Upeat jouluruusut. 22 Kotipuutarha 10/2014 Kotipuutarha 10/ teksti ja kuvat Teija Tuisku. Tarhajouluruusut

Transkriptio

1 teksti ja kuvat Teija Tuisku Tarhajouluruusut kukkivat aikaisin keväällä, kun muut perennat vasta heräilevät talvilevosta. Upeat jouluruusut Jouluruusuilla on kaksi huippusesonkia. Tyylikäs kasvi kasvattaa suosiotaan joulukukkana, keväisin tarjolla on monivärisiä ja kerrannaisia risteymiä. Kokeile kasvin lisäämistä itse. 22 Kotipuutarha 10/2014 Kotipuutarha 10/

2 Verholehtien reunusväriä kutsutaan picoteeksi. Se on ominaisuus, jota jouluruusun jalostajat metsästivät jo lukujen taitteessa. Taimimyymälöissä on saatavilla Double Ellen Picotee -lajike, jolla on tummenevat reunat, pienet pilkut ja kerrannaiset verholehdet. Tarhajouluruusuista kasvaa kookas kasvusto otollisella paikalla. Sellainen on löytynyt eteläsuomalaisen jouluruusuharrastajan kotipihalta, lehtipuiden alta. Siellä tarhuri hellii jouluruusuja kompostilla ja peittelee ne lumettomana talvena havuilla. Jouluruusun kukissa on selittämätöntä taikaa ja lumoa. Sen voi aistia, vaikkei tietäisi mitään suvun historiasta tai kasvattamisen iloista ja suruista. Sama luonnollinen viehätysvoima hurmasi myös munkit ja aateliset, jotka aikoinaan kuljettivat vaaleajouluruusun (Helleborus niger) taimia Alppien rinteiltä luostareiden ja herraskartanoiden maille. Ja mikä parasta, kantalajien karisma ei ole kadonnut jalostuksen myötä risteymissä piilee yhä sama alkuperäinen arvokkuus, salaperäisyys ja lumoava kauneus kuin luonnonvaraisissa lajeissa. Juhlavan kukan haasteet Jouluruusu-nimi viittaa joulun aikaan, jota laji juhlistaa kukinnallaan Keski-Euroopassa. Juuri tässä piilee jouluruusun haasteellisuus meidän leveyksillämme: kasvin muistissa on kalkkipitoisten vuorenrinteiden kukintarytmi. Jouluruusujen kukinta aktivoituu Pohjolassa, jos keskellä talvea on tarjolla riittävän pitkä lämmin jakso. Tällöin kukkasilmut puhkeavat pahaa aavistamatta, ja kaunotar voi paleltua juuriaan myöten. Tästä syystä jouluruusut talvehtivat meillä parhaiten runsaslumisilla alueilla, erityisesti maan eteläisissä osissa. Harrastajat ovat tosin talvettaneet jouluruusuja jopa IV-vyöhykkeellä. Vähälumisilla ja tuulisilla rannikkoalueilla ainavihannat lehdet ja juuristoalue kannattaa suojata talvehtimisen varmistamiseksi. Onneksi jouluruusu ei kavahda ainakaan pikkupakkasia, sillä kasvi on kehittänyt oivan varomenetelmän. Pakkasten yllättämä kukka vähentää nestepitoisuutta, jolloin väkevöityneet solut kestävät paremmin kylmää. Kun vaara on ohi, kukat palautuvat ennalleen ja kukinta jatkuu. Kasvin pelastuskikka on kehittynyt lisääntymisen varmistamiseksi, sillä luonnossa jouluruusut leviävät siementämällä. Parhaiten jouluruusut selviävät talven koetuksista, kun istutat taimet muhevaan, eloperäiseen ja ilmavaan maahan, jonne vesi ei jää seisomaan syksyllä ja talvella. Jouluruusut pitävät metsän luomasta siimeksestä, jonne aurinko tuikkii säteitään sopivina määrinä. 24 Kotipuutarha 10/2014 Kotipuutarha 10/

