TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1(8) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOOHJEET VUODELLE 2019 Valtuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion kokouksessaan Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin Täytäntöönpanoohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskuksen johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä.

3 2(8) Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 9. luvun 50 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali ja terveystoimessa opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu ja sivistystoimessa ruoka ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

4 3(8) Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso. Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Käyttösuunnitelmien numeroosat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 2019 koskevat kuukausibudjetit mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammielokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpideesitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Kaupunginhallituksen määräämät toimivaltuudet Valkeakosken kaupungin hallintosäännön nojalla vahvistetaan viranhaltijoiden ja lautakuntien ratkaisuoikeuksien euromäärät seuraavasti: Rakennushankkeet Kukin rakennushanke käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Euromääräiset toimivaltuudet ovat hankekohtaisia Teknisellä johtajalla on oikeus päättää rakentamistavasta, urakoitsijan

5 4(8) valinnasta ja työn aloittamisesta, jos hankkeen kustannusarvio on enintään euroa Teknisellä johtajalla on oikeus päättää lisä ja muutostöistä edellyttäen, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha riittää. Hankinnat Hallintokeskus Hallintokeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tietohallintojohtaja Tulosyksikön johtaja Sosiaali ja terveyskeskus Palvelukeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja Koulutus ja hyvinvointikeskus Palvelukeskuksen johtaja Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka Tekninen keskus Palvelukeskuksen johtaja Rakennuttajainsinööri Tulosalueen johtaja Tulosyksikön johtaja Liikuntapaikkamestari, kunnossapitopäällikkö, rakennuspäällikkö, huoltomestari, siivoustyönjohtaja, euroon saakka euroon saakka euroon saakka euroon saakka suunnitteluinsinööri, maisemasuunnittelija, metsäinsinööri, puistopuutarhuri, käyttöinsinööri euroon saakka Hankintoja tehtäessä tulee ottaa huomioon hankintoja koskeva lainsäädäntö, hallintosääntö, kaupunginhallituksen antamat talous ja hankintaohjeet sekä tarkoitukseen käytettävissä olevat määrärahat. Mikäli edellä mainittu vakanssi on työsopimussuhteinen, on kyseisellä vakanssilla olevalla henkilöllä velvoite valmistella hankintaasia ja siirtää se ylöspäin seuraavalle virassa olevalle päätettäväksi. Varsinaisen hankintapäätöksen voi tehdä vain virkasuhteinen henkilö. Poikkeuksena edellä mainittuihin hankintarajoihin sosiaali ja perhepalvelujen sosiaalityöntekijöillä ja tiiminvetäjänä toimivalla sosiaaliohjaajalla on oikeus päättää lastensuojelulain, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisista yksilöä koskevista palveluhankinnoista, sopimuksista ja sitoumuksista. Sosiaali ja terveyslautakunta antaa em. hankintoja sopimuksia ja sitoumuksia koskien tarkemmat ohjeet menettely ja toimintatavoista.

6 5(8) Irtaimen omaisuuden myynti ja muu luovutus Hallintokeskuksen johtaja ja palvelukeskusten johtajat päättävät irtaimiston myymisestä tai muusta luovutuksesta enintään euroon saakka (= arvioitu irtaimen omaisuuden käypä hinta). Kiinteän omaisuuden myynti ja muu luovutus Oikeutetaan tonttiinsinööri luovuttamaan omakotitontteja sekä muita kaupunginhallituksen varaamia tontteja kaupunginhallituksen päättämien hinnoittelu ja luovutusehtojen mukaisesti. Sopimukset ja sitoumukset Sopimuksissa ja sitoumuksissa noudatetaan samoja rajoja kuin hankinnoissa. Vahingonkorvauksen myöntäminen Hallintokeskuksen ja palvelukeskuksen johtajalla on oikeus päättää enintään euron suuruisen vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kaupunki on katsottava korvausvelvolliseksi. Kaupunginhallitus päättää tätä suuremman vahingonkorvauksen myöntämisestä. Maksulykkäyksen myöntäminen Talous ja kehittämisjohtajalla on oikeus päättää maksulykkäyksen myöntämisestä ja maksusuunnitelman laatimisesta enintään euroon ja 12 kuukauden maksuaikaan saakka. Kaupunginhallitus päättää lykkäyksestä tätä suuremman summan tai pidemmän maksuajan tapauksissa. 6 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset hyväksytyssä talousohjeessa. Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista

7 6(8) Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 7 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 2002 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin.

8 7(8) Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL tai MYELvakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YELtodistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YELtodistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YELvakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YELvakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YELvakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YELvakuutuksen voimassaolo ei selviä ytjrekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YELvakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 8 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 2019 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitäjä Sari Paijalle.

9

10 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asuminen ja kaavoitus 15 2 HENKILÖSTÖ 18 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 27 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali ja terveyslautakunta Koulutus ja hyvinvointilautakunta Tekninen lautakunta 74 5 TULOSLASKELMAOSA 86 6 INVESTOINTIOSA 92 7 RAHOITUSOSA 95 8 KONSERNITAVOITTEET 98 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi ja henkilökuntaluettelo 103 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 110 Valkeakosken kaupunkistrategia 117

11 1 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa v työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste nousee 73 prosenttiin v Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät jo viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi ja kulutuskysyntä. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin v sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena, minkä johdosta inflaatio kiihtyy maltillisesti. Kansantalouden kehitys 2016* 2017* 2018** 2019** BKT:n arvo, mrd. euroa 216,1 223,8 234,2 242,4 BKT, määrän muutos, % 2,5 2,8 3,0 1,7 Työttömyysaste, % 8,8 8,6 7,4 6,9 Työllisyysaste, % 68,7 69,6 71,7 72,4 Kuluttajahintaindeksi, muutos% 0,4 0,7 1,1 1,4 Pitkä korko, 10 v, % 0,4 0,6 0,8 1,2 Lähde: Valtion talousarvioesitys v Kuntatalous Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,5 mrd. euroa v Valtionavut alenevat vuodelle 2018 budjetoidusta n. 3 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,5 mrd. euroa, mikä on n. 1 % vuodelle 2018 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävin on valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta yli 200 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja, että valtionosuutta. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys kasvaa. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 254 milj. euroa heikentävä v Kuntatalouteen vaikuttavat v merkittävästi myös muut

12 2 tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on kansantalouden tilinpidon mukaan v alijäämäinen, alijäämän kuitenkin pienentyessä vuoden 2018 tasosta. Hallituksen vuoteen 2019 asettama sektorikohtainen rahoitusasematavoite saavutetaan. 1.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Tuloveroperusteisiin tehdään v hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 154 milj. eurolla v Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla v Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla v Valtion ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla v Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja n. 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Yhteisövero Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa v n. 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jakoosuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v (milj. euroa) Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus 154 Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13 Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen 3 Työasuntovähennyksen korottaminen 2 Työtulovähennyksen korottaminen 19 Perusvähennyksen korottaminen 54 Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen 4 Yhteensä 223

13 3 Valtionavut Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan n milj. euroa, joka on 86 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Eniten valtionosuutta vähentää valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus koskien vuotta Kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 213,4 milj. euroa. Valtionosuutta vähentävät lisäksi mm. hallitusohjelman mukaiset esitykset kuntien tehtävien vähentämisestä: erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, vanhuspalveluiden laatusuositus, omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö kuntien menoissa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Nämä kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 32,8 milj. euroa verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Lisäksi kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuudenvähennys kasvaa 29,5 milj. eurolla vuoden 2018 talousarviosta. Valtionosuutta vähentää myös 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuodelle Julkisen talouden suunnitelman mukaista 10 milj. euron siirtoa kriisikuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ei esitetä, koska vuodelle 2019 ei ole tulossa yhtään kuntaliitosta. Valtionosuudesta on tarkoitus käyttää 10 milj. euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan kustannustenjaon tarkistuksesta johtuva kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen ylimääräinen leikkaus koskien v kompensoidaan kunnille v Samassa yhteydessä kompensoidaan myös vuosien ylimääräinen lomarahaleikkaus. Yhteensä kompensaatio on siten 237 milj. euroa. Valtionosuutta lisäävät suhteessa vuoden 2018 talousarvioon muun muassa kuntien verotulomenetysten kompensaatio 223 milj. eurolla, asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 25,2 milj. eurolla sekä 15 milj. euron lisäys lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun ja 1 milj. euron lisäys vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Valtionosuusprosentti vuodelle 2019 on 25,37 %. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ehdotetaan 40 milj. euron lisämääräraha v Pitkäaikaistyöttömien määräaikaista eläketukea jatketaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin valinnanvapauspilotteihin 100 milj. euron valtuus. Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia v Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Uusi lukiolaki tulee voimaan Lain tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu. Vuonna 2019 lukiolain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Lisäksi uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Valtionosuus uudistuksen kustannuksista on 100 %.

14 4 Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v Liikkuva opiskelu toimintaan ehdotetaan 2,8 milj. euroa v Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. eurolla v Ammattikorkeakoulujen TKItoiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa v Hallitusohjelman mukaisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuodelle Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v Valtionosuusindeksin jäädytys ja kustannustenjaon tarkistus ovat merkittävimmät kuntataloutta heikentävät valtion toimenpiteet. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon alueellisen järjestämisen tehostaminen ja omais ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 29 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion ja kuntatalouden kesken. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu Omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuuden vähennys koskien v Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, kuntien rahoitusosuudenkorjaus koskien v Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos VM yhteensä

15 5 Menot Tulot Netto Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä ja oppisopimuskoulutuksessa Lukiokoulutuksen uudistaminen 0,4 0,4 0 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistäminen Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Kerhotoiminnan tukeminen Uuden lukiolain toimeenpano ja lukiokoulutuksen laadun kehittäminen Liikkuva koulutoiminnan laajentaminen Liikkuva opiskelu toimintaan 2,5 2,5 0 A1kielen varhentaminen perusopetuksessa 0,3 0,3 0,3 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen OKM yhteensä Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi, palvelusetelikokeilu Kärkihanke 2: Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kärkihanke 3: Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Kärkihanke 5: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit KoulutusEVOkorvaukset Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut Valinnanvapauden pilottihankkeet STM yhteensä Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Seutukaupungeille alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu Pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset, pakolaiskiintiön nostaminen v TEM yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (154 milj

16 6 Menot Tulot Netto euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Verotuksesta tehtävien vähennysten korottaminen (80 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen (+13 milj. euroa) Työasuntovähennyksen korottaminen (2 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä Kustannustenjaon tarkistus VM OKM Kustannustenjaon tarkistus yhteensä Indeksijäädytykset Valtionosuusindeksin jäädytys VM OKM KELindeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista Vaikutus kuntien verotuloihin Indeksijäädytykset yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukon luvut eivät sisällä hallinnonalojen välisiä määrärahasiirtoja. Valtion toimenpiteiden vaikutuksiksi ei ole luettu kuntien hakemien valtionavustusten omarahoitusosuutta. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2019

17 7 1.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennuste koko maassa laskee merkittävästi verrattuna vuoden 2018 talousarviossa käytettyyn Kuntaliiton veroennusteeseen. Syitä alentuneeseen maksuunpantavaan veroon löytyy Verohallinnon tiedon mukaan osittain ansiotuloissa sekä osittain työtulovähennyksissä. Työtulovähennys on suoraan verosta tehtävä vähennys, joten se laskee maksunpantavaa veroa saman verran. Lisäksi verotettavaa tuloa alentavat palkansaajien kiky sopimuksen myötä kohonneet eläke ja työttömyysvakuutusmaksut. Verotuloarvion laskun taustalla näyttäisi olevan jossain määrin epäonnistunut julkisen sektorin lomarahaleikkauksen sekä työtuloon liittyvien vähennysten vaikutusarviointi. Valkeakosken kaupungin tulos vuonna 2018 painuu jo em. verotulokorjauksen ja erikoissairaanhoidon kustannusten voimakkaan kasvun vuoksi reilusti alijäämäiseksi. Lisäksi kustannusten kasvua on muillakin sosiaali ja terveystoimen tehtäväalueilla sekä teknisessä toimessa. Lopullinen tieto kuntakohtaisesta verotulovähennyksestä saadaan marraskuussa 2019; tämän hetken arvio vuoden 2018 alijäämästä on 3 4 miljoonaa euroa. Alijäämä joudutaan kattamaan lainan otolla. Lainakannan yhä kasvaessa taloudellinen liikkumavara heikkenee. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, rakenteellinen työttömyys sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Jotta tulorahoituksen osuutta investointien kattamisessa voidaan pitää riittävänä, tulee kunnan vuosikatteen vastata pitkän aikavälin keskimääräistä investointitasoa. Tämä ehto ei tule täyttymään ilman merkittäviä tulosparannuksia tulevina vuosina. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet alentavat henkilöstökustannuksia vielä vuonna 2019, mutta niiden vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Sopimus aiheuttaa myös merkittävää alenemista verotuloissa. Toimintakate heikkenee vuoden 2018 talousarviosta vuoden 2019 talousarvioon 4,0 %. Toimintakulut kasvavat 3,5 % ja toimintatuotot 2,6 %. Suurin osa kustannusten kasvusta tulee erikoissairaanhoidon palveluiden ostosta sekä henkilöstökuluista. Kokonaisuutena palkkakustannukset lähtevät em. kiky vaikutuksista huolimatta nousuun vuonna Henkilöstökuluja nostaa vuosille tehdyt palkkaratkaisut sekä kilpailukykysopimukseen sisältyvän lomarahaleikkauksen poistuminen vuoden 2020 kesällä koska vuoden 2020 lomaraha kertyy 75 prosenttisesti vuoden 2019 aikana, tulee vastaava osuus kustannuksesta kirjata jo vuodelle Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Pirkanmaan Portin markkinointi on elinkeinopalveluiden tärkein kohde alkavalla suunnittelukaudella. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on puolestaan pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Positiivista viestiä kaupungin kasvumahdollisuuksista antavat useat jo käynnistyneet ja käynnistymässä olevat kerrostalohankkeet. Investointitahti on kova: vuosina valmistuvat mm. teknisen keskuksen varikko, uusi vesiasema ja Roukon yhtenäiskoulu. Vapaaaikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Suunnittelukauden keskimääräiset investoinnit asettuvat n euron vuositasolle.

18 8 Investointeja toteutetaan jo nyt myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat EteläPirkanmaan yhteinen akuuttiosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 2021 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 2020 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle Kesäkuussa 2018 annettiin pääministerin ilmoitus maakunta sekä sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä. Eduskunta päättää maakunta ja soteuudistuksen etenemisestä syyskaudella Tarkoitus on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille Edellä mainittua muutosta ei ole talousarviovalmistelussa huomioitu, koska uudistuksen toteutumiseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote ja maakuntauudistuksen yhteydessä: Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v lähtien. Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % yksikköä. Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (VM:n muutoslaskelman 5/2018 mukaan 72 % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia. Sote siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. Em. valtionosuuden määräytymistekijää esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi eli muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ja se ei muutu jälkikäteen. Kuntien tekemät päätökset sote menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Uudistuksen voimaantulon myöhentämisen seurauksena laskelmissa käytetään vuosien 2019 ja 2020 tietoja siirtyvistä sote kustannuksista. Käytännössä muutosrajoitin toimii siten, että kunnan lisätessä sote kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan sen valtionosuus kasvaa.

19 9 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2017 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 18/ Toimintatuotot (+) , Toimintakulut () , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys() tai vähennys (+) , Varausten muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2019 muutos TS TS 2018 TA 2018/ muutokset* 2019 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/) , Tulorahoituksen korjauserät (+/) , Investointien rahavirta , Investointimenot () , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta , * Rahoituslaskelmassa v vuosikate, investoinnit ja lainojen lisäys on arvioitu oletetun toteutuman mukaisesti

20 10 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 2017 TA Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,87 19,91 19,91 19,91 19,91 Ero tavoiteprosentiin 0,00 0,00 0,50 0,50 0,50 Erotus keskiarvosta 0,12 0,16 0,34 0,34 0,34 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 2017 TA ,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0,10 0,20 TP 2017 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 2017 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Vuosikatetavoite TP 2017 TA TP 2017 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 2017 TA Lainakanta euroa/as Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatav. ilman lunastuspo eur Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 2017 TA Lainakanta euroa/as TP 2017 TA Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

21 11 Tilikauden ylijäämä TP 2017 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 2017 TA Tilikauden ylijäämä TP 2017 TA Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 2017 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk TP 2017 TA TP 2017 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 2017 TA Omavaraisuusaste %, arvio 59,0 55,2 55,0 55,6 58,1 Omavaraisuusaste %, tavoite 70,0 70,0 70,0 70,0 70, Ero tavoitteeseen 11,0 14,8 15,0 14,4 11,9 80,0 75,0 70,0 65,0 Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 TP 2017 TA ,0 55,0 2,0 3,0 4,0 50,0 TP 2017 TA ,0 6,0 Ero tavoitteeseen

22 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos % Muutos abs ,9 0,7 0,2 0,2 0,8 0,1 1,0 0,3 0,9 0,7 0, Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 2017 lopusta syyskuun loppuun 2018 väestö on lisääntynyt 59 asukkaalla. Asukasluku syyskuun lopussa 2018 on Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 2015 % 2020 % 2030 % 2040 % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski % Etelä Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % ,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 10,3 8, ,5 12,2 12,0 12,4 13,6 13,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 11,6 10,3 10,8 13,1 14,3 15,2 10,0 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9, ,5 11,6 13,9 11,6 15,4 12,2 13,2 11,5 8,8 8, ,3 8,1 8,4 8,8 6,3 * syyskuu

23 13 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut (sis. mm. kehitysvammaisten työtoiminnan ja nuorten Starttipajan toiminnan) menot tulot netto Yhteensä menot tulot netto ESR hankkeet (nettoosuudet) Varjoista Arkeen 5 Työelämäosallisuushanke SOKU Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (nettoosuudet) Ura Silta Työtie Väli Ovi Vaateri

24 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntaa koskeva lainsäädäntö (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Kuntalaki 410/2015, Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 ja Liikuntalaki 390/2015) edellyttää, että kunta edistää ja tukee asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Valkeakosken Hyvinvointikertomus on julkinen, lakisääteinen asiakirja, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyvinvointikertomukseen on koottu tietoa väestön elinoloista, palveluista, haasteista ja yhteistyökumppaneista hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelua, seurantaa ja arviointia varten. Valkeakosken kaupunginhallituksen päätöksen ( ) mukaan kunnassa eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisiä kunnan tehtäviä ja hyvinvointityön johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Hyvinvointikoordinaattori vastaa hyvinvointiraportin kokonaisvalmistelusta ja hän voi kutsua koolle epävirallisia työryhmiä eri hyvinvoinnin teemojen ympärillä. Valkeakosken uuden kaupunkistrategian mukaan (KV ) kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö. Yksi strategisista päämääristä on, että koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoivan yhteisön tavoite toteutuu toimenpiteiden kautta. Näitä ovat mm. terveys ja hyvinvointinäkökulmien kytkeminen tiivisti johtamisjärjestelmään (TEAviisari), nuorten päihdehoidon toiminnan mallintaminen ja käyttöönotto, neuvola ja varhaiskasvatusikäisten varhaisen tuen toiminnan mallintaminen ja käyttöönotto, toisen asteen tutkintojen suorittamisen tukeminen sekä hyvinvointipuistokokonaisuuden kehittäminen ja vahvistaminen. Kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet toteutetaan talousarviotavoitteiden ja suunnittelukauden toimenpiteiden kautta. Näin koko Valkeakosken kaupunki edistää yhdessä asukkaidensa ja yritystensä hyvinvointia ja menestytä kestävällä tavalla, mahdollistajana ja osana paikallista yhteisöä ja yhteistyöverkostoa. (Kaupunkistrategia 2021). Kuntia kannustetaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen myös rahallisesti. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan vuoden 2020 alusta kuntien valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa, HYTEkerroin. Kertoimella tuetaan kuntien aktiivista toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kerroin perustuu kunnan toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaaviin indikaattoreihin peruskoulutuksen, liikunnan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen alueilla.

25 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 2017 lopussa asuntoa, joista 41,7 % (4 699) oli erillisissä pientaloissa, 10,3 % (1158 asuntoa) rivitaloissa, 46,1 % (5192 asuntoa) kerrostaloissa ja 1,9 % (219 asuntoa) muissa rakennuksissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 36,9 % 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,4 % ja 4h + k tai suurempia asuntoja 37,5 %. Valkeakoskella asui vuoden 2017 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 2017 lopussa oli 42, 8%, kahden henkilön 33,6 %, 34 henkilön 19,2 % ja 5 tai useamman henkilön 4,4 %. Erillispientaloissa asuvista asuntokunnista 32,5 %:ssa vanhimman ikä on yli 65 vuotta (1431 asuntokuntaa). Vuonna 2017 valmistui 26 pientaloa (26 asuntoa), rivitaloja valmistui 1 (4 asuntoa) ja kerrostaloja ei valmistunut yhtään. Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot * 1 Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot * 4 Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokraasuntotilanne ja vuokrataso * Sointulan Kehitysvammaisten 3 ryhmäkotia, joissa yhteensä 15 asuntoa Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 863 asuntoa ja 8 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä saapuneita uusia vuokraasuntohakemuksia oli 181 kpl. Vuokrasopimuksia tehtiin 135 kpl. Vuokraasuntojen alin peritty vuokra v.2018 on 8,81 /asm2/kk ja korkein 12,64 /asm2/kk. Keskivuokra on 10,62 /asm2/kk. Valkeakosken Asunnot Oy:n vuokraasuntojen käyttöasteeseen vaikuttavat 2017 Sointulan tornittalojen peruskorjaus. Toimenpiteet ajoittuvat vuosille ja peruskorjaus etenee talo kerrallaan. Asukkaille osoitetaan väliaikaisasunnot remontin ajaksi. Remonttien jälkeen vuokratasoa tarkastellaan vastaamaan asuntojen teknistä kuntoa. Talot ovat vapautuneet aravalain mukaisista käyttö ja luovutusrajoituksista. Apiankadun varrelle käynnistetään uuden vuokratalon rakentamistoimenpiteet v aikana.

26 16 Valkeakosken kaupungilla oli kpl vuokrattavaa asuntoa. Asuntojen alin vuokra on 5,79 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 11,14 /asm 2 /kk. TohkaSäätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Aluesairaalan läheisyydessä on tehostetun palveluasumisen yksiköt, 126 paikkainen, Wäinämöinen sekä 60 paikkainen Kantele. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskustaalueelle rakennetaan myös vuokraasuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 22**) 18***) 19***) 24****) Rivitalo Kerrostalo Työpaikkarakentaminen *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina ****) lisäksi myyty 6 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 2017 varattiin 59 kpl omakotitontteja. Vuonna 2018 on lisäksi mennessä varattu 13 tonttia. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 130 lähialueet. Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan osayleiskaava sekä keskustan osayleiskaava. Pohjoisen suunnan osayleiskaava alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän osayleiskaavan päivittämisen.

27 17 Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/2018) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän osayleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö kehityskuvavaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2020 Keskustan osayleiskaava osayleiskaavatyö kehityskuvavaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 2020 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/2018) Tavoitevuodet Apianlahden ranta kaavamuutos Tarkastelut aloitettu Kaavamuutos valmis hyväksyttäväksi 2019 Kanavanranta Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu Asemakaavaluonnos 2019 Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan eri kokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Keskustan kerrostalotuotannon mahdollisuudet turvataan yleiskaavalla, jossa tutkitaan keskustan tiivistymisalueet ja liikenteen ratkaisut sekä arvokas rakennettu ympäristö. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja Kanavanrannan asemakaavoitus alkaa keskustan osayleiskaavan rinnalla.

28 18 2 HENKILÖSTÖ Valtuusto on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosille Henkilöstöohjelma perustuu sen laadinta ja hyväksymisajankohtana (v. 2015) voimassa olleeseen kaupunkistrategiaan ja siihen sisältyneisiin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus. Henkilöstöohjelmassa katsottiin, että näiden arvojen on ohjattava myös henkilöstötyötä. Kaupungin henkilöstötyön painopisteiksi määriteltiin henkilöstön hyvinvoinnin, johtamisen ja esimiestyön sekä osaamisen ja ammattitaidon ylläpitäminen ja edistäminen. Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiesten toiminta, ilmapiiri työssä, työn hallinnan tunne sekä oma asenne. Työhyvinvointityössä painotetaan Kunta10 tutkimuksen tulosten hyödyntämistä. Kaupungin johtamisen ja esimiestyön tulee olla kaupungin strategian mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjesta sujuvaa ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoisella henkilöstöllä on tärkeä rooli. Osaaminen ja osaamisen varmistaminen niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin on keskeistä. Ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Osaamistarpeet on tunnettava ja niitä on ennakoitava, jotta palvelutarpeiden muutoksiin pystytään varautumaan ja vastaamaan. Henkilöstöohjelman toteuttamisesta on raportoitu henkilöstökertomuksissa. Henkilöstöohjelmassa asetetut konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet on valtaosin jo toteutettu. Uudessa kaupunkistrategiassa nostetaan arvojen sijasta esille toimintaperiaatteita, joihin sitoutuen koko henkilöstö työssään edistää kaupungin tavoitteiden toteutumista. Toimintaperiaatteet ovat: Toimimme niin kuin on yhteisesti sovittu. Palvelemme ja käyttäydymme kohteliaasti ja hoidamme asiakastilanteet loppuun saakka. Jaamme työyhteisölle osaamisemme ja tietomme Toimimme joustavasti rajat ylittäen. Pidämme huolta itsestämme ja työkavereista. Parannamme jatkuvasti toimintaamme ja meillä on lupa kokeilla uusia toimintatapoja. Toimimme aina taloudellisesti ja ymmärrämme talouden rajoitteet. Syksyllä 2018 on käynnistynyt kaupunkistrategian ja siihen sisältyvien toimintaperiaatteiden käsitteleminen palvelukeskuksissa eri yksiköiden työpaikkakokouksissa. Vakanssi ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus toimistopalvelusihteerin vakanssi (työsuhde) järjestelmätukihenkilön vakanssi (työsuhde) vastaavan maksuliikennesihteerin vakanssi (työsuhde) Koulutus ja hyvinvointikeskus toimistovirkailijan vakanssi (virka) lukion lehtorin vakanssi (virka) apulaisrehtorin vakanssi (työsuhde)

29 19 suunnittelijaopettajan vakanssi (työsuhde) tekstiilityön opettajan vakanssi (työsuhde) kudonnanohjaajan vakanssi (työsuhde) Sosiaali ja terveyskeskus sosiaaliohjaajan 20284, hoitajan (varahenkilö) 20482, terveydenhoitajan ja hoitajan työsuhteiset vakanssit, ilman kaupunginhallituksen uutta lakkauttamispäätöstä sen jälkeen kun valtuustolle lukien perustettaviksi esitetyt neljä asiakasohjaajan virkasuhteista vakanssia on täytetty toistaiseksi laitosapulaisen vakanssi (työsuhde) talous ja velkaneuvojan vakanssi (työsuhde) perhetyöntekijän vakanssi (työsuhde) ohjaajan vakanssi (työsuhde) o lakkautetaan ilman eri päätöstä, kun vakanssi vapautuu /sotela toimistovirkailijan vakanssi (virka) sosiaalityöntekijän vakanssi (virka) sosiaalityöntekijän vakanssi (virka) Tekninen keskus kaupunginpuutarhurin vakanssi (virka) Perustetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Koulutus ja hyvinvointikeskus ei perustettavia vakansseja Sosiaali ja terveyskeskus hoitajan vakanssi (työsuhde) neljä asiakasohjaajan vakanssia (virka) lastenvalvojan vakanssi (virka) kolme sosiaalityöntekijän vakanssia (virka) (kaksi lastensuojeluun, yksi aikuistyöhön) johtavan ohjaajan vakanssi (virka) vammaispalveluihin/sotela Tekninen keskus maisemasuunnittelijan vakanssi (työsuhde) Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus palkka ja kehittämissihteerin vakanssi muutetaan palkkasihteerin vakanssiksi (työsuhde) kirjaajan 10004, maksuliikennesihteerin 10030, toimistopalvelusihteerin 10049, toimistovirkailijan ja vakanssit muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde)

30 20 toimistonhoitajan ja taloushallintosihteerin vakanssit muutetaan toimistosihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistosihteerin vakanssi muutetaan henkilöstösihteerin vakanssiksi (työsuhde). Koulutus ja hyvinvointikeskus erityislastentarhanopettajan vakanssit muutetaan varhaiskasvatuksen erityisopettajan vakansseiksi (6 vakanssia) lastentarhanopettajan vakanssit muutetaan varhaiskasvatuksen opettajan vakansseiksi (67 vakanssia) päivähoitajan vakanssit (82 vakanssia) ja lastenhoitajan vakanssit (neljä vakanssia) muutetaan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan vakansseiksi toimistovirkailijan vakanssit 42004, 42005, 42006, 42007, 42008, 42009, 42010, 50011, 50013, 50035, ja muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistovirkailijan vakanssi muutetaan opistosihteerin vakanssiksi (työsuhde) perhepäivähoitajan vakanssit ja muutetaan avustajan vakansseiksi (työsuhde) musiikinopettajan vakanssi muutetaan suunnittelijaopettajan vakanssiksi (työsuhde). Sosiaali ja terveyskeskus toimistovirkailijan vakanssit 20006, 20009, 20010, 20020, 20229, 20232, 20366, 20379, 20446, ja osastonsihteerin vakanssi muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) hoitajan (varahenkilö) vakanssit 20356, 20487, 20546, 20557, 20564, 20565, 20570, 20571, 20572, 20573, 20574, 20575, 20580, 20582, 20583, ja muutetaan hoitajan vakansseiksi (työsuhde) hoitajan (varahenkilö) vakanssi ja hoitajan vakanssi muutetaan toiminnanohjaajan vakansseiksi (työsuhde) sairaanhoitajan vakanssi muutetaan hoitajan vakanssiksi (työsuhde). Tekninen keskus toimistovirkailijan vakanssit 70001, 70002, 70006, 70007, ja toimistokirjurin vakanssi muutetaan palvelusihteerin vakansseiksi (työsuhde) toimistovirkailija/suurtalouskokin vakanssi muutetaan palvelusihteeri/suurtalouskokin vakanssiksi (työsuhde) koneenkuljettajan vakanssi muutetaan kunnossapitotyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) kirvesmiehen vakanssi muutetaan kunnallistekniikan työntekijän vakanssiksi (työsuhde) siivoojan vakanssi muutetaan siivoojaruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) ruokapalvelunhoitajasiivoojan vakanssi muutetaan ruokapalvelutyöntekijäsiivoojan vakanssiksi (työsuhde). Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus 2018* Keskushallinto Sosiaali ja terveyskeskus 456,5 455,5 455,5 455,5 Koulutus ja hyvinvointikeskus 543,5 537,5 537,5 537,5 Tekninen keskus Yhteensä 1273,0 1263,0 1263,0 1263,0 * tilanne

31 21 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille on talousarviokirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina (vuosi 2019 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali ja terveyskeskus Koulutus ja hyvinvointikeskus Tekninen keskus Yhteensä Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kuntaalan virka ja työehtosopimukset ovat voimassa Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajaa. Sopimusten mukainen yleiskorotus (1,25 %) toteutettiin Vuonna 2019 toteutetaan seuraavat palkantarkistukset: paikallinen järjestelyerä , jonka kustannusvaikutus tehtäväkohtaisista palkoista laskettuna sopimusaloittain on Kvtes 1,2 %, Ovtes 0,9 %, Teknisten sopimus 0,9 % + 0,3 %:n keskitetty järjestelyerä, Lääkärisopimus 0,7 % ja Tuntipalkkaisten sopimus 1,2 %, 1,0 %:n yleiskorotus Aiemmalla sopimuskaudella kilpailukykysopimuksen mukaisesti päätettiin mm. julkisen sektorin lomarahojen leikkaamisesta vuosina ,, ja Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: sopimusten mukaiset palkantarkistukset, jatketaan henkilöstökustannusten kasvun hillitsemiseksi porkkanavapaa käytäntöä, kilpailukykysopimuksen mukainen henkilöstön lomarahan 30 %:n suuruinen leikkaus päättyy kesällä Koska vuoden 2020 lomarahasta 75 % kertyy vuoden 2019 aikana, on vastaava osuus kustannuksesta kirjattava vuodelle 2019 (jaksotuksen vaikutus euroa v. 2019) palkkaperusteisen eläkemaksuprosentin nousu, euromääräiset varhemaksut on poistettu Kevan ohjeen mukaan Vuonna 2019 kuntaalan ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan olevan 3,0 %.

32 22 Sairauspoissaolot Palvelukeskus/kalenteripv Tot 2017 Arvio 2018 Tavoite 2019 Tavoite 2020 Tavoite 2021 Keskushallinto Sosiaali ja terveyskeskus Koulutus ja hyvinvointikeskus Tekninen keskus Yhteensä Suunnitelmakaudella tavoitellaan henkilöstön sairauspoissaoloissa vähintään 5 %:n vähennystä vuosittain. Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannuserä. Sairauspoissaolojen kustannusten arvioinnin lähtökohdaksi voidaan ottaa esim. työpanoksen menetys. Työntekijän menetetyn työpanoksen kustannus on vähintään yhtä suuri kuin hänen palkkansa sivukuluineen. Kun työntekijä on tuottavampi kuin palkkansa, hänen työnsä tuottaa arvonlisäystä. Tätä arvonlisäystä ei kuitenkaan pystytä luotettavasti määrittelemään. (Rissanen, Kaseva: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM:n työsuojeluosaston julkaisu 2014). Usein yleisessä keskustelussa käytetään sairauspoissaolopäivän keskimääräisenä kustannuksena 350 euroa. Näin laskien asetetun tavoitteen mukainen sairauspoissaolojen väheneminen merkitsisi suunnittelukaudella kustannusten alenemista lähes kahdella miljoonalla eurolla. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kasvu yritetään vuoden 2019 aikana taittaa. Keskeinen keino on hyvä ja tiivis yhteistyö kaupungin henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Henkilöstön työterveyshuollon palvelutuottaja mahdollisesti vaihtuu vuoden vaihteessa. Henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamiseksi jo käytettäväksi hyväksyttyjä toimintamalleja selkiinnytetään ja niistä tiedotetaan koko henkilöstölle joulukuussa 2018 käyttöönotettavan intran avulla. Esimiesten kanssa kerrataan toimintamallit ja menettelyt erilaisissa poissaolotilanteissa. Esimiehiä myös kannustetaan keskustelemaan henkilöstön kanssa ja kertomaan työpaikoilla kaupungin käytännöistä niin, että menettelytavat ovat myös työntekijöille tuttuja. Erityisesti esimiehiä muistutetaan varhaisen tuen keskusteluista, joita suositellaan käytäväksi aikaisempaa herkemmin ja myös jo ennen kuin Populusjärjestelmä antaa ns. poissaolohälytyksen.

33 23 Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut Palkkaperusteinen eläkemaksu 18,15 18,15 18,15 Sosiaaliturvamaksu 0,75 0,75 0,75 Työttömyysvakuutusmaksut 2,05 2,05 2,05 Tapaturma ja muut vakuutusmaksut 0,40 0,40 0,40 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja tietyn prosenttimäärän työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi kunnat maksavat myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Palkkaperusteisten eläkemaksujen maksuprosessi uudistuu käyttöönotettavan tulorekisterin johdosta. Työnantaja pidättää edelleen työntekijän eläkemaksun palkanmaksun yhteydessä. Keva laskuttaa työnantajalta helmikuusta 2019 alkaen kuukausittain euromääräisen palkkaperusteisen eläkemaksun, joka perustuu työnantajan tulorekisteriin ilmoittamiin ansioihin. Koska palkkaperusteisten eläkemaksujen laskutus perustuu jatkossa tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin, se on kerralla lopullinen. Tammikuussa 2019 kaupunki kuitenkin vielä tilittää joulukuun 2018 palkoista maksettavat eläkemaksut. Samoin vuoden 2018 palkkaperusteiset eläkemaksut ja vuosiansiot täsmäytetään vielä keväällä Muutoksia on valmisteltu myös itse palkkaperusteiseen eläkemaksuun. Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuisi kaikille Kevan jäsenyhteisöille samansuuruisesta, nykyiset palkkaperusteiset eläkemaksut korvaavasta työansiopohjaisesta eläkemaksusta sekä jäsenyksikkökohtaisesti vaihtelevasta, nykyisen varhemaksun korvaavasta työkyvyttömyyseläkemaksusta. Palkkaperusteinen eläkemaksu olisi siis jatkossa yksityisalojen TyEljärjestelmän tapaan kokonaiseläkemaksu, jonka Keva laskuttaa kaupungilta. Laskutettavaksi tuleva määrä ei riipu siitä, paljonko työnantaja palkanmaksun yhteydessä pidättää työntekijän eläkemaksua. Palkkaperusteista eläkemaksuprosenttia on talousarviossa Kevan antaman budjetointiohjeen mukaisesti korotettu. Työkyvyttömyyseläkemaksun tarkoituksena on varhemaksun tapaan kannustaa työnatajaa panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja etsimään ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille. Koska euromääräinen varhemaksu poistuu, ei siihen talousarviossa enää ole varattu määrärahaa. Edellä todetut muutokset edellyttävät vielä Kevan valtuuskunnan hyväksyntää marraskuussa Eläkemenoperusteista maksua maksavat kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Vuodesta 2005 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 2019 varattu euroa

34 24 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja suunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihtoomaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osaaikaprosentti/100). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääomaarvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja

35 25 muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous, tuloslaskelma ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2019 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2020 ja 2021 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus ( euroa) sekä tilatoimen purkukustannukset ( ). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat: Kaupunginhallitus Konsernihallinto Maankäyttöpalvelut Muut palvelut Sosiaali ja terveyslautakunta Hallinto ja ympäristöpalvelut Sosiaali ja perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Erikoissairaanhoito Koulutus ja hyvinvointilautakunta Hallinto ja tukipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Yleissivistävän koulutuksen palvelut Vapaaaikapalvelut Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikka Tilatoimi (netto) Ruoka ja siivouspalvelut (netto) Vesihuolto (netto)

36 26 Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus Maa ja vesialueet Rakennusten hankinta ja luovutus Osakkeet ja osuudet Pitkävaikutteiset menot Muu aineeton käyttöomaisuus Kalustohankinnat Sosiaali ja terveyslautakunta Kalustohankinnat Koulutus ja hyvinvointilautakunta Kalustohankinnat Tekninen lautakunta Pitkävaikutteiset menot Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). Kalustohankinnat Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset (netto)

37 27 Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta. 3.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammihuhtikuu ja tammielokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

38 28 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V ,5 milj. euroa Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Koulutus ja hyvinvointilautakunta 31 % Sosiaali ja terveyslautakunta 47 % Avustukset 3 % Tarvikkeet 5 % Muut kulut 12 % Henkilöstökulut 36 % Palvelujen ostot 44 %

39 29 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 2017 TA TA 18/TA KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot , tulot , netto , Maankäyttöpalvelut menot , tulot , netto , Muut palvelut menot , tulot , netto , KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto ja ympäristöpalvelut menot , tulot , netto , Sosiaali ja perhepalvelut menot , tulot , netto , Terveyspalvelut menot , tulot , netto , Vanhuspalvelut menot , tulot , netto , Erikoissairaanhoito menot , tulot , netto , SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Hallinto ja tukipalvelut menot , tulot , netto , Varhaiskasvatuspalvelut menot , tulot , netto , Yleissivistävän koulutuksen palvelut menot , tulot , netto ,

40 30 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 2017 TA TA 18/TA Vapaaaikapalvelut menot , tulot , netto , KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA YHTEENSÄ menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot , tulot , netto , Tilatoimi menot , tulot , netto , Ruoka ja siivouspalvelut menot , tulot , netto , Vesihuolto menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

41 31 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 13,7 milj. euroa Talousarvio 2019, toimintakulut 175,5 milj. euroa Muut palvelut 16 % Konsernihallinto 72 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 10 % Henkilöstökulut 29 % Palvelujen ostot 59 %

42 32 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4100 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto ja henkilöstöpalveluiden sekä talous ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 2019 järjestetään eduskunta ja europarlamenttivaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2021 järjestetään kuntavaalit. Vaikka talouden kasvunäkymät ovat positiivisemmat kuin moniin vuosiin, Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Investointien toteuttaminen aiheuttaa merkittävää velkaantumisasteen nousua vuosikatteella ei pystytä kattamaan kuin osa investointimenoista. Lisäksi uudesta lainanotosta yhä merkittävämpi osa menee vanhojen lainojen lyhentämiseen. Tämä kaventaa kaupungin toimintamahdollisuuksia ja riskinsietokykyä tulevaisuudessa. Pääministeri antoi ilmoituksen maakunta ja soteuudistuksen aikataulun muutoksesta. Sen mukaan lakiehdotuksen eduskuntakäsittely kestää arvioitua pidempään ja lakien arvioidaan tulevan voimaan joulukuussa Maakuntien väliaikaishallinto voi käynnistyä näin ollen aikaisintaan tammikuussa Maakuntavaalit siirtyvät toukokuulle 2019 (26.5) ja maakuntavaltuustot voisivat aloittaa elokuussa Mikäli esitetyt lait tulevat voimaan edellä kuvatulla aikataululla, vuoden 2021 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo ,50 3, Ennuste 2018 Ta ,75 3, ,75 3, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyö on tiivistä. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Tavoitteena on koota kaikki konsernin yhteisöt yhden palvelun tuottajan alle vuoden 2020 alusta. Vuoden 2019 aikana neuvotellaan ko. tukipalveluiden ulkoistamisesta. Edessä on vähintään taloudenohjausjärjestelmien uusiminen. Sosiaali ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään sekä sairaanhoitopiirin että naapurikuntien kanssa. Etelä Pirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen on alkanut kesällä Tavoitteena on, että rakennus otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2020 aikana.

43 33 Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Seudullinen tietohallinnon yhteistyösopimus uudistetaan. Toimiala järjestetään vastuukuntamallin pohjalta ja perustetaan erillinen johtokunta kaupunginhallituksen alaisuuteen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien tai toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osaalueella panostetaan urheilu, hyvinvointi ja kulttuurimatkailuun (ml. Työväen Musiikkitapahtuma, Sääksmäki Soi ja Helkajuhlat). Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina.

44 34 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

45 35 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 4300 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat lisääntyneet yleisen taloudellisen tilanteen ja LänsiLintulan talonäyttelyn siivittäminä. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua ja asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyjen ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) oktontit lkm rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä yritystontit ha Luovutetut tontit Oktontit, lkm Rivitalotontit (sis. paritalotontit), kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha / / / /257 98, / /

46 36 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyöllä sekä asemakaavoituksin. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. LänsiLintulassa, Vallossa, YliNississä, Koivuniemessä sekä Pässinmäessä. Pohjoisen suunnan ja keskustan osayleiskaavoja valmistellaan. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon viimeistellään. Uusien lupien osalta on siirrytty täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Tonttivaranto Oktontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Luovutetut tontit Oktontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet , , ,25 75,

47 37 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

48 38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 4400 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo Ennuste 2018 Ta Henkilötyövuodet htv2 1,5 6,4 6,4 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen, Vaateri, HHT ja Työtie hankkeisiin sekä Eteläisen keskustan kehittämistyöhön. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin Ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Kaupunkiliikenne kilpailutetaan keväällä Erityisesti koululais ja opiskelijaliikenne tulee turvata. Turvataan liikenne myös vuodeosaston ja Tays Valkeakosken osalta. Valkeakosken kaupunki jatkaa neuvotteluja Ely keskuksen, Tampereen sekä tarpeen mukaan muiden lähikuntien kanssa joukkoliikenteen järjestämisestä yhteistyössä. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Pelastustoimi /asukas, nettokust 70,75 72,85 73,33 0,7 72,82 72,32

49 39 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

50 40 SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 82,7 milj.euroa Sotela 47 % Talousarvio 2019, toimintakulut 175,5 milj. euroa Erikoissairaanhoito 36 % Hallinto ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 22 % Terveyspalvelut 23 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 5 % Henkilöstökulut 30 % Palvelujen ostot 59 %

51 41 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5100 HALLINTO JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon. Vuoden 2016 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoimintaalueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Soten hallinto siirtyy Tays Valkeakosken sairaalan tiloihin vuoden 2019 alkupuolella. Sairaalan puolelta siirtyy puolestaan AVH yksikkö Valkeakosken kaupungin omistamiin Hoikun tiloihin. Sairaanhoitopiirin kanssa laaditaan sopimus yhteisresurssien käytöstä.

52 42 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 HALLINTO JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

53 43 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5250 SOSIAALI JA PERHEPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali ja perhepalvelut muodostuvat terveysneuvonnasta, sosiaalipalveluista, vammaispalvelusta ja työllisyyspalveluista. Yksiköt vastaavat sekä äitiys ja lastenneuvolan ja koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuolto ja lastensuojelulain mukaisista palveluista, vammaisten ja kehitysvammaisten palveluista sekä kuntouttavasta työtoiminnasta. Työskentelyn lähtökohtana on toiminnan järkevä organisointi, osaava henkilöstö, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen, joka perustuu määräaikaiseen, innovatiiviseen ja avoimeen työskentelyyn. Työskentelyn tulee olla laadultaan korkeatasoista ja kustannustehokasta. Sähköisiä palveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan. Toimintaympäristön haasteina ovat asiakkaiden vaikeat ongelmat ja suuret asiakasmäärät. Tämä näkyy kaikilla sosiaali ja perhepalvelujen sektoreilla, mutta erityisesti lastensuojelussa ja työikäisten sosiaalityössä. Tilanteita on vaikea ennakoida. Asiakasprosessien selkeyttämiseen ja päällekkäisen työn minimoimiseen pyritään mm. siirtämällä lasten fysio ja toimintaterapiapalvelut kuntoutuspalveluista terveysneuvonnan tulosyksikköön. Myös perheneuvolan ja nuorisopsykiatrisen yksikön yhdistäminen lasten ja nuorten mielenterveystyön yksiköksi selkeyttää asiakasprosesseja. Yksikkö muuttaa Mutterirakennuksen alakertaan loppuvuodesta Lastensuojelussa ollaan ottamassa käyttöön uutta toimintamallia (ns. Hackneymalli), jossa pyritään löytämään perheen omat voimavarat yhdessä perheen kanssa. Asiakas on oman asiansa paras asiantuntija. Myös asiakkaan lähipiiri ja verkostot otetaan mukaan. Mallia tullaan käyttämään myös sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperheiden palveluissa. Uuden toimintamallin tavoitteena on estää tilanteiden pahentuminen ja lastensuojelun tarve. Toimintamallin käyttöönottoa vaikeuttaa suuret asiakasmäärät. Talousarviovuoden aikana tavoitteena on selkeyttää myös työikäisten ja ikäihmisten sosiaalityön prosessit, huomioiden myös terveyskeskussairaalan sosiaalityön tarve. Vammaispalveluiden kokonaisuutta, sisältäen kehitysvammaisten ryhmäkodit, kehitetään tulevalla kaudella. Myös yhteistyötä sekä sosiaalipalvelujen että muiden hallintokuntien kanssa rakennetaan. Vammaispalvelulain muutosta valmistellaan vuodelle 2020, jolloin kaikkien vammaisten palvelut järjestetään ilman erillistä kehitysvammaisten erityishuollon lainsäädäntöä. Lain lähtökohtana on parantaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lainmuutos tuo kuitenkin vaikeuksia arvioida tulevien vuosien asiakasmääriä ja palvelujen tarkkaa sisältöä. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Tilojen käyttöä tehostetaan: yhteispalvelupisteessä toimivat sosiaalipalvelut muuttavat vuoden 2019 aikana terveyskeskuksen hallintoosaan.

54 44 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Tavoitearvo Ennuste Ta Shl:n mukainen palvelutarpeenarvion valm.aika, kk Perhetyön käynnit/kk Huostaanotot Henkilöt, joista kunta maksaa tmtosuuden/kk Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät Vammaispalvelujen asiakkaat ( alk. sis kaikki vammaispalvelujen asiakkaat. Vuoden 2018 luku sisältää vain vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Sekä henkilöstön välisissä suhteissa että asiakastyöskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Varhainen puuttuminen ja kaupunkitasoinen yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä. Lastensuojelun kustannuksia ei ole saatu edelleenkään alenemaan. Kokonaisuutena pientä muutosta on kuitenkin havaittavissa. Huostaanottojen määrä on pysynyt melko vakiona. Myöskään laitoshoidon kustannukset eivät ole kasvaneet enää yhtä paljon kuin edeltävinä vuosina. Painopistettä on saatu jonkin verran siirrettyä pienille lapsille suunnattuun perhehoitoon, joka on edullisempaa ja usein myös vaikuttavampaa. Huolen aiheena on edelleen kasvussa oleva lastensuojelun tarve ja yllättäen tietoisuuteen tulevat vakavat lastensuojelulliset huolet. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Erilaiset digipalvelut tuovat myös osan palveluista suoraan asiakkaan kotiin. Kunta hankkii selvityksen ja työkalun työllisyyden kuntataloudellista vaikutuksista, jonka tulokset saadaan alkuvuodesta Selvitetään mahdollisuus taata jokaiselle valkeakoskelaiselle työttömälle työllisyysmahdollisuuksia tai mahdollisuuksia osallistua aktivointitoimenpiteisiin niin, etteivät he joudu aktiivimallin työttömyysleikkurin piiriin. Kesätyösetelin käyttöä nuorten kesätyöllistymisen tukemiseen jatketaan. Setelin käyttöä kehitetään yhdessä paikallisen yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Shl:n ja Lsl:n mukaisten ilmoitusten määrä ,7 Kiireelliset uudet sijoitukset (hlö) Lastensuojelun asiakkuudet (hlö) ,4 Uudet avohuollon asiakkuudet (hlö) ,3 Päättyneet avohuollon asiakkuudet (hlö) Ts 2020 Ts Terveysneuvontakäynnit Henkilökohtaisen avustajan saaneet Kehitysvammaisten erityishuollon asiakkaat Omaishoidon tuen hoidettavat ,3 0 +8,

55 45 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 SOSIAALI JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

56 46 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5300 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo ja laitoshoidon palvelut. Käytössä on sähköinen yhteydenotto avosairaanhoidossa, hammashuollossa ja kuntoutuspalveluissa. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitajalääkäri työpari ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Tays Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä virkaaikana, iltaisin, öisin sekä viikonloppuisin. Ajanvaraus ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Sähköinen yhteydenotto avosairaanhoitoon mahdollistaa asioinnin koskien mm. reseptien uudistamista, ajanvarausta, tutkimustulosten kyselyä. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö tuottaa aikuispsykiatrian yksikössä mielenterveyspalveluja aikuisille mukaan lukien tehostettua (intensiivistä) avohoitoa ja päivätoimintayksikössä psykiatrista päivätoimintaa sekä päihdepalveluja Aklinikalla. Loppuvuodesta aloittava lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yksikkö tuottaa mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille. Valkeakoski tuottaa mielenterveyspalveluja Valkeakosken lisäksi Akaalle ja Urjalalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa: geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 61 paikkaa. Lisäksi geriatrisella osastolla on kolme kriisipaikkaa ja neljä intensiivisen kotikuntoutuksen paikkaa. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus ja arviointiosasto (21 paikkaa) sekä intensiivinen kotikuntoutus. Geriatrisella osastolla tehdään omaishoitajien terveystarkastukset. Akuuttiosastolla on 35 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii terveyskeskussairaalatasoisten sairauksien hoidon sekä AVH ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaala (515 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelujen tulosyksikkö tuottaa fysioterapia, toimintaterapia, apuväline ja välinehuollon palveluita. Veteraanikuntoutuksessa valtionkonttorin myöntämiä varoja käytetään rintamaveteraanien laitoskuntoutusjaksoihin, fysioterapiaan, jalkahoitoihin sekä tuettuun kotona kuntoutumiseen. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) (T3) Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) Yhteydensaanti puhelimitse alle 5 min (%) Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) <50

57 47 Verkkopalvelun (Klinik) kautta tulleet yhteydenotot (kpl) Mielenterveyskeskuksen palvelut kiireetön hoito (vrk) hoitoonpääsy Aklinikalle ajanvarausaika (vrk) <30 7 <30 <7 Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) 0 0 <20 Kustannukset/hoitopäivä ( ) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan indeksin mukaisesti. Avosairaanhoidon uusien toimintamallien kehittämistyön tavoitteena on edelleen erityisesti lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden parantaminen. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3aika (kolmas vapaa aika), tavoitteena 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden ja palveluvalikoiman vahvistamiseksi arvioidaan tarvittaessa mahdollisuudet iltavastaanottojen järjestämiseen. Tarvittaessa lääkärin vastaanottopalveluja hankintaan myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna Aklinikan Nuorisoaseman palveluita tarjotaan viikoittain päihde, peli ja netinkäytön ongelmien auttamisessa. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Tehostettua (intensiivistä) avohoitotoimintaa kehitetään osana aikuispsykiatrian yksikköä. Palveluja tuotetaan jatkossa yhdessä toimipisteessä Apiankadulla. Asiakasprosessien selkeyttämiseksi perheneuvola ja nuorisopsykiatrian yksikkö yhdistetään lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yksiköksi, joka muuttaa Mutterirakennuksen alakertaan loppuvuodesta Myös psykiatrisen päivätoimintakeskuksen kehittäminen jatkuu. Toiminta siirretään suunnittelukauden aikana kaupungin omiin tiloihin. Hammashuollossa jonojen purkua tehdään laajentamalla toimintaaikaa, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Lisätyötä tehdään omalla henkilökunnalla ja ostopalvelulla tarpeen mukaan. Lisäksi luodaan yhteistyötä alan koulutuspaikkojen kanssa. Jatkossa tavoitteena on vähintään yhden kandin ja yhden erikoistuvan hammaslääkärin palkkaaminen vuosittain. Vuonna 2019 aikana selvitetään mahdollisuutta muuttaa opetuskäytössä ollut huone yhden työparin vastaanottohuoneeksi. Suunnitelmaa toteutetaan tarpeen mukaan. Kuntoutuspalvelujen keskeisimpänä muutoksena on lasten toimintaterapian ja alle kouluikäisten fysioterapian palvelujen (kaksi vakanssia) siirtäminen terveysneuvonnan tulosyksikköön. Muutoksella pyritään asiakasprosessien selkeyttämiseen ja päällekkäisen työn minimoimiseen. Kotikuntoutuksen (arkikuntoutuksen) kehittäminen jatkuu kaikissa ikäryhmissä. Palveluvalikoima lisääntyy omana toimintana aloitettavan psykofyysisen fysioterapiapalvelun myötä. Lisäksi kehitetään suoravastaanottotoimintaa yhteistyössä avosairaanhoidon ja päivystyksen henkilökunnan kanssa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetoiminta siirretään vuonna 2019 osaksi maakunnallista apuvälinetoimintaa. Asiakkaalle perusapuvälinepalvelut ovat edelleen lähipalvelua. Erityisosaamista vaativat apuvälinepalvelut sekä tarvittavat tukipalvelut saa apuvälinekeskuksesta. Terveyskeskussairaalassa kehitetään edelleen potilaan kotona tuotettuja palveluita laitoshoidon tarpeen vähentämiseksi. Kotisairaala antaa sairaalatasoista hoitoa kotiin ja mahdollistaa kotisaat

58 48 tohoidon. Intensiivinen kotikuntoutus tukee asiakkaan voimavaroja ja kartoittaa palveluiden tarvetta niin, että asiakkaan kotona asuminen jatkuu optimaalisilla palveluilla mahdollisimman pitkään. Valkeakosken, Akaan ja Urjalan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen on aloitettu kesällä Uuden sairaalan käyttöönotto on vuoden 2020 alussa. Akuuttiosaston siirtymisen ja toiminnan suunnittelu on aloitettu. Geriatrinen kuntoutus ja arviointiyksikkö jää terveyskeskuksen tiloihin ja sen toimintaa kehitetään enemmän moniammatilliseksi matalan kynnyksen palveluksi. Tays Valkeakoski siirtää AVHyksikön hoiva ja kuntoutusyksiköltä vuokrattuihin tiloihin. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Avosairaanhoidon vokäynnit Ts 2020 Ts Fysioterapiakäynnit (* , Hammashuollon käynnit Mielenterveyskeskuksen käynnit Aklinikan käynnit , Käyttöaste % Akuuttiosasto Geriatrinen osasto 94 % 92 % 85 % 90 % 85 % 90 % % 90 % 85 % 90 % Terveyskeskussairaalan hoitopvt *) alkaen seurataan asiakaskäyntejä

59 49 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

60 50 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5605 VANHUSPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten kotona asuminen sekä tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Painopiste on ennaltaehkäisevissäja kotiin annettavissa palveluissa. Vanhuspalveluja myönnetään asiakasohjaajan tekemän yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin ja Pirkanmaan kuntien kesken laadittujen, kunnissa hyväksyttyjen, palvelujen myöntämisperusteiden pohjalta. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki, ateria, kauppa kuljetus, kylvetys, vaatehuolto sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa (Sisu), tuetun asumisen ryhmäkodissa (Kotikulma) ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeissa (Wäinämöinen, Kantele ja Arvo). Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Henkilötyövuodet htv Ta Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) oma toiminta ostopalvelu Hoiva/hoitopaikan jono (kk) 2 1 1

61 51 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kehittämällä edelleen matalan kynnyksen neuvontapalveluja (Lähitori), puhelinneuvontaa, asiakasohjausta ja kotiin tuotettavia palveluja. Yhteistyössä kuntoutus ja geriatrisen yksikön kanssa järjestetään kuntoutusta kotona asuville. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tarjotaan riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Palveluasumispäätöksen saaneille kotona asuville asiakkaille ostetaan sovitut kotihoidon käynnit yksityiseltä palveluntuottajalta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Sisu, 8 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Perhehoitoa tarjotaan vaihtoehtona omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin tai vaihtoehtoisena ratkaisuna päiväkeskustoiminnalle. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille myönnetään kotona asumista tukevia palveluita itsenäisen selviytymisen tueksi. Niitä voivat olla mm. hoitajan käynnit kotiin, ateria, turva, kauppa, ja kuljetus, vaatehuolto ja siivouspalvelu. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele ja Arvo, yhteensä 212 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SASryhmässä asiakasohjaajan koordinoimien yksilökohtaisten, laajaalaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Kotihoidon palvelutunnit ,3 Ts 2020 Ts Kotihoidon käynnit , Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen Ryhmäkotihoito Tilapäinen ryhmäkotihoito ,

62 52 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

63 53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA 5700 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tays Valkeakosken sairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 2014 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana EteläPirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Palvelusopimusneuvottelut vuodelle 2019 on käyty keväällä Sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Vuoden 2019 palvelusopimuksen lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausmenettely. Potilaskohtainen kalliin hoidon tasausraja on euroa, jonka yli menevät potilaskohtaiset laskutetut vuosikustannukset palautetaan kunnalle tasauksena. Erikoissairaanhoidon vuoden 2019 palvelutilaus on euroa. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua euroa. Kalliin hoidon tasaus on vuonna 2020 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan euroa. Ensihoidon kustannusennuste on euroa. TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo Ennuste Ta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%)

64 54 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisessä korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Valkeakosken kaupunki tukee Tays Valkeakosken sairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä sairaalassa. Koko alueen kehittämistä johdetaan kampusjohtoryhmässä, jonka työskentelyyn osallistuvat Valkeakosken kaupungin, Tays Valkeakosken ja Pshp:n edustajat. Vuonna 2018 kampuksella on edelleen toteutettu ja kehitetty yhteistä päivystystä (vuonna 2016 laadittu sopimus päivitettiin syksyllä 2018). AVH yksikkö on siirtymässä Valkeakosken kaupungin tiloihin vuoden 2018 lopulla; toiminta on edelleen Tays Valkeakosken toimintaa. Sosiaali ja terveystoimen ja Tays Valkeakosken hallinnon henkilöstöt siirtyvät työskentelemään yhteisiin tiloihin tammikuussa Myös EteläPirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakennustyöt pääsevät täyteen vauhtiin vuonna Vuonna 2020 valmistuva sairaala tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja, koska yhteisten hoitoketjujen luominen helpottuu huomattavasti. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin pyritään vaikuttamaan myös nopeammalla kotiuttamisella; yhteistyöstä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on sovittu kotiuttamisen tai terveyskeskussairaalaan siirron nopeuttamiseksi. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos% Ts 2020 Ts 2021 Avohoitokäynnit , Hoitopäivät ,

65 55 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

66 56 KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Koulutus ja hyvinvointilautakunta toimintakulut 54,3 milj. euroa Talousarvio 2019 toimintakulut 175,5 milj. euroa Vapaaaikapalvelut 24 % Hallinto ja tukipalvelut 1 % Varhaiskasvatuspalvelut 28 % Yleissivistävän koulutuksen palvelut 47 % Muut kulut 24 % Henkilöstökulut 48 % Avustukset 4 % Tarvikkeet 2 % Palvelujen ostot 23 %

67 57 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6040 HALLINTO JA TUKIPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinto ja tukipalveluiden sisälle viedään koko palvelukeskuksen talouden, hallinnon sekä henkilöstöasioiden valmistelu ja toimeenpano (palvelukeskuskohtaiset asiat). Tällä toiminnalla varmistetaan ja tuetaan keskuksen toimisto ja hallintohenkilöstönä koskevien toimintaprosessien yhtenäisyys. Myös keskuksen sisällä tarvittavasta osaamisen arvioinnista sekä edelleen tarvittavasta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on keskitettyjen hallinto ja tukipalveluiden vastuulla. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen hallinto ja tukipalveluiden toiminta saadaan mahdollisimman virtaviivaiseksi sekä oikeisiin asioihin keskittyväksi vuonna 2019 alkavan talousarviosuunnittelukauden aikana. Hallinto ja tukipalvelut alla toimii vahtimestaritiimi, joka huolehtii päivittäisistä kalustosiirroista sekä tekee pieniä korjaustehtäviä. Hyvinvointikoordinaattori kokoaa Valkeakosken kaupungin hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat vuosittaiset haasteet ja toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo Ennuste 2018 Ta Henkilötyövuodet htv SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Perustetaan kokonaisuus, joka vastaa uuden palvelukeskuksen hallinto ja tukipalveluista, em. osaalueiden osaamisen arvioinnista sekä koulutuksesta. Vuonna 2019 hallinto ja tukipalvelut sekä niihin liittyvät muut keskuksen sisäiset toimisto ja hallintopalvelut toimivat siten, että sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat tietävät ja tuntevat pääprosessit. Suunnitteluvuosina palvelukeskuksen sisäiset toimisto, hallinto ja taloussuunnitteluresurssit on saatu kohdennettua yksiköittäin sekä koko keskusta ajatellen oikein ja tehokkaasti.

68 58 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

69 59 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6050 VARHAISKASVATUSPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varhaiskasvatuspalvelut huolehtii kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen laadukkaasta tuottamisesta sekä tekee yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Palvelurakenteiden suunnittelussa huomioidaan uuden varhaiskasvatuslain, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja kaupungin oman varhaiskasvatussuunnitelman tuomat vaatimukset sekä perheiden palvelutarpeet. Vuoden 2019 alkupuolella valmistuu myös kokonaissuunnitelma valkeakoskelaisten lasten ja nuorten kasvun polusta eli yhteinen kokonaissuunnitelma varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä niiden tukipalveluiden (mm. nuoriso, liikunta, kirjasto ja kulttuuripalveluiden sekä vapaan sivistystyön) roolista lasten ja nuorten kasvamisessa. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Varhaiskasvatuksen kustannukset ( /hoitopäivä) Käyttöaste % Täyttöaste % , , , SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Pidetään varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä ja tarvetta seurataan tiiviisti (käyttö ja täyttöasteet). Varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan edelleen rajoittamatta oikeutta varhaiskasvatukseen ja suurentamatta ryhmäkokoja. Kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään uudistetun valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi (syksy 2019). Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä, työntekijöiden itsearvioinneilla ja lisäksi osallistutaan Karvin (kansallinen arviointiviranomainen) suorittamaan varhaiskasvatuksen (sisältää esiopetuksen) kansalliseen arviointiin. Uuden varhaiskasvatuslain (voimaan ) sisäistäminen sekä lain mukaisen toiminnan toteuttaminen. Mahdollisia rakenneuudistuksia toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja taloudellisesti. Talouden tasapainottamiseksi hankinnat ja vakanssit harkitaan tarkkaan. Kannustevapaakäytäntöä jatketaan tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstön nykyistä joustavampaa liikkumista yksiköstä toiseen kehitetään sijaistarpeiden vähentämiseksi. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi käytetään varhaisen puuttumisen keskusteluja, tyky ja tyhytoimintaa sekä tarvittaessa myös työnohjausta. Esimerkiksi koulutuksilla täydennetään esimiesten osaamista, lisätään jaettua johtamista (vastuulastentarhanopettajat) ja

70 60 tiimityötä. Vahvistetaan henkilöstön yhteistyötaitoja vanhempien kanssa sekä lapsen ja perheiden osallisuutta. Tehdään yhteistyötä muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävien tahojen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa. Etsitään yhteistyömuotoja alueellisten ja seudullisten varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts vuotiaista varhaiskasvatuksessa % Lapsia Varhaiskasvatuksessa Esiopetuksessa Avoimessa toiminnassa Kotihoidontuella Yksityisessä varhaiskasvatuksessa ,6 3, Varhaiskasvatuspaikan hinta 12 vuotiailla 36 vuotiailla Erityisryhmissä Vuorohoidossa ,4 1,4 1,4 1, Esiopetus kustannukset euroa/lapsi ,

71 61 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VARHAISKASVATUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

72 62 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 6100 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yleissivistävän koulutuksen palvelut vastaavat perusopetuksen, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan sekä lukiokoulutuksen palveluiden tuottamisesta. Lähivuosina koulutus ja hyvinvointikeskuksen toiminnallinen yhteistyö korostuu erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen kesken. Perusopetuksessa Roukon yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa hallinnollisesti ja vuoden 2019 aikana valmistuu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen selvitys tulevaisuuden palveluverkon vaihtoehtoisista malleista. Vuoden 2019 alkupuolella valmistuu myös kokonaissuunnitelma opetuksen ja sen tukipalveluiden (mm. nuoriso, liikunta, kirjasto ja kulttuuripalveluiden sekä vapaan sivistystyön) roolista lasten ja nuorten kasvamisessa. Myös varhaiskasvatus kytkeytyy tähän kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Perusopetuksen 9. vuosiluokka tulee mukaan uuteen opetussuunnitelmaan lähtien. Lukiokoulutuksessa jatketaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin siirtymistä ja vakiinnutetaan kansainvälisen linjan toiminta. Lukio on mukana Campusalueen yhteisen strategian päivittämisessä sekä osallistuu muutenkin aktiivisesti tähän yhteistyöhön. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv Opetusryhmän koko, perusopetus (hlö) Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) Lukion oppilasmäärä Lukion keskeyttäneiden määrä Lukion läpimenoaika (a) Lukion kustannukset (eur/oppilas) , , , Aikuislukion kurssien määrä Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi)

73 63 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Tarkastellaan opetuspalveluiden ja niihin liittyvien palveluiden prosesseja ja laaditaan tarvittavat kehittämissuunnitelmat. (Arvioidaan tärkeimmät ja haastavimmat kohdat toiminnan ohjaamisessa.) Selvitetään erityisopettajien lukumäärä suhteessa jokaisen koulun oppilaiden sekä tehostetun että erityisen tuen oppilaiden lukumäärään. Selvitys tuodaan koulutus ja hyvinvointilautakunnan, kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Selvitetään psykiatristen sairaanhoitajien lisäys oppilashuoltoon perusopetuksessa. Lisätään yksi vuosiviikkotunti 1. ja 2. luokan oppilaille lukuvuodesta alkaen. Selvitetään ajankohtaiset yhteistyötarpeet esimerkiksi seurakunnan, yhdistysten ja ostopalveluyritysten kanssa sekä arvioidaan yhteistyön tarve ja laajuus. Arvioidaan uusien opetussuunnitelmien toteutumista, vakiinnutetaan niiden käyttö ja suunnitellaan tarvittavat tarkennukset. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Selvitetään useampia vaihtoja tulevaisuuden palvelutarpeiden, taloudellisuuden sekä asukkaiden näkökulmat huomioon ottaen. Päivitetään campusalueen yhteistä eri strategioihin perustuvaa ohjelmaa sekä toteutetaan sen pohjalta campusalueen konkreettisia yhteistyötoimenpiteitä. Selvitetään 2. asteen opetuksen maksuttomaksi muuttamisen vaikutukset Valkeakoskella. Tunnusluvut Tp Ta 2019 muutos % Perusopetus Perusopetuksen oppilaat ,0 Perusopetuksen opetusryhmän koko Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) ,6 Lukio Lukion nuorisoasteen opiskelijat ,9 Lukion keskeyttäneiden määrä (kpl) Toisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittavien kurssit lukiossa Lukion läpimenoaika (v) 2,99 2,90 2,90 Lukion kustannukset (eur/oppilas) ,5 Aikuislukio Aikuislukion opiskelijat Aineopiskelijoiden suorittamat kurssit Aikuislukion kurssien määrä (kpl) Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) ,4 Ts 2020 Ts ,90 2,

74 64 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

75 65 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 7500 VAPAAAIKAPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaaaikapalveluiden tehtäväalueella perustehtävät ovat seuraavat: liikuntapalvelujen tuottaminen ja olosuhteista huolehtiminen yhteistyössä muiden toimijoiden (kaupunki, seurat, muut toimijat) kanssa ja seuratoiminnan tukeminen (mm. avustukset). nuorisotoimi tuottaa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden, nuorten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintaa kaupungin nuorille; erityisen tärkeää on yhteistyön sujuminen opetuksen sekä lastensuojelun ja sen eri toimintojen kanssa vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen palveluiden tuottaminen (kansalaisopisto, taiteen perusopetus kansalaisopistossa, Valkeakosken musiikkiopistossa sekä Kuvataide ja käsityökoulu Emilissä) osana asukkaiden hyvinvoinnin tukemista Valkeakosken lisäksi vapaan sivistystyön palveluita tuotetaan Akaalle, Kangasalle, Pälkäneelle ja Urjalalle palvelusopimusten mukaisesti, lisäksi taiteen perusopetusta Akaalle, Kangasalle sekä Pälkäneelle kirjastopalvelut tuotetaan pääkirjaston sekä kirjastauton palveluina; kirjasto toimii kiinteästi yhteistyössä opetus, varhaiskasvatus ja vapaaaikapalveluiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin takaamiseksi; myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää kulttuuripalveluita (kaupunginteatteri, Voipaala, Myllysaaren museo sekä erilaiset kulttuuritapahtumat) tuotetaan sekä itse että kolmannen sektorin harrastajien ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Kaupunkistrategian mukaisten toimintojen ja palveluiden linjaaminen sekä käytäntöön saattaminen asetettavan aikataulun mukaisesti on vuoden 2019 keskeisimpiä tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää eri palvelujen roolia asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Toiminnallisten tavoitteiden tarkastelua tehdään kaikilta osin myös tilankäytön tehostamisen näkökulmasta. Entistä tehokkaammalla tilankäytöllä pystytään varmistamaan resurssien riittävyys palveluiden tuottamiseen.

76 66 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Talousarvio 2018 Henkilötyövuodet htv Uimahallin nettokustannukset / käyttäjä ( /krt) Liikuntahallin nettokustannukset / käyttäjä ( /krt) Wareenan käytetty jääaika / aukiolovrk (h/vrk) Saharan varatut käyttövuorot / aukiolovrk (h/vrk) Laskettelurinteen nettokustannukset / aukiolovrk ( /vrk) Ohjatut säännölliset liikuntaryhmät (ryhmiä/vuosi) 5,00 4,00 8,00 5, ,30 4,00 8,00 4, ,30 4,00 8,00 4, Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi (%) Nuorisokeskus Pultti ja nuorisotila Tyrmä Erityisnuorisotyön kohteena olevat nuoret (hlö/vuosi) etsivä nuorisotyö, pienryhmät, kehitysvammaiset Kirjasto Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Euroa/fyysinen käynti Kulttuuritoimisto Viralliset tapahtumat Yhteistyötapahtumat Voipaalan taidekeskus Näyttelykävijät Yhteistyötapahtumat Tapahtumakävijät Muut kävijät Kaupunginteatteri Katsojat Vierailunäytännöt Katsojat Valkeakoskiopisto bruttokustannukset /oppitunti Musiikkiopisto Bruttokustannukset /oppitunti Kuvataide ja käsityökoulu Bruttokustannukset /oppitunti

77 67 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Liikuntapalvelut Liikuntatoimen tavoitteena on turvata monipuoliset, houkuttelevat ja helposti tavoitettavat liikuntapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään koko väestön harraste ja terveysliikuntaan sekä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntapalvelut on mukana asiantuntijana kaupunkistrategiassa linjatun Hyvinvointipuiston toimenpiteiden toteutuksissa. Strategiakaudella toteutettaviksi asioiksi on päätetty Palloiluhalli Oy:n liiketoimintasuunnitelma, tenniskenttien rakentaminen sekä Kirjaslammen uimalan kunnostus. Vuoden 2019 aikana luovutaan laskettelukeskuksen toiminnasta ja lopetetaan pikaluisteluradan ylläpitäminen. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä liikunnan näkökulmasta ovat kevyen liikenteen kokonaisvaltainen edistäminen, verkostojen ja väylien kehittäminen ja riittävä kunnossapito sekä puistojen, koulujen ja päiväkotien pihojen rakentaminen koko väestön fyysistä aktiivisuutta ruokkiviksi lähiliikuntapaikoiksi. Näitä yleistavoitteita toteutetaan yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sekä laajemmasta näkökulmasta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ensiarvoisen tärkeää mieltää koko kunnan yhteiseksi haasteeksi. Tähän tavoitteeseen pyritään mm. vuonna 2018 käynnistetyn Liikkuva koulu hankkeen tuella. Se päättyy hankkeena kesäkuussa Liikkuva koulu toimintamalli vakiinnutetaan ja toimintaa jatketaan yhteistyössä verkoston eri toimijoiden kesken. Hankkeen jatkumona liikuntaneuvontaa kehitetään myös muiden väestöryhmien tarpeet huomioiden. Nuorisopalvelut Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja kustannuksia säästävää toimintaa, jota tehdään nuorisotiloissa, kouluissa, eri ympäristöissä ja jopa kodeissa. Nuorisotoimi hyödyntää aktiivisesti saatavissa olevat hankerahoitukset valtiolta. Nuorten tukipalvelujen sujuvuutta kehitetään mm. yhdessä opetuspalveluiden (koulut) ja sosiaalitoimen kanssa palveluprosesseja ja asiakasohjausta selkiinnyttämällä sekä kehittämällä eri toimijoiden välistä tilojen yhteiskäyttöä. Monialaisen nuorten palveluverkoston tilannetiedon kerääminen sekä edelleen jatkoprosessien kehittäminen osana nuorisotyötä on tässä ensiarvoisen tärkeää. Vuoden 2019 aikana kuvataan se, miten nuorisotoimen keräämä tieto siirtyy eri toimijoille ja muuttuu konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tätä tehtävää tukee myös yhteinen hallintoorganisaatio, jossa koulutus ja hyvinvointipalvelut ovat samassa keskuksessa. Kariniemen kiinteistöstä luovutaan, kun vastaava paikka leiritoiminnan järjestämiselle on osoitettu. Leiritoimintaa järjestetään jatkossa joko muissa kaupungin tiloissa tai vuokraamalla leirikeskuspäiviä ympäristökunnista. Kirjasto Kirjaston muutto vuoden 2019 aikana Torikeskuksen tiloihin edellyttää tilojen ja toimintojen uudelleensuunnittelua huomioiden asiakkaan digitaalinen polku. Tiloissa otetaan huomioon teknologian hyödyntäminen ja toteutetaan myös mm. yhteiskäytössä olevaa tilaa kuten tietokoneluokka. Myös lehtisalin omatoimikäyttöä kehitetään asiakkaiden kannalta mahdollisimman joustavaksi. Kirjasto ja tietopalvelut tukevat kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tiedon ja elämysten hankintaan. Kirjaston keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten lukemisen ja elinikäisen oppimisen edistäminen sekä aktiivinen toiminta lasten ja nuorten lukuinnostuksen ja tiedonhallinnan edistämisessä. Kirjaston tavoitteena on erityisesti elektronisten aineistojen markkinointi eri ryhmille. Kirjasto tarjoaa tietopalveluita, koulutuksia ja tapahtumia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoi

78 68 den kanssa. Pirkanmaan kirjastojen välistä yhteistyötä jatketaan yhteisen kirjastojärjestelmän, kirjastojen välisten seutulainojen ja yhteisten eaineistohankintojen kautta. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Palvelujen tuotannossa oman tuotannon rinnalla käytetään laajasti yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kuntien välistä yhteistyötä, liikelaitoksia/osakeyhtiöitä, ostopalveluja yrityksiltä sekä osin myös säätiöitä. Eniten tehdään yhteistyötä yhdistysten kanssa, joita kulttuuritoimi tukee avustuksilla ja joilta tilaa tapahtumia eri ikäryhmille. Kulttuuripalvelut vastaa Apian kansanpuiston alueella olevan näyttämön vuokraamisesta. Siellä harjoitettavassa kesäteatteritoiminnassa alkaa vuonna 2019 uusi sopimuskausi. Voipaalan taidekeskus tuottaa vaihtuvia taidenäyttelyitä ja toimii matkailukohteena Rapolan harjun yhteydessä. Uudistettujen tilojen ulosvuokraamista lisätään ja alueen kulttuuri hyvinvointi ja ravintolapalvelutuotannon verkostoa vahvistetaan. Tätä toimintaa kehitetään vuoden 2019 aikana yhteistyössä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Alueella jo toimivien yritysten kanssa lisätään yhteistyötä mm. lipunmyynnin ja alueen valvonnan osalta. Alueella toimii jo nyt kaupungin toimijoiden lisäksi useita yrittäjiä ja muita toimijoita. Voipaalan toiminnassa korostuu monituottajamalli, jossa alueen kokonaiskävijämäärän vaikuttaa kulttuuripalveluiden lisäksi yrittäjien ja tapahtumatuottajien mahdollistamat asiakaslähtöiset palvelut. Osana alueen toiminnan kehittämistä tuetaan Voipaalan kartanon ja Rapolan harjun säilymistä kuntalaisten virkistysalueena. Rapolan harju on siirtynyt Metsähallituksen ylläpitämäksi ja se virkistyskäytön tehostaminen on alkanut. Kaupunginteatteri toimii ammattijohtoisena harrastajateatterina. Vuoden 2019 aikana ohjelmatarjonta ja tuotantomenetelmät uudistetaan. Markkinointiyhteistyötä tehdään kaupallisten toimijoiden kanssa, sisältäen myös välillisesti tilojen jne. tarjoamista palveluntuottajille. Kaupunginteatterin tilojen käyttöä tehostetaan toiminta ja tilayhteistyöllä Valkeakoskiopiston teatteritaiteen perusopetuksen kanssa, joka siirtyy teatterin tiloihin. Valkeakoskiopisto Valkeakoskiopisto tukee asukkaiden hyvinvointia toteuttamalla kansalaisopisto, tilauskoulutus, lasten ja nuorten taiteenperusopetusta (tanssi ja teatteritaide) sekä erilaisten tapahtumien tuottajana (näyttelyt ja esitykset). Toimintaalueen kuntien yksiköiden ja yhteisöjen kanssa jatketaan yhteistyötä sekä haetaan samalla uusia yhteistyön muotoja. Vähentyneen päätoimisen henkilökunnan toimenkuvia tarkistetaan vuonna 2019 toiminnan tehokkuuden ja palvelun laadun takaamiseksi. Mottitien vuokratiloista luovutaan ja järjestetään toiminta kaupungin omissa tiloissa. Musiikkiopisto Musiikkiopisto palvelee jokaista kuntalaista tarjoamalla laadukasta laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta sekä koulu että alle kouluikäisille lapsille ja nuorille sekä tuottamalla monipuolista musiikkitarjontaa erilaisissa konserteissa ja tilaisuuksissa. Yhteistyötä jatketaan kaupungin muiden yksiköiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tilahankkeen myötä yhteistyön rajapintoja kehitetään palvelukeskuksen sisällä ja tilankäyttö tehostuu suunnitelmien mukaisesti. Henkilökunnan ja oppilaiden osaamisen kehittämistä jatketaan erilaisten alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden avulla voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman mukainen toiminta vakiinnutetaan tulevina vuosina. Vuonna 2019 tarkastellaan oppilaitoksen vakanssirakennetta tulevien vuosien toimintoja silmällä

79 69 pitäen. Kuvataide ja käsityökoulu Emil Emilin tarjoama taidekasvatus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja luo kaupungin kulttuuritoimintaa. Opetusta kehitetään edelleen Emilin uusien, voimaan tulleiden opetussuunnitelmien pohjalta ja opetussuunnitelmaan liittyvät uudistukset viedään käytäntöön siirtymävuosien aikana. Emilin toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää on sen tilojen keskittäminen peruskorjattavaan vapaaaikakeskukseen. Emil tekee yhteistyötä kohyken eri toimijoiden sekä erilaisten sidosryhmien kanssa. Toimintaa kehitetään aktiivisesti myös taiteen perusopetuksen valtakunnallisissa verkostoissa ja erilaissa hankkeissa.

80 70 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Liikuntapalvelut Liikuntatoimen nettokäyttömenot /asukas Liikuntapaikkojen määrä kpl Toimivat liikuntayhdistykset kpl Liikuntaavustukset /asukas Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Liikuntahallin kävijämäärä Koulujen liikuntasalien ilmoitettu kävijämäärä Jäähallin kävijämäärä Laskettelurinteen kävijämäärä Ohjaustoimi /suorite netto Uimahalli /kävijä netto Liikuntahalli /kävijä netto Jäähalli /kävijä netto Keinonurmi /kävijä (40 000) netto Laskettelurinne /kävijä netto 128, , ,14 4,18 5,97 10,35 2,47 75, , ,60 5,00 5,00 12,00 2,00 30, , ,60 5,00 5,00 12,00 2,00 +4,0 +1,6 +3,3 +11, , ,60 5,00 5,00 12,00 2, , ,60 5,00 5,00 12,00 2,00 Nuorisopalvelut Nuorisotoimen nettokäyttömenot /asukas Nuorisotilojen lukumäärä Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi % Nuorisokeskus Pultin käyttövuorokaudet Tyrmä käyttövrk Nuorisotilojen kävijämäärä Kariniemen leiripäivät Tapahtumien osallistujamäärä Nuorisotilat /kävijä netto Kariniemi /leiripäivä Nuorisotilojen asiakastyytyväisyys Kariniemen asiakastyytyväisyys Avustettavien yhteisöjen lukumäärä Yhteistyöhankkeiden lukumäärä Ohjaustoim. tavoitettujen nuorten käyntikerrat Moniamm.verkostoyhteistyön työtunnit Erityisnuorisotyön asiakkaat hlö 23, ,14 9,32 3,97 4, , ,00 8,00 4,00 4, , ,00 4, , ,00 4, , ,00 4, Kirjasto Pääkirjaston aukiolotunnit Bruttokustannukset /aukiolotunnit ,7% Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimisto /asukas (sis. Visavuori) Voipaalan taidekeskus /kävijä Kaupunginteatteri /katsoja 24,7 35,9 57,4 24,9 33,9 67,6 0,8 5,6 17,8 24,9 33,9 67,6 24,9 33,9 67,6 Valkeakoskiopisto Oppituntien määrä Valkeakoski Pälkäne Kangasala Akaa Urjala Opiskelijamäärä Valkeakoski Pälkäne Kangasala ,3% 8,5% 1,0% 8,9%

81 71 Akaa Urjala Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts Musiikkiopisto Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Varhaisiän opetus ,6% 1,5% 2,5% Kuvataide ja käsityökoulu Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Kulttuuripolkuopetus

82 72 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VAPAAAIKAPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

83 73 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta toimintakulut 24,9 milj. euroa Talousarvio 2019 toimintakulut 175,5 milj. euroa Vesihuolto 12 % Yhdyskuntatekniikka 18 % Ruoka ja siivouspalvelut 28 % Tilatoimi 42 % Tarvikkeet Muut kulut 14 % Henkilöstökulut 35 % Palvelujen ostot 12 % Palvelujen ostot 27 %

84 74 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9200 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yhdyskuntatekniikan tehtävä muodostuu toiminnallisesti kahdesta tulosalueesta, jotka ovat teknisen keskuksen hallintopalvelut ja yhdyskuntatekniikka. Hallintopalvelut huolehtii teknisen keskuksen johto, yleis ja taloushallintotehtävistä sekä julkisten rakennusten ja lunastusperiaatteella toteutettavien teollisuustilojen rakennuttamisesta. Yhdyskuntatekniikan tulosalue vastaa yhdyskunnan liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen, viheralueiden ja venepaikkojen suunnittelu, rakentamis ja ylläpitotehtävistä. Kunnallistekniikan ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapitotarve kasvaa asunto ja teollisuusaluerakentamisen myötä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv2 Liikenneväylien kunnossapito yht. / m2 42 1, , ,25 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Rakennuttamisen työryhmäpohjaista asiantuntijajärjestelmää rakennusprosessin hallittavuuden tehostamiseksi kehitetään. Asutuksen ja yritystoiminnan edellyttämä yhdyskuntatekniikka toteutetaan kustannustehokkaasti ennakkoon sovittuja aikatauluja noudattaen. Vesi ja viemäriverkostojen käyttövarmuus säilytetään hyvällä tasolla. Toimistotyöt on keskitetty yhteen yksikköön. Toimenpiteen ansiosta voidaan eläköitymisten myötä vähentää vakansseja. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Liikenneväylien kunnossapito /m2 1,34 1,25 1,30 +4 % 1,30 1,30

85 75 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.( Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

86 76 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9500 TILATOIMI TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tilatoimi vastaa toimialaansa kuuluvan rakennuskannan ylläpidosta, hallinnosta sekä huolehtii yhdessä teknisen keskuksen hallintopalvelut tulosalueen kanssa toimitilojen rakennuttamisesta. Tilatoimi vastaa myös kaupungin metsäomaisuuden hoidosta sekä leikkikenttien, julkisten rakennusten pihaalueiden ja maanpäällisten matonpesupaikkojen hoidosta ja rakentamisesta. Vuonna 2017 tilatoimeen siirtyi myös liikuntapaikkojen hoito ja rakentaminen. Tilatoimi vuokraa myös tiloja hallintokunnille tarvittaessa vapailta markkinoilta. Tunnuslukujen arvot muuttuvat organisaatiomuutoksen sekä rakennuskannan muutosten takia. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv Energiakustannukset euro/m2 (lämpö ja sähkö) Ylläpitokustannukset euro/m2 (sis. energiakust.) 24,03 63,68 24,77 63,67 22,60 68,30 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Energiatehokkuuden parantamiseksi suoritetaan kunnostus ja investointitoimenpiteitä joilla rakennusten energiakustannuksia pienennetään. Organisaatiota kehitetään määrätietoisesti myönteisellä ilmapiirillä ja koulutuksella. Työnkuvia tarkennetaan paremmin prosesseja tukevaksi toiminnaksi. Puistojen, kiinteistöjen ulkoalueiden sekä liikuntapaikkojen hoito yhdistetään samaan yksikköön. Toimenpiteen ansiosta voidaan eläköitymisten myötä vähentää vakansseja. Rakennusten tilankäyttöä tehostetaan luopumalla tarpeettomista tiloista realisoimalla rakennusomaisuutta kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2019 myyntiin laitetaan kaupungin taseessa olevia asuntoja. Puretaan käytöstä poistettua rakennuskantaa talousarvion määrärahojen puitteissa, jolla puretaan seuraavat kohteet: Rossintie 20, Eerolan liikekeskus, Valkeakoskenkatu 18 ja Salonkatu 10.

87 77 Yhteistoimintaa lisätään terveyden edistämiseksi rakennuttamalla koulujen pihaalueista lähiliikuntapaikkatasoisia kokonaisuuksia. Liikuntapaikkojen osalta vuoden 2019 aikana lopetetaan laskettelurinteiden ja pikaluisteluradan ylläpito. Saharan kentän lämmityskautta lyhennetään uuden palloiluhallin valmistuttua. Vuoden 2019 aikana tarkastellaan mittarointien tunnusarvot ja mittarien tarkoituksen mukaisuus. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Kiinteistöjen ylläpito / osto kp 7255 euro/m2/v 58,39 68,30 63,68 Tekninen oma kunnossapito kp 7285 euro/m2/v 14,38 12,91 16,64

88 78 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TILATOIMI Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

89 79 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9600 RUOKA JA SIIVOUSPALVELUT TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Valkeakosken ruoka ja siivouspalvelu tuottaa ateria ja siivouspalvelut lähes kaikkiin Valkeakosken kaupungin toimipisteisiin. Osalle Roukon koulun oppilaita ja henkilökuntaa sekä lukion oppilaille ja henkilökunnalle ostetaan ateriapalvelut. Nämä ateriat tuottaa alkaen Sodexo Oy Oy Hämeenlinna ammattikorkeakoulun Valkeakosken toimipisteen tiloissa. Ruoka ja siivouspalvelu on vuokrannut Valkeakosken aluesairaalan keittiön käyttöönsä ja tuottaa myös aluesairaalan potilaiden ateriat ja henkilökunnan tarvitsemat ateriat. Siivouspalvelut ostetaan edelleen Valkeakosken kaupungin teatterille ja kotipalvelun ryhmäkodeille. Vuoden 2018 huhtikuussa tekninen keskus siirtyi Varsanhäntään ja siivottavat tilat lisääntyivät, sillä teknisen keskuksen verstastiloja jäi edelleen vanhoihin paikkoihin. Tarkistussiivousmitoituksia tehtiin edelleen, toimintoja järjesteltiin uudestaan niin, että lisääntyneet siivoustyöt saatiin tehtyä. Uuden pelastuslaitoksen tilojen siivous alkaa lokakuussa Ruoka ja siivouspalvelun henkilöstön riittävyys uusien toimipisteiden tarvitsemien palvelujen tuottamisessa pysyy samana, ellei uusia toimipisteitä rakenneta tai perusteta. Lisäksi ruoka ja siivouspalveluiden henkilöstön määrään ja toimintaan vaikuttaa merkittävästi mahdollinen vuoden 2021 maakunta ja sosiaaliuudistuksen toteutus. Kalustomäärärahatarve on edelleen noussut ruokailuvälineiden, ruoanlaittoastioiden, siivousvälineiden ja muun kaluston lisätarpeen ja muun vanhan kaluston huonon kunnon vuoksi. Lisäksi elintarvikemäärärahatarve on kasvanut kouluruokasuosituksen noudattamisen ja suomalaisten ruokasuositusten noudattamisen vuoksi. Syksyllä 2018 ruokapalvelussa on neljä keskus ja 13 palvelukeittiötä. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet, htv ,5 109 Kustannukset / oma tuotantoateria (Huom! ateria ei ole suorite. Lounas tai päivällinen = ateria. Aamupala, välipala tai iltapala = ½ ateriaa) 3,18 3,16 3,03 Kustannukset / siivottava m² 28,90 28,70 28,50

90 80 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimintatapoja ja työprosesseja tehostetaan kehittämällä ja yksinkertaistamalla niitä edelleen yhdessä henkilöstön kanssa. Sairauspoissaolokustannuksia vähennetään puuttumalla poissaoloihin keskusteluin ja kuntoutukseen ohjaten. Kehitetään toimintoja, joilla sairauspoissaoloajan työt voidaan hoitaa tehokkaasti ja toimintaa vaarantamatta ilman sijaisten käyttöä. Lisätään ammatinpäivityskoulutuksia. Toimistotilojen osalta käydään palvelutasoneuvottelut ja tarkastetaan siivousmitoitukset. Mahdollisen SOTE uudistuksen myötä sosiaali ja terveystoimelle aterioita kampus alueella tuottava Sampo keittiö siirtynee maakunnan hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa sekä tilojen että henkilöstön siirtymistä uuden siivous ja ruokapalvelutuottajan vastuulle vuoden 2021 alusta. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Taloudellisuus kustannus/ateria 3,15 3,16 3,18 +0,63 3,19 3,19 Siivous: /m² 27,71 28,50 28,90 +1,4 % 29,00 29,00 Tilat m² Ruokapalvelu % Siivouspalvelu %

91 81 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 RUOKA JA SIIVOUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Pääomaarvon korko () Laskennalliset erät (/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

92 82 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: TEKNINEN LAUTAKUNTA 9700 VESIHUOLTO TEKNINEN JOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltolain mukaisesti yhdyskunnan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä tuottaen yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyvät palvelut liiketaloudellisia periaatteita noudattaen sekä kehittäen toimintaansa kaupunkistrategian ja yhdyskunnan muun kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 2019 Ennuste 2018 Ta 2018 Henkilötyövuodet htv Peruspääomalle laskettava tuloutus, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Laitoksen toimintaa ohjataan ja kehitetään vesihuoltolain, kaupunkistrategian ja omistajapolitiikan lähtökohdista korostaen asiakkaan saaman palvelun laatua ja toimintavarmuutta. Palveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla ja laitoksen talous pidetään tasapainoisena. Talousarvio ja taloussuunnitelmakaudella rakennetaan uusi pintavesilaitos Tyrynlahden vesiaseman viereen. Rakentamisurakka käynnistyi elokuussa 2017 ja valmistuu vuonna Urakka on aikataulutettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä, jo toteutuneessa, vaiheessa siirretätiin alueputket ja rakennettiin uusi verkostopumppaamo. Nyt käynnissä olevassa toisessa vaiheessa rakennetaan uusi vedenkäsittelylaitos ja raakaveden pumppaus. Uuden pintavesilaitoksen suunnittelussa on panostettu erityisesti tuoteveden laatuvaatimuksiin, vedentuotannon toimintavarmuuteen ja energiatehokkuuteen. Uuden pintavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessiin tulee uusina prosessivaiheina flotaatioselkeytys ja otsonointi.

93 83 Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 muutos % Ts 2020 Ts 2021 Tunnusluvut vedentuotanto (euroa/m3) 0,52 0,50 0,52 4 0,52 0,52 jätevesien puhdistus ( euroa/m3) 0,29 0,30 0,30 0 0,30 0,30 vedenjakelu (vesitornit ja verkostot) ( euroa/m) 1,72 2,10 2,10 0 2,10 2,10 viemäröinti (verkostot ja pumppaamot) (euroa /m) 1,64 1,75 1,75 0 1,75 1,75 Kaupungin vesihuoltolaitos tulouttaa peruspääomasta (%) 3,00 3,00 3,00 0 3,00 3,00 talousveden laatuvaatimusten ja suositusten täyttymisen seuranta (%) jäteveden laatuvaatimusten ja suositusten täyttymisen seuranta (%)

94 84 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 VESIHUOLTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut () Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.() Henkilösivukulut () Eläkekulut () Muut henkilösivukulut () Palvelujen ostot () Aineet, tarvikkeet ja tavarat () Avustukset () Vuokrat () Muut toimintakulut () Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot () Korvaus peruspääomasta Muut rahoitustuotot ja kulut Poistoeron vähennys Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

95 85 KÄYTTÖTALOUSOSA Vesihuoltolaitos, muu taseyksikkö TULOSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA 2019 Liikevaihto Myyntituotot, ulkoiset Myyntituotot, sisäiset Liiketoiminnan muut tuotot Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Vuokramenot Henkilöstökulut Palkat Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Arvonalentumiset 83 Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot Korkokulut, ulkoiset Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 143 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron vähennys Tilikauden ylijäämä RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TULORAHOITUS Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja kulut INVESTOINNIT Investointimenot Rahoitusosuudet RAHOITUSTOIMINTA Muut maksuvalmiuden muutokset: Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kaupungilta 0 Korottomien velkojen muutos muilta YHDYSTILIN MUUTOS

96 86 5 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan kuluihin, korko ja rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneisiin kustannuksiin. Toimintakate kertoo paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tämän jälkeen esitetään tuloslaskelmassa vielä poistoeron, rahastojen ja varausten muutos. Näiden erien jälkeen tuloslaskelma päätyy tilikauden yli tai alijäämään, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. 5.1 VEROTULOT Verotulot vuonna 2019 Euroa Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuottoon Kiinteistövero Yhteensä Kunnan tulovero: Kunnan tulovero vv Vuosi Tilitettävä vero Muutos % Tuloveroprosentti TP 2017 Tot 2018 (arvio) TA 2019 TS 2020 TS ,6 3,7 +9,3 +2,4 +3,0 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 Tuloveroperusteisiin tehdään v hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Muutoksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 154 milj. eurolla v Työtulovähennystä korotetaan ja sen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 19 milj. eurolla v Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 54 milj. eurolla v Valtionja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen korottaminen pienentää kuntien verotuottoa yhteensä arviolta 7 milj. eurolla v Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Toimenpiteen arvioidaan pienentävän verotuottoja n. 3 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen, josta kuntien osuus on 2 milj. euroa. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan

97 87 hallitusohjelman mukaisesti siten, että v asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 25 prosenttia. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisveroprosenttiin sisältyy korotusehdotus vuodelle Kunnan tuloveroprosenttia esitetään tuolloin korotettavaksi 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin. Osuus yhteisöveron tuottoon: Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa v n. 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien verotuottoon, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jakoosuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti. Kiinteistövero: Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli noin 25 milj. euroa vuosittain. Vuodelle 2018 hallitus linjasi, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit ovat hallituksen esityksen perusteella 0,93 2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli oli 0,93 1,80 %). Lisäksi vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirrettiin kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöveroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiinteistöverotuksessa. Vuodelle 2019 esitettiin muutoksia asuinrakennusten ylärajan korotusta siten, että uudet rajat olisivat 0,41 1,00 % (vuonna ,41 0,90 %). Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien maapohjien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016). Hankkeessa ovat mukana VM:n lisäksi Kuntaliitto, Verohallinto, Maanmittauslaitos sekä maa ja metsätalousministeriö. Hintavyöhykkeiden laskennasta vastaa Maanmittauslaitos muiden mukana olevien tahojen ohjatessa projektia ohjausryhmän kautta. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunkiseuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin. Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien.

98 88 Kiinteistöverot on Valkeakosken talousarvioesityksessä laskettu seuraavien veroprosenttien mukaan: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 1,10, yleishyödyllisten yhteisöjen omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, mikäli rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,0 ja voimalaitosten veroprosentti 2,85. Kiinteistöveroprosentteihin ei sisälly suunnittelukaudella korotuksia. Verotulot vuosina (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuottoon Yhteensä muutos abs. muutos % , , , , ,7 5.2 VALTIONOSUUDET Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä.

99 89 Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin ehdotetaan 40 milj. euron lisämääräraha v Pitkäaikaistyöttömien määräaikaista eläketukea jatketaan. Vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin valinnanvapauspilotteihin 100 milj. euron valtuus. Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia v Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Uusi lukiolaki tulee voimaan Lain tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Opintojen rakenne mahdollistaa entistä joustavamman opetuksen järjestämisen ja aiempaa laajempien oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien tarjoamisen. Lukiolaisten tuki ja ohjaus vahvistuvat ja korkeakoulu ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys lisääntyvät. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu. Vuonna 2019 lukiolain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 0,4 milj. euroa. Lisäksi uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Valtionosuus uudistuksen kustannuksista on 100 %. Varhaiskasvatuksen tasaarvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan 10 milj. euroa v Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan, ja siihen kohdistetaan 5 milj. euroa v Liikkuva opiskelu toimintaan ehdotetaan 2,8 milj. euroa v Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Sitä tuetaan edelleen 15 milj. eurolla v Ammattikorkeakoulujen TKItoiminnan vahvistamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa v Hallitusohjelman mukaisesti opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuodelle Valtionosuudet vv (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot muutos abs. muutos % Verotulojen tasaus , , , , ,

100 90 Vaikka valtionosuuksien määrä valtakunnallisesti on aleneva, ennustetaan Valkeakosken osalta valtionosuuksien nousua n. 1,0 miljoonalla eurolla. Suurin osa noususta tulee verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta. 5.3 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Korkotuotot sisältävät antolainojen, teollisuushallien lunastushintasaamisten ja lyhytaikaisten sijoitusten ja maksuliikennetilien korot. Korkokulut muodostuvat kaupungin ottolainojen koroista. Muut rahoitustuotot sisältävät osinkotuotot, verotilitysten korot, viivästyskorot, takausprovisiot sekä kuntayhtymien peruspääoman korot ja vesihuoltolaitoksen tuloutukset. Merkittävimmät muiden rahoitustuottojen erät vuonna 2019 ovat seuraavat: Osinkotuotot Valkeakosken Energia Oy:ltä Vesihuoltolaitoksen korvaus peruspääomasta Peruspääoman korko/sairaanhoitopiiri euroa euroa euroa Muut rahoituskulut sisältävät verotilitysten korot, viivästyskorot, vesilaitoksen tuloutuksen (menona) sekä muut rahoituskulut. Rahoitustuotot ja kulut vv Euroa TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Rahoitustuotot Rahoituskulut Netto POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEKÄ POISTOEROJEN MUUTOKSET Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista. Kuntajaosto suosittelee poistoohjeen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. Tilinpäätösperiaatteista sekä oikea ja riittävä kuva että varovaisuuden periaate edellyttävät, ettei tilinpäätös anna liian hyvää kuvaa tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos poistot on mitoitettu liian pieniksi liian pitkiksi arvioitujen poistoaikojen takia, seurauksena tilikauden tulos ja ylijäämä näyttävät liian hyviltä, samoin kuin taseen antama kuva taloudellisesta asemasta. Poistoeron muutos on kertyneen poistoeron vähennystä osaksi investointivarauksella katetuista kohteista, joita ovat: kaupungintalon saneeraus, Holmin yritysalueen kunnallistekniikan rakentaminen, lukio, nuorisokeskuksen peruskorjaus sekä Eerolan päiväkodin peruskorjaus.

101 91 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 2017 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 18/ Toimintatuotot (+) , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut () , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Korkotuotot (+) , Muut rahoitustuotot (+) , Korkokulut () , Muut rahoituskulut () , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys() tai vähennys ( , Varausten muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , Vuosikate poistoista % , Vuosikate/asukas , Tilikauden/ed. tilikausien ylijäämä ,

102 92 INVESTOINNIT Rahoitus TA TS2 TS3 Kohderyhmä/Kohde laskelmaan KAUPUNGINHALLITUS Maa ja vesialueet yht. menot KO Investoinnit tulot KO Myyntitulot netto Käyttöomaisuuden myyntivoitto Rakennusten hankinta menot KO Investoinnit ja luovutus tulot KO Myyntitulot netto Myyntituloissa on rakennusten myynnistä tasearvoa vastaava tulo. Käyttöomaisuuden myyntivoitto Osakkeet ja osuudet menot KO Investoinnit tulot KO Myyntitulot netto Hyvinvointipuiston kehittämiseen menot KO Investoinnit (suunnittelukaudella kohdistetaan tulot RO Inv.menoihin Kirjaslammen uimalarakennuksen ja laitureihin) netto Kalustohankinnat menot KO Investoinnit tulot KO Myyntitulot netto SOSIAALI JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kalustohankinnat menot KO Investoinnit tulot KO Myyntitulot netto KOULUTUS JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Kalustohankinnat menot KO Investoinnit Varaus kalustohankintoihin. V KO Myyntitulot kirjaston kalustohankintoihin euroa TEKNINEN LAUTAKUNTA Pitkävaikutteiset menot Kirjaston muutostyöt menot KO Investoinnit tulot RO Inv.menoihin 0 netto Talonrakennus Teknisen keskuksen varikko menot KO Investoinnit Kustannusarvio Edellisten vuosien käyttö Kalustovaraus 0 Roukon yhtenäiskoulu KO Investoinnit RO Inv.menoihin Kustannusarvio Edellisten vuosien käyttö Kalustovaraus Koulun mitoitus arvioitu yhtenäiskouluna siten, että sisältää varauksen uudelle keskuskeittiölle.

103 93 INVESTOINNIT Rahoitus TA TS2 TS3 Kohderyhmä/Kohde laskelmaan Vapaaaikakeskus menot KO Investoinnit Alustava kustannusarvio (2018): kalustovaraus Tehdyn tarveselvityksen perusteella esitetään mallia, jossa vapaaaikakeskukseen sijoittuisi peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen Valkeakoski opisto, musiikkiopisto, kuvataide ja käsityökoulu Emil sekä kulttuuritoimisto. Kirjaston tilat ehdotetaan sijoitettavaksi Torikeskukseen vuokratiloihin. Tilankäytön lähtökohtana on mahdollisimman pitkälle menevä yhteiskäyttö, jolloin mahdollistuu myös päällekkäisten toimintojen poistaminen. Samassa yhteydessä tulee ratkaista tällä hetkellä musiikkiopiston ja Emilin käytössä olevan Valtakatu 20:n tuleva käyttötarkoitus. Jakamaton menot KO Investoinnit tulot RO Inv.menoihin netto Sisältää varaukset hankesuunnitelmien laadintaan. Lisäksi määrärahavarauksen kustannusarvioltaan alle euron kohteisiin. Talonrakennus yht. menot KO Investoinnit tulot RO Inv.menoihin KO Myyntitulot netto Liikuntapaikkarakentaminen menot KO Investoinnit tulot RO Inv.menoihin netto : Kerhomajan tenniskentät 2020: Saharan keinonurmi, aidat ja vaihtopenkit Kalustohankinnat menot KO Investoinnit tulot KO Myyntitulot netto : Tiehöylä Traktori KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINNIT Uudisrakentamisinvestoinnit KO Investoinnit Korvausinvestoinnit Katutyöt KO Investoinnit Päällystetyöt KO Investoinnit Siltojen korjaukset KO Investoinnit Katuvalaistus KO Investoinnit tulot RO Inv.menoihin Liikennevalot KO Investoinnit Satamat, leikkikentät, laiturit ja viherrakentaminen KO Investoinnit KUNNALLISTEKNIIKKA YHT. menot tulot RO Inv.menoihin VESIHUOLTOTEKNIIKAN INVESTOINNIT Uudisrakentamisinvestoinnit KO Investoinnit Korvausinvestoinnit Vesihuoltoverkostot KO Investoinnit Laitokset KO Investoinnit Jätevedenpumpaamot KO Investoinnit VESIHUOLTOTEKNIIKKA YHT. menot tulot RO Inv.menoihin INVESTOINNIT YHTEENSÄ Ko Investoinnit RO Inv.menoihin KO Myyntitulot Netto

104 94 KUNNALLISTEKNIIKAN UUDISRAKENTAMISINVESTOINNIT TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yritysalueet Jutikkala Keskusta Valtakadun puuistutukset Koivuniemi KareliankatuVanhankyläntien muutos LänsiLintula/eteläinen laajennus Kevyen liikenteen yhteyspuutteet Urheilukatu + pysäköinti Viimeistelytyöt Ennalta nimeämättömät kohteet Salomaantien jatke VESIHUOLTOTEKNIIKAN UUDISRAKENTAMISINVESTOINNIT TS 2019 TS 2020 TS 2021 Yritysalueet Jutikkala Keskusta Vesiasema Koivuniemi Urheilukatu + pysäköinti LänsiLintula/eteläinen laajennus Vesihuollon toimintaalueiden laajentaminen ViljamiKutanen Heikkilä Kerhomajan katuyhteys Ennalta nimeämättömät kohteet Salomaantien jatke

105 95 7 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan nettokassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Rahoituslaskelmassa on käyttöomaisuuden myyntituottoihin vastaavasti lisätty myös toimintatuottoihin arvioidut käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tuloslaskelmaan arvioitu satunnainen myyntivoitto. 7.1 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Suunnittelukaudelle esitetään varausta uuden antolainan myöntämiseen euroa vuosittain. Varaus on tarkoitettu hankkeiden lyhytaikaiseen rahoittamiseen ja mahdolliset lainat myönnetään kassavaroista. Antolainojen muutokset suunnittelukaudella: Antolainat TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Nostot Lyhennykset Netto LAINAKANNAN MUUTOKSET Vuonna 2019 nostetaan uutta lainaa 18,5 milj. euroa ja lyhennetään 13,2 milj. euroa. Lainakanta on vuoden 2019 lopussa 66,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainakanta vuoden 2021 lopussa on 68,1 milj. euroa eli euroa/asukas. Tästä pankkilainojen lainakanta (ilman yritystilojen lunastushalleja ja konsernitilivelkoja varten nostettuja lainoja) on vuoden 2021 lopussa noin euroa/asukas. Kaupungin velkaantumisvauhti on erittäin nopeaa. Erilaiset investointien rahoitusvaihtoehdot tulee tarkastella investoinneista päätettäessä: mikäli velkaantumista ei saada merkittävästi loivennettua, rajoittaa se kaupungin taloudellista liikkumavaraa ja palveluiden tuottamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Investointien rahoittamiseksi tulee myös tutkia mahdollisuudet realisoida ylimääräisiä tai vähäisellä käytöllä olevia kiinteistöjä.

106 96 Lainakanta vv (1.000 euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Lainakanta muutos euroa/asukas Lainakanta ilman lunastussaamisia ja konsernivelkoja /as Korot Lyhennykset Lainanhoitokulut Ottolainat (euroa) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Nostot Lyhennykset Netto MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Saamisten muutoksiin sisältyy mm. teollisuushallien lunastushintojen lyhennykset ja jälkirahoitteisten valtionosuuksien oikaisut kassaperusteisiksi sekä vesihuoltolaitoksen liittymismaksutulot. 7.4 TULORAHOITUKSEN OIKAISUERÄT Rahoituslaskelmassa on käyttöomaisuuden myyntituottoihin ja tulorahoituksen korjauseriin lisätty myös toimintatuottoihin ja satunnaisiin tuottoihin arvioidut käyttöomaisuuden myyntivoitot.

