YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 249 (131) ASIA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 249 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Aholan Turkis Oy Yhteyshenkilö: Toni Ahola Kumpulantie 8 As Kälviä TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarha sijaitsee Kälviän kunnan Jokikylässä tilalla Pajakangas RN:o 30:62. Turkistarhalla on nykyisin noin siitosnaarasminkkiä ja laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään siitosnaarasminkkiä. Tarha alueen pinta ala on noin 1,5 ha ja varjotalojen yhteispituus laajennuksen jälkeen tulee olemaan enintään m. Tarvittava lisätila ratkaistaan kaksikerroshäkeillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkin tai hillerin turkistarhaksi.

2 2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkille tarkoitettu turkistarha. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Kälviän kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ Turkistarha sijaitsee metsän ympäröimänä Jokikylän kylässä Riippaan menevän kylätien varrella. Toiminnan välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse häiriintyviä kohteita, ympärivuotisia asuinkiinteistöjä tai loma asuntoja. Lähin häiriintyvä kohde, asuinkiinteistö, sijaitsee noin 400 m ja sitä seuraava noin 500 m etäisyydellä tarhasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään pohjavesialueeseen, Pesäkankaan I luokan pohjavesialueeseen, on tarhasta etäisyyttä noin 1,3 km ja lähimpään vesistöön, Marinkaistenpuroon, on tarhasta etäisyyttä noin 300 m. Turkistarhan maaperä on pintaosissa (alle 1 m) hiekkaa ja syvemmissä kerroksissa hiesua. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhalla on hakemuksen mukaan noin siitosnaarasminkkiä ja laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään siitosnaarasminkkiä. Tarha alueella on nykyisin 11 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 930 m. Toimintaa laajennetaan rakentamalla neljä uutta varjotaloa ja jatkamalla kolmea vanhaa. Uutta varjotaloa rakennetaan yhteensä 592 m. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 15 varjotaloa, joiden yhteispituus on enintään m. Tarha alueella sijaitsee lisäksi huoltorakennus, varastorakennus, rehusiilo ja lantala, jonka pohjapinta ala on 144 m 2. Lantalaa laajennetaan niin, että pohjapinta alaksi muodostuu 250 m 2. Lantalan reunoja korotetaan ja lantala katetaan sekä varustetaan umpikaivolla. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin 800 m³ vuodessa. Lantamäärään on laskettu myös pentujen tuottama lanta. Lanta poistetaan 4 5 kertaa vuodessa ja varastoidaan tarha alueen läheisyydessä sijaitsevassa lantalassa. Osa lannasta, 350 m³, luovutetaan vuosittain peltoviljelyyn lannoitteeksi ja loput 450 m³ toimitetaan vuosittain kompostointilaitokseen kompostoitavaksi (Vapo Oy Biotech). Toiminnanharjoittajalla on lannan levitykseen käytettävissä 30 ha sopimuspeltoa. Tarhan ulkopuolinen liikenne on pääasiassa rehuauton, ruhojen ja nahkojen keräilyauton sekä jäteauton käyntejä kiinteistöllä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan

3 hoitoon liittyvää auto ja työkoneliikennettä. Tarhalla ei valmisteta omaa syöttörehua. Turkistarhalla sijaitsee litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat turkiseläinruhot ja rasvat, ohennuspuru, itsestään kuolleet eläimet, sekajäte ja ongelmajätteet. Hakemuksen mukaan minkinruhot, myös itsestään kuolleet eläimet, ja rasva toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Rummutuspuru poltetaan omassa lämpökeskuksessa ja palavat jätteet avopolttona tarhaalueella. Metallijätteet ja ongelmajätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle ja niille osoitettuihin keräyspisteisiin. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa päästöistä vesiin ja ilmaan. Osa sade ja sulamisvedestä, virtsasta sekä juottolaitteista valuvasta vedestä saattaa huuhtoa varjotalojen lanta alustoja, jolloin osa lannan sisältämistä ravinteista huuhtoutuu tarhaalueen valumavesiin. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta rakentamalla varjotalojen kattojen räystäät noin 30 cm häkkien ulkoreunan yli ja korottamalla varjotalojen lanta alustoja noin 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tarha aluetta ei ole peruskuivatettu eikä alueella ole avo tai salaojituksia tai aluetta kiertävää ympärysojaa. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään olkisilppua, kutterilastua ja turvetta. Kuivikekerros pidetään 13 cm paksuisena. Olkea käytetään noin 200 m³ vuodessa ja kutterilastua noin 40 m³ vuodessa. Tarhan läheisyydessä, noin 300 m etäisyydellä oleva lantala, peruskorjataan. Sen kolmelle sivulle rakennetaan 4,5 m korkuiset reunat vesitiiviistä betonista ja lantala katetaan peltikatteella ja varustetaan umpikaivolla. Rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan 3 m³ kokoiseen tiiviiseen umpikaivoon ja sosiaalitilojen pesu ja jätevedet johdetaan kolmen sakokaivon kautta rakennettavaan maasuodattimeen. Uudet varjotalot rakennetaan vesitiiviiksi asentamalla varjotalojen alle vesitiiviit kalvot ja salaojaputket sekä kaivot, joihin nesteet johdetaan lanta alustoilta. Myös vanhat olemassa olevat varjotalot kunnostetaan alustoiltaan vesitiiviiksi vuoteen 2010 mennessä. Tarhalla on käytössä ympärivuotinen juottojärjestelmä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola sekä Kälviän kunnan kunnantoimiston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ullavantie 24, Kälviä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kälviän kunnan kunnanhallitukselta sekä rakennus ja ympäristölautakunnalta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kälviän kunnan teknisellä

