Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan ja toiminnan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Porvoo

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 248/2017/1 Dnro ESAVI/5538/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan ja toiminnan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Porvoo HAKIJA Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu Porvoo Y-tunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008) TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätekeskus sijaitsee Porvoon kaupungin Veckjärven kylässä kiinteistöillä ja Kiinteistöt omistaa Porvoon kaupunki. Jätekeskuksen käyntiosoite on Ritamäentie 20, Porvoo. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 ja 89 1 momentti Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdat 13 f), 13 g) ja 13 h) sekä taulukon 2 kohta 13 f). TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 ja valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (93) TOIMINTAA KOSKEVAT, PÄÄTÖKSET, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat ympäristöluvat Muut päätökset ja sopimukset Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan no YS 1026, Domargårdin jätteenkäsittelyalueen toiminnalle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan nro 43/2010/2, Domargårdin jätteenkäsittelyalueen toiminnan olennaiselle muuttamiselle ja muuttanut lupapäätöksen no YS 1026, lupamääräykset A.1., A.9., A.11., B.8., F.1., F.2., F.3., F.6., G.2. ja G.6. Muutokset koskevat maa-ainesten ja rakennusjätteen hyödyntämistoimintoja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 107/2014/1 muuttanut ympäristölupaa no YS 1026, siten, että hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää lupaviranomaiselle mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan nro 41/2014/1, Domargårdin jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkatoiminnan muuttamiselle ja jätteiden hyödyntämiselle kaatopaikalla. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 16/0499/3, aluehallintoviraston päätöksestä nro 41/2014/1, tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeus on muuttanut päätöksen nro 41/2014/1, lupamääräystä D.6. ja hylännyt muilta osin tehdyt valitukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 29/2016/1 myöntänyt kaatopaikoista annetun valtioneuvoston 35 :n mukaisen poikkeuksen, jonka mukaan biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamista koskevaa 28 :n mukaista rajoitusta ei sovelleta 15 :n mukaisesti esikäsiteltyihin hakemuksessa esitettyihin jätteisiin. Päätös koskee jätettä sisältäviä seulontakelvottomia maa-aineksia ( ), maa-ainesten seulonnan seulaylitteitä ( ), käsittely- ja varastokenttien kunnossapidon jätteitä ( ) ja pölyäviä jätteitä ( ) ja se on voimassa asti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään (dnro UUDELY/292/07.00/2010) hyväksynyt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimittaman tarkkailuohjelman Domargårdin jäteaseman velvoitetarkkailu, tarkkailuohjelma, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellään (dnro UUDELY/292/07.00/2010) hyväksynyt, että Domargårdin jätekeskuksen hajun seurantaa voidaan keventää ja se voidaan

3 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Vakuutukset Hallintajärjestelmät Alueen kaavoitustilanne 3 (93) toteuttaa hajuntarkkailuohjelman Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jäteasema, hajuseuranta, mukaisesti. Alkuperäinen sopimus jätevesien johtamiseksi yleiseen viemäriin on tehty Porvoon kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Nykyisin voimassa olevan sopimuksen jätehuoltotoiminnan jätevesien johtamiseksi viemäriin ovat tehneet Liikelaitos Porvoon vesi ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen mukainen suurin sallittu tuntivirtaama on 65 m 3 /h, suurin normaali vuorokausivirtaama m 3 /vrk sekä erikseen sovittaessa ja tilapäisesti m 3 /vrk. Raja-arvot viemäriverkostoon johdettavan jäteveden raskasmetalli- ja eräiden muiden haitta-aineiden pitoisuuksille on esitetty sopimuksen liitteessä. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, ettei laitoksen viemäriin johdeta aineita, joiden päästäminen viemäriin on kielletty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tai sitä vastaavassa asetuksessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi päätöksellään nro 97/2015/1, Porvoon kaupungin Domargårdin jätekeskuksen alueella sijaitsevan vanhimman jätetäyttöalueen (täyttöalue 1) kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Päätöksen mukaan Porvoon kaupungin tuli toimittaa mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle täydennetty ympäristölupahakemus. Hakemus tuli vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (dnro ESAVI/10773/2015). Aluehallintovirasto jätti antamallaan päätöksellä nro 158/2017/1 asian käsittelyn sikseen, koska Porvoon kaupunki peruutti hakemuksensa. Domargårdin jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset on arvioitu vuoden 2004 aikana toteutetussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus (Folksam Vahinkovakuutus Oy, ). Yhtiöllä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Alueella on voimassa Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava, joka on tullut voimaan Osayleiskaavassa jätekeskuksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Jätteenkäsittelyalueen ympärille on merkitty suojavyöhyke (ej). Jätteenkäsittelyalueen etelä- ja länsi-

4 4 (93) puoliset alueet on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T-1). Alue on tarkoitettu toiminnalle, joka soveltuu jätteenkäsittelyalueen (EJ) läheisyyteen. Jätteenkäsittelyalueesta itään sekä teollisuus- ja varastoalueen (T-1) eteläpuolelle sijoittuu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (MU) itäpuolella oleva alue on merkitty retkeily- ja urheilualueeksi (VR). Teollisuus- ja varastoalueen (T-1) länsi- ja lounaispuolelle sijoittuu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) sekä työpaikka-alueita (TP), varastoalue (TV) ja lähivirkistysalueita (VL). Jätteenkäsittelyalueen pohjoispuoliset alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Jätteenkäsittelyalueen luoteispuolella, valtatien 7 pohjoispuolella, on urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta ja lähimmät häiriölle alttiit kohteet Jätekeskus sijaitsee noin 2 kilometriä Porvoon kaupungin keskustasta koilliseen. Jätekeskuksen pohjoispuolella on valtatie 7 ja länsipuolella seututie 170. Jätekeskuksen alueella sijaitsevat laitokset ja toiminnot ovat Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hallinnoimia. Aiemmin Terrasor Oy:n käytössä ollut noin 600 m 2 :n rakennus otettiin vuonna 2014 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n käyttöön. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat jätekeskuksen lounaispuolella Ritan kylässä, alle 100 metrin etäisyydellä vanhimman täyttöalueen rajasta. Jätekeskusta ympäröivä asutus on maaseutumaista haja-asutusta. Valtatien 7 pohjoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä jätekeskuksesta on golfkenttä. Golfkentän pohjoispuolella sijaitsee Karijärven kurssikeskus. Lähimmät suojelualueet ja arvokkaat luontotyypit Jätekeskuksen alueella tai lähiympäristössä ei ole suojelualueita eikä Natura verkostoon tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin suojelualue, Veckjärven ja Tunnträsketin välissä oleva Natura verkostoon kuuluva Tunnträsketin vanha metsä (FI ), sijaitsee noin 800 m:n etäisyydellä jätekeskuksesta itään. Alueen luonnonoloja on selvitetty muun muassa Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Selvityksessä jätekeskuksen ja Veckjärven väliin jäävä kallioalue (Domargårdin kalliot) on todettu paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat kalliomänniköt, rehevät rantametsät ja kallioiden välissä sijaitseva kostea saniaiskorpi. Kallioalue on myös maisemallisesti merkittävä. Veckjärven ruovikkoisella ja matalalla pohjoispäällä on linnustollista arvoa. Jätekeskuksen eteläpuolelle on Lillträsketin laskun seurauksena syntynyt kosteikkoalue, jolla on linnustollista arvoa.

5 5 (93) Maaperä Jätekeskus sijoittuu kahdelle moreeni-kallioharjanteelle ja niiden väliin jäävään pohjois-eteläsuuntaiseen ruhjeeseen. Ruhjevyöhykkeessä moreeni on savi- ja silttikerroksen sekä ohuen turvekerroksen alla. Jätekeskuksen itäosa on louhittu. Kallioperä on graniittia ja vähä-runsasrakoista. Rakoilu on graniitille tyypillistä. Pystyrakojen kulku on koillinen-lounas ja kaakkoluode. Kaatopaikan maa- ja kallioperäolosuhteita sekä pohjavesiolosuhteita on tutkittu vuonna 1992 tehtyjen pohjatutkimusten yhteydessä. Vanha täyttöalue sijaitsee kallioruhjevyöhykkeessä, joka on noin 20 metriä ympäristöään alempana. Maaperätutkimusten mukaan laaksopainanteen maaperä muodostuu ohuesta turvekerroksesta sekä vaihtelevan paksuisista savi-, siltti- ja moreenikerroksista. Ylöspäin mentäessä maaperä muuttuu avokallioksi. Käytössä oleva jätetäyttöalue on louhittu kallioon. Kairausten perusteella laaksossa kallion päällä oleva moreenikerros on 0,7 3,2 m paksu ja savikerros 0,5 5,0 m paksu. Pohjavedenpinta on ollut vuoden 1992 tutkimusten mukaan hyvin lähellä perusmaan pintaa, noin 0,5 m syvyydellä ja paikoitellen samassa tasossa maan pinnan kanssa. Pohjavesi Purkuvesistö ja pintavedet Jätekeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat noin 3,5 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta länteen (Porvoo, A) ja 4 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta itään (Böle, ; Sannäs, ). Jätekeskus sijoittuu vedenjakajalle. Jätekeskuksen pohjoispuolella pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa koilliseen, jossa se purkautuu ojien välityksellä Pieneen Pernajanlahteen laskevaan Vadbäckeniin. Jätekeskuksen eteläpuolella pohjaveden virtaus suuntautuu kahden pohjois-eteläsuuntaisen kalliopainanteen välityksellä etelään Lillträsketiin ja edelleen Veckjärveen. Jätekeskus sijaitsee Vadbäckenin valuma-alueella (17.004). Valumaalueen pinta-ala on 29 km 2 ja järvisyys 7,7 %. Jätekeskuksen pohjoisosan puhtaat pintavedet valuvat pelto-ojien välityksellä suoraan Vadbäckeniin ja edelleen Ilolanjokeen, joka laskee Suomenlahden Pieneen Pernajanlahteen. Osa alueen pintavesistä virtaa alueen eteläpuolella sijaitsevaan Lillträsketiin ja siitä edelleen Veckjärven kautta Vadbäckeniin. Valuma-alueella on runsaasti suo- ja peltomaata. Luonnontilaisilta soilta tuleva vesi sisältää humusta, mikä ilmenee pintavesissä kohonneena orgaanisen aineen määränä. Veden orgaaninen aines sekä humukseen sitoutunut rauta kohottavat myös värilukua. Humusaineet antavat suovedelle tyypillisen ruskean värin ja lisäävät veden happamuutta. Pelloilta vesistöihin huuhtoutuu yleisesti ravinteita (typpeä ja fosforia) sekä kiintoainetta.

6 6 (93) Vuoden 1996 alusta lähtien jätekeskusalueella muodostuvat kaatopaikkavedet on johdettu Porvoon veden jätevedenpuhdistamolle, mikä on vähentänyt jätekeskuksen vaikutuksia vesistöihin. Ilmanlaatu ja melu Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Jätekeskuksen läheisyydessä merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä sekä melulähde on liikenne. Hakemukseen on liitetty selvitys ympäristönsuojelulain 66 :n mukaisten merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja syntymisestä toiminnassa sekä 82 :n mukainen perustilaselvitys (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Perustilaselvitys 2015, päivätty ). Perustilan määrityksessä käytettiin pinta- ja pohjavesien osalta lupakauden tarkkailutuloksia ja maaperän osalta vuosina 2004 ja 2013 tehtyjen maaperän pilaantuneisuustutkimusten tuloksia. Selvityksen yhteenvetona todetaan, mm. että kaatopaikka on rakennettu luonnontilaiseen maastoon jätekeskuksen alueella ei ole tapahtunut ympäristövahinkoja eikä alueella käsitellä merkittäviä vaarallisia aineita, jotka aiheuttaisivat merkittäviä riskejä maaperän tai pinta- ja pohjaveden tilaan pinta- ja pohjavesitarkkailun tulosten perusteella ei ole todettavissa vesien pilaantumista haitta-aineilla. Edellä mainittujen seikkojen perusteella esitetään, ettei tarkempiin maaperätutkimuksiin ole tarvetta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Nykyinen toiminta Jätekeskus on toiminut jätteen loppusijoituspaikkana vuodesta 1965 alkaen ja alueella on eri-ikäisiä jätteen loppusijoitusalueita. Vanhimpia täyttöalueita 1 ja 2 ei enää käytetä jätteiden loppusijoitukseen ja alueiden päälle on sijoitettu muita jätteenkäsittelytoimintoja. Nykyisin käytössä on täyttöalue 3, joka on otettu käyttöön vuonna 2007 ja jota on laajennettu vaiheittain. Jätetäyttöalueiden lisäksi jätekeskuksen alueella on toimisto- ja sosiaalitilat, autovaaka, jätteiden vastaanotto-, välivarastointi- ja käsittelykenttiä, vaarallisten jätteiden vastaanotto- ja varastotilat, pienjäteasema, jätteiden siirtokuormaushalli, varastohalleja, huoltohalli, kaasupumppaamo ja soihtupoltin, sääasema ja vesien tasausaltaat. Jätekeskuksessa otetaan vastaan, loppusijoitetaan, hyödynnetään, käsitellään ja siirtokuormataan jätettä. Jätekeskuksessa otetaan vastaan kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (yhdyskuntajäte), kaupan ja teollisuuden jätteitä, erilliskerättyä biojätettä, rakennus- ja

7 7 (93) purkujätettä, hyötyjätteitä (kuten paperia, pahvia, metallia, muovia, lasia) pilaantumattomia ylijäämämaita, lievästi pilaantuneita maita sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua ja muita asumisessa, maataloudessa ja yritysten toiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä. Jätteenkäsittelyalueelle tuodaan jätettä pääasiassa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osakaskunnista. Vastaanotetuista jätteistä osa loppusijoitetaan jätetäyttöalueelle ja osa toimitetaan välivarastoinnin ja/tai käsittelyn jälkeen muualle jatkokäsiteltäväksi. Voimassa olevan ympäristöluvan (päätökset no YS 1026, ja nro 43/2010/2, ) mukaiset jätteiden vastaanotto- ja käsittelymäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Toiminto Yhdyskuntajätteen ja energiahyötykäyttöön soveltuvan rakennusjätteen siirtokuormaus Vastaanotto-/ käsittelymäärä (t/a) Huomioitavaa Biojätteen siirtokuormaus Hyötyjätteiden välivarastointi ja lajittelu Vaarallisten jätteiden välivarastointi Suurin kertavarastointimäärä 150 t Puujätteen lajittelu ja murskaus Haravointijätteen kompostointi Kiintiö alun perin puhdistamolietteelle ja haravointijätteelle Betoni- ja tiilijätteen murskaus Sisältyvät loppusijoitettaviin Puhtaiden maa-ainesten seulonta Lievästi pilaantuneiden maaainesten määriin seulonta Rakennusjätteen lajittelu ja murskaus Loppusijoitus tai hyödyntäminen täyttöalueella yhdyskuntajäte rakennusjäte hiekkakomposti erityisjäte tuhkat ja kuonat puhtaat maa-ainekset, betoni ja tiilijäte sadevesi- ja hiekanerotuskaivojen liete lievästi pilaantuneet maat Yhteensä Toiminnassa tapahtuneet muutokset Jätekeskuksen toiminnassa on tapahtunut vuosina seuraavat muutokset: vuonna 2007 lopetettiin jätteen loppusijoitus täyttöalueella 2 ja aloitettiin loppusijoitus täyttöalueella 3 sekä aloitettiin biojätteen siirtokuormaus

