PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2003

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TOIMINNAN RAHOITUS PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON KOKONAISTALOUDEN RAHAN LÄHTEET JA RAHAN KÄYTTÖ MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto...17 Maakuntahallitus...17 Tarkastuslautakunta...18 VARSINAINEN TOIMINTA Johtamistehtävät...19 Hallinto- ja tukipalvelutehtävät...19 Yhteistyö ja edunvalvontatehtävät...20 Maakuntastrategiset tehtävät...21 Aluesuunnittelutehtävät...21 Tutkimustoiminta...22 Aluekehitystehtävät...22 EU-ohjelmien hallinnointi- ja maksuviranomaistehtävät...22 Projektit...23 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILIKAUDEN PALKAT PERUSPÄÄOMA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TOIMIELINTEN KOKOONPANO Maakuntavaltuusto Vaalilautakunta Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Pelastuslaitoksen johtokunta Maakunnan yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän sihteeristö YVA-ryhmä LIITON HENKILÖKUNTA VUONNA

3 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on siis osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi tuloslaskelmasta tai taseesta. Maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää maakuntavaltuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Päijät-Hämeen tilastolliset tekijät eivät ole tehneet miltään muilta osin vielä dramaattisia parannuksia kuin tulevaisuuden uskon ja asuntojen hintojen osalta. Päijät-Häme uskoo tulevaisuuden mahdollisuuksiin enemmän kuin mikään muu maakunta Suomessa. Samaa tulevaisuuden uskoa tulevaan kuvaa maakunnan asuntojen hintojen vahva kääntyminen nousuun. Päijät- Hämeen luvut olivat maan toiseksi korkeimmat ja jopa Uuttamaata korkeammat. Tämä on selvä viesti siitä, että ihmiset uskovat aiempaa parempiin mahdollisuuksiin elää ja toimia Päijät- Hämeessä. Uudet elinkeinoelämän sijoittamispäätökset tukevat tätä odotusta. Toimintaympäristö on muuttunut vuonna 2003 voimakkaasti lukuisten henkilövaihdosten myötä. Muutos on nähtävissä ja toivottavasti uuden tekemisen into ja usko yhdessä tekemiseen ja tulevaisuuteen panostamiseen leviää koko maakuntaan. Kuntajohtajien yhteistyön perusteella voidaan vetää johtopäätös, että koko kuntakenttä on valmis avoimeen yhdessä tekemiseen. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ovat kokoontunet aiempaa harvemman aikataulun mukaisesti, mikä on johtanut kokousten asialistojen pituuden kasvuun, mutta samanaikaisesti muuttuneet työrutiinit, delegointipäätökset ja EU-asioissa yhden käsittelyn periaatteeseen siirtyminen, ovat pitäneet kokousten keston kohtuullisena ja työskentely on kokonaisuutena ollut erittäin hyvin tavoitteiden mukaista ja hyvin näkyvää. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ovat toimineet tehokkaasti ja uudistushaluisesti. Päijät-Hämeen liiton toimiston keskeneräiset henkilöstöpoliittiset prosessit, kuten yt-menettely ja henkilöstöpoliittinen ohjelma on tehty valmiiksi. Toimiston valmius vastata uusiin haasteisiin on parantunut, koska työn painopistettä on siirretty asteittain tulevaisuusorientoituneeksi seurantapainotteisen sijasta ja koska liiton työntekijöistä kolme on nostanut koulutustasoaan, yhden valmistuttua hallintotieteiden lisensiaatiksi, yhden arkkitehdiksi ja yhden diplomi-insinööriksi. Vuonna 2003 tehtiin maakuntaohjelma ja sen toteuttamisosa. Molemmat työt onnistuivat hyvin. Ohjelmatyön kuluessa selvisi tarve terävöittää maakunnan kärkitavoitteita ja visiota. Tämä työ tehdään vuosina maakuntasuunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavatyö on hyvin käynnissä ja yhteistyö rakennemallityön kanssa toimii moitteetta. Yhteistyö mahdollistaa hyvin syvälle menevän vuoropuhelun kuntien kaavoittajien, kehittäjien, seudun yhteistyöelimien ja maakunnan kaavoituksen kesken. Tällä hetkellä näyttää siltä, että työmuoto luo hyvät puitteet tulevaan kaavaan sitoutumiseen ja jatkuvalle maankäytölliselle vuoropuhelulle. Liiton kaavatyössä korostuu rakennemallityötä enemmän maakunnalliset infrastruktuurikysymykset ja osavuosiasumiseen liittyvät linjaukset. Näyttää siltä, että aiemmista ta 3

4 voitteista poiketen maakunnan poikittaisyhteyden linjauksen ratkaisu ei onnistu rakennemallityön yhteydessä, vaan siltä osin ratkaisut on haettava maakuntakaavalla. Tämä edellyttää riittävää selvitysperustaa. Maakunta ja Lahden seutu ovat löytäneet toimivat yhteistyön muodot. Kulunut vuosi osoitti, että vaikka alueellisessa hallinnossa toimii lukuisia erilaisia toimijoita, organisaatioita, yhteisöjä, projekteja ja hallintoa, ei varsinaisilla toimijoilla ole oleellista päällekkäisyyttä. Tästä huolimatta on syytä parantaa järjestelmän selkeyttä. Vuosi 2003 oli alueellisen pelastustoimen rakentamisen vuosi. Päijät-Häme ja Lappi ovat maakunnat, joissa päädyttiin maakunnalliseen pelastustoimeen. Käynnistysprojekti pysyi aikataulussa ja tavoitteissaan, joskin erityisesti investointien käsittelyyn kuntien maksuosuuksien määrittelyssä liittyi erimielisyyttä koko prosessin ajan. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut itse valmistelutyöhön, jonka hyvästä läpiviennistä kiitos kaikille prosessiin osallistuneille. Lopputuloksena on pelastustoimi, jonka kustannus on 50 /asukas/vuosi. Tämä on maan edullisinta tasoa ja yhden euron yli halvimman. Päijät-Hämeen liitto joutunee läpikäymään tulevina vuosina uusia merkittäviä uudistuksia niin kansallisten muutosten kuin EU:n rakennepolitiikan muutosten vuoksi. Tämä tulee tarkoittamaan uusia päätöksentekomuotoja, liiton oman organisaation kehittämistä ja uudistamista ja erilaisia yhteistyömuotoja muiden viranomaisten kanssa. Liiton Brysselin toimisto on vastannut hyvin liiton ja maakunnan tarpeita tiedotuksen ja avustamisen osalta ja ollut erittäin merkittävä apu tulevaan rakennerahastokauteen liittyvässä edunvalvontatyössä. Omasta puolestani haluan esittää lämpimät kiitokset maakuntavaltuustolle, maakuntahallitukselle ja tarkastuslautakunnalle sekä liiton toimistolle muuntumiskykyisestä ja tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvasta työstä. Samalla kiitän Päijät-Hämeen kuntia, viranomaisia ja eri sidosryhmiä erittäin hyvästä yhteistyöstä. Esa Halme maakuntajohtaja 4

5 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Liiton toiminta-alue, päätarkoitus ja välineet Liiton toimisto Päijät-Hämeen liitto on kuntayhtymä, jonka muodostavat 12 jäsenkuntaa: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Liitto on lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa alueiden kehittämislaki 602/2002 sekä asetus alueiden kehittämisestä 1224/2002, jotka tulivat voimaan ja maankäyttöä ja suunnittelua maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Päijät-Hämeen liitto: 1) vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; 2) vastaa maakunnan suunnitteluun kuuluvan maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy sen; 3) valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa sekä osaltaan hyväksyy maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman; 4) vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten; 5) edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden kanssa; 6) seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä; 7) hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; sekä 8) hoitaa muut laissa säädetyt tehtävänsä. Liiton roolit eri tehtävissä määräytyvät tavoitteiden ja käytettävien välineiden perusteella. Liitto voi toimia tehtävästä riippuen mm. kehittäjänä, suunnittelijana, toteuttajana, edunvalvojana, hallinnoijana ja rahoittajana. Liiton toiminnan ohjausjärjestelmän tavoitteena on, että luottamuselimillä olisi todellinen mahdollisuus resursseja suuntaamalla ohjata liiton toimintaa ja sitä kautta maakunnan kehitystä kulloinkin haluamaansa suuntaan. Asteittain tarkentuvassa järjestelmässä maakuntavaltuusto päättää taloussuunnitelmassa ja -arviossa suurista linjauksista, joita maakuntahallitus tarkentaa työohjelmalla ja käyttösuunnitelma I:llä. Toimistossa käytännön toimintaa ohjaa työsuunnitelma ja käyttösuunnitelma II. Tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi maakuntavaltuusto on todennut maakuntajohtajan, varamaakuntajohtajan, kehittämisjohtajan ja hallintojohtajan. Päijät-Hämeen liitto on maakunnan pienimpiä kuntayhtymiä voimavaroiltaan. Liitossa on henkilökuntaa 24 henkilöä. Liiton toimintamenot ilman projekteja olivat noin 1,6 miljoonaa euroa. Näillä voimavaroilla liitto on päävastuussa vuosittain useiden kymmenien miljoonien eurojen EU-varoista. Liitto hoitaa myös alueen maakuntakaavoituksen, jonka hyvä hoito saattaa tuoda maakuntaan huomattavia välillisiä säästöjä kerrannaisvaikutuksineen. Vuonna 2002 uudistettiin liiton toimiston organisaatio. Se on ns. matriisiorganisaatio, jossa liiton tehtäväkenttä on jaettu kahdeksaan vastuualueeseen. Kullekin vastuualueelle on nimetty vetäjä, 5

6 joka vastaa vastuualueelle kuuluvien tehtävien toteuttamisesta. Tehtävien toteuttamiseksi toimisto on jaettu 16 osaamisalueeseen, joista neljä keskittyy seuraamaan eri hallinnonalojen kehitystä ja tuomaan näitä koskevan erityisosaamisen toimintaan, muut ovat luonteeltaan ammatillista erityisosaamista vaativia tehtäviä. Kaikkien henkilöiden hallinnollisen esimies on maakuntajohtaja. TOIMIELIMET Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Edustajainkokous valitsee jäsenet maakuntavaltuustoon siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa 5000 asukasta kohti, kuitenkin enintään 35 % rajoittamattomasta äänimäärästä. Tämän mukaisesti maakuntavaltuustossa on yhteensä 42 jäsentä. Poliittisesti paikat jakautuvat seuraavasti: SDP 13, KESK 8, KOK 12, VIHR 3, KD 3 ja VAS 3. Maakuntavaltuuston kokoonpano on toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimii maanviljelijä Jorma Pitkälä Hämeenkoskelta, I varapuheenjohtajana nuorisosihteeri Marjaleena Tuliainen Hollolasta ja II varapuheenjohtajana maanviljelijä Tero Mölsä Orimattilasta. Maakuntahallitukseen kuuluu neljätoista jäsentä, vähintään yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Puheenjohtajana toimii VTK Ulla Juurola Lahdesta ja varapuheenjohtajana insinööri Matti Viljanen Lahdesta. Maakuntahallituksen paikkajakauma on seuraava: SDP 4, KESK 3, KOK 4, VIHR 1, KD 1 ja VAS 1. Maakuntahallituksen kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Maakuntavaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Tarkastuslautakunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 2, KESK 1 ja KOK 1. Puheenjohtajana toimii yrittäjä Simo Ajo Nastolasta ja varapuheenjohtajana keskusoperaattori Martti Aslamaa Kärkölästä. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Maakuntavaltuusto on valinnut vuosien toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastajaksi Oy Audiator Ab:n. Oy Audiator Ab on nimennyt vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja Arto Vainionpään. 6

7 Pelastuslaitoksen johtokunta Maakuntahallitus asetti pelastuslaitoksen johtokunnan ohjaamaan pelastuslaitoksen toimintaa. Johtokuntaan kuuluu kymmenen jäsentä. Johtokunnan paikkajakauma on seuraava: SDP 3, KOK 3, KESK 2, VAS 1 ja KD 1. Puheenjohtajana toimii Juha Kolu Lahdesta ja varapuheenjohtajana Pentti Pekkanen Heinolasta. Johtokunnan kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. Koska pelastuslaitoksen toiminta käynnistyi vasta , toimi valittu johtokunta yhteistoimintasopimuksen 14 :n mukaisena pelastuslaitoksen toiminnan käynnistämistä valmistelevana johtokuntana toimintavuoden loppuun saakka. Maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteistyöryhmän, johon kuuluu 24 jäsentä ja puheenjohtaja. Yhteistyöryhmän toimikausi on koko ohjelmakausi eli lukuun ottamatta maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajia, joiden toimikausi on kunnallisvaalikausi. Maakuntahallitus valitsi kokouksessaan maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat ja varaedustajat maakunnan yhteistyöryhmään toimikaudeksi Puheenjohtajana toimii maakuntahallituksen puheenjohtaja Ulla Juurola. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano on esitetty toimintakertomuksen liitteenä. TALOUDELLINEN KEHITYS Tuotannon määrä kasvoi vuonna 2003 vajaa 1,5 %. Vuoden 2003 vaimeaan kehitykseen vaikutti muun muassa Euroopan suurten maiden talouskasvun pysähtyminen ja kääntyminen jopa lievään laskuun. Euroalueen talouskasvun arvioidaan pysyvän tänäkin vuonna melko hitaana. Euron kurssin kehitys, julkisten talouksien vajeet ja monet rakenteelliset tekijät voivat jatkossakin rajoittaa kasvumahdollisuuksia. EU-maiden talouskehityksellä on suuri merkitys Suomen vientiin, sillä Suomen tavaraviennistä näiden maiden osuus on ollut yli puolet. Jos Suomen tärkeiden vientimaiden talouskehitys parantuu, voi Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna jo kolmisen prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä mitattu yleinen hintataso kohosi viime vuonna maltillisesti. Veronkevennykset ja inflaation hidastuminen alle yhden prosentin tukivat kotitalouksien ostovoiman hyvää kehitystä. Kuntatalous heikkeni merkittävästi viime vuonna. Ennakkotietojen mukaan 75 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja 246 kunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 342 kunnassa. Verojen tuotto laski neljä prosenttia. Valtionosuudet nousivat 400 miljoonalla eurolla, mutta ne eivät kattaneet menojen lisäyksiä. Investoinnit kasvoivat vain hieman. Kuntien velkamäärä kasvoi 750 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli viime vuonna keskimäärin 9 %. Teollisuuden työpaikkojen selvä supistuminen vuoden 2002 jälkipuoliskolta alkaen on heikentänyt työllisyyttä palvelualojen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. Työllisyyden heikkeneminen jatkui vuoden 2003 ajan ja koko vuoden keskimääräinen työpaikkojen määrä oli noin pienempi kuin vuonna Maan hallituksen tavoite työpaikan luomisesta vaalikaudella tulee yhä vaikeammaksi saavuttaa. 7

8 Päijät-Hämeen yleinen ja taloudellinen kehitys Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi edelleen vuonna Tähän on vaikuttanut muuttovoitto, sillä syntyneiden enemmyys on ollut pitkään negatiivista. Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi vuonna 2003 noin 350 hengellä. Väkiluku kasvaa eniten Lahdessa. Sen lisäksi kasvua on erityisesti Hollolassa. Työllisyys kääntyi Päijät-Hämeessä lievään nousuun vuoden 2002 lopussa. Kasvu jatkui vuoden 2003 alkupuolikkaalla, jolloin työllisten määrä kasvoi runsaan prosentin edellisvuodesta, kun koko maassa kasvuprosentti oli nolla. Työllisyyden lisäys perustui Päijät-Hämeessä kokonaan julkiseen hallintoon ja hyvinvointipalveluihin. Sen sijaan kaikilla muilla aloilla työllisyys pysyi muuttumattomana tai supistui. Eniten työllisten määrä väheni liikenteessä, noin 13 % ja liikeelämän ja kotitalouksien palveluissa n. 6 %. Työttömyysprosentti oli vuoden 2003 lopussa 13,6. Päijät-Hämeen kuntatalous on edelleen keskimääräistä heikommassa tilassa. Keskimääräinen vuosikate vuonna 2002 oli koko maassa 380 euroa/asukas ja Päijät-Hämeen kunnissa 298 euroa/asukas. Vuoden 2003 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Päijät-Hämeen kuntien keskimääräinen vuosikate oli 76 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo oli 208 euroa/asukas. Päijät-Hämeen lainakanta on suurin 1799 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo on 1004 euroa/asukas. 8

9 Kuntien vuosikate , /as TPA Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 1.3 BTV-indikaattori maakunnittain Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Itä-Uusimaa Satakunta PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Lappi Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Poikkeama koko maan kehityksestä % -yksikköä Bkta Työ Väki 9

10 Lähde: Tilastokeskus 10

11 Työpaikat Päijät-Hämeessä vuosina Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rah. ym. toiminta Palvelukset Tuntematon Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Päijät-Hämeessä vuosina ,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, keskiarvo 4,0 9,8 16,7 22,6 23,5 24,4 21,5 19,8 18,1 16,9 15,1 14,1 13,7 13,6 Lähde: Tilastokeskus 11