4 toimistolla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan turkistarhalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuspöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Kälviän kunta ei ole antanut lausuntoja hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Aholan Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kälviän kunnan Jokikylässä tilalle Pajakangas RN:o 30:62 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Kälviän kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa tilalle Pajakangas RN:o 30:62 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Ympäristölupamääräykset 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa voidaan pitää yhteensä enintään siitosnaarasminkkiä pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan asemapiirroksen sekä hakemuksessa esitettyjen sekä perinteisten että kaksikerroshäkkien mukaisesti varjotaloihin, joiden yhteispituus on enintään m. 2. Uusien varjotalojen rakentaminen ja vanhojen varjotalojen kunnostaminen Uudet varjotalot tulee rakentaa ja olemassa olevat varjotalot kunnostaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan ja virtsankeräysjärjestelmä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalon alta kerättävät nesteet voidaan johtaa erilliseen tiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Vanhat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta alustoilla ja tiiviillä umpikaivoilla vuoteen 2010 mennessä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta ja lanta alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää.

5 3. Lannan poisto ja varastointi 5 Lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja ainakin kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lantaa tulee varastoida 250 m 2 :n kokoisessa lantalassa. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista ja valumavesien pääsy ympäristöön tulee estää rakentamalla lantalan kolmelle sivulle vähintään 100 cm korkeat vesitiiviistä materiaalista olevat reunat sekä vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Lantala tulee kattaa ja varustaa umpikaivolla hakemuksen mukaisesti. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lantala tulee laajentaa edellä mainituin toimenpitein ennen kuin tämän luvan mukainen eläinmäärä otetaan käyttöön kuitenkin niin, että lantalan vesitiiveyden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet tulee olla valmiina vuoden 2006 loppuun mennessä. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää peltolannoitteena ja/tai se tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen hakemuksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajalla tulee olla esitettävissä riittävästi lannan levityspinta alaa sekä voimassa olevat lannan luovutussopimukset niin, että ne kattavat vuoden aikana tarhalla muodostuneen lannan määrän. Lannan kuormaus ja kuljetus tarha alueella tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Toiminnanharjoittajan tulee myös varmistaa, että lannankuljetus on muutoinkin järjestetty siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa muille tien käyttäjille. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia, mitä lannan peltolevityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) määrätty. 5. Jäte ja pesuvesien käsittely Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Umpisäiliö tulee olla rakennettuna vuoden 2006 loppuun mennessä. Peruskorjattavien ja uusien varjotalojen alta umpikaivoihin johdettavat nesteet tulee käyttää peltolannoitteena. Ne voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Ennen peltolevitystä tulee nesteestä analysoida kokonaistyppi, liukoinen typpi ja kokonaisfosfori. Turkistarhan sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti sakokaivoihin ja edelleen maaperäsuodattimeen. Sakokaivot tulee tyhjentää kaksi kertaa vuodessa ja liete tulee toimittaa laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Maaperäsuodatin tulee olla rakennettuna vuoden 2010 loppuun mennessä.

6 6. Jätteiden varastointi ja käsittely 6 Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella tulee järjestää siten, ettei jätteistä ja niiden varastoinnista aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Ruhot tulee nahoitusaikana varastoida tiiviillä alustalla ja ne tulee noutaa tarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Tiiviiltä ruhoalustalta tulee valumavesien pääsy ympäristöön estää. Ruhot tulee suojata jokaisen työpäivän lopussa tuhoeläimiltä esimerkiksi pressulla. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa. Nahoituskauden ulkopuolella yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Tarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuolto tulee hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten juomalaitteiston, lantalan ja ruhoalustan kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot lannan ja lanta alustoilta kertyvien nesteiden peltolannoituskäytöstä tai niiden toimittamisesta luvan omaavaan laitokseen, toimitusajankohdat ja määrät sekä mahdolliset ravinneanalyysit. Kirjanpitoon tulee liittää tiedot toiminnassa muodostuvista muista jätteistä ja niiden määristä ja toimituspaikoista, kuten itsestään kuolleista eläimistä, turkiseläinruhoista ja rasvasta sekä rasvaisesta ohennuspurusta. Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle tiedoksi, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 8. Muut määräykset Tarha alue on pidettävä siistinä ja toiminta on järjestettävä muun muassa rehunjakelun osalta niin, että haittaeläinongelmaa ei muodostu. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

7 9. Toiminnan muutokset 7 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaharkinta ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella. Turkistarhan hakemuksen mukaisista rakennuksista tai toimista ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan ympäristön asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turkistarhan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eläinmäärä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioiden, ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa myönnetään ympäristölupahakemuksessa esitettyjen varjotalometrien ja niihin sijoitettavien siitosnaaraiden sekä niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen mukaiselle eläinmäärälle. Määräyksessä on huomioitu, että osa eläimistä kasvatetaan kaksikerroshäkeissä. (lupamääräys 1) Varjotalojen lanta alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä sekä uusien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lantaalustaratkaisulla ja tiiviillä umpikaivoilla varmistetaan, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. (lupamääräys 2) Poistettaessa häkkien alla oleva lanta säännöllisesti ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita, vähennetään vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys lokakuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Vesitiiviistä materiaalista rakennetulla ja katetulla lantalalla ehkäistään lannan varastoinnista mahdollisesti aiheutuva pinta ja pohjavesien pilaantuminen, terveyshaitta ja haitta yleiselle viihtyvyydelle. Lannan 12 kuukauden varastointilavuudessa on huomioitu suoraan kompostointilaitokselle toimitetun lannan osuus. (lupamääräys 3) Lannan hyödyntämistä koskeva määräys on annettu, koska luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan levitystä varten tulee

8 olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta alavaatimus on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden. Vesistökuormituksen vähentämiseksi toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. (lupamääräys 4) Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet sekä uusien että peruskunnostettavien varjotalojen vesitiiviiden lanta alustojen nesteet tiiviisiin umpisäiliöihin vähennetään niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta maaperään ja pohjaveteen. Sosiaalitilojen jätevesien käsittelyn tulee vastata mitä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) on säädetty. (lupamääräys 5) Toimittamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet luvan omaavaan laitokseen, voidaan varmistua siitä, että toiminta vastaa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaisia vaatimuksia. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 5) Vesitiiviiltä lanta alustoilta kerääntyvien umpikaivonesteiden levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta alatarve määräytyy ravinneanalyysien tuloksien perusteella. Myös lantaalustoilta kerääntyvien nesteiden levityksessä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty. (lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Toiminnassa muodostuvaa jätettä, lukuun ottamatta käsittelemätöntä puujätettä, voidaan polttaa ainoastaan laitoksessa, joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (362/2003) annetut säädökset. (lupamääräys 6) Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 6) Tarkkailemalla juomalaitteiston, lantalan ja ruhoalustan kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys vuosittaisesta kirjanpidosta lannan hyödyntämisestä ja jätteiden käsittelystä koskevasta selvilläolovelvollisuudesta on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos 8

9 ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (lupamääräys 8) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) 9 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2015 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4)

10 10 LISÄKSI ON HUOMIOITU Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kälviän kunnanhallitus Kälviän kunnan rakennus ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Kangas Sauli Matti ja Juha Matti Antero, Kunkaantie 219, Kälviä Kangas Keijo Jaakko, Lappilantie 3, Kokkola Hyyppä Tytti Helena, Vanha Hyypäntie 14, Marinkainen Kangas Jouni Matti Johannes, Kulimäentie 22, Kokkola Kangas Markku Elias, Rödsöntie 101, Kokkola Kangas Aili Rauha perik., c/o Kangas Markku Elias, Rödsöntie 101, Kokkola Nissi Juho Jaakko, Vuolteentie 480, Kälviä Lundberg Asko Johannes, Singontie 53, Marinkainen Lundberg Veli Matti, Marinkaistentie 273, Marinkainen Korpikoski Ilma Johanna, Sairaalakatu 1, Kokkola Korpikoski Markku Yrjänä, Pensarintie 46, Kokkola Hirvi Pentti Ilmari, Pahkanevantie 6, Marinkainen Niemi Toivo Aleksanteri, c/o Sonkkanen Vuokko, Suonsaarentie 18 A, Mikkeli

11 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kälviän kunnan virallisella ilmoitustaululla. 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus