä voi tehdä vain sellainen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan. EU ja USA ovat laatimassa kauppa- ja investointisopimusta (TTIP) jossa Kanadakin on mukana. TTIP tarkoittaa ylimmän byrokratian ja ylimmän taloudellisen vallan yhdistämistä. Jälleen yhtä askelta kohti ison rahan ja suuryritysten johtamaa maailmaa. Suomen pitää vastustaa jyrkästi tätä suuntausta. TTIP-sopimuksen luonnos sisältää yrityksille paljon puhutun ja aiemminkin yritetyn investointisuojan. Tavoitteena on päästä eroon kansallisvaltioiden määräysvallasta, valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta. Yrityksille ollaan antamassa valta riitauttaa mikä tahansa poliittinen, demokraattisesti tehty päätös, jos se loukkaa yritysten oikeutta voitontavoitteluun. Tämänkaltainen ristiriita voisi syntyä Suomessa, jos nykyinen järjetön kaivoslaki päivitettäisiin Suomen kansan etuja ajavaksi. Kumppanuus- ja taloussopimus tarkoittaa myös yhdysvaltalaisten heikosti tutkittujen tuotteiden vyörymistä Suomeen. Geenimuunnellut elintarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään. TTIP-sopimuksesta saatavista hyödyistä on esitetty lupauksia, jotka muistuttavat kovin paljon lupauksia EU-jäsenyyden auvoisuudesta. Täydelliselle vapaakaupalle ei ole olemassa mitään kestävää perustetta. 10. Itsenäisyys ja puolueettomuuspolitiikka turvallisuuden perustana Suomen armeija on pidettävä varusmiesarmeijana. Se tulee varustaa vain oman maan puolustamista varten. Suomen turvallisuutta ei voida laskea yksin aseiden varaan. Tärkeintä on huolehtia itsenäisellä ulkopolitiikalla siitä, että Suomeen ei kohdistu turvallisuuspoliittista uhkaa mistään suunnasta. Venäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää. Itsenäinen ja puolueeton Suomi ei ole uhka Venäjälle. Sen sijaan Natoon kytketty, EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sitoutunut Suomi on uhka Venäjälle, koska Suomen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan. Kestävä ratkaisu Suomen ja Venäjän suhteisiin on niiden rakentaminen diplomatian, hyvien suhteiden ja Suomen puolueettomuuspolitiikan varaan. Tähän tarvitaan ehdottomasti Naton torjumista. Lisäksi tarvitaan Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden palauttamista EU:sta eroamalla. EU-Suomi on mukana EU:n sodissa ja kriiseissä. Kun Suomesta tulee puolueeton ja liittoutumaton maa, meidän on mahdollista pysyä tulevien sotien ja kaupankäyntiä haittaavien kiistojen ulkopuolella. EU-Suomi on sidottu EU:n suurimpien jäsenmaiden keskenään sopimiin kannanottoihin. EU:sta irtautuneena itsenäisenä valtiona maamme voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana kansainvälisissä yhteyksissä. 11. Rajavalvonta, maahanmuutto ja pakolaisuus Kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi on välttämätöntä, että EU:n kieltämä rajavalvonta palautetaan maamme rajoille. Korostamme että emme liitä rikollisuutta ulkomaalaisuuteen, vaan nykyisen liikkumavapauden rikollisille ryhmille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Maahanmuuttoon liittyviä hyötyjä tai ongelmia ei pidä ylikorostaa. Täysin vapaa maahanmuutto sekä siihen liittyvä ulkomaisten yritysten työntekijävienti Suomeen palkkojen ja työehtojen polkemisineen hyödyttävät vain harvoja. Yksittäisten henkilöiden työperäinen maahanmuutto on hyvin vähäistä ja näiden henkilöiden työ- ja asumisehtoja voidaan säätää nykyisen Schengen-sopimuksen puitteissa. Maahanmuutto tapahtuu vapaaehtoisesti, pakolaisuus on pakotettua. Moraalinen velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, pakolaisongelmien ratkaisemiseen. Kansainväliset konfliktit, sodat ja poliittiset vainot aiheuttavat pakolaisuutta. Suomi osallistuu näiden ihmisten auttamiseen jo mahdollisimman varhain näiden lähtöalueilla ja vastaaottaa myös YK:n määritelmien mukaisia humanitaarisia pakolaisia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat pääosin muihin maihin ja Suomeen päättyvät pakolaisryhmät ovat suhteellisen pieniä. Voimavarojen puute ja keskeneräiset järjestelmät kotouttamisen edistämiseen ovat kuntien yleisimpiä syitä olla ottamatta vastaan pakolaisia. Maahanmuuttajien ja pakolaisten sopeutumisen helpottamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi on tarjottava riittävissä määrin kielen, tapojen ja muun kulttuurin opetusta. Tavoitteena on kaksisuuntainen sosiaalinen integraatio riittävällä määrällä vuorovaikutusta opetuksessa ja työelämässä. Jotta Suomi voi hyötyä sekä työperäisestä maahanmuutosta että vähentää kotimaista aivovientiä, tulee yhteiskunnan säilyttää suvaitsevaisuutensa ja avoimuutensa. On myös hyvä muistaa, että juuriltaan suomalaisia on yli miljoona maan rajojen ulkopuolella. Itsenäisyyspuolueen tavoittelemat oma valtiollinen keskuspankki ja oma raha ratkaisevat suuren osan kuntien rahoitusvaikeuksista ja parantavat työllisyyttä merkittävästi, jolloin koettu kilpailu työpaikoista maahanmuuttajien kohdalla ei ole ongelma. Maahanmuuttajien palkkauksissa tulee noudattaa suomalaisia työehtoja. 12.Markkinataloutta sekä työllisyys- ja aluepolitiikkaa Terveeseen yrittäjyyteen perustuva suomalainen yritystoiminta ja markkinatalous voidaan pelastaa, kun saadaan oma päätösvalta takaisin. Tämä tarkoittaa tasapainoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Valtio on vahva toimija huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa sekä suuria pääomia ja investointeja vaativilla aloilla. Itsenäisen Suomen täytyy ottaa työttömyyden hoitaminen talouspolitiikkansa keskiöön. Itsenäisinä voidaan harjoittaa itsenäistä ja tehokasta aluepolitiikkaa, mikä ei ole EU:hun kuuluville maille sallittua. Oman keskuspankin avulla valtio voi rahoittaa normaalin aluepoliittisen tukitoiminnan ulkopuolella myös suuria investointeja. Näidenkin yhteydessä rahaa voidaan kanavoida myös yksityiselle puolelle esimerkiksi korottomina lainoina kansakunnalle tärkeissä projekteissa. Velkaantuneille ihmiselle ja yrityksille on tarjottava valtion taholta vakautuslainoja, jotka turvaavat toimintakykyä ja mahdollistavat velkojen hoidon pitkällä aikavälillä. Tällainen toiminta ei EU:n määräysvallassa ole mahdollista. 13. Puhdas kotimainen ruoka on perusoikeus EU-jäsenyyden ulkopuolella voidaan turvata kotimaisen ruoan tuotanto, voidaan torjua geenimuunnellun ruoan tuleminen Suomeen ja vaatia ruokaan alkuperämerkinnät. Itsenäisellä maatalouspolitiikalla on turvattava perheviljelmiin perustuva maatalous, lähiruuan saatavuus, maamme nykyistä parempi ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus sekä ruoan kohtuullinen hinta. Siirtyminen EU-politiikasta itsenäiseen maatalouspolitiikkaan pitää tehdä hallitusti. Pelot siitä, että maatalouspolitiikasta tulee poliittisen riidan aihe ovat liioiteltuja. Jos pelkäämme päättää itse ruuan tuotannon tapaisesta elintärkeästä asiasta, meistä ei ole itsenäiseksi kansakunnaksi. IPU:n mielestä suomalaiset pystyvät huolehtimaan ja päättämään omasta ruuantuotannostaan. 14. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla 100 prosenttiin v EU:n määräyksistä vapaana Suomi suojelee omaa ympäristöään ja tuottaa kaiken tarvitsemansa energian kotimaisesta uusiutuvasta energiasta. Suomi satsaa energiatehokkuuteen ja luopuu suunnitelmallisesti ydinvoimasta. On rakennettava maalämpöä, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa sekä hyödynnettävä metsävaroja ja maatalouden mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa. Kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on maamme kokonaisedun mukaista ja parasta turvallisuuden, työllisyyden, omavaraisuuden, huoltovarmuuden, ympäristön ja myös talouden kannalta. 15. Kuntien rahoituskriisin ja peruspalvelujen ongelmien taustalla on EU Suomessa toteutettu EU:n ohjaama politiikka on merkinnyt suuria ongelmia kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin. Vanhustenhoidon ja terveydenhoidon ongelmat johtuvat harjoitetusta politiikasta. EU-direktiivien pakottamana Suomen EU-kauden eduskunnat ja hallitukset ovat edistäneet kaiken julkisen yksityistämistä. EU:hun mentäessä siirryttiin kiinteään ja alhaiseen pääomaverotukseen. Tämä räikeää eriarvoisuutta synnyttävä epäkohta on korjattava tuomalla pääomatulot progressiivisen verotuksen piiriin, eli suurista tuloista pitää maksaa suhteellisesti suurempi osuus veroina. Rikkaitten verotusta on leikattu rajusti, minkä johdosta valtion tulot eivät enää kata menoja. Niinpä valtio on vähentänyt kunnille jaettavia valtionosuuksia lisäten samalla kuntien tehtäviä ja vastuita. Kuntien ongelmat, yhdistämistarve ja hyvinvointivaltion alasajo ovat nykyisten valtapuolueiden tietoinen valinta. Valtionosuuksien vähentäminen on pakottanut kunnat korottamaan omia verojaan ja maksujaan, mikä tarkoittaa verotuksen tietoista siirtämistä yhä enemmän tasaverotuksen suuntaan. Valtion kulutusverot merkitsevät samaa. Kaikki tämä kurittaa eniten pieni- ja keskituloisia. Tähän suuntaan on tehtävä täyskäännös. Kuntaliitoksista saatava taloudellinen hyöty jää täysin kyseenalaiseksi. Sen sijaan kuntien pakkoliitokset tuottavat ongelmia mm. kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja demokratialle. Julkisen terveydenhoidon ongelmat näkyvät mm. lääkärien ja hoitohenkilökunnan vähyytenä. Tämä aiheuttaa pitkiä jonotusaikoja. Lääkäreitä ei ole koulutettu lisääntynyttä tarvetta vastaavasti. Maahan on myös luotu omat sairaanhoitojärjestelmänsä hyvätuloisille (yksityisvastaanotot ja sairaalat), työssäkäyville (työterveyshuolto) ja julkinen terveydenhoito vähempiosaisille (työttömille, sairaille, pieneläkeläisille). Itsenäisyyspuolueen mielestä edellä kuvattu terveydenhoidon kolmikaistainen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän, ja nyt on siirryttävä kestävään ja inhimillisempään järjestelmään.

7 16.Maakunnat ja kunnat pelastettava Valtion sote- ja kuntauudistukset ovat tähdänneet maakuntien ja pienten kuntien merkityksen hävittämiseen. Taustalla on kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pitkäaikainen halu kerätä valta niiden hallitsemiin kaupunkikeskuksiin. Sote- ja kuntauudistustouhu heikentää palveluita ja lisää kokonaiskustannuksia.yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin. Niillä valmistaudutaan palvelujen yksityistämiseen ja siirtämiseen suurille kansainvälisille yrityksille. Tunnetusti nämä monikansalliset ketjut eivät ole kiinnostuneita maksamaan verojaan Suomeen. Itsenäisyyspuolue puolustaa maakuntia ja pieniäkin kuntia, kansanvallan ydinyksiköitä. Haluamme maakuntiin löysän maakuntaitsehallinnon, jossa on tilaa myös pienille kunnille ja niiden yhteistyöorganisaatioille. 17. Hallitusti eurosta markkaan ja EU:sta uuteen itsenäisyyteen A.Suoran keskuspankkirahoituksen kielto monien ongelmien taustalla Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei ole omaa valuuttaa. EU-sopimukset kieltävät jäsenvaltioiden suoran keskuspankkirahoituksen, ja rahan luominen on alistettu liikepankeille, joilta valtioiden on lainattava pääomansa samoilta pankeilta, jotka valtioiden on hädän hetkellä riennettävä pelastamaan. Häntä heiluttaa koiraa. Jokainen Suomen valtion lainaama euro on ulkomaanvelkaa. Olemme tilanteessa jossa liikepankeille on annettu käytännössä veto-oikeus parlamentaariseen päätöksentekojärjestelmään nähden ja valtiolta on viety mahdollisuus kohdentaa voimavarojaan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin kohteisiin. Liikkumavara ja päätöksentekomahdollisuudet ovat euron ja EU-sopimusten myötä kaventuneet tuntuvasti. Tämä on johtanut nykyiseen umpikujaan. B. Euro harhakuvia ja pelottelua Euroa on väitetty vakaaksi valuutaksi ja kasvun turvaajaksi. Todellisuudessa eurojärjestelmä on ollut useita kertoja lähellä romahdusta, joka on vältetty vain paniikkiratkaisuilla ja suunnattoman kalliilla takausjärjestelyillä. Euron arvo on myös heilahdellut rajusti, pahimmillaan yli 90 prosenttia suhteessa USA:n dollariin. Valtaosalle euromaista euro on hyvinvointiin tähtäävän politiikan este. Kallis euro on vaikeuttanut vientiä ja helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta. Euron kerrotaan tuoneen alhaiset korot. Tosiasiassa todellinen korkotaso oli Suomessa vv , siis ennen EU-politiikkaan valmistautumista, keskimäärin samalla tasolla kuin se on ollut euroaikana luvun alun laman keskeinen syy oli valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Suomi noudatti EY:n määräyksiä vuodesta 1989, siis jo vuosia ennen v alkanutta EU-jäsenyyttä. Epävakaan valuutan euroalue ei ole vieläkään päässyt eroon vuonna 2008 alkaneesta lamasta, vaikka euro onkin devalvoitunut korkeimmasta arvostaan. Suoran keskuspankkirahoituksen kieltäminen toimii osaltaan jarruna lamasta nousemiselle. C. Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden Suomen kokonaisvastuita ja riskejä eurokriisissä ei ole uskottavasti kerrottu. Kaikkiaan ne ovat kuitenkin kymmeniä miljardeja euroja. Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden. Jos takausvastuut lankeavat maksettaviksi, kyseessä on niin sanottu kunniaton velka. Vastuu kriisituista kuuluu päättäjille, jotka ovat tehneet sitoumukset kansalaisilta kysymättä ja vastoin kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa. Eurokriisin takausvastuiden mahdollisesti langetessa maksettaviksi niitä ei tule suorittaa ilman kansanäänestystä asiasta. Islantilaiset tyrmäsivät keinotelleiden pankkien tappioiden maksattamisen veronmaksajilla omassa kansanäänestyksessään. D. Mitä merkitsee irtautuminen eurosta? Eurosta irtautuva Suomi saa itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan. Oma raha on itsenäisyyden välttämätön edellytys. EuroSuomi on eurokriisin maksaja. Omaan rahaan siirtyvä Suomi pääsee eroon mielettömyydestä, jossa kansalaiset laitetaan vastuuseen keinottelijoiden tappioista. E. Miten ja millä perusteella Suomi voi itsenäistyä uudelleen siis irtautua EU:sta? Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Eduskunnan päätöstä voi edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitovaa kansanäänestystä ei Suomen nykyisten lakien mukaan voida järjestää. EU:n omissa sopimuksissa on määrätty menettely, jolla jäsenmaa voi erota unionista. Sen mukaan eroaminen voi tapahtua kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Toisaalta Suomi voi erota unionista riippumatta siitä, mitä EU:n lait siitä sanovat. Riittää, että eduskunta tekee asiasta päätöksen. Suomen perustuslain mukaan maamme on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-jäsenyys on merkinnyt sitä, että Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja kansa ylimmän vallan maassamme. Näin ollen eduskunnalla on jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta. Äskettäin tehtiin perustuslain muutos, jossa siihen lisättiin lause Suomi on Euroopan unionin jäsen. Tämä muutos toi ristiriidan maamme perustuslain sisälle. Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät käytännössä voi toteutua yhtä aikaa. Lisäksi voidaan mainita, että YK:n poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan kullakin valtiolla on oikeus määrätä poliittisesta tulevaisuudestaan. F. Kultavaranto EU:lta takaisin Suomen pankille Suomen päästessä eroon EU:n jäsenmaksuista ja muiden maitten pakollisesta tukemisesta saadaan huomattava rahasumma omaan käyttöön. Erottaessa on myös Suomen Pankin kultavaranto ja muut euroon liityttäessä luovutetut varat vaadittava takaisin. G. Mitä irtautuminen EU:sta merkitsee? Ja mitä se ei merkitse? EU-jäsenyys on umpikuja, josta on päästävä pois. Tie ulos kulkee Eta-sopimuksen kautta. Euroopan talousaluesopimus (Eta) takaa samat olosuhteet ihmisten vapaalle liikkumiselle ja kaupankäynnille elintarvikekauppaa lukuun ottamatta kuin EU-jäsenyys. Myös osallistuminen opiskeluohjelmiin toimii Etan kautta. Eta-sopimus on Suomen osalta voimassa. Suomi voi siis siirtyä EU-jäsenyydestä Etasopimukseen. Eta-sopimustakaan ei välttämättä tarvita, sillä Sveitsin mallin mukaan on mahdollista solmia erillisiä sopimuksia EU:n kanssa. EU:sta irtautumisesta ei tarvitse maksaa mitään sakkomaksuja. Koska EU määrää jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, on EU:n ulkopuolella mahdollista tehdä kahdenvälisiä tai laajempia kauppasopimuksia niiden yli 160 valtion kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun. Suomi maksaa EU:lle nyt vuosittain tullitulot huomioiden yli tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saa. Nämä maksut säästyvät kun Suomi irtautuu unionista. EU:sta irtautunut Suomi voi toteuttaa kansalaisten haluamaa politiikkaa. Päätösvalta lainsäädäntöön siirtyy Brysselistä Suomen eduskunnalle. Jos täällä halutaan tehdä EU:n mallin mukaisia päätöksiä, siihen on mahdollisuus, mutta ei enää pakkoa. Valta omiin päätöksiin tarkoittaa myös vastuuta. Itsenäisen valtion päätöksentekijöiltä vaaditaan näkemystä siitä, mikä on maalle ja sen kansalaisille parhaaksi ja miten tehdään kansainvälistä yhteistyötä omat lähtökohdat ja edut huomioiden. EU:sta eronnut Suomi on jälleen itsenäinen valtio, jossa ylin valta on kansalla. Perustuslakia on syytä uudistaa niin, että sitovat kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi. Itsenäinen Suomi harjoittaa itsenäistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Emme ole enää sidottuja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka määrää jäsenvaltioita lisäämään asemenojaan ja sitoo ne käytännössä sotilasliitto Natoon. Itsenäistyminen tekee mahdolliseksi puolueettomuuspolitiikan. Se on paras turva Suomelle. Suomi voi kehittää puolustukseen keskittyvää armeijaa, eikä se ole enää sidottu EU:n eri puolilla maailmaa toimivien joukkojen rahoittamiseen. Liittoutumaton ja puolueeton Suomi voi myös toimia uskottavasti maailman kriiseissä rauhanvälittäjänä ja rakentajana. E U:n päätöksentekoa ohjaavat suuret jäsenmaat ja suuryritysten lobbarit. Tämän takia unionin politiikka synnyttää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. EU:n päätöksentekoon ei suomalaisilla ole mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Demokratia vaikuttaa yleisesti juurtuvan ja voivan parhaiten suhteellisen pienissä yksiköissä. H. EU-kriittisyys ei riitä vaihtoehdot pöytään Vanhoista eduskuntapuolueista yksikään ei ole tehnyt aloitteita eurosta tai EU:sta eroamisesta. Päinvastoin ne kaikki ovat ilmoittaneet, että eivät vaadi eroa kummastakaan. Suomalaisten eduskuntapuolueiden niin sanotut EU-kriitikot ajavat siis käytännössä nykyisen politiikan jatkamista. Itsenäisyyspuoluetta tarvitaan todellisen vaihtoehdon tarjoamiseen äänestäjille.

8 IPU esittää käytännön toimia: Oma raha hallitusti euron tilalle. Sitovat kansanäänestykset käyttöön. Alle 1000 euron kuukausitulojen verovapaus. Porrastettu perustulo Eläkekatto. Pääomatuloille ja palkkatuloille sama veroprogressio. Työn sivukulujen tilalle toiminnan jalostusarvon perusteella perittävä maksu. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja euron liikevaihtoon. Perustuslakituomioistuin. Vakauttamislainoja valtion toimesta velkaongelmaisille. Vakuutuskorvausten maksamispäätökset riitatilanteissa siirrettävä vakuutusyhtiöistä riippumattomalle ratkaisuelimelle. TTIP-sopimus torjuttava. Nato-jäsenyys torjuttava. Hyvinvointia mitattava Bkt:n sijaan uusilla mittareilla. Suomelle Sveitsin mallinen puolueettomuuspolitiikka. Geenimuunneltu ruoka torjuttava. Elintarvikeomavaraisuus toteutettava. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla energioilla 100 prosenttiin v

9 Sopimukset esiin, natottajat!! Yleltä on löytynyt englanninkielinen uutinen, että Suomi on hyväksynyt tämän vuoden huhtikuussa Naton yhteisymmärryssopimuksen (MoU). Nyt on tiedotettu, että sopimus hyväksyttiin vasta perjantaina Sopimus on osa ns. Isäntämaasopimusta. Poliitikot ja mediat kertovat sikinsokin näistä sopimuksista, aina vähätellen. Uusimman tiedon mukaan huhtikuisesta päätöksestä olisi kerrottu jotain myös Sunnuntaisuomalaisessa, mutta ohipa on tainnut useimmilta mennä. Myös valtaosalta toimittajia. Nyt perjantaina tehdystä päätöksestä tiedotettiin medialle vasta keskiviikkona, kun asia oli ensin ollut esillä Ruotsissa. Sopimus allekirjoitettiin Naton kanssa ja Suomea edusti puolustusvoimain komentaja. Sopimus laadittiin suomalaisilta salassa. Allekirjoituksen jälkeen se on luvattu julkistaa. Vielä ei ole isoja otsikoita sisällöstä näkynyt. Kyseessä ei kuitenkaan ollut pelkästään MoU-sopimus vaan pitemmälle menevä yhteistyö. Kansalaisia ja kansanvaltaa pidetään siis pilkkana. Ihmiset saavat syyttää tästä itseään, kun äänestävät EU:lle ja lännelle itsensä myyneitä puolueita. Kaikki eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet isäntämaasopimuksen. Siis kaikki! Suomella on Naton kanssa ns. kumppanuussopimus vuodelta Meillä on tässä numerossa haastateltavana IPU:n puheenjohtaja Antti Pesonen Pohjanmaalta. Antti tunnetaan rehellisenä, yritteliäänä, älykkäänä ja erittäin ahkerana ihmisenä, joka punnitsee sanansa aina tarkkaan. Antille on osunut siis kaikki pohjalaisen positiiviset luonteenpiirteet ja vielä paljon muuta siihen päälle, mistä on ollut IPU:lle korvaamaton apu. Antti, milloin ja mitä kautta tulit mukaan itsenäisyysliikkeeseen? Sain joskus v tuttavaltani A4-paperin, jossa oli Vapaan Suomen Liiton periaateohjelma. Sen luettuani koin, että siinä ovat ne asiat, joiden puolesta haluan toimia. Tuo kokemus muistuttaa Nykyiseen kumppanuussopimukseen sisältyy idea isäntämaasopimuksesta, jos tilanne sitä Naton mielestä edellyttää. Huomionarvoista on juuri, että Naton asiakirjojen mukaan aloitteen MoU-sopimuksesta tekee Naton komentaja, ja aloitteen pitää perustua johonkin kriisiin tai sen uhkaan. Kun MoU-sopimusta kerrotaan puuhatun vuodesta 2001 saakka, niin mikähän kriisi Naton johtajalla oli silloin Suomen lähi alueella mielessä ja mikä nyt, kun sopimus allekirjoitettiin? Suomessa laaditaan eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja. Ensimmäisen kerran kai vuoden 2002 selontekoon oli piilotettu maininta isäntämaasopimuksesta. Kaikki eduskuntapuolueet ovat sen sitten hyväksyneet, ja nyt eduskunnalta ei enää kysellä. Kansalaisten on syytä olla 1200 MAAILMAN Sotilasmenoja 2013 Lähteet NATO ja IISS NATO 1022mrd. USD siitä, että nykyäänkin kannattaa jakaa materiaalia ja informaatiota. Joitakin se aina puhuttelee. Mikä oli se asia tai kokemus mikä aikoinaan laittoi sinut toimimaan poliittisesti? Luultavasti pääasiallinen selitys on nuoruudesta alkanut kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Merkittävä hetki itselleni oli, kun luin joskus 1980-luvulla John K. Galbraithin teoksesta Runsauden yhteiskunta lauseen Markkinatalous tyydyttää ne tarpeet, jotka se itse luo. On tavallaan hupaisaa ja selittämätöntäkin, että tuo yksittäinen lause puhutteli niin voimakkaasti. Esimerkin voima on myös suuri. Keijo Korhosen ja Ilkka Hakalehdon työ on vaikuttanut paljon. Kiina 122mrd. USD Venäjä 68.2mrd. USD IPU:n ihmisiä - haastattelussa puheenjohtaja Antti Pesonen- Olet toiminut pitkään Itsenäisyyspuolueen puheenjohtajana, voisitko enää kuvitella toimivasi IPU:ssa muissa tehtävissä ja mistä asti olet ollut puolueen puheenjohtaja? Voin kyllä kuvitella. Olen ollut puheenjohtajana 10 vuotta. Olet vuosien varrella panostanut tavattomasti sekä varoja, että aikaasi Itsenäisyyspuolueen ja itsenäisyysaatteen eteenpäin viemiseksi. Puolueen mitattava menestys vaaleissa on kuitenkin tähän asti ollut vaatimatonta. Mistä ammennat voimaa työn jatkamiseen vaalitappioiden ja pettymysten jälkeen? Itsenäisyyspuolue on paljon nykyistä kokoaan tärkeämpi puolue. Tämän joko tiedostaa tai sitten ei. IPU:n tärkeys lähtee siitä, että 9 hyvin hyvin vihaisia asioiden salailusta, kieroilusta ja tiedottamisesta. Ei ole ollut kansanäänestyksiä eikä julkista keskustelua. Perustuslakia rikotaan jälleen raskaasti. Myös sopimusta Venäjän kanssa. Naton sopimusmalleista ei ole löytynyt mitään sellaista, mikä antaisi Suomelle oikeuden pyytää Natolta apua tai että Suomi olisi muutenkaan operaatioissa aloitteentekijä. Sen sijaan Suomen pitää antaa Naton joukoille tarvittavat maa-alueet, majoittaa ja muonittaa ja jopa toimittaa Natolle ammuksia. Näin sovittuna sopimus antaisi Natolle likimain samat oikeudet kuin maan täysjäsenyys. Suomen ja Ruotsin poliitikot vastaava sopimus laadittiin myös Ruotsin ja Naton välillä ovat kuitenkin kiirehtineet selittämään, että Nato tulee maahan vain isäntämaan kutsusta ja isäntämaan tarpeisiin. Jos sellainen lisäpöytäkirja pyyntöoikeudesta on olemassa, niin miksei sitä ole tuotu julkisuuteen? Naton standardin mukaan sopimuksia on ajallisesti kahdenlaisia, toistaiseksi voimassa olevia (standing) ja kiireistä tehtävää varten laadittavia pikasopimuksia. Pikasopimuksessa luonnollisesti kohdemaa saa aina päättää tuleeko Naton joukkoja maahan, mutta miten on pysyvän sopimuksen tapauksessa, ja kummasta tyypistä nyt oli kysymys? Lähentymisprosessi Natoon pitäisi pysäyttää ja käydä kunnon keskustelu niin mediassa kuin eduskunnassakin. Mihin on liitytty, niin sieltä voidaan myös erota. Lisääkö kiirettä kähmintään myös se, että sopimus haluttiin solmia Ruotsissa vanhan eduskunnan ja hallituksen aikana ennen syyskuun eduskuntavaa- Suomessa tarvitaan perusteellinen yhteiskunnallinen ja valtiollinen muutos ja IPU:lla on eväät tuohon muutokseen. Voimaa työn jatkamiseen saa puolueen tavoitteiden tärkeyden lisäksi siitä, että IPU:n toimintaan tulee yhä uusia motivoituneita ja upeita ihmisiä. Matkustelet paljon, olet lähes aina jossain liikkeellä, kirjoittelet ahkerasti ja toimit myös yrittäjänä. Miten perheesi kotona suhtautuu siihen, että olet hyvin kiireinen mies? Jääkö sinulle yhtään aikaa perheesi kanssa olemiseen? Perheen tuki on korvaamaton. Sitä ei voi kyllin kiittää. Kyllä aikaa kuitenkin jää. leja, joiden jälkeen uusi hallitus ei välttämättä sopimusta hyväksyisi? Vaalit lähestyvät myös Suomessa. Mistähän media tällä kertaa keksii niihin toissijaiset vaaliteemat ja hämäykset? Kuvassa Mauri ja lapsenlapsi Aurora Isäntämaa-sopimuksia puuhataan myös mm. Georgiaan. Siten Naton kiristysrengas Venäjän ympärillä täydentyy. Uusilla so Kuvassa Mauri ja lapsenlapsi Aurora pimuksilla haluttaneenkin myös ärsyttää Venäjää puolustamaan ankarammin reviiriään Ukrainassa. Jotta kriisi jatkuisi ja pahenisi, USA:n sotateollisuuden iloksi. Isäntämaasopimus takaa myös, että Suomi pääsee ison rähinän tapauksessa taistelutantereeksi. Suomenlahtikin on nyt sotatilanteen alussa venäläisiltä suljettu ja Pietari pussinperällä. Mauri Nygard IPU:n varapuheenjohtaja Mikä on itsenäisyyspuolueen tavoite seuraavissa eduskuntavaaleissa? Entä pitemmällä tähtäimellä? Seuraavissa eduskuntavaaleissa tavoite on nousu eduskuntapuolueeksi. Itse näen, että IPU:n suuria tavoitteita oman rahan ja itsenäisyyden palauttamista, puolueettomuuspolitiikkaan siirtymistä, oikeudenmukaisuuden ja kansanvallan lisäämistä, tasapainoa ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille ajava puolue on jossakin vaiheessa maan suurin puolue. Mitkä ovat sinusta IPU:n vahvuuksia muihin puolueisiin verrattuna? Entä heikkouksia? Vahvuuksia ovat suuret kestävät tavoitteet, jotka vastaavat nykyisiin ongelmiin. Samoin motivoitunut ja kasvava kannattajajoukko. Heikkouksia ovat huono tunnettuus ja toimintaan tarvittavan rahan puute. Voisitko loppuun mainita muutamia lempikirjojasi? Fakta ja fiktio, kummatkin käyvät... Hyvä mutta kohtuuton kysymys, koska hyviä kirjoja on enemmän kuin voi mainita. Sanotaan nyt kuitenkin yksi mietekokoelma: Leo Tolstoi, Vuodenaikojen viisaus.