12 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TALOUDELLINEN KEHITYS Liiton toiminta ja talous on raamitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Liiton talous pysyi toimintavuonna vakaana. Liiton työn luonteesta johtuen tavoitteet ovat määrärahan perusteluja, eivät mitattavissa olevia sitovia tavoitteita. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto on hyväksynyt sitovasti tehtäville toimintamenot ja toimintatulot nettomääräisinä sekä tavoitteet määrärahan perusteluna. Liiton maksuvalmius on toimintavuonna ollut kohtuullisen hyvä, vaikka liiton hallinnoiman Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen käynnistämistä jouduttiin tilapäisesti rahoittamaan n eurolla. Talousarvion toteutuminen Maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion loppusumma oli euroa, josta perustoimintojen osuus oli euroa. Talousarvio oli euroa alijäämäinen. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin ainoastaan perustoimintojen osuutta, koska projektit toimivat ns. 0- periaatteella eikä niillä näin ollen ole vaikutusta liiton tulokseen. Toimintatuottoja kertyi ,48 euroa eli ,48 euroa arvioitua enemmän. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 7,8 %. Perustoimintojen toimintakulut olivat yhteensä ,60 euroa, joten ylitys oli ,60 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 5 %. Rahoitustuotot olivat 7 821,10 euroa ja rahoituskulut 61,65 euroa, joten niiden erotus oli 3759,45 euroa arvioitua enemmän. Lisäksi satunnaisia tuottoja kertyi ,75 euroa. Näin ollen ylijäämää muodostui ,08 euroa. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon tulot talousarviossa olivat ja toteutuma ,19 euroa eli toteutumisaste oli 104 %. Tulopuoli muodostuu jäsenkuntien maksuosuuksista euroa ja EU:n teknisestä tuesta, jota käytettiin maakunnan yhteistyöryhmän ja sen jaostojen toiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin ,19 euroa. Arvioitua suuremmat tulot aiheutuivat EU:n teknisen tuen vuoden 2002 valtion osuuden tuloutuksesta. Luottamushenkilöhallinnon menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,01 euroa eli käyttöaste oli 96,1%. Suurin alitus oli henkilöstömenoissa n euroa. Tämä johtui lähinnä siitä, että maakuntahallitus kokoontui kaksi kertaa arvioitua vähemmän. Palvelujen ostoihin ja hankintoihin varattu määräraha alittui yhteensä n euroa. Sen sijaan muihin toimintakuluihin varattu määräraha ylittyi noin eurolla. Varsinainen toiminta Varsinaisen toiminnan tulot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,29 euroa eli toteutumisaste oli 104,9 %. Pääosa tuloista muodostui jäsenkuntien maksuosuuksista euroa. EU:n teknisen tuen osuus oli noin euroa ja muiden EU-tukien noin euroa. Talousarviossa oli EU-tukien osuudeksi arvioitu ainoastaan euroa, joten tältä osin tulot toteutuivat noin euroa arvioitua suurempana. Tämä johtui pääosin siitä, että EU:n teknisen tuen vuoden 2002 valtion osuus tuloutettiin vuonna Lisäksi tuloja kertyi yhteisestä Brysselin toimistosta Hämeen ja Itä-Uudenmaan liittojen osuuksina yhteensä noin euroa ja Brysselin toimiston harjoittelijan palkkaukseen saadusta noin euroa tuesta. Varsinaisen toiminnan menot talousarviossa olivat euroa ja toteutuma ,59 euroa eli käyttöaste oli 102,2 %. Henkilöstökulut alittuivat noin eurolla ja hankintoihin varattu määräraha noin eurolla. Palveluiden ostoihin varattu määräraha ylittyi noin

13 eurolla. Ylitys kohdistui lähinnä asiantuntijapalveluihin, joiden rahoitukseen saatiin vastaavasti EU-tukia ja maakunnan kehittämisrahaa. Muihin toimintamenoihin varattu määräraha ylittyi noin eurolla. Rahoitustuotot ja kulut Talousarviossa rahoitustuotoiksi arvioitiin euroa. Rahoitustuottoja kertyi kuitenkin 7 821,10 euroa. Rahoituskulut olivat 61,65 euroa. Satunnaiset erät Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu ,75 euron suuruinen vakuutuskorvaus. Tämä aiheutui Lahden seudun kumppanuushankkeen sopimustulkinnasta aiheutuneesta vahingosta. Jäsenkuntien maksuosuudet Projektit Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksina se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen. Näin ollen talousarviossa vahvistettu maksuosuus on liiton lopullista tuloa, joka ei mahdollista jälkikäteisperintää eikä palautusta. Jäsenkunnilta kerättiin maksuosuuksia euroa, mikä on 3,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksuosuus oli 88,2 % perustoimintojen koko tulorahoituksesta. Jäsenkuntien keskinäinen maksuvelvollisuus määräytyy asukaslukujen suhteessa. Jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty tilinpäätöksen liitetietona. Projektien osuus toimintavuonna oli ,81 euroa eli noin 7,09 % tilinpäätöksen tulonmuodostuksesta. Edellisenä vuonna erillisrahoitteisten projektien osuus oli noin 19,2 %. Toimintavuonna suurin projekteista oli alueellisen pelastustoimen valmistelun loppuunsaattamista varten asetettu projekti. Se rahoitettiin jäsenkunnilta erikseen kerätyllä euron maksuosuudella. Tilinpäätöksessä on projektiluonteisena käsitelty myös CPMR:n Itämerikomission pääsihteerin tehtävien hoito. Sen hallinnoimiseen käytettiin toimintavuonna n euroa. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2004 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Määrärahojen osalta vuoden 2004 talousarvio näyttää olevan perusteiltaan laadittu oikealle tasolle. Vuoden 2004 talousarviossa on tilikauden alijäämä euroa. Talousarvioperusteisiin ei sen hyväksymisen jälkeen ole ilmennyt muutostarpeita. 13

14 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ei sisällä projekteja) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Korkotulot Korkomenot Vuosikate Satunnaiset tulot 25 Tilikauden tulos Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot/toimintamenot 107,70 % 98,71 % 101,38 % Vuosikate 7,42 % -1,04 % 1,81 % 14

15 TOIMINNAN RAHOITUS PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON KOKONAISTALOUDEN RAHAN LÄHTEET JA RAHAN KÄYTTÖ (ei sisällä projekteja) RAHAN LÄHTEET Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Rahoitustulot Korkotulot Satunnaiset tulot Rahan lähteet yhteensä RAHAN KÄYTTÖ Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut menot Rahoitusmenot Korkomenot Toimintapääoman lisäys Rahan käyttö yhteensä

16 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kuntalain :n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Maakuntahallitus esittää, että tilikauden tuloksesta, ,08 euron ylijäämästä tehdään euron investointivaraus tulevia kalusto- ja konehankintoja varten ja loput 5 071,08 euroa kirjataan taseen tilikauden ylijää-/alijäämätilille. 16

17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet vuodelle 2003 on esitetty sävytetyllä pohjalla LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus 1. Päättää liiton tavoitteista ja taloudesta vuosille Päättää maakuntaohjelman hyväksymisestä 3. Hyväksyy alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteet lähetettäväksi lausuntokierrokselle 4. Maakuntavaltuusto muodostaa vuosittain poliittisen tahdon kulloinkin tärkeästä painopisteestä Maakuntavaltuuston kokouksia pidettiin toimintavuonna kaksi ja niissä käsiteltiin yhteensä 40 asiaa. Kevätkokous pidettiin Lahdessa, Kongressikeskus Fellmannissa. Kevätkokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi vuoden 2002 tilinpäätöksen hyväksyi luottamushenkilöiden palkkiosäännön perusti pelastuslaitoksen virat myönsi eron Melina Bisterille maakuntahallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Kirsti Vaaran jäljellä olevaksi toimikaudeksi hyväksyi maakuntaohjelman Kokousesitelmän piti professori Hannu Katajamäki aiheesta Uuden vuosituhannen aluekehitys. Syyskokous pidettiin Asikkalassa, Hotelli Tallukassa Syyskokouksessa maakuntavaltuusto mm. hyväksyi vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2004 talousarvion hyväksyi pelastuslaitoksen virkanimikemuutokset hyväksyi hallintosäännön päätti täydentää maakuntastrategiaa uusilla alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevilla osilla ja energiaomavaraisuutta koskevalla lisäyksellä päätti maakuntaohjelman tarkistuksista myönsi Jorma Korpelalle eron maakuntahallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Keijo Kirjavaisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi muodosti poliittisen tahdon Eurooppa-politiikkaan Kokousesitelmän piti Lahden kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti aiheesta Lahti maakunnan veturina. Toimintavuonna järjestettiin kaksi maakuntavaltuuston poliittisten ryhmien puheenjohtajien neuvottelua, joissa käsiteltiin maakuntavaltuuston toiminnan kehittämistä ja kokouksiin tulevia asioita. Maakuntavaltuutetuille on lähetetty asioiden jatkuvan seurannan helpottamiseksi maakuntahallituksen esityslistat. 1. valmistelee maakuntavaltuuston käsiteltäväksi liiton toiminnan ja talouden tavoitteet vuosille

18 2. valmistelee maakuntaohjelman maakuntavaltuuston käsiteltäväksi 3. hyväksyy maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 4. valmistelee alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoitteet maakuntavaltuuston käsiteltäviksi Maakuntahallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 291 asiaa. Vertailuna todettakoon, että vuonna 2002 pidettiin 17 kokousta ja käsiteltyjä asioita oli 384. Kokouksista neljä pidettiin muualla kuin liiton omissa kokoustiloissa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kutsusta maaliskuun kokous pidettiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja kesäkuun kokous Padasjoen kunnanhallituksen kutsusta Padasjoen kunnantalolla. Syyskuun kokous pidettiin Etelä-Suomen liittouman yhteiskokouksen yhteydessä Tallinnassa, Hotelli Piritassa ja marraskuun kokous Kongressikeskus Fellmannissa. Maakuntahallituksen työskentelyä selostetaan tarkemmin varsinaisen toiminnan kohdassa. Maakuntahallituksen puheenjohtajisto ja toimiston edustajat toteuttivat kevään aikana kuntakierroksen kaikkiin jäsenkuntiin. Siinä kartoitettiin jäsenkuntien näkemyksiä liiton toiminnan ja talouden kehittämisestä. Luottamushenkilöiden rooli kansainvälisessä edunvalvonnassa on lisääntynyt huomattavasti, erityisesti CPMR:n ja sen Itämeri-komission työskentelyssä. Maakuntavaltuuston ja hallituksen puheenjohtaja ovat osallistuneet CPMR:n yleiskokouksiin. Maakuntahallituksen puheenjohtajat osallistuivat myös Unkarissa Baranyan maakunnan kutsusta Baranya-Päijät-Häme yhteistyöhön liittyvään vierailuun. Maakuntahallituksen jäsen Leena Ritala osallistui AER:n yleiskokoukseen Puolan Poznanissa. Tarkastuslautakunta 1. Arvioi vuosittain, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet Lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa ja käsitteli yhteensä 27 asiaa. Tarkastuslautakunta on laatinut oman toimintasuunnitelmansa, jonka pohjalta se on työskennellyt. Maakuntavaltuustolle antamassaan arviointikertomuksessa lautakunta arvioi, miten maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. 18

19 VARSINAINEN TOIMINTA Johtamistehtävät 1. Maakunnan johtamisen yleistavoitteena on vahvistaa ja koota päijäthämäläistä ajattelua ja identiteettiä, lisätä maakunnan sisäistä synergiaa ja parantaa maakunnan asemaa kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. 2. Toimisto on organisoitu kahdeksaan vastuualueeseen, joista kukin toimii sille ominaisten eettisten periaatteiden, toiminnallisten tavoitteiden ja ajallisten syklien mukaisesti. Toimintavuoden aikana kuntien yhteistyötä koordinoitiin kuntajohtajien kokouksissa. Toinen uusimuotoinen yhteistoimintaryhmä oli maakunnan kansanedustajien kokous. Tämän ryhmän toimintaan osallistuivat myös maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtaja. Molempien ryhmien valmistelu- ja sihteeritehtävät on hoidettu Päijät-Hämeen liitossa. Maakuntajohtaja on ollut useassa kansallisessa työryhmässä jäsenenä, näistä on syytä mainita toteuttamissuunnitelmatyöryhmä ja valtion talousarvion alueellisia vaikutuksia tarkastellut työryhmä. Kansainvälisessä toiminnassa liitto on vastannut CPMR:n Itämerikomission sihteeristöstä. Muu kansainvälinen toiminta on keskittynyt EU:n rakennepolitiikan uudistamiseen liittyvään edunvalvontaan ja liiton ystävyysalueiden tilanteen kartoitukseen. Liiton organisaatiouudistuksen avoimet kysymykset, kuten yt-menettely, on hoidettu hyvässä yhteisymmärryksessä loppuun. Organisaatiorakennetta on sovellettu käytäntöön niin, että vuoden alkupuolen johtoryhmään kuuluivat johtajat ja päälliköt, mutta tämä ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja erityisesti tiedonkulun lisäämiseksi siirryttiin vuoden lopulla edellistä ryhmää erityisasiantuntijoilla täydennettyyn kuukausikokousmenettelyyn. Vastuuhenkilöiden itseohjautuvuutta ja työn tulevaisuuspainottuneisuutta on pyritty korostamaan ja lisäksi on erityisesti EU-asioiden käsittelyssä nopeutettu käsittelyaikoja. Organisaatiomalli sopii tähän ajan hetkeen, mutta toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat tarpeen tarkistaa organisaatiota jo lähivuosien aikana. Hallinto- ja tukipalvelutehtävät 1. kannustavan henkilöstöpolitiikan käytännön toteuttaminen 2. toiminnan tehostamiseksi tähtäävän delegointijärjestelmän valmistelu 3. kustannustietoisuuden lisääminen ja kustannustason alentaminen 4. tarkoituksenmukainen toimitilaratkaisu toteutettu, ensisijainen tavoite yhteiset toimitilat keskeisten sidosryhmien kanssa Toimintavuoden keväällä työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta organisoitiin uudelleen. Yhteistoimintaa varten nimettiin YT-toimikunta, jonka tehtäviin kuuluvat sekä työsuojeluyhteistoiminta että muu yhteistoiminta. Toimikunta kokoontui neljä kertaa ja sen keskeisin tehtävä oli henkilöstöpoliittisen ohjelman laatiminen. Maakuntahallitus hyväksyi henkilöstöpoliittisen ohjelman marraskuussa. Hallintosäännön mahdollistamia delegointeja on lisätty. Tämä näkyy mm. maakuntahallituksen käsittelemien asioiden vähentymisenä. Vuonna 2003 maakuntahallituksen käsittelemien asioiden määrä väheni noin sadalla verrattuna edellisiin vuosiin. Kustannustietoisuuden lisäämisellä saatiin palvelujen ostoissa kustannustaso alenemaan noin eurolla ja hankinnoissa noin eurolla. Maakuntahallituksen kokoustyöskentelyn tehostuminen toi noin euron kustannussäästön edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna teetettiin arvio nykyisten toimitilojen markkina-arvon määrittämiseksi. Toimitilaratkaisua on edelleen etsitty aktiivisesti keskeisten sidosryhmien kanssa. Ensi sijaisena vaihtoehtona on tällä hetkellä HTC:n II-vaihe. Päätöksenteko siirtyi vuoden 2004 puolelle. Ennen asian lopullista ratkaisua kysytään jäsenkuntien kanta asiaan. 19

20 Yhteistyö ja edunvalvontatehtävät 1. Maakunnan kansainvälinen verkosto saatettu toimimaan, tehostettu sopimuksiin perustuvaa ulkomaista yhteistyötä ja aloitettu toiminta kahdessa kansainvälisessä järjestössä 2. Maakuntaa markkinoidaan toteuttamalla EU:n tavoite 2 ohjelman erillisprojektina Päijät- Hämeen esittäytyminen Helsingin senaatintorilla Kolmen maakunnan (Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme) kansainvälinen verkosto luotiin ja aloitettiin toiminta. CPMR:n toimintaan osallistuttiin Päijät-Hämeen liitossa olevan Itämeri-komission sihteeristön valmistelutyön kautta ja AER:n toimintaan yleiskokouksen kautta. Maakuntahallitukselle valmisteltiin muistio liiton kansainvälisestä toiminnasta, jossa tarkasteltiin toiminnan toteutumista maakuntahallituksen vuonna 2001 hyväksymien periaatteiden pohjalta. Maakunnan esittäytyminen Helsingin senaatintorilla valmisteltiin ja toteutettiin laajana maakunnallisena yhteistyöhankkeena. Tapahtumasta, sen kokemuksista ja tuloksista laadittiin erillisraportti. Päijät-Hämeen kuntajohtajien ja kansanedustajien toiminnan muodot määriteltiin ja käytännön toimintaa hoidettiin toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kuntajohtajat kokoontuivat kuusi kertaa Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komosen toimiessa puheenjohtajana. Käsitellyistä teemoista keskeisin oli kuntatalouden tila, jonka osalta laadittiin kannanotot ja toimitettiin valtakunnan tason päätöksentekijöille. Kansanedustajat pitivät liiton valmistelemana 10 neuvottelua. Sen lisäksi pidettiin kaksi yhteistä tapaamista koko vaalipiirin kansanedustajien kesken ja laadittiin ja jätettiin raha-asiaaloitteita keskeisistä ajankohtaisista asioista. Liiton toimesta organisoitiin kansanedustajien kuntakierros ja tapaamisia muiden tahojen kanssa. Eduskuntavaaleihin liittyen järjestettiin informaatiotilaisuus ja toimitettiin informaatiota Päijät- Hämeen kansanedustajaehdokkaille. Järjestettiin kilpailu äänestysaktiivisuudesta maakunnan kuntien asukkaiden kesken. Kilpailun voitti Hollolan kunta. Maakunnallista yhteistyötä tiivistettiin Itä-Hämeen suuntaan Itä-Hämeen liiton toimintaan osallistumalla. Vuosittainen maakunnallinen foorumi keskeisille sidosryhmille toteutettiin pääteemana Viron EU-jäsenyys ja sen vaikutukset. Yhteistyössä kuntaliiton kanssa toteutettiin vuosittainen maakuntatilaisuus. Etelä-Suomen liittouman toimintaan osallistuttiin. Keskeisimmät asia-kokonaisuudet olivat: Etelä-Suomen toiminnallisen rakenteen 2003 hyväksyminen, väestö- ja työpaikkamäärien ja niiden sijoittumisen määrittely Etelä-Suomessa, Suomenlahden Kasvukolmio hankkeen sisällyttäminen Pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelmaan sekä InnoELLI hankkeeseen osallistuminen. Maakunnan edunvalvontaa hoidettiin maakuntahallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Erityisinä toimenpidealueina olivat valtion toimintojen alueellistaminen ja vaikuttaminen tulevaan rakennerahastoon. Brysselin toimisto muutti uusiin toimitiloihin. Toimiston tietopalvelua tehostettiin. Päijät-Hämeen tunnettavuutta parannettiin kansainvälisesti erityisesti Brysselissä toteutetuilla toimilla. 20