1. Etelä-Savossa kaskettiin
|
|
- Aune Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Etelä-Savossa kaskettiin Kaskiviljely oli tyypillinen itäsuomalainen tapa viljellä maata. Esimerkiksi Etelä-Savo oli vielä luvulla niin harvaan asuttua aluetta, että paljon maata vaatinut kaskiviljely oli mahdollista. Ihmiset elivät niin kutsutuissa suurperheissä, sillä kaskiviljelyssä tarvittiin paljon työvoimaa. Suurperheessä asui vanhempien ja lasten lisäksi myös esimerkiksi isovanhemmat, muita sukulaisia tai perheenjäseniksi otettuja miehiä tai naisia. He tekivät töitä perheen yhteisen elannon hankkimiseksi. Kaskiviljely oli ikiaikainen viljelymenetelmä. Savon erämaat asutettiin kirveen, tulen, paloaatran ja uutteruuden avulla. Näin se tapahtui: 1. Puut pyällettiin eli kuorittiin ja jätettiin kuivumaan pystyyn muutamaksi vuodeksi. 2. Seuraavaksi puut kaadettiin ja niiden annettiin kuivua ns. rasina vuoden tai pari. 3. Kuivuneet puut poltettiin, jolloin maaperän ravinteet vapautuivat viljelyskasvien käyttöön. 4. Kun poltettu maa-alue, palo, oli siivottu palamatta jääneistä kalikoista, päästiin kylvämään. Sananselityksiä Kaskiviljely on alkukantainen maanviljelytekniikka. Kaskettaessa metsä hakataan ja sen jälkeen puut poltetaan, jolloin puuhun sitoutuneet ravinteet päätyvät maaperään hedelmällisen tuhkan muodossa ja tämä mahdollistaa maanviljelyn ilman lannoitteiden erillistä levittämistä. Tiesitkö! Madagaskarilla kaskiviljely on yhä edelleen yleistä. Kaskiviljelyä harjoitetaan vielä myös osissa Meksikoa, Intiaa ja Indokiinaa. I.K.Inha: Kaskenpolttoa Enossa vuonna 1893 Koko suurperhe osallistui kaskeamiseen. Mitä tehtäviä perheen aikuisilla oli? Entä lapsilla tai vanhuksilla? Suurperhe tarkoittaa yleensä perhettä, johon ydinperheen (isä, äiti ja lapset) lisäksi kuuluu ainakin isovanhemmat, toisinaan myös naimattomia tätejä, setiä tai enoja, joskus myös naimisissa olevia setiä tai enoja ja näiden puolisoita sekä serkkuja. Suurperhe on ollut tavanomainen perhemuoto maatalousyhteiskunnassa. Kuvittele, että sinun perheesi olisi suurperhe. Ketä perheeseesi kuuluisi? Mitä vaikeuksia elämisessä olisi? Mitkä asiat olisivat mukavia? 1
2 Kaskiviljelijän työkalut: - Puuvartinen rautakoukku, viertokanki, jolla vedettiin palavaa puuta pitkin maata - Jalassa tuohivirsut, kädessä tuohinen kylvökopsa - Tuhkaan kylvetyt siemenet sekoitettiin aatralla ja palokuokalla ja kylvös tasoitettiin vielä risukarhilla - Kypsynyt eli tuleentunut vilja leikattiin sirpillä ja sidottiin lyhteiksi, jotka koottiin pellolla kuivumaan kuhilaiksi - Puitavat elot ahdettiin riihen orsille, riihi lämmitettiin, ja varhain aamulla alkoi puinti varstoilla - Jyvät erotettiin akanoista viskaimella ja jauhettiin käsikivillä tai myllyssä OMAVARAISTALOUS. Omavaraistaloudessa lähes kaikki tarvittavat esineet valmistetaan itse. Myös ruoka saadaan omalta tilalta. Aivan kaikkea ei kuitenkaan voitu itse valmistaa tai tehdä. Keksi esimerkkejä entisajan tuotteista, jotka oli ostettava tai teetettävä muilla. Yläkuvissa on astioita ja alakuvassa on aura sekä muita maataloustyökaluja. Kuvan esineet ovat Suur-Savon museossa Mikkelistä. 2
