TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 218 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 1 ( 6) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION T Ä YT ÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 218 Valtuusto hyväksyi vuoden 218 talousarvion kokouksessaan Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot Vuoden 218 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmajaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskuksen johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohj eissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja

3 tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 2 ( 6) 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 9. luvun 5 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirj assa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssi en ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyyäksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimene esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyyäksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso.

4 3 ( 6) Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan 1 tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 218 koskevat kuukausibudjetit mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konserni tasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskustenjohtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset hyväksytyssä talousohjeessa.

5 4 ( 6) Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistarnisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoirnintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtyrnän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä intemetin kautta osoitteessa www. ytj. fi. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi arnrnatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottorniin päivärahoihinja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranornaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltarnisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttarnisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen

6 5 ( 6) kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 218 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta 1 investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelynjälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitäjä Sari Paijalle.

7 6 ( 6) 8 Tilikarttakirja Vuoden 218 tilikarttakirja jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille helmikuun aikana. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta puh Projektit Palvelukeskusten tulee toimittaa kirjanpitäjä Sari Paijalle ED-hankkeita koskevat hakemukset (myös maksatushakemukset ja maksatuspäätökset) ja hyväksymiset sekä tieto siitä toteutetaanko hanke. Päätöksen pitää sisältää kannanotto siitä, toteutetaanko hanke kunnan rahoittamana siinä tapauksessa, että ED-rahoitusta ei saada. Myös muiden hankkeiden ja projektien päätökset, maksatushakemukset ja maksatuspäätökset pitää toimittaa kirjanpitäjä Sari Paijalle. ED:n-, valtion-, laina- tai muulla ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaksi tarkoitettua hanketta ei saa toimeenpanna ennen kuin sitova rahoituspäätös on saatu. VALKEAKOSKEN KAUPUNGINHALLITUS )~lu!\_ V cc~ Jukka Varonen kaupunginjohtaja.v~a~ Minna Dschanoff talous- ja kehittämisjohtaja

8 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 218 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asuminen ja kaavoitus 18 2 HENKILÖSTÖ 21 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 3 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 4.1 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutus- ja hyvinvointilautakunta Tekninen lautakunta 76 5 TULOSLASKELMAOSA 88 6 INVESTOINTIOSA 95 7 RAHOITUSOSA 99 8 KONSERNITAVOITTEET 12 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 17 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 116

9 1 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti kehittyvät taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen osuus korostuu. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vihdoin kasvu-uralle. Yhdysvaltain hyvä talouskehitys jatkuu keskuspankin rahapolitiikan normalisoituessa. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan 3,5 % v. 217 ja 3,8 % v Vuonna 217 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tulevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Vuonna 218 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen 1,5 prosenttiin laskee palkansaajien ostovoimaa, vaikka työllisyyden paraneminen tukeekin sen kasvua. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta tätä vuotta nopeammin. Myös rakennusinvestoinnit jatkavat nopeaa kasvamistaan, vaikka asuinrakennusinvestointien kasvu hidastuukin. Viennissä markkinaosuuksien menetys päättyy ja vienti kasvaa maailmankaupan kasvun vetämänä tasaisella tahdilla. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä ja työttömien määrä laskee hitaasti. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 7 prosenttiin v Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden rakenteissa ei kuitenkaan ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden seurauksena talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Kansantalouden kehitys 215* 216* 217** 218** BKT:n arvo, mrd. euroa 29,6 215,6 223,9 232,2 BKT, määrän muutos, %, 1,9 2,9 2,1 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,6 8,1 Työllisyysaste, % 68,1 68,7 69,4 7,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% -,2,4,9 1,5 Pitkä korko, 1 v, %,7,4,5,9 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 218

10 2 Kuntatalous Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 1,6 mrd. euroa v. 218, ja ne nousevat vuodelle 217 budjetoidusta n.,1 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 1,4 % vuodelle 217 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka myös vähentää valtionosuutta. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja että valtionosuutta. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 129 milj. euroa heikentävä v Kuntatalouteen vaikuttavat v. 218 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen kansantalouden tilinpidon mukaan v. 218, alijäämän kasvaessa hieman vuodesta VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteisiin tehdään v. 218 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 3 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 15 milj. euroa. Tuloverolakiin lisätään säännös, jonka mukaan työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta ja intressissä olevasta koulutuksesta. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen, toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 218 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 35 %. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 217 lopussa. Yhteensä muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 26 milj. eurolla v Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Kiinteistövero Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 1 milj. eurolla eli n. 25 milj. euroa vuosittain. Tämän korotusohjelman lisäksi hallitus on erillisellä päätöksellä korottanut veroa 5 milj. eurolla v Lisäksi vuodesta 218 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi soveltaa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 1 megavolttiampeeria. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa n. 5 milj. eurolla. Kiinteistöveroa korotetaan vuodelle 218 aikaisempien päätösten lisäksi 25 milj. eurolla, jolla kompensoidaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen vaikutusta. Korotukset yhteensä v. 218 ovat siten 55 milj. euroa. (Kiinteistöveron kaavailtu alarajan korotus peruttiin, koska asetetut tavoitteet kiinteistöveron tuotoksi on jo saavutettu. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus pidetään kuitenkin edelleen voimassa.) Yhteisövero Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 6 milj. euroa vuoden 218 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,3 prosenttiyksiköllä vuodesta 218 lähtien. Jako-osuuden korotus kompensoi osaltaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä kunnille.

11 3 Varainsiirtovero poistetaan tietyissä yhtiömuodon muutoksissa, minkä arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuottoa n. 1 milj. eurolla v Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 218 (milj. euroa) Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus 77 Työn verotuksen keventäminen 15 Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13 Lapsivähennyksen voimassaoloajan päättyminen 38 Kiinteistöveron korotus hallitusohjelman mukaisesti 25 Kiinteistöveron korotus varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi 25 Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 5 Varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa 1 Kuntien yhteisöveron jako osuuden korotus (varhaiskasvatusmaksukompensaatio) 6 Yhteensä 15 Valtionavut Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n milj. euroa, joka on n. 14 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 217 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 218 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 217 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 218 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 217 tasoon,11 prosenttiyksikköä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi kesäkuussa 217. Laatusuosituksessa mm. yhdenmukaistetaan henkilöstön mitoittamista niin, että julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat samat vaatimukset, mitoitukseen lasketaan mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja myös teknologisia ratkaisuja voidaan

12 4 hyödyntää aiempaa paremmin. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys. Terveydenhuoltolain muutos päivystysjärjestelmän uudistuksesta ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisestä tuli voimaan alkaen, jonka nojalla annettiin asetukset (i) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus), (ii) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (nk. keskittämisasetus) sekä (iii) ensihoitopalvelusta. Asetukset tulevat voimaan lukien muilta osin, mutta nk. keskittämisasetuksessa on siirtymäaika asti. Toimeenpanon tueksi laaditaan yhtenäiset hoidon perusteet keskitettävistä toimenpiteistä ja sairaanhoitopiireille säädetään velvoite raportoida työnjaon toteutumisesta ja säästövaikutuksista kahdesti vuodessa. Muutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 218, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 31,7 milj. euron vähennys. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait kumotaan ja siirrytään yhteen tutkinnon suorittamistapaan, josta säädetään uudessa laissa. Uudistuksen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuoltoon oikeutettuja ei ole mahdollista erotella nykyiseen tapaan, jolloin palveluihin oikeutettujen määrä kasvaa huomattavasti. Uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa. Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys vuonna 218. Aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lääkemääräysten voimassaoloa on vuodesta 217 alkaen pidennetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksen myötä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Toimenpide vähentää lääkemääräyksien uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrää sekä potilastietojen päivittämiseen kuluvaa työaikaa vuodesta 218 alkaen. Kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 3 milj. euroa vuodessa, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään,76 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Vuodesta 218 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Kunnat voivat järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa on täysimääräinen valtionosuus. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu v. 218, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Samalla aikuisten perusopetuksen valtionosuus muuttuu täysimääräiseksi aineopetusta lukuun ottamatta. Osana kuntien tehtävien vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa lukiokoulutuksen taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opiskelu ei ole enää velvoittavaa niille opiskelijoille, jotka ennen täysi-ikäisyyttä aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän. Vuodesta 218 alkaen rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille tai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen. Neljän pakollisen kurssin poistumisen johdosta todelliset kustannukset alenevat vaiheittain, josta johtuen kokonaisrahoitusta alennetaan siten, että v. 218 säästö on,26 milj. euroa. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 2 milj. eurolla opetustarpeen kasvaessa. Valtionavustusta lisätään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

13 5 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määritellään suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla siten, että kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 217 tasossa. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 1 milj. euroa. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 9,4 milj. eurolla, mistä osa kohdistuu kuntiin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 218 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 119 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos ) Menot TulotNetto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus Ammatillisen koulutukseen uudistukseen liittyvä oppilas ja opiskeluhuoltopalveluiden laajennus 6 6 Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö Perhehoidon kehittäminen 5 5 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys kuntien hallintomenoissa Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus Reseptien voimassaolon pidentäminen 3 1 2

14 6 Menot TulotNetto Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Valtio osuuden korotus 2) VATI hankkeen tuottavuussäästö 1 1 VM yhteensä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeminen 1 1 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisääminen 1 opiskelijavuodella 6 6 Avustukset koulutuksellista tasa arvoa edistäviin toimenpiteisiin Kerhotoiminnan tukeminen ja perusopetuksen laadun kehittäminen 3 3 Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä ja oppisopimuskoulutuksessa 7 7 Kuntien tehtävien vähentäminen (lukiokoulutus),2,2 Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoiminen 8 8 Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen 1 1 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 2 2 Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta 1 1 Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen,1,1 Siirto yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä Kotkaniemen museon vuokraan ja Olavinlinnan katoksen vuokraan,5,5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen 3 3 Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu 5 5 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 2 2 Yleissivistävän koulutuksen innovatiiviset oppimisympäristöt, digitaaliset koulutuspilvipalvelut, tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen sekä sen hyödyntäminen 1 1 OKM yhteensä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke: Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit 1 1 Koulutus EVO korvaukset 1 1 Valinnanvapauden pilottihankkeet 8 8 Valtion korvaus kunnille ja kuntayhtymille laittomasti maassa olevien kiireelliseen sosiaalihuoltoon 5 5 STM yhteensä

15 7 Menot TulotNetto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 1 1 Ohjaamo toiminnan vakiinnuttaminen 5 5 Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu 3 3 TEM yhteensä 1 1 Ympäristöministeriön hallinnonala Jätelain muutos, jolla mahdollistetaan valvontaviranomaisille valvontamaksujen periminen jätelain edellyttämistä tarkastuksista ja valvonnasta. 2 2 Ympäristönsuojelulain 25 :n muutos siten, että kunta voi periä maksun myös onnettomuus, haitta ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista 1 1 YM yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöveron korottaminen hallitusohjelman mukaisesti Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 5 5 Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ( 131 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 2) Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Yhteisöveron jako osuuden muutos 2) 6 6 Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Kiinteistöveron korotus 2) Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä Kustannustenjaon tarkistus VM OKM 3 3 Kustannustenjaon tarkistus yhteensä Indeksijäädytykset Valtionosuusindeksin jäädytys VM OKM 4 4 KEL indeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista 8 8 Vaikutus kuntien verotuloihin Indeksijäädytykset yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen. 2) Varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta aiheutuvat tulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 218

16 8 1.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Työllisyyden koheneminen ja ennakoitua parempi talouskasvu näkyvät myös Valkeakosken kaupungin kohonneina verotuloina. Sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuotto ylittävät vuonna 217 arvioidun ja näin ollen myös vuoden 218 arvioita on nostettu. Johtuen investointien voimakkaasta kasvusta, verotulojen kasvu ei kuitenkaan tuo liikkumavaraa kaupungin käyttötalouteen: jotta tulorahoituksen osuutta investointien kattamisessa voidaan pitää riittävänä, tulee kunnan vuosikatteen vastata pitkän aikavälin keskimääräistä investointitasoa. Tämä ehto ei tule täyttymään ilman merkittäviä tulosparannuksia tulevina vuosina. Lainakannan yhä kasvaessa taloudellinen liikkumavara heikkenee. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, rakenteellinen työttömyys sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet alentavat henkilöstökustannuksia vuosina , mutta niiden vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Pirkanmaan Portin markkinointi on elinkeinopalveluiden tärkein kohde alkavalla suunnittelukaudella. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on puolestaan pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Positiivista viestiä kaupungin kasvumahdollisuuksista antavat useat jo käynnistyneet tai käynnistymässä olevat kerrostalohankkeet. Investointitahti on kova: vuosina valmistuvat mm. uusi vesiasema ja Roukon koulu. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Suunnittelukauden keskimääräiset investoinnit asettuvat n euron vuositasolle. Investointeja toteutetaan jo nyt myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat Etelä-Pirkanmaan yhteinen akuuttiosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Myös päiväkotiverkon ratkaisuja mietittäessä tulee selvittää erilaiset toteutuskeinot. Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 22 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 219 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle 22. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä: - Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 22 lähtien.

17 9 - Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. - Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % -yksikköä. - Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. - Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (vuonna % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia. Sote - siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 6 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. Em. valtionosuuden määräytymistekijää esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi eli muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ja se ei muutu jälkikäteen. Kuntien tekemät päätökset sote -menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Uudistuksen voimaantulon myöhentämisen seurauksena laskelmissa käytetään vuosien 218 ja 219 tietoja siirtyvistä sote -kustannuksista. Käytännössä muutosrajoitin toimii siten, että kunnan lisätessä sote -kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan sen valtionosuus kasvaa.

18 1 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 216 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 17/ Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) , Varausten muutos 3, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 216 TA 218 muutos TS TS 217 TA 217/ muutokset 218 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , -5-5 Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

19 Taloudelliset tavoitteet 11 Veroprosentti TP 216 TA Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,87 19,91 19,91 19,91 19,91 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta -,12 -,16 -,16 -,16 -,16 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 216 TA , -,2 -,4 -,6 -,8 -,1 -,12 -,14 -,16 -,18 TP 216 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 216 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Vuosikatetavoite TP 216 TA TP 216 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 216 TA Lainakanta euroa/as Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/a Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 216 Lainakanta euroa/as. TA Lainakanta ilman lunastuspo e/as TP 216 TA Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

20 12 Tilikauden ylijäämä TP 216 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 216Tilikauden TA ylijäämä Tilikauden ylijäämä, 2 tavoite TP 216 TA Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 216 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk TP 216 TA TP 216 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 216 TA Omavaraisuusaste %, arvio 62,6 71,9 67,6 67,8 69, Omavaraisuusaste %, tavoite 7, 7, 7, 7, 7, Ero tavoitteeseen -7,4 1,9-2,4-2,2-1, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite TP 216 TA , 2, 1,, - 1, - 2, - 3, - 4, - 5, - 6, TP 216 TA Ero tavoitteeseen

21 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos % Muutos abs ,8,9,7 -,2,2,8,1 -,2,5,7, Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 216 lopusta syyskuun loppuun 217 väestö on vähentynyt 168 asukkaalla. Asukasluku syyskuun lopussa 217 on Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 215 % 22 % 23 % 24 % , , , , , , , , , , ,7 77 3, , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä , , , , Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 215 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 27 11,1 1,5 8,6 8,2 6,9 28 1,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 1,3 8, * *syyskuu 13,5 12,2 12, 12,4 13,6 13,4 13,5 1,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 13,9 1,5 11,6 1,3 1,8 13,1 14,3 15,2 15,4 11,2 1, 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 13,2 1,5 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 8,

22 14 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 216 TA 217 TA 218 TS 219 TS 22 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut (sis. mm. kehitysvammaisten työtoiminnan ja nuorten Starttipajan toiminnan) menot tulot netto Yhteensä menot tulot netto ESR- hankkeet (nettoosuudet) Varjoista Arkeen Työelämäosallisuushanke SOKU Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (netto-osuudet) Ura Silta Väli Ovi Vaateri

23 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntalain mukaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettaviksi. Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistä aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan valtionosuuden kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Kertoimen merkitys valtionosuuksien määrään on kuitenkin hyvin vähäinen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhuoltolaki 12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuntaa velvoittaa Terveydenhuoltolaki 1326/21, Kuntalaki 41/215, Sosiaalihuoltolaki 131/214 ja Liikuntalaki 39/215. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa laaja-alaista hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää, voimavaroja lisäävää ja sairastunutta tukevaa toimintaa. tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen tuloksena parannetaan asukkaiden elämänlaatua, lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua Yksilön hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus terveydestä, psyykkisestä tasapainosta, hyvistä ihmissuhteista ja tyytyväisyydestä elinympäristöön. Se rakentuu terveyden lisäksi mm. elinoloista, toimeentulosta, ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta verkostosta.

24 16 Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen : kunnassa eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisiä kunnan tehtäviä ja hyvinvointityön johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Hyvinvointikoordinaattori vastaa hyvinvointiraportin kokonaisvalmistelusta ja hyvinvointikoordinaattorin johdolla voisi esimerkiksi toimia epävirallisia työryhmiä eri teemojen ympärillä. Työryhmät voisivat olla joustavasti ja tarpeen mukaan koottavia, osa puolestaan pysyvämpiä. Hyvinvointikoordinaattori kerää tietoa eri toimijoilta (myös kolmas sektori), yhdistelee sitä ja varmistaa tiedon kulkemisen eteenpäin. Valkeakosken strategisessa suunnittelussa hyvinvointisuunnitelman painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet on asetettava: paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia hyvinvointipassi. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa.

25 17

26 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 216 lopussa asuntoa, joista 41,7 % (4 675 asuntoa) oli omakotitaloissa, 1,2 % (1148 asuntoa) rivitaloissa ja 46,3 % (5187 asuntoa) kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 36,9% 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,4 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37,5 %. Valkeakoskella asui vuoden 216 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 216 lopussa oli 42,1%, kahden henkilön 33,6%, 3-4 henkilön 19,9 % ja 5 tai useampi henkilöä 4,8 %. Erillispientaloissa asuvista asuntokunnista 19,3% vanhimman ikä on yli 65-vuotta (849 asuntokuntaa). Vuonna 216 valmistui 23 pientaloa (23 asuntoa), kerros- tai rivitaloja ei valmistunut. Sointulaan valmistui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palvelutalo. Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot 1* Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot 15* Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso * Sointulan Kehitysvammaisten 3 ryhmäkotia, joissa yhteensä 15 asuntoa Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 866 asuntoa ja 9 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli vuokra-asunnonhakijoita 132 kpl, joista asunnon saaneita 117. Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 217 on 8,81 /asm 2 /kk ja korkein 12,64 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 1,58 /asm 2 /kk. Valkeakosken Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen käyttöasteeseen vaikuttavat 217 Sointulan tornit talojen peruskorjaus. Toimenpiteet ajoittuvat vuosille ja peruskorjaus etenee talo kerrallaan. Asukkaille osoitetaan väliaikaisasunnot remontin ajaksi. Remonttien jälkeen vuokratasoa tarkistetaan vastaamaan asuntojen teknistä kuntoa. Talot ovat vapautuneet aravalain mukaisista käyttö ja luovutusrajoituksista. Apiankadun varrelle käynnistetään uuden vuokratalon rakentamistoimenpiteet v. 218 aikana.

27 19 Valkeakosken kaupungilla oli kpl vuokrattavaa asuntoa. Hakijoita välisenä aikana oli 2. Asuntojen alin vuokra on 5,62 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 1,82 /asm 2 /kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Aluesairaalan läheisyyteen on valmistunut v paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen. Tämän viereen on rakennettu samaan käyttötarkoitukseen 6 -paikkainen Kantele. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 22**) 18***) 19***) Rivitalo 1 Kerrostalo 5 1 Työpaikkarakentaminen 1 3 *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina. Vuonna 216 varattiin 3 kpl omakotitontteja. Vuonna 217 on lisäksi 31.7.mennessä varattu 3 tonttia. Asuntomarkkinat Valkeakoskella oli elokuussa 217 myytäviä asuntokohteita 285 kpl, joista 13 oli uudiskohteita. Asuntojen neliöhinnat ovat pysyneet lähes edellisvuoden tasolla (muutos +1,6%). Omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet,66%, rivitalojen 24,21% ja kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet 2,81% edellisvuodesta. Yleisesti Valkeakoskella asuntojen hinnat ovat Pirkanmaan keskitasoa alhaisemmat. Markkinointiajat ovat hieman pidentyneet vuodesta 216. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 13 lähialueet.

28 2 Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan osayleiskaava, 13-tien osayleiskaava sekä keskustan osayleiskaava. Pohjoisen suunnan osayleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän osayleiskaavan päivittämisen. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/217) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän osayleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) Keskustan osayleiskaava osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) perusselvityksiä aloitettu (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Strateginen kehityskuva Kehityskuvan luonnosta tehdään konsulttityönä valmis hyväksyttäväksi 218 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/217) Tavoitevuodet Apianlahden ranta kaavamuutos Tarkastelut aloitettu Kumppanuussopimus tms. kaavan muuttamiseksi vuonna 218, kaavamuutos Eteläinen keskusta Pientaloalueet Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu, asemakaavoitus vaiheittain (osittain keskustan yleiskaavoituksen rinnalla) valmis hyväksyttäväksi 219 Asemakaavat valmiita hyväksyttäväksi 218 vuodesta eteenpäin (aikataulu riippuvainen keskustan osayleiskaavan aikataulusta) Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan eri kokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja.

29 21 Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Keskustan kerrostalotuotannon mahdollisuudet turvataan yleiskaavalla, jossa tutkitaan keskustan tiivistymisalueet ja liikenteen ratkaisut sekä arvokas rakennettu ympäristö. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja asemakaavoitus alkaa vaiheittain keskustan osayleiskaavan rinnalla. Apianlahden rannan asemakaavaa tarkastellaan kumppanuussopimuksen kautta. 2 HENKILÖSTÖ Valtuuston hyväksymä henkilöstöohjelma kattaa vuodet Ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan kaupunkistrategian ja palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöohjelma perustuu sen laadinta- ja hyväksymisajankohtana (v. 215) voimassa olleeseen kaupunkistrategiaan ja siihen sisältyneisiin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus. Henkilöstöohjelmassa katsottiin, että näiden arvojen on ohjattava myös henkilöstötyötä. Henkilöstöohjelman mukaan kaupungin henkilöstötyön painopisteinä vuosina ovat henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä osaaminen ja ammattitaito. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiestoiminta, ilmapiiri, työn hallinnan tunne sekä oma asenne ja näkemys työyhteisöstä. Johtaminen ja esimiestyö Hyvä esimiestyö on kaupungin arvojen mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjen työstä sujuvaa ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Osaaminen ja ammattitaito Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoinen henkilöstö on menestymisen avain. Osaaminen on keskiössä niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin. Työyhteisöissä ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Henkilöstön nykyisistä osaamistarpeista on tiedettävä, ja niitä on myös ennakoitava, jotta osaamista voidaan kehittää palvelutarpeiden muutosten mukaisesti. Henkilöstöohjelmaan sisältyy edellä oleviin painopisteisiin liittyviä tavoitteita, niiden toteuttamiseksi toimenpiteitä, toimenpiteiden aikataulutusta, vastuutusta sekä seurantaa ja mittareita. Jotta henkilöstöohjelman asiat tulevat tutuiksi ja osaksi jokaisen kaupungin palveluksessa olevan työarkea, ohjelman täytäntöönpanoa on käsitelty palvelukeskusten johtoryhmissä. Joitakin ohjelmassa todettuja kehittämistoimenpiteitä, mm. sujuva ja yhtenäinen rekrytointi, kehityskeskustelukäytännön uudistaminen ja siinä Populus järjestelmän hyödyntäminen, työturvallisuutta varmistavat sähköiset ilmoituskäytännöt (turvallisuushavainnot) jne. valmistellaan ja otetaan käyttöön keskitetysti. Ohjelmaan sisältyviä, parhaiten työyksikkötasolla kehitettäviä asioita (työhyvinvointi, työyhteisötaidot, tiedonkulun varmistaminen, oman työn kehittäminen) otetaan tarkasteltaviksi henkilöstöä osallistaen kaupungin eri työpaikoilla eli mahdollisimman lähellä jokaista työntekijää.

30 22 Henkilöstöohjelman toteuttamisesta raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Vuoden 218 aikana henkilöstöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tarkistetaan ja synkronoidaan yhdensuuntaisiksi kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian kanssa. Vakanssi- ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus maksuliikennesihteerin vakanssi 129 (työsuhde) Koulutus- ja hyvinvointikeskus kasvatus- ja opetustoimenjohtajan vakanssi 421 (virka) Sosiaali- ja terveyskeskus toimistovirkailijan vakanssi 2233 (työsuhde) osastonhoitajan vakanssi 2236 (työsuhde) terveydenhoitajan vakanssi 238 (työsuhde) Tekninen keskus prosessimiehen vakanssi 738 (työsuhde) satamavalvojan vakanssi 7345 (työsuhde) Perustetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Koulutus- ja hyvinvointikeskus kahdeksan koulunkäyntiavustajan vakanssia, työsuhde kaksi etsivän nuorisotyöntekijän vakanssia, työsuhde kaksi erityisopettajaa alkaen, virkasuhteita Sosiaali- ja terveyskeskus fysioterapeutin vakanssi, työsuhde hoitotyön johtaja alkaen, virkasuhde 2 sosiaalityöntekijää sosiaalipalveluihin, virkasuhteita 2 sosiaalityöntekijää perheneuvolaan, virkasuhteita palveluohjaaja vammaispalveluihin, virkasuhde asiakkuuskoordinaattori sosiaalipalveluihin, virkasuhde psykologin vakanssi terveysneuvontaan, työsuhde sosiaalityöntekijä, virkasuhde määräaikainen Tekninen keskus suunnitteluinsinöörin vakanssi, työsuhde Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus mittausetumiehen vakanssi 131 muutetaan kartoittajan vakanssiksi (työsuhde) lukien hankekoordinaattorin vakanssi 157 muutetaan rahoitusneuvojan vakanssiksi (työsuhde)

31 23 Koulutus- ja hyvinvointikeskus työsuhteisten tanssinopettajan (vakanssi 5461), ilmaisutaidon opettajan (vakanssi 547), taideaineiden opettajan (vakanssi 546), tekstiilityön opettajan (vakanssi 549), hyvinvointikouluttajan (vakanssi 543), yhteiskunnallisten aineiden opettajan (vakanssi 5411) ja kielikouluttajan (vakanssi 54) vakanssien tehtävänimikkeeksi muutetaan suunnittelijaopettaja (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus terveyskeskushammaslääkärin vakanssi 2131 muutetaan johtavan hammaslääkärin vakanssiksi (työsuhde) kuntohoitajan vakanssi 2281 muutetaan fysioterapeutin vakanssiksi (työsuhde) sen vapauduttua hoitajan vakanssi 2228 muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi (työsuhde) Tekninen keskus ruokapalveluvastaavan vakanssi 216 muutetaan suurtalouskokin vakanssiksi (työsuhde) suurtalouskokki-siivooja-talonmiehen vakanssi 4247 muutetaan ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) siivoojan vakanssit 225 ja 259 muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi (työsuhde) putkimestarin vakanssi 725 muutetaan työnjohtajan vakanssiksi (työsuhde) Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus 217* Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus 452,5 455,5 454,5 454,5 Koulutus- ja hyvinvointikeskus 53,5 541,5 541,5 541,5 Tekninen keskus Yhteensä 1258, 127, 1269, 1269, * tilanne Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille on talousarviokirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina (vuosi 218 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus Keskushallinto 4 4 Sosiaali- ja terveyskeskus Koulutus- ja hyvinvointikeskus Tekninen keskus Yhteensä

32 24 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 palkansaajaa. Sopimuskausi on Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia: Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään palkansaajille. Työaikaa pidennettiin lukien keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuosina , ja Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. - Kaupunki jatkaa ns. porkkanavapaa-käytäntöä eli henkilöstöä kannustetaan edelleen pitämään palkattomia vapaapäiviä. - Lomarahoja leikataan 3 % eli ajanjaksolla Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee,3 % -yksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee,21 % - yksikköä. Edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu näillä sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla. Vuonna 218 kunta-alan ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan olevan 1,1 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,75 16,75 16,75 Sairausvakuutusmaksu 1,18 1,18 1,18 Työttömyysvakuutusmaksut 3,3 3,3 3,3 Tapaturma- ja muut vak.maksut,4,4,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien

33 25 eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuodesta 25 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 218 eläkemaksut ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin vuonna 217. Työnantaja tilittää Kevalle työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset eläkemaksut. Keva täsmäyttää työnantajan tilittämät palkkaperusteiset eläkemaksut ja rekisteriin ilmoittamat vuoden 218 ansiot vuonna 219. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu ja eläkemenoperusteinen maksu perustuvat Kevan laskuttamiin euromääräisiin ennakkomaksuihin ja lopullinen maksu laskutetaan tai hyvitetään vuonna 219. Vuonna 219 palkkaperusteinen eläkemaksu muuttuu merkittävällä tavalla, mikäli tulorekisteri on käytössä vuonna 219. Työnantaja ei enää itse tilittäisi palkkaperusteisia eläkemaksuja, vaan Keva laskuttaisi työnantajaa tulorekisteriin ilmoitettujen ansioiden perusteella, jolloin maksu olisi myös kerralla lopullinen. Samalla myös työntekijän eläkemaksun käsittely muuttuisi. Ennakkomaksutekniikkaan perustuvat varhaiseläkemenoperusteinen maksu ja eläkemenoperusteinen maksu ovat edelleen käytössä ja niiden lopullinen maksu laskutetaan vuonna 22. Vuonna 28 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31, milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 218 varattu euroa ja varhe-maksuun euroa.

34 26 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategia käsitellään joulukuussa ja se liitetään taloussunnitelma asiakirjaan. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma-osassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/1). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät.

35 27 Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 1 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 218 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 219 ja 22 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali- ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus (56 euroa). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat: Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Koulutus- ja hyvinvointilautakunta - Hallinto- ja tukipalvelut - Varhaiskasvatuspalvelut - Yleissivistävän koulutuksen palvelut - Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto) - Vesihuolto (netto)

36 28 Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Koulutus- ja hyvinvointilautakunta - Kalustohankinnat Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 15 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto)

37 29 Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta.

38 3 3.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

39 31 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V ,6 milj. euroa Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Koulutus- ja hyvinvointilautakunta 31 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 47 % Avustukset 3 % Tarvikkeet 5 % Muut kulut 13 % Henkilöstökulut 36 % Palvelujen ostot 43 %

40 32 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 216 TA TA 17/TA KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot , tulot , netto , Maankäyttöpalvelut menot , tulot , netto , Muut palvelut menot , tulot , netto , KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot , tulot , netto , Sosiaali- ja perhepalvelut menot , tulot , netto , Terveyspalvelut menot , tulot , netto , Vanhuspalvelut menot , tulot , netto , Erikoissairaanhoito menot , tulot , netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Hallinto- ja tukipalvelut menot tulot netto Varhaiskasvatuspalvelut menot , tulot , netto , Yleissivistävän koulutuksen palvelut menot , tulot , netto ,

41 33 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 216 TA TA 17/TA Vapaa-aikapalvelut menot , tulot , netto , KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA YHTEENSÄ menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot , tulot , netto , Tilatoimi menot , tulot , netto , Ruoka- ja siivouspalvelut menot , tulot , netto , Vesihuolto menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

42 34 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 14, milj. euroa Talousarvio 218, toimintakulut 169,6 milj. euroa Muut palvelut 19 % Konsernihallinto 69 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 1 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 58 %

43 35 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 41 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 218 järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit. Vuonna 219 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Vuonna 22 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vaikka talouden kasvunäkymät ovat positiivisemmat kuin moniin vuosiin, Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Investointien toteuttaminen aiheuttaa merkittävää velkaantumisasteen nousua vuosikatteilla ei pystytä kattamaan kuin osa investointimenoista. Lisäksi uudesta lainanotosta yhä merkittävämpi osa menee vanhojen lainojen lyhentämiseen. Tämä kaventaa kaupungin toimintamahdollisuuksia ja riskinsietokykyä tulevaisuudessa. Vaikka kaupunki menettää maakuntauudistuksen myötä suuren osan verotuloistaan ja valtionosuuksistaan, velanhoitokustannukset eivät vähene lainkaan. Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 218. Kasvupalvelulainsäädäntö on vielä merkittäviltä osin kesken; muutokset on kuitenkin arvioitu vuodelle 22 aiemmin julkaistujen ennakkolaskelmien pohjalta. Oletuksena on, että vuoden 22 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo ,75 3,5 852, Ennuste 217 Ta , 3,5 856, ,75 3,75 852, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyö on tiivistä. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta; uudistettu kaupunkistrategia otetaan käyttöön vuoden 218 alussa. Omistajapoliittinen ohjelma laaditaan loppuvuodesta 217 ja konserniohjeet tarkistetaan vuonna 218. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Suunnittelukaudella tulee selvittää myös alueellisen yhteistyön mahdollisuudet. Edessä on vähintään taloudenohjausjärjestelmien uusiminen, mutta myös toiminnallisen yhteistyön lisäämistä tulee Etelä-Pirkanmaan alueella harkita.

44 36 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään sekä sairaanhoitopiirin että naapurikuntien kanssa. Etelä- Pirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen alkaa keväällä 218. Tavoitteena on, että rakennus otetaan käyttöön viimeistään vuoden 22 alussa. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys- ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osa-alueella panostetaan urheilu-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuun. Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina.

45 37 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) -2 8 Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

46 38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 43 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa- ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat lisääntyneet yleisen taloudellisen tilanteen ja Länsi-Lintulan talonäyttelyn siivittäminä. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua ja asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyjen ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha /125 2/ / / /125 2/25 2

47 39 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyöllä sekä asemakaavoituksin. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa, Yli-Nississä sekä Pässinmäessä. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Pohjoisen suunnan ja 13 tien osayleiskaavoja tehdään. Maankäytössä jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon jatketaan. Uusien lupien osalta siirrytään täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet

48 4 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) -2 8 Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

49 41 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 44 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo 218 6,4 8 Ennuste 217 Ta 217 6,4 8 7,4 8 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Lisäksi projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen mm. Ura Silta-, Vaateri-, HHT- sekä Työelämäosallisuutta vahvistavaan SOKU hankkeeseen (ESR). Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Ely keskuksen siirtymäkauden sopimusten päättyessä reittejä siirretään ostopalvelun piiriin vain palvelu- tai koululaisliikenteen niin edellyttäessä. Laaditaan kaikkia hallintokuntia koskeva ohjeistus kaupungin sisäisten kehityshankkeiden suunnittelusta, seurannasta sekä raportoinnista. Myöhemmin sisäisille kehityshankkeille osoitetaan oma määräraha kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Pelastustoimi - /asukas, nettokust 69,89 75,19 72,85-3,1 72,85 72,85

50 42 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

51 43 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 79,6 milj.euroa Talousarvio 218, toimintakulut 169,6 milj. euroa Erikoissairaanhoito 35 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali- ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 21 % Terveyspalvelut 23 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 4 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 6 %

52 44 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 51 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon. Vuoden 216 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv Sairauspoissaolot, vrk SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Osallistutaan kahteen hallituksen kärkihankkeeseen: Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen ( ) ja lasten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeeseen (Pippuri-hanke) ( ). Soten hallinto siirtyy Tays Valkeakosken sairaalan tiloihin vuonna 218.

53 45 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) -162 Pääoma-arvon korko (-) -8 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

54 46 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 525 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut muodostuvat terveysneuvonnasta, sosiaalipalveluista, vammaispalvelusta ja työllisyyspalveluista. Tehtävänä on vastata sekä äitiys- ja lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista että erilaisista sosiaalipalveluista. Työskentelyn lähtökohtana ovat toiminnan järkevä organisointi, osaava henkilöstö, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Asiakas on oman asiansa paras asiantuntija ja tavoitteena on löytää asiakkaan ja perheen voimavarat. Myös asiakkaan lähipiiri ja verkostot otetaan mukaan. Työskentelyn pitää olla laadultaan korkeatasoista ja kustannustehokasta. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen, joka perustuu määräaikaiseen, innovatiiviseen ja avoimeen työskentelyyn. Sähköisiä palveluita kehitetään. Toimintaympäristön haasteina ovat asiakkaiden vaikeat ongelmat joka sektorilla ja erityisesti lastensuojelun haasteet. Tilanteita on välillä vaikea ennakoida Kela otti vastuulleen perustoimeentulotuen. Kelan tavoitteena on lähettää pitkään toimeentulotukea saaneet asiakkaat kunnan palvelutarpeen arviointiin. Täsmällisiä asiakasmääriä ei ole tiedossa. Kelasta saadun tiedon mukaan perustoimeentulotuen hakemusten määrä on kasvanut Tilakysymyksiä on käyty läpi vuoden 217 aikana. Kehitysvammaisten päivätoiminta muuttaa loppuvuonna remontoituihin tiloihin Mutterirakennukseen yhdessä vammaispalvelujen hallinnollisen työn kanssa. Tavoitteena on, että vuoden 218 aikana sosiaalipalvelut muuttavat terveyskeskuksen tiloihin, perhetyötä lukuun ottamatta. Perhetyölle on remontoitu omat tilat Sorrilan vanhaan päiväkotiin. Tiloja tulee käyttämään myös varhaiskasvatus esimerkiksi avoimen päiväkodin muodossa. Sorrilasta luodaan Valkeakosken perhekeskustoimintamalli. Näin saadaan luontevaa yhteistyötä ja varhaista tukea perheille. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun käyntimäärät ovat lisääntyneet vuoden 217 aikana. Vammaispalvelu vastaa jatkossa kaikkien alle 65-vuotiaiden omaishoidontuesta. Vammaispalvelulain muutosta valmistellaan vuodelle 219, jolloin sen perusteella tullaan järjestämään kaikkien vammaisten palvelut ilman erillistä kehitysvammaisten erityishuollon lainsäädäntöä. Lainmuutos tuo vaikeuksia arvioida tulevien vuosien asiakasmääriä ja palvelujen tarkkaa sisältöä. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttava työtoiminta järjestetään asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen ja palvelun tarjoama tuki ja ohjaus pitää tapahtua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Eläkeselvittelyt on aloitettu vuoden 217 lopussa.

55 47 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo Ennuste Ta Shl:n mukainen palvelutarpeenarvion valm.aika, kk Perhetyön käynnit/kk Huostaanotot Henkilöt, joista kunta maksaa tmt-osuuden/kk Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat Kehitysvammaisten erityishuollon asiakkaat Omaishoidon tuen hoidettavat SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Työskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Olennaista onkin prosesseihin perustuva toimintakulttuuri, jota rakennetaan edelleen. Myös varhainen puuttuminen ja kaupunkitasoinen yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä. Lastensuojelun kustannuksia ei ole saatu edelleenkään alenemaan. Sijoituksissa pyritään pääsääntöisesti väliaikaisuuteen. Painopistettä halutaan siirtää pieniin lapsiin ja vanhempien kuntouttamiseen. Tärkeää on nopea ja intensiivinen tilanteen pysäyttäminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Selkeät internetsivut ajankohtaisine tiedotteineen vähentävät asiakkaiden tarvetta soittaa puhelimella. Erilaiset digipalvelut tuovat myös osan palveluista suoraan asiakkaan kotiin. Nuorten kesätyöpaikkoihin työllistämistä lisätään v. 218 työllisyyspalveluiden loppuvuodesta 217 tekemän kartoituksen pohjalta. Kartoitus tähtää mahdollisiin uusiin toimintatapoihin nuorten kesätyöpaikkoihin työllistymisessä sekä työllistämisalaikärajan laskuun. Nuorten kesätyöpaikkojen lisäys on myös ennaltaehkäisevää toimintaa. Palkkatuettu työ nostetaan vuoden 216 tasolle. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Arviointi- ja sosiaalisen tuen tiimin asiakaskäynnit (seuranta aloitettu ) Ts 219 Ts Lastensuojelu: - Shl:n ja Lsl:n mukaisten ilmoitusten määrä - Kiireelliset uudet sijoitukset (hlö) - Huostaanotetut (hlö) - Lastensuojelun asiakkuudet (hlö) - Uudet avohuollon asiakkuudet (hlö) - Päättyneet avohuollon asiakkuudet (hlö) % -8,7 % -12,5 % 33,3 % Terveysneuvontakäynnit % 2 2 Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat Henkilökohtaisen avustajan saaneet ,6 % -2 %

56 48 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) -32 Pääoma-arvon korko (-) -16 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

57 49 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 53 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä virka-aikana, iltaisin sekä viikonloppuisin. Yöpäivystys Tays Valkeakosken sairaalassa. Ajanvaraus- ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikköön kuuluu Valkeakosken ja Toijalan toimipisteet, Valkeakoskella psykiatrinen päivätoimintakeskus, Valkeakosken A-klinikka sekä syksyllä 216 käynnistynyt psykiatrinen tehostetun avohoidon päiväosastoyksikkö (intensiivinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö). Valkeakoski tuottaa aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian mielenterveyspalvelut Valkeakoskelle, Urjalalle ja Akaalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea ja yksi oikomishoidon erikoishammaslääkärin toimi. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa - geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 61 paikkaa + 3 kriisipaikkaa geriatrisella osastolla. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointi osasto (21 paikkaa). Lisäksi geriatrisella osastolla on 3 kriisipaikkaa. Geriatrisen osaston tarkoituksena on tukea geriatristen potilaiden kotona selviytymistä varhaisen arvioinnin ja kuntoutuksen avulla. Muistipoliklinikalla työskentelee kaksi muistihoitajaa/ muistikoordinaattoria, jotka huolehtivat muistipoliklinikkavastaanottojen lisäksi laajojen geriatristen arvioiden tekemisestä myös asiakkaan kotona. Akuuttiosastolla on 35 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii akuuttien perusterveydenhuollon sairaalassa hoidettavien potilaiden sairauksien hoidosta sekä AVH- ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaalatoiminta (5 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelut -tulosyksikkö tuottaa fysioterapia-, toimintaterapia- ja apuvälinepalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksen kaikkiin yksiköihin. -6 vuotiaiden lasten fysioterapiapalveluja on tuotettu kaupungin omana toimintana vuodesta 216 alkaen. Lasten toimintaterapian yksilökuntoutus on tuotettu pääosin omana toimintana vuodesta 217 alkaen. Kotikuntoutuksen (arkikuntoutuksen) kehittäminen on aloitettu kaikissa ikäryhmissä eli fysio- ja toimintaterapia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ja henkilökuntaresurssit huomioiden asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Vuonna 218 uuden fysioterapeutin vakanssin myötä saadaan lisää resursseja mm. osastolta kotiutumisvaiheen kuntoutukseen ja kotikuntoutukseen. Vakanssi mahdollistaa myös psykofyysisen fysioterapiapalvelun aloittamisen omana toimintana. Edellytyksenä psykofyysisen toiminnan aloittamiselle on täydennyskoulutuksen toteutuminen. Sanelujen purku järjestetään valtaosin ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle

58 5 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv Sairauspoissaolot (vrk) Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vuoteen 215 asti arkipäivää, 216 lähtien kaikki päivät) Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) <1 <1 <1 Yhteydensaanti puhelimitse alle 5 min (%) Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) <5 75 <5 Mielenterveyskeskuksen palvelut - lähetteen käsittelyaika (viikko) - kiireetön hoito (vrk) - hoitoonpääsy A-klinikalle ajanvarausaika (vrk) 1 <3 <7 1 <3 <7 1 <3 < 7 Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) <2 9 <2 Kustannukset/hoitopäivä ( ) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan maltillisesti. Sairaanhoitajien tietyistä vastaanottokäynneistä peritään käyntimaksu. Avosairaanhoidon kehittämistyö painottuu edelleen erityisesti lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden paranemiseen sekä ryhmäohjauksen kehittämiseen. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3-aika (kolmas vapaa aika, mediaani). Lääkäreiden T3 tavoitteena on 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden ja palveluvalikoiman vahvistamiseksi arvioidaan ensi vuoden aikana mahdollisuudet iltavastaanottojen järjestämiseen. Viimeistään vuoden 218 alusta käynnistyy myös INR-poliklinikka pitkäaikaisessa Marevan-hoidossa oleville potilaille. Varalääkärin työpanoksen tavoitteena on vastaanottoaikojen saatavuuden paraneminen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna 218. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus- ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Kuntoutus- ja intensiiviyksikön toimintaa kehitetään voimallisesti. Hammashuollossa jonojen purkuun pyritään toiminta-aikaa laajentamalla, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Varaudutaan hammashuollon palvelusetelin käyttöönottoon.

59 51 Kuntoutuspalveluiden kehittämistyö painottuu mm. kotikuntoutuksen (arkikuntoutus) toimintamallin käyttöönottamiseen yhteistyössä kotihoidon henkilökunnan kanssa. Yhteistyötä tiivistetään myös avosairaanhoidon henkilökunnan kanssa mm. kehittämällä uutta toimintamallia tules -potilaiden hoidon tarpeen arviointiin sekä fysioterapian oikea-aikaiseen saatavuuteen. Vuosien aikana on tarkoituksena tuottaa psykofyysisen fysioterapian palveluja omana toimintana sekä vahvistaa ja laajentaa edelleen lasten fysioterapiapalveluita. Terveyskeskussairaalan osastojen kuntoutusta kehitetään yhteistyössä osastojen henkilökunnan kanssa vastaaman uuden sairaalan toimintamallin mukaisia vaatimuksia. Yhteistyön kehittäminen jatkuu myös muiden sosiaali- ja terveyskeskuksen yksiköiden välillä. Apuvälinepalveluissa liitytään PSHP:n muiden jäsenkuntien kanssa alueelliseen apuvälinepalvelumalliin vuoden 219 aikana. Sitä edeltää Pegasoksen apuväline osiosta luopuminen sekä siirtyminen Effector-ohjelmaan. Apuvälinehankinnoissa osallistutaan edelleen Tuomi Logistiikan yhteishankintoihin. Terveyskeskussairaalan paikkaluku on vähentynyt 5-paikaisen kotisairaalan myötä akuuttiosaston 35 paikkaan. Geriatrisen osaston paikkalukua on suhteutettu täyttöasteeseen vuoden 217 aikana. Paikkojen laskun myötä pystytään vakituisin hoitajin kattamaan osa sijaistarpeista. Tavoitteena on rakentaa uudet tilat terveyskeskussairaalalle yhdessä Akaan ja Urjalan kanssa aluesairaalan yhteyteen vuosina Uusiin tiloihin muuttaa akuuttiosasto. Vuoden 217 aikana on käynnistetty suunnittelutyö. Terveyskeskuksen tiloihin jää psykiatrinen ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö. Yksiköitä kehitetään yhä enemmän moniammatillisiksi matalan kynnyksen palveluiksi. Tays Valkeakoski siirtää AVH-yksikön hoiva- ja kuntoutusyksiköltä vuokrattuihin tiloihin. Sähköisten palveluiden laajentamista selvitetään. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Avosairaanhoidon vo-käynnit Ts 219 Ts Fysioterapiakäynnit (* Hammashuollon käynnit Mielenterveyskeskuksen käynnit A-klinikan käynnit Käyttöaste % Akuuttiosasto Geriatrinen osasto Terveyskeskussairaalan hoitopvt *) alkaen seurataan asiakaskäyntejä

60 52 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

61 53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 565 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Painopiste on ennaltaehkäisevissä ja kotiin annettavissa palveluissa. Toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa, tuetun asumisen ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeissa. Valkeakoski on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jossa tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja kaiken ikäisten omaishoitoa. Pirkanmaan laajuisessa Ikäneuvo hankkeessa ( ) kehitetään ikäihmisten neuvontaa (Pirkanmaan kuntien yhteinen neuvontapuhelin ja paikalliset lähitorit) ja asiakasohjausta. Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Henkilötyövuodet htv Ta Sairauspoissaolot, vrk Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) - oma toiminta - ostopalvelu Hoiva-/hoitopaikan jono (kk) 1,5 3

62 54 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kehittämällä matalan kynnyksen neuvontapalveluja, parantamalla palvelutarpeen arviointia ja turvaamalla kotihoitoon riittävät henkilöstöresurssit. Yhteistyössä kuntoutuspalvelujen kanssa rakennetaan toimiva arkikuntouksen toimintamalli. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tarjotaan riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Kyllikki, 15 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Perhehoitoa tarjotaan vaihtoehtona omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin tai vaihtoehtoisena ratkaisuna päiväkeskustoiminnalle. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele, Tallikadun ryhmäkodit, yhteensä 26 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SAS ryhmässä yksilökohtaisten, laaja-alaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Hoitajamitoitukset säilytetään nykyisen tasoisena. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Kotihoidon palvelutunnit Ts 219 Ts Kotihoidon käynnit Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen Ryhmäkotihoito Tilapäinen ryhmäkotihoito

63 55 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

64 56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 57 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tays Valkeakosken sairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 214 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL -maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Tilaus on neuvoteltu huhtikuussa 216 ja varsinainen palvelusopimus tehtiin syyskuussa 216. Palvelusopimusohjausjärjestelmä muuttui vuonna 215. Uudessa sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Lisäksi kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Vuoden 218 palvelusopimuksen lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausmenettely. Potilaskohtainen kalliin hoidon tasausraja on 6 euroa, jonka yli menevät potilaskohtaiset laskutetut vuosikustannukset palautetaan kunnalle tasauksena. Erikoissairaanhoidon vuoden 218 palvelutilaus on euroa. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua 272 euroa. Kalliin hoidon tasaus on vuonna 218 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan 712 euroa. Ensihoito siirtyi vuonna 213 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Ensihoidon kustannusennuste on 778 euroa. TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo Ennuste Ta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%)

65 57 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisessä korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydendenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Valkeakosken kaupunki tukee Tays Valkeakosken sairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä sairaalassa. Vuoden 215 alussa voimaan tullut päivystysasetus on luonut yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Valkeakosken päiväpäivystyksen yhdistäminen sairaalan päivystyksen yhteyteen on toteutunut 216 vuoden alusta. Toteutuessaan Etelä-Pirkanmaan yhteinen vuodeosasto tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos% Ts 219 Ts 22 Avohoitokäynnit Hoitopäivät ,6 %

66 58 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) 556 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) 1 Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

67 59 KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Koulutus- ja hyvinvointilautakunta toimintakulut 52,2 milj. euroa Talousarvio 218 toimintakulut 169,6 milj. euroa Vapaa-aikapalvelut 24 % Hallinto ja tukipalvelut 1 % Varhaiskasvatuspalvelut 28 % Yleissivistävän koulutuksen palvelut 47 % Muut kulut 24 % Henkilöstökulut 48 % Avustukset 5 % Tarvikkeet 2 % Palvelujen ostot 22 %

68 6 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 64 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Koulutus- ja hyvinvointipalveluiden hallinto- ja tukipalvelukokonaisuus aloittaa uudessa mallissaan ja kokoonpanossaan Hallinto- ja tukipalveluiden sisälle viedään koko palvelukeskuksen talouden, hallinnon sekä henkilöstöasioiden valmistelu- ja toimeenpano (palvelukeskuskohtaiset asiat). Tällä toiminnalla varmistetaan ja tuetaan keskuksen toimisto- ja hallintohenkilöstönä koskevien toimintaprosessien yhtenäisyys. Myös keskuksen sisällä tarvittavasta osaamisen arvioinnista sekä edelleen tarvittavasta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden vastuulla. Toimintaympäristön muutos on alkanut syksyllä 217 ja se tulee jatkumaan edelleen seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen hallinto- ja tukipalveluiden toiminta saadaan mahdollisimman virtaviivaiseksi sekä oikeisiin asioihin keskittyväksi vuonna 218 alkavan talousarviosuunnittelukauden aikana. Hallinto- ja tukipalvelut alla toimii vahtimestaritiimi, joka huolehtii päivittäisistä kalustosiirroista sekä tekee pieniä korjaustehtäviä. Hyvinvointikoordinaattori kokoaa Valkeakosken kaupungin hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat vuosittaiset haasteet ja toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv Sairauspoissaolot Tavoitearvo Ennuste 217 Ta SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Perustetaan uuden palvelukeskuksen hallinto- ja tukipalveluista sekä näiden vastuiden osaamisen arvioinnista sekä koulutuksesta hoitava kokonaisuus. Vuonna 218 hallinto- ja tukipalvelut sekä niihin liittyvät muut keskuksen sisäiset toimisto- ja hallintopalvelut toimivat siten, että sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat tietävät ja tuntevat pääprosessit. Suunnitteluvuosina palvelukeskuksen sisäiset toimisto-, hallinto- ja taloussuunnitteluresurssit on saatu kohdennettua yksiköittäin sekä koko keskusta ajatellen oikein ja tehokkaasti. Koulutus- ja hyvinvointilautakunta valmistelee toimintasuunnitelman Digiloikan toteuttamisesta Valkeakosken kouluissa. Suunnitelma perustuu S.Siitosen 1/216 valmistuneeseen selvitykseen. Hankkeelle osoitetaan 5 euron sitova määräraha vuodelle 218 hankkeen ensimmäistä vaihetta varten.

69 61 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

70 62 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 65 VARHAISKASVATUSPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varhaiskasvatuspalvelut huolehtii kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen laadukkaasta tuottamisesta sekä tekee yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Organisaatiomuutos ja yhteistyö maakuntaan siirtyvien palvelujen kanssa on esillä seuraavina vuosina. Palvelurakenteiden suunnittelussa huomioidaan valtion talouden vakauttamisohjelman, varhaiskasvatuslain, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja kaupungin uuden varhaiskasvatussuunnitelman tuomat vaatimukset sekä perheiden palvelutarpeet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Varhaiskasvatuksen kustannukset ( /hoitopäivä) Käyttöaste % Täyttöaste % , , ,4 9 1 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Pidetään varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä ja tarvetta seurataan tiiviisti (käyttö- ja täyttöasteet). Varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan edelleen rajoittamatta oikeutta varhaiskasvatukseen ja suurentamatta ryhmäkokoja. Otetaan käyttöön kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma ja toteutetaan sen mukaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä sekä työntekijöiden itsearvioinneilla. Lisäksi osallistutaan varhaiskasvatuksen kansalliseen arviointiin (Karvi). Päivitetään palveluverkkosuunnitelma. Mahdollisia rakenneuudistuksia toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja taloudellisesti. Talouden tasapainottamiseksi hankinnat ja vakanssit harkitaan tarkkaan. Kannustevapaakäytäntöä jatketaan tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi käytetään varhaisen puuttumisen keskusteluja, tyky- ja tyhy-toimintaa sekä tarvittaessa myös työnohjausta. Esimerkiksi koulutuksilla täydennetään esimiesten osaamista, lisätään jaettua johtamista (vastuulastentarhanopettajat) ja tiimityötä. Kehitetään henkilöstön yhteistyötaitoja vanhempien kanssa sekä lapsen ja perheiden osallisuutta. Tehdään yhteistyötä muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävien tahojen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa (esim. hankkeet). Etsitään yhteistyömuotoja alueellisten ja seudullisten varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa.

71 63 Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts vuotiaista varhaiskasvatuksessa % Lapsia Varhaiskasvatuksessa Esiopetuksessa Avoimessa toiminnassa Kotihoidontuella Yksityisessä varhaiskasvatuksessa , Varhaiskasvatuspaikan hinta 1-2- vuotiailla 3-6- vuotiailla Erityisryhmissä Vuorohoidossa ,91 12,91 12,91 12, Esiopetus kustannukset euroa/lapsi ,

72 64 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VARHAISKASVATUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

73 65 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 61 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yleissivistävän koulutuksen palvelut huolehtii perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä lukiokoulutuksen tuottamisesta. Lähivuosina korostuu uuden koulutus- ja hyvinvointikeskuksen toiminnallinen yhteistyö. Perusopetuksen 8. vuosiluokka tulee mukaan uuteen opetussuunnitelmaan lähtien ja 9. vuosiluokka Yleinen osuus toteutuu kuitenkin soveltuvin osin nyt jo kaikilla vuosiluokilla. Perusopetuksessa korostuvat palveluverkkosuunnitelman päivitys ja oppilasmäärän vakiintuminen. Lukiokoulutuksessa jatketaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymistä välisenä aikana. Lisäksi lukiokoulutuksessa pyritään laajentamaan kansainvälisyyttä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Opetusryhmän koko, perusopetus (hlö) Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) Lukion oppilasmäärä Lukion keskeyttäneiden määrä Lukion läpimenoaika (a) Lukion kustannukset (eur/oppilas) , , , Aikuislukion kurssien määrä Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Suunnittelukaudella lisätään yhteistyötä uuden keskuksen sisällä sekä muiden hallintokuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelma päivitetään. Yleissivistävän koulutuksen palveluiden resurssien oikea kohdentuminen varmistetaan tekemällä kokonaisvaltainen selvitys nykytilanteesta. Tämän perusteella pystytään arvioimaan, mitkä ovat tärkeimmät ja haastavimmat kohdat toiminnan ohjaamisessa. Samalla katsotaan ne kohdat, joihin on tarpeellista lisätä resursseja mahdollisuuksien mukaan. Tähän kokonaisuuteen liittyy tavoitteena myös henkilöstön sairaslomien vähentäminen suunnittelukauden loppuun mennessä. Valkeakosken elinvoimaa kehitetään maakunnallisella yhteistyöllä: osallistutaan Osake-koulutustarjottimen

74 66 käyttöön ja kehittämiseen, osallistutaan LAPE:n Pippurihankkeeseen, tuetaan Campus-alueen yhteistyön kehittymistä konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä lukion kansainvälisiä hankkeita. Palveluiden järjestämiseksi monipalvelumallilla selvitetään tukipalveluiden ulkoistamisen toimivuutta sekä päivitetään yhteistyösopimuksia. Vakiinnutetaan uusien opetussuunnitelmien käyttö sekä päivitetään ja pannaan toimeen palveluverkkosuunnitelma, osallistutaan tiiviisti kaupungin palvelurakenteen järjestelyjen toteuttamiseen. Johtamisosaamisen varmistamiseksi ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseksi järjestetään esimieskoulutusta mm. kehityskeskustelujen kautta tulleiden osaamistarpeiden mukaan. Palkataan kaksi laaja-alaista erityisopettajaa alkaen. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Perusopetus Perusopetuksen oppilaat ,47 Perusopetuksen opetusryhmän koko Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) ,22 Ts 219 Ts Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaan osallistuvat oppilaat Omana toimintana Avustettuna toimintana Lukio Lukion nuorisoasteen opiskelijat Lukion keskeyttäneiden määrä (kpl) Toisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittavien kurssit lukiossa Lukion läpimenoaika (v) Lukion kustannukset (eur/oppilas) , , , , , ,9 8 7 Aikuislukio Aikuislukion opiskelijat Aineopiskelijoiden suorittamat kurssit Aikuislukion kurssien määrä (kpl) Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi)

75 67 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

76 68 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 75 VAPAA-AIKAPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella perustehtävät ovat seuraavat: liikuntapalveluiden tuottaminen, muiden toimijoiden tukeminen (avustukset) sekä liikuntaolosuhteista huolehtiminen yhteistyössä sekä kaupungin sisällä että kolmannen sektorin toimijoiden (mm. urheiluseurat) kanssa nuorisotoimi tuottaa yhteistyössä nuorten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintaa kaupungin nuorille sekä edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen palveluiden tuottaminen (kansalaisopisto, taiteen perusopetus kansalaisopistossa, Valkeakosken musiikkiopistossa sekä Kuvataide- ja käsityökoulu Emilissä). Valkeakosken lisäksi palveluita tuotetaan Akaalle, Kangasalle, Pälkäneelle ja Urjalalle palvelusopimusten mukaisesti kirjastopalvelujen tuottaminen kaupunginkirjaston pääkirjaston palvelujen kautta kulttuuripalveluiden tuottaminen (kulttuuritoimisto, Kaupunginteatteri ja Voipaalan taidekeskus). Vuonna 218 vapaa-aikapalveluiden keskeisin muutos on kahden eri palvelukeskuksen (sivistys sekä liikunta ja nuoriso) toimintojen yhdistyminen kesällä 217. Kuntalaisille tarjottavien vapaaajan palveluiden tarjoaminen on nyt yhden keskuksen vastuulla lukuun ottamatta liikuntapaikkojen hoitamista. Tavoitteena on saada rakennettua suunnittelukauden aikana entistä yhtenäisempi kokonaisuus, joka pystyy tukemaan tulevaisuuden Valkeakosken asukkaiden hyvinvointia sekä estämään asukkaiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Yhteistyössä henkilöstön kanssa palvelukeskus tulee asettamaan tulevaisuuden tavoitteita kaupungin päivittyvän strategian mukaisesti vuodesta 218 eteenpäin. Keskeistä tulee olemaan yhtenäisen hyvinvointipalveluiden kokonaisuuden rakentaminen tukemaan edellä kuvattuja tavoitteita. Toiminnallisten tavoitteiden rinnalla kuljetetaan edelleen tilankäytön tehostamiseen liittyvien ratkaisujen löytämistä. Entistä tehokkaammalla tilankäytöllä pystytään varmistamaan resurssien riittävyyttä palveluiden tuottamiseen. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat vapaa-aikasektorin palveluiden tuottajille uusia haasteita sekä edelleen tätä kautta olemassa olevien toimintamallien tarkistamista. Kaikki vapaaaikasektorin toimijat elävät tulevina vuosina poikkeuksellisen suurten toimintaympäristömuutosten keskellä, kun tehtävien jakaminen kunnan, maakunnan ja valtion kesken tulee muuttamaan suuresti kuntien toimintaa. Tässä muutoksessa vapaa-aikapuolen rooli kuntien toiminnassa tulee kasvamaan. Kun rinnalla vielä kulkee yhteiskunnassa samaan aikaan tapahtuvat muut suuret muutokset, on vapaa-aikapuolella edessään suuri yhteinen tehtävä.

77 69 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Talousarvio 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Uimahallin nettokustannukset/käyttäjä ( ) Wareenan käytetty jääaika/aukiolovrk (h) Saharan nettokustannukset/käyttäjä ( ) Laskettelurinteen nettokustannukset/aukiolovrk ( ) 5,3 8, 2, 1 5 5,3 8, 2, 2 5,3 8, 2, 2 5 Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi (%) - Nuorisokeskus Pultti ja nuorisotila Tyrmä Erityisnuorisotyön kohteena olevat nuoret (hlö/vuosi) - etsivä nuorisotyö, pienryhmät, kehitysvammaiset Kirjasto Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Euroa/fyysinen käynti Kulttuuritoimisto Viralliset tapahtumat Yhteistyötapahtumat Voipaalan taidekeskus Näyttelykävijät Yhteistyötapahtumat Tapahtumakävijät Muut kävijät Kaupunginteatteri Katsojat Vierailunäytännöt Katsojat Kansalaisopisto bruttokustannukset /oppitunti Musiikkiopisto Bruttokustannukset /oppitunti Kuvataide- ja käsityökoulu Bruttokustannukset /oppitunti SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kasvatus- ja hyvinvointilautakunta selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön lapsille ja nuorille suunnattu maksuton liikunta/kulttuuripassi, joka mahdollistaa tutustumisen Valkeakosken liikunta/kulttuuriharrastuksiin tai tarjontaan. Liikuntapalvelut Liikuntatoimen tavoitteena on turvata monipuoliset, houkuttelevat ja helposti tavoitettavat liikuntapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään koko väestön harraste- ja terveysliikuntaan sekä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Lähivuosien tärkein tavoite on kuntalaisten omaehtoisen liikunnanharrastuksen ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa ylläpitämällä yleiset edellytykset liikuntatoimintaan, tukemalla kansalaistoimintaa ja järjestämällä resurssien mu-

78 7 kaan toimintaa niille ryhmille, joita eivät muut toimijat tavoita. Tehokkaimpia tapoja edistää omaehtoista liikuntaa ja kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta ovat kevyen liikenteen edistäminen, niiden vaatimien verkostojen ja väylien kehittäminen ja riittävä kunnossapito sekä puistojen sekä koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelu ja rakentaminen koko väestön fyysistä aktiivisuutta ruokkiviksi lähiliikuntapaikoiksi. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sekä laajemmasta näkökulmasta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää sisällyttää nämä asiat koko kunnan yhteiseksi haasteeksi. Tätä toimintamallia tukee perustettu uusi palvelukeskus, jonka sisältä on löydettävissä uudenlaisia kuntalaisten hyvinvointia tukevia kokonaisuuksia. Nuorisopalvelut Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja kustannuksia säästävää toimintaa. Keskittyminen nuoria osallistavaan toimintaan ja nuorten hyvinvointiin on investointi tulevaisuuteen, mikä tukee kasvua ja tuottavuutta sekä tuo taloudellisia säästöjä pitkälle tulevaisuuteen. Palvelujen vaikuttavuutta ja nuorten tarpeisiin vastaavuutta edistetään suunnittelukaudella vakinaistamalla etsivän nuorisotyön työparitoiminta. Laatua parannetaan mm. palveluprosesseja selkiinnyttämällä sekä henkilökunnan pysyvyyttä ja osaamista kehittämällä. Lisäksi kehitetään monialaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten harrastusten tasapuolista tavoitettavuutta. Lasten ja nuorten elinolojen kehittämisessä ja varsinkin nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa verkostomainen yhteistyö muiden keskeisten toimijoiden (mm. koulutus- ja hyvinvointikeskus, sosiaali- ja terveyskeskus, koulutuskuntayhtymä sekä kolmas sektori) kanssa on välttämätöntä. Monialaisen nuorten palveluverkoston yhteistyön kehittäminen osana nuorisotyötä on tässä ensiarvoisen tärkeää ja siihen tarjoaa hyvän alustan myös uusi hallinto-organisaatio, jossa koulutusja hyvinvointipalvelut ovat samassa keskuksessa. Kirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tiedon ja elämysten hankintaan. Kirjaston keskeisenä tavoitteena on edistää kaupunkilaisten lukemista ja elinikäistä oppimista sekä toimia aktiivisesti lasten ja nuorten lukuinnostuksen ja tiedonhallinnan edistämisessä luokkavierailujen avulla. Painettujen aineistojen lisäksi sähköisiä aineistoja on käytössä. Kirjasto tarjoaa tietopalveluita, koulutuksia ja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kirjasto kehittää kirjat kotiin -palvelua sekä markkinoi äänikirjojen käyttöä luku- ja liikuntaesteisille. Kirjastolla on edessä muutto väistötiloihin. Väistötiloihin siirtyminen kahdeksi vuodeksi on tärkeää kaupunkilaisten palveluiden turvaamisen kannalta ja se edellyttää hyvää suunnittelua. Pirkanmaan kirjastojen välistä yhteistyötä jatketaan yhteisen kirjastojärjestelmän, kirjastojen välisten seutulainojen ja yhteisten e-aineistohankintojen kautta. Kirjastoautoyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Lempäälän kirjaston kanssa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Palvelujen tuotannossa oman tuotannon rinnalla käytetään laajasti yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kuntien välistä yhteistyötä, liikelaitoksia/osakeyhtiöitä, ostopalveluja yrityksiltä sekä osin myös säätiöitä. Eniten tehdään yhteistyötä yhdistysten kanssa, joita kulttuuritoimi tukee avustuksilla ja joilta tilaa tapahtumia eri ikäryhmille Voipaalan taidekeskus toimii matkailukohteena Rapolan harjun yhteydessä ja tuottaa vaihtuvia taidenäyttelyitä. Uudistettujen tilojen ulosvuokraamista lisätään ja alueen kulttuuri- hyvinvointi- ja ravintolapalvelutuotannon verkostoa vahvistetaan. Alueella toimii jo nyt kaupungin toimijoiden lisäksi useita yrittäjiä ja muita toimijoita. Voipaalan toiminnassa korostuu monituottajamalli, jossa alueen kokonaiskävijämäärän vaikuttaa kulttuuripalveluiden lisäksi yrittäjien ja tapahtumatuottajien mahdollistamat asiakaslähtöiset palvelut. Osana alueen toiminnan kehittämistä tuetaan Voipaalan kartanon ja Rapolan harjun säilymistä kuntalaisten virkistysalueena. Rapolan harju on

79 71 siirtynyt Metsähallituksen ylläpitämäksi ja sen virkistyskäytön tehostaminen on alkanut. Kaupunginteatteri toimii ammattijohtoisena harrastajateatterina. Markkinointiyhteistyötä tehdään kaupallisten toimijoiden kanssa, sisältäen myös välillisesti tilojen jne. tarjoamista palveluntuottajille. Lipunmyynti ja aulatilat on vuoden 216 aikana uusittu ja ne otetaan muun käytön lisäksi näyttelykäyttöön vuoden 218 aikana. Kaupunginteatterin tilojen käyttöä tehostetaan toiminta- ja tilayhteistyöllä Valkeakoski-opiston teatteritaiteen perusopetuksen kanssa, joka siirtyy teatterin tiloihin vuonna 218. Valkeakoski-opisto Opistossa jatkuu muutosprosessi, jonka tavoitteena on toiminnan tehokkuus ja kurssitarjonnan asiakastarpeiden mukaisuus kaikissa opiston toiminta-alueen kunnissa. Toiminnan tehostamiseksi ja asiakastarpeiden täyttämisen takaamiseksi tuntiopettajat hoitavat jatkossa entistä suuremman osan opetustyöstä ja päätoimisen henkilöstön työpanos painottuu opiston hallintoon ja kurssisuunnitteluun. Tämä vaatii henkilökunnan toimenkuvien tarkistamista. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus vaatii panostusta uusien tilojen suunnitteluun ja väistövaiheen organisointiin. Kansalaisopiston toiminnassa keskiössä on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä valkeakoskelaisten toimijoiden sekä palveluita tilaavien Akaan, Kangasalan, Pälkäneen ja Urjalan kuntien kanssa. Musiikkiopisto Musiikkiopisto palvelee jokaista kuntalaista tarjoamalla laadukasta laajan oppimäärän mukaista opetusta lapsille ja nuorille sekä kulttuuritoimijana tuottamalla monipuolista musiikkitarjontaa. Yhteistyötä jatketaan kaupungin muiden yksiköiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tilahankkeen myötä yhteistyön rajapintoja kehitetään palvelukeskuksen sisällä ja tilankäyttö tehostuu suunnitelmien mukaisesti. Henkilökunnan ja oppilaiden osaamisen kehittämistä jatketaan erilaisten alueellisten hankkeiden yhteydessä. Uuden opetussuunnitelman myötä toimintatavat ja käytänteet päivitetään ajanmukaisiksi. Uusi opetussuunnitelma uusine toimintoineen tulee voimaan Kuvataide- ja käsityökoulu Emil Emilin toiminnan kehittämisen kannalta keskeisintä on sen tilojen keskittäminen peruskorjattavaan vapaa-aikakeskukseen. Vuonna 218 Emilin henkilökunta osallistuu vapaa-aikakeskuksen tilojen suunnitteluun. Vapaa-aikakeskuksen remontin ajaksi Valkeakoski-opistolla olevalle Emilin opetusluokalle tarvitaan väistötila, mikä vaatii valmisteluja vuoden 218 aikana. Opetusta kehitetään Emilin toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Emil toimii edelleen vuoden 218 loppuun jatkorahoitusta saaneen Opetushallituksen tukeman valtakunnallisen arkkitehtuurija ympäristökasvatushankkeen koordinaattorikouluna. Emilin opetussuunnitelmat uusitaan Opetushallituksen asettamien uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta ja paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syyslukukauden 218 alusta.

80 72 Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Liikuntapalvelut Henkilötyövuodet htv Kehityskeskustelut vakituiset % Sairauspoissaolot vakituiset vrk/hlö Liikuntatoimen nettokäyttömenot /asukas Liikuntapaikkojen määrä kpl Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Liikuntahallin kävijämäärä Koulujen salivuorojen kävijämäärä Jäähallin kävijämäärä Jäähallin käytetty jääaika/aukiolovrk Keinonurmen kävijämäärä Laskettelurinteen kävijämäärä Hiihtokauden pituus (tykkilumilatu) Ohjaustoimi /suorite netto Uimahalli /kävijä netto Liikuntahalli /kävijä netto Jäähalli /kävijä netto Keinonurmi /kävijä netto Laskettelurinne /kävijä netto Laskettelurinne /aukiolovrk Toimivat liikuntayhdistykset kpl Liikunta-avustukset /asukas 31,1 92,9 16,1 129, , ,59 5,17 5,9 11,42 2,7 45, ,76 6 4, , , ,6 5, 5, 12, 2, 3, , , , ,6 5, 5, 12, 2, 3, ,5-54,9 3,9 2, -4 2, , , ,6 5, 5, 12, 2, 3, , , , ,6 5, 5, 12, 2, 3, ,5 Nuorisopalvelut Nuorisotoimen nettokäyttömenot /asukas Nuorisotilojen lukumäärä Nuorisotilojen (2-3) käyttöaste vrk/vuosi % - Nuorisokeskuksen käyttövuorokaudet 23, , , ,9 16,9 25, 25, , Tyrmä käyttövrk Nuorisotilojen (2-3 kpl) kävijämäärä Kariniemen leiripäivät Tapahtumien osallistujamäärä Nuorisotilat (2-3) /kävijä netto Kariniemi /leiripäivä Nuorisotilojen (4) asiakastyytyväisyys Kariniemen asiakastyytyväisyys Avustettavien yhteisöjen lukumäärä Yhteistyöhankkeiden lukumäärä Ohjaustoim. tavoitettujen nuorten käyntikerrat Moniamm.verkostoyhteistyön työtunnit Erityisnuorisotyön asiakkaat hlö ,9 8,11 3,87 3, , 8, 4, 4, , 8, 4, 4, ,3 21,9 4, -33, , 8, 4, 4, , 8, 4, 4, Kirjasto Pääkirjaston aukiolotunnit Bruttokustannukset /aukiolotunnit Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimisto /asukas (sis. Visavuori) Voipaalan taidekeskus /kävijä Kaupunginteatteri /katsoja 22,3 33,1 3,4 23, ,7 35,9 57,4 3,8-16,5 27,6 24,7 35,9 57,4 24,7 35,9 57,4 Kansalaisopisto Oppituntien määrä -Valkeakoski -Pälkäne -Kangasala

81 73 -Akaa -Urjala Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts Musiikkiopisto Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Varhaisiän opetus ,6-4,6-6, Kuvataide- ja käsityökoulu Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Kulttuuripolkuopetus

82 74 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VAPAA-AIKAPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

83 75 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta toimintakulut 23,7 milj. euroa Talousarvio 218 toimintakulut 169,6 milj. euroa Vesihuolto 12 % Yhdyskuntatekniikka 19 % Ruoka- ja siivouspalvelut 28 % Tilatoimi 4 % Tarvikkeet 24 % Muut kulut 14 % Henkilöstökulut 35 % Palvelujen ostot %