8 Toimintaan esitetyt muutokset Esitys lupamääräysten muutoksiksi 8 (93) vuosina rakennettiin maanalainen pystyeristeseinä täyttöalueen 2 suotovesien hallinnan varmistamiseksi vuonna 2009 jätteidenkäsittelyalueen pohjoispäähän rakennettiin kalliokanaali jätteidenkäsittelyalueen koillisosan puhtaan huleveden ja kalliopohjaveden ohjaamiseksi hallitusti pois alueelta vuonna 2010 lopetettiin puhdistamolietteen aumakompostointi vuonna 2011 aloitettiin jätettä sisältävien pilaantumattomien ja lievästi pilaantuneiden maiden seulonta vuonna 2012 rakennettiin juuripenger täyttöalueen 1 suotovesien hallinnan varmistamiseksi ja alueen maisemoinnin viimeistelyn järjestämiseksi vuonna 2013 Terrasor Oy lopetti omalla ympäristöluvallaan tapahtuneen pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnan jätekeskuksen alueella vuonna 2013 laajennettiin täyttöalueen 1 lakialueella olevaa pinnoitettua käsittely- ja varastointikenttää vuosina on kokeiltu rakennusjätteen lajittelua ja murskausta ympäristöluvan nro 43/2010/2, mukaisesti. Jätekeskuksen nykyiseen toimintaan esitetään seuraavat muutokset, joille haetaan ympäristölupaa: polttoon menevän sekajätteen välivarastointiin varautuminen jätteenpolttolaitosten häiriö- ja huoltotilanteiden aikana sekalaisen yhdyskuntajätteen paalaus haravointijätteen kompostoinnin laajentaminen muihin biohajoaviin haittaa aiheuttamattomiin jätteisiin uudet käsittely- ja varastointikentät muutokset jätteiden vastaanotto ja käsittelykiintiöihin. Lisäksi esitetään muutoksia lupapäätöksessä no YS 1026, hyväksyttyihin kaatopaikan pintarakenteisiin. Lupapäätöksen no YS 1026, mukaista maankaatopaikkatoimintaa ei ole aloitettu eikä sitä ole tarkoitus aloittaa. Maankaatopaikkatoiminta on esitetty poistettavaksi Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvasta. Hakija on esittänyt seuraavia muutoksia voimassa olevan ympäristöluvan (päätökset no YS 1026, ja nro 43/2010/2, ) lupamääräyksiin.

9 9 (93) Lupamääräys Haettava muutos A. Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat yleiset määräykset Aukioloajat A.1. Haetaan lupaa harjoittaa jätekeskuksen toimintoja poikkeuksellisesti myös pyhäpäivisin ja viikonloppuisin silloin, kun pyhäpäiviä on useampia peräkkäin. Vesien hallinta A.11. Haetaan lupaa johtaa käsittely- ja välivarastointikentillä syntyvät puhtaat hulevedet hulevesialtaaseen ja siitä edelleen ojaan. B. Kaatopaikkaa koskevat määräykset Kaatopaikalla hyödynnettävät ja käsiteltävät jätteet B.3. Haetaan lupaa ottaa vastaa, hyödyntää ja loppusijoittaa kaatopaikalla hakemuksen liitteessä 15 esitettyjä jätteitä. Kaatopaikalla vastaanotettavien loppusijoitettavien tai hyödynnettävien jätteiden ja maa-ainesten kokonaismääräksi esitetään t/a. Haetaan lupaa hyödyntää kaatopaikalla esipeittomateriaalina, muotoilussa, tie-, tuki- ja tilapäisissä kenttärakenteissa sekä kaasunkeräysrakenteissa hakemuksen liitteessä 15 esitettyjä jätteitä. Jätteiden sijoittaminen B.6. Haetaan muutosta niin, että jätteet peitetään ja tiivistetään riittävän usein niin, että jätteistä ei aiheudu haju- tai muuta ympäristöhaittaa. B.7. Haetaan lupaa asbestijätteen loppusijoittamiseen kaatopaikalle valtioneuvoston asetuksen 331/ vaatimusten mukaisesti. D. Maankaatopaikkaa koskevat määräykset D.1.-D.4. Maankaatopaikan toimintaa ei ole luvan voimassaoloaikana aloitettu eikä sitä ole tarkoitus aloittaa. Maankaatopaikkatoiminta on esitetty poistettavaksi Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvasta. E. Kompostointia koskevat määräykset E.1. Haetaan lupaa ottaa vastaan ja kompostoida haravointijätettä ja muita biohajoavia haittaa aiheuttamattomia jätteitä yhteensä t/a. F. Hyöty ja ongelmajätteitä koskevat määräykset Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä puujätteen käsittely F.1. Haetaan lupaa ottaa vastaan ja murskata puujätettä, betoni-, tiili- ja asfalttijätettä sekä muuta hyödynnettävää tavanomaista jätettä yhteensä t/a. F.2. Haetaan lupaa johtaa käsittely- ja välivarastointikentillä syntyvät puhtaat hulevedet tasausaltaaseen ja siitä edelleen ojaan. F.6. Haetaan muutosta niin, että betonimurskeen laatu on selvitettävä standardin SFS 5884 "betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä" mukaisesti, mikäli betonimursketta on tarkoitus hyödyntää muualla kuin kaatopaikkarakenteissa. Mikäli betonimursketta on tarkoitus hyödyntää myös rakennuskohteissa, joissa ei tarvita ympäristölupaa, on betonijätteen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa noudatettava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (591/2006). Puujätteen ja muun polttokelpoisen materiaalin murskauksista muodostuvien murskeiden, jos ne toimitetaan polttoaineeksi, laatu on selvitettävä standardin SFS-EN Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. mukaisesti, mikäli murskeen vastaanottaja ei selvitä sen laatua. Erikseen vastaanotettavan ja murskattavan risujätteen laatua ei selvitetä. Muut hyötyjätteet F.7. F.8. Vaaralliset jätteet Haetaan lupaa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida hakemuksen liitteessä 15 esitettyjä jätteitä t/a. Haetaan lupaa ottaa vastaan, varastoida ja siirtokuormata sekalaista yhdyskuntajätettä ja muita energiahyötykäyttöön soveltuvia jätteitä sekä biojätettä yhteensä t/a. Siirtokuormattavat biojätteet ja kiinteistöiltä kerätty sekalainen yhdyskuntajäte otetaan vastaan siirtokuormaushalliin, jossa ne kuormataan lavoille. Haetaan muutosta siten, että hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet lajitellaan vastaanotettaessa jätejaekohtaisiin keräysastioihin tai kontteihin tai muuhun jätejakeelle soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

10 10 (93) Lupamääräys Haettava muutos F.9. Haetaan lupaa ottaa vastaan, lajitella, varastoida ja pakata hakemuksen liitteessä 15 esitettyjä vaarallisia jätteitä yhteensä t/a. F.10. Haetaan muutosta siten, että vaaralliset jätteet on varastoitava lukituissa tiloissa tai lukituissa astioissa, jotka voivat sijaita katetussa tilassa tai pinnoitetulla kentällä. Kyllästetty puu ja sähkö- ja elektroniikkalaitteet voidaan varastoida pinnoitetulla kentällä. Jätemateriaalit jätetäyttöalueiden ulkopuolissa rakenteissa F.13. Haetaan lupaa käyttää jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa (kuten liikennealueet, kentät, maisemapenkereet) jätemateriaaleja (esimerkiksi tuhkia, rengasmursketta, betoni-, tiili- ja asfalttimursketta, lasimursketta, seulakiviä, kompostituotteita ja kompostirejektejä). G. Tarkkailua koskevat määräykset Melun, hajun ja pölyn tarkkailu G.2. Tarkkailuun haetaan muutosta hakemuksen liitteenä 17 olevan Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman (päivätty ) liitteenä olevassa kaasun, hajun, melun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelmaehdotuksessa (päivätty ) esitetyn mukaisesti. Kaatopaikkakaasun tarkkailu G.5. Tarkkailuun haetaan muutosta hakemuksen liitteenä 17 olevan Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman (päivätty ) liitteenä olevassa kaasun, hajun, melun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelmaehdotuksessa (päivätty ) esitetyn mukaisesti. Vesien tarkkailu G.6. Tarkkailuun haetaan muutosta hakemuksen liitteenä 17 olevan Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman (päivätty ) liitteenä olevassa Domargårdin jäteaseman velvoitetarkkailuohjelmassa (päivätty ) esitetyn mukaisesti. Käsiteltävät jätteet Hakemuksessa esitetyt vastaanotettavat jätteet ja niiden vastaanotto- ja käsittelymäärät on esitetty seuraavassa taulukossa toiminnoittain. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista jätteistä on esitetty tämän päätöksen liitteessä 3. Toiminto Vastaanotto- / käsittelykapasiteetti (t/a) Siirtokuormaus sekajäte ja muu tavanomainen jäte biojäte Välivarastointi ja lajittelu hyötyjätteet vaaralliset jätteet Lajittelu ja esikäsittely rakennusjätteet ja muut tavanomaiset jätteet maa-ainesten seulonta nestemäisten jätteiden käsittely Murskaus puujätteen murskaus betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskaus hyödynnettävän tavanomaisen jätteen murskaus Kompostointi Loppusijoitus tai hyödyntäminen täyttöalueella

11 11 (93) Toiminto asbesti tavanomainen jäte hyödynnettävä jäte pilaantuneet maa-ainekset puhtaat maa-ainekset Vastaanotto- / käsittelykapasiteetti (t/a) Uusina toimintoina esitettyjen sekajätteen välivarastoinnin ja sekajätteen paalauksen osalta tiedot vastaanotettavista jätteistä ja toimintojen kapasiteeteistä on esitetty jäljempänä kohdissa Sekalaisen yhdyskuntajätteen välivarastointi ennen energiahyötykäyttöä ja Sekalaisen yhdyskuntajätteen paalaus ennen energiahyötykäyttöä. Kuivikelannan välivarastoinnin osalta tiedot on esitetty jäljempänä kohdassa Hyötyjätteiden välivarastointi ja lajittelu. Hakemuksessa esitetyt jätteiden suurimmat kertavarastointimäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Suurin kertavarastointimäärä (t) Siirtokuormattava sekajäte ja muu tavanomainen jäte Siirtokuormattava biojäte 150 Betoni-, tiili- ja asfalttijäte Puujäte Sekalainen rakennusjäte ja muu tavanomainen jäte Muut hyötyjätteet Vaaralliset jätteet 170 Nestemäiset jätteet 300 Energiahyötykäyttöön toimitettava sekajäte paalattuna Lanta- ja kuivikejäte 250 Jätteiden määriin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestömäärän kehitys yhtiön toiminta-alueella, muutokset ihmisten kulutus- ja lajittelutottumuksissa, rakennustuotannon suhdanteet sekä yksityisten toimijoiden toiminnan muutokset. Jätteet tulevat jatkossa siirtymään entistä enemmän jätteenkäsittelyalueen sisällä käsittelyvaiheesta toiseen. Vastaanotettavan kokonaisjätemäärän ei ennakoida kasvavan merkittävästi, vaikka yksittäisten toimintojen jätemäärät kasvavat. Käsittelyprosessit Jätteiden vastaanotto Kaikki jätekuormat kulkevat vastaanoton kautta. Vastaanoton yhteydessä tarkistetaan kuormia koskevat asiakirjat (kuten siirtoasiakirjat ja kaatopaikkakelpoisuus). Suurtuojien kuormat punnitaan vastaanotettaessa. Jäteasemalle tuotavia pienkuormia ei punnita. Kuormat tarkastetaan vaa alla ja/tai vastaanottopisteessä. Lisäksi tehdään pistokoeluonteisia tarkastuksia. Vastaanoton ja punnituksen jälkeen kuormat ohjataan kullekin jätejakeelle varatulle alueelle.

12 Siirtokuormaus 12 (93) Mikäli jätekeskukseen tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ympäristöluvassa ole hyväksytty, jäte ohjataan toimitettavaksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte palautetaan jätteen haltijalle. Siirtokuormauksella tarkoitetaan siirtokuormattavien jätejakeiden kokoamista varastoon sekä jätteen lastausta ja kuljettamista muualle hyödynnettäväksi. Jätekeskuksessa siirtokuormataan biojätettä sekä kiinteistökeräyksestä ja jäteasemilta tulevaa sekajätettä. Vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön uusi siirtokuormaushalli. Hallia käytetään biojätteen ja sekajätteen siirtokuormaukseen. Biojäte vastaanotetaan betonibunkkeriin, josta se siirretään pyöräkuormaajalla kannellisiin siirtolavoihin. Sekajäte vastaanotetaan betoniseinäkkeillä rajattuun asfalttipohjaiseen tilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla siirtolavoille. Siirtolavojen täytyttyä siirtokuormattavat jätteet kuljetetaan asianmukaisen ympäristöluvan saaneille laitoksille käsiteltäviksi. Polttokelpoista rakennusjätettä, suurikokoista sekalaista yhdyskuntajätettä ja muuta tavanomaista jätettä voidaan vastaanottaa ja siirtokuormata pinnoitetulla kentällä tai täyttöalueella kaatopaikan pohjarakenteen päällä muusta jätteestä erotetulla välivarastointialueella. Jätekeskuksessa vastaanotetaan pieniä määriä terveydenhuollon erityisjätteitä. Vastaanotettavia jätteitä ovat mm. tartuntavaarattomat viiltävät ja pistävät jätteet. Jätteet vastaanotetaan erikseen pakattuina siirtokuormaushallin edessä olevaan kannelliseen astiaan ja toimitetaan säännöllisesti Vantaan jätevoimalaan sekajätteen kanssa. Arvioitu siirtokuormattavan sekajätteen ja muun tavanomaisen jätteen määrä on noin t/a ja biojätteen määrä noin t/a. Hyötyjätteiden välivarastointi ja lajittelu Jätekeskuksessa vastaanotetaan ja välivarastoidaan hyötyjätteitä (mm. metallit, lasi, paperi ja keräyskartonki sekä ajoneuvojen renkaat). Jätteet varastoidaan laatunsa mukaisesti kentillä ja kuljetetaan edelleen hyödynnettäviksi. Osa jätteistä käsitellään ja hyödynnetään jätekeskuksen alueella (kuten lasijäte, joka ei kelpaa materiaalihyötykäyttöön). Arvioitu hyötyjätemäärä on yhteensä noin t/a. Kesäkuussa 2016 on aloitettu hevostallien kuivikkeen ja kuivikelannan (jätenimike ) välivarastointi. Kuivike ja lanta varastoidaan sisätiloissa. Kuormaus tapahtuu ulkona kentällä. Kenttäalue ja halli on viemäröity ja mahdolliset vedet johdetaan jätevesien käsittelyyn. Kenttäalueella on ns. tiivis asfalttirakenne. Vastaanotettavan kuivikelannan ja kuivikkeen määräksi esitetään t/a.