10 STOP Free Trade Pääomien vapauttamisen jälkeen sana protektionismi on ollut täysin pannassa. Se on ollut julkisuudessa kirosana, jota juuri kukaan ei ole kehdannut tai uskaltanut nostaa esille. Se on ollut pahinta populismia. Kun nykyinen vapauden ideologia ja uusliberalismi päästettiin valloilleen 70-luvulla, uskoteltiin, että sen avulla maailmantalous saadaan vauhtiin ja kasvu, työpaikat ja hyvinvointi lisääntyvät. Tämä freedmanilainen ns. klassinen taloustiede -uskonto on finanssikriisin jälkeen kokenut täydellisen haaksirikon. Taloustieteen professorit ja Kokoomus markkinoivat 90-luvun alussa taloustieteilijä Adam Smithin uskomusta näkymättömän käden kaikille hyvinvointia jakavasta voimasta. Rikkaitten pöydältä putoavien murusten uskoteltiin hyödyttävän myös yhteiskunnan heikoimpia. Silloinen vallassa ollut talouspapisto on nyt ymmällään kun heidän joukostaan on noussut luopio eli taloustieteilijä Thomas Piketty (Capital in the 21st Century, 2014), joka todistaa aivan päinvastoin, että eriarvoisuus on lisääntynyt ja luokkayhteiskunta on tullut takaisin. Hänen todistusketjunsa ei lähde teoreettisista laskukaavoista vaan empiirisestä ja varsin mittavasta tilastomateriaaliista. Tuotannon hedelmät ovat kasautuneet kaikkialla lähinnä yhdelle prosentille rikkaimmista ja tavallisen kansalaisen ostovoima ja valtioiden verotulot ovat olleet jatkuvassa laskusuunnassa (ks. graafi 1). Hyvinvoinnin tilalle on tullut kehittyneissä maissa hiipuva talous, massatyöttömyys, eriarvoistuminen, tuloerot, epätasa-arvo ja sen seurauksena pelko, pahoinvointi ja turvattomuus. Sen ovat todentaneet kiistattomasti myös kattavaan empiiriseen tilastointiin tukeutuen professorit Richard Wilkinson ja Kate Pickett (Tasa-arvo ja hyvinvointi, 2011). Vielä kolonialismin aikaan valtiot olivat ne tahot, jotka käyttivät hyväkseen kehitysmaiden rikkauksia ja orjatyövoimaa. Kuningas ja harvalukuinen aatelisto keräsi kaikki raaka-aineiden ja työn hedelmät. Nyt teknologian kehitys on mahdollistanut matalapalkkamaissa tapahtuvan uudenlaisen tuotannon orjatyön. Automaatio, robotiikka ja internet-pohjaiset itsepalvelut ovat vieneet ja vievät kiihtyvällä vauhdilla jatkossakin kehittyneissä maissa jäljellä olevat työpaikat. Laaja työttömyys on kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin nähden. Graafi 1 / Työttömyys / Laaja / Pelastaisiko Nykyinen aatelisto eli finanssipääoma on tullut riippumattomaksi työvoimasta. Se on heille enää pelkkä kuluerä. Pääoma voi kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä aina vaatia palkkojen alennusta (Finnair, Nanso jne.) ja hyvinvointipalveluiden supistamista (EK, Kokoomus). He voivat uhata tuotannon siirtämisellä matalapalkkamaihin tai robotoida tuotannon lähes miehittämättömäksi tuotannoksi. Sen seurauksena palkkojen osuus kansantulosta on kaikkialla hiipumassa ja samoin verotulot. Graafi 2 / Palkat / osuus BKT:sta / Teollisuusmaat Automatisoitunut tuotanto ei maksa veroja ja suomalaisen työn hedelmät viedään osinkoina rikkaille maan rajojen ulkopuolelle. Sieltä ne eivät enää palaa Suomeen investoinneiksi, jotka ovat hiipuneet 2000-luvulla alle tuotantovälineiden kuluman (poistot). Poliitikot ja taloustieteilijät ovat täysin sivuraiteella eivätkä edes kyseenalaista kehitystä. Piketty on ainoa talousprofessori, joka on uskaltanut ottaa ongelman esille. Ymmärtämättömyyttään finassipääoma on tehnyt samalla karhunpalveluksen itselleen. Se on tuhonnut kehittyneiden maiden ostovoimaiset markkinat nykyisiksi pysähtyneiksi (Stockmann, K-kauppa jne). Kehittyviin matalapalkkamaihin on toki syntynyt uutta ostovoimaa, mutta se on vain murto-osa kehittyneissä maissa menetetyistä. Pääomien vapautuessa luvattiin kasvua, mutta toisen maailmansodan jälkeen maailman BKT:n kasvu (kymmenen vuoden keskiarvo) on ollut trendinomaisessa laskussa nollasummamarkkinoiksi. Graafi 3 / BKT / Maailma / 10v keskiarvo / Ainoa poikkeus ollut 2000-luvun alku, jossa oli finanssikriisiin asti parin prosentin keinotekoinen kasvupiikki. Silloinkin finanssipääoma ja pankit ampuivat ahneuksissaan omaan jalkaansa lainoittamalla kaikki (kuluttajat, yritykset ja valtiot) hiusrajaansa asti. Esimerkiksi EU-maiden keskimääräinen kokonaisvelka on 4,7 kertaa niiden BKT. 10 Graafi 4 / Kokonaisvelat EU- maat / ) Kuulun siihen onnekkaaseen sukupolveen, joka on kokenut sodanjälkeisen positiivisen talouskehityksen ja hyvinvointivaltion synnyn. Olen nähnyt myös valtavan työelämässä tapahtuneen teknologisen vallankumouksen, josta talousprofessorit ovat olleet kollektiivisesti hiljaa. Kovapäisimmät heistä markkinoivat vieläkin utopistisesti ns. tarjontataloustieteen puolesta, vaikka työvoiman ylitarjontaa on ollut jo yli 30 vuotta. Tulin työelämään 60-luvulla. Jos työnhakijalla oli silloin maisterin paperit takataskussa, hänellä oli valittavanaan ainakin työpaikkaa. Täysin kouluttamattomatkin voivat olla tuolloin täysin varmoja, että saisivat ainakin jonkin varastomiehen tai aputyöntekijän paikan. Nyt kahdenkaan akateemisen loppututkinnon suorittanut ei voi olla varma ammattitaitoaan vastaavan työpaikan ja palkkatason saamisesta. Liki tuhat tohtori-tasoista työnhakijaa on töitä vailla. Koulutus ei enää takaa työtä. Korkeakoulutettuja on kortistossa jo runsas henkeä. Etelä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan kriisimaissa nuorisotyöttömyys on jo 50 prosentin tuntumassa ja sielläkin juuri hyvin koulutetut akateemiset nuoret ovat alkaneet kapinoida ja sotia. Kotimaassaan ainoat mahdollisuudet työllistyä on ryhtyä baariapulaisiksi tai jos oman alan toitä sattuu sieltä saamaan, niin baariapulaisen palkalla. Heille ainoa mahdollisuus on maastamuutto ja yrittää työllistyä jo ennestään ylikuormitetuilla Euroopan tai USA:n markkinoilla dumppaamalla paikallisen väestön palkkatasoa. Työ on vähentynyt kaikkialla, sillä pääoma on siirtänyt tuotannon matalapalkkamaihin, jotta pääomalle syntyisi maksimaalinen kate ja tuotto. Graafi 5 / Työtunnit / BKT / Tuottavuus / Työpaikkoja on hävittänyt myös teknologian kehitys, sillä Suomessa tehtyjen työtuntien määrä on nykyään pienempi kuin 90-luvun lopulla, vaikka BKT on lähes kaksinkertaistunut. Kasvu ei enää työllistä (Okunin laki). Vatt:n tutkijan Matti Mitrusen tutkimus Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa kertoo, että teknologia ja automaatio on laskenut keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuuden Suomessa vuosina noin 12 prosenttiyksikköä. Hiukan aikaisemmin tuli ostovoiman kehityksen kannalta hälyttävä Etlan tutkijan Timo Nikinmaan selvitys: Uusista työpaikoista 80 prosenttia on syntynyt aloille, joilla keskimääräinen tuntipalkka on pienempi kuin teollisuudessa. Siis tämän uuden puskurityövoiman osuus on jo 40 prosenttia ja sen ostovoima ja verojenmaksukyky on olematon. Siitä on tullut osin tulonsiirtojen kohde. Ylitarjonnasta johtuen meillä on työssäkäyviä köyhiä joiden palkkataso on vajonnut jo