TIEDONKERUUMATKARAPORTTI ULKOASIAINMINISTERIÖN, POLIISIN JA MAAHANMUUTTOVIRASTON TIEDONKERUUMATKA SOMALIMAAHAN

Transkriptio

1 TIEDONKERUUMATKARAPORTTI JULKINEN TIEDONKERUUMATKARAPORTTI ULKOASIAINMINISTERIÖN, POLIISIN JA MAAHANMUUTTOVIRASTON TIEDONKERUUMATKA SOMALIMAAHAN

2 1 (44) SISÄLLYSLUETTELO: JOHDANTO POLIITTISET OLOSUHTEET Poliittinen järjestelmä Somalimaan vaalit TURVALLISUUS Paikalliset klaanikonfliktit Las Anoodin konflikti Klaanikonflikti Separatistinen konflikti Al-Shabaab Puntmaa vs. Somalimaa Puntmaa, Al-Shabaab vs. Somalimaa Yhteenveto Rikollisuus Radikaali-islamistinen terrorismi Al-Shabaab ja terrorismi Somalimaassa Viranomaistoiminta Radikaali-islamismi yhteiskunnallisena haasteena ja radikalisaation vastaiset toimet IHMISOIKEUDET VÄHEMMISTÖKLAANEIHIN KUULUVIEN ASEMA PAKOLAISUUS, SISÄINEN PAKOLAISUUS JA SIIRTOLAISUUS Paluu/palauttaminen Somalimaahan LIITTEET: KONSULTOIDUT ORGANISAATIOT JA HENKILÖT: MUUT LÄHTEET... 41

3 2 (44) JOHDANTO Suomalaisten viranomaisten yhteisdelegaatio toteutti viiden päivän mittaisen tiedonkeruumatkan Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan henkiseen delegaatioon osallistui edustajia ulkomaalaispoliisista, ulkoasiainministeriöstä ja Maahanmuuttovirastosta. Matkaan osallistunut suomalaisten viranomaisten maahanmuuttoyhdyshenkilö on saanut toimintansa rahoittamiseen tukea EU:n ulkorajarahastosta. Tiedonkeruumatkan organisoinnista ja matkan aikana haastateltavien tahojen valinnasta vastasi viime kädessä ulkoasiainministeriö. Käytännön järjestelyistä vastasivat International Organisation for Migration (IOM) sekä Kirkon ulkomaanavun (KUA) projektihenkilöt, joille delegaatio haluaa esittää suurkiitokset. KUA:n projektihenkilö toimi myös delegaation tulkkina matkan aikana. Tiedonkeruumatkan tarkoituksena oli hankkia päivitettyä tietoa Somalimaan turvallisuusolosuhteista sekä ihmisoikeus- ja poliittisesta tilanteesta. Näiden lisäksi tavoitteena oli selvittää muutamia maahanmuuttohallinnon päätöksentekoon liittyviä erityiskysymyksiä. Vastaavanlainen suomalaisten viranomaisten tiedonkeruumatka Somalimaahan toteutettiin edellisen kerran vuonna Delegaatio haastatteli välisenä aikana yli 20 järjestön ja eri somalimaalaisen viranomaisen edustajaa. Valtaosa haastatelluista oli viranomaisia, joiden joukossa useita ministereitä, varaministereitä ja korkeassa asemassa olevia Somalimaan hallinnon virkamiehiä. Delegaatio tapasi lisäksi tärkeimpien puolueiden, muutamien paikallisten kansalaisjärjestön ja kansainvälisten järjestöjen edustajia. Kaikki haastattelut tapahtuivat yhtä lukuun ottamatta Hargeisassa. Vain Suomessa delegaation matkan aikana vieraillutta oppositiopuolueen edustajaa haastateltiin Helsingissä. Delegaatio kiittää kaikkia haastattelemiaan ja tiedonkeruumatkan toteuttamiseen osallistuneita tahoja. Suomalaisen viranomaisdelegaation tiedonkeruumatka Hargeisaan tapahtui siitä riippumattomista syistä korkealla julkisuusprofiililla. Somalimaan viranomaiset ottivat delegaation virallisesti vastaan ja hyödynsivät samalla suomalaisdelegaation vierailua edistääkseen Somalimaan itsenäistymishanketta, joka ei toistaiseksi ole saanut kansainvälistä tunnustusta, ja saadakseen tukea Somalimaan perusinfrastruktuurin kehittämiseen. Paikalliset tiedotusvälineet seurasivat ja uutisoivat laajalti delegaation vierailusta pääkaupungissa ja tapaamisista viranomaisten kanssa. 1 On perusteltua olettaa, että delegaation saama korkea profiili on vaikuttanut jossain määrin siihen, kuinka avoimesti somalimaalaiset toimijat ovat halunneet kertoa mahdollisista yhteiskunnallisista epäkohdista tai poliittisista erimielisyyksistään. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi somalimaalaisten viranomaisten, poliittisten puolueiden ja muiden toimijoiden kanssa käydyistä keskusteluista jäi vahva kansallinen yksituumaisuus, joka tuntui olevan aitoa ja erittäin vahvaa. Vaikutti kuitenkin myös siltä, että sitä korostettiin ulkomaisille vierailijoille jossain määrin yhteiskunnallisten epäkohtien erittelyn kustannuksella. Tämän ajateltiin ilmeisesti palvelevan parhaiten Somalimaan itsenäistymisprojektia ja muita intressejä. Suomalaisdelegaatio liikkui matkan aikana ainoastaan pääkaupungissa Hargeisassa. Vaikka turvallisuusolosuhteet vaikuttivat vierailun toteuttamisen suhteen ongel- 1 Esimerkiksi: SomalilandPress ja Qaran News

4 3 (44) mattomilta, luopui delegaatio IOM:n suosituksesta suunnitellusta päivämatkasta Berberan satamakaupunkiin. 1 POLIITTISET OLOSUHTEET 1.1 Poliittinen järjestelmä Somalimaa julistautui itsenäiseksi Siad Barren hallinnon kukistumisen yhteydessä vuonna 1991, mutta ei ole toistaiseksi saanut minkään valtion tunnustusta. Ainakin Israel on kuitenkin ilmaissut valmiutensa edetä Somalimaan itsenäisyyden tunnustamisessa. 2 Somalimaan poliittinen järjestelmä on sekoitus amerikkalaista presidenttijohtoista hallintojärjestelmää johon on yhdistetty brittiläisittäin kaksikamarinen parlamentti. Perustuslain mukaan toimeenpanovallan ylimpänä johtajana toimii yleisillä vaaleilla valittava presidentti. Presidentin toimikausi on 5 vuotta ja toimikausien määrä on rajattu kahteen. Presidentti valitsee hallituksensa ministerit, joskin ministerien valinta edellyttää periaatteessa myös parlamentin tuen. Käytännössä presidentti on kuitenkin nimittänyt ministeriksi henkilöitä, jotka eivät ole saaneet parlamentin hyväksyntää. Tämä on asettanut nimitettyjen ministereiden aseman ja toimivallan laillisuuden kyseenalaiseksi. 3 Hallituksen keskeisenä tehtävänä on lakiehdotusten valmistelu, Somalimaan turvallisuudesta huolehtiminen, vuosittaisen budjetin laatiminen sekä korkeimpien virkamiesten nimittäminen. 4 Somalimaa on klaanipohjainen yhteiskunta, missä klaaneilla ja klaanijohtajilla on ollut, ja on edelleen suuri rooli. Tämä on heijastunut mm. keskeisten virkamiesten ja ministereiden valintoja tehtäessä. Nimitykset ovat alttiita presidentin, parlamentin ja klaanien keskinäisille lehmänkaupoille. Keskeistä valtaa nimityksissä käyttävä presidentti voi esimerkiksi tarpeen mukaan palkita klaanilta saamansa poliittisen tuen sopivalla ministerinpaikalla. 5 Parlamentin kaksi kamaria koostuvat ylähuoneesta guurtista 6 ja alahuoneena toimivasta edustajainhuoneesta 7. Molemmissa kamareissa on 82 jäsentä. Guurti koostuu somaliklaanien vanhimmista, kun taas edustajainhuoneen jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla 8. Tässä suhteessa Somalimaan parlamentin voidaan nähdä yhdistävän toisaalta perinteistä somalialaista ja toisaalta modernia poliittista kulttuuria. 2 Somaliland Times, Issue 420. Feb Bradbury 2008, s Bradbury 2008, s Bradbury 2008, s Somaliaksi Golaha Guurtida, engl. House of elders. Guurti tarkoittaa paitsi poliittista instituutiota Somalimaan parlamentissa, myös klaanijohtajien perinteistä kokousta, missä klaanijohtajat ovat neuvotelleet esimerkiksi klaanien välisten konfliktien ratkaisemisesta. 7 Golaha Wakiilada, House of Representatives. 8 The Constitution of the Republic of Somaliland Artikla 40.

5 4 (44) Presidentti Varapresidentti Hallitus Parlamentti Oikeuslaitos Ylähuone: Guurti Oikeuskomitea Alahuone: Edustajainhuone Tuomioistuimet Lähde: Bradbury 2008 Valvomalla toistensa vallankäyttöä ylä- ja alahuone tasapainottavat Somalimaan poliittista järjestelmää. 9 Guurti näytteli keskeistä roolia Somalian hajoamista seuranneen Somalimaan vapautussodan aikana. Se oli mobilisoimassa taistelijoita ja keräämässä rahaa taistelun rahoittamiseksi. Sodan päätyttyä ja itsenäisyysjulistuksen antamisen jälkeen klaanipohjaisella guurtilla on ollut vahva merkitys olosuhteiden vakauttajana. Hyvin pitkälle sen ansiosta Somalimaa on onnistunut välttämään väkivaltakierteen, joka on piinannut Somalian eteläosia. Guurtin keskeisenä tehtävänä on toimia yhteiskunnallisten kriisitilanteiden sovittelijana ja sillanrakentajana. Somalimaan poliittisessa järjestelmässä guurti ilmentää perinteistä klaanikulttuuria ja konsensushakuista paimentolaisdemokratiaa, jonka tavoitteena on löytää ristiriitatilanteissa kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. 10 Perustuslain mukaan guurtilla on erityisvastuu rauhan ylläpitämistä, turvallisuutta, uskontoa ja kulttuuria koskevan lainsäädännön hyväksymisessä. 11 Guurti voi lisäksi 2/3 enemmistöllä julistaa parlamentin alahuoneen hyväksymän lain kansan intressien vastaiseksi, mikä tarkoittaa käytännössä lakiehdotuksen palauttamista parlamentin käsiteltäväksi. 12 Parlamentin alahuoneena toimiva edustajainhuone on keskeisin lakiasäätävä elin Somalimaassa. Se tekee uusia lakialoitteita ja täydentää, hyväksyy tai hylkää hallituksen tekemät lakiesitykset. Se myös hyväksyy tai hylkää budjetin sekä ministerien nimitykset, äänestää hallituksen luottamuksesta ja päättää presidentin asettamisesta syytteeseen virkarikoksesta. Vuoteen 2005 asti sen jäsenet nimitettiin klaanien toimesta, kunnes lokakuussa samana vuonna Somalimaassa järjestettiin ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat parlamenttivaalit Guurtin edustaja. 10 Bradbury 2008, s Guurtin edustaja;the Constitution of the Republic of Somaliland Artikla Guurtin edustaja. 13 Bradbury 2008, s

6 5 (44) Perustuslain mukaan jokainen somalimaalainen voi osallistua poliittiseen elämään. Poliittisia puolueita voi kuitenkin toimia samanaikaisesti korkeintaan kolme. 14 Ensimmäisiin paikallisvaaleihin (paikallisneuvostojen vaalit) joulukuussa 2002 osallistui 6 puoluetta. Voidakseen toimia maanlaajuisesti, puolueen tuli saada 20 % äänistä vähintään neljässä Somalimaan kuudesta maakunnasta. Jos tämä kynnys ei ylittynyt riittävän monelta puolueelta, sai kolme eniten kannatusta saanutta puoluetta valtakunnallisen puolueen statuksen. Näin ollen Somalimaan ensimmäiset paikallisvaalit olivat käytännössä eräänlainen puoluekarsinta, jonka perusteella kolme suurinta puoluetta saivat oikeuden jatkaa poliittisena puolueena. Eniten kannatusta saaneet puolueet olivat UDUB (The United Peoples' Democratic Party, somaliaksi Ururka dimuqraadiga ummadda bahawday), UCID (For Justice and Development, somaliaksi. Ururka Caddaalada iyo Daryeelka) ja Kulmiye (The Peace, Unity and Development Party, somaliaksi Kulmiye Nabad, Midnimo iyo horumar). 15 Järjestelmä on herättänyt kritiikkiä, koska uusilla ryhmillä on ollut toistaiseksi mahdotonta haastaa vanhoja puolueita. Paikallisvaalit Somalimaassa on järjestetty ainoastaan kerran (vuonna 2002). 16 Järjestelmää vastaan esitetyn kritiikin mukaan Somalimaan kolme puoluetta ovat käytännössä monopolisoineet poliittisen vallan. Ainoa keino demokratian kehittämiseksi tässä suhteessa on lainsäädännön muuttaminen tai puolueiden kannatuksen mittauttaminen uusilla paikallisvaaleilla. 17 Guurtin osalta Somalimaan poliittisessa järjestelmässä on tällä hetkellä demokratiavaje, sillä se on ainoa poliittinen instituutio Somalimaassa, jonka jäseniä ei ole valittu vaaleilla. Ongelmana on myös se, että perustuslaissa ei ole säädöstä miten sen jäsenet valitaan. Somalimaassa on kiistelty pitkään siitä, pitäisikö sen jäsenet olla jatkossakin klaanien nimittämiä, vai pitäisikö jäsenet valita vaaleilla kuten edustajainhuoneen jäsenet. 18 Naisten osallistuminen politiikkaan on toistaiseksi ollut erittäin vähäistä. Somalimaalaisen Academy for Peace and Development (APD) kansalaisjärjestön edustajien mukaan naiset eivät juuri osallistu poliittiseen toimintaan. Somalimaan hallituksessa on tällä hetkellä vain 1 naisministeri, parlamentissa 2 ja guurtissa 1 naisedustaja. Lisäksi Hargeisan kunnanvaltuustossa on 3 naisedustajaa. Naisten asema politiikassa on kuitenkin pikkuhiljaa vahvistumassa, joskin muutos on erittäin hidasta. Suotuisan kehityksen kannalta merkillepantavaa on se, että naisten poliittisen profiilin kohoaminen ja esimerkiksi naisten asettuminen ehdokkaaksi vuoden 2005 parlamenttivaaleissa sai yleisen yhteiskunnallisen hyväksynnän. Naisten rooli somalimaalaisissa perheissä on sen sijaan edelleen vahva ja sen katsotaan vahvistuneen sisällissodan jälkeen. Tällä hetkellä somalimaalaiset perheet ovat pitkälti naisten komennossa. 19 Somaliland National Youth Umbrella (SONYO) kansalaisjärjestön mukaan nuorten osallistumismahdollisuuksia politiikkaan vaikeuttaa se, ettei alle 35 vuotiaat voi lain mukaan asettua ehdolle vaaleissa. Toisaalta taas nuorten vaikutusmahdollisuuksia nostaa se, että jo 15-vuotiaalla on äänioikeus The Constitution of the Republic of Somaliland Artiklat 9 ja Bradbury 2008, s Toimikauden umpeutuessa vuonna 2007 guurti jatkoi niiden toimikautta vuoteen 2010 asti. 17 ICG , s. 4 ja ICG , s Academy for Peace and Development. 20 SONYO.

7 6 (44) 1.2 Somalimaan vaalit Tiedonkeruumatkadelegaation konsultoima guurtin edustaja kertoi että Somalimaan keskushallinto on yleisesti ottaen heikko, mikä mahdollistaa klaanien vahvan aseman yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä. Tämä näkyi erityisesti viimeisissä parlamenttivaaleissa. Edustajan mukaan somalimaalaiset miettivät äänestyspäätöstä tehtäessä ensisijaisesti sitä, onko ajateltu ehdokas hyvä oman klaanin ja asuinalueen kannalta. Presidentinvaalien osalta klaanien vaikutus on edustajan mukaan kuitenkin pienempi, eivätkä viime presidentinvaaleissa äänestyskäyttäytyminen ja klaanijako täsmänneet odotetulla tavalla. Presidentinvaalien suhteen kaikki klaanit ovat jakautuneita. 21 Somalimaan oikeusjärjestelmä perustuu käytännössä useammalle lainkäytön perinteelle. Siinä on elementtejä brittiläisestä common law- ja italialaisesta oikeusperinteestä. Vahva rooli järjestelmässä on lisäksi somalitraditioihin perustuvalla xeer- ja islamilaisella sharia-lainkäytöllä. Perinteiden moninaisuus on aiheuttanut käytännön ongelmia, kun eri käytäntöjen painotukset tuomioistuimissa vaihtelevat ja kun toisinaan ristiriitaisia normistoja sovelletaan ad hoc pohjalta. 22 Somalimaan perustuslain mukaan tuomioistuinlaitos on kolmitasoinen: paikalliset tuomioistuimet (District Courts) sekä alueelliset tuomioistuimet (Regional Courts), alueelliset valitustuomioistuimet (Appeal Courts of the Regions), sekä ylintä tuomiovaltaa käyttävä ja Hargeisassa sijaitseva Korkein oikeus (Supreme Court), joka toimii samalla myös perustuslakituomioistuimena. 23 Lain mukaan oikeusjärjestelmää valvoo 10 -jäseninen komitea. 24 Somalimaan oikeuslaitoksen ongelmina ovat mm. korruptoituneisuus, ammattitaidon puute sekä toimeenpanovallan puuttuminen oikeuslaitoksen toimintaan. 25 Somalimaassa on järjestetty itsenäisyysjulistuksen antamisen jälkeen kaikkiaan kolmet vaalit: paikallisvaalit joulukuussa 2002, presidentinvaalit huhtikuussa 2003 ja parlamenttivaalit syyskuussa Edustajainhuoneen edustajan mukaan Somalimaassa järjestetyt vaalit ovat sujuneet yleisesti ottaen hyvin. Poliittiset olosuhteet ovat kuitenkin kiristyneet presidentinvaaleihin liittyvien ongelmien seurauksena viimeisen parin vuoden aikana. 27 Tällä hetkellä (toukokuussa 2010) Somalimaan presidenttinä toimii UDUB-puolueen Dahir Rayale Kahin. Hän nousi Somalimaan presidentiksi varapresidentin paikalta vuonna 2002, kun klaanien valitsemana presidenttinä vuodesta 1993 toiminut Ibrahim Egal kuoli. 28 Kahin osallistui huhtikuussa 2003 Somalimaan ensimmäisiin presidentinvaaleihin, joissa hän voitti toiseksi tulleen Kulmiye puolueen ehdokkaan 21 Guurtin edustaja. 22 Uskontoministeriön edustajat; Bradbury 2008, s. 229; Le Sage 2005, s Bradbury 2008, s. 230; The Constitution of the Republic of Somaliland , artikla Bradbury 2008, s Bradbury 2008, s. 230; US Department of State , kohta e. 26 Bradbury 2008, s Edustajainhuoneen edustaja. 28 Bradbury 2008, s. 100.

8 7 (44) Ahmed Mohamed Silanyon vain n. 80 äänen erolla. 29 Kahin aloitti lain mukaan 5 - vuotta kestävän toimikautensa toukokuussa Uudet presidentinvaalit oli alustavan suunnitelman mukaan määrä pitää huhtikuussa Niitä on kuitenkin siirretty toistuvasti äänestäjien rekisteröintiin liittyvien ongelmien ja rekisteröintitapaa koskevien kiistojen vuoksi. Vaalien siirtyessä guurti on jatkanut presidentin toimikautta, mihin sillä on perustuslain mukaan mahdollisuus mikäli turvallisuussyyt estävät vaalien järjestämisen. 30 Lokakuussa 2007 puolueet ja kansallinen vaalikomissio 31 sopivat ettei vaaleja voida järjestää suunnitellusti keväällä 2008 äänestäjien rekisteröinnin viivästymisen vuoksi. Yhteisen näkemyksen mukaisesti vaaleja siirrettiin elokuuhun Rekisteröiminen ei kuitenkaan edennyt kevääseen mennessä juurikaan, koska rekisteröintitapaa koskeva erimielisyys viivästytti prosessin etenemistä. Puolueet olivat jälleen yhtä mieltä vaalien siirtämisestä, mutta samaan aikaan guurti päätti yksipuolisesti ja ilman puolueiden konsultointia jatkaa presidentin pyynnöstä tämän toimikautta toukokuuhun Guurtin päätös hermostutti opposition ja kärjisti Somalimaan sisäistä poliittista tilannetta. Opposition ja kansainvälisen yhteisön painostuksen seurauksena puolueet sopivat uusien presidentinvaalien järjestämisestä maaliskuussa Terroristi-isku lokakuussa 2008 Hargeisassa pysäytti äänestäjien rekisteröintiprosessin uudelleen, mikä puolestaan jarrutti sovitun vaaliaikataulun toteutumista. Olosuhteiden rauhoittuessa vähitellen ja rekisteröinnin jatkuessa kävi ilmi, että rekisteröintiin liittyi vakavia väärinkäytöksiä. Oli ilmeistä ettei vaaleja voitaisi nytkään pitää suunnitellusti. Opposition vaatiessa presidentin eroa ja väliaikaishallinnon perustamista, jatkoi guurti - taas ilman poliittisia konsultaatioita - presidentin toimikautta lokakuuhun Vaalit oli määrä pitää syyskuussa Oppositio protestoi jälleen voimakkaasti ja jännitys alueella kiristyi. Tilanne laukesi presidentin ja puoluejohtajien neuvotteluilla, minkä yhteydessä sovittiin että presidentin toimikausi jatkuu lokakuuhun ja että vaalit pidetään kuukautta ennen, eli syyskuussa Osapuolet sopivat myös että presidentin toimikautta ei enää jatkettaisi vaikkei vaaleja kyettäisi nytkään järjestämään. 33 Vaalivalmistelut eivät edenneet tälläkään kertaa toivotulla tavalla. Syksyn kuluessa ja vaalien lähestyessä opposition dominoima parlamentti hylkäsi vaaleja varten luodun äänestäjärekisterin siihen sisältyvien virheellisyyksien ja väärinkäytösten perusteella. Vaalit näyttivät taas siirtyvän ja jännitys hallituksen ja opposition välillä alkoi kiristyä uudelleen. Oppositio järjesti suuremmissa kaupungeissa mielenosoituksia ja ihmisiä kerääntyi mm. parlamentin edustalle Hargeisassa. YK:n mukaan kaksi ihmistä sai surmansa ja yksi haavoittui, kun poliisi ryhtyi voimatoimin hajottamaan Hargeisan mielenosoituksia. Lisäksi poliisi pidätti useita mielenosoittajia. 34 Uutistietojen mukaan kolme ihmistä sai surmansa kun poliisi avasi tulen mielenosoittajia vastaan kun nämä yrittivät tunkeutua väkivalloin parlamenttirakennukseen. 35 Levottomuuksil- 29 Bradbury 2008, s ICG , s. 4. Somalimaan turvallisuustilanteeseen vetoamalla guurti voi jatkaa myös muiden poliittisten instituutioiden virkakautta. Guurtin edustaja. 31 National Election Commission (NEC). 32 ICG , s ICG , s YK:n turvallisuusasiantuntija. 35 AllAfrica.com/Garowe Online (Garowe)

9 8 (44) ta ei välttynyt itse parlamenttikaan, missä osa parlamentaarikoista ryhtyi nyrkkitappeluihin. 36 Erään edustajan raportoitiin vetäneen aseen esiin. Samaan aikaan jotkut klaanit aloittivat kutsua klaanien jäseniä aseisiin. Somalimaan pelättiin luisuvan uuteen sisällissotaan. 37 Voimakkaan kansainvälisen paineen, mutta myös kriisihetkellä löytyneen kansallisen poliittisen viisauden ansiosta kolmen puolueen johtajat ja presidentti Kahin allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 38 tilanteen rauhoittamiseksi. Sopimukseen sisältyi mm. äänestäjärekisterin puhdistaminen tuplarekisteröinneistä 39 sekä vaalien siirtäminen ajankohtaan, jonka uudistettu vaalikomissio tulisi myöhemmin määrittämään. Vanha vaalikomissio joutui eroamaan, koska sitä pidettiin puolueellisena ja ammattitaidottomana. 40 Poliittisen sopimuksen seurauksena tilanne Somalimaassa on tällä hetkellä rauhoittunut. 41 Valtapuolue UDUBin edustajan mukaan jännitteet puolueiden välillä ovat lauenneet ja puolueet tekevät tällä hetkellä yhteistyötä. 42 Myös UCID-puolueen edustaja (B) uskoo sopimuksen toteuttamiseen. Puolue luottaa uuteen vaalikomissioon ja vaalien rauhanomaiseen läpiviemiseen. 43 UDUB-puolueen edustajan mukaan vaalikomissio on jo käynnistänyt henkilöstön värväämisen ja parhaillaan odotellaan ilmoitusta uudesta vaalipäivästä. 44 UCID-puolueen edustaja (A) arveli että vaalit tullaan järjestämään huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Edustaja piti joka tapauksessa epätodennäköisenä, että vaaleja tultaisiin siirtämään kovin pitkälle. 45 UCID-puolueen edustaja (B) puolestaan olettaa että vaalit tullaan järjestämään viimeistään kesän kuluessa. 46 Viimeisimpien suunnitelmien mukaan vaalit tullaan järjestämään kesäkuun 26. päivä. 47 Edustajainhuoneen edustajan mukaan presidentti Kahin pyrkii kuitenkin jatkuvasti etsimään keinoja valtakautensa jatkamiseksi ja vaalien siirtämiseksi. Edustaja pitää vaalien siirtymisen todennäköisyyttä 50 % suuruisena. Puolueet ovat kuitenkin jo valmistautumassa jossain vaiheessa pidettäviin vaaleihin. Vaikka virallinen vaalityö voi lain mukaan alkaa vasta kun vaalipäivä on päätetty, ovat puolueiden ehdokkaat edustajan mukaan jo kiertäneet Somalimaan maakunnissa tekemässä sanomaansa ja poliittista ohjelmaansa tunnetuksi. 48 UCID-puolueen edustajan (A) mukaan UDUB käyttää vaalityössä hyväkseen asemaansa valtapuolueena. Somalimaan kolmesta tv-kanavasta yksi on julkisessa omistuksessa ja UCID-puolueen edustajan (A) mukaan UDUB käyttää sitä omaan 36 YK:n turvallisuusasiantuntija. 37 ICG , s Memorandum of the Understanding on the Upcoming Presidential Election of Somaliland. 39 UDUB puolueen edustaja. 40 ICG , s ja Appendix C. 41 YK:n turvallisuusasiantuntija. 42 UDUB puolueen edustaja. 43 UCID puolueen edustaja B. 44 UDUB puolueen edustaja. 45 UCID puolueen edustaja A. 46 UCID puolueen edustaja B. 47 Somaliland Press Edustajainhuoneen edustaja.

10 9 (44) vaalityöhönsä. UCID ja Kulmiye puolestaan ovat hankkineet mainosaikaa yksityisiltä kanavilta. 49 Edustajainhuoneen edustajan mukaan vaaliprosessin onnistuminen olisi erittäin tärkeää Somalimaan vakauden ylläpitämiseksi. Ihmiset ovat menettämässä kärsivällisyytensä vaalien toistuvien siirtymisten seurauksena. Edustajan mukaan kaikkein olennaisinta on kuitenkin rauhan säilyttäminen Somalimaassa. Edustajainhuoneen edustajan mukaan monet somalimaalaiset ovat sitä mieltä, että presidentin toimikautta voitaisiin jatkaa ääritapauksessa vielä 2.5 vuotta, kunhan rauha kyetään säilyttämään ja välttämään luisuminen uuteen sisällissotaan. 50 Hargeisassa toimivan kansainvälisen järjestön edustajan näkemyksen mukaan ongelmana vaalien järjestämisen suhteen on se, että istuva presidentti Kahin tietää että oppositio ja väestö taipuvat rauhan säilyttämisen nimissä presidentin virkakauden jatkamiseen. Presidentti on testannut useaan otteeseen miten pitkälle hän voi mennä ja on sitä kautta onnistunut lisäämään valtaansa. Edustajan näkemyksen mukaan Somalimaa tarvitsee vaaleja ja muutosta. Moni tulee pettymään, mikäli valta ei ensi vaaleissa vaihdu. 51 Edustajainhuoneen edustaja piti myönteisenä sitä, että kansainvälinen yhteisö puuttui syksyllä 2009 Somalimaan sisäiseen epävakauteen ja painosti kiistelevät osapuolet kriisin laukaisseeseen sopimukseen. 52 Presidentinvaalien uusi lykkääntyminen voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin Somalimaassa. Guurtin edustaja toivoi kansainvälisen yhteisön taloudellista tukea ja poliittista painostusta, jotta vaalit järjestettäisiin suunnitellusti. Hänen mukaansa Somalimaan itäosissa sijaitsevan Las Anoodin kaupungin epävakaus ja ajoittaiset turvallisuusvälikohtaukset eivät ole niin vakavia, että vaaleja tulisi niiden perusteella siirtää. 53 Vaaleja tuskin voidaan kuitenkaan järjestää Las Anoodissa, koska alueen turvallisuusolosuhteet ovat liian heikot. Tämä ei kuitenkaan ole este vaalien järjestämiselle muualla Somalimaassa, sillä aikaisempiakaan vaaleja ei ole kyetty kaupungissa järjestämään. 54 UCID-puolueen edustajan (B) mukaan vaalien järjestäminen on haasteellista, sillä sen paremmin Puntmaa kuin Somalian väliaikaishallinto eivät halua Somalimaan etenevän demokratisoitumisprosessissaan. 55 Somalimaan kansallisen vaalikomission (National Election Commission) NEC:n edustajat toivoivat Suomelta ja kansainväliseltä yhteisöltä tukea Somalimaan vaaliinfrastruktuurin kehittämiseksi. NEC toivotti samalla kansainväliset vaalitarkkailijat tervetulleeksi Somalimaahan presidentinvaalien ajaksi. Vaalitarkkailua pidetään tärkeänä vaalien legitimiteetin lisäämiseksi UCID puolueen edustaja A. 50 Edustajainhuoneen edustaja. 51 Kansainvälisen järjestön edustaja. 52 Edustajainhuoneen edustaja. 53 Guurtin edustaja. 54 Kulmiye-puolueen edustajat. 55 UCID puolueen edustaja B. 56 National Election Commission.

11 10 (44) Somalimaan presidentinvaalit onnistuttiin järjestämään lopulta Vaalit olivat tarkkailijoiden mukaan pääosin oikeudenmukaiset ja asialliset. Vaalit voitti oppositiopuolue Kulmiyen edustaja Ahmed Mohamed Silanyo lähes 50 % ääniosuudella. Valtapuolue UDUBin ehdokas ja istuva presidentti Dahir Rayale Kahin tuli vaaleissa toiseksi saaden hieman yli 33 % kannatuksen. 57 Äänioikeutettuja somalimaalaisia oli n miljoonaa, joista uurnilla kävi Vaalit voittanut Silanyo vannoi virkavalansa Ennen vaaleja islamistien pelättiin pyrkivät torpedoimaan Somalimaan vaaleja pommi-iskuilla tai muilla vakavilla väkivallanteoilla. Viranomaiset kertoivat mm. muutama viikko ennen vaaleja pidättäneensä neljä terroristijärjestö Al-Shabaabin jäseneksi epäiltyä henkilöä Gabileyssä. Pidätetyiltä takavarikoitiin viranomaisten mukaan räjähteitä, joita olisi voitu käyttää itsemurhaiskussa. Viranomaiset tekivät lisäksi ratsian militanteiksi epäiltyjen asuntoon Buraossa viikkoa aiemmin. 60 Vaalit sujuivat kuitenkin pääosin rauhanomaisesti. Kaikkiaan neljän ihmisen raportoitiin saaneen surmansa Somalimaan itäosissa lähellä Puntmaan rajaa äänestyspaikoilla sattuneissa levottomuuksissa TURVALLISUUS Somalimaan turvallisuustilanteeseen vaikuttavat klaanien väliset paikalliset konfliktit, Las Anoodin konflikti Somalimaan itäosissa, epäpoliittinen tavallinen rikollisuus sekä radikaali-islamistien terrorismi Paikalliset klaanikonfliktit Somalimaassa rauhantyötä tekevien Suomen Kirkon ulkomaanavun edustajien mukaan kyseinen organisaatio on aktiivinen seuraavien paikallisten konfliktien sovittelussa 62 : 1. Sanaagin Eerigaabossa meneillään olevassa konfliktissa on pohjimmiltaan kyse klaanien raja-alueella käytävästä maakiistasta. Osapuolina ovat dulbahantet ja ishaaqit. Toinen osapuolista on pyrkinyt laajentamaan klaaninsa elinpiiriä toisen kustannuksella. 2. Woqooyi Galbeedin alueella n. 50 kilometriä Hargeisasta länteen sijaitsevassa Gabileyssa vaikuttanut arvostettu uskonoppinut oli saanut itselleen ja eri heimoista oleville seuraajilleen maata paikallisen klaanin lahjoittamana. Uskonoppineen kuoltua tämän pojat ja tämän kannattajat ovat omineet maat itselleen, mutta toinen klaani, jolle osa maasta kuului, on todennut lahjoituksen rauenneen uskonoppineen kuoltua. Kiistelty maa-alue on kahden klaanin raja-alueella. Somalimaan hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan kiistat uudella lääninjaolla, missä kiistellyt alueet jaettiin kahteen eri hallintoalueeseen. 57 AllAfrica.com/The Independent (Kampala) ; AllAfrica.com/Garowe Online (Garowe) ; Reuters Reuters ja Reuters Reuters Garowe Online Reuters International Horn University/Kirkon Ulkomaanapu.

12 11 (44) 3. Soolissa on konflikteista vaikein. Alueella vaikuttaa kaksi klaania: Habr Yonis ja Dulbahante (Abdi Garaad -alaklaani). Alue on köyhää ja hallituksen ote alueesta on heikko. Vuodesta 2003 lähtien alueella on ollut kostomurhien kierre, joka on vaatinut tähän mennessä 13 ihmisen hengen. Osapuolet ovat periaatteessa valmiita lopettamaan konfliktin, mutta tilanne on edelleen niin jännittynyt, etteivät klaanivanhimmat pääse välittämään kompensaatioita klaaneilta toisille. 4. Togdheerin maakunnassa sijaitsevassa Buuhoodlessa Habr Jalo - ja Dulbahante klaanien välillä on ollut jännitteitä jo vuodesta 1953 lähtien, mutta nyt kiistaa käydään kaivosta. Kaivo on sijainnut asumattomalla alueella ja on siten ollut kaikkien käytössä. Nyt dulbahantet haluavat diasporan edustajien rahoin rakentaa alueella sijaitsevan kaivon lähistölle, mikä ei sovi habrjaloille. Heidän mukaansa minkään klaanin ei pidä omia kaivoa itselleen. Diasporassa asuvien dulbahantien edustajien mukaan dulbahantet ovat joutuneet siirtymään alkuperäisiltä elinalueiltaan ja palaavat nyt vain omille mailleen - näin olleen dulbahanteilla on täysi oikeus rakentaa kaivon ympärille, mitä habrjalot vastustavat. Klaanin vanhimmat ovat kieltäneet rakentamasta taloja kaivon läheisyyteen. Diasporan dulbahantelaiset edustajat ovat nyt ilmoittaneet rakennuttavansa moskeijan kaivon läheisyyteen, tietäen, että alueen klaanivanhimpien on vaikea kieltää moskeijan rakennuttamista. Paikalliset, erityisesti habrjalot, joilla ei ole yhtä voimakasta diasporan tukea taustallaan kuin dulbahanteilla, ovat valittaneet diasporan puuttumisesta asioihin Buuhoodlessa. 5. Soolissa, Oogin alueella, vastakkain ovat Habr Yunis ja Habar Jalo -klaanit. Klaanien raja-alueella diasporan edustaja on ryhtynyt viljelemään maata, ottaen näin kyseiset alueet klaanilleen. YK:n turvallisuusasiantuntijan mukaan paikallisia yhteenottoja on esiintynyt myös Gabileyn ja Boraman välimaastossa. Kahden Ishaaq -klaaniin kuuluvan alaklaanin yhteenotot alueella ovat vaikuttaneet Hargeisasta Boramaan johtavan tien turvallisuuteen. Konflikti eskaloituu silloin tällöin, mutta Somalimaan viranomaiset ottavat tilanteen yleensä nopeasti hallintaansa. Kyseinen tie on ollut myös YK:n käyttämä. Poliisin ja aseistettujen miesten välisiä yhteenottoja on raportoitu lisäksi Gabileysta lounaaseen sijaitsevassa Tog Wajalessa. Aseistettujen henkilöiden epäillään kuuluvan keskenään sotiviin klaaneihin. Osa aseistautuneista henkilöistä on yrittänyt vapauttaa kiinnijääneen jäsenensä poliisin hallusta Las Anoodin konflikti Lähes kaikki tiedonhankintamatkan aikana haastatellut tahot nostivat Las Anoodin konfliktin tärkeimpien Somalimaan turvallisuusongelmien joukkoon: Tilannetta Soolin ja Sanaagin alueella luonnehdittiin epävakaaksi 64, ongelmalliseksi 65 ja huonoksi UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland sekä YK:n turvallisuusasiantuntija. 64 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland sekä YK:n turvallisuusasiantuntija. 65 UDUB puolueen edustaja; Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 66 Kansainvälisen järjestön edustaja.

13 12 (44) Klaanikonflikti YK arvioi tilannetta päivätyssä turvallisuuskatsauksessa seuraavasti: Soolin ja Sanaagin alue on epävakaa. Soolin pääkaupunki Las Anood on edelleen Somalimaan viranomaisten täydellisessä hallinnassa. Somalimaan ja Puntmaan poliittiset toimijat antavat edelleen poliittisia kannanottoja konfliktiin. Las Anoodissa (Soolin alue) on tapahtunut marraskuusta 2009 lähtien sarja tienvarsipommi-iskuja/improvisoiduin räjähtein tehtyjä iskuja (RSB/IED) 67. YK:n asiakirjan laatimisajankohtaan mennessä alueella oli tapahtunut seitsemän RSB/IED-iskua (3 iskua marras-joulukuussa 2009, 4 iskua tammikuussa 2010), joissa oli saanut surmansa korkea-arvoinen asevoimien upseeri sekä seitsemän muuta ihmistä. Lisäksi iskut haavoittivat useita muita, näiden joukossa mm. Las Anoodin kuvernööri. Turvallisuusviranomaiset takavarikoivat myös räjähteitä. Näiden räjähdeiskujen lisäksi poliisiasemaa ja asevoimien edustajaa vastaan tehtiin kaksi käsikranaatti-iskua, jotka surmasivat kaksi poliisia ja haavoittivat useita; lisäksi käydyssä tulitaistelussa korkea-arvoinen upseeri sai surmansa. Näistä välikohtauksista on syytetty lähtökohtaisesti ekstremistejä ja terroristeja, mutta tutkinta viittaa tapahtumilla olevan yhteys klaanikonfliktiin, johon yhdistyy poliittisia motiiveja ja intressejä. 68 Tiedonhankintaryhmän toteuttamissa haastatteluissa Las Anoodin konfliktin syistä ja taustatekijöistä esitettiin useita toisistaan eriäviä arvioita, jotka ovat tiivistettävissä seuraavasti: Las Anoodin konfliktin taustalla on alueen klaanien välinen konflikti 69, johon yhdistyvät poliittiset motiivit ja intressit. 70 Alueen hallinto edustaa Somalimaan valtaväestöä 71 (Ishaaq) mutta väestö kuuluu Darod-klaaniin. Terrori-iskut ovat tapahtuneet hallinnon edustajia vastaan. Iskuista on epäilty ja pidätetty paikallisia turvallisuusviranomaisia. Alueen dulbahantet toivovat Somalimaan joukkojen vetäytymistä alueelta vastustus Somalimaata kohtaan on todellista. 72 Konfliktilla on vain vähän tai ei lainkaan yhteyttä radikaali-islamistisen Al-Shabaabin toimintaan Separatistinen konflikti Klaanikonfliktin taustalla on darodien separatistinen ohjelma luoda oma Darawishland-niminen hallintoalue. Alueella on kapinoinnin ja islamistisen radikalismin perinnettä: Alue toimi aikoinaan Mohammed Abdille Hassanin ( hullu mullah ) 74 tukialu- 67 Road side bomb/improvised explosive device. 68 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland. 69 UDUB puolueen edustaja. 70 YK UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland sekä YK:n turvallisuusasiantuntija. 71 Eriävää kantaa edustaa Somalimaan sisäministeriön edustaja, jonka mukaan aluehallinto on dulbahantien käsissä. 72 Kansainvälisen järjestön edustaja. 73 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland sekä YK:n turvallisuusasiantuntija. 74 Somalian kansallissankari Mohammed Abdile Hassan hullu mullah, [Äidin puolelta Dulbahante-Ali Gheri; isän puolelta eteläisen Ogaden-Habr Suleiman tai Bagheri] nousi kapinaan ensiksi Etiopian, myöhemmin brittien siirtomaavaltaa vastaan Hassan, jonka uskonnollinen herääminen tapahtui pyhiinvael-

14 13 (44) Al-Shabaab eena. 75 Separatistien johto koostuu mm. Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa diasporassa asuvista dulbahanteista. 76 Kapinalliset ovat perustaneet oman radioaseman Buuhoodleen. 77 Las Anoodin pommi-iskujen ja turvallisuustilanteen heikkenemisen takana on Al- Shabaab, jolla on Las Anoodissa ryhmä 78, joka pyrkii iskuillaan heikentämään alueen turvallisuustilannetta tavoitellen siten toimintansa laajentamista/vahvistamista Somalimaassa ja etenkin sen itäosissa. 79 Hallituksen vastaiset mielenosoitukset alueella ovat Al-Shabaabin masinoimia. Uskonnollisesti konservatiivisena alueena tunnetussa 80 Las Anoodissa koraanikoulujen opettajat sympatisoivat Al- Shabaabia. 81 Lisäksi alueelle on radikaali-islamistien infiltraatiota etelästä. 82 Las Anoodissa itsensä vahingossa räjäyttänyt AIAI:a 83 ja Al-Shabaabia tukenut 84 pomminvirittäjä opiskeli paikallisessa madrassassa ja opetti itse neljässä koulussa, mm. Boramassa. 85 Todisteena Al-Shabaabin roolista konfliktissa on nähty kaukolaukaistavien pommien ilmestyminen Las Anoodiin konfliktiin. 86 Al-Shabaab hyödyntää alueen klaanikonfliktia ja epävakaita poliittisia olosuhteita omiin tarkoitusperiinsä. Sen näkökulmasta Las Anoodin konflikti muodostaa oven sen toiminnan levittämiselle Somalimaahan. Iskuillaan järjestö pyrkii syrjäyttämään valtiolliset ja klaani-rakenteet sekä lietsomaan epävakautta. 87 luksella Mekkaan 1884, kuului suufilaiseen Salihiya-veljeskuntaan opiskeltuaan Mohammed ibn Salih al- Rashidin alaisuudessa. Palattuaan vuonna 1895 Somaliaan Hassan käynnisti uskonpuhdistuksen Berberassa tavoitteenaan Salihiya-veljeskunnan opin levittäminen. Taustalla vaikutti myös fundamentalistisen salihiya-veljeskunnan ja qadiriya-veljeskunnan välinen vastakkainasettelu. Jouduttuaan vastakkain muiden veljeskuntien kanssa Hassan vetäytyi Mudugin alueelle ja käynnisti sieltä pyhän sodan brittejä ja heidän kanssa liitossa olevia klaaneja vastaan. Hassan nautti erityisesti dulbahantien tukea. Veljeskunnat julistivat toisilleen sodan syyttäen toisiaan veljeilystä kristittyjen kanssa. Vuonna 1909 Hassanin taistelijat surmasivat Qadiriya-veljeskunnan johtajan sheikki Uwaysin Bioleyssa. Ns. Dervissi-sota, jonka osa myös Uwaysin surma oli, käynnistyi 1900 Hassanin ryhdyttyä muodostamaan rinnakkaishallintoa siirtomaahallinnon vaikutuspiirin ulkopuolella olevien klaanien parissa. Osana islamistista ohjelmaansa Hassan mm. kielsi khatin käytön. Vuonna 1899 Hassan julisti pyhän sodan briteille alistettuaan tukialueidensa klaanit (dulbahante) alaisuuteensa. Hassanin pääkaupungiksi muodostui Taleh. Kapinointi kesti aina Hassanin luonnolliseen kuolemaan ( ) Imissa asti. Hassan on nähtävä osana afrikkalaisia islamistisia siirtomaavastaisia liikkeitä (Sudanin mahdilaiset, Nigerian Usman dan Fodio). Lewis, Ioan: Understanding Somalia and Somaliland, Hurst, 2008; Beachey, Ray: The Warrior Mullah The Horn Aflame , Bellew 1990; Issa- Salwe, Abdisalam M.: the Failure of the Darawiish State. The Clash Between Somali Clanship and State System, Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 76 Ulkoasiainministeriön edustajat. 77 Ulkoasiainministeriön edustajat. 78 Sisäministeriön edustaja. 79 UCID puolueen edustaja B; Edustajainhuoneen edustaja; Kansainvälisen järjestön edustaja. 80 Uskontoministeriön edustajat 81 UDUB puolueen edustaja. 82 Uskontoministeriön edustajat; Edustajainhuoneen edustaja; Sisäministeriön edustaja. 83 Al Ittihad Al Islamiya -järjestö. 84 UDUB puolueen edustaja. 85 Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 86 Kansainvälisen järjestön edustaja. 87 Kansainvälisen järjestön edustaja.

15 14 (44) Puntmaa vs. Somalimaa Las Anoodin konfliktissa on kyse poliittisesta valtataistelusta Somalimaan ja Puntmaan välillä. 88 Alueen väestö käyttää palveluita kummaltakin puolelta. Konfliktissa on myös klaanikytkös, mutta pääsyy on Somalimaan ja Puntmaan välinen vastakkainasettelu. Väestö tällä hetkellä haluaa kuulua Somalimaahan, mutta tämä saattaa muuttua. 89 Epävakaasta tilanteesta huolimatta paimentolaiset voivat liikkua rajaalueella laidunten perässä lähes normaalisti. 90 Puntmaan varapresidentti, eversti Abdi Ali Shirin, joka on dulbahante, halusi vallata Las Anoodin voimalla. Puntmaan presidentti kuitenkin totesi tämän olevan mahdotonta, koska Puntmaalla ei ole siihen tarvittavia resursseja Puntmaa, Al-Shabaab vs. Somalimaa Yhteenveto Las Anoodin pommi-iskut on Al-Shabaabin ja Puntmaan viranomaisten yhteistyötä. Puntmaa tukee Al-Shabaabia tämän pyrkiessä kärjistämään konfliktia alueella. 92 Yleisimmät arviot konfliktin syistä sisälsivät viittauksen klaanikonfliktiin (Ishaaq vs. Darood) sekä Al-Shabaabiin. Selvästi suurempaa hajontaa oli arvioissa koskien Puntmaan roolia konfliktissa. Puntmaan ja Al-Shabaabin suoranaista yhteistyötä Las Anoodin konfliktissa pidettiin epätodennäköisenä 93, kun taas joissain arvioissa kummankin uskottiin ruokkivan konfliktia, mutta erikseen toisistaan. 94 Eräät haastatelluista totesivat Somalimaan ja Puntmaan tiedustelupalveluiden tekevän yhteistyötä terrorismin torjunnassa, joskin yhteistyön arvioitiin usein takertelevan Puntmaan vaikean turvallisuustilanteen vuoksi. 95 Puntmaan johdon uhkauksia aseellisesta toiminnasta alueen palauttamiseksi Puntmaan yhteyteen tulkittiin joidenkin haastateltujen toimesta vain painostukseksi. Somalimaan todettiin olevan halukas neuvottelemaan konfliktin ratkaisemiseksi, eikä tilanteen arvioitu kärjistyvän sodaksi. 96 Osassa haastatteluista nousi esille Las Anoodin konfliktin mahdolliset vaikutukset Somalimaan sisäpolitiikkaan ja tuleviin vaaleihin. Las Anoodin konfliktin arvioitiin mahdollistavan presidentti Kahinille presidenttikautensa jatkamisen sotatilan varjolla. Näin Las Anoodin konflikti voisi palvella Kahinin sisäpoliittisia intressejä. 97 Guurtin edustajan mukaan perustuslaki kyllä mahdollistaa presidentin sekä muiden instituutioiden toimikauden pidentämisen turvallisuuskriisin uhatessa. Tilanne Las Anoodissa voisi guurtin edustajan mukaan toimia lykkäystä puoltavana tekijä, mutta nykyisellään tilanne Las Anoodissa edustajan arvioin mukaan ei ole niin paha, että vaaleja tulisi lykätä Academy for Peace and Development. 89 Academy for Peace and Development. 90 UDUB puolueen edustaja. 91 Ulkoasiainministeriön edustajat. 92 Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 93 Kansainvälisen järjestön edustaja. 94 Sisäministeriön edustaja. 95 UDUB puolueen edustaja; Ulkoasiainministeriön edustajat. Kansainvälisen järjestön edustajan mukaan hallituspuolue UDUB:lla on yhteyksiä Puntmaan tiedusteluun (PIA). Kansainvälisen järjestön edustaja. 96 UDUB puolueen edustaja. 97 YK:n turvallisuusasiantuntija. 98 Guurtin edustaja.

16 15 (44) 2.3 Rikollisuus Vaalien läpivientiin Las Anoodissa suhtauduttiin skeptisesti. Osa haastatelluista huomautti, ettei vaaleja Soolin alueella ole edellisissäkään vaaleissa onnistuttu kunnolla pitämään. 99 Somalimaan viranomaisten kerrottiin tiedonhankintamatkan ajankohtana lähettäneen viranomaisdelegaation Las Anoodiin tavoitteenaan tilanteen vakauttaminen. Lisäksi alueelle on siirretty sata lisäpoliisia. Somalimaan kerrottiin tekevän yhteistyötä Etiopian kanssa Las Anoodin konfliktin hallinnassa. 100 Somalimaan parlamentin jäsenet ovat hyväksyneet päätöslauselman jossa vaaditaan hallitusta toteuttamaan kokonaisvaltainen ja riippumaton tutkinta Las Anoodin (Soolin alue) väkivaltaisista välikohtauksista ja julkaisemaan tutkinnan tulos. 101 Las Anoodissa toteutetut kehitysohjelmat ovat olleet turvallisuustilanteen vuoksi etäohjattuja jolloin avustusrahaa on kulunut myös muuhun kuin itse projekteihin. 102 Las Anoodin konfliktiin liittyen konsultoidut tahot toivat esiin Somalimaata yleisemminkin koskevan turvallisuusriskin: jos maa ei saa kansainvälistä tukea, Somalimaa ei pysty torjumaan siihen kohdistuvia turvallisuusuhkia. 103 YK:n turvallisuusasiantuntijan mukaan tavallisen katurikollisuuden uhka ei Hargeisassa ole yleisesti ottaen merkittävä. Asiantuntijan mukaan YK:ta vastaan ei raportoitu yhtään turvallisuutta vaarantavaa välikohtausta vuoden 2009 aikana. Tätä on edesauttanut YK:n omaksumat liikkumisrajoitukset ja turvatoimet. 104 Henkilöön kohdistuva kaappauksien uhka on keskinkertainen Hargeisan sisällä mutta kasvaa maaseudulla. Terroristiryhmät ja rikolliset saattavat käyttää kaappauksia YK:n henkilökuntaa vastaan. Viimeiset kolme tapausta ovat sattuneet Erigavossa (helmikuu 2008), Buraossa (tammikuu 2009) ja Garadagissa (maaliskuussa 2009). Kaikissa tapauksissa osallisena on ollut ulkomaalaisia henkilöitä (ei YK:n työntekijöitä), jotka on kaapattu rikollisjengien toimesta, mutta vapautettu vahingoittumattomina myöhemmin. YK:n turvallisuusasiantuntijan mukaan yhdellä kaappauksella oli poliittinen ulottuvuus siinä mielessä, että egyptiläisen kaappauksella rikolliset halusivat osoittaa mieltä Egyptin merirosvouksen vastaisille toimille. 105 Hargeisassa toimivan kansainvälisen järjestön edustajan mukaan Somalimaan turvallisuustilanne on heikentynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana ja rikollisuus on ollut kasvussa. Tämän seurauksena alueella toimivat kansalaisjärjestöt ja YK:n toimijat joutuvat keskittymään merkittävässä määrin turvallisuuskysymyksiin varsinaisen humanitaarisen työn sijasta Guurtin edustaja; Kulmiye-puolueen edustajat. 100 Ulkoasiainministeriön edustajat. 101 YK:n turvallisuusasiantuntija. 102 Kansainvälisen järjestön edustaja. 103 Sisäministeriön edustaja. 104 YK:n turvallisuusasiantuntija. 105 YK:n turvallisuusasiantuntija. 106 Kansainvälisen järjestön edustaja.

17 16 (44) Delegaation Hargeisassa haastattelemat 4 uskonnollista johtajaa kertoivat että raiskausten määrä Somalimaassa on lisääntynyt. Hargeisassa raportoitiin vuonna 2008 kaikkiaan 112 raiskausta. Uskonnollisten johtajien mukaan raiskauksilla ja köyhyydellä on selkeä yhteys. Useissa tapauksissa raiskatuksi tulleet naiset ovat olleet työmatkalla. He ovat joko olleet palaamassa töistä kotiin myöhään illalla tai lähtemässä töihin aikaisin aamulla. Toisin sanoen naiset ovat tulleet raiskatuiksi sen vuoksi, että heikko taloudellinen tilanne on pakottanut heidät hakemaan elantoa työmarkkinoilta, mikä puolestaan on edellyttänyt vaarallisia työaikoja. Raiskatuksi tulleiden naisten asema on ongelmallinen, sillä Somalimaan rikoslaissa ei ole juurikaan välineitä raiskauksia vastaan. Rikoslaki nojaa käytännössä vuoden 1961 Intian rikoslakiin sekä Italian fasistiaikaiseen rikoslakiin, joita pidetään vanhentuneina. Perinteinen xeer-laki puolestaan tarjoaa uskonnollisten johtajien mukaan raiskatulle naiselle liian pieniä kompensaatioita. 107 Rikollisuuden vastaista toimintaa helpottaa se, että poliisilla on somalimaalaisten tuki takanaan. Lisäksi paikalliset kodinturvakomiteat raportoivat epäilyttävästä toiminnasta poliisille Radikaali-islamistinen terrorismi Radikaali-islamistisen terrorismin uhka nousi lähes jokaisessa tiedonhankintamatkan yhteydessä toteutetussa haastattelussa esille Somalimaan suurimpana turvallisuusuhkana. Erityisesti terroristijärjestö Al-Shabaabin arvioitiin kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten toimijoiden, Somalimaan valtiollisten toimijoiden, poliittisten puolueiden ja yksityishenkilöiden käsitysten mukaan muodostavan konkreettisen uhan Somalimaan turvallisuudelle Al-Shabaab ja terrorismi Somalimaassa Somalimaassa on maan viranomaisten mukaan tapahtunut vuosien aika useita turvallisuusvälikohtauksia, näiden joukossa kaikkiaan yli 30 terrori-iskua 109 tai niiden yritystä. 110 Tiedonhankintamatkalla haastatellut arvioivat radikaaliislamismin ja sitä edustavan Al-Shabaabin uhkaa todelliseksi 111, vakavaksi 112, vaaralliseksi 113 ja jokapäiväiseksi 114.YK arvioi terrorismin uhkaa Somalimaassa 107 Hargeisan neljä uskonnollista johtajaa. 108 Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 109 Kansainvälisesti eniten huomiota ovat herättäneet salamurhaiskut maassa olleita länsimaalaisia vastaan. Vuonna 2002 ( ) sveitsiläinen Juti Martin murhattiin Hargeisassa; Vuonna 2003 ( ) maassa pitkään toiminut italialainen avustustyöntekijä Annalena Tonelli murhattiin Boramassa; Brittiläinen opettajapariskunta Richard ja Enid Eyeington murhattiin ( ) Sheikhissa; Vuonna 2004 kenialainen avustustyöntekijä Flora Ceruiyot murhattiin ( ) Hargeisa-Borama -välisellä tieosuudella. Eyeingtonien ja Cheruiyotin salamurhista tuomittiin kahdeksan henkilöä kuolemaan sekä seitsemän henkilöä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Tuomituista neljä tuomittiin poissaolevina. Oikeudenkäynnin aikana syytetyt tunnustautuivat radikaali-islamisteiksi. Tuomio nojasi Somalimaan poliisin takavarikoimiin aseisiin, todistajanlausuntoihin sekä syytettyjen tunnustuksiin. (BBC News ) Suurta kansainvälistä huomiota saivat osakseen tapahtuneet koordinoidut itsemurhaiskut Hargeisassa ja Puntmaan Bossassossa. Hargeisassa itsemurhapommittajat iskivät presidentinpalatsia, Etiopian lähetystöä sekä YK:n toimistoa vastaan. Al-Shabaabia pidetään iskujen toteuttajana. 110 Ulkoasiainministeriön edustajat. 111 UCID puolueen edustaja B; Kansainvälisen järjestön edustaja. 112 Guurtin edustaja; UDUB puolueen edustaja. 113 Edustajainhuoneen edustaja; Kansainvälisen järjestön edustaja; Ulkoasiainministeriön edustajat. 114 Kansainvälisen järjestön edustaja.

18 17 (44) kohonneeksi : Uhan arvioitiin muodostuvan itsemurha-ajoneuvopommeista 115, henkilökannettavista itsemurharäjähteistä 116, kaappauksista, kohdennetuista salamurhaiskuista sekä pienasein toteutetuista tuliylläköistä. 117 YK:n turvallisuuskatsauksen mukaan Somalimaan viranomaiset olivat hiljattain pidättäneet kolmessa eri paikassa viisi epäiltyä, joilla oli ollut yhteyksiä radikaaliislamistiseen Al-Shabaab -ryhmään. Buraossa pidätetyiltä kahdelta henkilöltä löytyi IED 118 ja rynnäkkökivääri (AK-47). Hargeisassa puolestaan pidätettiin henkilö, joka tunnistettiin tohtori Mohammediksi alias kemikaaliksi. Hänen hallustaan löydettiin epäilyttäviä kemikaaleja. Hargeisassa poliisi pidätti myös kaksi muuta henkilöä näiden käyttäydyttyä epäilyttävästi. Pidätettyjen hallusta löytyi mahdollisia räjähdeaineita. Tammikuussa 2010 viranomaiset löysivät ilmatorjunta-ammuksia ja kranaatinheitinammuksia moskeijan läheisyydestä Hargeisassa. Räjähteet moskeijan läheisyyteen jättäneen mieshenkilön henkilöllisyys on jäänyt epäselväksi. DSS 119 arvioi lisäksi, että YK:n kiinteistöjä tarkkaillaan epäilyttävien henkilöiden toimesta. 120 YK:n turvallisuusasiantuntija arvioi terroristien pystyvän iskemään ilman pitkäaikaista valmistelua Somalimaassa, sillä Al-Shabaabilla on ollut jo tarpeeksi aikaa valmistella seuraavaa iskuaan. Turvallisuusasiantuntija arvioi lisäksi, että päätös iskuista Hargeisassa ja Somalimaassa tehdään jossain muualla kuin Somalimaassa, ja että iskuilta on vältytty toistaiseksi poliittisista syistä. Al-Shabaabilla on YK:n turvallisuusasiantuntijan mukaan kyky, taito, läsnäolo, räjähteitä sekä itsemurhapommittajia valmiina seuraavia iskuja varten. Syyksi iskujen lykkäytymiselle turvallisuusasiantuntija arvioi Somalimaan poliittisen tilanteen: iskut on mahdollisesti lykätty vaalien alusaikaan. Lisäksi turvallisuusasiantuntijan mukaan Al-Shabaab on keskittynyt tällä hetkellä destabilisoimaan Puntmaata. 121 Käsitykset Al-Shabaabin läsnäolon laajuudesta Somalimaassa vaihtelivat. Poliittisesti Al-Shabaabin ei koettu olevan tekijä Somalimaassa. Sen ei myöskään katsottu nauttivan kannatusta väestön keskuudessa. 122 Kilpailevan arvion mukaan radikaaliislamistien katsotaan olevan laajemmin vahvoilla somalien asuttamalla alueella (Somalia, Puntmaa, Somalimaa, Djibouti, Etiopia, Kenia) ja muslimiradikaaleja löytyvän myös Somalimaasta. 123 Somalimaan uskontoministerin edustajien mukaan radikalismin nousu on ongelma myös Somalimaassa. 124 Al-Shabaabin arvioitiin olevan läsnä Somalimaassa. 125 Myös YK arvioi terroristiryhmien olevan läsnä Somalimaassa. Erityisen voimakasta se on Boramassa, Buraossa ja Hargeisassa. 126 YK:n turvallisuusasiantuntija arvioi Somalimaan toimivan tällä haavaa pääosin Al-Shabaabin tukialueena. Somalimaan turvallisuustilanteen hän arvioi heikentyvän ja terroristi-iskun riskin pysyvän korkeana: tuleva isku tulee to- 115 VBIED= Vehicle borne Improvised Explosive Device. 116 PBIED= Person borne Improvised Explosive Device. 117 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland. 118 Improvised Explosive Device. 119 UN Department of Safety and Security. 120 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland. 121 YK:n turvallisuusasiantuntija. 122 UCID puolueen edustaja B. 123 Kulmiye-puolueen edustajat. 124 Uskontoministeriön edustajat. 125 UCID puolueen edustaja B. 126 UN Security Briefing (February 2010) Hargeisa/Somaliland.

19 18 (44) dennäköisesti olemaan itsemurhapommittajan (PBIED) toteuttama, koska vuoden 2008 iskujen jälkeen turvatoimia ajoneuvokuljetteisia pommeja vastaan on kiristetty. Ainoina varsinaisina esteinä Al-Shabaabin toiminnan leviämiselle Somalimaahan turvallisuusasiantuntija piti maantiedettä (etäisyyttä Somalimaan ja Al-Shabaabin tukialueille Etelä-Somaliassa) sekä klaanirajoja. 127 Haastatteluiden yhteydessä Al-Shabaabin arvioitiin pyrkivän aktiivisesti laajentamaan toimintaansa Somalimaahan ja maan sisällä erityisesti Hargeisaan. 128 Radikaali-islamistien toimintamahdollisuuksia Hargeisassa pidettiin kuitenkin hyvin rajallisena, koska valtion läsnäolo on vahva pääkaupungissa. Tämän vuoksi Al-Shabaab ei voi toimia kovin avoimesti. 129 Tästä huolimatta Al-Shabaabilla arvioitiin olevan pääkaupungissa nukkuvia soluja. 130 Somalimaan poliisivoimien korkea-arvoisen upseerin mukaan radikaalit ainekset ovat jo Somalimaassa, mutta varsinaisia toimintarakenteita Al-Shabaabilla ei alueella ole. Las Anoodissa paikalliset saattavat avustaa Al-Shabaabia tietoja välittämällä, joten tässä mielessä AIAI:n ja Al-Shabaabin voidaan sanoa olevan kyseisellä alueella läsnä. 131 Hargeisassa toimivan kansainvälisen järjestön edustajan arvion mukaan Al-Shabaab on pyrkinyt laajentamaan toimintaansa Somalimaahan juuri Las Anoodin konfliktin kautta 132. Las Anoodissa koraanikoulujen opettajien kerrottiin sympatisoivan Al-Shabaabia ja AIAI:ta.133 Lisäksi Al-Shabaabilla väitettiin olevan Las Anoodissa ryhmä, joka on saanut koulutuksensa etelässä ja joka osallistuu Las Anoodin konfliktiin etelään tukeutuen. 134 Uusia terrori-iskuja pidettiin mahdollisena myös Braviassa 135, jonne Al-Shabaab on kurottautunut etelästä käsin. Las Anoodin pommi-iskujen arvioitiin liittyvän mahdollisesti Al-Shabaabin toiminnan aktivoitumiseen alueen itäosissa. 136 Al-Shabaabin todettiin olevan läsnä rannikolla sijaitsevan Las Qorayn alueella, jonne se on infiltroitunut Puntmaan puolelta. 137 Al-Shabaabin arvioitiin pyrkivän Somalimaassa iskuihin erityisesti ulkomaisia intressejä vastaan: Onnistuneen iskun arvioitiin johtavan kansainvälisen yhteisön vetäytymiseen Somalimaasta. 138 YK:n turvallisuusasiantuntija arvioi Al-Shabaabin intresseissä olevan houkutella kansainvälisen yhteisön edustajia Somalimaahan jolloin Al-Shabaab saisi vihollisensa iskuetäisyydelle. 139 Al-Shabaabin onnistuneella penetraatiolla Somalimaahan arvioitiin olevan laajempia negatiivisia seurauksia alueelliseen vakauteen. Somalimaan todettiin toimivan puskurina Al-Shabaabia vastaan Etiopian, Djiboutin sekä laajemmin Adeninlahden osal- 127 YK:n turvallisuusasiantuntija. 128 UDUB puolueen edustaja; Kulmiye-puolueen edustajat. 129 Academy for Peace and Development. 130 Edustajainhuoneen edustaja. 131 Somalimaalainen korkea-arvoinen poliisiupseeri. 132 Kansainvälisen järjestön edustaja. 133 UDUB puolueen edustaja. 134 Sisäministeriön edustaja. 135 Kirjattu kuten kuultu. 136 Edustajainhuoneen edustaja. 137 Sisäministeriön edustaja. 138 UCID puolueen edustaja B. 139 YK:n turvallisuusasiantuntija.

20 19 (44) ta. 140 Mikäli Al-Shabaabin sissien onnistuisi levittäytyä Somalimaan vuoristoon Golis-kukkuloille (Berberan eteläpuolella), arvioitiin näiden muodostuvan Somalimaan Tora Boraksi. Jos radikaali-islamistien onnistuisi asettua vuoristoon, heidän tuhoamisensa arvioitiin vievän vuosia. 141 Syynä Al-Shabaabin haluun levittäytyä Somalimaahan pidettiin myös Somalimaan vakautta ja demokratiaa: Tässä yhteydessä mm. todettiin radikaali-islamistien näkevän Somalimaan uhkana maan perustuslaillisen demokratian vuoksi. Jo Islamilaisten Tuomioistuimien Unionin (ICU 142 ) johtohahmojen Hassan Dahir Aweysin ja TFG:n nykyisen presidentin Sheikh Sharif Sheikh Ahmedin todettiin pitäneen Somalimaata uhkana sen perustuslaillisuuden vuoksi. Heille Somalimaan demokratiaprosessin syökseminen pois radaltaan on selkeä tavoite. 143 Radikaali-islamistien demokratia-vastaisuudesta esimerkkinä mainittiin myös vuoden 2005 vaalien alla toteutetut terroristien iskuyritykset Somalimaassa. 144 Somalimaan viranomaiset ja poliittiset puolueet nostivat toistuvasti esille Al- Shabaabin Somalimaalle muodostaman uhan ja yhdistivät sen kysymykseen Somalimaan kansainvälispoliittisesta asemasta. Somalimaan ulkoministeriön edustajien mukaan Somalimaa tekee yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kanssa terrorismin torjunnassa, mutta apua tarvitaan lisää. Edustajat kertoivat hiljattain tavanneensa mm. NATO:n ATALANTA-operaation komentajana toimivan italialaisen amiraalin Djiboutissa. Nykyisellään Somalimaa saa vain minimaalisen verran tukea Yhdysvalloilta, Iso-Britannialta ja muulta kansainväliseltä yhteisöltä. 145 Huolimatta SNIIA:n 146 kattavasta lähdeverkostosta se tarvitsee kansainvälistä tukea. Somalimaalaisissa viranomaisissa erityistä närää aiheuttaa se, että Somaliassa toimiva presidentti Sheikh Sharif Ahmedin hallinto on tunnustettu kansainvälisesti legitiimiksi ja saa kansainvälistä tukea. Näin siitä huolimatta että maa on kaaoksessa ja TFG kontrolloi vain pientä osaa Somalian pääkaupungista. Sen sijaan Somalimaa on rauhallinen mutta ei saa tunnustusta saati riittävää tukea. Myös Puntmaa saa enemmän tukea kansainväliseltä yhteisöltä piratismin vastaisten operaatioiden muodossa. 147 Monet delegaation haastattelemat somalimaalaiset tahot korostivat kansainvälisen yhteisön tuen tarvetta. Samalla he toivat esiin sen, että turvallisuusyhteistyön lisäksi Somalimaa tarvitsee myös muuta tukea kyetäkseen poistamaan radikalismin taustalla olevia ongelmia. Kansainvälisen yhteistyön merkitystä korostettiin mm. kalastuksen, karjan kasvattamisen ja maatalouden edistämiseksi ja kehittämiseksi UDUB puolueen edustaja; Kulmiye-puolueen edustajat; Edustajainhuoneen edustaja; Ulkoasiainministeriön edustajat. 141 Ulkoasiainministeriön edustajat. 142 The Islamic Courts Union. 143 Ulkoasiainministeriön edustajat. 144 UDUB puolueen edustaja. 145 Ulkoasiainministeriön edustajat. Somalimaassa toimivan kansainvälisen järjestön edustajan arvion mukaan Yhdysvalloilla ei ole paljon läsnäoloa Somalimaassa. Puntmaassa Yhdysvallat tukee ja tekee yhteistyötä PIA:a [Puntland Intelligence Agency] kanssa. Edustaja arvioi Yhdysvaltojen toimivan Somalimaassa Etiopian kautta. Hänen arvionsa mukaan Etiopialla on paljon sananvaltaa Somalimaan turvallisuusviranomaisten parissa. Somalimaan viranomaisilla edustaja arvioi olevan hyvät suhteet myös britteihin jotka tulevat aika usein tänne alas [Nairobista]. [Tiedonhankintamatkan aikana Britannian sotilasasiamies vieraili Hargeisassa.] Kansainvälisen järjestön edustaja. 146 Somaliland National Intelligence and Immigration Agency. 147 Academy for Peace and Development. 148 UCID puolueen edustaja B.