13 13 (93) Vaarallisten jätteiden välivarastointi ja lajittelu Jätekeskuksessa vastaanotetaan ja välivarastoidaan asumisessa ja maataloudessa sekä yritystoiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden vastaanotto tapahtuu vanhimman loppusijoitusalueen (täyttöalue 1) päällä sijaitsevalla pienjäteasemalla tai muulla pinnoitetulla alueella. Vaaralliset jätteet varastoidaan lukittavissa konteissa tai lukollisissa ja asianmukaisissa astioissa. Painekyllästetty puutavara välivarastoidaan kentällä tai kentällä olevilla lavoilla. Vaaralliset jätteet lajitellaan sekä pakataan, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäviksi asianmukaisen luvan saaneelle laitokselle. Jätteet toimitetaan joko suoraan jätteiden käsittelijälle tai luvan saaneelle välivarastoijalle. Jätekeskuksessa otetaan vastaan myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Hakija toimii yhteistyössä tuottajavastuuorganisaatioiden kanssa, vastaten sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotosta ja varastoinnista. Sähköja elektroniikkalaiteromu vastaanotetaan pienjäteasemalla ja varastoidaan laadusta riippuen joko kentällä tai konteissa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun edelleen kuljetuksesta ja käsittelystä sekä hyödyntämisestä vastaavat tuottajayhteisöt. Arvioitu vaarallisen jätteen määrä on noin tonnia vuodessa. Rakennusjätteen ja muun tavanomaisen jätteen lajittelu ja esikäsittely Jätekeskuksessa otetaan vastaan ja lajitellaan rakennusjätettä ja muuta suurikokoista tavanomaista jätettä. Lajittelu tapahtuu jätetäytön päällä tai pinnoitetuilla käsittely- ja välivarastointikentillä. Hyödynnettävät materiaalit, kuten metalliromu, puujäte ja polttokelpoinen jäte, toimitetaan välivarastoinnin jälkeen hyödynnettäväksi joko omina erinään tai yhdessä jätekeskuksessa vastaanotettujen muiden hyödynnettävien materiaalien kanssa. Materiaalit, joita ei voida hyödyntää, ohjataan punnituksen jälkeen ominaisuuksiensa mukaiseen käsittelyyn. Hakemuksessa esitetään myös muun tämän päätöksen liitteen 3 taulukossa 5. tarkemmin yksilöidyn tavanomaisen jätteen lajittelun ja esikäsittelyn aloittamista. Lajittelu tehdään perustekniikalla (kahmarilla varustettu kaivinkone tms.). Lajittelussa erotellaan tarpeen mukaan muun muassa metalliromu, puujäte, betoni- ja tiilijäte, polttokelpoinen jäte ja loppusijoitettava jäte. Eroteltu puu murskataan kohdassa Puujätteen murskaus (haketus) esitetyn mukaisesti ja toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Metalli varastoidaan ja toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Betoni- ja tiilijäte hyödynnetään joko sellaisenaan tai murskattuna alueen rakenteissa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Polttokelpoinen jäte toimitetaan hyödynnettäväksi energiana joko sellaisenaan tai kohdassa Hyödynnettävän tavanomaisen jätteen murskaus esitetyn mukaisesti murskattuna. Hyödyntämiskelvoton tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kelpoisuusvaatimukset täyttävä jäte sijoitetaan kaatopaikalle.

14 14 (93) Arvioitu käsiteltävän rakennusjätteen ja muun tavanomaisen jätteen määrä on yhteensä noin t/a. Nestemäisten jätteiden käsittely Maa-ainesten käsittely Jätekeskuksessa otetaan vastaan ja käsitellään sadevesi-, hiekanerotusja rasvanerotuskaivojätteitä. Sadevesi- ja hiekanerotuskaivojätteitä otetaan vastaan kohteista, joissa jäte ei ole pilaantunut esim. öljyllä. Öljynerotuskaivoja ennen olevista hiekanerotuskaivoista peräisin olevaa jätettä ei vastaanoteta. Sadevesi- ja hiekanerotuskaivojätteistä erotetaan vesi vesityspisteessä. Erottunut neste poistuu käsiteltävien vesien tasausaltaaseen. Kiintoaines poistetaan pyöräkuormaajalla ja hyödynnetään täyttöalueella. Rasvanerotuskaivojätettä vastaanotetaan nestemäisen jätteen vastaanottoaltaaseen. Altaassa neste erottuu painovoimaisesti rasvasta. Erottunut neste poistuu käsiteltävien vesien tasausaltaaseen, ja rasva jää vastaanottoaltaaseen. Nesteestä erottunut rasva poistetaan altaasta kaivinkoneella, ja käsitellään asianmukaisesti. Arvioitu vastaanotettava ja käsiteltävä nestemäisten jätteiden määrä on noin t/a. Pilaantumattomat maa-ainekset Jätekeskuksessa otetaan vastaan ja hyödynnetään pilaantumattomia maaaineksia. Pilaantumattomina vastaanotettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Pilaantumattomat maa-ainekset otetaan vastaan täyttöalueella, muulla välivarastointiin soveltuvalla maapohjaisella kenttäalueella tai suoraan hyödyntämiskohteeseen. Pilaantumattomia maa-aineksia hyödynnetään täyttöalueiden pintakerrosten kasvukerroksissa, pintarakenteiden muotoilussa sekä jätteiden esipeitossa. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää jätekeskusalueen tie- ja kenttärakenteissa sekä maisemarakenteissa. Lievästi pilaantuneet maa-ainekset Jätekeskuksessa otetaan vastaan ja hyödynnetään tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Maa-ainekset välivarastoidaan soveltuvilla tiivisasfalttipohjaisilla ja viemäröidyillä kenttä-alueilla tai täyttöalueella. Maa-aineksia käytetään mm. täyttöalueiden esipeittoon ja muotoiluun. Lievästi pilaantuneita maa-aineksia ei käytetä täyttöalueiden pintarakenteen tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakenteissa.

15 15 (93) Osa orgaanista ainesta sisältävistä pilaantuneista maista voidaan loppusijoittaa kaatopaikalle. Orgaanista ainesta sisältävä maa-aines erotetaan muista loppusijoitetuista jätteistä esimerkiksi savipitoisilla mailla, salaojamatolla tai muulla vastaavalla rakenteella. Pelastusviranomaisen tai ympäristöviranomaisen määräyksestä jätekeskuksessa voidaan ottaa vastaan ja välivarastoida myös ympäristövahingoissa (esim. liikenneonnettomuudet) muodostuneita voimakkaasti pilaantuneita maita. Voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset välivarastoidaan tarkoitukseen varatulla kenttäalueella. Analyysitulosten valmistuttua maaainekset joko otetaan lopullisesti vastaan tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Maa-ainesten seulonta Jätettä sisältäviä pilaantumattomia tai lievästi pilaantuneita maa-aineksia seulotaan tarpeen mukaan. Maa-aineksista poistetaan jätteet välppää tai seulaa käyttäen sekä osaksi käsin. Seulonnan jälkeen maa-ainekset hyödynnetään jätekeskuksessa. Seulottavista maista erotettavat jätteet toimitetaan laatunsa mukaiseen käsittelyyn. Arvioitu seulottavien maa-ainesten määrä on noin t/a. Puujätteen murskaus (haketus) Jätekeskuksessa otetaan vastaan, välivarastoidaan ja haketetaan puujätettä (kuten risuja, oksia, kantoja, puhdasta puuta ja käsiteltyä puuta, kuten maalattuja lautoja, levyjä, puuhuonekaluja). Puu- ja risujäte vastaanotetaan omiin kasoihinsa ja jätemäärän kasvaessa riittävän suureksi haketetaan. Ennen haketusta jätteen joukosta poistetaan haketukseen sopimaton tai myöhempää hakkeen hyödyntämistä rajoittava jäte. Haketuksessa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Haketusta tehdään noin 4 8 kertaa vuodessa, noin 1 2 viikkoa kerrallaan. Haketettu puu- ja risujäte toimitetaan pääsääntöisesti energiana hyödynnettäväksi. Polttoaineeksi toimitettavan haketetun käsitellyn puujätteen laatu selvitetään standardin SFS-EN Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. mukaisesti, mikäli murskeen vastaanottaja ei selvitä sen laatua. Erikseen vastaanotettavan ja murskattavan käsittelemättömän puujätteen ja risujätteen laatua ei selvitetä. Puhdasta haketta voidaan hyödyntää myös kompostin seosaineena sekä jätekeskusalueen viherrakentamisessa. Painekyllästettyä puuta ei haketeta. Arvioitu haketettavan puujätteen määrä on noin t/a. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskaus Jätekeskuksessa otetaan vastaan, välivarastoidaan ja murskataan betoni-, tiili- ja asfalttijätettä. Asfaltin murskauksen osalta kyseessä on uusi toiminta. Ennen murskausta jätteen joukosta poistetaan murskaukseen sopimaton tai myöhempää murskeen hyödyntämistä rajoittava jäte. Murskaukses-

16 16 (93) sa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Murskausta tehdään noin 2 3 viikkoa kerrallaan, arviolta kerran 1 2 vuodessa. Murske varastoidaan materiaalin ja raekoon mukaisiin kasoihin ja toimitetaan hyödynnettäväksi jätekeskuksen maarakennuskohteissa tai muissa kohteissa, joilla on ympäristölupa materiaalin hyödyntämiseen. Betonimurskeen laatu selvitetään standardin SFS 5884 "betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä" mukaisesti, mikäli mursketta hyödynnetään muualla kuin kaatopaikkarakenteissa. Mikäli betonimursketta hyödynnetään rakennuskohteissa, joissa ei tarvita ympäristölupaa, noudatetaan betonijätteen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (591/2006). Vastaanotettu materiaali murskataan kolmen vuoden kuluessa jätteen vastaanotosta ja murske toimitetaan hyödynnettäväksi kolmen vuoden kuluessa jätteen vastaanotosta tai murskauksesta. Arvioitu murskattavien betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden määrä on yhteensä noin t/a. Hyödynnettävän tavanomaisen jätteen murskaus Kompostointi Jätekeskuksessa murskataan sekalaista rakennusjätettä. Hakemuksessa esitetään myös muun tämän päätöksen liitteen 3 taulukossa 6. tarkemmin yksilöidyn soveltuvan jätteen (kuten suurikokoinen sekalainen yhdyskuntajäte, laadultaan vastaava tuotanto-, teollisuus- ja palvelutoiminnan jäte, lajitellut hyötykäyttöön soveltuvat rakennusjätteet) murskausta. Murskaus tapahtuu käsittely- ja välivarastointikentällä tai hallissa toiminnasta aiheutuvien mahdollisten haittojen tai lopputuotteen laatuvaatimusten niin vaatiessa. Polttoaineeksi toimitettavien murskeiden laatu selvitetään standardin SFS-EN Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. mukaisesti, mikäli murskeen vastaanottaja ei selvitä sen laatua. Arvioitu murskattavan tavanomaisen jätteen määrä on noin t/a. Tällä hetkellä jätekeskuksessa kompostoidaan haravointijätettä. Haravointijäte kompostoidaan avoaumoissa pinnoittamattomalla kenttäalueella. Valmis komposti hyödynnetään täyttöalueiden peitto- ja maisemointikerroksissa tai muussa jätekeskusalueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Hakemuksessa esitetään myös muiden tämän päätöksen liitteen 3 taulukossa 7. tarkemmin yksilöityjen, ympäristöhaittaa aiheuttamattomien materiaalien, kuten haravointi- ja puutarhajätteen, kuorikkeen ja purun, olkien sekä risu- ja oksahakkeen kompostoinnin aloittamista. Kompostointi on suunniteltu tehtäväksi viemäröidyllä kenttäalueella, jonka pintarakenteena on tiivisasfaltti ja jolla muodostuvat vedet johdetaan käsittelyyn. Kompos-

17 17 (93) tointikentälle voidaan sijoittaa myös kompostoitavien materiaalien, valmiin kompostin ja tukiaineiden varastointialueet. Aumat rakennetaan kompostoitavasta materiaalista ja tukiaineesta. Tukiaineena voidaan käyttää mm. risuhaketta, purua, turvetta tai muuta soveltuvaa materiaalia. Aumojen koko rajoitetaan sellaiseksi, että kompostointi ja kompostoituvan materiaalin hygienisoituminen on tehokasta. Kompostointiaikana aumoja käännetään riittävän usein kompostoitumisprosessin hapensaannin turvaamiseksi. Aktiivisen kompostointivaiheen päätyttyä kompostia jälkikypsytetään aumassa tai hyödyntämispaikan läheisyydessä. Valmis komposti hyödynnetään jätekeskuksen alueella täyttöalueiden peitto- ja maisemointikerroksissa tai muussa alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Valmis komposti toimitetaan suoraan hyödyntämiskohteeseen tai varastoidaan kompostointikentällä tai täyttöalueella kasoilla. Kompostituotteeseen voidaan lisätä seosaineeksi pilaantumatonta maa-ainesta tai muuta soveltuvaa materiaalia, joka parantaa kompostituotteen laatua. Kompostoitavien materiaalien arvioitu määrä ja haettava käsittelykiintiö on t/a. Sekalaisen yhdyskuntajätteen välivarastointi ennen energiahyötykäyttöä Uutena toimintana esitetään polttoon menevän sekalaisen yhdyskuntajätteen ( , ja ryhmän jätenimikkeet (pois lukien ja )) välivarastointia jätteenpolttolaitosten häiriö- ja huoltotilanteiden aikana. Vastaanoton ja punnituksen jälkeen kuormat ohjataan täyttöalueelle 3, jossa kuormat tyhjennetään välivarastoalueelle. Välivarastointi tapahtuu alueella, joka on erotettu muusta jätetäytöstä vähintään 50 cm paksuisella kerroksella peittomateriaalia. Välivarastoinnin kesto on enintään 1 3 vuorokautta. Mikäli välivarastointitarve jatkuu tätä pidempään, tiivistetään jäte tilapäisesti kaatopaikkajyrällä ja peitetään aumakalvolla tai vastaavalla materiaalilla. Häiriö- tai huoltotilanteen päätyttyä välivarastoidut jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi. Sekalaisen yhdyskuntajätteen paalaus ennen energiahyötykäyttöä Uutena toimintana esitetään polttoon menevän sekalaisen yhdyskuntajätteen ( , ja ryhmän jätenimikkeet (pois lukien ja )) paalausta ja paalatun jätteen varastointia. Paalaus ja paalien varastointi tapahtuu asfaltoidulla ja viemäröidyllä jätteen käsittely- ja välivarastointikentällä tai täyttöalueen 3 päällä. Jätetäyttöalueella toiminta tapahtuu siten, että alue on erotettu muusta jätetäytöstä vähintään 50 cm paksuisella kerroksella peittomateriaalia. Jätettä välivarastoidaan enintään 1 3 vuorokautta ennen paalausta. Kerrallaan yön yli varastoitavan jätteen määrä on enintään 20 tonnia. Tarvittaessa jätteet voidaan peittää aumakalvolla tai vastaavalla materiaalilla välivarastoinnin aikana.