3 2. Kaskiviljely vaati liikkuvaa elämäntapaa Kaskiviljelyssä suurperhe otti metsästä käyttöön alueita, joita kaskettiin. Tuhka lannoitti maan siten, että seuraavan parin kolmen kesän aikana saatiin runsaita satoja. Tämän jälkeen kaskipelto oli köyhtynyt niin, että oli siirryttävä viljelemään seuraavaa palstaa. Hylättyä kaskipeltoa voitiin käyttää kuitenkin vielä karjan laitumena, jota kutsuttiin ahoksi. Sama palsta voitiin kasketa noin 30 vuoden välein. Kaskipellossa viljeltiin erityisesti kaskinaurista ja -ruista, joka erosi tavallisesta rukiista siten, että siinä oli saattoi olla kymmeniä korsia. Kaskimailla kasvatettiin myös kauraa ja ohraa. Nauris Ruis ERÄTALOUS Kaskiviljelyn ja karjanhoidon rinnalla ihmisten elanto muodostui metsästämisestä, kalastamisesta, marjastamisesta ja sienestämisestä. Savolainen talonpoika oli erätalonpoika, joka liikkui talvella hiihtämällä ja kesällä vesitse ruuhella ja veneellä. Metsien runsasta riistaa pyydettiin ansoilla ja loukuilla. Ampuma-aseena oli käsijousi. Suurriistaa varten kaivettiin pyyntihautoja tai käytettiin keihästä. Erämies halusi eniten turkiksia, sillä niistä sai parhaan hinnan. Niitä käytettiin myös veronmaksuun; sana raha onkin alkujaan tarkoittanut eläimen nahkaa. Kalat pyydettiin mm. verkoilla, merroilla ja rysillä. Suolattu tai kuivattu kapahauki oli suosittu kauppatavara, ja se kelpasi myös veronmaksun välineeksi. Luonnonantimet hyödynnettiin monipuolisesti vuodenaikojen mukaan. Monet pyyntivälineet ja -tavat ovat säilyneet läpi vuosisatojen periaatteessa samanlaisina. Tunnistatko kalastukseen liittyvät välineet kuvista? 3
4 RUOKAVALIOITA ERI AIKOINA. Vertaile eri aikakausien ruokavalioita. Mitä eroja huomaat? Mistä muutokset voisivat johtua? Mikä ruokavalio on mielestäsi terveellisin? (Lähde: HS ) Rautakauden ruokavalio Karjaeläinten liha ja maito 15 % Siemenet, sienet, marjat 10 % Riistan liha eli nisäkkäät ja linnut 20 % Vilja ja juurekset 30 % Kala 25 % Rautakaudella metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn merkitys vaihteli vuosittain luvun lopun ruokavalio Kala Muut Liha 2 % 6 % 7 % Peruna 10 % Maitotuotteet (maito, voi ja juusto) 25 % Viljatuotteet 50 % Viimeisten nälkävuosien jälkeen ruoan määrä ja monipuolisuus lisääntyivät. Suomalaisten ruokavalio nykyään Öljyt ja rasvat 13 % Alkoholi 6 % Peruna 4 % Hedelmät ja marjat 3 % Vihannekset 2 % Sokeri 11 % Kala 1 % Viljat 24 % Liha 22 % Maito ja juusto 14 % Vuonna 2007 suomalaisilla miehillä oli keskimäärin 6,4 kg ylipainoa ja naisilla 4,6 kg. 4
5 3. Elämää savupirteissä Samalla perheellä saattoi olla viljeltävänä jopa kymmeniä eri kaskipalstoja, osa viljelyksessä ja osa kasvamassa uutta metsää. Kaskipeltojen välillä saattoi olla matkaa kymmeniä kilometrejä. Koska matkanteko oli työlästä ja hidasta, kaskipellon läheisyyteen rakennettiin asumus. Asumus oli tarkoitettukin väliaikaiseksi, joten ne olivat usein vaatimattomia savupirttejä, joissa oli maalattia. Ihmiset elivät kiertelevää elämää eri kaskipalstojen välillä. Yleensä perheellä oli kuitenkin yksi vakinainen asunto, johon palattiin. Kaskiviljelyn jäljiltä suuria alueita jäi puuttomaksi. Esimerkiksi kun Mikkelin kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan ja 1840-luvuilla, jouduttiin rakennushirsiä tuomaan Kangasniemeltä saakka. Niin tarkasti Mikkeliä ympäröivät metsät oli kaskettu. Yhä edelleen metsissä on nähtävissä kaskiraunioita, kivikasoja, joita koottiin kaskiraiviosta suuremman kylvöalan saamiseksi. Savutupa Leppävirran Humalamäessä. Kuva: U.T.Sirelius 1912, Museovirasto. Savutupa. Kuva: U.T.Sirelius 1915, Museovirasto. Sananselityksiä Savupirtti on asumus, jossa ei ollut savupiippua. Lämmitys tapahtui kiukaalla, jonka päällyskivet oli tiivistetty savella. Savu kertyi rakennuksen sisälle ja se johdettiin ulos räppänän eli luukun kautta. Savupirteissä oli maalattia eikä juurikaan ikkunoita. Seinät olivat mustuneet noesta. Savu aiheutti ihmisille hengitystie- ja silmäsairauksia. Miksi savupirtissä ei voinut olla sisällä silloin kun sitä lämmitettiin? Savupirtit olivat sisältä hyvin hämäriä. Mistä eri syistä pimeys johtui? 5
6 4. Kellä onni on, se onnen kätkeköön Sadon onnistuminen oli kaikki kaikessa, siksi ihmiset tukeutuivat loitsuihin ja taikoihin sato-onnen varmistamiseksi. Omaa onnea myös varjeltiin. Ajateltiin että toisen perheen onni oli omasta onnesta pois. Taioilla pyrittiin vaikuttamaan myös tähän. Kaskiviljely synnytti oman kulttuurin, jossa tietäjillä ja loitsuilla oli merkittävä asema elämän turvaajana. Haltiat Luonnonhaltiat olivat tietäjien apuolentoja. Esimerkiksi ummessa oleva lehmä voitiin parantaa lähteenhaltijan avulla. Kolmen talon mailta otettiin silkin läpi vettä pulloon. Lähteeseen oli vuoltava hopeaa ja sanottava loitsu: Anna, hyvä lähde, Lähteen haltia ja metsän haltia apua, lehmästäni on kadonnut maito. Sato-onni Ennen kaskeamista saatettiin lukea seuraava loitsu: Nouse, Ukko, tuulomaan, Pohjan akka pieremään, Polta puut pujoksi, Muat poroksi, Kirvesvarret puikkariksi. Kylvämään ruvettaessa: Katso, Ukko, yli Luoja, Minun viljan viskontaani, Anna tästä vijallisten, Sekä vaivaisten varalta! Parat Osa loitsuista oli vahingoittamismagiaa. Savossa tunnettiin para, joka kävi hakemassa maitoa ja voita naapureilta. Paran saattoi laatia omaksi avukseen kolmen hämärän risteyksessä, kahden hämärän välillä. Loitsuna toimi esimerkiksi: Synny sykkä, viäny väkkä, Piä kärästä, värtenästä jalat, Kalsosta maha, silmet tulen kipunasta. Synny para, synny para, Voita, maito kantamann! Synny para synny para, Jospa se para syntyykin! Para oli yhteydessä tekijäänsä, jolle se kantoi naapureilta maitoa tai voita. Mikäli paran tekijää vahingoitettiin, vahingoittui parakin. Riitatilanteissa saatettiin turvautua vahingoittamismagiaan. Naapurilta saatettiin pilata kaivo tai kalastusvedet loitsuilla. Vahingoittamisloitsulta pyrittiin myös suojautumaan: taikakeinoilla tietenkin! Lähde: Savo ja sen kansa (Toim. Riitta Räsänen), Tampere 2008 LOITSUT. Tutustu yllä oleviin savolaisiin loitsuihin. Mitä loitsuilla on haluttu saavuttaa? Kirjoita oma loitsu a) kokeessa menestymistä varten ja b) kaverin urheilusuorituksen pilaamiseksi. 5. Kaskiviljely loppuu Lisääntynyt ja tiivistynyt asutus vähensi kaskipalstojen määrää, joka puolestaan pakotti nopeuttamaan kaskikiertoa jäljelle jääneillä palstoilla. Kaskiviljely muuttui kuluttavaksi ryöstöviljelyksi eikä hyviä satoja enää saatu. Valtion toimesta maanomistus järjestettiin uudelleen 6
7 ns. isojaossa, jossa tilan muodosti 2-3 maapalstaa eikä enää kymmeniä maapalstoja. Silloin syntyivät nykyiset kylät. Vähitellen, sahojen ja paperitehtaiden yleistyessä, myös metsän arvo alkoi kasvaa. Metsänomistajat alkoivat myydä puuta raaka-aineiksi tehtaille. Ihmisten siirtymistä liikkuvasta kaskiviljelystä paikoillaan olevaan peltoviljelyyn edisti myös viljelylajikkeiden ja maatalouden kehitys. Esimerkiksi vuoroviljelyllä ja paremmalla lannoittamisella saatiin kasvatettua satoja. Niinpä kaskiviljely alkoi väistyä hiljalleen 1850-luvulta lähtien mutta vielä 1900-luvunkin alussa satunnaiseen kaskipeltoon saattoi törmätä. Kuvassa Grahnin tehtaat ja taustalla Saksalan saha. Saksalan saha lopetti toimintansa v ja Grahnin tehtaat v Vasemmassa yläkulmassa Mikkelin satama ja keskusta. Mikkelissä ja Mikkelin seudulla oli useita sahoja: kuvassa näkyvien lisäksi mm. Otavan saha, Korpikosken saha, Kalvitsan saha ja Löydön saha. Kuva: Suur-Savon museo. Saha- ja paperiteollisuus käyttävät raaka-aineena puuta. Sahoilla tukkipuut muuttuvat monenlaisiksi lankuiksi, laudoiksi ja rimoiksi. Grahnin tehtailla valmistettiin sahatavaran lisäksi vaneria, kalustelevyjä ja olipa tehtaalla talotuotantoakin. Vaneria valmistetaan nykyisin esimerkiksi Pelloksen tehtailla Ristiinassa. Kuva: Suur-Savon museo. Sananselityksiä Ryöstöviljely tarkoittaa maanviljelyä jossa ei oteta huomioon maan tuottokykyä, riistäen maasta kaiken minkä irti saa, ottamatta huomioon sitä mitä maasta voi saada tulevaisuudessa. Kaskiviljely on usein ryöstöviljelyä eli maan kasvukuntoa heikentävää viljelyä Tiesitkö! Ryöstökalastus tarkoittaa kalastusta, jossa kaloja pyydystetään niin paljon, että kalakannat eivät ehdi uusiutua. Pahimmillaan liikakalastus voi johtaa kalakantojen häviämiseen ja lajien sukupuuttoon. Isojako oli maanjakotoimitus, jonka tarkoituksena oli yhdistää talojen sarkajaon mukaiset kapeat hajallaan sijaitsevat peltosarat harvemmiksi ja isommiksi lohkoiksi. Vuoroviljely on viljelytapa, jossa viljelyalueella kasvatettavien kasvien sijaintia vaihdetaan eri vuosina. Osa pellosta saattaa olla myös kesantona eli siihen ei kylvetä mitään. Seuraavana vuonna viljelykasvien sijaintia vaihdettaessa voidaan kesantona levänneelle alueelle kylvää jotain viljelykasvia ja jättää jokin toinen alue kesannolle. Tiesitkö! Vuoroviljelyssä voidaan käyttää lannoittavina kasveina mm. apilaa tai hernettä. Vuoroviljelyn etuna maaperä 7
Luonnonantimet hyödynnettiin monipuolisesti vuodenaikojen mukaan. Monet pyyntivälineet ja -tavat ovat säilyneet läpi vuosisatojen periaatteessa
ERÄTALOUS Varhaisimmat Suomen asukkaat olivat pyyntikansaa metsästys ja kalastus säilyivät pitkään tärkeimpinä elinkeinoina. Jo tuhansia vuosia Suomessa on myös viljelty maata ja pidetty karjaa. Savolainen
LisätiedotPöljän kotiseutumuseo
Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotKASKIVILJELYSTÄ PELTOVILJELYYN
ERÄTALOUS Varhaisimmat Suomen asukkaat olivat pyyntikansaa metsästys ja kalastus säilyivät pitkään tärkeimpinä elinkeinoina. Jo tuhansia vuosia Suomessa on myös viljelty maata ja pidetty karjaa. Savolainen
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
Lisätiedot03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon
03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
Lisätiedot1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)
1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotKaskiviljely suomalaismetsissä
Kaskiviljely suomalaismetsissä Ateneumissa oleva Eero Järnefeltin maalaus Raatajat rahanalaiset eli Kaskella Opintomateriaali metsäsuomalaisista ja heidän kaskenpoltostaan Seppo Remes Lukijalle Tämä pieni
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotEntisajan vaatteissa. Tehtävät koululle
Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden
LisätiedotJOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotKILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO
KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotValitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.
Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,
LisätiedotYläneen kotiseutuyhdistys ry. Teinilän asuinrivi
Teinilän asuinrivi Museon pihalta katsottuna oikeanpuoleinen tupa on 1700-luvulta ja toiminut aikaisemmassa sijoituspaikassaan savupirttinä. Vasemmanpuoleinen osa - pirtti - on 1800-luvulta. Talossa asui
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotOpettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotPIPSA HURMERINTA TAMMI
PIPSA HURMERINTA TAMMI PIPSAN KEITTOKIRJA PIENILLE IHMISILLE PIPSA HURMERINTA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ TAMMI HELSINKI Pipsa Hurmerinta ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2015 Valokuvat Katri Kapanen Toimitus: Jenni
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotPerustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS
Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotNÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!
NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat
LisätiedotMaaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä
Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin
LisätiedotAISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
LisätiedotEerolan tila, Palopuro KEVÄT
1. Tilan menneisyyttä ja nykypäivää Eerolan tila perustettiin 208 vuotta sitten vuonna 1800, jolloin ajat olivat nykypäivään verrattuna hyvin erilaiset. Silloin ei ollut vielä tietoakaan autoista, radioista,
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotLuomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola
Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha
LisätiedotEsityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018
Viherryttämistuki Kevät 2018 Mirka Holmén Esityksen sisältö Viherryttämistuen muutokset 2018 Uudet kasvikoodit Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen muutokset Ekologisen alan vaatimuksen muutokset 2 1 Uudet
LisätiedotTässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala
Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotTampereen seudun ILMANKOS 2009 2012
Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,
LisätiedotRuoka ja ilmastonmuutos
Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
Lisätiedot1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus
1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotTutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen
Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotKasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?
Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään? ElintarvikeMIPS-tutkimuksen tuloksia FIN-MIPS Kotitalous -tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin suomalaisen
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotMetsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat
LisätiedotSyökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?
Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotKananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri
Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily 2019 - Siipikarjaliitto Saarnivaara, Pasi 25.1.2019 Kantar TNS Agri Kananmunabarometri tammi-joulukuu 2018 (ennakko) Tammi-joulukuu TUOTANTO +2% KULUTUS
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö
ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotKoulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI
Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotAjankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä
Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
Lisätiedot