3 H. sternii Risteymän H. x sternii vanhemmat ovat korsikanjouluruusu (H. argutifolius) ja Mallorcalla tavattava H. lividus. Kohtalaisen kestävä risteymä on perinyt vanhemmiltaan kyvyn viihtyä auringossa. Itse kylväytyneet pikkutaimet ruukutetaan sirkkalehtivaiheessa, kasvatetaan isommiksi valeistutuksessa ja istutetaan uuteen kasvupaikkaan vuoden ikäisinä. Risteymiä tulee koko ajan lisää Eri jouluruusulajien välisiä risteymiä H. lividus ja H. argutifolius ovat olleet jalostajien käytössä. Risteymien kutsutaan tarhajouluruusuiksi (H. Orientalis-Ryhmä). Maailmalla kukkien muodot vaihtelevat ja värivalikoima ulottuu vitivalkoisesta ne tunnetaan myös nimellä Lenten Rose Hybrid tai Helleborus x hybridus. Lenten-nimi viittaa risteymien Kauniista ja kestävistä hybrideistä tummanpunaiseen. yhteiseen piirteeseen: ne kukkivat saamme kiittää englantilaista Helen paaston aikoihin eli hyvin aikaisin Ballardia, joka aloitti jouluruusujen keväällä. Risteymät polveutuvat pitkälti lajeista H. orientalis ja H. niger, lä kasvilla, kahdella puna- ja valko- jalostustyön 1960-luvulla vain neljäl- mutta myös useat muut lajit kuten kukkaisella taimella. Hänen tavoitteenaan oli monipuolistaa värivalikoimaa sekä saada ulospäin suuntautuvia kukkia nuokkuvien sijaan. Useimmat Ballardin risteyttämät lajikkeet menivät Saksaan. Toinen kuuluisa jouluruusurouva, Elizabeth Strangman, etsi ja 80-luvuilla tummia sävyjä, picotee-raitoja eli verholehden väritystä sekä kellertäviä kukkia. Hänen ansiostaan voimme ihailla myös kerrannaiskukkaisia jouluruusuja. Kasvattaja löysi kerrannaisen H. torquatus -lajin Montenegrosta, jonka jälkeen hän alkoi jalostaa kyseistä ominaisuutta. Ballardin ja Strangmanin jälkeen on tullut lukuisia muita jouluruusujalostajia. Kasvista on tosin tullut niin nopeasti liikkuvaa kauppatavaraa, että risteymien nimeäminen jää usein tekemättä. Tästä syystä tämän sivun kasveja ei ole nimetty. Nappaa taimet talteen Jouluruusun kukka kuuluu niiden harvojen ja valittujen joukkoon, joka näyttää hyvältä pitkän aikaa varsinaisen kukinnan jo päätyttyä. Vielä silloinkin, kun siemenet ovat kypsymässä, värinsä menettänyt kukka ei ole hassumman näköinen. Loistava piirre koristekasville! Jos haluaa kerätä kypsiä siemeniä, pitkä kukinta voi aiheuttaa päänvaivaa. Siementen kypsymistä ei nimittäin voi päätellä kukan verholehtien perusteella, koska ne eivät putoa vaan suojaavat kehittyviä siemeniä loppuun asti. Lisähaasteen tuo myös nuokkuva kukka. Kun kypsä siementuppilo poksahtaa auki, mustat siemenet putoavat suoraan multaan, mistä niitä on todella vaikea löytää. Jos siemenet ehtivät livahtaa maahan, odottele rauhassa ja tarkkaile seuraavana keväänä emokasvin ympäristöä. Luonnollisen kylmäkäsittelyn saaneet siemenet itävät yleensä hyvin, ja pieniä sirkkataimia nousee emokasvin juurelta, jos kasvuolosuhteet ovat oikeanlaiset. Nappaa topakat taimet ruukkuun, siirrä ne uuteen kasvupaikkaan tai anna niiden varttua ja vahvistua emon rinnalla. Uusi taimi kukkii vasta useamman vuoden kuluttua, mutta sitten onkin jännittävä seurata, kasvaako siitä emonsa kaltainen vai onko risteytyminen tuonut yksilöön uusia piirteitä. Joulun ja kevään hitti Omien siementaimien kasvatus on hauska ja kukkaroystävällinen harrastus, mutta nykyään taimimyymälöistä saa kymmeniä erilaisia ja jännittäviä jouluruusuristeymiä. Tarjolla on kermanhohtoisia, tummanpunaisia, viirukkaita ja upeita kerrannaiskukkaisia jouluruusuja. Vain keltakukkaiset hybridit puuttuvat. Suomessa vaaleajouluruusua hyödettiin jo 1800-luvulla kukkaan kartanoiden lasihuoneissa. Kotipuutarhoissa jouluruusu oli harvinaisuus pitkän aikaa, mutta nykyään yhä useampi kotitarhuri nauttii sen keväisistä kukista. Myös joulukukkana sen käyttö on lisääntynyt ilahduttavasti, ja jouluruusu onkin tervetullut lisä keskitalven ruukkukukkavalikoimaan. Useimpien nykyisten jouluruusulajikkeiden taustalla on idänjouluruusu (H. orientalis) tai vaaleajouluruusu (H. niger), jotka kukkivat meillä aikaisin keväällä, huhti toukokuussa. Jalostajat ovat napanneet risteymiin tietysti kukkien parhaat ja näyttävimmät piirteet, mutta myös lehtien väritys ja ennen kaikkea talvenkestävyys ohjaavat jalostustyötä. Viime talvi oli eritoten Etelä-Suomessa hankala jouluruusujen kannalta. Lumipeite tuli kovin myöhään ja se verotti kukintaa selvästi. Jos juuristo selviää hengissä vaikeista talvioloista, tarhajouluruusut kasvattavat keväisin uudet, sormiliuskaiset lehdet, jotka koristavat siimeksen kukkatarhaa. 26 Kotipuutarha 10/2014 Kotipuutarha 10/

4 Jouluruusuristeymä H. x ericsmithii Silvermoon on monen eri lajin näyttävä lopputulos. Hyvän talven jälkeen kukkarunsaus on vertaansa vailla. Kukkien väriin vaikuttaa lämpötila; kylmässä kukat punertavat ja lämpö saa ne vihertämään. Lajike kukkii toukokuun alussa, samaan aikaan kuin kevätkaihonkukka taustalla. Kotimaisten taimien koti Ahvenanmaalainen kukkapuutarhuri Krister Englund tietää ja tuntee jouluruusujen metkut. Hän on kasvattanut lajia 15 vuotta kaupallisesti Ahvenanmaan itäisimmällä, Brändön kuntaan kuuluvalla Korsön saarella. Krister kasvattaa jouluruusut enimmäkseen Keski-Euroopassa taimetetuista, valmiista pikkutaimista, koska siemenistä kasvattaminen vie liian monta vuotta. Pisimpään hän on kasvattanut vaaleajouluruusua, joka on joulun ehdoton suosikki. Taimet kasvavat muhkeiksi, kun vain viljelyssä kaikki menee nappiin, viljelijä kertoo. Krister Englund, kauppapuutarhuri Jouluruusun taimien uhkana ovat juuristosairaudet sekä kasvihuoneessa korkeat lämpötilat, sillä jouluruusu viihtyy paremmin viileähkössä ilmanalassa kuin kosteassa ja kuumassa. Krister suosittelee pitämään ruukussa kasvavaa klassikkoa kotona mahdollisimman viileässä paikassa ja kastelemaan hillitysti. Tällöin juhlakukka kestää pitkään hyvänä, ja sen voi istuttaa puutarhaan, kun routa sulaa. Vaaleajouluruusu on talvenkestävä myös Pohjois-Suomen lumisilla alueilla, ammattilainen huomauttaa. Kevätmyyntiin Korsön saarelta lähtee puutarhamyymälöihin enimmäkseen Helleborus x ballardiae ja Helleborus x ericsmithii -risteymiä. Molemmat ovat näyttäväkukkaisia ja talvenkestäviä hyvällä kasvupaikalla eteläisessä Suomessa. Krister Englund muistuttaa, että jouluruusut menestyvät puutarhassa parhaiten, kun ne istuttaa etelän puolelle, läpäisevään ja sopivasti varjoisaan paikkaan. Jouluruusuviljelijän oma suosikki keväälle on lajike nimeltä Joker (H. x ericsmithii), joka kukkii runsaasti hiukan punertavaan sävyttyvillä, yksinkertaisen vaaleilla kukilla. Luonnonvaraiset lajit ovat kotoisin lauhkealta vyöhykeeltä 1 Idänjouluruusu (H. orientalis) kuvattuna Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Laji sisältyy lukuisien tarhajouluruusujen eli Orientalis-Ryhmän lajikkeiden sukupuuhun. Idänjouluruusu on muunteleva kasvi, sillä sen kukat voivat olla liilanpunaiset, valkoiset tai vihertävät. Sitä tavataan Kreikasta Kaukasukselle sekä puutarhoissa että luonnossa cm Jouluruusulaji H. lividus viihtyy useimpia muita jouluruusuja paremmin auringossa. Sen omenanvihreät kukat muodostavat näyttävän kukinnan talvehtimisen onnistuessa. Euroopassa melko kestävänä pidetty laji vaatii meillä suojauksen ja lajille otollisen kasvupaikan. Harmahtavanvihreissä ja ainavihannissa lehdissä on piikikkäät reunat. Juuri sen komeita lehtiä on jatkojalostettu hopeahohtoisiksi ja jopa viirukkaiksi. Hyvin tunnettuja lajikkeita ovat mm. Silver Lace ja Pacific Frost cm Haisujouluruusun (H. foetidus) tieteellinen nimi foetidus tarkoittaa haisevaa. Se viittaa ennen kaikkea kasvin varsiin ja lehtiin, jotka haisevat murskatessa epämiellyttäviltä. Kukka on vihreänvalkoinen ja verholehtien päitä kaunistaa purppuranvärinen raita. Kukkavarsi nousee reilusti Lajit sopivat luonnonmukaiseen puutarhaan tummaliuskaisten lehtien ylle. Meillä laji talvehtii otollisilla paikoilla, joihin muodostuu paksu lumipeite ja missä talvimärkyys ei pääse vaivaamaan juuria. Lisäys vain siemenistä, lajia ei voi jakaa cm Punajouluruusun (H. purpurascens) ensimmäiset kukat avautuvat hyvin varhain ja aivan lähellä maanpintaa. Kukat nousevat kuitenkin selvästi ylemmäs varsien kasvaessa. Nuokkuva, 5 7,5 senttiä leveä kukka on tälläkin lajilla vaihtelevan värinen, ulkopuolelta yleensä tumma ja violetintai ruskeanpunainen, sisältä vaaleamman punainen tai vihertävä. Kohtalaisen kestävä, kesävihanta laji on kotoisin Euroopan itäosista cm Vaaleajouluruusu (H. niger) on kestävä ja tunnettu jouluruusu meillä ja maailmalla. Sen tummanvihreät ja nahkeat lehdet ovat 5 9-liuskaiset ja ainavihannat, kukat ovat liidunvalkoiset, kooltaan 5 7-senttiset. Meillä vaaleajouluruusu kukkii aikaisin keväällä heti lumien lähdettyä, mutta kotiseuduillaan Alpeilla se puhkeaa kukkaan jo joulun aikoihin. Laji viihtyy muiden jouluruusujen tavoin siimeksessä cm 3 5 Sukua vuokoille ja kärhöille Maailmassa on noin 20 jouluruusulajia, joista suurin osa kasvaa Keski-Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä Alpeilla, Balkanin vuoristoisilla alueilla ja Anatolian niemimaalla sekä Aasian puolella Kaukasuksella. Muutama laji on kotoisin Kiinan länsiosista ja Tiibetistä. Suku kuuluu leinikkikasveihin (Ranunculaceae), mihin kukan vuokkomainen ulkonäkö viittaa. Samankaltaisuutta voi löytää myös kärhöistä ja esimerkiksi akileijoista. Jouluruusun upean kukan taustalla ovat isot verholehdet, sillä terälehdet ovat surkastuneet pieniksi torvimaisiksi mesilehdiksi. Koko kasvi sisältää myrkyllisiä alkaloideja, muun muassa helleboriinia ja helleboreiinia. Jouluruusua onkin käytetty hyväksi entisajan sodissa. Vihollinen saastutti juomaveden kasvin osilla, mikä aiheutti vastapuolelle ärhäkän ripulin. Jouluruusut leviävät luonnossa siementen välityksellä. Usein emotaimen ympärille kasvaa pikkutaimien esiintymä. Kauemmaksi kasvi leviää muurahaisten avustuksella, sillä siementen sisältämä rasvalisäke on vikkelän hyönteisen mieleen. 28 Kotipuutarha 10/2014 aurinko puolivarjo varjo kukintakuukausi Kotipuutarha 10/

5 Hoida oikein ja lisää itse A Itänyt siemen kasvattaa kaksi terhakkaa sirkkalehteä. B Loppukesästä sirkkataimi pukkaa ensimmäiset oikeat lehdet. C Vuoden ikäisen taimen juuristo on jo tuuhea ja lehdet sormijakoiset. Näin onnistut Valitse jouluruusulle puiden ja pensaiden luoma katvepaikka, jossa taimet saavat sopivan annoksen hajavaloa. Paranna kasvupaikkaa karkealla eloperäisellä kompostimullalla ja hiekalla, joka pitää maan ilmavana ja kuivana. Jouluruusu viihtyy parhaiten, kun sen kasvualusta on vähintään 40 senttiä syvä. Kalkitse ja lannoita kasvia kukinnan jälkeen kompostimullalla. Lajikkeiden ominaisuudet säilyvät tismalleen samoina, kun jaat emotaimen ja kasvatat jakopalasta uuden yksilön. Tee jakaminen kukinnan jälkeen. Näin ehdit nauttia kevään kukinnasta, ja uudet jakotaimet juurtuvat ennen talvea. Jos emotaimesta on kehittynyt iso ja tuuhea, älä nosta koko kasvia ylös, vaan lohkaise emotaimesta pala. Täytä jakopalasta jäänyt kuoppa tuoreella mullalla, ja istuta uusi taimi sopivaan paikkaan. Paranna talvenkestävyyttä Pidä maa humuspitoisena ja ilmavana Valitse hiukan viettävä rinne Istuta ruukutetut taimet maahan muutaman vuoden ikäisenä. Jakamalla uusia taimia Kata maa lehdillä, mullalla tai kuorikatteella syksyllä Kokoa havutai lumipeite kasvuston ylle Lisää taimia siemenistä Siemenet ovat kypsiä, 1. kun suojatuppilo avautuu ja siemenet putoavat ravistaessa kämmenelle. Varmista, etteivät siemenet ehdi pudota maahan. Jouluruusun siemen vaatii 2. sekä lämpö- että kylmäkäsittelyn itääkseen. Luonnollinen lämpökäsittely hoituu kesällä ulkona, talvi antaa kylvöksille niiden tarvitseman kylmäkäsittelyn. Siementen kylmäkäsittely jääkaapissa ajaa saman asian kuin talvi. Kylvä jouluruusun siemenet 3. tuoreena, sillä niiden itävyys heikkenee nopeasti. Kylvä joko hajakylvönä tai pienempinä erinä ruukkuihin, joissa on hiekansekaista turvemultaa tai tavallista puutarhamultaa. Pidä kylvös varjoisassa paikassa ja kasvualusta sopivan kosteana. Upota kylvöastiat syksyllä maahan paikkaan, johon kertyy paksu lumipeite. Voit suojata kylvökset kuivilla lehdillä, mutta lumen antama suoja on paras. Jos et jätä kylvöksiä talven 4. ajaksi ulos vaan taimetat kasvit sisällä, toimi näin: Sekoita siemenet kosteaan turpeen ja hiekan seokseen ja säilytä muovipusseja ensin 1 2 viikkoa +20 asteessa. Siirrä pussit sen jälkeen jääkaappiin +1 5 asteeseen 5 8 viikoksi. Varmista, etteivät siemenet homehdu. Pidä pussia tarvittaessa auki. Siemenet itävät hitaasti ja epätasaisesti. Tarkista kerran viikossa ja poimi itäneet siemenet varovasti ja kylvä ne ruukkuihin, hiekansekaiseen turvemultaan. pidä taimiruukut kosteana. 5. Paras kasvatuspaikka on valoisa ja viileä tila, esimerkiksi lasikuisti. Siementaimi kukkii noin 4 5 vuoden kuluttua taimettumisesta. Lajikkeiden ominaisuudet eivät välttämättä säily siemenlisätyissä taimissa. Vinkki! Aseta tarjotin kukkien alle. Kypsät siemenet ropisevat alustalle, josta ne on helppo ottaa talteen. Kotilot lehtien uhkana Jouluruusun lehdet maistuvat lehtokotiloille ja etanoille. Tarkasta kasvustot säännöllisesti ja kerää nilviäiset lehtien alapinnoista. Tarkkana siirtämisessä Jouluruusut eivät pidä siirtämisestä vaan haluavat komistua ja kasvaa samalla paikalla vuodesta toiseen. Erityisesti vanhat ja isot kasvustot häiriintyvät siirrosta. Jos joudut siirtämään kasveja, kaiva mahdollisimman suuri multapaakku juuriston mukaan ja istuta paakku kokonaisena uuteen paikkaan. Tee siirto alkukesästä, jolloin juuristo ehtii asettua ennen talven tuloa. 30 Kotipuutarha 10/2014 Kotipuutarha 10/