18 Jätteiden loppusijoitus 18 (93) Jäte siirretään pyöräkuormaajalla paalaimeen. Paalit tehdään säänkestäviksi, jotta ne voidaan välivarastoida avoimella varastointialueella. Paalauksen jälkeen valmiit paalit siirretään täyttöalueella 3 olevalle varastointialueelle ja pinotaan pyramidimuodostelmaan. Paalaus sijoitetaan varastointialueeseen nähden siten, että paalien siirtomatkaksi tulee noin metriä. Valmiit paalit toimitetaan varastoinnin jälkeen energiana hyödynnettäviksi. Varastointi toteutetaan siten, että varastossa olevien paalien ikä ei ylitä kolmea vuotta. Paalaamalla käsiteltävä jätemäärä on arviolta noin t/a ja paalattua jätettä on varastossa enimmillään t. Loppusijoitettavat ja hyödynnettävät jätteet Lupaa haetaan yhteensä t/a jätemäärän vastaanotolle, hyödyntämiselle ja loppusijoittamiselle kaatopaikalle. Vastaanotettavaksi esitetyt jätteet on esitetty tämän päätöksen liitteessä 3. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 35 :n mukaista poikkeusta ei haeta. Esimerkiksi sairaalajätteiden sijoittamista erityisjätteenä kaatopaikalle ei enää tehdä. Täyttöalueet ja käytettävissä oleva täyttötilavuus Täyttöalueelle 1 on sijoitettu jätettä vuosina , jonka jälkeen aluetta on käytetty ylijäämämaiden sijoitusalueena. Täyttöalueen 1 pinta-ala on noin 5,5 ha ja arvioitu tilavuus on noin m 3. Täyttöalue on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Tällä hetkellä alueelle vastaanotetaan muotoiluun käytettäviä maa- ja kiviaineksia. Täyttöalueen 1 lakialueelle on sijoitettu jätteen pientuojien vastaanottoalue, siirtokuormausasema ja varastoalueita. Täyttöalueelle 2 on sijoitettu jätettä vuosina Täyttöalueen 2 pinta-ala on noin 5,3 ha ja se luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Alueelle vastaanotetaan vain muotoilun kannalta välttämättömiä maa-aineksia. Jätetäytön painumisen seuranta aloitettiin vuonna Painumatarkkailun tulosten perusteella jätetäytön painuminen on hidastunut ja pintarakenteiden rakentaminen voidaan aloittaa. Täyttöalueelle on suunniteltu rakennettavan käsittely- ja välivarastointikenttiä. Käytössä oleva täyttöalue 3 jakautuu kolmeen täyttövaiheeseen (3A, 3B ja 3C). Täyttöalueen pinta-ala on yhteensä noin 4,8 ha, josta alue 3A on noin 1,9 ha, alue 3B noin 1,4 ha ja vuonna 2013 käyttöön otettu laajennusalue 3C noin 1,5 ha. Alueen täyttötilavuus on yhteensä noin m 3, josta vuoden 2014 jälkeen jäljellä oli noin m 3. Lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti kaatopaikan lakikorkeus pintarakenteineen saa olla enintään +48 m ja täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Täyttöalue 3 luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi.

19 19 (93) Jätteiden läjittäminen täyttöalueelle 3 Jätetäyttöä hoidetaan täyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Jätteet läjitetään kerrostäyttönä. Kun jäteauto on tyhjentänyt kuorman täyttöalueelle, jätteet levitetään kaivinkone- tai puskutyönä sekä murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä. Tämän jälkeen jäte esipeitetään siten, että ympäristöön ei pääse leviämään pölyä tai roskia. Peittoon käytetään pilaantumattomia tai lievästi pilaantuneita maa-aineksia tai muita tarkoitukseen soveltuvia aineksia. Vastaanotettavat ja loppusijoitettavat erityisjätteet sijoitetaan erikseen niitä varten täyttöalueelle tehtyihin kaivantoihin. Erityisjätteet peitetään päivittäin maa-aineksilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Eläinten osia sisältävien jätteiden ja eläinten käsittelyssä syntyneiden jätteiden sijoittamisessa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa eläinperäisiä jätteitä koskevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita. Asbestijäte loppusijoitetaan jätetäyttöalueelle erillisiin kaivantoihin. Alue, johon asbestijätettä sijoitetaan, peitetään päivittäin maa-aineksilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Alueen käytön loputtua se peitetään pysyvästi pintakerroksella asbestikuitujen leviämisen estämiseksi. Erityisjätteiden kaivantojen sijoittamisesta pidetään kirjaa ja alueet merkitään kaatopaikkakarttaan. Jätteiden hyödyntämien jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa Vastaanotettavia jätemateriaaleja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa. Mahdollisia hyötykäyttökohteita ovat mm. liikenne- ja kenttäalueet sekä melu- ja maisemapenkereet. Mahdollisia käytettäviä jätemateriaaleja ovat mm. tuhkat ja kuonat, rengasmurske, betoni- ja tiilimurske, asfalttimurske, materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton lasijäte, seulakivet, kuitusavi, stabiloidut savet, kompostituotteet ja kompostirejektit. Jätteet hyödynnetään sellaisenaan tai esikäsiteltyinä. Ennen jätemateriaalin käyttöä selvitetään kyseisen materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus kyseiseen rakenteeseen. Hyödyntämiskelpoisuus varmistetaan jäte-erittäin jätelaadusta riippuen joko laboratoriotutkimuksin tai silmämääräisesti. Hyödynnettävien jätteiden laatua valvotaan myös aistinvaraisesti. Hyödyntämisestä tehdään toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäviksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Betoni- ja tiilimurske vastaa ominaisuuksiltaan lähinnä murskattuja kiviaineksia ja soveltuu siten käytettäväksi rakennekerroksissa, penkereissä ja täytöissä. Kuona vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan lähinnä soraa/hiekkaista soraa ja soveltuu käytettäviksi täyttöihin ja pengerryksiin. Tuhka vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan lähinnä hiekkaa ja soveltuu käytettäväksi suodatinrakenteissa, penkereissä ja täytöissä. Hyödynnettävän betoni- ja tiilimurskeen sekä tuhkan ja kuonan on täytettävä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006, muutettu 403/2009) säädetyt vaatimukset. Yksittäisten haittaaineiden pitoisuuksien ylittäessä edellä mainitussa asetuksessa olevat

20 20 (93) raja-arvot, laaditaan kohdekohtainen riskinarviointi, jossa esitetään yksilöidysti materiaalin hyödyntämistapa rakenteessa ja riskit ympäristölle. Asfalttimurske ja materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton lasijäte vastaavat ominaisuuksiltaan lähinnä murskattuja kiviaineksia ja soveltuvat käytettäväksi rakennekerroksissa, penkereissä ja täytöissä. Rengasmurske soveltuu esimerkiksi keventävänä rakenteena vallirakenteisiin. Seulakivet soveltuvat salaojituskerroksiin ja tukirakenteisiin. Kompostituotteet ja kompostirejekti soveltuvat käytettäviksi viherrakentamisessa maanparannusaineena. Stabiloitujen savien, lievästi pilaantuneiden maa-ainesten ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten käyttökohteet valitaan maa-ainesten ominaisuuksien perusteella. Hyödynnettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on alitettava maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. Epäorgaanisten haittaaineiden pitoisuudet voivat ylittää alemmat ohjearvot, mikäli niiden liukoisuudet alittavat eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006, muutettu 403/2009) pohjatuhkalle säädetyt raja-arvot. Tällöinkin epäorgaanisten haittaaineiden pitoisuuksien on alitettava maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen mukaiset ylemmät ohjearvot. Hyödynnettävien materiaalien kerrospaksuudet määräytyvät materiaalien teknisten ominaisuuksien, niiden käyttötarkoituksen sekä käyttökohteen olosuhteiden mukaan. Liikenne- ja kenttäalueilla sekä allasrakenteiden tuki- ja reunarakenteissa hyödynnettäviä materiaaleja voidaan käyttää esim. korvaamaan jakavan, kantavan ja tukikerrosten kiviainesmateriaaleja, jolloin kerrospaksuus voi olla noin 0,5 2,0 metriä. Alueilla, joilla joudutaan tekemään massanvaihtoja rakennekerrosten alapuolelle, voi kokonaiskerrospaksuus olla suurempi (esim. noin 2,0 3,0 metriä). Melu- ja maisemapenkereissä hyödynnettävien materiaalien kerrospaksuus riippuu pohjamaasta, alueen luontaisista korkeusvaihteluista ja penkereen korkeudesta. Penkereissä hyödynnettävien materiaalien kokonaispaksuus voi olla noin 2,0 5,0 metriä. Salaojitus- ja kuivatusrakenteissa kerrospaksuudet eivät yleensä ole suuret (noin 0,5 1,0 metriä). Viheralueiden ja penkereiden kasvukerroksissa käytettävien materiaalien kerrospaksuus on noin 0,5 1,0 metriä. Yhteenveto hyödynnettävistä jätteistä ja niiden käyttökohteista on esitetty tämän päätöksen liitteenä 4 olevassa taulukossa. Tilat ja rakenteet Varastointi- ja käsittelykentät Jätekeskuksen alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusia jätteen käsittely- ja välivarastointikenttiä. Kenttärakenteissa huomioidaan toiminnan luonne. Kentät päällystetään tarvittaessa tiivisasfaltilla tai asfaltilla ja vedet tarpeen mukaan joko viemäröidään pohjoisen tasausaltaan kautta vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai johdetaan maastoon tarvittaessa

21 21 (93) hulevesialtaan kautta. Uusien kenttäalueiden rakennussuunnitelmat toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskukselle hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Täyttöalueelle 2 sijoittuvien rakenteita on kuvattu tarkemmin kohdassa Täyttöalueiden rakenteet. Tällä hetkellä olemassa olevista kenttäalueista osa on kestopäällystetty ja viemäröity, osa on sorapintaisia. Olemassa olevat ja suunnitellut käsittelyja välivarastokentät sekä niillä tehtävät toiminnot on esitetty tämän päätöksen liitteenä 2. olevassa asemapiirroksessa. Täyttöalueiden rakenteet Kaatopaikan pohjarakenteet Jätetäyttöalueet 1 ja 2 on perustettu perustamisajankohdan vaatimusten mukaisesti. Täyttöalue 1 sijaitsee kallio-moreenikohoumalla. Jätetäyttöalueen 2 pohjalle on tehty luonnonmaata täydentävää saveusta sekä kalliolouheesta salaojalinjoja suotovesien johtamiseksi. Täyttöalueen 3 pohjarakenne on ylhäältä alaspäin seuraava: salaojakerros, 150 mm, murske 0 32 mm suodatinkangas salaojakerros, 350 mm, sepeli 6 32 mm suojageotekstiili g/m 2 tiivistyskalvo HDPE 2,0 mm tiivistyskerros, 500 mm, savi (täyttöalueet 3A ja 3C) ja bentoniittimoreeni (täyttöalue 3B) k < 6, m/s tasattu rakennuspohja, pienlouheella tasattu, kiilattu ja tiivistetty irtilouhinta kallio. Kaatopaikan pintarakenteet Jätetäyttöalueiden saavutettua lopullisen korkeutensa niiden pinta muotoillaan niin, että kaltevuudet täyttävät vaatimukset 1:3 1:20. Muotoiltu pinta peitetään esipeittokerroksella sadevesien poisjohtamiseksi ja kaatopaikkakaasun purkautumisen vähentämiseksi. Lopulliset pintaeristerakenteet toteutetaan, kun jätetäyttö on painunut riittävästi, jotta pintaeristeen rakennekerrokset säilyvät ehjinä. Täyttöalue 1 Täyttöalue 1 on Porvoon kaupungin vanha jätteen loppusijoitusalue. Alueen kunnostamisesta ja käytöstä poistamisesta vastaa Porvoon kaupunki. Täyttöalue 2 (välivarastointi- ja käsittelykentät ja nojaava kaatopaikka) Täyttöalueen 2 pohjoisosaan ja lakialueelle on suunniteltu rakennettavan välivarastointi- ja käsittelykentät. Täyttöalueen 2 pohjoisosaan sijoittuvan kentän kohdalla jätetäytön määrä on vähäinen. Kentän rakennekerrokset ovat alhaalta ylöspäin seuraavat:

22 22 (93) kaasunkeräyskerros, betonimurske ja sora/murske tiivistyskerros, vettä ohjaava asfaltti, ABT, h = 50 mm, tyhjätila 5 %, vedenläpäisevyys noin 1, m/s pintakerros ja kentän päällyste, asfaltti AB, h = 50 mm. Kuivatuskerros jää pois, koska sitä ei kahden asfalttirakenteen vuoksi tarvita. Kentällä muodostuvat hulevedet johdetaan kallistusten avulla pohjoissivustalle ja edelleen kaivojen kautta joko puhdistettaviksi tai maastoon, muodostuvien vesien laadun mukaisesti. Kentän toimintojen päätyttyä alue jää asfalttipäällysteiseksi. Täyttöalueen 2 lakialueelle sijoittuvan kentän rakennekerrokset ovat alhaalta ylöspäin seuraavat: kaasunkeräyskerros ja kaasunkeräyssalaojat, esim. seulottu betonimurske, soveltuvat maa-ainekset tai lasimurske tiivistyskerros, joka toimii myös kenttärakenteen jakavana kerroksena, maabentoniitti, h = 500 mm, vedenläpäisevyyden k-arvo 1, m/s kuivatuskerros, joka toimii myös kenttärakenteen kantavana kerroksena, hyvin vettä johtava murske, h = 500 mm pintakerros ja kentän päällyste, asfaltti AB, h = 50 mm. Kentällä muodostuvat vedet johdetaan kaivojen kautta joko puhdistettaviksi tai maastoon, muodostuvien vesien laadun mukaisesti. Kun kentän käyttö välivarasto- ja käsittelyalueena päättyy, alue muotoillaan huonosti vettäläpäisevällä materiaalilla. Ennen muotoilua kentällä olevat viemäröintirakenteet suljetaan. Muotoilutäyttö tehdään niin, että sade- ja sulamisvedet saadaan johdettua ympärysojiin. Muotoilutäytön yläpintaan asennetaan hyvin vettäjohtava kerros. Täyttöalueen itäosaan on suunniteltu nojaava kaatopaikka (ympäristölupa nro 41/2014/1, ). Nojaavan kaatopaikan mahdollinen rakentaminen ei vaikuta täyttöalueen 2 pintaeristerakenteisiin. Täyttöalue 2 (muilta osin) ja täyttöalue 3 Täyttöalueen 2 (muilta osin) ja täyttöalueen 3 pintarakenteet koostuvat esipeitto-, kaasunkeräys-, tiivistys-, kuivatus- ja pintakerroksista seuraavasti: Esipeittokerros tehdään materiaalista, joka soveltuu seuraavan kerroksen rakennusalustaksi ja täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Mikäli esipeittokerroksessa käytetään pilaantuneita maaaineksia, niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on alitettava maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Materiaaleina käytetään sen hetkisen parhaan tiedon mukaisia ympäristötekniset vaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voivat olla esim. betoni- ja tiilimurske, pilaantuneet maa-ainekset, arinakuona, pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka tai muu laatuvaatimukset täyttävä materiaali. Kaasunkeräyskerros tehdään kaasua kohtuullisesti johtavasta materiaalista. Materiaaleina käytetään sen hetkisen parhaan tiedon mukaisia ympäristötekniset vaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voivat olla esim. sala-

23 23 (93) ojamatto, betoni- ja tiilimurske, maa-ainekset, arinakuona, pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka tai muu laatuvaatimukset täyttävä materiaali. Käytettävien materiaalien tulee täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut laatuvaatimukset. Pilaantuneiden maa-ainesten osalta haitta-aineiden pitoisuuksien tulee alittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden tulee vastata 0,5 metriä paksua kerrosta, jonka vedenläpäisevyyden k-arvo on 1, m/s. Materiaaleina käytetään sen hetkisen parhaan tiedon mukaisia ympäristötekniset vaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voivat olla esim. bentoniittimatto, hienonainesmoreeni, savi, kuitusavi, maabentoniitti-seos tai muu laatuvaatimukset täyttävä materiaali. Kuivatuskerroksen materiaalin tulee olla hyvin vettä johtavaa, materiaalin vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään 0,5 m paksuisen kerroksen vedenläpäisevyyden k-arvoa 1, m/s vastaavaa. Materiaaleina käytetään sen hetkisen parhaan tiedon mukaisia ympäristötekniset vaatimukset täyttäviä materiaaleja, joita voivat olla esim. salaojamatto, rengasrouhe, lasi, murske, sepeli tai muu laatuvaatimukset täyttävä materiaali. Pintakerroksen tulee soveltua kasvillisuuden kasvualustaksi. Pintakerroksessa voidaan käyttää esim. maa-aineksia, kompostia, multaa, turvetta ja humuspitoisia maa-aineksia. Materiaalin tulee täyttää pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksille asetetut vaatimukset. Luiskien alaosissa sekä lyhyissä jyrkissä luiskissa pintakerroksen kerrospaksuus voi olla vähemmän kuin 1,0 metriä. Muualla pintakerroksen kerrospaksuus on vähintään 1,0 metriä. Yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat laadunvalvontasuunnitelmineen esitetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäviksi hyvissä ajoin ennen rakennustyön aloittamista. Terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi Hakemukseen on liitetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi asetuksen 7 :n vaatimuksista poikkeaville pintarakenteille (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Lupahakemuksen täydennykset täydennyspyynnön kohta 1, Valtioneuvoston asetuksesta 331/2013 poikkeavat pintarakenteet, päivätty sekä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Lupahakemuksen täydennykset sähköpostitäydennyspyynnön kohta 4, Valtioneuvoston asetuksesta 331/2013 poikkeavat pintarakenteet, päivätty ). Selvitysten yhteenvetona todetaan, että esitettyjen ohennettujen rakenteiden käyttämisestä ei voi pitkänkään ajan kuluessa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista ja että ohennettujen rakennekerrosten käyttö täyttää jätelain

24 Vedenkäyttö ja viemäröinti Vedenhankinta ja käyttö Kaatopaikkavedet 24 (93) 13 :n 3 momentissa säädetyt ehdot eli rakennemateriaalit edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja niitä käytettäessä noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Talousvesi hankitaan Porvoon kaupungin vesijohtoverkosta. Talousvettä käytetään mm. toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä vaaka-asemalla. Vettä käytetään myös kasteluun, pesuihin sekä pölynsidontaan. Lisäksi vettä tarvitaan sammutusvedeksi mahdollisessa tulipalotilanteessa. Talousveden käyttö on ollut viime vuosina noin 400 m 3 /a. Kaatopaikkavedet kootaan viemäröinnein, salaojituksin sekä ojituksin ja johdetaan jätekeskuksessa oleviin tasausaltaisiin. Täyttöalueiden 1 ja 3 suotovedet johdetaan eteläiseen tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan valtatien 7 pohjoispuolella sijaitsevaan pohjoiseen tasausaltaaseen. Täyttöalueen 2 suotovedet kootaan osin suoraan ja osin eteläisen tasausaltaan kautta pohjoiseen tasausaltaaseen. Pohjoisesta tasausaltaasta vedet johdetaan viettoviemäriä pitkin Porvoon kaupungin viemäriverkkoon (Loviisantien pumppaamolle) ja edelleen Porvoon veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikkavedet on johdettu vesihuoltolaitoksen viemäriin vuodesta 1996 lähtien. Pohjoisessa tasausaltaassa on pinnankorkeusmittaus, ylivuotomittari sekä hälytysjärjestelmä häiriötilanteiden varalle. Altaan lähtöpäässä on virtaamamittari, joka mittaa tasausaltaasta viemäriin johdettavan veden määrää. Viemäriin johdettavaa vesimäärää voidaan tarvittaessa säännöstellä pohjoisen tasausaltaan säätöventtiilin avulla. Pohjoista tasausallasta on korotettu vuonna 2010, jolloin altaaseen saatiin lisää tasauskapasiteettia. Jätekeskuksen alueelle on suunniteltu rakennettavan uusi vesien tasausallas. Allas rakennetaan, mikäli sen katsotaan olevan tarpeen tehostamaan jätekeskusalueen vesienhallintaa. Uuden tasausaltaan tiivisterakenne toteutetaan kaksikerrosrakenteena. Allasrakenteen mineraalinen tiivistyskerros voidaan rakentaa ohuempana kuin kaatopaikan pohjarakenteet, koska allasrakenne on korjattavissa ja sen toimintaa on helpompi tarkkailla kuin jätetäytön alla olevan pohjarakenteen tiivistyskerrosta. Tiivisterakenteen alaosa eli mineraalinen tiivistyskerros voidaan tehdä esimerkiksi mineraalisista maa-aineksista, maabentoniitista tai bentoniittimatosta. Mineraalisista maa-aineksista tai maabentoniitista tehtynä kerroksen paksuus on vähintään 300 mm ja kerroksen vedenläpäisevyys (k-arvo) < 1, m/s. Bentoniittimatto valitaan niin, että se vastaa mineraalisista maa-aineksista tehdyn rakenteen vedenläpäisevyyttä.

25 25 (93) Tiivisterakenteen yläosa eli keinotekoinen eriste tehdään esimerkiksi HDPE-kalvosta, tiivisasfaltista tai valuasfaltista. Tiiviin asfaltin päälle asennetaan tarvittaessa valuasfaltti tai kulutusta kestävä asfalttibetoni. Valuasfaltin tai kulutusta kestävän asfaltin tarve riippuu altaan pohjalle kertyvän lietteen tyhjennysmenetelmän valinnasta. Mikäli rakenteessa käytetään HDPE-kalvoa tai vastaava geosynteettiä, suojataan rakenne UV-säteilyltä esim. geotekstiilillä tai maakerroksella tai käytetään tuotteita, joilla on riittävä UV-kestävyys. Tiivisterakenteen alapuolelle rakennetaan tarvittaessa salaojakerros ja salaojaputkitus pohjaveden nostetta vastaan. Altaan tiivistyskerroksen alapuolissa rakenteissa ja penkereissä voidaan hyödyntää kohteeseen soveltuvia jätemateriaaleja. Rakenteissa hyödynnettäviksi soveltuvia materiaaleja ovat mm. tuhkat ja kuonat, betoni- ja tiilimurske, asfalttimurske, materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton lasijäte, seulakivet ja stabiloidut maaainekset. Ennen jätemateriaalien käyttöä rakentamisessa, selvitetään materiaalien tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus kyseiseen rakenteeseen. Uuden altaan rakennussuunnitelmat toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäviksi ennen rakentamisen aloittamista. Hulevedet Kaatopaikan ulkopuoliset puhtaat pintavedet ohjataan niskaojien avulla jätetäytön ohi. Jätekeskusalueella muodostuvat puhtaat hulevedet johdetaan alueen ulkopuolisiin ojiin. Jätekeskuksen koillisosassa muodostuvat hulevedet ja itäosan jätetäyttöjen alle purkautuva kalliopohjavesi johdetaan painovoimaisesti jätekeskuksen pohjoispäähän rakennetun kalliokanaaliin ja valtatien 7 ali rakennetun hulevesiviemärin kautta pohjoisen tasausaltaan itäpuolella sijaitsevaan pintavesiojaan. Kalliokanaalin pohjoispäässä jätekeskuksen hulevedet sekoittuvat valtatien 7 kuivatusvesiin sekä kalliokanaaliin kertyvään pinta- ja pohjavaluntaan. Puhtaat ja likaiset vedet pidetään erillään täyttöalueiden 2 ja 3 väliin rakennetun pystyeristysseinän avulla. Tällä hetkellä asfaltoitujen ja viemäröityjen alueiden vedet johdetaan sadevesiviemärien kautta pohjoiseen tasausaltaaseen ja edelleen Porvoon kaupungin jätevesiviemäriin. Jatkossa myös asfaltoiduilla kenttäalueilla muodostuvia puhtaita hulevesiä on suunniteltu johdettavan maastoon. Kenttäalueilta maastoon johdettavan huleveden raja-arvoiksi hakija esittää seuraavaa: COD Cr 125 mg/l BOD 15 mg/l kiintoaine 35 mg/l Öljyhiilivedyt (C 10 C 40) 5 mg/l. Maastoon johdettavan huleveden määrän lisääntyessä tarkastellaan myös hulevesien tasausaltaan rakentamisen tarpeellisuutta.

26 26 (93) Pesu- ja saniteettivedet Kaatopaikkakaasun keräily ja käsittely Kemikaalit ja polttoaineet Energian käyttö ja energiatehokkuus Liikenne Jätekeskuksessa muodostuvat pesu- ja saniteettijätevedet johdetaan Porvoon kaupungin jätevesiviemäriin ja kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Jätteiden loppusijoitusalueille on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmät. Täyttöalueelta 1 kerättiin kaasua vuosina , minkä jälkeen kaasunkeräys lopetettiin kaasunmuodostuksen vähennyttyä. Tällä hetkellä kaasua kerätään täyttöalueilta 2 ja 3. Kun täyttöalueita korotetaan tai ne saavuttavat lopullisen korkeutensa, täydennetään kaasunkeräysjärjestelmää tarvittaessa uusilla keräyskaivoilla ja/tai vaakakeräysputkistoilla. Rakennettavat kaasunkeräyskaivot ja vaakakeräysputkistot liitetään olemassa olevaan kaasunkeräys- ja käsittelyjärjestelmään. Kaatopaikkakaasu tullaan hyödyntämään kaukolämpölaitoksessa. Laitos rakennetaan Porvoon Energian kiinteistölle, jonne kaatopaikkakaasu siirretään biokaasulinjaa pitkin. Häiriötilanteissa kaatopaikkakaasua voidaan polttaa soihdussa jätekeskuksen alueella. Työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Polttoöljyn kulutus on noin 50 m 3 /a. Polttoaineet varastoidaan tiivispohjaisilla tankkauspaikoilla kaksoisvaippasäiliöissä. Täyttöalueella 3 olevan tankkauspaikan polttoainesäiliö on tilavuudeltaan 10 m 3. Täyttöalueen 2 yläosassa sijaitsevalla tankkauspaikalla on käytössä kaksi 2 m 3 :n polttoainesäiliötä. Lisäksi yksi 2 m 3 :n polttoainesäiliö on varalla. Työkoneiden voiteluaineita sekä huolto- ja kunnossapitotoiminnassa käytettäviä pieniä määriä muita kemikaaleja varastoidaan teknisten toimintojen alueella kontissa. Pesuaineet varastoidaan pesuhallilla. Energiaa käytettään suotoveden pumppaukseen, toimisto- ja sosiaalitilojen lämmitykseen sekä alueen valaistukseen. Vuosittainen sähkönkulutus on noin 370 MWh. Toiminnassa tarvittava sähköenergia otetaan alueellisen sähköyhtiön verkosta. Jätteet kuljetetaan jätekeskukseen pääasiassa pakkaavilla jäteautoilla ja vaihtolavoilla. Pientuojat tuovat jätteensä pääasiassa henkilö- ja pakettiautoilla. Liikennöinti tapahtuu Loviisantietä (seututie 170) ja Ritamäentietä. Jätekeskuksessa käy keskimäärin 90 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

27 27 (93) Henkilöautoliikenteen määrä on noin 150 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Toiminta-ajat Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan jätekeskuksen toimintoja saa harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Betoni- ja tiilijätteen, puupitoisen jätteen ja sekalaisesta rakennusjätteestä lajiteltavan muun polttokelpoisen materiaalin murskausta saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo Toiminta-aikaan esitetään muutosta siten, että jätekeskuksen toimintoja saa harjoittaa poikkeuksellisesti myös pyhäpäivisin ja viikonloppuisin silloin, kun pyhäpäiviä on useampia peräkkäin (mm. joulu, pääsiäinen ja juhannus). Muutostarve koskee ainoastaan yhtiön omien urakoiden jätteiden tyhjentämistä tai jätekuormien hakua. Jätekeskus ei ole tällöin auki muille asiakkaille. Yhtiön omien urakoiden kuormien tyhjennys ja jätekuormien haku pyhäpäivisin ja viikonloppuisin esitetään tapahtuvaksi klo Toiminnan päättäminen Toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä voivat olla mm. alueella olevien rakennelmien ja rakennusten purkaminen, purkutoiminnassa syntyvän materiaalin käsittely sekä alueen siistiminen ja jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnan lopettamiseen liittyviä selvityksiä voivat olla mm. selvitys alueen maaperän kunnosta ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi. Täyttötoiminnan päätyttyä jätetäyttöalueet muotoillaan lopulliseen muotoon ja niille rakennetaan pintaeristerakenteet sekä tarvittavat kaasun- ja vesienkeräysjärjestelmät. Ennen toiminnan päättymistä laaditaan alueen jälkiseurantaa koskeva tarkkailuohjelma, joka hyväksytetään valvovalla viranomaisella. Jälkitarkkailun piiriin kuuluvat jätetäyttöalueiden geoteknisen vakavuuden, pintarakenteiden kunnon (eheys, eroosio) ja kasvittumisen sekä vesienhallinnan seuranta. Jälkiseurannalla ja -tarkkailulla varmistetaan, että tehdyt toimenpiteet ja rakenteet toimivat suunnitellulla tavalla, alue on turvallinen ja ettei alueesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Tarkkailua tehdään niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alueet ovat vakaita ja pysyvästi maisemoituja ja alueista ei aiheudu onnettomuuden vaaraa. Seurantatulosten perusteella voidaan tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Täydennetyt ja päivitetyt vallitsevaa tilannetta vastaavat suunnitelmat toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä esitys jälkitarkkailusta esitetään hyvissä ajoin ennen toiminnan päättymistä ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi.

28 28 (93) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa esitettyä toiminta täyttää parhaalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetetut vaatimukset. Hakemuksessa toiminnan on katsottu olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista seuraavin perustein: Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Täyttöalueen 3 alus- ja pohjarakenteet on tehty noudattaen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisia tavanomaisen jätteen kaatopaikan rakennevaatimuksia. Jätetäyttöalueelle 2 rakennetaan tiiviit pintarakenteet. Kaatopaikkarakenteissa on hyödynnetty ja jatkossakin hyödynnetään soveltuvia jätemateriaaleja (mm. soveltuvia ylijäämämaita, lentotuhkaa sekä lievästi pilaantuneita maita), millä säästetään neitseellisiä maaaineksia. Alueen vesien keräämisessä ja käsittelyssä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Puhtaat ja likaiset vedet pidetään erillään. Puhtaat vedet ohjataan hallitusti ympäristöön ja likaiset vedet viemäriin ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kaatopaikkakaasua kerätään jätetäyttöalueilta ja kaasua toimitetaan mahdollisuuksien mukaan energiana hyödynnettäväksi. Kaatopaikkakaasujen hallinta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Aumakompostointi on tällä hetkellä paras käyttökelpoinen tekniikka mm. haravointijätteen käsittelyyn. Muiden soveltuvien ympäristöhaittaa aiheuttamattomien materiaalien käyttö nopeuttaa kompostoitumista. Työkoneet ovat nykyaikaisia ja edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneet huolletaan huoltosuunnitelmien mukaan, näin varmistetaan koneiden turvallisuus ja päästöjen asianmukaisuus. Toimintojen riskit ovat hyvin tunnetut ja ennaltaehkäistävissä. Toimintojen riskejä on kartoitettu, niille laadittu toimintaohjeita ja henkilökuntaa on koulutettu poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Hakijalla on käytössään toimintajärjestelmä, jolla hakija on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Alueen ja sen ympäristön ominaispiirteet tunnetaan kattavasti ja toiminnan vaikutuksia voidaan luotettavasti seurata. Toimintaa sekä sen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan. Tarkkailutulosten jatkuvalla seurannalla ehditään ryhtyä ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin riittävän ajoissa, mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön. Toiminnan muuttuessa tai rakennettaessa uutta, otetaan käyttöön BAT-tekniikka.

29 29 (93) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin Viemäriin johdettavat vedet Viemäriin johdetavan veden määrää ja laatua on seurattu lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti. Vuosina kaupungin jätevesiviemäriin johdetut vesimäärät ovat olleet seuraavat: Vuosi Jätevesimäärä, m 3 /a Porvoon veden kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy saa johtaa jätevettä viemäriin normaalissa tilanteessa m 3 /vrk ja erikseen sovittaessa tilapäisesti m 3 /vrk. Toteutuneet viemäröitävät vesimäärät ovat olleet noin 24 % sopimuksen mukaisesta kokonaisviemäröintikapasiteetista. Viemäriin johdettavan veden laatu on vuosina vastannut vakiintunutta tasoa. Viemäriin johdettavat vedet ovat ravinnepitoista ja sisältävät kohonneita pitoisuuksia happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet pääosin tasolla 1 3 mg/l ja kokonaistypen pitoisuudet tasolla mg/l. Typpi on pääosin ammoniumtyppimuodossa. Ravinnepitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat kuin vanhojen kaatopaikkojen kaatopaikkavesissä keskimäärin. Sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr) määrä ovat vastanneet vanhojen kaatopaikkojen kaatopaikkavesien keskimääräistä tasoa. Puhtaat hulevedet ja toiminnan vaikutus pintaveden laatuun Jätekeskuksen toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä pintavesiin. Päästöjä voi aiheutua lähinnä häiriötilanteissa tai ylivirtaamakausina. Häiriöpäästöjen mahdollisuutta on pienennetty mm. laajentamalla tasausallasta, asentamalla tasausaltaaseen häiriötilanteista hälyttävä hälytysjärjestelmä sekä laatimalla vesienhallintaan huolto- ja tarkastusohjelma. Maastoon johdettavan veden laatua ja jätekeskuksen vaikutuksia pintaveden laatuun on seurattu lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti. Jätekeskuksen koillisosassa muodostuvat hulevedet ja itäosan jätetäyttö-

30 Päästöt ilmaan 30 (93) jen alle purkautuvat kalliopohjavedet kokoavan kalliokanaalin veden tarkkailu lisättiin jätekeskuksen tarkkailuun sen valmistuttua vuonna Rakennustöiden aikaisten räjäytystöiden vaikutus näkyi alussa korkeina typpipitoisuuksina, mutta pitoisuudet laskivat loppuvuodesta. Vuosina 2013 ja 2014 typpipitoisuudet kohosivat ja olivat tavanomaista tasoa selvästi korkeammat. Samanaikaisesti myös veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus kohosivat hieman. Keväällä 2015 tehtiin erillinen selvitys typpipitoisuuksien nousun mahdollisista syistä (Domargårdin jätekeskus, Kalliokanaalin vesitutkimus keväällä 2015, päivätty ). Selvityksen tulosten perusteella todennäköisimpinä syinä kalliokanaalin vesien kohonneisiin typpipitoisuuksiin pidettiin pengertien tai viereisen uuden loppusijoitusalueen jätepenkan pintavaluntaa sekä suotoveden kapillaarista ja painovoimaista johtumista pengertien hiekkakerroksissa tai vanhan täyttöalueen vesiä esimerkiksi kaasunkeräysputkiston ympärystäytössä. Pintavesien laatu vastasi vuosina pääosin aikaisemmin havaittua tasoa. Jätekeskuksen vaikutus pintavesiin on nähtävissä jätekeskuksen pohjoispuolella lähimmällä pintaveden havaintopisteellä (Oja 4) kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Vaikutus on paikallinen ja vesien laimeneminen pidemmälle siirryttäessä on merkittävää. Pitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla myös pohjoispuolen havaintopisteellä Oja 3 ja eteläpuolen havaintopisteellä Oja 1. Kauempana sijaitsevilla havaintopisteillä ei ole ollut havaittavissa jätekeskuksen aiheuttamia kuormitusvaikutuksia. Toiminnan muutoksen vaikutukset Pöly Esitetyillä toiminnan muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta viemäriin tai maastoon johdettavien vesien määrään, laatuun tai niistä aiheutuvaan kuormitukseen. Uudet käsittely- ja välivarastokentät voivat hieman lisätä viemäröitävien ja/tai maastoon johdettavien hulevesien määrää. Kenttäalueilta muodostuvat hulevedet voivat sisältää lähinnä kohonneita pitoisuuksia kiintoainetta. Jätetäyttöalueiden vaiheittainen sulkeminen tulevaisuudessa sekä tiiviiden pintakerrosten rakentaminen tulee pienentämään viemäriin johdettavien kaatopaikkavesien määrää. Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä ajoittaisia pöly- ja hajupäästöjä sekä pakokaasupäästöjä. Pölypäästöjä aiheutuu mm. jätteiden käsittelystä, erityisesti haketuksesta ja murskauksesta, täyttöalueilta sekä kenttä- ja liikennealueilta. Murskaamisesta ja haketuksesta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään laitteistojen sijoittelulla, kastelemalla ja/tai suojaamalla pölylähteet peittein ja koteloinnein. Kuljettimelta varastokasaan putoavan aineksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi. Tarvittaessa jätteet kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Loppusijoituksesta aiheu-

31 31 (93) tuvia pölyhaittoja vähennetään jätteiden järjestelmällisellä tiivistämisellä ja peittämisellä. Tarvittaessa peittokerrosta kastellaan. Muilla alueilla pölyhaittoja vähennetään liikennöintireittien ja kenttäalueiden puhtaanapidolla sekä ajonopeuksia rajoittamalla. Hiekkapäällysteisiä teitä suolataan tarvittaessa. Pölyvaikutusten on arvioitu rajoittuvan pääosin jätekeskusalueelle jätetyttöalueiden, kenttäalueiden ja murskaamojen lähistölle sekä jätekeskusta lähimmille liikennealueille. Toiminnan vaikutusta ilmanlaatuun on seurattu lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti mittauksin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10) on mitattu viimeksi keväällä 2009 ja syksyllä Yhteenveto mittausten tuloksista on esitetty seuraavissa taulukoissa. Kaatopaikkakaasu PM 10 pitoisuus (μg/m 3 ) Mittauspiste 1, pohjoinen Mittauspiste 2, etelä minimi maksimi keskiarvo Lupahakemusta varten toiminnan aiheuttamien pölypäästöjen vaikutusta ilmanlaatuun selvitettiin mallintamalla (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskuksen pölypäästöjen leviämismalli, päivätty ). Mallissa otettiin huomioon puu- ja betonijätteen murskaus sekä alueelle suuntautuva ja sen sisällä tapahtuva liikenne. Päästölähteiden oletettiin olevan käynnissä ympäri vuorokauden. Käytetyt päästökertoimet perustuivat vastaavissa kohteissa tehtyihin mittauksiin. Suurin mallinnettu hiukkasten vuorokausipitoisuus oli 49 μg/m 3. Hiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvo oli suurimmillaan 15 μg/m 3. Asuinkiinteistöjen luona mallinnetut, raja- ja ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin vastaavat raja- ja ohjearvot. Jätemateriaalien lisääntyvä käsittely ja prosessointi voivat lisätä pölyämistä. Hakijan arvion mukaan esitetyt muutokset eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi toiminnasta aiheutuvaan pölypäästöön. Uusien toimintojen pölypäästöjä ehkäistään samoin toimenpitein kuin nykyisen toiminnan päästöjä. Tällä hetkellä kaasua kerätään täyttöalueilta 2 ja 3. Kerätyn kaasun määrää ja koostumusta seurataan jatkuvatoimisin mittauksin sekä säännöllisesti tehtävin kaasun määrän ja koostumuksen mittauksin. Vuosina kerätyn kaatopaikkakaasun kokonaismäärä on ollut noin 0,6 1,4 miljoonaa Nm 3 ja kaatopaikkakaasun keskimääräinen metaanipitoisuus noin tilavuusprosenttia. Kerätty kaatopaikkakaasu on poltettu jätekeskuksen soihdussa hyödyntämismahdollisuuksien puutteen vuoksi.

32 32 (93) Kaasunkeräysjärjestelmän ohi ilmaan purkautuvan kaatopaikkakaasun määrää on arvioitu mittauksin ja laskennallisesti. Metaanin talteenottoasteen arvioitiin vuonna 2014 olleen noin 32 % ja metaanipäästön yhteensä noin 279 tonnia. Loppusijoitettavan jätteen määrän ja laadun muutokset vähentävät jatkossa jätetäytössä muodostuvan kaasun määrää ja kasvihuonepäästöjä. Kaatopaikkakaasujen päästöt vähenevät myös kaasunkeräysjärjestelmän laajentamisen sekä jätetäyttöalueiden sulkemisen myötä. Hajuhaitat Jätevesilietteen kompostointi on loppunut, minkä seurauksena myös toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat ovat vähentyneet. Nykytilanteessa hajupäästöjä aiheutuu lähinnä jätteiden loppusijoituksesta ja jätetäyttöalueilla tehtävästä rakentamisesta (esim. kaasunkeräysjärjestelmän laajentaminen). Hajuhaittaa ehkäistään jätteiden järjestelmällisellä tiivistämisellä ja peittämisellä. Kaasunkeräysjärjestelmä sekä vanhojen täyttöalueiden sulkeminen vähentävät kaatopaikkakaasujen päästöjä ja siten myös toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaitat ilmenevät lähinnä kaatopaikalla ja sen lähialueilla. Epäsuotuisien sääolosuhteiden aikana hajuhaitat voivat olla havaittavissa myös kauempana jätekeskuksesta. Haisevien rikkiyhdisteiden määrää (TRS) laitosalueella on seurattu lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti mittauksin. Viimeisimmät mittaukset on tehty keväällä 2009 ja syksyllä Mittauksessa ei havaittu kohonneita hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Jätekeskuksen ympäristössä esiintyvää hajua on seurattu vuosina lähialueen asukkaista kootulla ympäristöpaneelilla. Vuonna 2013 havaintojen ilmoittaminen siirrettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n internetsivuille. Lisäksi hajuhavainnoista voi ilmoittaa puhelimitse tai sähköpostitse. Palautteet kirjataan yhtiön sisäiseen palautekanavaan, johon kirjautuvat myös palautteeseen liittyvät korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet. Myös jätekeskuksen henkilöstö tekee hajuseurantaa. Hajuhaittoja esiintyy nykyisin harvoin. Hajuhavaintoja tehdään lähinnä poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jätetäyttöalueilla tehtävien rakennustöiden yhteydessä. Vuonna 2013 hajupalautteita tuli 5 kappaletta, vuonna kappaletta ja vuonna 2015 kesäkuuhun mennessä 1 kappale. Henkilökunta on viime vuosina tehnyt hajuhavaintoja lähinnä siirtokuormaushallin ulkopuolella, nestemäisen jätteen altaalla tai tasausaltailla. Muutoshakemuksen mukaisesta kompostointitoiminnasta voi aiheutua ajoittain hajupäästöjä. Hajupäästöjä ehkäistään huolehtimalla aumojen riittävästä ilmansaannista ja sopivasta kosteudesta. Lisäksi huolehditaan, että jälkikompostointiin siirrettävät massat ovat riittävän kypsiä. Aumojen käännöissä voidaan ottaa huomioon tuuli- ja muut sääolosuhteet siten, että hajupäästöjen leviäminen lähimpien häiriintymiselle alttiiden kohteiden suuntaan on mahdollisimman vähäistä. Hajuhaittoja voidaan tarvittaessa

33 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu 33 (93) estää myös esim. peittämällä aumat biosuodattimen tavoin toimivalla seosaineella tai muulla hajuhaittoja rajoittavalla peitemateriaalilla. Myös kuivikelannan välivarastoinnista arvioidaan voivan aiheutua hajuhaittaa. Välivarastointiaika pidetään mahdollisimman lyhyenä ja hajuhaitan ei oleteta kulkeutuvan jätekeskusalueen ulkopuolelle. Muista uusista tai muuttuvista toiminnoista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä hajupäästöjä ympäristöön. Pidemmällä aikavälillä jätekeskuksen hajuhaittoja vähentää mm. tiiviiden pintarakenteiden rakentaminen vanhoille jätetäyttöalueille, kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn laajentaminen sekä biohajoavan jätteen loppusijoituksen loppuminen ja jätteiden energiahyötykäytön lisääntyminen. Loppusijoitusalueiden pohjarakenteet ja tiivis pohjamaa vähentävät maaperään ja pohjavesiin suotautuvan veden määrää ja kuormitusta. Täyttöalueella 1 muodostuvien suotovesien määrää vähentää täytön lakialueen asfaltointi ja viemäröinti. Täyttöalueilta muodostuvaa kuormitusta on vähennetty ja vähennetään edelleen rakentamalla vanhoille jätetäyttöalueille tiiviit pintarakenteet. Myös alueella muodostuvien likaisten vesien kokoaminen ja johtaminen viemäriin vähentävät maaperään ja pohjaveteen kohdistuvaa kuormitusta ja riskejä. Jätekeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä, jotka voisivat aiheuttaa merkittävää maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Pilaantumisriskit liittyvät lähinnä häiriötilanteisiin, joissa poltto- tai voiteluaineita voi vuotaa työkoneista, ajoneuvoista tai varastosäiliöistä tai -astioista maaperään ja sitä kautta pinta- ja pohjavesiin. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista ehkäistään asianmukaisella koneiden ylläpidolla sekä polttoaineiden käsittelyllä. Alueella on öljyn ja polttoaineen poistamiseen ja imeyttämiseen soveltuva kalusto ja imeytysmateriaalia. Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun on tarkkailtu lupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti. Jätekeskuksen eteläpuolella kaatopaikan vaikutus pohjaveteen on ollut vähäinen. Pohjoispuolella sijaitsevien havaintopisteiden vedessä kaatopaikan vaikutus on ollut todettavissa kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kohonneina kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina. Pohjaveden laatuun vaikuttaa myös teiden suolaus. Vuosina pohjaveden laatu vastasi pääosin aikaisemmin havaittua tasoa. Esitettyjen toiminnan muutosten ei arvioitu lisäävän merkittävästi maaperään ja pohjaveteen kohdistuvaa kuormitusta eikä toiminnasta aiheutuvaa pilaantumisriskiä. Melua aiheutuu liikenteestä, kuormien purkamisesta ja lastaamisesta sekä alueella toimivista työkoneista. Toiminnasta aiheutuva melupäästö on

34 34 (93) suurimmillaan jätemateriaaleja murskattaessa. Melu on pääosin tasaista. Ajoneuvojen hälytysäänet sekä materiaalin kolahdukset esim. murskattaessa tuovat meluun impulssimaisuutta. Murskaustoiminnasta aiheutuvan melupäästön suuruuteen ja ominaisuuksiin vaikuttaa mm. murskattava materiaali ja sen karkeus. Melua vähennetään laitteiden ja koneiden kunnossapidolla sekä välttämällä niiden turhaa käyttöä ja turhaa liikennöintiä. Murskauslaitteistot pyritään sijoittamaan niin, että voimakkain ääni ei leviä lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Meluntorjunta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon koneiden ja ajoneuvojen valinnassa, niiden käytössä ja kunnossapidossa, teiden kunnossapidossa sekä liikennöinnissä. Eniten melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aikoja on rajoitettu. Toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä on selvitetty mittauksin. Viimeisimmät mittaukset on tehty vuosina 2009, 2012 ja Kaikilla kolmella mittauskerralla jätekeskuksessa tehtiin muun toiminnan ohella puun murskausta. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto mittaustuloksista. Mittauspiste 2015 mittaustulos (LAeq db) 2012 mittaustulos (LAeq db) 2009 mittaustulos (LAeq db) 1 (Ritamäentie 8) 46 (±5 db) 52 (±10 db) 45 (±10 db) 2 (Luontotie 5) 45 (±10 db) 42 (±10 db) - 3 (Luontotie 12) 44 (±10 db) 49 (±10 db) 45 (±6 db) Lupahakemusta varten toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä selvitettiin myös mallintamalla (Domargårdin jätekeskus, Porvoo, Meluselvitys, ). Melulähteinä huomioitiin puun ja betonin murskaus, rakennusjätteen ja metallin erottelu kaivinkoneella, jätetäyttöalueen tiivistäminen, siirtokuormaushallin toiminta sekä jätekeskuksen toimintaan liittyvä liikenne. Mallinnukset tehtiin tilanteessa, jossa puun murskausta tehdään nykyisellä paikallaan täyttöalueelle 1 sijoittuvalla kentällä sekä tilanteessa, jossa puun murskausta tehdään lupahakemuksessa esitetyllä vaihtoehtoisella kentällä jätetäyttöalueella 2. Mallinnustulosten perusteella nykyisessä tilanteessa puun ja betonin murskauksen ollessa yhtä aikaa käynnissä on päiväajan keskiäänitaso lähimmillä asuinkiinteistöillä (Ritamäentie 4 ja 13 sekä Karijärventie 5 ja 13) laskentaepävarmuus huomioiden päiväajan ohjearvon 55 db tasalla. Muiden asuinkiinteistöjen kohdalla keskiäänitaso alittaa 55 db. Kun puun ja betonin murskausta ei tehdä, ovat päiväajan keskiäänitasot asuinkiinteistöjen kohdalla, laskentaepävarmuus (±3 db) huomioiden, alle 55 db. Betonin murskausta tehdään muutaman vuoden välein. Puun murskausta tehdään noin neljä kertaa vuodessa ja yhden murskausjakson kesto on tavanomaisesti 2 7 vuorokautta. Mallinnuksissa oletettiin molempien olevan yhtä aikaa käynnissä, joten mallinnustulos kuvaa siten tilannetta, joka voi toteutua vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Mallissa ei myöskään huomioitu varastokasojen melun leviämistä ehkäisevää vaikutusta.

35 35 (93) Esitetyillä toiminnan muutoksilla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta toiminnasta aiheutuviin melupäästöihin. Roskaantuminen Jätetäyttöalueilta ja kenttäalueilta voi kulkeutua roskia jätekeskusalueen reunoille ja lähiympäristöön. Roskaantumista vähennetään pitämällä kulloinkin käytössä oleva täyttöala mahdollisimman pienenä, täytön tiivistämisellä ja peittämisellä sekä alueiden siivouksella. Myös jätekeskusalueen aitaaminen ehkäisee lähiympäristön roskaantumista. Jätteiden kuljetuksista aiheutuvaa roskaantumista vähentää jätteiden kuljetus suljetuissa pakkaavissa jäteautoissa tai peitettyinä. Esitettyjen toiminnan muutosten ei ole arvioitu lisäävän roskaantumista. Polttoon menevän jätteen välivarastoinnista aiheutuvaa roskaantumista ehkäistään tarvittaessa tiivistämällä ja peittämällä varastokasat tilapäisesti. Haittaeläimet Rottien ja lintujen esiintymistä jätekeskuksessa pyritään vähentämään jätetäytön tehokkaalla tiivistämisellä ja peittämisellä sekä siirtokuormaamalla biojätettä ja sekajätettä muualla käsiteltäväksi. Alueella tehdään jatkuvatoimista rottien torjuntaa mm. myrkytyksin. Tarvittaessa tuholaistorjuntaa tehostetaan kohdekohtaisesti. Lintujen määrää on tehokkain rajoittaa estämällä niiden pääsy ravinnoksi kelpaaviin jätemateriaaleihin. Lokkien määrä on ajoittain ollut melko suuri. Rotista ei ole tullut valituksia. Esitettyjen toiminnanmuutosten ei ole arvioitu lisäävän haittaeläinten määrää. Tarvittaessa haittaeläinten torjuntapisteitä lisätään. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen orgaanisen aineksen määrää koskevien rajoitusten myötä haittaeläimet ja niiden aiheuttamat haitat vähenevät. Toiminnassa syntyvät jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely Toiminnassa muodostuu jätteitä liikenneväylien kunnossapidon ja tasausaltaiden huollon yhteydessä ( ja ). Toimistorakennuksessa ja vaaka-asemalla syntyy pieniä määriä jätettä, joka on rinnastettavissa pääosin tavanomaiseen toimisto- ja asumisjätteeseen (jäteluokat , , , , , , , ja ). Jätteet ovat laadultaan tavanomaisia jätteitä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyödynnettäviksi ja hyödynnettäviksi kelpaamattomat jätteet sijoitetaan jätekeskuksen jätetäyttöalueelle. Tasausaltaiden huoltojen yhteydessä syntyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitetään ennen sen toimittamista jatkokäsittelyyn. Kaluston huollossa muodostuu pieniä määriä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa öljyjätettä ja tähän rinnastettavia jätteitä (jäteluokat 13 01*, 13 02*, 13 07*, 13 08*). Jätekeskuksessa syntyy myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä, jotka ovat rinnastettavissa kotitalouksien vaarallisiin jätteisiin (jätenimikkeet *, *, * ja *). Hiekan- ja öljyero-

36 36 (93) tuskaivojen kunnossapidon yhteydessä muodostuu vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä ja lietteitä (jäteluokka 13 05*). Vaaralliset jätteet välivarastoidaan ja toimitetaan käsittelyyn laitokselle, jolla on lupa käsitellä kyseisenlaisia jätteitä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätekeskuksen alueelle on laadittu pelastussuunnitelma ja poikkeustilannesuunnitelma. Lisäksi päivittäisessä toiminnassa noudatetaan Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimintajärjestelmään liittyviä työohjeita, joissa on ohjeita myös vaaratilanteissa toimimiseen. Poikkeustilannesuunnitelmassa (Domargårdin jätekeskuksen poikkeustilannesuunnitelma, päivätty ) on kuvattu toimintaan liittyviä mahdollisia ympäristö- ja turvallisuusriskejä ja häiriötapahtumia sekä niihin varautumista. Suunnitelma sisältää seuraavat poikkeukselliset tilanteet; jätetäyttöalueiden sortuma, tulipalot, kaatopaikkakaasun pumppaus- ja talteenottojärjestelmän häiriöt, poltto- ja voiteluaineiden vuodot, häiriöpäästöt vesistöihin, ilkivalta, koneiden rikkoutuminen sekä liikenneonnettomuudet. Täyttöalueet perustetaan ja ylläpidetään fyysisesti vakaaksi siten, ettei läjitysalueella ole merkittäviä sortumavaaroja. Sortumia ehkäistään huolellisella jätteiden tiivistyksellä ja pitämällä täyttöalueiden luiskakaltevuudet riittävän pieninä. Kaatopaikkapaloja ja niiden leviämistä ehkäistään jätteiden tiivistämisellä ja peittämisellä, sillä hyvin peitetyssä ja tiivistetyssä jätetäytössä mahdollinen tulipalo jää pintapaloksi, eikä leviä alapuolisiin jätekerroksiin. Muita tulipaloriskikohteita ovat rakennukset, jätteiden varastotilat ja -alueet, kaasupumppaamo, sähkölaitteet ja -kaapelit, työkoneet ja ajoneuvot, polttoainesäiliöt sekä varastokasojen itsesyttyminen. Tulipalojen varalta alueella on alkusammuttimia. Vaarallisen jätteen varastotiloja tuuletetaan tehokkaasti. Puuhaketta ei kasata yhteen suureen kasaan, vaan se pidetään aumassa, jotta voidaan ehkäistä kasan lämpötilan kohoaminen paineen vaikutuksesta. Siirtokuormaushallissa jätettä kuormataan vuorotellen hallin eri kulmiin, jotta voidaan varmistua jätteen kierrosta. Tulipalojen varalle on erilliset toimintaohjeet. Kaasun pumppauslaitoksella kaasuvuoto voi aiheuttaa räjähdys- ja tulipalovaaran. Pumppauslaitos on aidattu ja lukittu. Laitoksella on tehokas ilmanvaihto sekä metaanimittarit, jotka valvovat pumppaamon sisätilojen metaanipitoisuutta. Pumppaamon ulkopuolella on mahdollisen metaanipitoisuuden ilmaisemiseksi varoitusvalot. Laitteiston säännöllisellä huollolla minimoidaan rikkoutumisesta aiheutuvat toimintahäiriöt. Poikkeavissa tilanteissa ihmiset evakuoidaan vaara-alueen ulkopuolelle ja kaasupumppaamon toiminta sammutetaan. Syttymisherkän alueen laajuus arvioidaan ja poistetaan syttymisen aiheuttajat vaara-alueen ulkopuolelle. Räjähdyksen tai tulipalon jälkeen selvitetään, onko tulipalo levinnyt ja mahdollinen tulipalo sammutetaan.

