Lehdessä luki, että...

Transkriptio

1 Lehdessä luki, että... Ideoita ja kokemuksia sanomalehdestä ammatillisen koulutuksen opettajille

2 Sanomalehteä seuraava opettaja innostaa oppilaita lukemaan Muistan miten pienenä poikana kävin aina aamuisin hakemassa ruokapöydältä sanomalehden, koska halusin lukea lehdestä sarjakuvat. Olin toisin melko vaativa, eikä edes kaikki sarjakuvat minulle kelvanneet. Siitä huolimatta olen oppinut lukemaan sanomalehteä säännöllisesti. Samalla kaikki aihealueet ovat muuttuneet kiinnostaviksi ja luen lehdet tarkkaan. Sanomalehden lukeminen oli minulle myös aina rauhoittumisen paikka, koska ilman keskittymistä lukemisesta ei tullut mitään eivätkä vanhempani pitäneet puhumisesta lukiessaan lehteä. Samalla lailla totutan oppilaitani sanomalehtiin ja lukemiseen. Huonommin lukevaa tai keskittymiskyvytöntä oppilasta ohjeistan aina aloittamaan sarjakuvilla sekä tv-ohjelmilla ja vinkkaan samalla hauskoja ja mahdollisesti heitä kiinnostavia juttuja eri puolilta lehteä. Pääsääntöisesti joku juttu heitä kiinnostaa ja he syventyvät sitä lukemaan. Se taas synnyttää usein keskustelua, jolloin saamme herkullisen keskustelun jostain ajankohtaisesta asiasta. Rohkaisen heitä sanomaan oman mielipiteensä, mutta samalla vaadin heitä perustelemaan sen, jotta kaikki muutkin voisivat ymmärtää kyseisen mielipiteen. Väitän saaneeni aikaan todellisia tuloksia tällä tavalla omien oppilaitteni keskuudessa. Lukeminen aiheuttaa aina ajattelua ja uskon, että se myös vahvistaa sitä pikku hiljaa. Luokassani luetaan sanomalehteä lähes päivittäin Jake Lahti-Olsen TYÖRYHMÄ: Carina Heinonen, Turun ammatti-instituutti Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto, psykologian laitos Katja Kokkarinen, Keravan ammattiopisto Pirjo-Riitta Puro, Sanomalehtien Liitto Marjo Repo, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Miia Suomu, Turun ammatti-instituutti Annukka Suvikas, Sanomalehtien Liitto Tuija Takala, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos TAITTO: Satu Salmivalli KUVAT: Maria Munsterhjelm PAINO: Forssan Kirjapaino Oy, 2007 ISBN

3 sisällys Opettajalle I LÄHTÖLAUKAUS AMMATTIOPINTOIHIN 1. Ajan tasalla pysyminen 2. Sanomalehtiopetusta maahanmuuttajille 3. Sanomalehdet opetuksen havainnollistajana ja oppimateriaalina 4. Mitä sanomalehdet kertovat ilmailusta? II AMMATTITAITOA KASVATTAMASSA 5. Keskustelut verkkolehtien foorumeilla 6. Mitä pitää tietää työturvallisuudesta? 7. Tarinoista tiedoksi 8. Ammattietiikka 9. Vastauksia etsimässä 10. Tietoa hakemassa ja arvioimassa 11. Viestintä työelämässä III TIEDON JÄLJILLÄ 12. Tietoa hankkimassa ja välittämässä 13. Verkkolehden rakenne ja tekniikka tutkimuksen kohteena 14. Tietoa hankkimassa ja arvioimassa 15. Sanomalehdet ja kevään autokuume 16. Perhe mediassa; tietoa etsimässä IV VAIKUTTAJANA 17. Mitä asioista kerrotaan? 18. Mainosten viestit: totta vai tarua? 19. Keskustelua asiakaspalvelusta ja työssä kohdattavista ongelmatilanteista 20. Osallistuminen sanomalehtien kilpailuihin: V OPINNÄYTE TEKEILLÄ 21. Mikä aiheeksi opinnäytetyölle? 22. Sanomalehti lähdemateriaalina raporteissa 23. Julkisuustyö VI VALMISTUMINEN LÄHELLÄ 24. Työelämän pelisäännöt keskustelun aiheina 25. Mitä töitä tarjolla? Uusi ammatti? Alkaisinko yrittäjäksi? 26. Blanco-lehti VII YHTEISTYÖ PAIKALLISLEHDEN KANSSA 27. Tietoa välittämässä 28. Yhteistyö toimittajan kanssa 29. Opiskelijoiden tutkimustyön tulokset esillä lehden sivuilla Sanomalehtien Liiton opetusmateriaalia Sanomalehtien Liitto 3

4 opettajalle Sanomalehdestä löytyy aineksia monen ammattialan opetuskäyttöön, kuten tähän aineistoon kootut esimerkit kertovat. Tarkoituksena on tarjota hyviksi havaittuja ideoita ja vihjeitä sanomalehden opetuskäytöstä ammatillisen koulutuksen opettajille ja kouluttajille. Aineistoa on laadittu työryhmässä, jonka jäsenet ovat keränneet ideoita eri alojen opettajilta. Myös omia kokemuksia sanomalehden käytöstä on mukana. Asiantuntijayhteistyössä ja ideoinnissa on ollut mukana Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opettaja Kosti Nivalaisen opiskelijaryhmät ovat pohtineet mediaseurannan opinnoissaan sanomalehtien ja aikakauslehtien opetuskäyttöä ja kirjoittaneet omista kokemuksistaan. Ideat on esitelty tapausesimerkkeinä (case) ja ne on ryhmitelty opiskelun etenemisen mukaisesti. Opettaja voi hyödyntää esimerkkejä sellaisenaan tai soveltaa ja muokata opetukseensa sopivalla tavalla. Kiitos kaikille opettajille, jotka ovat jakaneet arvokkaita kokemuksiaan käytettäväksi. Kiitos myös Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoille, johtaja Maarit Jääskeläiselle ja erityisesti opettaja Kosti Nivalaiselle, jonka aktiivinen paneutuminen sanomalehtiopetukseen on ollut merkittävä tekijä tämän aineiston rakentumisessa. Aineisto kuuluu Sanomalehtien Liiton Sanomalehti opetuksessa -toiminnan julkaisusarjaan. Julkaisut ovat opettajille maksuttomia ja niitä saa vapaasti kopioida. Tämän julkaisun voi myös tulostaa verkosta: 4 Sanomalehtien Liitto

5 MITEN LEHTIÄ SAA OPETUSKÄYTTÖÖN? Sanomalehtiä voi tilata maksutta opetuskäyttöön suoraan paikallisesta lehtitalosta. Erityisen hyvin lehdet ovat varautuneet toimittamaan lehtiä kouluille teemaviikoilla, kuten sanomalehtiviikolla, jota on vietetty aina helmikuussa. Jokaisessa sanomalehdessä on nimetty Sanomalehti opetuksessa -yhdyshenkilö. Lisäksi noin kymmenellä sanomalehdellä on kouluyhteistyötä varten palkattu koululinkki, jonka kautta lehtiä ja opetusmateriaalia voi tilata. Sähköiset palvelut ovat tärkeä ja kehittyvä alue sanomalehtimaailmaa. Nykyisin lehdet julkaistaan yhä useammin myös verkossa ja tilattavina näköislehtinä. Verkon kautta löytyvät myös lehtien sähköiset juttu- ja kuva-arkistot sekä muut palvelut. Sanomalehtiviikolla monet sanomalehdet avaavat juttuarkistonsa oppilaitosten vapaaseen käyttöön. Tällöin arkistojen käyttäjätunnuksia ja salasanoja voi hakea Sanomalehtien liiton sivuilta. Yhteydet kaikkiin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin, verkkolehtiin sekä kansainvälisten verkkolehtihakemistojen sivuille löytyvät osoitteesta: selittämiseen ja tarjoaa taustatietoa ilmiöille ja rakennusaineita ymmärrykselle, jonka varassa opiskelijat muodostavat mielipiteitään ja tekevät valintoja. Nopeasti päivittyvä 24/7- media tuo uutiset nopeasti ja vuorovaikutteisesti lukijan käyttöön. Hidasta tietoa rakentava painettu sanomalehti tutkii, taustoittaa, analysoi, kyseenalaistaa ja tarjoaa näin rakennusaineita ajattelemisen kehittymiseen. Sanomalehti tarjoaa luettavaa hyvin erilaisille lukijoille, erilaisista aihepiireistä ja monipuolisia ilmaisukeinoja hyödyntäen. Lehtien lukemisella on myös sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Se antaa mahdollisuuden keskusteluille ajankohtaisista aiheista ja myös tilan omien mielipiteiden ja vaikutusmahdollisuuksien kokeilulle. Annukka Suvikas, julkaisun toimittaja MIKSI SANOMALEHTI? Opettajan arjessa haasteena on toisaalta rikastuttaa ja elävöittää opetusta; saada aiheet kiinnostaviksi ja eläviksi, toisaalta saada oppilaat aktiivisiksi. Oppimisen tehtävä on myös kehittää aktiivista suhdetta ja suhtautumista tietoon. Oppikirjan rinnalla sanomalehti sopii hyvin näihin tehtäviin. Sanomalehden etu on tiedon luotettavuus, ajankohtaisuus, konkreettisuus ja havainnollisuus. Se osallistuu maailman Sanomalehtien Liitto 5

6 MILLAISET EVÄÄT OPETTAJAN- KOULUTUKSESTA OPETTAJILLE? Sen lisäksi, että eväiden tulee olla riittävät, niiden tulee sisällöllisesti vastata opettajien työn tarpeita. Opettajan työssään tarvitsema tieto ymmärretään usein ensisijaisesti tietämyksenä opetussuunnitelman keskeisistä asioista, tietämyksenä tavoitteiden asettamisesta ja opetustilanteiden suunnittelusta. Usein mukaan luetaan lisäksi yleistä teoreettista tietoa niin pedagogiasta kuin opettajan omasta ammattialasta. Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) pidämme kuitenkin tärkeänä, että opettajaopiskelijat tottuvat jo koulutuksen aikana pitämään itsensä ajan tasalla myös oman oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Asioista, jotka joko välillisesti tai välittömästi vaikuttavat koulunpitoon tai opiskelijoiden tulevaan elämään. Tampereen ammatillisessa opettajankoulutuksessa on sanomalehteä hyödynnetty jo vuosien ajan opetuksessa osana mediaseurantaa. Lukukaudesta on valittu ajanjaksoja, jolloin pienryhmät ovat vuorotellen seuranneet opetusalan uutisia eri viestintävälineissä kuten esim. sanomalehdissä. Opettajaopiskelijat ovat kokeneet mediajakson hyvin myönteisenä ja kiinnostavana. Arjessa tapahtuu paljon asioita, joita ei oppikirjoista löytyisi. Median seuranta opettaa opiskelijoita kriittiseen ja valikoivaan tiedonhankintaan. Yllättävää on, miten paljon tällä tavoin yhteistyössä on saatu kootuksi tietoa kaikille jaettavaksi. Etenkin elävään elämään liittyvät tarinat ovat ajan hetkeen liittyvää tietovarantoa, jota on vaikea muualta saada. Maarit Jääskeläinen, johtaja, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu TOIMITTAJAN NÄKÖKULMA Monilla sanomalehdillä on omat nuorten sivut, joissa käsitellään erityisesti nuoria kiinnostavia aiheita. Toiset sanomalehdet taas keskittyvät tuottamaan kauttaaltaan nuorekkaita juttuja ilman erillisiä nuorten sivuja. Nuorten luku- ja mediankäyttötottumuksia tutkitaan. Sanomalehdet pyrkivät tuottamaan juttuja nuorten maailmasta ja reaalielämästä. Sama maailma on myös lehtien maailma ja tulevaisuus. Monet lehdet antavatkin rakentavasti ja valvotusti myös nuorten tuottaa sisältöä sanomalehteen. Näin saadaan varmasti oman ikäluokan kiinnostus sanomalehteä kohtaan heräämään; Hei! Sanomalehdessähän kirjoitetaan ihan oikeita asioita nuorenkin elämästä. Kaverin tai tutun nuoren tekemä juttu on houkutteleva. Vuorovaikutteisuus lisääntyy myös koko ajan lehtien palstoilla sekä verkkolehdissä. Erityisesti blogien eli nettipäiväkirjojen tuottaminen ja lukeminen sekä kommentoiminen yleistyy. Myös viestintä- ja medialukutaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että nuoret pääsevät itse tuottamaan lehden sisältöä ja tietysti lukemaan sitä. Monilla sanomalehdillä on koululinkki toimituksen ja koulujen välillä. Koululinkin voi pyytää omalle koululle pitämään sanomalehtiaiheisia tunteja tai kertomaan toimittajan työstä. Useissa sanomalehdissä myös muut toimittajat tekevät kouluvierailuja. Koululais- ja opiskelijaryhmät voivat vierailla myös toimituksissa ja painotaloissa. Tiina Eskelinen, koululinkki, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat 6 Sanomalehtien Liitto

7 SANOMALEHTI TUKEE OPPIMISTA Suomessa ilmestyy noin 200 sanomalehteä. Suuri osa on pieniä, yhden tai kahden kunnan alueella ilmestyviä paikallisia sanomalehtiä. Vahva maakunnallinen ja paikallinen lehdistö on Suomen lehdistön erityispiirre. Malli sanomalehden seuraamiselle omaksutaan kotoa. Nuoret, jotka oppivat sanomalehden lukijoiksi koululaisina ja opiskelijoina, jatkavat sanomalehden seuraamista aikuisina. Paikallinen sanomalehti on nuorille tärkeä; se auttaa kiinnittymään kotiseutuun ja tukee nuoren yhteisöllisyyden tarvetta. Asioiden tuttuus luo turvallisuutta ja kiinnostavuutta. Oppilaitoksen rooli on erityisen tärkeä niille nuorille, joiden kodeissa sanomalehti ei kuulu arkeen. PISA-jatkotutkimuksen tulos antaa hyvää tukea sanomalehden opetuskäytölle myös ammatillisessa koulutuksessa. Jyväskylän Koulutuksen Tutkimuslaitoksen toteuttaman jatkotutkimuksen mukaan aktiivinen sanomalehden seuraaminen vahvistaa opiskelutaitojen lisäksi myös nuoren siipiä. Sanomalehtiä säännöllisesti lukevat nuoret pärjäsivät oppimistulosten vertailussa parhaiten.tämä koski äidinkielen taitojen lisäksi myös matematiikan, luonnontieteen ja ongelmanratkaisun taitoja. Sanomalehteä aktiivisesti seuraavilla nuorilla oli myös muita myönteisemmät asenteet koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tukeeko sanomalehtien lukeminen oppimista? tutkimusraportti (56 sivua) on luettavissa Sanomalehtien Liiton kotisivuilta osoitteesta: ARKISTOT LÄHTEINÄ Internet ja sähköiset hakukoneet ovat luoneet uusia mahdollisuuksia tiedon löytymiselle. Myös sanomalehdet ovat 1990-luvun alusta lähtien tallentaneet juttuja sähköiseen muotoon. Tiedon löytämisen ohella opiskelijat tarvitsevat kriittistä lukutaitoa. Sanomalehtien sähköiset arkistoportaalit ovat paitsi tietolähteitä myös hyviä välineitä opetella tiedon löytämistä ja erilaisten tekstilajien tuntemusta. Dokumentit perehdyttävät lukijansa oman ammattialan tiedon lisäksi myös muuhun yleissivistävään tietoon. Sanomalehdet ovat kehittäneet arkistopalvelujaan monilla tavoilla. Osalla lehtitaloista on yhteinen juttuarkisto, jolloin palvelussa voi olla miljoonia juttuja. Osalla lehdistä juttuja on saatavilla rajoitetummin tai lyhyemmältä ajalta. Niiden arvo on juttujen paikallisuus. Arkistot ovat maksullisia. Useimmiten hakujen tekeminen ei edellytä kirjautumista, mutta juttujen lukeminen edellyttää. Poikkeuksen tekee Turun Sanomien On-line -arkisto, joka on vapaassa käytössä. Joidenkin kuntien koulutoimet ovat tehneet myös sopimuksia lehtitalojen kanssa arkistojen käytöstä, jolloin arkisto on opettajien ja oppilaiden vapaassa käytössä. Opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää arkistoja tiedonhaussa ja esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjen oppimistehtävissä. Arkistoihin löytyy yhteys verkkolehdistä ja Sanomalehtien Liiton verkkosivuilta, osoitteita on myös tämän julkaisun lopussa. Arkistojen käyttömahdollisuuksia kannattaa kysellä paikallisilta lehtitaloilta. Sanomalehtien Liitto 7

8 8 Sanomalehtien Liitto

9 I lähtölaukaus ammattiopintoihin Teema 1. Ajan tasalla pysyminen Sanomalehti- ja uutiskatsaukset Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja ja maahanmuuttajien valmentava koulutus SUOSITUS Tehtävä sopii ammatilliseen koulutukseen monella eri alalla. Erityisen hyvin se soveltuu yhteiskunta- ja työelämätietouden kursseihin ja maahanmuuttajien koulutukseen silloin, kun käsitellään suomalaiseen yhteiskuntaa liittyviä asioita. TAVOITE Tavoitteena on, että opiskelijat kiinnostuvat seuraamaan alansa ajankohtaisia asioita ja oppivat käyttämään hyväkseen lehdistä saatavia tietoja. OPETTAJA KERTOO Opiskelijat tekevät tunneillani säännöllisesti lehtikatsauksia ja/tai kertovat uutisia. Laitamme kalenteriin, kenen vuoro on aloittaa kyseisen päivän lehtikatsauksella. ARVIOINTI Tehtävä otetaan huomioon kurssin kokonaisarvioinnissa. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Käytän ja olen käyttänyt sanomalehtiä opetuksessa yli 15 vuotta. Oppiaineisiini liittyviä asioita käsitellään jatkuvasti lehdistössä; eipä taida mennä päivääkään etten jotakin lehtileikettä päivän lehdistä leikkaa. Joskus vain itselleni, mutta usein opiskelijoilleni tai käytän artikkeleita hyväkseni opetusaineistoja ja monisteita tehdessäni sekä ohjaan myös opiskelijoita käyttämään lehdistä saatavia tietoja hyväksi. Opetan tällä hetkellä maahanmuuttajien valmentavassa opetuksessa, jossa käytän paljon lehtiä. Opettaessani lähihoitajia tai aiemmin sosionomeja, sairaanhoitajia tai tekniikan ja palvelualojen opiskelijoita olen aina soveltanut samoja ideoita. Se on mielestäni järkevää, mielenkiintoista, luovaa ja opettajallekin aina lisäpotkua tuova tapa. Riitta Suominen, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Sanomalehtiä voi tilata maksutta opetuskäyttöön suoraan paikallisesta lehtitalosta. Lehtiä voi tilata esimerkiksi yhden opintojakson ajaksi ryhmän käyttöön. Oppilaitokset tilaavat yleensä paikallisen sanomalehden ja lehtiä on luettavissa oppilaitoksen yhteisissä tiloissa ja kirjastossa. Erityisen hyvin lehtitalot ovat varautuneet toimittamaan lehtiä kouluille teemaviikoilla, kuten sanomalehtiviikolla, jota yleensä vietetään helmikuussa. Tällöin myös lehtien sähköiset arkistot ovat käytettävissä maksutta. Useilla lehdillä on oppilaitosyhteistyöhenkilö, koululinkki, jonka kautta materiaalia voi tilata ja tehdä yhteistyötä. Kaikkiin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin löytyy yhteys osoitteesta: Sanomalehtien Liitto 9

10 I lähtölaukaus ammattiopintoihin Teema 2. Sanomalehtiopetusta maahanmuuttajille Kansalaistaidot, suomen kieli Maahanmuuttajakoulutus, suomen kieli TAVOITE Suomen kielen taito, kotoutuminen SUOSITUS: OPETTAJA KERTOO Sanomalehti tiedottaa maailman ja Suomen asioiden lisäksi paikallisista asioista ja tapahtumista. Nämä paikalliset ja alueelliset uutiset ovat tärkeitä myös kotoutumista ajatellen. Mielestäni maahanmuuttajaopetuksessa sanoma- ja aikakauslehdet voi tuoda elimelliseksi osaksi opetusta, jotta saavutetaan jonkinasteinen tuttuus. On tärkeää, että ihmiset tottuvat käsittelemään lehtiä ja etsimään niistä uutisia ja paikallisia tapahtumia. TEHTÄVÄ Valitaan tarkastelun kohteeksi ajankohtaisia lehtijuttuja ja päivän sanomalehti. Lehdestä etsitään ajankohtaista tietoa maailman ja oman paikkakunnan tapahtumista. Lehteä opetellaan käsittelemään ja etsimään uutisia sekä ilmoituksia ja tietoa paikallisista tapahtumista. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Suomen kielen opetuksessa lehdet tarjoavat ehtymättömän kielen opetuksen varannon, jota kannattaa käyttää hyväksi. Yhteiskuntaan tutustuminen helpottuu ajantasaisen ja vaihtelevan median antia tarkastellessa. Työtoverini muistaa aina kertoa, mikä sai hänen kotoutumisprosessinsa käynnistymään. Hän oli jo pitkään asunut Suomessa, mutta ei vain tutustunut kehenkään suomalaiseen oikeasti. Vasta kun neuvolasta tuttu nainen otti rohkeasti yhteyttä, kutsui kotiinsa kahville, kieltäytyi käyttämästä englantia (tai oikeasti huijasi, ettei osaa), ja he alkoivat yhdessä tutkia lehden juoruja, alkoi suomalainen tavallinen yhteiskunta avautua työkaverilleni. Johanna Matikainen Harva muualta Suomeen tullut lukija löytää lehdistä uutisia, reportaaseja, artikkeleita tai neuvokkeja muista maista tai kulttuureista. Suomalainen media kertoo voittopuolisesti suomalaisista asioista ja ulkomaan uutisten osuus on pieni. Tampereella käynnistyi vuonna 1998 Punaisen Ristin Virkos-projekti, jonka tavoite oli kehittää ja edistää kolmannen sektorin ja viranomaisten sekä maahanmuuttajien yhteistä toimintaa. Hanke koostui osaprojekteista, joista yksi oli tiedotus. Tähän projektiin saatiin mukaan Maila-Katriina Tuominen, Aamulehden kulttuuritoimituksen päällikkö, joka antoi aikaansa ja ideoitaan. Prosessin lopputulemana saatiin aikaan Aamulehden Maahanmuuttajasivut, jotka ovat edelleen olemassa. Maahanmuuttajataustaiset kirjoittajat kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa omista näkökulmistaan, kertovat eri kulttuureista ja ovat saaneet oman vaikutuskanavan alueen valtalehteen. 10 Sanomalehtien Liitto

11 I lähtölaukaus ammattiopintoihin Teema 3. Sanomalehdet opetuksen havainnollistajana ja oppimateriaalina Sanomalehti tutkimuskohteena ja tiedon lähteenä Ammatillinen erityisopetus SUOSITUS Sopii kaikille ryhmille, jotka tarvitsevat tiedon havainnollistamista ja konkretisointia, esimerkiksi erityisopiskeluun. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Olen käyttänyt sanomalehteä jonkin verran opettaessani erityisopiskelijoita (valmentava ja kuntotuttava opetus) ammatillisessa koulutuksessa. Olemme tutkineet, mistä osista sanomalehti rakentuu ja etsineet mielenkiintoisia juttuja. Opiskelijat ovat tämän jälkeen esitelleet heitä kiinnostavan jutun. Opiskelijat ovat myös otsikon tai kuvan perusteella kertoneet, mistä juttu voi mahdollisesti kertoa. Olemme käyneet tutustumassa lehden toimitukseen ja tehneet luokkalehteä. Olen antanut erilaisia aiheita ja opiskelijat ovat etsineet ko. aiheeseen liittyviä juttuja lehdistä ja esitelleet niitä. Toimittajat voivat tulla kouluun kertomaan työstään ja esittelemään sanomalehtiä. Monesti sanomalehdet lähettävät aineistoa kouluille sanomalehtiviikolle, mikä on minusta hyvä käytäntö. Liisa Turtiainen Lehdet ovat hyvä apu. Ammattiopetuksessa on vähän oppikirjoja, lisäksi ne on kirjoitettu aikuisen ammattilaisen näkökulmasta, mahdollisimman teoreettisesti. Miten selität vaikeat ammattikäsitteet juuri peruskoulusta päässeelle, jolla ei ole mitään työkokemusta? Lehtiartikkeleista saa hyviä, kaivattuja ja käytännöllisiä näkökulmia. Käytän paljon sanomalehtiartikkeleita, yritysten esitteitä ym. oppimateriaalina. Niiden avulla pystyy teorian tuomaan käytäntöön, havainnollistamaan, miksi opittava asia on tärkeä. Lehti on hyvä havainnollistamisen väline, juttujen pohjalta syntyy helpommin mielipiteitä ja keskustelua. Kerään oman alani lehtiartikkeleita. Leila Mutanen Joskus kerron tai luen pätkiä alan artikkeleista tunnilla. Luen myös sanomalehdistä vitsejä, sarjakuvia tms. kevennyksiä, jotta kiinnostus heräisi. Timo Haavisto Sanomalehtien Liitto 11

12 I lähtölaukaus ammattiopintoihin Lehtitalovierailu on hyvä tapa tutustua sanomalehteen ja sen tekemiseen. Vierailuilla voi syventyä tiettyihin teemoihin, esimerkiksi uutisten tuottamiseen, lehden valmistumiseen, toimittajan työhön ja etiikkaan, yhteistyöhön koulun kanssa ja niin edelleen. Lehtitalovierailut järjestyvät ottamalla yhteyttä suoraan paikalliseen lehteen. TOIMITTAJAN VOI KUTSUA OPPITUNNILLE Olen ammatiltani paikallislehden toimittaja. Olen opettanut aiheita, jotka liittyvät paikallislehtien ja toimittajan työn maailmaan. Olen ottanut oppitunneille mukaan lehtiä, joita olemme tutkineet oppilaiden kanssa. Tuntien aiheet ovat olleet muun muassa uutisen rakenne/kirjoittaminen, sanomalehden sisältö/rakenne, toimittajan työ, ilmoitus paikallislehdessä. Oppilaat ovat ohjeiden mukaan etsineet lehdistä hyviä/huonoja lehtikuvia, toimivia ilmoituksia, kiinnostavia otsikoita ja niin edelleen. He ovat myös joutuneet perustelemaan valintojaan. Sanomalehtien Liitosta olen tilannut materiaalia, joista olen ottanut sopivia tehtäviä ja muita ideoita tunneilleni. Olen luonnollisesti myös hyödyntänyt omaa ammattitaitoani ja kertonut esimerkkejä toimittajan työstä, kohdalleni sattuneista hauskuuksista, vaadittavasta koulutuksesta ja niin edelleen. Toimiessani vielä joskus viestinnän opettajana otan sanomalehdet aktiiviseksi osaksi opetusta. Saila Collander Valokuva on yksi aikamme tärkeimmistä viestinnän välineistä. Se on myös olennainen osa sanomalehden sisältöä. Asioiden esittäminen kuvan ja ihmisen kautta on jo pitkään ollut yksi lehdistön päätrendeistä. Valokuvan analysoiminen ja tulkitsemisen taito kuuluu medialukutaitojen ydinalueeseen. Valokuvan tunteminen auttaa ymmärtämään tekstin ja kuvan suhdetta ja viestin sisältöä. Se kasvattaa toisaalta kriittisyyttä ja auttaa myös tuottamaan itse kuvia ja niihin liittyvää tekstiä. LISÄÄ KUVASTA: Totta kai? Sanomalehti, valokuva, koulu tarjoaa välineitä valokuvan tulkintaan oppitunneilla. Julkaisussa on myös runsaasti tehtäväehdotuksia. Kirjoittajat Riitta Raatikainen, Jukka Gröndahl ja Janne Uotila. 32 sivua. Sanomalehtien Liitto Sanomalehtien Liitto

13 I lähtölaukaus ammattiopintoihin Teema 4. Mitä sanomalehdet kertovat ilmailusta? Yleissivistävää tietoa ilmailusta Ilmailu TAVOITE Ammatillinen kasvu OPETTAJA KERTOO Omassa opetuksessani olen käyttänyt hyväksi sanomalehdestä leikattuja leikkeitä, jotka koskevat ilmailualaa. Olen tarkoituksella seurannut sanomalehtiä ja esittänyt ilmailuaiheiset jutut opiskelijoille. Tarkoituksenani on ollut lisätä heidän yleissivistävää tietoaan alasta ja sen tapahtumista. Tämä tukee ammatillista kasvua alalle. ARVIOINTI: OPETTAJA KERTOO Ainoana ongelmana koen alaan liittyvien artikkelien vähyyden. Ala on toisaalta hieman erikoisala, mutta toivoisin lisää alaa koskevia juttuja lehtiin. Esimerkkeinä voisivat olla Suomeen hankittavien lentokoneiden sekä helikoptereiden esittelyt, joissa kerrottaisiin koneiden tekniset tiedot, ominaisuudet ja niin edelleen. Suomeen tulevia ja juuri tulleita kiinnostavia konetyyppejä ovat mm. NH-90 helikopterit, CASA kuljetus-koneet, Embraer 170/190 sarjat sekä Airbus A340 ja A350 sarjan koneet. Timo Laakkonen Sanomalehtien sähköiset juttu- ja kuva-arkistot toimivat hyvänä lisätietolähteenä opettajalle. Joihinkin lehtijuttuarkistoihin pääsee vapaasti. Useimpien lehtien arkistot ovat maksullisia. Joidenkin kuntien koulutoimi on tehnyt sopimuksen lehtitalon kanssa arkiston opetuskäytöstä, jolloin arkisto on opettajien ja opiskelijoiden vapaassa käytössä. Arkistohakuesimerkkejä Turun Sanomien vapaasti käytettävästä juttuarkistosta : Hakusana: ilmailu: 90 juttua Hakusana: Airbus: 300 juttua Hakusana: Embraer: 30 juttua Turun Sanomien online-arkisto sisältää kaikki TS Verkkolehdessä julkaistut jutut. Uutisten verkkojulkaisu aloitettiin vuonna Online-arkistointi aloitettiin toukokuussa Sanomalehtien Liitto 13

14 14 Sanomalehtien Liitto

15 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 5. Keskustelut verkkolehtien foorumeilla Kuumat aiheet ammattialalla Kuljetusala SUOSITUS: OPETTAJA KERTOO Kuljetusalan ammateissa pystyy hyödyntämään monipuolisesti sanoma- ja aikakauslehtiä. Sanomalehdistä on hyvä napsia ajankohtaisia/kuumia aiheita värittämään opetusta. Sopii hyvin tehtäväksi työssäoppimisen jakson yhteyteen. TAVOITE Oma ala tutuksi. TEHTÄVÄN KUVAUS Seurataan sanomalehden ja verkkolehtien kirjoittelua oman alan aiheista ennen työssäoppimisen jaksoa ja sen aikana. Osallistutaan aktiivisesti keskusteluun. ARVIOINTI: OPETTAJA KERTOO Vaikka artikkeleissa on usein monia asiavirheitä, niin niitä on hyvä oikoa opetuksen kautta. Monesti asiat tulevat perusteellisemmin käytyä lävitse ja jäävät oppilaiden mieleen paremmin. Toisaalta artikkeleissa heijastuvat yleisesti vallitsevat mielipiteet ja yhteiskunnan arvot, jotka oppilaiden on hyvä tiedostaa siirtyessään uudelle alalle. Heidän on hyvä saada tietoa julkisista keskusteluista, jotka liittyvät heidän ammattialaansa. Näin saadaan tietoa myös tulevista asiakkaista, ennakkoluuloista, vaatimuksista, odotuksista. Tulevaan työssäoppimisjaksoon on helpompi valmistautua, kun tietää mihin on menossa. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Parhaimpana hyödyntämiskeinona näen kuitenkin erilaiset verkkojulkaisut ja keskustelufoorumit, joihin oppilaat voivat aktiivisesti osallistua. Monesti kiinnostus kuivempiinkin aiheisiin herää, kun se on tullut esiin spontaaneissa keskusteluissa. Yksittäisenä esimerkkinä hyvästä informatiivisesta verkkojulkaisusta voidaan mainita Euroopan unionin virallinen julkaisu, josta löytyvät kaikki voimassa olevat ja tulevaisuudessa voimaan tulevat ammattialaa koskevat lait. Näin saadaan tarjottua oppilaille työkaluja myös koulutuksen jälkeiseen työelämään. Semi Rantanen Verkkolehtien interaktiivisuus, kuten gallupit, keskustelupalstat ja blogit tarjoavat mahdollisuuden seurata ja osallistua julkiseen keskusteluun. Eri tahojen ylläpitämät Internet-sivustot tarjoavat myös mahdollisuuden esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Teemaviikkojen yhteydessä sivustoilta löytyy joskus linkkejä myös verkkolehtiin, jolloin eri tahojen asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Aiheesta käydään myös keskustelua, joka on usein luettavissa teemaviikon jälkeenkin. Euroopan unionin virallinen lehti (EUVL) on ainoa julkaisu, joka ilmestyy kaikkina arkipäivinä Euroopan unionin kaikilla virallisilla kielillä. Se koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä sarjasta (L-sarja lainsäädäntöä varten ja C-sarja tiedonantoja ja ilmoituksia varten) sekä täydennysosasta (S-sarja julkisia hankintoja koskevia ilmoituksia varten). Sanomalehtien Liitto 15

16 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 6. Mitä pitää tietää työturvallisuudesta? Työmaan turvallisuus ja paloturvallisuus Talotekniikka SUOSITUS Tehtävä sopii jokaiselle alalle, jossa käsitellään työturvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä, koska sanomalehdet tarjoavat ajankohtaisia tosielämän esimerkkejä opetuksen pohjaksi. TAVOITE Tavoitteena oli käsitellä työ- ja paloturvallisuutta luokassa opetuskeskustelun avulla ja pohtia, miten tapaturmia voisi estää. TEHTÄVÄN KUVAUS: OPETTAJA KERTOO Olen pyrkinyt opetuksessani ajankohtaisuuteen historiaa unohtamatta. Minun opetusalallani löytyy sanomalehdistä usein työ- ja paloturvallisuudesta artikkeleita, joita olen käyttänyt opetuksessani. Olen kerännyt sanomalehdistä artikkeleita työtapaturmista sekä tulitöistä aiheutuneista tulipaloista. Oppitunneilla käymme läpi näitä tapauksia keskustellen yhdessä ja pohtien, miten nämä olisi voitu estää. Näin saan opetukseeni konkreetteja esimerkkejä työhön liittyvistä vaaroista. Yhtenä esimerkkinä tästä seuraava uutinen, jonka avulla keskustelimme luokassa siitä, miten työympäristön vaaroihin tulisi henkilöstö perehdyttää, jotta vältytään vastaavilta tilanteilta. Kaksi miestä on tukehtunut kuoliaaksi hakelastissa olleen laivan ruumassa aamulla Kotkan Hallan satamassa. Tukehtuminen johtui hapen puutteesta. Björn-nimisen rahtilaivan miehistöön kuuluvat venäläismiehet tukehtuivat laivan etupiikin miehistökuiluun. Kostea hakelasti oli vienyt hengitysilman vähiin ruumasta, kerrotaan Kotkan pelastuslaitokselta. Onnettomuus sattui aamulla kello kahdeksan jälkeen lastia purettaessa. Ruumaan tuupertunutta työtoveriaan ensimmäisenä auttamaan mennyt mies pääsi ylös omin neuvoin, hänet vietiin Kymenlaakson keskussairaalaan tutkittavaksi. Toinen auttajista ei koskaan palannut, ja hän menehtyi. Kotkan pelastuslaitoksen palomiehet nostivat molemmat uhrit ylös. Heti aloitetut elvytystoimet jäivät tuloksettomiksi. Kotkan poliisi tutkii onnettomuutta työtapaturmana. Kotkan poliisin komisario Tuomo Kokkonen ei halua laivaturman tutkinnan alkuvaiheessa lähteä arvailemaan happikadon syytä laivan ruumassa. Siitä, olisiko kostunut puuhake kuluttanut laivan ruumassa happea, hän ei halua esittää tässä vaiheessa arvioita. Julkaistu :20:00 Turun Sanomat ETENEMINEN: OPETTAJA KERTOO Opiskelijat lukivat uutisen ja sen jälkeen siitä keskusteltiin. Tein tapaukseen liittyviä kysymyksiä uutisen kuvaaman tapauksen vaaratilanteen syistä ja jokainen opiskelija sai pohdittavakseen, millä toimilla vastaavat onnettomuudet vältetään. ARVIOINTI Uutisen suullinen käsittely oppitunnilla oli osa kurssin jatkuvaa arviointia. Hannu Puranen, Vantaan ammattiopisto VARIA 16 Sanomalehtien Liitto

17 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 7. Tarinoista tiedoksi Voi liittyä moneen eri oppiaineeseen, esim. terveydenhuolto, sosiaalipolitiikka, kasvatustiede, psykologia, erityispedagogiikka Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja SUOSITUS Omakohtaiset tarinat sopivat hyvin opiskelijoiden mielenkiinnon herättämiseen ja voivat olla pohjana asiatiedon etsimisessä. Ne auttavat usein myös tiedon muistamisessa, koska faktat liittyvät johonkin konkreettiseen ja ehkä tunteita herättävään esimerkkiin. TAVOITE Tavoitteena on itsenäinen tiedonhankinta asiakastapauksen pohjalta. TEHTÄVÄN KUVAUS Opettaja antaa opiskelijoille valitsemansa lehtiartikkelin/artikkeleita jostakin/joistakin kurssiin kuuluvista asioista. Artikkelit ovat omakohtaiseen kokemukseen perustuvia tarinoita, opetettavasta aiheesta riippuen esimerkiksi sairastaminen, mielenterveysongelmat, perheväkivalta, alkoholismi, velkaantuminen, oppimisvaikeudet. ARVIOINTI Tehtävä otetaan huomioon kurssin kokonaisarvioinnissa. HUOMION ARVOISTA Tehtävä sopii sekä yksilö- että ryhmätehtäväksi. Opettaja voi antaa opiskelijoiden myös itse etsiä kiinnostavan artikkelin antamastaan aiheesta. Jos artikkelit ovat keskenään erilaisista aiheista (esim. kurssilla käsiteltävistä eri sairauksista), opiskelijoiden tehtävät puretaan yhdessä oppitunneilla ja jaetaan kaikille. MAHDOLLINEN TEHTÄVÄN JATKOKEHITTELY Tehtävää voi jatkaa kehittelemällä kuntoutumista edistävän suunnitelman artikkelin päähenkilölle ja etsimällä hänelle sopivia hoito- ja auttamiskeinoja olemassa olevista palveluista. Artikkelin päähenkilö voidaan myös kutsua tunnille (joku opiskelijoista tässä roolissa) ja simuloida vaikkapa puheeksi otto -tilanne tai hoitoon/palvelujen piiriin hakeutuminen. Anne Vuori-Kemilä, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Opiskelijoiden tehtävänä on etsiä oppikirjoista ja muista lähteistä asiatietoja. Niiden pohjalta he tarkastelevat artikkelista esim., miten kyseinen sairaus kehittyy, sille tyypillisiä oireita, hoitomahdollisuuksia ja asiakkaan näkökulmaa koko prosessissa. Sanomalehtien Liitto 17

18 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 8. Ammattietiikka Eettisten ongelmien pohdinta lähdeartikkelien pohjalta Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja SUOSITUS Aihe sopii ammattietiikan käsittelyyn oppialasta ja -aineesta riippumatta TAVOITE Tavoitteena on kysymysten herättäminen ja myös vastausten etsiminen eettisiä pohdintoja aiheuttaviin asioihin omalla ammattialalla. TEHTÄVÄN KUVAUS: OPETTAJA KERTOO Olen käyttänyt erilaisia mielenterveystyöhön/ etiikkaan liittyviä artikkeleita opetuksessa. Lehdissä on aika usein ollut erinomaisia juttuja aiheista, kuten artikkelit juovista raskaana olevista naisista, narkomaanien elämästä ja heidän hoidostaan/kuntoutumisesta, palvelujärjestelmästä Nämä olen ottanut opetuksen lähdemateriaaliksi. Opiskelijat ovat niiden pohjalta pohtineet ja tuottaneet vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Kysymyksiä ovat olleet esim. mitkä seikat tekevät raskaana olevien päihdeäitien pakkohoidosta ongelmallisen, mitkä tekijät ovat tämän päivän mielenterveyspalveluissa ongelmina ja miksi. ARVIOINTI Tehtävä otetaan huomioon kurssin kokonaisarvioinnissa. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Tehtävä on opiskelijoiden mielestä toiminut hyvin. Lehtiteksti on tyylillisesti oppikirjoista virkistävästi poikkeavaa ja helposti luettavissa. Teksti on (useimmiten) konkreettista ja siten opiskelijan on helppo tarttua aiheeseen. Kyseisen tehtävän kautta opiskelijat voivat kehittää ammatillista ajatteluaan ja oppia perustelemaan näkemyksiään, mikä mielestäni on erittäin arvokasta. Yrittäähän koulu harjaannuttaa - ainakin toivottavasti - opiskelijoita loogiseen ja kirkkaaseen ajatteluun Anne Vuori-Kemilä, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos AKTIVOINTIVIHJE Kyseisistä aiheista löytyy paljon tietoa lehdistä. Menetelmää voi myös kokeilla niin, että opiskelijat itse seuraavat sanomalehtiä sekä ammattilehtiä ja etsivät itse lähdemateriaalia työskentelyn pohjaksi. 18 Sanomalehtien Liitto

19 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 9. Vastauksia etsimässä Vastaaminen sanomalehtien pulmapalstojen kysymyksiin Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja SUOSITUS Tehtävä sopii ammatilliseen koulutukseen alasta riippumatta, jos pulmapalstojen lisäksi tai tilalla käytetään sellaisia lehtiartikkeleita, joissa kerrotaan kyseisen alan ongelmatilanteista tai kysymyksiä herättävistä esimerkeistä. ARVIOINTI Tehtävä otetaan huomioon kurssin kokonaisarvioinnissa. PALAUTE: OPETTAJA KERTOO Opiskelijat ovat olleet kovin ilahtuneita tämäntapaisista harjoituksista ja tehneet vastauksia innolla. Ja ne vastaukset ne ovat olleet suorastaan hurmaavia; empaattisia, tietopitoisia ja selkokielisiä. Anne Vuori-Kemilä, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos TAVOITE Tavoitteena on vastausten pohtiminen ja laatiminen lukijoiden esittämiin oman ammattialan kysymyksiin ja ammatillisuuden kasvaminen ohjaus- ja neuvontatilanteissa. TEHTÄVÄN KUVAUS: OPETTAJA KERTOO Olen leikannut lehtien pulmapalstoilta (esim. Hesarista tai nuortenlehdistä) sopivia mielenterveyteen tai päihdeongelmiin liittyviä lukijakysymyksiä. Sitten opiskelijat ovat laatineet ko. kysyjille kirjallisen vastauksen. Vastausten tavoitteena on ollut antaa perusteltuja ammatillisia neuvoja ja ohjausta kysyjille. AKTIVOINTIVIHJE Tehtävää voi laajentaa antamalla opiskelijoiden tehtäväksi löytää ja valita lehtien pulmapalstoilta aiheeseen liittyviä lukijakysymyksiä. Myös verkkolehtien kysymykset ja keskustelut kannattaa huomioida. Verkkolehtien keskustelujen kautta voi myös harjoitella henkilökohtaista vastaamista. Sanomalehtien Liitto 19

20 II ammattitaitoa kasvattamassa Teema 10. Tietoa hakemassa ja arvioimassa Hygienia ja omavalvonta Catering- sekä hotelli- ja ravintola-ala, 1. vuoden opiskelijoille SUOSITUS Hygieniamääräysten tunteminen on olennainen osa ravitsemisalan koulutusta ja asiaan liittyvien ajankohtaisten aiheiden seuraaminen kuuluukin alan ammattilaisen osaamiseen. Tehtävä sopii toteutettavaksi sekä hygienia- että keittiötunneilla. TAVOITE Tavoitteena on saada opiskelija tiedostamaan oma roolinsa ruokatuotantoprosessissa. TEHTÄVÄN KUVAUS Opiskelijat keräävät kuukauden ajan sanomalehdistä hygieniaan ja omavalvontaan liittyviä uutisia ja artikkeleita. Löydetyt jutut tuodaan tunnille ja niitä käsitellään yhdessä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös verkkolehtiä eli opiskelijat etsivät tunnilla aiheeseen liittyviä juttuja verkkolehtien arkistoista. Hakusanoja voidaan aluksi miettiä yhdessä. Ennen varsinaista tehtävänantoa opettaja käynnistää keskustelun seuraavien uutisten avulla. Uutisesta 1 pohditaan, mikä on laukaissut ruokamyrkytyksen ja missä olosuhteissa. Mietitään myös, mikä on työntekijän rooli tässä tapauksessa. Oppilaat voivat lisäksi yrittää päätellä ruokamyrkytysoireiden perusteella, mistä viruksesta tai bakteerista on kysymys. UUTINEN 1 Lähes sata sairastunut vatsatautiin Naantalissa Turun Sanomat, Tiina Kalpa Lähes sata ihmistä on sairastunut äkilliseen vatsatautiin Naantalissa ja Turussa. Sairastuneet epäilevät, että kyseessä on ruokamyrkytys, joka olisi peräisin äitienpäivänä Naantalin kylpylässä nautitusta lounaasta. Sairastuneista osa on joutunut käymään nestehukan vuoksi tiputuksessa mm. Naantalin terveyskeskuksessa. Terveyskeskukseen ja kaupungille on tullut asiasta lukuisia soittoja, tiedusteluja ja ilmoituksia. Sairastuneiden oireina ovat oksentelu, ripuli ja osalla korkea kuume. Ensimmäisille oireet ilmaantuivat jo sunnuntaina. Naantalin terveysvalvonnan johtaja, eläinlääkäri Kirsti Sihto ja vs. terveystarkastaja Mirkka Anttalainen ottivat keskiviikkona näytteitä Naantalin kylpylän keittiön ruoka-aineista. - Näytteet tutkitaan Turun elintarvikelaboratoriossa, ja tuloksia saamme parin päivän kuluttua, Sihto kertoi. Näytteitä otettiin mm. pakastevihanneksista, marjoista ja katkaravuista - ruoista, jotka yleensä voivat olla mahdollisia ruokamyrkytyksen lähteitä. Sihton mukaan on kuitenkin epävarmaa saadaanko näytteistä enää mitään irti. - Äitienpäivästä on jo muutama päivä, joten kaikkia ruoka-aineita ei enää ollut tallella. Naantalin terveyskeskuksen ylilääkärin Jussi Pärkön mukaan sairastuneiden täytyy pitää huolta siitä, että he saavat tarpeeksi nesteitä, eli juovat riittävästi. 90 prosentissa ruokamyrkytyksiä syy löytyy bakteerista, mutta tällä kertaa Pärkö epäilee aiheuttajaksi virusta. - Ainakin itämisaika viittaa siihen, hän totesi. Pärkön mukaan näyttää myös siltä, että tauti menee ohi melko nopeasti, vuorokaudessa. Ruokamyrkytyksestä paranee yleensä muutamassa päivässä. Osa sairastuneista saattaa tarvita nesteytystä ja antibioottihoitoa. 20 Sanomalehtien Liitto