niin alhaalle, että palvelualojen ns. paskatyöpaikoilla Suomessa ei enää elä. Enää ei kyetä edes EU:n peruskirjan (ESP) suositukseen, joka on 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta (Suomessa 1712 /kk). Suomessa ovat yleistyneet kaikenlaiset tilastoja kaunistavat kepulityöpaikat. Osa-, määräaikaiset, projekti- ja vuokratyö ovat kohta yleisempiä kuin kokoaikainen vakituinen työpaikka. Joustavuuden huippuna on ns. nollatyösopimus, jolla tarkoitetaan työntekijän työsuhdetta, jossa työntekijän voi kutsua töihin tunniksi pariksi tai jos ei ole kysyntää, ei kutsuta eikä makseta. Tätä työvoiman joustoa nimitetään hienommalla nimellä: Rakennemuutos. Koska markkinaehtoista työtä ei enää synny, työttömyyslukuja yritetään häivyttää tukemalla keinotekoisesti työtä. Annetaan starttirahaa ja yritystukiaisia yrittäjille, annetaan palkkatukea pitkäaikaistyöttömille, Santsi-rahaa nuorille jne. Työpaikkojaan vähentäville yrityksille annetaan tukiaisina puoli-ilmaista työvoimaa. Niillä vääristetään markkinoita, jolloin kunnon yrittäjät kärsivät epäterveestä kilpailusta. Pienyrittäjät ovat muutenkin vaikeuksissa suuryritysten syödessä koko ajan pienyritysten markkinaosuutta. ET- LA:n raportin mukaan 130 suurinta (monikansallista) yritystä työllistää saman verran kuin pienyrittäjää (osa pakkoyrittäjiä). Siitä huolimatta, että suuryritys työllistää aina vähemmän suhteessa liikevaihtoonsa. Vuonna 2013 Suomessa jo työntekijää koki työpaikallaan potkut. Potkuja työpaikasta pelkää HS:n gallupin mukaan jo kolmasosa työntekijöistä ja se on jo yleisintä ylemmissä toimihenkilöissä kuin duunaritasolla työntekijää sinnittelee mielialalääkkeiden voimalla kiristyneen ja koventuneen työelämän rattaissa. Hädästä kertoo myös se, että ulosottojen määrä on kasvanut vuodessa miljardilla. Niitä on jo viisi miljardia, josta saadaan perittyä vuodessa miljardi. Ne ovat 90-prosenttisesti yksityisten ihmisten. Tämän kaiken on saanut aikaiseksi globalisaatio ja pääomien vapaus. Globalisaation seurauksena suomalaiset yritykset (nykyisin monikansallisia) työllistävät jo enemmän ulkomailla ( ) kuin

11 Suomessa. Suomessakin palkkaeroosiota kiihdyttää virolaista ja venäläistaustaista työntekijää. Uusia uhkakuvia ovat parhaillaan monikansallisten yritysten salassa lobbaamat TPP, TTIP, TISA -kauppasopimukset. Vapaakauppa on ollut pääoman työkalujen kuten WTO:n, IMF:n, Maailmanpankin, OECD:n ja EU:n perusagendalla. Niiden päätökset pienentävät koko ajan poliittisten päättäjien hiekkalaatikkoa ja päätäntävaltaa. Vapaa kauppa kun kuulostaa kovin ylevältä. Vapaudesta on tullut uudenlaista kolonialismia - ketun vapautta kanatarhassa. Valtioiden sijasta sitä harrastaa nykyään kaiken demokratian ulkopuolella toimivat pankit ja finanssipääoma monikansallisten yritysten avulla. Poliittiset päättäjät ovat täysin niiden armoilla (pankit, luokituslaitokset). Finanssikriisin jälkeen velkaantumisaste on vain lisääntynyt. Poliitikot eivät ole saaneet edes veroparatiiseja kuriin. Graafi 6 / Velat / Valtio / Kunnat Ennen kaupankäynti perustui maiden kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Siinä pystyttiin vaikuttamaan kaupankäynnin muihinkin ehtoihin edes jotenkin. Empiirisesti tiedämme, että tuolloin BKT vielä kasvoi. Vapaakaupan kokemuksista tiedämme, että tuotanto siirtyy sinne, missä on pienimmät palkat ja huonoin työsuhdeturva, pienimmät verot ja sosiaalikustannukset sekä olemattomimmat ympäristönormit. Kilpailukyvyn menettävät kehittyneiden maiden työntekijät. Nyt ei ole menossa pelkkä talouskriisi vaan läntisten maiden kuolinkamppailu. Tässä tuottavuuskilpailussa kehittyneillä hyvinvointivaltioilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä - tai on väärin puhua enää valtioista, vaan monikansallisista yrityksistä ja pääomasta. Heille valtio on täysin toissijainen. Heille riittää, että valtio takaa heille mahdollisimman halvan ja velvotteista vapaan toimintaympäristön. Kaikki päättäjät Suomessa puhuvat kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisen puolesta. He unohtavat tyystin, että pysähtyneillä markkinoilla toisen voitto on aina toisen häviö. Suomikin menestyi 90-luvun lopun markkinaosuustaistossa EU-maista parhaiten Nokian onnenkantamoisen ansiosta. Paremmin kuin nyt EU:n veturina toiminut Saksa, joka oli tuolloin koomassa. Nokian kohtalo tiivistää hyvin globalisaation toimintamallin. Kännykkätuotannon alussa tuotannon ja alihankinnan työpaikat olivat Suomessa. Sitten rönsyt myytiin ja siitä tehtiin pörssiyhtiö. Ensin alihankinta siirrettiin halpamaihin ja sitten koko tuotanto. Seuraavana oli vuorossa tuotekehittely ja osa johtotyöskentelyä. Lopuksi koko roska myytiin Microsoftille ja osa huippuosaajista ulkoistettiin (Accenture, TCS). Nyt nekin ovat jo potkineet tai potkimassa näitä huippuosaajia pihalle. Kun koko tavaratuotanto tutkimusyksikköineen on siirretty matalapalkkamaahan, liike-elämän palvelutyöpaikatkin seuraavat pienellä viiveellä perässä näille uusille kasvaville markkinoille. Kiina oli jo noussut Yhdysvaltojen ohitse maailman suurimpana kaupankäyntimaana. Myös Kiinan yhteenlaskettu viennin ja tuonnin määrä on noussut ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen vientiä ja tuontia isommaksi. Samoin ostovoimakorjattu BKT. Kiinan oppilaitoksista vapautuu joka vuosi 7,3 miljoonaa hyvin koulutettua ja nälkäistä akateemista nuorta, jotka tekevät työt 400 euron aloituspalkalla. Graafi 7 / Kauppa / Kiina ja USA / Finanssikriisin jälkeen Suomi on EU-maiden parhaan kasvuvaiheen jälkeen sukeltanut syvälle. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on pienentynyt yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla. Pelastusreseptiksi on nostettu esiin Saksa-kortti luvulla Saksan tuotanto on noussut ja se on saanut vallattua markkinaosuutta muilta EU-mailta. Saksan kilpailukyky saatiin takaisin pääomien vaatimilla palkkojen alentamisella ja työehtojen huonontamisella (Hartz-sopimus). Sopimuksen seurauksena Saksaan saatiin useita miljoonia ns. minijob-työpaikkoja (5 /h), joilla ei enää elä. Vaikka Saksa on onnistunut ryöstämään muiden EU-maiden markkinaosuuksia ja niiden työpaikat, sen talous (BKT) ei kuitenkaan kasva. Vaikka sen vientiylijäämä on EU-maiden suurin, senkin kasvu on taloustieteilijöiden uskomuksista huolimatta sakannut. Talousprofessoreille ei ole tullut mieleenkään pohtia, minne markkinoiden ostovoima on kadonnut ja mitä järkeä on Graafi 8 / BKT / Capita / Maailma/Kymmen kansalaisten kurjistumisen avulla lisätä kilpailukykyä pysähtyneillä markkinoilla. Teknologian avulla tuottavuus kasvaa muutenkin nopeammin kuin markkinat. On mielestäni vastuutonta ja älyllisesti epärehellistä usuttaa poliitikkoja ja valtioita markkinaosuustaisteluun, jossa jo etukäteen tiedetään, että vain harva voi selviytyä voittajana ja kaikki muut ovat varmoja häviäjiä. Pelastaisiko kehittyneiden maiden työntekijät protektionismi ja tuontitullit, jolloin kauppakumppanilta (Kiina jne.) voitasiin vaatia samoja yhteiskunnallisia velvotteita. Se taitaa olla enää ainoa keino hillitä tuotantopakoa? Tosin Kiinakin on jo siirtämässä halvinta bulkkituotantoaan uusiin matalapalkkamaihin (Intia, Bangladesh, Kambodza, Vietnam jne.) ja kierre pohjalle jatkuu. Pitäisikö myös pankkien luova tuhon antaa tapahtua ja lopettaa niiden väkisin pystyssäpitäminen veronmaksajien rahoilla, jotta luottamus pankkeihin ja talouselämään palautuisi ja syntyisi uutta kulutuskysyntää? Pitäisikö poliitikkojen, ay-liikkeen ja äänestäjien herätä narkoosista ja vaatia talouden ja verotuksen pelisääntöihin perustavaa laatua olevia muutoksia? Sellaisia, että tuotantoelämä hyödyttäisi myös tuotantomaan kansalaisia eikä vain sijoittajia. Siis tuottavuuden ja tuotannon hedelmien verotuksellista uusjakoa (Piketty). Vasta sitten kehittyneiden maiden työväestöllä olisi edes jonkinlaista ostovoimaa ja toivoa tulevaisuudessa. Ari Ojapelto tietokirjailija Tampere räyksen kuukausittaisesta tilisiirrosta. Eduskuntavaalit 2015 Jos kalenterivuoden aikana yksittäisen lahjoittajan antama tuki on 1500 e tai enemmän, ilmoitetaan tuen antajan nimi puoluerahoitusta valvovalle Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Itsenäisyyspuolue on käynnistänyt varojen keräyksen seuraavia eduskuntavaaleja varten. Keräyksellä pyritään saamaan kokoon summa, jolla voidaan tehdä Itsenäisyyspuolue tunnetuksi kaikille suomalaisille. Keräys perustuu ns. kummiajatukseen. Kukin puolueen kummi sitoutuu maksamaan kuukausittain itse määräämänsä summan IPU:n eduskuntavaalitilille. Eduskuntapuolueet saavat verovaroista puoluetukea n euroa jokaisesta kansanedustajastaan joka vuosi. Vertailu eduskuntapuolueiden saamaan tukeen osoittaa, miten välttämätöntä kummikeräyksen järjestäminen nyt on, ja miten tärkeää on, että ihmiset ryhtyvät kummeiksi. Suosituksena kummimaksuksi voidaan pitää vähintäänkin tuota 30 euroa kuukaudessa, mutta kaikki tuki on tervetullutta. Samalla toivotaan ja hieman painostetaankin, että jokainen kummi hankkisi itsekin vähintään yhden uuden kummin. Näin toimien onnistumme varmasti. Samalla itse keräys jo levittää tietoa puolueen olemassaolosta. IBAN-muodossa: FI Maksujen suorittamiseksi on olemassa ainakin seuraavat vaihtoehdot: 1. Kummi maksaa maksun henkilökohtaisesti joka kuukausi mielellään aina samana päivänä joko nettipankissa tai pankin tiskillä. 2. Kummi tekee pankin kanssa sopimuksen toistuvaissuorituksesta, jonka perusteella Maksamiseen on vaihtoehtoja pankki tekee rahasiirron automaattisesti kuukausittain. K arhua ei pidä nylkeä ennen kuin se on kaadettu. IPU kutsuu nyt kaikkia 3. Itsenäisyyspuolue, lähettää ns. e-laskun jäseniään ja ystäviään aloittamaan kuukausittaisten tukimaksujen maksamisen maksaa laskun nettipankkinsa avulla. sähköisessä muodossa maksajalle, joka sitten Itsenäisyyspuolueen keräystilille: Kummi antaa itse nettipankissaan mää- 11 Aloita heti Koska hyvätkin asiat pakkaavat kiireisessä maailmassa unohtumaan, niin ryhdy toimeen heti ja tee tämän kuukauden lahjoituksesi välittömästi. Aloitetaan siis heti ja etsitään ainakin yksi toinen henkilö tai yhteisö, joka lähtee kummiksi. Ja tämä etsii taasen uuden kummin, jne. Itsenäisyyspuolueella on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa 2020/2011/2056. Kiitos tuestasi!

12 Yhteiskunta murroksessa Espanjassa on pitkään jatkuneiden vaikeuksien seurauksena tapahtumassa uskomattoman nopea aatteellinen vallankumous. Vain 10 kuukautta sitten perustettu Podemos on siirtynyt kannatusmittausten kärkeen, austerity-politiikkaa toteuttaneen Mariano Rajoy n Populistipuolueen kannatuksen romahdettua. Myös Sosialistipuolue on menettänyt kannatustaan tuntuvasti. Espanjalaiset ovat siis kriisin myötä havainneet, että on korkea aika haudata perinteinen poliittisen kentän jako vasemmistoon ja oikeistoon, sekä niiden rinnalla toimiviin yhden asian liikkeisiin, joiden painostus johtaa päätöksenteossa vain toinen toistaan laihempiin kompromisseihin, kenenkään vaivautumatta miettimään kansakunnan kokonaisetua. Keskiössä on vain oman vaikutusvallan säilyttäminen. Suomessa perinteinen poliittinen kenttä on jakautunut jokseenkin samalla tavalla, mikä teollistumisen aikakaudella olikin nopean teknisen evoluution aikana perusteltu ratkaisu. Nykyisyys ja varsinkin tulevaisuus poikkeaa niin suuresti edellisen vuosisatamme normeista, ettei perusteltuja syitä vanhojen ja yhä elinkelvottomammiksi osoittautuvien puoluerakenteiden säilyttämiseen enää kyetä löytämään vähänkään kriittisemmän tarkastelun jälkeen. Protestit ovat ympäri Eurooppaa näkyneet viime vuosina populistipuolueiden nousuna, mutta ne alkavat sortua yksi toisensa jälkeen, koska niissä on vain kyse soluttautumisesta valtarakenteisiin ilman mitään visiota siitä, miten rakenteita pitäisi muuttaa toimivan ja kansanvaltaisen järjestelmän aikaansaamiseksi. Siksi niiden taustalta nousee nopeasti rationaaliseen ajatteluun ja suunnitelmalliseen toteutukseen perustuvia ryhmittymiä, jotka kykenevät sysäämään syrjään olemattomat nyanssierot ja sulautumaan yleiseen etuun tähtääväksi kansanliikkeeksi. Kun periaatteet on helppo hyväksyä, voidaan visiota ja strategiaa kirkastaa matkan varrella, jotta lastentaudit saadaan karistettua historian opetusten valossa. Suomessa kaikkien pärjäämisen etusijalle asettava kansanliike (Itsenäisyyspuolue) on elää kituuttanut koko EU-jäsenyyden ajan, koska sen kantavat voimat ovat nähneet alusta saakka, ettei vapaakaupan ja totalitarismin periaatteita sekoittavan EU-byrokratian avulla saavuteta kestävää yhteiskuntarakennetta. Ennemminkin kyseessä on poliittisen ja taloudellisen eliitin projekti, jossa seurataan suurella mielenkiinnolla, miten paljon bulimia-potilaan eteen voi kantaa ruokaa ennen kuin se halkeaa omaan turpoamiseensa. Ainakin toistaiseksi se on kyennyt ahmimaan kaiken eteensä kannetun ja pyytää koko ajan lisää ja parempaa, siitäkin huolimatta, että jo kymmenet miljoonat omasta väestä jäävät lähes osattomiksi tai kokonaan ilman. Miksi Suomessa sitten kaikkien yhteisiä etuja ajava kansanliike ei ole päässyt vielä vastaavaan nosteeseen? Syy on hyvin yksinkertainen. Meillä ei toistaiseksi riittävän monella ole mennyt riittävän huonosti, vaikka huonosti pärjäävien määrä on jo todellisuudessa sietämätön. Heidät on saatettu tuntemaan aiheetonta häpeää kyvyttömyydestään menestyä pohjatonta ahneutta tai ehdotonta alistumista edellyttävien markkinoiden ja viranomaisten puristuksessa ja asetettu julmuudella holhoavan ikeen alle, jotta eivät sieltä koskaan nousisikaan. Toimien vaikuttavuus on ollut lähes yksinomaan negatiivinen, joten kyse on ollut vain poliittisesta kasvojen pesusta, joka kaiken lisäksi on rahoitettu kestämättömällä velkaantumisella. Myös työpaikkansa toistaiseksi säilyttämään onnistuneiden parissa tiedostetaan se valtava paine, jossa lähes jokainen kokee riittämättömyyden tunteita omissa tehtävissään. Tiedostaminen saa kasvot viimeistään siinä vaiheessa, kun säästötoimet vievät sen oman työpaikan alta. Emme voi odottaa edes sosiaaliturvamme rahoituspohjan kestävän enää pitkään, koska työttömyysturvarahasto joutuu jo tänä vuonna ottamaan lainaa 600 miljoonaa selvitäkseen velvoitteistaan, ja työttömyyttä lisäävät säästötoimet ovat vasta alkutekijöissään julkisen sektorin osalta. Yksityisellä ne jatkuvat säälimättä, koska kulutuksen kasvua ei ole odotettavissa mistään suunnasta, hetkellisiä ja tilapäisiä valopilkkuja lukuun ottamatta. Suomalaisten on syytä jo tässä vaiheessa sisäistää, ettei muutosta tee minkään poliittisen puolueen johto tai edustajat. Muutos tapahtuu vain silloin, kun kansalaiset liittyvät sankoin joukoin omaa asiaansa ajavaan liikkeeseen ja alkavat kysyä: Mitä minä voisin tehdä yhteisen asiamme puolesta? Tekijöiden joukosta löytyy kyllä aivan varmasti riittävän pätevät edustajat ajamaan poliittisesti tarvittavaa muutosta, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta, ellei taustalla jokainen kanna edes piskuista osaa tarvittavasta työpanoksesta riittävän julkisuuden ja vaikuttavuuden eteen. Valitettavasti kaikki työ on tehtävä talkoilla, koska eduskuntapuolueet ovat onnistuneet suhmuroimaan kymmeniin miljooniin nousevat puoluetuet pelkästään oman asemansa pönkittämiseen. RAYn ja Veikkauksen voittovaroista jaetaan puolestaan miljoonia puolueiden propagandistisille nuorisojärjestöille, jotta poliittisista broilerikasvattamoista saadaan uusia sukupolvia valvomaan saavutettujen etujen pysyvyyttä harvoille ja valituille. on julkistanut poliittisessa kentässämme IPU täysin poikkeuksellisen ohjelman. Kevään vaaleihin mennessä lienee jokaiselle selvää, että perinteisen puoluekentän eltaantuneet aatokset eivät kestä tämän päivän realiteetteja. Jytky puolestaan jatkaa sulamistaan, koska sen väärinkäyttöön pettyneet äänestäjät tulevat hylkäämään sankoin joukoin populistipuolueensa, jonka johto on jo näyttävin elkein liittoutunut austerityn koventamiseen tähtäävien puolueiden kanssa. Paavinuskoinen Soini opetuslapsineen ei ymmärrä, että suomalaisia johdetaan edestä, eikä ylhäältä. ssa mahtuu toimimaan IPUniin takaa kuin edestä. Tule mukaan, niin katsotaan millaisiin työsaappaisiin olet itse valmis. Yhteisen tulevaisuutemme vuoksi tehtävässä työssä jokainen tehtävä on aivan yhtä tärkeä. Työn tuloksia voidaan jakaa kaikille vasta sitten kun ne on ensin saavutettu, eikä etukäteen omalle kaveripiirille, kuten poliittisessa kulttuurissamme on tullut tavaksi. Suomessa voidaan saavuttaa ensi kevään vaaleissa podemokset. Se ei kuitenkaan riipu minusta tai meistä, vaan juuri sinusta. Voimme kyllä tarjota valmisteltua pohjaa ja välineitä oman tulevaisuutesi rakentamiseen, mutta ilman yhteisiä ponnistuksia niitä ei saada käyttöön. Timo Isosaari, Nokia IPU:n vaalipäällikkö Ratkaisun hetket Eduskuntavaalit 2015 Hyvät lukijat. Hetki on koittanut. Eduskuntavaalit on todellinen kulminaatiopiste Suomen historiassa. Nyt emme ole tienristeyksessä vaan liittymän kohdalla jonka valitsemalla voimme turvata ja kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Jokainen matka, pitkäkin, alkaa ensimmäisellä askeleella. On tiedettävä määränpää ja pidettävä tavoitteet kristallin kirkkaina. Itsenäisyyspuolueen tavoitteet perustuvat kahdelle periaatteelle. Suomen itsenäisyyden palauttamiselle ja Suomen kansan hyvinvoinnin turvaamiselle. Olemme ratkaisevan valinnan edessä. Suomen on herättävä. Kansalle on ollut turhauttavaa äänestää muutoksen puolesta mitä ei ole tullut. Silti muutosta on vaadittava, entistäkin kovemmin ja määrätietoisemmin. Ei pidä toimia yksin vaan on hakeuduttava muitten samanmielisten luo. Luotava ryhmä, kasvattaa se niin suureksi, että sitä ei voida sivuuttaa. Kallisarvoisin asia tässä maassa on sen kansa - siis Suomessa asuvat Suomen kansalaiset. Suomen kansan hyvinvoinnin takia on taisteltava ja tehtävä työtä väsymättä, rohkeasti, uskoaan menettämättä. Muuten kohtalonamme on olla kuin riutuva liesi, jossa kansamme liekki hiljaa hiipuu ja lopulta sammuu. Suomen kansan on autettava itse itseään. Jokaisen on tehtävä osansa, niin rikkaan kuin köyhän. Jokaisen on ymmärrettävä ja sisäistettävä, että jossain on joku jolla on asiat vielä huonommin ja häntä minä haluan tukea ja auttaa. Ei yksin, vaan yhdessä. Joudunko uhraamaan paljonkin?? Antaminen on parasta saamista eikä ole hienompaa kuin antaa yhteisölle. Silloin voi kävellä ansaitusti selkä suorana ryhdikkäästi ja nauttia muitten ihmisten ihailua ja kunnioitusta. Pelastus ei kuitenkaan tipahda taivaalta syliimme. Se täytyy rakentaa kansan syvistä riveistä. Nykyihminen ei valitettavasti aina ajattele muuta kuin itseään ja korkeintaan lähiomaisiaan. Aina ei ollut näin. Olemme saaneet tuntea nahoissamme mitä tällainen pimeässä harhailu aiheuttaa yhteiskunnassamme. On tehtävä täyskäännös umpikujasta ja palattava oikealle tielle. Yhteistyön ja yhteisöllisyyden pariin. Kun pidämme näistä periaatteista kiinni niin mikään ei voi niitä pois meiltä ottaa. Itsenäisyyspuolue ei nojaa val heeseen eikä harhauttamiseen. Se nojaa Suomen kansaan. Vain jos kansa haluaa nousta kovan työn, päättäväisyyden, kestävyyden ja periksiantamattomuuden avulla voimme tehdä saman minkä isämme ja äitimme sekä sukupolvet ennen heitä tekivät, rakentaa kukoistavan hyvinvoinnin niin itsellemme, kuin tuleville sukupolville Jarmo Nevalainen IPU:n varapuheenjohtaja 12

Omalla rahalla tulevaisuuteen

Omalla rahalla tulevaisuuteen Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2015 luonnos Omalla rahalla tulevaisuuteen 1.Suomi tarvitsee oman rahan ja päätösvallan. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta. 2.Kansanvalta harvojen vallan tilalle.

Lisätiedot

IPUN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2015

IPUN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2015 IPUN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2015 Omalla rahalla tulevaisuuteen 1. Suomi tarvitsee oman rahan ja päätösvallan. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta. 2. Kansanvalta harvojen vallan tilalle. Sitovat kansanäänestykset

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen 2012 27.10.2011 Kataisen hallituksen teot Leikkaa suomalaisesta työstä sekä julkisella että yksityisellä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Matti Alahuhta, EK:n puheenjohtaja 1.1.2015 alkaen Puhe Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston kokouksessa 25.11.2014

Matti Alahuhta, EK:n puheenjohtaja 1.1.2015 alkaen Puhe Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston kokouksessa 25.11.2014 Matti Alahuhta, EK:n puheenjohtaja 1.1.2015 alkaen Puhe Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajiston kokouksessa 25.11.2014 Hyvät ystävät, Teille ei ole mikään uutinen se, että elämme vaikeinta vaihetta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot