Suomen kieli. tervetuloa! Kielioppaat vastaanottokeskusten kielenopetuksen tukena

Transkriptio

1 Suomen kieli sanoo tervetuloa! Kielioppaat vastaanottokeskusten kielenopetuksen tukena

2 Miksi Suomen kieli sanoo tervetuloa? Suomen kieli sanoo tervetuloa -hanke lähti liikkeelle vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä yli turvapaikanhakijaa. Kun virallinen järjestelmä ei kyennyt reagoimaan nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen, perustettiin pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva Suomen kieli sanoo tervetuloa -hanke tarjoamaan matalan kynnyksen suomen kielen opetusta vasta maahan saapuneille turvapaikanhakijoille. Suomen kieli sanoo tervetuloa -hanke (7/2016-9/2018) on tukenut erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ja kotoutujia. Hankkeen tapa auttaa heitä on ollut kouluttaa tavallisista suomalaisista Toisto-metodia käyttäviä kielioppaita, koordinoida Toisto-vapaaehtoisryhmien toimintaa mm. vastaanottokeskuksissa ja kehittää materiaalia kielenopetuksen tueksi. Toiminnan ytimessä on ollut kuuntelemisen ja puhumisen merkitystä alkuvaiheen kielenoppimisessa korostava Toisto-opetusmetodi, jota on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Malli sopii erityisesti sirpaleiseen ja hektiseen kontekstiin, kriisitilanteessa eläville ja keskittymisvaikeuksista kärsiville, sekä luku- ja kirjoitustaidottomille. Metodin ytimen muodostavat itsenäiset tuokiokokonaisuudet, sekä turvallisen ja yhteisöllisen ilmapiirin varmistaminen. Hanke toimi vuosina Kirkon Ulkomaanavun organisaation alaisuudessa osana Opettajat ilman rajoja -verkostoa. Työ jatkuu edelleen Suomen kieli sanoo tervetuloa Osallisuuden kieltä oppimassa -hankkeen toimesta. Hankkeita rahoittaa Euroopan Unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen syntytarinan löydät videon muodossa täältä: Lue lisää Kirkon Ulkomaanavun työ Opettajat ilman rajoja -verkoston työ Suomen kieli sanoo tervetuloa -hanke Menetelmäsivusto vapaaehtoistyötä tekeville kielioppaille 2

3 Mitä hankkeessa tehtiin? Tarjottiin innovatiivinen suomen kielen Toisto-opetusmetodi suomalaisiin vastaanottokeskuksiin ja muuhun turvapaikanhakijoiden parissa tehtävään työhön Valmistettiin Toisto-opetusmateriaalia kaikille avoimeen käyttöön suomenkielisanootervetuloa.fi -sivustolle Tehtiin tavoitteellista yhteistyötä yli 40 vastaanottokeskuksen kanssa Järjestettiin yli 50 kieliopaskoulutusta Koulutettiin Toisto-metodin käyttöön 20 paikkakunnalla yli 1000 vapaaehtoista kieliopasta Hankkeen aikana Toisto-tuokioihin osallistuttiin noin kertaa Turvapaikanhakijoiden Toisto-käyntejä oli noin 5000 Osallistuneista turvapaikanhakijoista arviolta 40 % on erityisen tuen tarpeessa Vapaaehtoiset opettivat suomen kieltä Toisto-metodilla yhteensä yli 2000 tuntia

4 Julkaistiin keskeiset tiedot ja materiaalit sisältävä Toisto-kielioppaan käsikirja (Huilla & Lankinen 2018) Pääset käsikirjaan tästä Levitettiin Toisto-metodia laajasti eri tahojen käyttöön. Toistoa käytetään mm. kirjastoissa, Luetaan yhdessä -verkoston toiminnassa sekä oppilaitosten koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmissa Järjestettiin Toisto-kielioppaiden verkostotapaamisia ja tarjottiin Toistoa käyttäville toimijoille mahdollisuuksia verkostoitumiseen Tuettiin Toisto-ryhmien vastaanottokeskusten ulkopuolella tapahtuvaa oppimistoimintaa Tiedotettiin suomen kielen osaamisen merkityksestä valtakunnallisesti Toisto-tuokioiden vahvuus on kohtaaminen ja kommunikaatio: kaiken hylkäämisen ja pelon jälkeen oppijat tulevat nähdyiksi, hyväksytyiksi ja kohdatuiksi. Tuokioiden aikana he saavat kannustusta, onnistuvat ja osaavat. KM, erityispedagogi Jaana Wickström 4

5 Mitä saavutettiin? Hanke on saanut tunnustusta merkityksellisestä työstään. Vuoden 2017 alussa Kari Sajavaaran rahasto myönsi Toisto-menetelmän kehittäjille tunnustuspalkinnon yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä, jota hankkeessa on tehty vastasaapuneiden turvapaikanhakijoiden suomen kielen opetuksen edistämiseksi. Vuoden 2017 Pakolaisavun kotoutumisteko-palkinto myönnettiin Helsingin kaupungin Kotoklubi Kanelille, jonka toiminta pohjaa Toisto-metodiin. Kotoklubi Kanelin toiminnassa Toistoa käytetään yhteensä 18 Helsingin kaupungin leikkipuistossa. Toimintaan kutsutaan mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia yhdessä vanhempiensa ja perheidensä kanssa. Toisto-metodi on otettu osaksi useiden oppilaitosten, mm. Helsingin yliopiston opiskelijoiden opetus- ja täydennyskoulutusohjelmia. Hankkeen päättäneessä palautekyselyssä selvitettiin kattavasti hankkeen saavutuksia Toisto-metodia eri tavoin hyödyntäneiden ja vapaaehtoisena toimineiden kielioppaiden näkökulmasta. Palautekyselyyn vastanneista yli 90% koki Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen ja Toisto-metodin tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi osaksi Suomessa turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää työtä. Vastaajista 87% ajatteli kohderyhmään kuuluvien tarvitsevan hankkeen tarjoamaa tukea paljon tai erityisen paljon. Kaikki palautekyselyyn vastanneista kokivat Toisto-tuokioiden sujuneen hyvin tai erittäin hyvin. Omat ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan ovat karisseet, kiitollisuus on täyttänyt mielen elämän tuomasta rikkaudesta. Presidentti Tarja Halonen antoi tunnustuksensa Toisto-metodille ja Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeelle toukokuussa 2018 järjestetyssä kiitos-seminaarissa. Kuva: Dalgrang Studio 5

6 Mikä sinua motivoi toimimaan Toisto-kielioppaana? Se tunne, kun saa kontaktia oppilaisiin, ja kun näkee, että he oppivat ja tulevat mielellään tunneille. Tämä on minulle henkilökohtaisesti sopivalta tuntuva tapa auttaa ihmisiä kotoutumaan. Innokkaat oppijat, toiminnallisuus, hyvä ilmapiiri, ilo, sosiaalisuus, uudet kontaktit, mielekäs tekeminen. Mistä huomaat, että Toisto todella toimii? Kehuminen, kannustaminen ja kiittäminen ovat tärkeitä. Ja se, että jokaiselle annetaan mahdollisuus ja aikaa puhua. Usein nauretaan ja meillä on mukavaa. Kun kellonaikoja ja tekemisiä käsitelleen tuokion jälkeen opiskelija sanoo spontaanisti: Minulla on nälkä. Ruoka on kello yksi. ja osoittaa vatsaansa, on oppi mennyt perille. Varhaisella kielenopetuksella ennaltaehkäistään haasteiden ja konfliktien syntymistä Suomen kielen osaaminen on avain osallisuuteen, kokemukseen siitä, että kuuluu osaksi suomalaisten yhteisöä. Suomen kieltä osaava kykenee selviytymään itsenäisesti jokapäiväisistä kommunikaatiotilanteista. Kielen taitaminen tuo elämään itsenäisyyttä. Kieltä osaamalla on mahdollista saada opiskelupaikka, työllistyä, harrastaa ja tutustua erilaisista taustoista tuleviin ihmisiin. 6

7 Kielen opetuksella ennaltaehkäistään väärinymmärrysten ja konfliktien syntymistä. Kieltä osaavan on mahdollista ilmaista itseään ja rakentaa merkityksellisiä ihmissuhteita. Kielen osaaminen lisää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Maahantulon jälkeiset ensikuukaudet ovat kielenoppimisen suhteen parasta herkkyysaikaa. Samassa ryhmässä voi olla luku- ja kirjoitustaitoa opetteleva ja korkeasti koulutettu, mutta kaikkia yhdistää halu oppia suomea - kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa. Kaiken kaikkiaan se, kun huomaa jonkun oivaltaneen osaavansa suomea ja uskaltavan käyttää sitä, on paras kiitos ohjaajalle. Toisto opettaa arjen kieltä heille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole kehittynyt Toisto-menetelmä on Helsingin yliopistossa dosentti Maria Ahlholmin johdolla kehitetty puhuttuun kieleen ja kuullun varaan heittäytymiseen perustuva metodi. Jokaisella tuokiokerralla opitaan yksi vuorovaikutustilanne ja siihen liittyvät keskeiset sanat ja fraasit. Toistossa ei oppijoille puhuta kieliopista. Partitiivit ja illatiivit löytävät paikkansa myöhemmin, niitä ei juuri maahan saapunut oppija tarvitse. Sen sijaan olennaista on arjessa tarvittavan kielitaidon omaksuminen: Kuinka ostan bussilipun? Kuinka kerron, että vatsani on kipeä? Miten kysyn, missä on pankkiautomaatti? Kun oppisisällöt ovat relevantteja ja aidosti tarpeellisia, myös oppiminen nopeutuu. Kun tuokion aikana toistetaan yhdessä lukuisia kertoja, sisällöt jäävät väistämättä mieleen. Toisto perustuu yhteisölliseen kielenoppimisen teoriaan (Community language learning, Anderson ja Larsen-Freeman 2011). Malli sopii sirpaleiseen ja hektiseen kontekstiin, kriisitilanteessa eläville ja keskittymisvaikeuksista kärsiville ihmisille. Jokaisessa Toisto-tuokiossa opitaan yksi itsenäinen vuorovaikutustilanne ja kokonaisuus, ja tuokioille osallistuminen ei edellytä aiempaa kielitaitoa. Toisto eroaa tavanomaisesta kurssimaisesta opettamisesta, eivätkä poissaolot estä tuokioille osallistumista myöhemmin. 7

8 Toiston perusperiaatteita ovat Kuunteleminen Inhimillisyys Kaaoksen haltuunotto Turvallinen ilmapiiri Yhteisöllisyys Puhumiskeskeisyys Rauhallinen eteneminen Kielioppaan apu Mikä tekee Toistosta erityisen tavan opettaa kieltä? Toistaminen Uuden kielen opetteleminen on aina jännittävää. Osaanko sanoa oikein? Tulenko ymmärretyksi? Mitä jos minulle nauretaan? Toisto-tuokioon ovat kaikki tervetulleita omana itsenään. Toistossa ei voi tulla nolatuksi, eikä epäonnistua. Kun kaikki toistavat samaan aikaan, yksittäisen oppijan ääni ei kuulu muiden ylitse. Toisaalta tuokioiden puhekeskeisyys tekee metodista intensiivisen. Kukaan, niin kieliopas kuin oppijakaan, ei voi piiloutua papereiden ja kirjojen taakse. Toistossa olennaista on kohtaaminen, luottamuksellinen ilmapiiri ja jokaisen osallisuus. Eräs Toiston erityispiirre on puhuva sanakirja. Puhuva sanakirja on oppijoiden vierellä kulkeva kieliopas, joka ojentaa kätensä tarjoten oppijalle mahdollisuuden pyytää apua tilanteessa, jossa oppija ei muista jotakin tarvittavaa sanaa. Puhuva sanakirja kertoo oikean vastauksen vain, mikäli 8

9 oppija pyytää apua. Näin ollen tilanteen kontrolli ja toimijuus säilyvät oppijalla. Koska kirjoitettua kieltä ei tarvita, Toistoon voivat tulla mukaan myös luku- ja kirjoitustaidottomat ihmiset, sekä ne, jotka eivät tunne latinalaisia aakkosia. Kielen opettelu Toiston avulla ei vaadi aikaisempaa koulutustaustaa tai kokemusta kielenoppimisesta. Turvapaikanhakijan mieltä saattavat kuormittaa monenlaiset asiat. Tällöin intensiivinen, mutta riittävän yksinkertainen puheeseen perustuva opetusmetodi toimii loistavasti. Kieliasiantuntijat korostavat uuden kielen oppimisessa toiminnallisuuden merkitystä. Puhuminen ja toistaminen, sekä aitojen oppimistilanteiden tarjoaminen on erittäin tärkeää. Toistossa nämä tekijät toimivat kaikkea toimintaa ohjaavina keskeisinä periaatteina. Toistossa puhutaan piirissä. Näin kukaan, edes opettaja, ei voi paeta kirjojen ja pöytien taakse. Kuva: Yle 9

10 Puhuva sanakirja varmistaa sen, ettei kukaan tule nolatuksi tai ahdistu. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu Keitä olemme tavoittaneet? Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Olemme tavoittaneet esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, koulutustaustan omaamattomia, yksin alaikäisenä maahan tulleita, pienten lasten vanhempia ja raskaana olevia naisia. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat heitä, jotka usein jäävät olemassa olevien palveluiden ulkopuolelle ja putoavat turvaverkkojen raoista. Samalla he ovat niitä, jotka tarvitsevat kaikkein eniten apua. Vastaanottokeskusten lisäksi metodi on omaksuttu käyttöön ympäri maan kymmenissä erilaisissa ryhmissä, joissa tavoitetaan turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Toistoa käytetään mm. kirjastoissa, monikulttuurisuuskeskuksissa ja seurakuntien ryhmissä. Lisäksi se on otettu osaksi muun muassa Helsingin yliopiston opiskelijoiden opetus- ja täydennyskoulutusohjelmia. 10

11 Keitä turvapaikanhakijat ovat ja mistä he tulevat? Turvapaikanhakijat tulevat hyvin monenlaisista taustoista. Suomesta turvapaikan voi saada henkilö, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi. Usein turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Vuonna 2015 puhuttiin Euroopan pakolaiskriisistä. Tällöin Eurooppaan saapui lyhyen ajan sisällä huomattavan suuri määrä turvapaikanhakijoita suhteessa edeltäneisiin vuosiin. Tilannetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että suurin osa pakolaisista löytää turvaa naapurimaistaan, ja Eurooppaan tiensä löytää vain harva. Miksi suomen kielen oppiminen on tärkeää? Kielitaito mahdollistaa arjessa selviytymisen ja on avain osallisuuteen ja pystyvyyden kokemukseen. Joillakin saattaa olla virheellinen käsitys siitä, että kaikki tänne saapuvat turvapaikanhakijat osaavat englannin kieltä. Tämä ei pidä paikkaansa. Näin ollen kommunikaation rakentaminen englannin kielen varaan ei ole toimiva ratkaisu yhteisen kielen ja kotoutumisen väylien etsimisessä. Joillakin saattaa olla myös käsitys, jonka mukaan suomen kieli on erityisen vaikea. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Kieliopin rakenteiden monimutkaisuus on useiden kielten kohdalla totta, mutta tästä ei kielen alkeita opettelevan tarvitse välittää. Toistossa ajatellaan, että olennaista on arjessa selviytymisen kannalta olennainen kielitaito tavanomaiset ja käyttökelpoiset sanat, fraasit ja kommunikaatio. Toiston tavoitteena on ollut osoittaa, että suomen kieli on opittavaa. 11

12 Mitä tuokioissa tehdään? Toisto-tuokioiden järjestämiseksi on kehitetty valmiit tuntisuunnitelmat ja materiaalit. Tuokiolle on määritelty omanlaisensa rakenne, jota kielioppaalla on mahdollisuus muokata tarpeidensa mukaisesti Tervehdykset ja nimien esittelyt Tunnin tavoitteen kertominen: mitä tänään opitaan Opittavan sanaston mallintaminen opetuskuvien avulla Puhuvan sanakirjan toiminnan mallintaminen Opittavan dialogin mallintaminen Opittavan sisällön toistaminen useaan kertaan Piirin lopetus: kerrataan mitä tänään on opittu (Sanastokoosteen jakaminen osallistujille) Sanastokoosteeseen on koottu tuokion aikana opittu keskeinen sanasto Tuokioiden käsikirjoitukset ovat erinomaisia. Jokainen tuokio on tarkkaan mietitty kokonaisuus, joka etenee vaihe vaiheelta johdonmukaisesti ja kekseliäästi. Kaikki Toisto-metodin materiaali on avoimessa käytössä internetissä suomenkielisanootervetuloa.fi Tuokioiden opetuskokonaisuudet sisältävät käsikirjoituksen, opetuskuvat, ja opetusvideon, josta tuokion vetäjä voi katsoa vinkkejä tuokion järjestämiseen. Lisäksi tuokiomateriaaleissa on sanastomoniste, jonka voi jakaa oppijoille, jotka kokevat sen hyödylliseksi. 12

13 Jotkin tuokiot vaativat hieman etukäteisvalmistelua. Tuokiossa 1.09A kielioppaat teippaavat kuvitteelliset junaraiteet lattiaan, jotta matka voi alkaa. Tuokio 08: Minä tykkään tanssia. Tuokioihin laadituissa opetuskuvissa on pyritty mahdollisimman selkeään esitystapaan. 13

14 Toiston tarina jatkuu Toiston toiminta jatkuu Suomen kieli sanoo tervetuloa 2. Osallisuuden kieltä oppimassa -hankkeen myötä. Hankkeessa tuetaan edelleen olemassa olevaa kieliopastoimintaa. Lisäksi kohderyhmä kattaa jo oleskeluluvan saaneet yksin alaikäisenä maahan tulleet nuoret sekä kotivanhemmat. Hankkeessa keskitytään osallisuuden edistämiseen ja demokratiamateriaalin kehittämiseen yhdessä kohderyhmän edustajien kanssa. Lue lisää hankkeesta täältä ja tule mukaan toimintaamme! Kieliopas kutsuu oppijoita toistamaan selkein käsielein. Kuva: Dalgrang Studio Toisto todella rokkaa. Ihan siksi, että siellä todella puhutaan suomea. Siksi, että jokaiseen oppituokioon voi tulla ilman mitään pohjatietoa suomesta. Siksi, että ei haittaa, jos opetuskertoja jää välistä. Siksi, ettei tarvitse osata lukea eikä kirjoittaa millään kielellä. Siksi, että siinä oppii arjessa oikeasti toimivia kommunikaatiotilanteita. Toisto-tuokioissa on mukana turvallista kosketusta ja sanatonta viestintää, ja painopiste on kommunikoinnissa ja kohtaamisessa. Toisto on yksinkertainen, selkeä ja hyvin rytmitetty viitekehys, joka sopii etenkin kriisitilanteessa olevien ja stressaantuneiden nuorten kohtaamiseen. 14

15 Lämmin kiitos kaikille Toistossa mukana olleille vapaaehtoisille ja yhteistyötahoille! Kiitos myös hankkeen ohjausryhmälle Maria Ahlholm, pj. (Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos) Saara Zamiatin (Kieliopashanke, Opettajat ilman rajoja -verkosto) Elli-Noora Heino (Kieliopashanke, Opettajat ilman rajoja -verkosto) Habiba Ali / Milla Perukangas (Kirkon Ulkomaanapu, Reach out-hanke) Inka Hopsu (Opettajat ilman rajoja -verkosto) Tiina Järvinen (Maahanmuuttovirasto) Eveliina Korpela (Metropolia AMK) Ninni Lankinen (Helsingin yliopisto & Stadin aikuisopisto) Tapani Möttönen (Aalto yliopisto) Heikki Nenonen (Kirkon Ulkomaanapu) Katja Saarikko (Turvapaikanhakijoiden Tuki ry) Iikka Saunamäki (Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF) Tiimi Toiston takana. Vasemmalta: Elli-Noora Heino, Eveliina Korpela, Inka Hopsu, Saara Zamiatin, Ninni Lankinen, Maria Ahlholm ja Tapani Möttönen. Lämpimästi kiittäen, projektikoordinaattorit Elli-Noora Heino Saara Zamiatin 15

16 Yhteistyötä rakentamassa: 16