Kohti 80-iukua - Yhteiset päivät - Laboranttikoulutus - Muovlfasetlt - Hammasteknisen alan seurantatutkimus - Tutkimus työolosuhteista ja

Transkriptio

1 Kohti 80-iukua - Yhteiset päivät - Laboranttikoulutus - Muovlfasetlt - Hammasteknisen alan seurantatutkimus - Tutkimus työolosuhteista ja palkkatasosta - Pölykö ongelma

2 Komet-kovametalli-E-jyrsimet teräksen, akryylin ja kovakipsin tehokkaaseen työskentelyyn BENDING AND LOOP FORMING GUIDE A handy reference to facilitate your vvire bending and toop forming variations to meet your treatment requirements. AMERICAN VVIRE GAUGE INCH TO MILLIMETER TO GAUGE INCH MM GAUGE Til.no Käsikappale H 79 E Til.no Kulmakappale H 79 E Til.no 3-mm-varsl H 79 E Tll.no Käsikappale H 251 E Til.no Kulmakappale H 251 E Tll.no 3-mm-varsi H 251 E Tll.no. Käsikappale H 351 E Til.no. Kulmakappale H 351. E Til.no. 3-mm-varsi H 351 E GEBR.BRASSELER GMBH & CO. KG. Fabrik fiir Dentallnstrumente Postfach 160 D-4920 Lemgo Telefon (05261) 7331 Telex Suomessa: HAMMAS OY Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde Hori/onial L Coen Helical Bool Looc Helical Torque Loop Cojing l OMO Back Act-on Hei» Ooubie Vp-I.cai C'-JiseO T CiOiinq Loo(i Honioniai T- Squa^^«d T' Open Heiicai Doubie Verticai Helical ClOiioq.Looo Uoubie Delta Closing LOuo Oflcomistaivikkeet tietenkin Turosta SarodentOy Kauppiaskatu 11 C Turku, puh

3 Alabasterlkipsilaatuja hammasteknisiin töihin Luonnonhampaan väritys, MC-Retentio COSMOCRYL CL etuhammas jokaiseen proteesiratkaisuun: Basaalipinnasta hampaan sisään suuntautuva ja siihen nähden poikittain porattu reikä muodostavat varman mekaanisen ja kemiallisen retention (MC-retentio) COSMOCYL CL-hampaan ja proteesiakryylin välille! Tämä MC-retentio tekee COS- MOGRYL-CL-hampaista sopivan jokaiseen työmenetelmään, tästä syystä valitsevat yhä useammat ammatti-ihmiset COSMOCRYL CL-hampaat. Niiden värit ovat luonnolliset kuten aidot hampaat! Vuosikymmenten kokemus on johtanut täydellisen muotovalikoiman tarjoavaan 62:teen ilmeikkäiseen ylä- ja alaleuan lajitelmaan. Vaikeimmatkin muotobrobleemat ovat siten ratkaistavissa! Mahdollisimman korkeatasoinen valmistusmateriaali takaa suussa pitkän kulutuskestävyyden. Halutessanne koesarjoja hammaskarttoja ja tietoja ottakaa yhteyttä. hammaslaboratorioille ja hammastoknikoillo Oy Telko Ab Kemikaaliosasto Hitsaajankatu 9, Helsinki 81 Puhelin ZAHNFABRIK BAD NAUHEIM K.G. ^ hammastarvike oy Arkadiankatu 12 B, Helsinki 10. Puh ,

4 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO RNLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r y HELSINK110, Arkadiankatu 14 B 30. Puh , postisiirto Kohti 80-lukua 36. VUOSIKERTA TOIMITUSKUNTA Päätoimittajat: Esko Niemenmaa (vastaava) puh Pekka Koivisto puti Jäsenet: Keijo Polon, Harri Aalto, Jouko Pohjonen Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Keski-Uusimaa Oy, Kerava 1979 Litton puti«en ohta a Kalevi Ilkka Pakkahuoneenkatu 12 Oulu puh Litton tolmlnnan ohta a Pekka Koivisto. Rasinkatu 4 A 15, Vantaa 36. puh k , t Toimisto auki arkisin klo AVUSTUSKASSA Helsinki 37 Henrikintie 27 A 1 Postisiirtotili Puheen ohta a Mauno Elomaa, Henrikintie 27 A 1, puh , Avustuskassanhottaja I. W a a r a I a. I^annerheimintie 19 A 3, puh , kot SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITON HALLITUS: Puheenjohtaja Kalevi Ilkka OS. Ojatie 8 Jääli toim. Pakkahuoneenkatu 12. Oulu puh Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto OS. Rasinkatu 4 A, Vantaa 36, puh. kot , t Jaosto I (Laboratorion omistajien jaosto) Kalevi Valo, os. Isokaari 2 A Helsinki 20 puh. toim , kot Matti Savolainen, os. Pähkinätie 8 B Vantaa 71 puh. toim Jaosto II (erikoishammasteknikkojen jaosto) Matti Juntunen, os. Pykälistöntie Järvenpää puh. toim kot Harry Hägg Haapaniemenkatu 16 C Helsinki 53 puh. toim , kot Jaosto III (hammasteknikkojen jaosto) Harri Aalto Punavuorenkatu 20 D Helsinki 15 puh. toim , kot Pirkko Väätäinen Koivikkotie 3 A Helsinki 63 puh. toim , kot Jaosto IV (hammasteknikko-oppilaat) Timo Linnavuori, os. Virsulle Vantaa 36 puh. toim , kot Jaosto V (hammastyöntekljät) Kalevi Virpi Tarkka-ampujankatu 4 A Helsinki 14 puh. toim , kot Lopullaan oleva vuosikymmen on ollut taloudellisen laman ja työttömyyden kymmen varsinkin loppuosaltaan. Kuitenkin kuin muotia on ollut koulutuksen voimakas lisääminen ja jopa tietoisesti työttömäksi kouluttaminen. Kansanterveyslaki paisutti myös terveydenhoitohenkilöstön koulutusmäärät ja laitokset lyhyessä ajassa tarpeettoman suuriksi. Paikat alkavat olla täynnä, koulutettavien määrää vain lisätään jatkuvasti. Taloudelliset vaikeudet ovat vuosikymmenen lopulla jopa hidastaneet oppilaitosten käynnistämistä. Kysyn vielä kuka olisi uskonut vuotta sitten, että lääkäri on työttömyyskortistossa, onko seuraavaksi vuorossa hammaslääkäri. Tämä alkaa heijastua myös meidän työssämme. Laman jäljet näkyvät myös meidän alallamme, mutta kuitenkin kuin ilmassa roikkuu ajatuksia koulutusmäärien lisäämisestä jopa kaksinkertaistamisesta. Tekee mieli sanoa, että nämä ovat alaamme tarkemmin tuntemattomien arvioita. Kohta on vuosi täynnä työryhmällä joka lääkintöhallituksen kutsumana selvittelee hammashuollon ja hammashuoltohenkilöstön tulevaisuutta. Se ei taida olla vielä selkiytynyt. Kovasti aiheutti päänvaivaa opiston tilakysymys opiston opettajakunnalle kuin järjestöille. Tämä asia on nyt toistaiseksi järjestynyt, opisto saa tilat Helsingistä. Uusia murheita tuntuu kuitenkin löytyvän. On asetettu työryhmä jonka tehtävänä on selvittää hammasteknikkokoulutuksen laajuus maassamme tulevaisuudessa. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu korkeakouluyhteyksien selvittäminen ja mahdollisesti koulutuksen sijoittaminen Kuopion tai Helsingin hammasklinikan yhteyteen. On myönnettävä, että nämä asiat on syytä selvittää, mutta korkeakoulun kiinnostusta opistoalan koulutuksesta en kaikilta osin voi käsittää. Huomiota herättävä oli kyllä työryhmän kokoonpano, joka oli professoritasoinen lisättynä ammattisuunnittelijoilla, mutta ammattimies puuttui, ellei rehtori Puroa sellaiseksi lasketa. Järjestön edustaja puuttuu kuitenkin, vaikka olemme asiasta suurinta murhetta kantaneet. Toivotaan, että tämä on ollut työtapaturma joka voidaan korjata, ja näin täydentää työryhmää edes yhdellä ammattikunnan edustajalla. Liian vähän me pystymme vaikuttamaan yleensä meitä koskettaviin asioihin, olemme näkymätön joukko yhteiskunnan lonkeroissa. Taas kerran on palattava myös organisaatioon johon vasta kuluva toimivuosi tuo ratkaisunsa ja vasta lopullisen selvyyden 80-luku. Kale 7

5 VUOSIKOKOUS Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n vuosikokous pidettiin Suomalaisella kauppakorkeakoululla. Paikalle oli saapunut 119 liiton jäsentä. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Kalevi Ilkka, joka valittiin myös kokoukselle puheenjohtajaksi. Avauspuheessaan hän toivotti paikalle saapuneet tervetulleiksi, käsitteli menneen toimintavuoden tapahtumia, ja totesi että yhteisellä rakentavalla toiminnalla voidaan selviytyä usein hankaliltakin vaikuttavista tilanteista. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Käytiin läpi vuoden 1978 toimintakertomus, valittiin liiton puheenjohtaja, uudet hallituksen jäsenet, tilintarkastajat sekä Hammasteknikkolehden toimituskunta. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti edelleen Kalevi Ilkka. Hallitukseen valittiin jaostoon I Matti Savolainen ja Kalevi Valo, jaostoon II Matti Juntunen ja Harry Hägg, jaostoon III Harri Aalto ja Pirkko Väätäinen, jaostoon IV Timo Linnavuori, jaostoon V Kalevi Virpi. Tilintarkastajiksi valittiin ekon. Runar Helien ja hammasteknikko Aarne Leinonen. Hammasteknikkolehden toimituskuntaan valittiin Esko Niemenmaa, Pekka Koivisto, Keijo Polon, Harri Aalto ja Jouko Pohjonen. Hallituksen esityksestä kutsuttiin liitolle kunniapuheenjohtajaksi erikoishammasteknikko Mauno Elomaa. Hän on pitkään ja ansiokkaasti hoitanut liiton puheenjohtajan sekä toiminnanjohtajan tehtäviä. Kunniajäseneksi kutsuttiin erikoishammasteknikko Usko Kari-Koskinen. Hän on pitkään hoitanut liiton puheenjohtajuutta ennen nykyistä puheenjohtajaa. Hallituksessa käsiteltyä... SHL:n hallitus on kuluvana vuonna ehtinyt kokoontua kerran Kokouksessa kartoitettiin tulevaa toimintaa. Tärkeinä pidettyjä asioita tulevat olemaan keskusjärjestön muodostaminen tutkimusten jatkotoiminnot, aloite liikevaihtoveron poistamiseksi hammasteknikon suorittamien töiden osalta, tulevaisuuden koulutus- ja opetustoiminnan seuranta. Hallitus pohti myös mm. terveyskeskuksilta hammaslaboratorioille lähetettyjä paljousalennus tarjouspyyntöjä hammasteknisistä töistä. Todettiin, että hinnasto on laadittu ja tarkistettu kulloinkin hintaan vaikuttavat kustannustekijät huomioiden. Liitto edellyttää, että hammaslaboratoriot noudattavat ja hinnoittelevat työnsä kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan. Hammaslaboratorioliitto ja Suomen Hammasteknikkojen Liitto allekirjoittaneina tulevat laatimaan vastineen, jota voidaan käyttää valtakunnallisena vastauksena em. kaltaisiin tarjouspyyntöihin. Matti Savolainen teki selkoa laboratoriotutkimuksesta, josta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. SHL:n toimisto auki arkisin klo Saatavana vielä liiton historiikkia ä40, - sekä juhlamitalia ä 150,- Yhteiset päivät Yhteispohjoismaista käytäntöä noudattaen on Hammaslääkäripäivät, Hammashoitajapäivät ja Hammasteknikkopäivät 1979 yhdistetty. Tämä tarkoittaa sitä, että päivät ovat avoimet ja ammattikunnat voivat osallistua toistensa esitelmätilaisuuksiin. Ohjelma on kuitenkin rakennettu siten, että kukin ryhmä saa suurimman hyödyn omista esitelmätilaisuuksistaan. Hammasteknikkopäivät järjestetään perjantaina 23. ja lauantaina 24. maaliskuuta. Hammaslääkäripäivät alkavat torstaina 22. päivä, jolloin pidetään joitakin mielenkiintoisia protetiikkaa käsitteleviä esitelmiä, joita meillä on mahdollisuus mennä kuuntelemaan. Meillä on myös mahdollisuus tutustua alaamme käsittelevään näyttelyyn, josta tulee laajin tähänastisista. Siellä on vartavasten hammasteknikoille tarkoitettuja osastoja, joten kannattaa varata aikaa tutustumiseen. Ennakkoilmoittautuneille on osallistumismaksu 130,-, paikan päällä joutuu maksamaan 20,- enemmän. Koulutustoimikunta vetoaa laboratorionpitäjiin, että he joko kokonaan tai osittain osallistuisivat henkilökuntansa kustannuksiin Hammasteknikkopäivillä. On varmaa, että päivien anti koituu myös laboratorioiden eduksi. Toivoisimme koko ammattikuntamme voivan osallistua "päivillemme", jotka nyt on saatettu entistä vapaammiksi ja ammattikuntia yhdistäviksi. Finnair myöntää 25 % alennuksen päivien osanottajille. Hotellit Marski ja Kalastajatorppa tarjoavat erikoishinnoin 2 hengen huoneita 80,-/vrk/hlö. Oriola on jälleen kutsunut hammashoitajat ja hammasteknikot kokkareihin. Tilaisuus on perjantaina 23. pnä esitelmien päätyttyä. Bussikuljetus Finlandia-talolta Mankkaalle ja takaisin kaupunkiin on järjestetty. Tilaisuus on ns. pidennetty party n. klo saakka. Niin - päiväthän jatkuvat lauantaina, joten on ehkä sopivaakin lopetella perjantaina ennen puoltayötä. Esitelmien pituutta on rajoitettu aikaisemmista päivistä. Tämä auttaa keskittymään kuulemaamme ja omaksumaan enemmän. Koulutustoimikunta on valinnut Seppo Miettisen "juontamaan ja toimimaan esitelmöitsijöiden avustajana. Hammasteknikkopäivät 1979 muodostuvat merkitykselliseksi tapaukseksi ammattikuntamme piirissä. Ensimmäistä kertaa olemme rohjenneet pyytää korkeata valtion virkamiestä avaamaan päivämme. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi on lupautunut avaajaksi. Tiedämme hänellä olevan hyvät tiedot hammashuollon nykytilasta ja terveet käsitykset yksityissektorin ja terveyskeskusten työn jakautumisesta tulevaisuudessa. Odotamme mielenkiinnolla hänen avauspuhettaan. Avajaispäivän ajankohtaisaiheena on metalli-posliinitöiden nykytekniikka, jota selvittää Matti Taiminen Turusta. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä on ulkonäöllisten tekijöiden osuus hammastekniikassa. Kiinteiden laitteiden estetiikasta puhuu hammaslääkäri Esko Eerikäinen ja irroitettavien proteesien "eläviksi" tekemisestä kertoo kolleegamme Olavi Kautto. Toivottavasti saamme arvokkaita vihjeitä. Lauantain ohjelma alkaa lääkintöhallituksen hampaanhoitotoimiston päällikön, lääkintöneuvos Helmer Nordlingin katsauksella aikuisväestömme hammashuollon tulevaisuu- 8 9

6 dennäkymistä. K.o. aihetta käsitellyt toimikunta on työnsä viimeistely vaiheessa, joten odotamme sen puheenjohtajana toimivan lääkintöneuvoksen kertovan uunituoretta tietoutta mahdollisuudesta hammashuoltovakuutuksen tms. valtiovallan toimenpiteestä. Informaatio-ohjelmaksi luokitellaan myös seuraava esitys, jonka pitää varatuomari ja ekonomi Tapio Vasara. Hän kertoo, kuinka uusi kuluttajansuojalaki vaikuttaa hammastekniseen alaan. Joudummeko edesvastuuseen, jos proteettinen laite pettää ja kuinka meidän on varauduttava kiperiin tilanteisiin? Olemmeko tietoiset työympäristössämme piilevistä vaaroista? Ovatko käyttämämme tarveaineet terveydellemme haitaksi ja miten voimme torjua haittavaikutuksia? Näihin kysymyksiin vastaa FM Ritva Degerth, joka on työterveysalan asiantuntijana käynyt kahdessa hammaslaboratoriossa tutkimassa työolosuhteitamme. Työterveyslaitoksen tarkat mittauslaitteet paljastavat yllättäviä ja tähän asti tiedostamattomia asioita. Kukapa olisi uskonut, että esim. kipsitahkon ääni hiottaessa nousee lähelle 100 desibelin. Matti Juntunen täydentää esitystä tiedoillaan käytössä olevien työympäristöämme parantavien laitteiden esittelyllä. Koulutustoimikunta on kokoamiansa varojen turvin kustantanut työterveystutkimuksen. Adhesiivimuovit, hampaan täyttöaineet, jotka paremmin tunnetaan valmistenimillä esim. Concise ovat tulossa myös hammasteknisiin laboratorioihin. Tätä enteilee HII Jorma Postin kehittämä iniay-tapaiseen kiinnitykseen perustuva siltaratkaisu. Menetelmästä on vasta kolmen vuoden käytännön kokemukset, mutta jo nyt voidaan todeta idealla olevan jatkuvuutta. Lars Nordberg, jonka laboratoriossa sillat on tehty, selostaa seikkaperäisesti diakuvin laboratoriotekniikan. HII Tapio Putkonen on tehnyt merkittävän käyttökelpoisen kiinnittimen osaproteesisektorille. Hän on praktiikassaan havainnut tähän asti käytettävissä olevissa attachmenteissa haittoja, joiden vuoksi alkoi kyteä ajatus yksinkertaisesta ja kestävästä ratkaisusta. HT Pertti Levänen on ollut aktiivisesti mukana kehitettäessä tätä suomalaista ratkaisua ja hän selostaa teknisiä työvaiheita HII Putkosen paneutuessa indikaatioihin. Viimeisenä työhömme liittyvänä esitelmänä saamme kuulla HII Olavi Heikinheimon kertovan hammasluumme rakenteesta. Johtoajatuksena on ollut selvittää meille hammasteknikoille hammaslääkärin rajoitettuja mahdollisuuksia silta ja kruunu tapauksissa. Olemmehan useasti ärtyneitä kun näyttää siltä, että hiottu pilari on melkeinpä yhtä suuri kuin hammas ennen hiontaa. HII Heikinheimo on nyt kolmatta kertaa esitelmöitsijänä päivillä. Viimeisenä aiheena Hammasteknikkopäivillä on paneelikeskustelu. Paneelin osanottajina ovat alamme liittojen nykyiset puheenjohtajat Kalevi Ilkka SHL, Mikko Rikkonen Hammaslaboratorioliitto, Teppo Koskinen Hammastekniset, Matti Juntunen EHT-liitto ja Matti Taiminen HT-mestarit. Heidän teemanaan on kattojärjestön luominen alallemme ja siihen liittyvät aihepiirit. Valtiovallan ja yhteiskunnan aiheuttamat paineet kiirehtivät meitä kokoamaan hajanaisen järjestökenttämme. Järjestöjemme napamiehet ovat lupautuneet saman pöydän ääreen ja tästä tilaisuudesta saattaa muodostua ammattikunnallemme historiallisestikin mainittava. Paneelin toisena aiheena on ylempi ammattitutkinto ja asian- tuntijaksi paneeliin liittyy Valtion Hammasteknikko-opiston rehtori Erkki Puro. Ylemmän ammattitutkinnon problematiikka on seisottanut koko systeemiä paikallaan. Aikaa on kulunut monta vuotta edellisten suoritusten jälkeen. Tilanne on selkiintymässä, mutta paljon on sovittava ja soviteltava ennenkuin saadaan selvä linja. Jatkokoulutus on alallamme ehdoton välttämättömyys ja se on jälleen saatava käyntiin. Yleisöllä on tilaisuus osallistua keskusteluun, puheenvuoroja jakaa Koulutustoimikunnan pj Lars Nordberg. Päivien ohjelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman monipuoliseksi. Luentotilaisuudet on keskitetty iltapäivään, joten hammasteknikoilla on aamupäivisin aikaa tutustua näyttelyihin tai seurata muiden ammattiryhmien ohjelmaa. Toivomme ammattikunnaltamme vilkasta osanottoa. Tervetuloa! KOULUTUS HAMMASLABORANTTI- Valtion hammasteknikko-opisto pyrkii aloittamaan hammaslaboranttitutkintoon johtavan täydennyskoulutuksen vuoden 1980 alusta. Tavoitteena on saada koulutettua hammaslaborantiksi kaikki ne hammasteknisen alan työntekijät, jotka sitä haluavat, ennen kuin keskiasteen koulunuudistus toteutuu. Täydennyskoulutus tulee olemaan kurssimuotoista ja kursseja tullaan järjestämään seuravasti. 1. Hammaslaboranttitutkintoon johtavat pätevöitymiskurssit: Kurssit on tarkoitettu vain niille alan työntekijöille, jotka v tai V ovat suorittaneet T-kurssin hyväksytysti. Kurssin pituus on puoli lukukautta (44 työpäivää) ja kurssille pääsyn edellytyksenä on, kuten edellä on sanottu, T-kurssin hyväksytty suoritus. Ensimmäiset pätevöitymiskurssit on tarkoitus aloittaa tammikuun alussa 1980 ja seuraavat maaliskuussa Koska T-kurssin suorittaneita on rajoitettu määrä, on luotettavien osanottotietojen pohjalta tapahtuva kurssiohjelmointi välttämätöntä sillä kurssien määrä on sidottu osanottajamäärään. Tästä syystä hammasteknikko-opisto pyytää kaikkia T-kurssin hyväksytysti suorittaneita ensi tiiassa ilmoittamaan opistolle, OS. Waiiininkatu 2, Helsinki 53, nimensä ja osoitteensa sekä haluaako kurssille vai eikö halua. Toivomukset kurssin ajankohdan suhteen otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. 2. Hammaslaboranttitutkintoon johtavat peruskurssit: Kurssin pituus tulee olemaan yksi lukukausi (88 työpäivää) ja kurssille pääsyn edellytyksenä on, että hakija on ollut vähintään kaksi (2) vuotta hammasteknisellä alalla työssä ja sinä aikana saanut työpaikalla koulutusta. Ensimmäiset peruskurssit alkavat todennäköisesti elokuussa Kurssien alkamisesta samoin kuin hakumenettelystä ilmoitetaan tämän lehden syyskuun tai joulukuun numerossa. Helsingissä, Erkki Puro Hammasteknikko-opiston rehtori Hammasteknikkomestarit päättivät kokouksessaan luovuttaa 150 markan stipendin Valtion Hammasteknikko-opiston jokaisen kurssin priimukselle. Ensimmäisen kerran se luovutettiin Vesa Vuoristolle Hammasteknikkomestarit ry

7 HAMMASTEKNIKKOPÄIVÄT Finlandia-talossa Kamarimusiikkisali Perjantai Päivien avaussanat Hammasteknikkojen Koulutustoimikunnan p.j. Lars Nordberg Hammasteknikkopäivien avaus Valtiovallan edustaja Ajankohtaista metalli-posliinitöiden laboratoriotekniikassa HT Matti Taiminen Ulkonäölliset tekijät kruunu-ja siltaprotetiikassa HLL Esko Eerikäinen - irroitettavassa protetiikassa HT Olavi Kautto Lauantai Kamarimusiikkisali Aikuisväestömme hammashuollon tulevaisuuden näkymät Lääk. neuvos Helmer Nordling Kuluttajansuojalaki ja sen vaikutus hammastekniseen alaan VT Tapio Vasara Työturvallisuutemme tutkimuksen valossa FM Ritva Degerth, HT Matti Juntunen Kultapuremapinnalla vahvistettu adhesiivimuovisilta HLL Jorma Posti, HT Lars Nordberg TP-proteesikiinnitin HLL Tapio Putkonen, HT Pertti Levänen Dentiinipilarin kliininen ja histologinen kuva HLL Olavi Heikinheimo Päivänpolttavia kysymyksiä Paneelikeskustelu - kattojärjestökysymys ' - ylempi ammattitutkinto Puheenjohtaja: HT Lars Nordberg Jäsenet: Hammasteknikot Kalevi Ilkka, Mikko Rikkonen, Teppo Koskinen, Matti Juntunen ja Matti Taiminen sekä rehtori Erkki Puro ORIOLA OY/HAMMASVÄLINE järjestää cocktail-tilaisuuden Mankkaalla perjantaina Tilaisuus on yhteinen hammashoitajille ja hammasteknikoille. Tilaisuuteen on bussikuljetus luentojen päätyttyä Finlandia-talosta Mankkaalle ja takaisin. ERIKOISHAMMAS- TEKNIKKOKURSSI syyslukukaudella 1979 Kurssisuunnitelmaan tehdyn muutoksen johdosta Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1979 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikoishammasteknikkokurssin (ellei estettä ilmaannu). Kurssille ovat oikeutetut hakemaan oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta ja hammasteknikko-opistosta valmistuneet, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikkona. Kurssin pituus on 100 työpäivää ja se alkaa elokuun alussa Hakemus osoitetaan Valtion hammasteknikko-opiston johtokunnalle ja se on varustettava hakijan nimellä ja täydellisellä osoitteella puhelinnumeroineen ja siihen tulee liittää seuraavat todistukset: - oppisopimusteitse valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistettu jäljennös lääkintöhallituksen antamasta laillistamispäätöksestä ja keskikoulun päästötodistuksesta. Niiden hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee hakemukseen liittää valtion oppikoulun nuoremman lehtorin pätevyyden omaavan vastaavan aineen opettajan antama todistus siitä, että hakija omaa riittävät tiedot keskikoulun kurssivaatimuksiin kuuluvissa seuraavissa aineissa: fysiikka, kemia ja terveysoppi. - hammasteknikko-opistosta valmistuneet: virkatodistus sekä oikeaksi todistettu jäljennös lääkintöhallituksen antamasta laillistamispäätöksestä ja hammasteknikkokoulun päästötodistuksesta. Hakemus liitteineen tulee lähettää huhtikuun 17 päivään 1979 klo mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikko-opisto, VVallininkatu 2, Helsinki 53. Helsingissä, 27 päivänä helmikuuta 1979 Erkki Puro 12 13

8 Metallinvalun uusinta huipputekniikkaa V O I T murskata, murtaa, rouhia, repiä, purra, taivuttaa, halkaista, puristaa, pilkkoa, silpoa KORKEAJAKSOVALU anatominen muotoilu luonnollisesti fluorisoiva kiille ja denttiini erittäin kovat 16 väriä TODELLA EDULLINEN MJ^pRSuperLux MAJOR Dental Industry S.p.A. Via Luigi Einaudi 23 PLAIMDENT O Y Moncalieri - Torino Tel. (011) (Ric.aut.) HITSAAJANKATU 8, HELSINKI 81 Telex Major To - Italy S ongelmaton, tuottava, taloudellinen li ^ I ^ l-s t rci> r i D 8562 Hersbruck, SchloBplatz 5, W. Germany, Tel / , TX dublikaatinjäähdyttimet - esilämmitysuunit - juotoslaitteet - ultraäänipesulaitteet

9 Muovifasetit - virheet - apukeinot Hammasteknikkomestari Hans-Jurgen Peter Frankfurt/Main Dental labor XXVI, Heft 10/78 Akryylistä valmistetut fasetit ja kruunut kuuluvat tänä päivänä kiinteästi hammasteknikon työhön. Näihin töihin tarvittavat materiaalit ovat suurin piirtein päässeet lastentaudeistaan, huokosista, värinmuutoksista y.m., sillä niitä valmistavat yritykset ovat tehneet parhaansa muovien laadun ja työstöominaisuuksien parantamiseksi. Näin ollen nykypäivän hammasteknikko saa käteensä mukavasti muovailtavan ja teknisesti pitkälle kehitellyn tuotteen. Tästä huolimatta saattaa tulla joskus valituksia hammaslääkäriltä tai potilaalta. Tällaisissa tapauksissa syytetään aina helposti aineen puutteellisuuksia ja liian usein todellisia virheitä ei analysoida, tunnisteta ja poisteta tarpeeksi huolellisesti. Seuraavassa selostuksessa esitetään mahdollisia virhelähteitä sekä samanaikaisesti annetaan vihjeitä yleispätevistä apukeinoista. Jos tutkitaan useimmin esiintyviä valituksia, saadaan seuraavanlainen luettelo: A - kulumia faseteissa ja oklusaalipinnoilla B värin muutos ja/tai huono värinkerrostus C selvästi erottuva rako metallin ja akryylin välillä D kokonaan tai osittain irronneet fasetit E - fasettimateriaalien väärästä käsittelystä johtuvat virheet F - virheellisesti valmistetut kruunun fasaadipinnat Vikoja tutkittaessa huomataan, että on valmistettu hyvät retentioilla varustetut kiinnityspinnat (kruunuihin ja siltoihin) akryylille, mutta sen jälkeen fasettimateriaaii on laitettu väärin. Tai on käytetty riittämättömiä retentioita moitteettoman päällysteen kiinnittämiseen. Sitä, missä määrin käyttäjä vaikuttaa fasaadikruunuissa esiintyviin vikoihin, käsitellään myöhemmin. Kuva 1. Huolimatta Degulor 1 langan runsaasta käytöstä ja fasaadlpuolelle kaiverretuista retentioista, tämä kruunu el ole täydellinen. Siitä puuttuu a) metallinen kervikaalireuna b) approksimaaliset retentioreunat metallista c) inkisaali- Ja purentakohdan metallisuoja Odotettavissa olevat purentavoimat aiheuttavat tässä tapauksessa nopeasti päällysten tuhoutumisen. A - kuluneet akryyllplnnat Kaikki aineet ovat alttiita määrätylle kulumiselle, mutta sillä, joka tuntee materiaalin, on riittävästi mahdollisuuksia pitää kuluminen aisoissa, siis käyttää ainetta siten, että se vastaa teknisiä edellytyksiään. Esimerkiksi kruunut ja sillat, joiden oklusaalipintoja on päällystetty akryylillä, eivät ole voineet olla kovin pitkäikäisiä, sillä tähän saakka markkinoilla olleet fasettimateriaalit ovat liian pehmeitä kestääkseen suussa esiintyviä voimia. Okkusaalipinnoille laitettu materiaali kuluu usein pois ja alla oleva metalli tulee esiin. Usein on yritetty muotoilla n.k. "kultasaaria" iniayn tapaisesti purentapintoihin ja peittää vain ympäriltä akryylillä. Kuitenkin myös näissä tapauksissa, missä vastapurijan suurin voima kohdistuu kultaan, kuluu akryyli voimakkaasti. Valetuista kipsimalleista voidaan nähdä, että kultapylväs kohoaa okklusaalipinnan keskeltä ja että akryyli sen ympäriltä on purtu irti. Sama kuluminen voidaan havaita myös akryylipinnoissa, joiden päälle tulee pinteitä. Siis akryylistä ei kannata muotoilla retentoivia pintoja esim. rankojen pinneratkaisuille, ne kuluvat pois. Tilapäiset purentavoimat aiheuttavat hyvin usein vähittäistä reunojen aukeamista fasettimateriaalin ja kullan välillä. Tällaisissa tapauksissa ei suinkaan aina voida syyttää tekniikkaa, vaan usein potilaan tai hammaslääkärin toivomuksia. Jos halutaan valmistaa moitteettomasti rakennelmia, teknikon pitäisi yrittää taivuttaa toimeksiantajaansa valitsemaan paremman ratkaisun esittämällä päteviä perusteluja ja todisteita. Näkyvällä alueella esiintyvät kulumiset harvoin johtuvat oklusaalisesti esiintyvästä pureskelukulumisesta, vaan useimmiten puhdistuksesta. Ohjeiden mukaisen paksuisessa tasetissa huomataan usein vuosien jälkeen vain vähäistä, hyväksyttävää ja normaalia kulumista. Mutta mitä tapahtuu alusta asti liian ohueksi tehdylle akryylitasetille. Tämä valmiiksi ohut akryylikerros kuluu jo muutamassa kuukaudessa niin ohueksi, että alla oleva opaakkikerros tai jopa retentiot tulevat näkyviin. Ei auta muu kuin tarkkailla milloin tasaadi on kulunut niin paljon, että kulta tulee näkyviin. Teknikon olisi siis pyrittävä saamaan töihinsä määrätty ainepaksuus. Työtä on vaikea muotoilla kosmeettisesti, jos on kyseessä n.k. kombinaatiotyö. Toisin sanoen, kun teleskooppi- tai kartiokruunun päälle on tehtävä irroitettava tasadikruunu erityisesti etuhammasalueella, hiotulle pilarille on rakennettava sisäkruunu, ulkokruunu sekä riittävät retentiot tasaadimateriaalille. Kombinaatio- Kuva 2. Kun tähän laitetaan akryylifasetti, joutuu se alttiiksi vastapurennaiie, mikä johtaa päällysten nopeaan kulumiseen. Ehdoton vaatimus on tässä riittävä purentasuoja Inkisaaiiseiia alueella. Kuva 3. Mielin määrin sirotellut retentioheimet eivät muodosta varsinaista retentiota. Vähemmän Ja hyvin sijoitetut retentioheimet sekä retentioiangat olisivat tehneet tämän kruunun käyttökelpoiseksi. töissä yhtyvät siis kaikki materiaaleista määräytyvät tekijät ja vaikuttavat vallitsevissa olosuhteissa suuresti hyvään kosmeettiseen tulokseen. Ellei hiovalla lääkärillä ole mahdollisuutta hioa pilaria tulevaa rakennetta silmälläpitäen, ei hyvää kosmeettista tulosta saavuteta. Tällaisissa tapauksissa on löydettävä toinen rakenneratkaisu eikä teknikko saisi hakea ratkaisua retentioiden vähentämisestä eikä liian ohuesta fasettimateriaalikerroksesta. Jos näin menetellään, siirretään ongelmat lähitulevaisuuteen. Liian ohuessa tasetissa ovat kärki-, denttiini- ja kaulavärikerrokset liian ohuita ja oikean värin aikaansaaminen on vaikeaa jopa mahdotonta

10 B Värin aikaansaamisen vaikeudet Hammastehtaiden hammasskaalassa olevat värimallit ovat kaikki ilman metallitaustaa. Mutta kun fasettimateriaalilla peitetään metallia, huomataan selviä eroja. Tietenkin Bio 21 pysyy Bio 21:nä, mutta se muuttuu metallitaustaa vasten hieman läpinäkymättömämmäksi kuin skaalassa, missä väri esitetään ilman metallitaustaa. Tämä ilmenee helpoimmin kärkialueella. Metallitausta, vaikka se on päällystetty opaakilla, vaikuttaa siis suuresti hampaan elävään ulkonäköön. Kun pyritään elävään värivaikutelmaan, täytyy varata riittävästi tilaa tarpeeksi paksulle päällystekerrokselle. Markkinoilla on aineita, joilla voidaan maalata valmiita fasaadeja. Tämä mahdollisuus johtaa myös ongelmiin tulevaisuudessa. Jos tällaiset ohuelti maalatut kruunut sijoitetaan suuhun, kuluu väri pois lyhyessäkin ajassa. Kuva 4. Tällaisen kruunujen muotoilun pitäisi jo kuulua menneisyyteen. El edes avuksi muovailtu Inlay tapainen "kultasaarl" purentaplnnassa voi estää akryylipäällysteen kulumista, päinvastoin. Kuva 5. Fasaadlkruunun ihannetapaus. Akryyli pääsee inklsaalisesti approkslmaallsten allemenojen alle, joissa olevat retentiot eivät ole 1 langoista vaan kilpimälsesti puristetusta vahasta. Pinnassa olevat kaiverretut retentiot takaavat myös hyvän llsätartunnan. mikrohalkeamien syntymiseen fasettimateriaalin ja metallin välillä. Se millä on enemmän merkitystä on juuri fasetin reuna-alueiden tuntuva irtoaminen liitosten kohdalla alustastaan metallipohjaan saakka. Näihin rakoihin kerääntyy heti ruuanjätteitä, bakteereita ja suunesteitä. Fasetti irtoaa tästä syystä yhä enemmän alustastaan sillä nämä aineet vahingoittavat kiilloittamatonta, päällystämätöntä akryylia ja myös opaakkikerrosta. Potilaalle tämä tapahtuma ilmenee yhfäkkiä esiintyvänä pahana hajuna ja tunkkaantuneena makuna suussa, mitä ei edes tehokkain suun puhdistus pysty poistamaan. Syynä tällaiseen irtoamiseen saattaa olla oklusaalinen painevoima, mikä aiheuttaa ohuiden metallireunojen taipumi- Kuva 7. OpaakkI peittää metallipinnan. Se vaikuttaa ratkaisevasti päälle tulevan akryyllkerroksen kestävyyteen ja väriin. Tasainen ohut opaakklkerros peittää hyvin. Retentiot ovat peitetyt - eivät tukkeutuneet. sen tai korjaukset, joita on tehtävä jo valmiiseen tasaadiin. Kun tällaisia korjauksia suoritetaan polymerisointilaitteessa n.k. S-nesteellä, on ehdottomasti muistettava käyttää alhaisempaa lämpötilaa kuin ensimmäisissä polymeroinneissa. Alhainen polymerisointilämpötila ei vahingoita akryylimateriaalia. Kun valitaan alhaisempi lämpötila esim. n ja polymerisointiaikaa pidennetään n. 15 minuutilla, vältytään jo kerran polymerisoidun tasetin reunojen aukeamiselta. Toinen reunojen aukeamiseen vaikuttava seikka saattaa olla opaakin väärä käyttö. Sitä on ehdottomasti käytettävä tarkoin valmistajan ohjeiden mukaan. Myös riittämättömät retentiot ja retentiotilat saattavat vaikuttaa reunatiiviyteen. Mikään huolellisesti muotoiltu kruunu tai tarkka polymerisointi ei voi korvata riittämättömiä retentioita. paksu opaakklkerros tukkii retentiotilat ja lisää irtoamisen vaaraa koko tasetin paksuuden kasvaessa. Teknikon pitäisi siis tehdä mahdollisimman paljon retentioita ja allemeneviä alueita fasetin reunoille. Denttaalimarkkinoilla on erilaisia päällystystekniikkoja varten paljon retentiomenetelmiä. Tunnetuimmat lienevät retentioheimet ja Dagulo I langat. Jos valmiit retentiomahdollisuudet eivät riitä, on aina mahdollisuus luoda omia retentioita ottaen huomioon asetetut vaatimukset. Retentioalueita rakennettaessa ovat tärkeitä 1. Fasetin kervikaalinen metallireunus 2. Approksimaaliset retentioreunat metallia 3. Inkisaalireuna ja purentakohdat metallista Kuva 8. Liika opaakki poistetaan veitseiiä ennen akryyiin töppäystä. Reunaiiittymästä tuiee siten mahdoiiisimman siisti. C - Näkyvä rako fasettimateriaalin ja metallin välillä. Jos metallin ja fasettimateriaalin välinen reunatiiviys on huono, vaikuttaa se ulkonäköön ja ennen kaikkea fasaadin ikään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huono reunatiiviys johtaa n.k. Kuva 6. Sillan (asetit tuhoutuneet. Silta on otettava lyhyen käytön jälkeen suusta, koska päällyste on auttamattomasti vahingoittunut. D - Irronneet fasetit Riittämättömät retentiot johtavat kaikissa tapauksissa tasettien irtoamiseen. Hyvälle retentioalustalle polymerisoitu fasetti kuluu nopeasti jos sitä kuormitetaan väärin, mutta se ei irtoa. Opaakki ei ole retentioaine, vaan se peittää yksinomaan metallin värin. Liian Kuva 9. Erittäin hyvin kaiverretut fasaadit. Retentioheimiä ei oie siroteltu mieiinmäärin, vaan ne on sijoitettu tarpeeiiisiin kohteisiin. Kaiverretut retentiot sekä tarkat kervikaaiireunat, approksimaaliset retentioreunat Ja inkisaalireuna muodostavat toiminnallisen perustan akryyiifaseteiiie

11 1. Kruunun kervikaaliseen reunaan tulisi muodostaa allemeno fasettimateriaalille. Se sitoisi akryylin hyvin ja auttaisi paksuntamaan fasettia kervikaalisella alueella sekä suojaisi sen kudoksia liialliselta kosketukselta akryyliin. 2. Approksimaalisille sivuille mesiaali- ja distaalipuolelle on yleensä helppo saada reilut allemenevät tilat fasetille kontaktipintojen ollessa metallia. 3. Inkisaalireuna ja purentaan osuvat kohdat on syytä suojata metallilla. Se suojaa fasettimateriaalia purentakulumiselta. Mikään akryyl if asetti materiaali ei ole niin kovaa, että metallinen inkisaalireuna voitaisiin jättää pois. Se muodostaa lisäksi retentiotilan ja edesauttaa päällysten paksuutta. Toivomme ammattikunnalta edellisen artikkelin herättämiä kokemuksiin perustuvia kannanottoja toukokuun 15. päivään mennessä, julkaistaksemme ne kesäkuun lehdessä. Lehden toimitus IVOCLAR kursseja Democenter Helsinki SR-ISOSIT PE la klo SR-ISOSIT PE pe klo Asettelu la klo SR-IVOTRA la klo Metallikeramiikka ma klo Asettelu pe klo Metallikeramiikka la klo SR-ISOSIT PE ma klo Metallikeramiikka pe klo SR-ISOSIT PE la klo AS6tt6lU ma klo Kurssit Liechtenstainissa pääsiäisenä, lähtö klo 8.15 ja paluu klo Tutustukaa alamme uutuus aineisiin ja koneisiin IVOCLAR-tehtailla. Matkan hinta 1530 mk, sisältäen lennot, hotellin, lounaat tehtaalla ja kurssimaksun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Oy Dental-Medico Ab, Ivoclar Demo-Center Bulevardi 22 A Helsinki 12 puh IVOCLAR TUOTANTOA ISOSIT MUOVISTA NYT ON AVATTU Ruskeasuolla huonekalujen ja mattojen edullinen varastomyyntiplste. Toimitamme myös vastaanottotilojen kalusteita tilauksesta. Tule toteamaan laatu ja edulliset hintamme. Näyttelyplnta-ala lähes 500 m^. Hammasteknikoille myönnämme erikolsalennuksen - 10%. Avoinna arkisin klo 9-18, lauantaina klo m A imkmismatoy Tenholantle 12, Ruskeasuo Helsinki p SR-ISOSIT-IPE Kruunu- ja siltafasettimateriaali. 240 % parempi kulutuskestävyys. Loistavat SR-Vivodent PE -värit. ORIOLA OY Hammasväline 90/4291/481/477 SR-ORTHOSIT-El Orthotyp-takahampaat Isositmateriaalista. 500 % parempi kulutuskestävyys. Luonnollinen kovuus ja kestävä kiinnitys proteesimateriaaliin. OY DENTAL-MEDICO AB 90/

12 ^Netalljheramijldia Uusimman teknisen kehityksen hyväksikäytön ja lisääntyneen kokemuksen myötä syntyi uusi BIODENT METALLKERAMIK Universal. Tunnusomaista sille on posliinipäällysteen parempi syvyysvaikutus, hohto ja eloisuus. Varma onnistuminen toistettaessa BIODENT-värejä vaihtelevissakin posliinikerrostuksissa. Suurin mahdollinen varmuus myös käytettäessä eri metalleja laboratorion ja hammaslääkärin vaihtelevista vaatimuksista, Biodent-Metallkeramlk Universal. Kruunujen ja siltojen posliinipäällys, kiinteissä tai irroitettavissa. etu-ja taka-alueen tapauksissa, eloisissa BIODENT-väreissä. Biodent* Metallkeranilk Hammasteknisen alan seurantatutkimus Joulukuussa -78 lähetettiin n. sadalle hammaslaboratoriolle kyselylomake, jonka tarkoituksena oli käynnistää vuosittain tapahtuva oman ammattialamme tilastollinen seuranta. Tutkimuksen tavoitteena on antaa tulevaisuuden päättäjille perustietoa alallamme tapahtuneesta kehityksestä voidakseen tehdä viisaita päätöksiä meitä koskevissa asioissa. Tutkimuksen vastausprosentti jäi 52,3 %:iin, mikä oli ehkä odotettuakin ensimmäiseltä kierrokselta. Uskon kuitenkin, että vuosien mittaan yhä useampi lomake palautetaan ja saamme käyttöömme yhä luotettavampia tuloksia. Nyt julkaistavat tutkimustulokset eivät vielä anna kuin lähtöpisteet tuleville tilastoille, mutta, koska tulokset ovat sellaisenaankin mielenkiintoisia, pidän niiden julkaisemista aiheellisena. Kiitän kyselylomakkeen palauttaneita ja toivon jatkossakin tukeanne. SHL:n toimeksiannosta Ht Matti Savolainen 1. Laboratorion työntekijät. a) Hammaslaboratorion työvoima keskimäärin: -hammasteknikolta 1,6 kpl - hammastyöntekijöitä 1,3 kpl - hammasteknikkooppilaita 0,5 kpl b) Hammaslaboratorioiden työvoiman tarve: - hammasteknikon tarvitsisi 2,2 % vastanneista - hammastyöntekijän tarvitsisi 16,0 % vastanneista - työvoiman tarvetta ei ollut 79,0 % vastanneista - vastaus epäselvä 2,8 % vastanneista c) Hammasteknikoiden määrä laboratorioissa: - 1:n hammasteknikon laboratorioita 52,3 % - 2:n hammasteknikon laboratorioita 34,0 % 3:n hammasteknikon laboratorioita 13,5% - yli 3:n hammasteknikon laboratorioita 0,2 % 3. Laboratorion työllisyys. Normaalityöllisyysaika Ylityöllisyysaika Alityöllisyysaika 4. Koulutus, 7,8 kk/v 1,5 kk/v 2,7 kk/v a % vastusti hammasteknikoiden koulutusmäärän lisäämistä - 22 % jätti vastaamatta kysymykseen - kukaan ei kannattanut koulutuksen lisäämistä b % ei halunnut hammastyöntekijöitä koulutettavan enempää kuin nykyisin - 7 % jätti vastaamatta kysymykseen - 58 % kannatti hammastyöntekijöiden koulutusmäärän lisäämistä Hammasteknikon koulutus: - 44,5 % oli sitä mieltä ettei koulutukseen ole mitään lisättävää - 24,5 % vastaus oli epäselvä - 31,0 % halusi lisättävän esimerkiksi vieras kieli, terveyskasvatus, liikkeenhoitokurssi, posliinityöt laajemmin, yhdistelmäproteesit ym. Hammastyöntekijän koulutus: - 33,4 % vastasi koulutukseen ei lisättävää - 33,3 % vastaus epäselvä - 33,3 % halusi hammastyöntekijän koulutukseen lisättävän esimerkiksi Co-Cr aputyöt, posliini aputyöt, materiaalioppi, oikomista ym. 23

13 Erikoistumiskurssit: - 6,5 %:n mielestä ei tarvitse järjestää - 7,5 %:n vastaus epäselvä - 86,0 %:n mielestä erikoistumiskursseja olisi järjestettävä esimerkiksi seuraavista aiheista: Posliini + kultakombinoidut, EHT-kurssit laajennettuna, rangat, oikomakojeet, päälle- 2. Hammastekniset työt. poltto, liikkeenhoito, erikoisproteesit, ylempi ammattitutkinto ym. ym. ym. 5. Tutkimus. Tutkimuslaboratorioajatukseen suhtauduttiin: 70,5 % myönteisesti 18,2% ei osannut sanoa 11,3 % kielteisesti Töille varattu aika Töiden vaikeusaste: Näin yksinkeriaista onyalmistaajäljennöslusikkapekatraystä: Hammasteknikon Erikois Töitä tetineet Osuus Suunnitteluun Liian Sopiva Liian koulutuksella tumista laboratoriot työmäärästä osallistuminen iytiyt pitkä ttailittavia vaativia % % % % % % % % Kr-ja siltaproteesit 91,0 31,4 39,0 27,5 70,0 2,5 83,0 17,0 Co-Cr työt 78,0 15,3 55,0 20,5 78,0 1,5 82,5 17,5 Kp-jaop-työt 93,0 45,5 36,0 30,5 67,5 2,0 91,0 9,0 Oikomisotijeet 69,0 12,9 22,5 10,0 85,0 2,0 83,5 16,5 Posliinityöt 29,0 16,3 41,0 27,0 72,0 1,0 50,0 50,0 Muut erikoistyöt 40,0 5,7 70,5 21,5 78,3 0,2 45,0 55,0 3. PEKATRAV potymerija monomeri annostellaan omilla mitoillaan. Kummankin astian mitta antaa automaattisesti oikean sekoitussuhteen. Annoksella saadaan yläleuan PEKAT- RAY-lusikka. 6. PEKATRAV -muotti asetetaan muovifoliolle. Materiaali levitetään muotille. Muut erikoistyöt: - erikoiskiinnike ym ytidistelmäproteesit - ieukamurtumakiskot - CP-apuvälineet - korvaistukat - silmäproteesit I. Aliemenevät osat täytetään (esim. Optosil harfilla),josta tehdään myös tllanantaja. Lusikan reunat piirretään mailille. 9. Ylimääräinen materiaali leikataan piirrettyä rajaa myöten pois terävällä veitsellä. ll.noin9min. kovettumisajan kuluttua, laskettuna sekoitusajan alusta, lusikka otetaan mallilta ja reunat hiotaan. HUOM 4. Jauhe ja neste sekoitetaan hyvin, noin 30 sek. 7. Täytetty muotti peitetään toisella foliolla ja ylimäärä puristetaan lasilevyllä, tai pullolla pois. Terveystutkimuskaavakkeita paiauttamatta. Vieiä ehtii. 2. Kipsimalli eristetään akryylieristeellä, taikka se pidetään vedessä kunnes pinta on täysin kyllästynyt 10. Ylijääneestä materiaalista muotoillaan lusikan varsi, kiinnityskohta kostutetaan monomerilla ja vielä pehmeä varsi painetaan paikalleen. 12. Mikäli on tarpeellista rei'itetäan lusikka ja sivellään kiinnikkeellä. Siten saadaan varmempi kiinnittyminen lusikan ja jäljennösaineen välillä. Erikoishammasteknikoiksi valmistuneet Hedberg Bror Illman Karl Erik Juutinen Timo Koivunen Jouko Koskinen Teppo Laaksonen Juhani Loppukaarre Jorma Mäenpää Kalevi Nieminen liro Rissanen Eero Selin Markku Svahn Antti Ylihaveri Unto ovat Hammasteknikoiksi ovat valmistuneet Valtion Hammasteknikko-opistosta: Iltanen Ari Kaitila Jukka Koskela Ilkka Nikula Erkki Oura Antti Paappanen Kristiina Pakarinen Ahti Penttilä Ossi Uusiniemi Ulla Vallemaa Ossi Vuoristo Vesa 5. Tämän jälkeen annetaan materiaalin seista sekoituskupissa 2 min. maksimi. IBayerDer 8. Sitten kun ylempi folio irtoaa helposti, poistetaan pehmeä PEKATRAY' -laalu muotista ja painellaan varovasti, mutta tiiviisti eristetylle kipsimallille. 24

14 Takuuetiketti. Älä unohda sitä työselostuksesta! Te jotka käytätte Sjödingin C-kultaa ilmoitatte tietysti sen myös hammaslääkäreille. Jos vain kirjoitatte C-kultaa lähetteeseen ja laskuun ilmaisee se hänelle vain että käytätte luokka I ll-ku Itaa FDI- standardista. A A i Garanterat: SJÖDINGSi -GULD Näin ollen keskikovaa kultaa! Tämän sanonnan taakse saattaa piiloutua hyvin paljon. Jos sitävastoin käytätte takuuetikettiä johon merkitsette C ei ole epäilystäkään mitä on käytetty. Ehdottomasti laatukultaa, jonka takeena Joliii.Siödins&Co GARDSVAGEN 2 " SOLNA TEL 06/ on kokemus ja taito. Se antaa hammaslääkärille lisää luottamusta teihin ja työmenetelmiinne. Näin ollen älä unohda takuuetiketin olemassaoloa, vaan käytä sitä jatkuvasti kaikissa kultatöissä laadun takeena. AB "DENTALDEPOT Eteläranta 2, Helsinki 13, puh Hammastekniset ry:n syksyllä 1978 suorittama tutkimus hammasteknisen alan työntekijöiden työolosuhteista ja palkkatasosta 1. Johdanto: Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö Kyselyn tarkoituksena on ollut saada kuva tällä hetkellä hammasteknisellä alalla palkansaaja-asemassa toimivien työskentelyolosuhteista ja palkkatasosta. Kyselykirjeet postitettiin kaikille niille henkilöille, joiden osoitteet saatiin Suomen Hammasteknikkolilton, Hammastekniset ry:n ja Valtion Hammasteknikko-opiston pitämistä rekistereistä. Kyselykaavakkeen saaneista noin puolet vastasi. Suoritettu kysely on laajin ja kattavin, mitä hammasteknisellä alalla palkansaajien keskuudessa on koskaan aikaisemmin tehty. Tutkimukseen osallistuneet jaettiin kolmeen ryhmään: - hammasteknikot - hammasteknikko-oppilaat - hammastyöntekljät Paikkatutkimus on käsitelty em. ryhmäjaon mukaisesti, kun taas muut tutkimustulokset on käsitelty yhtenä ryhmänä, koska eri työntekijäryhmät toimivat laboratorioissa samoissa tiloissa ja olosuhteissa. Kyselyyn vastanneet: lukumäärä (kpl) Hammasteknikot 57 Hammasteknikko-opp. 29 Hammastyöntekljät 70, joista 1) alalla 65 2) t-kurssin käyneitä 17 Yhteensä alalla toimivia 151 kpl. Alueellinen Jakauma osoittaa sen, että tutkimusotos on edustava koko maata ajatellen ja vastaa työpaikkojen alueellista jakaumaa: Kyselyyn vastanneet työpaikan sijainnin mukaan: Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Yhteensä 89 kpl 14 kpl 21 kpl 21 kpl 6 kpl 151 kpl Järjestäytymisaste: Vastanneiden keskuudessa järjestäytymisaste on 92 %. Tästä nähdään, että kyselyyn ovat vastanneet aktiiviset (= järjestäytyneet) henkilöt, kun taas järjestäytymättömät ovat jälleen kerran jääneet passiivisiksi. Järjestäytyneitä El-järjestäytyneitä 92 % 8% 100% Järjestäytyneistä kuului Hammasteknisiin 66 % SHL:oon 74 % eli yli kolmannes järjestätyneistä kuului molempiin liittoihin. Aktiivisesti järjestötoimintaan oli valmiita osallistumaan 70 % vastaajista. 2. Työskentelyolosuhteet 2.1. Sosiaaliset tilat, työskentelytilat ja työvälineet Sosiaalisia tiloja (kahvihuone, pesuhuone, pukuhuone jne.) ilmoitti työpalkallaan olevan 62 % vastaajista. Niiden laatua arvosteltiin seuraavasti: Hyvät 24 % Tyydyttävät 46 % Huonot 30 % 100% Suurimmiksi puutteiksi mainittiin pukuja/tai pesuhuoneen, ruoka- tai kahvihuoneen ja suihkun puuttuminen. Laboratorion työskentelytilat (tilavuus, siisteys, valaistus, ilmanvaihto jne ): Hyvät 41 % Tyydyttävät 50 % Huonot 9 % 100% Ylivoimaisesti merkittävimpänä ongeimana pidettiin huonoa ilmanvaihtoa. Muita puutteita olivat - huono siisteys - huono valaistus - melu - ahtaus Työvälineet: Hyvät Tyydyttävät Huonot 54% 43% 3% 100% Puutteita: - työvälineet kuluneita - huono valikoima - työturvallisuusnäkökohdat huomioimatta (esim. hitsausiaitteet) Yhteenveto: Yleisesti suurimmaksi puutteeksi nousivat sosiaaliset tilat, joita oli vain alle 2/3:iia vastaajista ja näistäkin 30 % arvosteltiin huonoiksi. Sen sijaan työskentelyolosuhteisiin laboratorioissa oltiin suhteellisen tyytyväisiä, lukuunottamatta puutteita ilmanvaihdossa. Työvälineitä pidettiin myös verrattain hyvinä. 27

15 2.2. Työaika, toimitusajat Liukuvaan työaikaan oli mahdollisuuksia 49 %:lla ei ollut 51 %:lla vastaajista. Työaikajärjesteiyihin oli tyytyväisiä 80 % ei ollut 20 % vastaajista. Tyytymättömyyttä aiheuttivat: - lilan pitkänä pidetty työpäivä (8 t + ruokatunti omalla ajalla) - valkeus pitää ruokatunti haluttuun aikaan päivästä säännöllisesti Toimitusaikoihin oli tyytyväisiä 69 % vastaajista, liian lyhyinä aikoja piti 31 % Työpaikkaterveydenhuolto Terveydenhuolto työpaikalla (lääkärintarkastus terveyskeskuksessa työaikana, työnantajan kustannuksella tai vastaavaa) on 27 %:lla ei ole 73 %:lla vastanneista. Toivomuksina esitettiin terveyden hoitoa työnantajan maksettavaksi, näkötarkastusta kerran vuodessa, lääkärintarkastusta kerran vuodessa ja hammashoidon järjestämistä. Huomattavaa oli, että ainoastaan vajaalla 1/3:lla oli minkäänlaista terveyden huoltoa työpalkalla. Näyttää siltä, että Informaatio ei tässä tapauksessa ole mennyt perille, siliä voimassa olevassa työehtosopimuksessa, 6. :ssä sanotaan: "...työntekijälle varattava kerran vuodessa aikaa näkö- ja tuberkuloositarkastukseen työaikana. Työntekijällä on oikeus työnantajan ajalla ja kustannuksella yhteen vuosittaiseen lääkärintarkastukseen terveyskeskuksessa...". 3. Tulevan toiminnan muotoutuminen Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös vastanneiden kiinnostusta mahdolliseen jatkokoulutukseen ja toiveita tulevan työehtosopimuksen muotoutumisesta. Samalla pyydettiin ehdotuksia tulevan toiminnan suuntaviivoiksi Jatkokoulutus Halukkuutta jatkokoulutukseen ilmeni seuraavasti: Hammaslaboranttikurssi 34 % Hammasteknikko-opisto 10 % Hammasteknikon ylempi ammattitutkinto 21 % Erikoishammasteknikkokurssi 52 % vastanneista. Hammasteknisen alan erikoiskursseja: Oikomiskurssi 27 % 28 Rankakurssi 31 % Posliinikurssi 24 % Levyproteesikurssi 17 % Kruunu- ja siltaproteesik. 33 % Kombinoidut proteesit-kurssi 25% Lisäksi toivottiin kasvoprotetiikkaa (nenä, korva, silmä jne ), leukamurtumakiskotuksla, korvaistukoita, ammattiyhdistystoimintaa ja liikkeenjohtoa käsitteleviä kursseja. Yleensä toivottiin kursseja työnantajan kustannettaviksi ja, että niitä järjestettäisiin eri puolilla Suomea Ammattiliiton toimintaa koskevia ehdotuksia Liitolta toivottiin itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä sekä aktiivista ja näkyvää toimintaa työntekijöiden hyväksi. Samoin ehdotettiin tilaisuuksia ja kokouksia järjestettäviksi eri puolille Suomea ja, että pyrittäisiin aktivoimaan jäseniä toimintaan. Jäsenet toivoivat saavansa enemmän informaatiota jäsenlehden ja -kirjeiden välityksellä. Myös jäsenistön ulkopuolisille toivottiin jaettavaksi enemmän tietoa liiton toiminta-ajatuksesta. Vastanneet kiinnittivät huomiota myös työsuojelun valvontaan, palkka- ja työehtosopimusasioiden tehokkaaseen hoitoon ja työttömyysturvan parantamiseen. Keskusjärjestöön liittymisprosessia toivottiin kiirehdittäväksi Tulevissa työehtosoplmusneuvoheluissa huomioitavia seikkoja Toivottiin lisää palkkaa; tässä kiinnitettiin huomiota kunnallisten virkojen alhaiseen palkkatasoon, käytännön palkkojen ja taulukkopalkkojen suhteettoman suureen eroon. Hammastyöntekijöiden palkkataulukoihin toivottiin ikälisäjärjestelmää ja hammasteknikko-oppilaiden palkkojen lähtötasoa minlmipalkkatasolle. Hammasteknikoiden osalta toivottiin ylemmän ammattitutkinnon huomioimista palkkasopimuksessa (Htm, eht). Sosiaaliturvan puolelta parannuksia toivottiin seuraavasti: irtisanomissuojaa parannettava, palkallisia sairaspäiviä lisättävä kolmeen viikkoon, äitiysajan palkka työnantajan maksettavaksi 3 kk, lomaltapaluuraha maksettavaksi ensimmäisen tilin yhteydessä loman jälkeen. Toivottiin talvilomaa, vuosilomaa pidemmäksi 6 viikkoon ja aattopäiviä vapaiksi tai päättyviksi klo Viimeksi mainitun osalta voidaan todeta uuden työaikalain (-78) korjaavan tilanteen. 4. Palkkatasotutklmus 4.1. Hammasteknikot Kaikkien kyselyyn vastanneiden (54 kpl) palkkojen keskiarvo on 3503 mk. Palkkajakaumaa tarkasteltaessa havaittiin, että 90 % vastanneista ansaitsi 2800 mk tai sitä enemmän, ja vastaavasti 90 % vastaajista ansaitsi 4000 mk tai sitä vähemmän. Keskiarvopalkat luokittain: Taulukko- Keskiarvo- palkka Ero palkka %>o x) keskiarvopalkat prosenteissa tämän verran suurempia kuin taulukkopalkat Korotustarve 0-2v 2-4v 4-IOv yli 10 v Kaikki 4.2. Hammasteknikko-oppilaat 500, 433, 350, 663, 570, Kaikkien kyselyyn vastanneiden (29 kpl) palkkojen keskiarvo on 1566 mk. Oppilaiden palkkajakaumasta havaitaan, että 90 % vastanneista ansaitsi 1211 mk tai sitä enemmän ja vastaavasti 90 % vastanneista ansaitsi 1700 mk tai sitä vähemmän. 9" «10» Keskiarvopalkat vuosikursseittain: Keskiarvopalkat: 0-2v 2916,- 2422, - 20% 2-4v 3480, ,- 34% 4-IOv 3728, ,- 35% yinov 3571,- Keskiarvopalkka 0-2 v 1375,- Korotustarve: 0-2v 2-4v 4-IOv yli 10 V Kalkki I Ik Keskiarvopalkka Taulukkopalkka ll-llllk 1192,- 1188,- IV Ik 1413, ,- yino valalla 1479,- 1525,- (t-kurssin käyneet) 2320, v 1772,- 4-IOv 2063,- ylilov 2452,- Sopimuksen mukaan alin palkka ,- Ero -%;- 6,2% 650, 321, 316, 309, 324, 4.4. Yhteenveto paikkatasotutkimuksesta Paikkatutkimus kokonaisuudessaan osoittaa taulukkopalkkojen huomattavaa jälkeenjääneisyyttä hammasteknikoiden kohdalla (jopa 35 % eroa), hammasteknikko-oppilaiden palkat vastaavat melko tarkalleen sopimuksen palkkataulukkoja. Hammasteknikko-oppilailla ja hammastyöntekijöillä näyttivät käytännön palkat eräiltä osin jopa alittavan sovitut vähimmäispalkat. Kuitenkin hammastyöntekijöillä palkkatason nousu työiän karttuessa on huomattavan nopeaa. Laati: Tiedotussihteeri Harri Aalto Ero - % 0,3% 5,4 % x) -3,0% XX) x) ero laskettu taulukkopalkkojen keskiarvosta xx) huom. ero negatiivinen eli todelliset palkat keskiarvoisesti taulukkopalkkoja alempia Korotustarve: Mk ll-lll Ik IV Ik yli 10 V Kaikki 583, 464, 520, 520, 511, 4.3. Hammastyöntekljät Kaikkien vastanneiden (65 kpl) keskiarvopalkka on 2137 mk. Palkkajakaumassa 90 % vastaajista ansaitsi 1516 mk tai sitä enemmän ja vastaavasti 90 % ansaitsi 3000 mk tai sitä vähemmän. "HAMMASTEKNIKKO"- lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuun puolessa vä lle s ä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksessa 1 5. toukokuuta menness ä. Toi mitus 29

16 Pölykö ongelma hammaslaboratoriossa? Hammaslaboratoriossa syntyy pölyä tavanomaisten työsuoritusten yhteydessä. Näitä jokapäiväisiä tapahtumia ovat esim. kullan, kobolttikromilejeerinkien, amalgaami- tai kipsimallien, porsliinin ym. materiaalien leikkaaminen, hiominen tai kiillottaminen. Tässä yhteydessä syntyy työtehokohteesta samoin kuin hiomatyökalusta pölyä, jolle hammasteknikot joutuvat alttiiksi. NlOM on päättänyt kartoittaa tällaisen pölyn määrää, jotta saataisiin perustiedot, joita voitaisiin käyttää laboratorioiden työolosuhteiden parantamiseksi. Suoritettuja mittauksia: Mitattiin pölymäärä erilaisissa työvaiheissa sisäänhengltysvyöhykkeessä, mikä saattaa johtaa yhden hammasteknikon altistukseen. Mitattiin pölymääriä erilaisissa keskimääräisissä työtilanteissa työpaikoilla, missä muodostui altistuslähteitä suuremmalle ryhmälle teknikoita. Mitattiin pölyhiukkasten suuruusjakautumaa, millä on merkitystä hiukkasten kulkeutumiseen ilmatiehyeisiin ja tutkittiin erilaisten suodattimien ja työpaikkaimurien sekä kasvosuojusten tehokkuutta. Pöly kerättiin suodattimille, joilla oli erilainen huokoisuus ja määrät ilmoitettiin painoyksikköinä ilmakuutiometriä kohti. Väkevyyksiä verrattiin niihin hygieenisiin raja-arvoihin, joita ei pitäisi ylittää. Raja-arvot tarkoittavat tavallisesti altistumista pitkinä ajanjaksoina elämässä, jolloin tehdään 8-tuntista työpäivää. On olemassa myöskin raja-arvoja, jotka tarkoittavat altistusta 15 minuutin aikana ja joilla saattaisi olla ajankohtaisuutta arvosteltaessa hammaslaboratorioiden ilmahygieeni- 30 siä olosuhteita. Näitä jälkimmäisiä tietoja on kuitenkin vähän saatavissa. Hiukkasten suuruusjakautumaa tutkittiin valo- ja elektronimikroskoopilla sekä uudella Coulter-Counting -menetelmällä. Tutkimus käsitti kuusi hammaslaboratoriota Oslossa sekä kaksi laboratoriota Arhusissa. Ytiteenveto tuloksista Suuria hygieenisten raja-arvojen ylityksiä hengitysvyöhykkeessä voitiin osoittaa niissä tilanteissa, joissa ei käytetty työpaikkaimua työvaiheissa, jotka liittyivät seuraavien materiaalien käsittelyyn. Kipsipölynmuodostus viimeisteltäessä kipsimalleja, hopeapölynmuodostus amalgaamimallien hionnassa, kobolttipölynmuodostus muotoiltaessa, hiottaessa ja kiillotettaessa kromikobolttilejeerinkejä (Vitallium, VVironium, Vironit). Mitatut väkevyydet edustivat ylityksiä, jotka olivat 10 kertaa suurempia kuin raja-arvot. Hopean suhteen ylitys eräässä tapauksessa oli 1750-kertainen raja-arvoon verrattuna. Kohtuullisia ylityksiä, ts. väkevyyksiä, jotka olivat vähemmän kuin 10 kertaa raja-arvot, mitattiin kuparille, elohopealle, nikkelille, tinalle ja posliinille valmistettaessa preparointeja amalgaamimalleilla kromikobolttilejeeringeillä, posliinihampailla jne. Taulukossa 1 on esitetty yhdistelmä pitoisuuksista ja hygieenisistä raja-arvoista ja näiden arvojen ylityksistä. Mainitut ylitykset mitattiin eri työvaiheissa, joissa työpaikkaimua ei käytetty. Käytettäessä työpaikkaimua, jonka imuteho oli n. 30 l/sek. sijoitettuna noin 30 cm:n päähän työkohteesta, voitiin kui- Taulukko 1. Eri alkuainomm/matariaallon pttolauukaia aiaasnhongttytvyfiliykkemas aritylalyöthantoiaaa. IlmoHalut arvot eduatavat keskiarvoia tai ra a-arvo a, tietoja hygieenisten raja-arvojen ylityksistä, kun ei ole käytetty työpalkkalmulaltetta. Alkuaine/ Materiaali Väkevyys (mg/m') Ilman tyäpalkkalmuria Työpalkkalmurl käytössä Käsltyövaiha Hygfeenlner Hygieenisten raja-arvo raja-arvojen ytitya KIpal <5 Kipsimallin viimeistely Koboltti Vitalliumin, VVironiumin, VVironiitin leikkaaminen hiominen, kiiilotlaminen Kupari e 3 u.o Amalgaamimallin viimestely o <0.5 Wiron-S leikkaaminen, hiominen, Kiiiionaminen Hopea Amalgaamimallin viimeistely Tina 20 <0.5 Amalgaamimallin viimeistely 4 5 Elohopea Amalgaamimallin viimeistely Kuval. Työpaikkaimulaitteen kaavakuva tenkin pölytaso kaikissa tilanteissa paitsi hopean ja elohopean suhteen alentaa hyväksyttävälle tasolle. Työpaikkaimun järjestelystä on kaavamainen esitys kuvassa 1. Hiottaessa ja kiillotettaessa kovia metalleja, kuten kromikobolttilejeerinkejä, osoittautui, että suurin osa pölystä käsitti hiukkasia itse hiomatyökalusta. Viimeisteltäessä kipsimalleja, mikä edustaa haurasta materiaalia, osoittautui kuitenkin, että pääosa pölystä oli kipsiä. Tutkittaessa pölyn keskipitoisuuksia 11 työhuoneessa osoittautui alumiinin, lyijyn, boorin, kalsiumin, kullan, raudan, piin, koboltin, kuparin, kromin, mangaanin, magnesiumin, nikkelin, hopean, tinan ja titaanin pitoisuusmäärityksissä, että mitään hygieenisten raja-arvojen ylityksiä ei tapahtunut. Mainituissa tutkimuksissa olivat useimmat laboratoriot hyvällä yleistuuletuksella varustettuja. Porsliini <3 Porsliinin hiominen kiillottaminen Pölyhiukkasten suuruusjakautuman tyypittelyssä ilmeni, että kaikissa tilanteissa suurin osa hiukkasista oli pieniä ja ne olivat hengitettävissä, ts. niiden suuruus oli pienempi kuin 5 mikrometriä. Tyypillinen hammaslaboratoriopölyn suuruusjakautuma on annettu kuvassa 2. Pienillä hiukkasilla on suurin mahdollisuus tunkeutua syvimmälle keuhkoihin ns. alveoleihin ja ne voivat siten muodostaa lääketieteellisen riskitekijän. Tämä vaikutus on esitetty kuvassa 3. Kuvassa 2 esitetty pöly on muodostunut posliinin hiomisesta. Pienimmät hiukkaset tavataan alueella 0,2-1 mikrometriä. Hyvä työpaikkaimu poistaa kuitenkin helpoimmin nämä pienimmät hiukkaset, koska niillä on pienin massa ja tästä syystä yllämainittu vaara pienenee voimakkaasti. - toimenpitei Ennaltaetikäisevien den arviointi Erityyppisiä ilmanpuhdistajia, kuten sähköstaattisia suodattimia, pussisuodattimia ja työpaikkaimulaitteita on tutkittu edelleen. Keskeinen kysymys on, miten saada ilma puhdistetuksi erityistyövaiheessa. Mainittujen epäpuhtauksien saattamiseksi siedettäville tasoille osoittautui, että 31

17 pelkästään työpaikkaimu, jonka teho on noin 30 l/sek. sijoitettuna noin 30 cm:n päähän työkohteesta, omasi sellaisen tehon, että se puhdisti sisäänhengitysilman laadullisesti sellaiselle tasolle, joka on hyväksyttävissä työhygieenisin kriteerein arvosteltuna. Tällaisille imureille saatiin mitatuksi vaikutusasteita, jotka kohosivat 99 %:iin. Pussisuodattimet pidättivät suurimmat ja painavimmat hiukkaset, mutta sallivat sitävastoin usein pikkuhiukkasten ts. niinsanottujen hengitettävien hiukkasten kiertämisen työtiloissa. Kasvosuojuksilla osoitettiin olevan samantapainen vaikutus. Suuret hiukkaset poistuivat, mutta pienet menivät läpi yhdessä sisäänhengitysilman kanssa. Hengityssuojusten vaikutusaste ilmanpuhdistajana saattoi useissa tilanteissa olla korkea, kun se määriteltiin painon vähenemisen perusteella, mutta antaa väärän kuvan sellaisten käytöstä turvallisuustekijöinä. Kokonaiskuvassa on arvioitava sekä määrät, että suuruusjakautumat, jotta voitaisiin määrittää mahdolliset vaaratekijät. Alginaattipöly ilmassa Alginaattipölyn pysymistä ilmassa on tutkittu, jotta voitaisiin arvioida altistusaikoja ja -määriä tämäntyyppiselle pölylle jäljennösmassojen valmistamisen yhteydessä. Alginaattipulveripakkauksia purettaessa käyttöä varten ja avattaessa niitä muodostuu usein pölypilvi. Ilmassapysymisaika määritettiin puoliintumisaikana noin 2 min., ts. pölytaso aleni puoleen noin 2 minuutissa minuutin kuluttua pääosa pölystä on laskeutunut. Pölyn laskeutumisnopeus näkyy kuvassa 4. Pulverin kvartsipitoisuuden osalta voitiin todeta sallittujen arvojen ylityksiä, mutta koska ilmassapysymisaika oli siksi lyhyt, ei tämän altistuksen pitäisi merkitä mitään oleellista vaaratekijää. Sa ^ 40 - E c 0) «5 ( Hiukkasten suuruus Kuva 2. Posliinin hiomisessa muodostuneen pölyn hiukkasten suuruusjakautuma 1.0, (pm) hiukkasien keskiarvo läpimitta Kuva 3. Hiukkasten laskeutuminen hengitysteihin ilman sisältämä pölymäärä 1 \^ \ \ ilmassa pysymisaika imin > KISEL BLV Kuva 4. Alginaattipölyn laskeutumlsnopeus ilmassa mitattuna piitä ja lyijyä indikaattoreina käyttäen ilman kasvosuojusta kasvosuojuksen kanssa 1 5 K) hiukkasten suuruus '.^m) Kuvas. Alginaattipölyn hiukkasten suuruusjakautuma ennen ja jälkeen kasvosuojuksen läpimenon moin kuin laboratoriopölypartikkelit, läpäisivät alginaattipölyn pienimmät hiukkaset kasvosuojuksen huokoset ja tiehyeet. Teho käy ilmi kuvan 5 pylväsdiagrammoista. Hiukkasten koko alueella 5-10 mikrometriä edustaa korkeinta pylvästä ennen kasvosuojuksen läpäisyä. Läpäisyn jälkeen havaittiin useimpien partikkelien olevan alueella 1-5 mikrometriä, ts. hengityskelpoisella alueella suurimmat hiukkaset oli silloin poistettu. Kaasuja ja höyryjä työympäristössä NIOM:ssa on pantu käyntiin työ, joka käsittää metylmetarkrylaattihöyryjen ja formaliinin muodostumisen määrittämisen valmistaessa proteesin pohjalevyjä. Parhaillaan tutkitaan erilaisia analyyttisiä menetelmiä. Tulokset julkaistaan myöhemmissä NIOM-uutisissa. Yhteenveto Lyhyesti voidaan sanoa, että pöly, jota muodostuu hammaslaboratorioissa ja joka erityistyövaiheissa voi muodostaa lääketieteellisen vaaratekijän, voidaan saattaa siedettävälle tasolle, paitsi hopean ja elohopean osalta, käyttämällä työpaikkaimulaitetta, jolla on riittävä teho. Kiitokset Tekijä kiittää seuraavia laboratorioita: Cast Form, Dentallaboratoriet A/S, Kaldahl og Torbjörnsen A/S, Oslo Tannteknisk Laboratorium, Skj(äy og Berg ja hammaslääketieteellinen tiedekunta, kaikki Oslossa, sekä Hammaslääketieteellinen korkeakoulu ja Teknisk Dental-Laboratorium Arhusissa, jotka ystävällisesti ovat asettaneet laboratorionsa käyttöön yllämainittujen tutkimusten suorittamiseksi. Dag Brune NlOM - Nordisk Institutt for Odontologisk Materialprdvning Forskningsveien 1 Oslo 3 Norge MERKKIVUOSIA: 50 vuotta täyttää Ht Kalle Salonen Tampereella. 50 vuotta täyttää Eht Ben Holthöfer Helsingissä. Oulun Seudun Hammasteknikkojen Seura viettää 20-vuotisjuhlia Onnittelut. Hammasteknikko tai alalla ollut hammastyöntekijä saa paikan. Sakari Kari-Koskinen Imatra. Yksiö varattu. Puh

18 Bremer Goldschlägerei Wilh. Herbst KOTIMAISTA HAMMASKULTAA Pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena tuo Outokumpu Oy markkinoille kaksi uutta hammaskultalaatua, jotka ominaisuuksiltaan täysin vastaavat käytössä olevia ulkomaisia seoksia. Fysikaaliset ominaisuudet keskimäärin (DIN 13906:n mukaisesti): III IV Tyyppi Ko /uus H V 5 L E Murtolu uus Rm N/n L E L: liuotushehkutus 700 C/10 min. sammutusveteen E: erkautushehkutus 300 C/30 min sammutus veteen 0,2-raj< i RpO,2 N/r nm' L E Murto\ 'enymä L E Tiheys g/cm' 15,7 15,4 Sulamisalue C OUTOKUMPU OY MT-yksikkö Pl PORI 10 puh telex W/ro vest JA Aurovest VALUMASSAT LAAJENEVAT HALUAMALLASI TAVALLA VVfrovest" laajenemiskäyrä C VVirovest rankavalumassa annospussissa. Massa sekoitetaan seisoneeseen veteen. Kun metallin supistuminen on kompensoitava mahdollisimman tarkkaan (kombinoiduissa töissä, syvissä suulaenkaarissa ym.) käytetään dublikaattimallin valmistukseen laajentamisnestettä sekoitettuna veteen 1:1. Massan kokonaislaajentuma kasvaa, työn Istuvuus paranee. Pakkauskoot: 4 kg = 10 kpl 400 g:n pusseja 20 kg = 50 kpl 400 g:n pusseja. ORIOLA OY Hammasväline 2,1 1, ,9 0,6 0,3 0,0 -i,e 5%- Aurovesfsoft- laajenemiskäyrä 1,75% 1 j! 2, % 100% tislattu vesi iaajentamisneste iaaienemisneste jaiometaiiiseoksiiie jaiometalii-pääiiepoittoseoksilie WironS ja Wiron77 Aurovest soft kultavalumassa annospussissa. Massa sekoitetaan mieluiten tislattuun veteen. Aurovest soft saadaan laajenemaan halutulla tavalla muuntelemalla veden ja laajentamlsnesteen sekoitussuhdetta kaavion esittämällä tavalla. Pakkaus: 4,5 kg = 25 kpl 180 g:n pusseja Laajentamlsneste: 1 pullo 400 ml 1 muovikanisteri 51 Myymälät: helslnki, Turku, Joantuu, Oulu, Seinäjoki, Tampere Pl 8,02101 Espoo 10 puhelintilaukset /481, 477, hampaat 572

19 Akryyli-etnhammas Biodent ohjelmassa: Kaikissa eniten käytetyn Biodent väriasteikon 19 väreissä. Hampaan optisesti tärkeällä kärkialueella on massojen erikoisella kerrostusmenetelmälä saatu aikaan hyvin eloisa vaikutelma. Teknisesti hyvin valitut mallit, ts. on sekä "latteita" /\ että "pullukoita" malleja, jotka soveltuvat ihanteellisesti sekä osaettä kokoprote- \ r tilkkaan. Mallisto on rakennettu tyyppihar- V' Valmistuksessa moonisen (TH) on järjestelmän käytetty hyväksi mukaan. akryylitutkimuksen viimeisiä saavutuksia ja valmistustekniikkaa. Hampaalia on korkealuokkainen kesto niin KSJ proteesin valmistuksessa kuin suus- LU sakin esiintyviä rasituksia vastaan. Biocnm DETREYo mbh 6200 Wiesbaden Suomessa: Oy Dentaldepot Ab