107 97 RAHOITUSLASKELMA TP 2017 TA 2019 muutos TS TS 2018 TA 2018/ muutokset* 2019 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/) * , Satunnaiset erät (+/) Tulorahoituksen korjauserät (+/) , Investointien rahavirta , Investointimenot () * , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Antolainasaamisten lisäykset () , Antolainasaamisten vähennykset (+) , Lainakannan muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) * , Pitkäaikaisten lainojen vähennys () , Lyhytaikaikaisten lainojen muutos (+/) Muut maksuvalmiuden muutokset , Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ( Saamisten muutos (+/) , Korottomien velkojen muutos (+/) Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta , Asukasmäärä , Rahavarat euroa/as , Lainakanta euroa/as , Lainakanta euroa/as ilman yrityshalleja ja kons.tilivelka , *)Rahoituslaskelmassa vuosikate, investoinnit ja lainojen lisäys on arvioitu oletetun toteutuman mukaisesti

108 98 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken Asunnot Oy TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Korvataan huonokuntoisempi asuntokanta toteuttamalla Apiankadulle vuokrakerrostalo. 2. Sointulan tornien 3. vaiheen (Puistokuja 3) peruskorjauksen loppuunsaattaminen. 3. Innalantie 2 ja 4 rakennusten purkaminen. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Asuntokanta: Käyttöaste% ilman opisk.asuntoja Käyttöaste% sis. opiskelijaasunnot Vaihtuvuus% ilman opisk.asuntoja Vaihtuvuus% sis. opiskelijaasunnot 95,46 91,56 18,26 25, Talous: Liikevoitto/1000 Oman pääoman tuotto% Sijoitetun pääoman tuotto% Omavaraisuusaste Velkaantumisaste Quick ratio 989 3,7 3,7 45,9 1,2 1, ,7 1,3 35,0 1,73 1, ,7 1,3 35,0 1,73 1, ,7 1,3 35,0 1,73 1, ,7 1,3 35,0 1,73 1,0 Keskivuokra /m2 10,57 10,58 10,81 11,02 11,25 Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset työllistetyt Määrä vuoden lopussa Tilat m2 (hallinto)

109 99 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken Energia Oy TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Tulos ennen varauksia ja veroja 2,0 milj.. 2. Sijoitetun pääoman tuotto on noin 6,5 %. 3. Toimitusvarmuuden parantaminen (KAHarvo) Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Tulos ennen varauksia ja veroja (te) Oman pääoman tuotto% Sijoitetun pääoman tuotto% Omavaraisuusaste Maksuvalmius (QR) ,1 9,5 54,3 0, , ,5 57 1, , ,5 57 1,6 Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset työllistetyt Määrä vuoden lopussa Tilat m2 (hallinto)

110 100 KONSERNIYHTEISÖ: Visavuoren museosäätiö rs TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Karipaviljongin peruskorjaus. 2. Kari Suomalaisen 100 vuotta syntymästä juhlavuoden näyttelyn suunnittelu ja järjestäminen. Tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Kävijät: Visavuori Myllysaari Kauppilanmäki Perusnäyttelyt: Wikströmin museo Karipaviljonki Myllysaaren museo Vaihtuvat näyttelyt: Wikströmin museo Karipaviljonki Myllysaaren museo Luettelointi Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset työllistetyt Määrä vuoden lopussa Tilat m2 /vuokralle annetut Toimitilat Visavuori Myllysaaren isopuoli Myllysaaren vähäpuoli Kanavakasöörin talo Kauppilanmäen museoalue / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /150

111 101 KONSERNIYHTEISÖ: Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2019 Konsernin asettamat tavoitteet/tavoitetaso: 1. Koulutusreformin toteuttaminen sekä toiminnan ja talouden sopeuttaminen tulorahoituksen ennakoimattomuuteen; suoritus ja vaikuttavuusrahoitustekijöiden kehittäminen. 2. Kaikille VAAOon hakeutuville tarjotaan koulutus tai työpajapaikka. 3. Toteutetaan ja lisätään opintoväyliä 2. asteen ammatillisesta tutkinnosta ammattikorkeakouluopintoihin eri koulutusaloilla. Tunnusluvut TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Vuosikate/poistot % Nettokassavirta Opiskelijavuodet Suoritetut tutkinnot Opiskelijapalaute ,8/5 >20 > >3,5/5 >20 > >3,5/5 >30 > >3,5/5 >40 > >3,5/5 Ensisijaiset hakijat (yhteishaku) Läpäisyaste % Työllistymisaste % Keskeyttämisaste % (negatiivinen) 0, ,2 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 1 >72 >60 <6 VALMAopiskelijat Vaaterin nuoret Opintoväylät AMK:n koulutusaloille Henkilöstö: kokoaikaiset osaaikaiset

112 102 KAUPUNGINHALLITUKSEN VUOSIAVUSTUKSET 2019 euroa Eläkeläis ja veteraanijärjestöt Sivistysja opintotoiminta Päivölän Kansanopiston kannatusyhdistys r.y Valtuustoryhmien julkaisutoiminnan tukemiseen Muut Sisältää mm. avustuksen kylätoimikuntien ja kaupunginosayhdistysten monistustoimintaan. Yhteensä Muut avustusvaraukset: Eläkeläis ja vammaisjärjestöjen vuokraavustus Valtakatu 20:een Ystävyysseurojen ja henkilöstöjärjestöjen vuokraavustus Ystävyystaloon Sotaveteraanien vuokraavustus Yhteensä

113 vs = virkasuhde, ts=työsuhde (kkpalkkainen), tts=työsuhde (tuntipalkkainen) Määräaikainen, yli 12 kk:n työ/virkasuhteessa oleva henkilöstö punaisella/kursiivilla 103 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Päivitetty Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja vs 1 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan sihteeri ts 1 Kansliapalvelut Hallintojohtaja vs 1 Kansliapalvelut Kirjaaja ts 1 Kansliapalvelut Toimistonhoitaja ts 1 Kansliapalvelut Toimistopalvelusihteeri ts Lähettipalvelut Lähetti ts 1 Arkistopalvelut Arkistosihteeri vs 1 Markkinointi Markkinointipäällikkö ts 1 Matkailu Markkinointisihteeri ts 1 Verkkotoiminta Verkkotoimittaja ts 1 Henkilöstöhallinto Henkilöstöpäällikkö vs 1 Henkilöstöhallinto Palkka ja kehittämissihteeri ts 1 1 Henkilöstöhallinto Palkkasihteeri ts 4 Henkilöstöhallinto Toimistosihteeri ts 1 Taloushallinto Controller ts 1 Taloushallinto Kirjanpitopäällikkö vs 1 Taloushallinto Kirjanpitäjä ts 2 Taloushallinto Maksuliikennesihteeri ts 1 Taloushallinto Rahoitussihteeri ts 1 Taloushallinto Talous ja kehittämisjohtaja vs 1 Taloushallinto Taloussihteeri ts 1 Taloushallinto Taloushallintosihteeri ts 1 Taloushallinto Toimistovirkailija ts 1 Taloushallinto Vastaava maksuliikennesihteeri ts Tietotekniikkapalvelut Järjestelmäasiantuntija ts Tietotekniikkapalvelut Järjestelmätukihenkilö ts Tietotekniikkapalvelut Pääsuunnittelija ts 1 Tietotekniikkapalvelut Tietohallintojohtaja vs 1 Tietotekniikkapalvelut Tietohallintokoordinaattori ts 1 Tietotekniikkapalvelut Toimistosihteeri ts 1 Kaavoituspalvelut Kaavoitusarkkitehti vs 1 1 Kaavoituspalvelut Kaavasuunnittelija ts 1 Kaavoituspalvelut Kaavoituspäällikkö vs 1 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja vs 2 1 Rakennusvalvonta Palvelusihteeri ts 1 Rakennusvalvonta Johtava rakennustarkastaja vs 1 Rakennusvalvonta Toimistopalvelusihteeri ts 1 Rakennusvalvonta Toimistotyöntekijä ts 0 1 Ympäristönsuojelu Toimistovirkailija ts 1 Ympäristönsuojelu Ympäristöpäällikkö vs 1 1 Ympäristönsuojelu Ympäristötarkastaja vs 2 Paikkatiedot Kartoittaja ts 3 1 Paikkatiedot Kiinteistörekisterinhoitaja ts 1 Paikkatiedot Mittausteknikko vs 1 Paikkatiedot Paikkatietoinsinööri vs 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Palvelusihteeri ts 1 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Toimistovirkailija ts 1 Maaomaisuus ja kiinteistönmuodostus Tonttiinsinööri vs 1 Yrityspalvelut Elinkeinojohtaja vs 1 Yrityspalvelut Yritysasiamies ts 1 Yrityspalvelut Rahoitusneuvoja ts 1 Hallintokeskus

114 Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Soten yleishallinto Sosiaali ja terveysjohtaja vs 1 Soten yleishallinto Hallintopäällikkö vs 1 Soten yleishallinto Asiantuntijahoitaja ts 1 Soten yleishallinto Hankinta ja sovellusasiantuntija ts 1 Soten yleishallinto Toimistosihteeri ts 1 Soten yleishallinto Toimistovirkailija vs Soten yleishallinto Toimistovirkailija ts 9 Soten yleishallinto Osastonsihteeri ts 1 Soten yleishallinto Ammattimies ts 1 Soten yleishallinto Hoitotyönjohtaja vs 1 1 Soten yleishallinto Vanhuspalvelujen johtaja vs 1 Soten yleishallinto Ylilääkäri vs 1 1 Soten projektit Projektisosiaalityöntekijä ts 0 1 Avosairaanhoito Hoitaja ts 1 1 Avosairaanhoito Osastonhoitaja ts 1 Avosairaanhoito Psykologi ts 1 Avosairaanhoito Puheterapeutti ts 2 1 Avosairaanhoito Ravitsemusterapeutti ts 1 Avosairaanhoito Sairaanhoitaja ts 15 Avosairaanhoito Terveydenhoitaja ts 2 Avosairaanhoito Terveyskeskuslääkäri vs 13 Mielenterveystoimisto Erikoislääkäri vs 5 1 Mielenterveystoimisto Mielenterveyshoitaja ts 1 Mielenterveystoimisto Palvelupäällikkö vs 1 Mielenterveystoimisto Psykologi ts 3 Mielenterveystoimisto Sairaanhoitaja ts 8 Mielenterveystoimisto Sosiaalityöntekijä ts 3 Mielenterveystoimisto Ylilääkäri vs 1 Päivätoiminnot Askartelunohjaaja ts 1 Päivätoiminnot Mielenterveyshoitaja ts 1 Aklinikka Sairaanhoitaja ts 2 Aklinikka Sosiaalityöntekijä ts 1 Hammashuolto Erikoishammaslääkäri ts 1 Hammashuolto Hammashoitaja ts 10 Hammashuolto Suuhygienisti ts 2 Hammashuolto Johtava hammaslääkäri ts 1 Hammashuolto Terveyskeskushammaslääkäri ts 6 1 Hammashuolto Vastaava suuhygienisti ts 1 Hammashuolto Välinehuoltaja ts 1 Terveyskeskussairaala Hoitaja ts 11 1 Terveyskeskussairaala Hoitaja (varahenkilö) ts 9 Terveyskeskussairaala Laitosapulainen ts 6 Terveyskeskussairaala Osastonhoitaja ts 1 Terveyskeskussairaala Sairaanhoitaja ts 21 2 Terveyskeskussairaala Terveyskeskuslääkäri vs 1 Muistikeskus Erikoislääkäri vs 1 1 Muistikeskus Hoitaja ts Muistikeskus Hoitaja (varahenkilö) ts 2 Muistikeskus Laitosapulainen ts Muistikeskus Osastonhoitaja ts 1 Muistikeskus Sairaanhoitaja ts 12 1 Muistikeskus Sairaanhoitaja (varahenkilö) ts 1 Muistikeskus Terveyskeskuslääkäri vs 1 Muistikeskus Ylilääkäri vs 1 1 Kuntoutuspalvelut Fysioterapeutti ts 13 Kuntoutuspalvelut Hoitaja ts 1 Kuntoutuspalvelut Palvelupäällikkö ts 1 Kuntoutuspalvelut Toimintaterapeutti ts 2 Kuntoutuspalvelut Välinehuoltaja ts 1 Kotihoito Hoitaja ts 38 1 Kotihoito Hoitaja (varahenkilö) ts 3 1 Kotihoito Palvelupäällikkö vs 1 Kotihoito Palveluvastaava ts 3 Kotihoito Sairaanhoitaja ts 7 3 Kotihoito Sosiaaliohjaaja ts 1 1 Kotihoito Terveydenhoitaja ts

115 Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Kotihoito Asiakasohjaaja vs 0 4 Päiväkeskustoiminta Hoitaja ts 6 Päiväkeskustoiminta Hoitaja (varahenkilö) ts 1 Päiväkeskustoiminta Sairaanhoitaja ts 1 Tilapäinen ryhmäkoti Hoitaja ts 10 2 Tilapäinen ryhmäkoti Hoitaja (varahenkilö) ts 2 Ryhmäkodit Hoitaja ts 8 Ryhmäkodit Hoitaja (varahenkilö) ts 1 1 Ryhmäkodit Palveluvastaava ts 1 Tehostettu palveluasuminen Hoitaja ts 65 Tehostettu palveluasuminen Hoivaavustaja ts 1 Tehostettu palveluasuminen Hoitaja (varahenkilö) ts 12 2 Tehostettu palveluasuminen Ohjaaja ts 1 Tehostettu palveluasuminen Osastoapulainen ts 1 Tehostettu palveluasuminen Palvelupäällikkö vs 1 Tehostettu palveluasuminen Palveluvastaava ts 2 Tehostettu palveluasuminen Sairaanhoitaja ts 9 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskuslääkäri vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Palvelupäällikkö vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Asiakkuuskoordinaattori vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Talous ja velkaneuvoja ts 1 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Palveluneuvoja ts 1 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Perhetyöntekijä ts 6 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Psykologi ts 2 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaali ja perhepalvelujen johtaja vs 1 Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaaliohjaaja vs Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaalityöntekijä vs Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Sosiaalityöntekijä ts 1 Lastensuojelu Sosiaaliohjaaja vs 3 Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä vs Arviointi ja sosiaalisen tuen palv. Lastenvalvoja vs Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Projektipäällikkö vs 0 1 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sairaanhoitaja ts 0 2 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sosiaalityöntekijä vs 0 2 Sosiaalityö/ Alueelliset hankkeet Sosiaaliohjaaja vs 0 2 Palkkatuettu työ Hoitaja ts 0 1 Palkkatuettu työ Kehitysvammaisten ohjaaja ts 0 1 Palkkatuettu työ Kierrätystyöntekijä ts 0 1 Palkkatuettu työ Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ts 0 2 Palkkatuettu työ Ohjaaja ts 0 5 Palkkatuettu työ Siivooja ts 0 1 Palkkatuettu työ Toimistotyöntekijä ts 0 1 Terveysneuvonta Osastonhoitaja ts 1 Terveysneuvonta Psykologi ts 1 Terveysneuvonta Terveydenhoitaja ts 13 Asumispalvelut Johtava ohjaaja ts Asumispalvelut Johtava ohjaaja vs 0 1 Asumispalvelut Ohjaaja ts 8 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Ohjaaja ts 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palveluohjaaja ts 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palveluohjaaja vs 1 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Palvelupäällikkö vs 1 Vammaispalvelut ja tukitoimet Sosiaalityöntekijä vs 1 Työ ja päivätoiminta Vastaava ohjaaja ts 1 Työ ja päivätoiminta Ohjaaja ts 3,5 Kuntouttavat työll.palvelut Sosiaaliohjaaja ts 1 Kuntouttavat työll.palvelut Työhönvalmentaja ts 2 Kuntouttavat työll.palvelut Työllisyyspalvelujen johtaja vs 1 Kuntouttavat työll.palvelut Ohjaaja ts 2 Kehitysvammaisten työtoiminta Ohjaaja ts Sosiaali ja terveyskeskus 456,

116 106 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Hallinto Hallintosihteeri ts 1 Hallinto Hyvinvointikoordinaattori ts 1 Hallinto Sivistysjohtaja vs 1 Vahtimestarit Vahtimestari ts 5 Päivähoidon yhteistoiminnot Erityislastentarhanopettaja ts 3 Päivähoidon yhteistoiminnot Palveluohjaaja ts 1 Päivähoidon yhteistoiminnot Toimistovirkailija vs Päivähoidon yhteistoiminnot Varhaiskasvatuspäällikkö vs 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Vanhankylän varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 15 Vanhankylän varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 19 Vanhankylän varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Eerolan varhaiskasvatus Avustaja ts 2 Eerolan varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Eerolan varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 14 2 Eerolan varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 16 Eerolan varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Tallinmäen varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 5 Tallinmäen varhaiskasvatus Perhepäivähoitaja ts Tallinmäen varhaiskasvatus Avustaja ts 0 2 Tallinmäen varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 6 Tallinmäen varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Sorrilan varhaiskasvatus Avustaja ts 3 Sorrilan varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Sorrilan varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Sorrilan varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 10 Sorrilan varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 11 Sorrilan varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Sassin varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Sassin varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Sassin varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 10 Sassin varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 11 Sassin varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Avustaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Erityislastentarhanopettaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Lastenhoitaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja ts 12,5 Palmurinteen varhaiskasvatus Perhepäivähoitaja ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Päiväkotiapulainen ts 1 Palmurinteen varhaiskasvatus Päivähoitaja ts 19 Palmurinteen varhaiskasvatus Päiväkodin johtaja vs 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Palvelusihteeri ts 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Opetuspäällikkö vs 1 Perusopetuksen yhteistoiminnot Talous ja hallintosihteeri ts 1 Roukon koulu Erityisopettaja vs 3 Roukon koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 3 Roukon koulu Lehtori vs 2 Roukon koulu Luokanopettaja vs 21 1 Roukon koulu Rehtori vs 1 Roukon koulu Toimistovirkailija ts 1 Roukon koulu Resurssiopetuksen tuntiopettaja vs 2 1 Roukon koulu Sivutoiminen opettaja vs 0 1 Leppälän koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Leppälän koulu Luokanopettaja vs 4 Kärjeniemen koulu Erityisopettaja vs 1 Kärjeniemen koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Kärjeniemen koulu Luokanopettaja vs 6 Kärjeniemen koulu Tuntiopettaja vs 0

117 107 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Rauhalan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 2 Rauhalan koulu Luokanopettaja vs 3 Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Sassin koulu Luokanopettaja vs 5 Sorrilan koulu Erityisopettaja vs 3 Sorrilan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 2 Sorrilan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 2 Sorrilan koulu Lehtori vs 3 1 Sorrilan koulu Luokanopettaja vs Sorrilan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 16) rehtori vs 1 Sorrilan koulu Resurssiopetuksen tuntiopettaja vs 2 2 Sorrilan koulu Toimistovirkailija ts 1 Tarttilan koulu Luokanopettaja vs 2 Tarttilan koulu Tuntiopettaja vs 0 1 Tietolan koulu Erityisluokanopettaja vs 10 Tietolan koulu Erityisopettaja vs 2 Tietolan koulu Koulunkäyntiavustaja ts Tietolan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 2 Tietolan koulu Lehtori vs 1 Tietolan koulu Luokanopettaja vs 6 Tietolan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 16) rehtori vs 1 Tietolan koulu Toimistovirkailija ts 1 Tietolan koulu Tuntiopettaja vs 1 1 Naakan koulu Erityisluokanopettaja vs 1 Naakan koulu Erityisopettaja vs 1 Naakan koulu Joustavan perusopetuksen opettaja vs 1 Naakan koulu Koulunkäyntiavustaja (2030 t/vk) ts 1 Naakan koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Naakan koulu Lehtori vs 19 3 Naakan koulu Nuorisotyöntekijä (30 t/vk) ts 1 Naakan koulu Peruskoulun (vuosiluokat 79) rehtori vs 1 Naakan koulu Toimistovirkailija ts 1 Naakan koulu Tuntiopettaja vs 11 Tyryn koulu Erityisluokanopettaja vs 2 Tyryn koulu Erityisopettaja vs 1 Tyryn koulu Koulunkäyntiavustaja ts 1 Tyryn koulu Lehtori vs 21 1 Tyryn koulu Nuorisotyöntekijä (30 t/vk) ts 1 Tyryn koulu Peruskoulun (vuosiluokat 79) rehtori vs 1 Tyryn koulu Toimistovirkailija ts 1 Tyryn koulu Tuntiopettaja vs 8 Päivälukio Lehtori vs Päivälukio Apulaisrehtori vs 1 Päivälukio Lukion rehtori vs 1 Päivälukio Toimistovirkailija ts 1 Päivälukio Tuntiopettaja vs 2 1 Aikuislukio Lehtori vs 1 1 Aikuislukio Tuntiopettaja vs 3 1 Perusopetuksen psykologipalvelut Opiskeluhuollon psykologi ts 2 Perusopetuksen kuraattoripalvelut Vastaava kuraattori ts 2 Perusopetuksen sairaanhoitopalvelut Hoitaja ts 1 Lukion ja ammattik. psykologipalvelut Opiskeluhuollon psykologi ts 1 Lukion ja ammattik. kuraattoripalvelut Vastaava kuraattori ts 2 Sivistystoimen yleisjohto Rehtori vs 1 Aikuisopetus Apulaisrehtori ts Aikuisopetus Koulutussuunnittelija ts 1 Aikuisopetus Koulutuspäällikkö ts 2 Aikuisopetus Kudonnan opettaja ts 1 Aikuisopetus Kudonnanohjaaja ts 1 1 Aikuisopetus Musiikinopettaja ts 1 1 Aikuisopetus Opistosihteeri ts 4 Aikuisopetus Suunnittelijaopettaja ts 6 1 Aikuisopetus Teknisentyön opettaja ts 1 Aikuisopetus Tekstiilityön opettaja ts Musiikin perusopetus Lehtori vs 1 Musiikin perusopetus Musiikkiopiston lehtori vs 3 Musiikin perusopetus Musiikkiopiston opettaja vs 11 1

118 108 Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Musiikin perusopetus Rehtori vs 1 Musiikin perusopetus Toimistovirkailija ts 2 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (päätoiminen) vs 6 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (sivutoiminen) vs 7 Musiikin perusopetus Tuntiopettaja (yht.päätoiminen) vs 3 Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Kuvataiteen perusopetus Kuvataideopettaja ts 3 Kuvataiteen perusopetus Rehtori vs 1 Visuaalisten aineiden perusopetus Käsityötaiteen opettaja vs 1 Kirjastopalvelut Informaatikko ts 3 Kirjastopalvelut Kirjastosihteeri ts 8 Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtaja vs 1 Kirjastopalvelut Osastonjohtaja ts 3 Kirjastopalvelut Tietoasiantuntija ts 1 Kirjastopalvelut Toimistovirkailija ts 1 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimenjohtaja vs 1 Kulttuuripalvelut Toimistovirkailija ts 1 Voipaala Palvelusihteeri ts 1 Voipaala Toiminnanjohtaja ts 1 Kaupunginteatteri Puvustaja (60 %) ts 1 Kaupunginteatteri Teatterinjohtaja ts 1 Kaupunginteatteri Teatterisihteeri ts 1 Liikuntatoimisto Liikuntatoimenjohtaja vs 1 Liikuntatoimisto Toimistovirkailija ts 1 Liikuntatoiminta Liikunnanohjaaja ts 2 Uimahalli Lippukassanhoitaja ts 2 Uimahalli Uimahallityöntekijä ts 3 Uimahalli Uinninvalvoja ts 3 Liikuntahalli Uimahallityöntekijä ts 1 Nuorisotoimisto Nuorisoneuvoja ts 1 Nuorisotoimisto Nuorisotoimenjohtaja vs 1 Nuorisotoimisto Toimistovirkailija ts 1 Nuorisokeskus/nuorisotilat Nuorisonohjaaja ts 4 Nuorisokeskus/nuorisotilat Etsivä nuorisotyöntekijä ts 2 Nuorisotoimen projektit Projektityöntekijä ts 0 1 Koulutus ja hyvinvointikeskus 543, Teken toimialajohto Tekninen johtaja vs 1 Teken toimialajohto Rakennuttajainsinööri ts 1 Teken toimialajohto Toimistosihteeri ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Kunnossapitopäällikkö ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Rakennuspäällikkö ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Toimistokirjuri ts 1 Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts Kunnallistekninen johto ja suunnittelu Yhdyskuntatekniikan päällikkö vs 1 Kadut Kirvesmies tts Kadut Koneenkuljettaja tts 4 1 Kadut Kunnallistekniikan työntekijä tts 2 1 Kadut Kunnossapitotyöntekijä tts Kadut Kuormaautonkuljettaja tts 2 Kadut Suunnitteluinsinööri ts 1 Kadut Tiehöylänkuljettaja tts 2 Kadut Työnjohtaja ts 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Asentajaautonkuljettaja tts 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Putkiasentaja tts 4 1 Vesijohtoverkostojen kunnossapito Työnjohtaja ts 1 Viemäriverkostojen kunnossapito Kunnossapitotyöntekijä tts 1 Konekeskus Autonasentaja tts 2 Kunnallistekn. laskutettavat työt Verkostosuunnittelija ts 1 Puistotoimiston johto ja suunnittelu Kaupunginpuutarhuri vs 1 1 1

119 Tilanne Avoin (ei täytetty määräaikaisesti) Muutos (+/) Määräaikain en (ei sijainen) Tulosyksikkö / Kustannuspaikka Vakanssi (virka / tehtävä) Vakanssit kpl Puistotoimiston johto ja suunnittelu Maisemasuunnittelija ts 0 1 Puistotoimiston johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts 1 Puistojen kunnossapito Puistopuutarhuri ts 1 Puistojen kunnossapito Ulkoaluetyöntekijä tts 9 2 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu LVIinsinööri ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Suunnitteluinsinööri ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Toimistovirkailija ts 1 Kiinteistökeskuksen johto ja suunnittelu Toimitilapäällikkö vs 1 Metsätalous Metsäinsinööri ts 1 Metsätalous Metsätyöntekijä tts 2 1 Metsätalous Traktorinkuljettaja tts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Erikoisammattimies ts 2 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Huoltomestari ts 2 Huolto ja kunnossapitoyksikkö LVIAhuoltomies ts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Kiinteistönhoitaja ts 14 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Kirvesmies tts 3 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Maalari tts 2 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Muurari tts 1 Huolto ja kunnossapitoyksikkö Putkiasentaja ts 1 Liikuntapaikat Liikuntapaikkamestari ts 1 Liikuntapaikat Laitosmies ts 2 Liikuntapaikat Liikuntapaikkojenhoitaja ts 9 Roukon keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Roukon keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 3 Roukon keskuskeittiö Suurtalouskokki ts 1 Roukon keskuskeittiö Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Eerola Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Kärjenniemi Ruokapalveluvastaava ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Tallinmäki Ruokapalvelutyöntekijäsiivooja ts 1 Roukon keskuskeittiö/ Vanhakylä Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Sorrilan keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 2 Sorrilan keskuskeittiö Suurtalouskokki ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Leppälä Ruokapalvelunhoitajasiivooja ts Sorrilan keskuskeittiö/ Leppälä Ruokapalvelutyöntekijäsiivooja ts 1 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Sassi Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Sorrila Ruokapalveluvastaava ts 1 Sorrilan keskuskeittiö/ Palmurinne Ruokapalveluvastaava ts 1 Ruokapalvelukeskus Ruoka ja siivouspalvelupäällikkö vs 1 Ruokapalvelukeskus Ruokapalveluohjaaja ts 1 Ruokapalvelukeskus Toimistovirkailija ts 1 Keskuskeittiö Sampo Ruokapalveluesimies ts 1 Keskuskeittiö Sampo Ruokapalvelutyöntekijä ts 7 1 Keskuskeittiö Sampo Suurtalouskokki ts 4 Naakan keskuskeittiö Ruokapalveluesimies ts 1 Naakan keskuskeittiö Ruokapalvelutyöntekijä ts 2 Naakan keskuskeittiö Ruokapalveluvastaava ts 1 1 Naakan keskuskeittiö Suurtalouskokki ts Naakan keskuskeittiö/ Rauhala Ruokapalveluvastaava ts Siivouspalvelukeskus Siivoustyönjohtaja ts 1 Siivouspalvelukeskus Siivouspalveluesimies ts 2 Siivouspalvelut Siivooja ts Siivouspalvelut Siivoojaruokapalvelutyöntekijä ts 17 1 Naakan keskuskeittiö/ Tarttila Siivoojasuurtalouskokkitalonmies ts 1 Vesilaitos Koneenhoitaja tts 5 Vesilaitos Käyttöinsinööri ts 1 Vesilaitos Suunnitteluinsinööri ts 1 Vesilaitos Toimistovirkailija ts 2 Viemärilaitos Huoltomies tts 1 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistamon hoitaja ts 1 Viemärilaitos Laitosmies tts 1 Viemärilaitos Prosessimies tts 1 Tekninen keskus Kaikki palvelukeskukset yhteensä

120 110 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Konsernihallinto 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konsernihallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maankäyttöpalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maankäyttöp Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut palvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

121 111 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Muut palvelu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja ympäristöpalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja ympäristöpalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaali ja perhepalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

122 112 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Sosiaali ja perhepalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vanhuspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vanhuspalve Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

123 Erikoissairaanhoito TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja tukipalvelut (koulutus ja hyvinvointilautakunta) 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja tu Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasvatuspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Varhaiskasv Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

124 114 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Yleissivist.koulutuksen palv. 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yleissivist.ko Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vapaaaikapalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vapaaaikap Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntatekniikka 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

125 115 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskuntatekniikka Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilatoimi 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ruoka ja siivouspalvelut 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

126 116 TP 17 KS 2018 Kehys 2019 Ltk 2019 Ta 2019 TS 2020 TS Ruoka ja siivouspalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vesihuolto 0 Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sisäiset, vesihuolto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sis. vyörytykset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vesihuolto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

127 Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto

128 Kaupunkistrategian elementit MUUTOSVOIMAT JA ILMIÖT: IÖT: Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen Ikärakenteen ja huoltosuhteen uhteen muutos Kaupungistuminen ja muuttoliike Työn luonteen muutos Maakuntauudistus Digitalisaatio Talouden kehitys Ympäristökysymykset ja ekologisuus Pendelöinnin ja liikkumisen lisääntyminen Visio: Kasvava Valkeakosken kaupunki on hyvinvoiva yhteisö Valkeakoski on asukkaidensa ja yritystensä yhteinen mansikkapaikka Kaupunki kasvaa ja yritysten määrä lisääntyy Koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä Hyvinvointipuistokokonaisuus kehittyy ja vahvistuu Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään ja elinkeinoelämän kanssa Palveluja uudistetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja Tasapainoinen talous mahdollistaa hyvinvoinnin ja kehityksen 118 Toimintaajatus: Valkeakosken kaupunki edistää asukkaidensa ja yritystensä hyvinvointia ja menestystä kestävällä tavalla. Kaupunki on mahdollistaja, osa paikallista yhteisöä ja laajempaa yhteistyöverkostoa. 2

129 Toimintaperiaatteet Toimimme niin kuin on yhteisesti sovittu. Palvelemme ja käyttäydymme kohteliaasti ja hoidamme asiakastilanteet loppuun saakka. Jaamme työyhteisölle osaamisemme ja tietomme Toimimme joustavasti rajat ylittäen. 119 Pidämme huolta itsestämme ja työkavereista. Parannamme jatkuvasti toimintaamme ja meillä on lupa kokeilla uusia toimintatapoja. Toimimme aina taloudellisesti ja ymmärrämme talouden rajoitteet.

130 Kaupunki kasvaa ja yritysten määrä lisääntyy 120 4

131 Koko organisaatio edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Kaupunki panostaa poikkeuksellisen paljon liikunnan, kulttuurin sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palveluihin. Nämä palvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia sosiaali ja terveyspalveluiden rinnalla. Edellä kerrotut hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ovat myös osa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin varmistamista sosiaalipuolen vanhuspalveluiden kanssa. Valkeakosken asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat kaupungin työllisyystilanne sekä koulutustaso. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen on keskeisessä osassa tulevaisuuden hyvinvoivaa Valkeakoskea. Johdon sitoutuminen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin (TEA viisari) Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Osallisuus Huostaanottojen lukumäärä Lastensuojelun avohuollon päättyneet asiakkuudet Toisen asteen koulutuksen loppuun asti suorittaneet Tavoitetaso Strategiset toimenpiteet 2021 > 80 Terveys ja hyvinvointi kytketään tiiviisti johtamisjärjestelmään Huostaanottojen määrä on vähentynyt 30/vuosi Nuorten päihdehoidon toiminta mallinnetaan ja otetaan käyttöön Varhaisen tuen toiminta koskien neuvola ja varhaiskasvatusikäisiä mallinnetaan ja otetaan käyttöön Opintojen ohjauksen lisäksi osallistutaan toisen asteen tutkintojen suorittamista edistäviin hankkeisiin 121 5

132 Hyvinvointipuistokokonaisuus kehittyy ja vahvistuu 122 6

133 Oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään ja elinkeinoelämän kanssa 123 7

134 Tasapainoinen talous mahdollistaa hyvinvoinnin ja kehityksen Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Tavoitetaso 2021 Strategiset toimenpiteet Valkeakosken kaupungin taloudellinen tilanne on vakaa. Edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää on taseessa 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuluva tilikausi on tasapainossa. Talouden liikkumavara on kuitenkin vähäinen: kun veroluonteisilla tuloilla ja rahoitustuotoilla on katettu arvioidut toiminnan nettokustannukset, varaa jää vain korkokuluihin ja poistoihin. Kaupungin toimintakykyä ja panostuksia kehitykseen uhkaavat kasaantuneet investointitarpeet ja niiden myötä lisääntyvä velkaantuminen. Alkavalla suunnittelukaudella investointeihin on arvioitu kuluvan n vuodessa. Investointeja joudutaan rahoittamaan lisälainan ottamisella vuosittain. Vuosikate 100 %, 8,7 mil. 150 % tilikauden poistoista (n ) Resursseja kohdennetaan oikein ja hillitään menokehitystä. Talouden seuranta ja poikkeamiin reagointi osana johtamista organisaation eri tasoilla. Lainakanta < Käytetään aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja Investointien rahoittamiseen. Investoinnit suunnataan niin, että ne tukevat kaupungin kasvua ja palveluiden tuottavuutta

135 Palveluja uudistetaan ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja Tilannekuva syksyllä 2017 Indikaattori Lähtötaso 2016 Tavoitetaso 2021 Strategiset toimenpiteet Kaupungin palveluita tuotetaan pääsääntöisesti perinteisin toimintatavoin. Tietotekniikkaa on otettu käyttöön lähes poikkeuksetta ilman itse palveluprosessien uudistamista. Tällöin tietotekniikan käytöstä saatava hyöty on jäänyt monelta osin vähäiseksi. Nykyisin saatavilla oleva teknologia mahdollistaa palveluiden kehittämisen sähköisiksi, ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä paremmin asiakastarpeisiin soveltuviksi. Esimerkeiksi tästä käyvät kokonaan sähköiseen muotoon muutettu rakennuslupaprosessi sekä Valkeakoskiopiston ilmoittautumisprosessi. Sähköisten palveluprosessien kehittäminen ja käyttöönotto vaatii omaa erityisosaamista, jota palveluyksiköistä ei nykyisellään riittävästi löydy. Sähköiseksi uudistettujen merkittävien ulkoisten palveluiden määrä 2 1/vuosi Hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä tehokkaammin. Digitalisoidaan ajanvaraukset ja niiden maksamisen. Liitetään asianhallinta kansallisiin palveluihin. Toteutetaan hoidon tarpeen arviointijärjestelmä 125 Kaupungilla ei ole käytössä avoimen datan jakeluun soveltuvaa jakelualustaa. Aineistojen jakelu on hoidettu hajanaisesti mm. internetsivujen/ julkaisujärjestelmän avulla. Avoimena datana jaettavien tietoaineistojen määrä 0 > 30 Otetaan käyttöön avoimen datan jakelualusta. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään kartta ja paikkatietoaineistot jaeltavaksi alustan kautta (avoindata.fi) Nykyinen taloudenohjausjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2004 ja sitä on osittain (mm. taloussuunnittelu ja raportointi) uusittu. Järjestelmä on elinkaarensa lopulla eikä enää palvele nykyisiä tarpeita. Uusiminen on perusteltua ajoittaa sote ja maakuntauudistuksen yhteyteen. Järjestelmä on seutukunnallisessa käytössä. Kaupungin julkinen verkkopalvelu on vanhentunut ja ajanmukaistettava. Kaupungilla ei ole käytössä lainkaan intranetpalvelua Koko talousohjausjärjestelmän uusiminen 2021 mennessä. Verkko palvelun uusiminen sekä intranetin käyttöönotto Vanha taloudenohjausjärjestelmä Verkkopalvelu on vanhentunut ja Intranet ei ole käytössä Uusi taloudenohjausjärjestelmä on käytössä. Intranet on käytössä ja henkilöstö koulutettu Uusitaan taloudenohjauksen aikataulutus siten, että käyttöönotto viimeistään Suunnitellaan ja otetaan käyttöön verkkopalvelu ja intranet. 9