37 37 (93) Toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden käyttöön sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointiin ja käyttöön liittyy vuotoriski. Vuotoja voi aiheutua koneiden, säiliöiden tai varastoastioiden rikkoutumisesta, laiterikoista, ylitäytön seurauksena tai tankkaustilanteessa. Vuoto aiheuttaa riskin maaperälle sekä pohja- ja pintavesille. Vuotoja ehkäistään huolellisilla työskentelytavoilla sekä työkoneiden huolloilla ja tarkkailulla. Säiliöiden ylivuodot ja -täytöt tai vuodot estetään teknisin ja/tai toiminnallisin järjestelyin. Alueella on vuotojen varalle imeytysainetta. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan niiden ominaisuuksien mukaan eri tiloissa ja astioissa. Vaarallisten jätteiden konteissa on imeytysaineita, joilla mahdollisissa vuototilanteissa jätettä voidaan kerätä talteen. Vaarallisten jätteiden konteista valuvat nesteet päätyvät valumaan kontin välipohjaan. Vaarallisten jätteiden kontit sijaitsevat pinnoitetulla kentällä. Kentän hulevedet johdetaan tasausaltaaseen ja siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Suotovesialtaiden tai pumppaamoiden häiriötilanteissa jätekeskuksen alueella muodostuvia likaisia vesiä voi päästä maastoon. Häiriötilanteita ennaltaehkäistään valvonnalla ja kunnossapidolla. Pohjoisen tasausaltaan ylivuotoputki ja pumput on varustettu automaattihälytyksillä. Pumppaamoiden ja viemärilinjojen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti osana käyttötarkkailua. Tasausaltaiden pintaa tarkkaillaan päivittäin. Jätekeskuksessa on poikkeuksellisten tilanteiden varalta ylimääräinen pumppu ja letkuja, joilla vedet voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa johtaa käsittelyyn. Lisäksi toiminnan kannalta tärkeimmät pumppaamot on varustettu kahdella rinnakkaisella pumpulla. Käytössä olevien koneiden toimintahäiriöistä voi edellä kuvatun lisäksi aiheutua mm. hajua, roskaantumista ja pölyämistä. Konerikkoihin on varauduttu suunnittelemalla ja kilpailuttamalla tehokas varakoneiden käyttömahdollisuus. Koneet ovat helposti korvattavissa toisilla eikä konerikoista aiheudu pitkäaikaisia päästöjä ympäristöön. Pitkäaikaisiin sähkökatkoksiin on varauduttu hankkimalla varavirtalaitteet tärkeimmille laitteille. Toimintaan liittyvä liikennöinti aiheuttaa normaalin onnettomuusriskin. Riskien pienentämiseksi jätekeskusalueella tapahtuvalle liikennöinnille on asetettu nopeusrajoitus ja liikennereittien kunnosta huolehditaan. Koko jätekeskuksen alue on aidattu ja lukittu. Alueella on kyltit, joissa kielletään tupakointi ja avotulen teko. Ilkivallan riskiä rajoitetaan myös lukittavilla varastotiloilla ja -säiliöillä sekä valvonnalla. Alueella on käytössä myös videovalvonta. Jätekeskuksen toiminnasta aiheutuvia riskejä arvioidaan säännöllisesti riskianalyyseillä ja turvallisuuskierroksilla. Poikkeuksellisten tapahtumien varalle on tehty toimintaohjeita, joita päivitetään säännöllisesti. Henkilökunnan toimintavalmiutta ylläpidetään säännöllisellä koulutuksella. Vakavissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa toiminta tarpeellisin osin keskeytetään ja korjaavat toimenpiteet suoritetaan ennen toiminnan jatkamista. Ympäristöja muut vahingot pyritään estämään tai rajaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Onnettomuus- ja häiriötilanteista ilmoitetaan tarvittaessa pelastuslaitokselle. Mikäli onnettomuus- tai häiriötilanteesta voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai haittaa ympäristölle, tehdään ilmoitus ympäristöviranomaiselle, jonka kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä.

38 38 (93) TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Vesitarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys jätelain 120 :n mukaiseksi seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaksi (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ). Suunnitelma sisältää jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :n sekä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 40, 42, 47 ja 49 :n mukaiset jätekeskuksen nykyisiä toimintoja koskevat tiedot. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan on liitetty seuraavat suunnitelmat- ja ohjelmat: poikkeustilannesuunnitelma (Domargårdin jätekeskuksen poikkeustilannesuunnitelma, päivätty ) vesien tarkkailuohjelma, (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jäteaseman velvoitetarkkailu, päivätty ) haju-, ilmanlaatu- ja melutarkkailuohjelma ehdotus (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kaasun, hajun, melun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelma ehdotus, päivätty ) vesienhallinnan tarkastus- ja huolto-ohjelma (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jäteaseman vesienhallinnan suunnitelma, Tarkastus- ja huolto-ohjelma, päivätty ja päivitetty ) kaatopaikkakaasun tarkastus- ja huolto-ohjelma (Domargårdin jätekeskus, Kaatopaikkakaasun tarkastus- ja huolto-ohjelma, päivätty ja päivitetty ). Vesien, kaatopaikkakaasun, hajujen, pölyn ja melun tarkkailua tehdään ympäristölupapäätösten no YS 1026, ja nro 43/2010/2, mukaisesti. Nykyinen tarkkailusuunnitelma Jätetäytön sisäisen veden pinnankorkeutta ja laatua, viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua sekä kaatopaikan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtu kulloinkin voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on päivätty ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt sen päivätyllä kirjeellä (UUDELY/292/07.00/2010). Esitys muutokseksi Voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa esitetään muutettavaksi seuraavasti: Vuonna 2008 ympäristölupapäätöksen no YS 1026, mukaisesti tarkkailuun liitetty Veckjärven vertailuhavaintopaikka (Veckjärvi Heleneb. 4) esitetään poistettavaksi tarkkailusta. Tarkkailujakson

39 Hajutarkkailu Melun tarkkailu 39 (93) aikana havaintopisteellä ei ole ollut todettavissa veden laadun muutoksia eikä veden laatu ole poikennut pintaveden havaintopisteen Veckjärvi 5 veden laadusta. Lisäksi tarkkailuohjelmaesityksestä on jätetty pois maaliskuussa 2013 tarkkailuohjelmaan lisätty piste Hulevesiallas TULEVA (H8). Koska putkesta ei ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana saatu yhtään vesinäytettä, se jättiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän esityksen mukaisesti pois tarkkailusta vuodesta 2014 alkaen. Nykyinen tarkkailusuunnitelma Tällä hetkellä hajua seurataan päivätyn ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellä hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lokakuun 2013 alusta lähtien hajujen seuranta on toteutettu toiminnanharjoittajan nettisivujen kautta. Nettisivuilla on lomake, jolla asukkaat voivat ilmoittaa jätekeskuksen ympäristössä esiintyvistä hajuista tai muista havainnoista silloin kuin havaintoja tehdään. Toiminnanharjoittaja ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon nettilomakkeen kautta ilmoitetut haju- tai muut havainnot ilmoituksen saatuaan. Vuosiraportoinnin yhteydessä toimitetaan yhteenveto vuoden aikana tehdyistä haju- ja muista havainnoista. Esitys muutokseksi Nykyiseen hajutarkkailuun ja voimassa olevaan tarkkailuohjelmaan esitetään mm. seuraavia muutoksia: tarkkailuohjelmassa kuvataan myös toiminnanharjoittajan sisäiset seurantatoimenpiteet koska hajuongelmaa esiintyy harvoin, raportointiin esitetään seuraavia muutoksia: jokaista hajuhavaintoa ei raportoida viranomaiselle, vaan raportointi keskitetään vuosiraportoinnin yhteyteen jos hajussa huomataan erityistä poikkeamaa, niin siitä ilmoitetaan erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristösuojelutoimistolle sisäinen seuranta- ja palautejärjestelmä mahdollistaa raportoinnin koska tahansa viranomaisen sitä pyytäessä. Nykyinen tarkkailusuunnitelma Melua on mitattu päivätyn suunnitelman mukaisesti kolmessa pisteessä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Mittauspisteet ovat samoja kuin vuoden 2009 mittauksessa ja ne sijoittuvat valtatien 7 eteläpuolelle jätekeskusta lähinnä olevien asuintalojen piha-alueille.

40 40 (93) Suunnitelman mukaan melua mitataan yhtäjaksoisesti 1 6 h/mittauspiste. Tarvittaessa melua ja toimintojen äänitehotasoa voidaan mitata myös jätteenkäsittelyalueella. Mittaukset ajoitetaan ajalle, jolloin jätteenkäsittelyalueella on murskaus- ja seulontatoiminta käynnissä. Mittaukset tehdään soveltaen ympäristömelun mittausohjetta (Ympäristöministeriö 1/1995). Mittausajankohta valitaan mahdollisuuksien mukaan siten, että tuuli on heikkoa. Raportissa esitetään mittausmenetelmät, mittaustulokset sekä vertailu ohje-arvoihin. Mittaukset tehdään syksyllä 2011 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Esitys muutokseksi Ilmanlaadun tarkkailu Nykyiseen melun mittaussuunnitelmaan on esitetty seuraavia muutoksia: referenssipisteen lisääminen mahdollisimman lähelle meluavaa kohdetta (tästä on sovittu viranomaisen vuositarkastuksen yhteydessä ) melumittauksia ei suoriteta enää kolmen vuoden välein vaan ne suoritetaan uusien tai muuttuvien meluavien toimintojen käyttöönoton yhteydessä tai tarvittaessa. Muutos mahdollistaisi melutilanteen paremman hallinnan, koska kolmen vuoden välein suoritettavissa mittauksissa ei mittausajankohta todennäköisesti osu muutostilanteisiin. Nykyinen tarkkailusuunnitelma Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuutta ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) määrää on mitattu päivätyn suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaan hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuutta mitataan kahdessa pisteessä jätteenkäsittelyalueen ympäristössä. Mittauspisteet ovat samoja kuin vuoden 2009 mittauksissa. Mittaukset ajoitetaan ajalle, jolloin jätteenkäsittelyalueella on murskaus- ja seulontatoiminta käynnissä. Mittausjakson pituus on kaksi viikkoa. Näytteet otetaan standardin SFS-EN mukaisesti suurtehokeräinmenetelmällä. Näytteenottoaika on 24 h/näyte. Raportoinnissa esitetään mittaustulosten lisäksi mittausten aikana vallinneet sääolosuhteet Porvoossa. Mittaukset tehdään syksyllä 2011 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) määrää mitataan yhdessä pisteessä. Mittauspiste sijoitetaan keskeiselle paikalle jätekeskuksen alueelle. TRSyhdisteitä mitataan jatkuvatoimisesti, mittausjakson pituus on kaksi viikkoa. Esitys muutokseksi Ilmanlaadun ja TRS) mittaussuunnitelmaan esitetään seuraavia muutoksia: Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia (PM 10) ei mitata enää kolmen vuoden välein vaan mittaukset tehdään uusien tai muuttuvien pölyävien toimintojen käyttöönoton yhteydessä tai tarvittaessa. Muutos mahdollistaisi pölytilanteen paremman hallinnan, koska kolmen

41 41 (93) vuoden välein suoritettavissa mittauksissa ei mittausajankohta todennäköisesti osu muutostilanteisiin. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) tarkkailua ei jatketa, koska jätteenkäsittelyalueella ei enää aumakompostoida lietteitä ja kaatopaikalle ohjattavan jätteen laatu on muuttunut merkittävästi. Kaatopaikkakaasun tarkkailu Kaatopaikkakaasun käyttötarkkailu Tarkkailu sisältyy biokaasupumppaamon käyttötarkkailuun, jossa kerätyn kaasun koostumusta, painetta, lämpötilaa, virtausta ja pumppaamon käyntiaikaa mitataan jatkuvatoimisin laittein. Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi virtaamia ja kaasupitoisuuksia mitataan säännöllisesti sekä aina kaasupitoisuuksien heilahdellessa tai ongelmien esiintyessä. Kuukausittain eri jätetäytöstä tulevista linjoista mitataan kertamittauksena linjakohtaisesti metaani-, hiilidioksidi- ja happipitoisuudet sekä virtaus (Nm 3 /h), paine ja lämpötila. Lisäksi mitataan kaivokohtaisesti metaani-, hiilidioksidi-, happi-, rikkivety- ja typpipitoisuudet sekä virtaus (Nm 3 /h), paine ja lämpötila. Yhteenveto tarkkailusta raportoidaan vuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä toimitettavan vuosiraportin yhteydessä. Purkautuvan kaatopaikkakaasun seuranta Täyttöalueilta 2 ja 3 purkautuvan kaasun määrä lasketaan vuosittain Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä kaatopaikkojen metaanilaskentamallilla (First Order Decay method). Purkautuvan kaasun määrää voidaan tarvittaessa myös mitata pintamittauksin. Purkautuvan kaasun määrä raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä osana jätekeskuksen vuosiraporttia. Esitys muutokseksi Kaatopaikkakaasun tarkkailuun ei esitetä muutoksia. ESITYS VAKUUDEKSI Hakija on esittänyt hakemukseen liitetyn yksityiskohtaisen laskelman perusteella kaatopaikan pintarakenteiden rakentamista koskevaksi vakuudeksi yhteensä 1,67 milj. euroa ja kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurantaa ja tarkkailua, suotovesien ja kaasujen käsittelyä ja muuta jälkihoitoa koskevaksi vakuudeksi 0,23 milj. euroa. Hakija on esittänyt jätelajikohtaisen, varastomääriin perustuvan laskelman perusteella arvioiduksi muun jätteenkäsittelyn vakuudeksi seuraavan. energiahyötykäyttöön toimitettava sekajäte euroa vaaralliset jätteet euroa puujäte euroa

42 42 (93) lajiteltavat ja esikäsiteltävät rakennusjätteet ja suurikokoiset jätteet euroa lanta- ja kuivikejäte euroa siirtokuormattava biojäte euroa lajiteltavat ja esikäsiteltävät nestemäiset jätteet euroa paalatun energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen välivarastointi euroa. Vakuussummaan ei ole sisällytetty maa-ainesten, betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden eikä kompostin käsittelystä aiheutuvia kustannuksia, koska kyseisiä jätteitä voidaan hyödyntää täyttöalueiden pintaeristerakenteissa. Vaarallisten jätteiden osalta varastossa olevan määrän on arvioitu jakautuvan seuraavasti: kyllästetty puu 35 %, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 40 %, akut 19 % ja perinteiset vaaralliset jätteet 6 %. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle ja akuille ei ole laskettu käsittelykustannuksia. Murskattavan puujätteen osalta varastossa olevan määrän on arvioitu jakautuvan siten, että kolmasosa on käsittelemätöntä puujätettä, kolmasosa risuja ja kolmasosa käsiteltyä puujätettä. Hakemuksen mukaan energiahyötykäyttöön toimitettavan sekajätteen paalaukselle ei ole tällä hetkellä tarvetta ja paalaustoiminnan vakuus esitetään asetettavan, mikäli toiminta joudutaan käynnistämään. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakemuksen mukaisen uuden toiminnan osalta Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa saada aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen heti lupapäätöksen saatuaan muutoksenhausta huolimatta. Perusteina esitetään seuraavaa: Mahdollisten valitusten johdosta uusien toimintojen käynnistäminen saattaisi lykkääntyä useankin vuoden ajan. Toiminnalla lisätään jätteen hyödyntämiskelpoisuutta ja jätteen hyödyntämistä sekä vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrää. Aloittamislupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Päästöjen rajoittamistoimet ovat tehokkaita ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat hyvin hallittavissa. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta pysyvää muutosta tai haittaa taikka ympäristön pilaantumista ja ympäristö voidaan saattaa ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta ennalleen, mikäli ympäristölupapäätös jostakin syystä kumoutuisi tai sen määräyksiä muutetaan. Jätteet voidaan siirtää muualle, mikäli muutoksenhaun johdosta lupa evätään. Toiminnassa ei ole nähtävissä sellaisia ympäristöuhkia tai haittoja, jotka voisivat johtaa koko toiminnan kieltämiseen. Hakija esittää toiminnan aloittamisen vakuudeksi euroa. Vakuus asetetaan ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Asetettava vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen ympäristönsuojelulain soveltamisalaan kuuluvan pilaantumisen osalta.

43 43 (93) ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty , , , , , ja Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Porvoon kaupungin ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Uusimaa-nimisessä lehdessä ja Östnyland-nimisessä lehdessä Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Porvoon Vedeltä. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta on pyydetty lausunto ympäristölupahakemukseen toimitetusta täydennyksestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Domargårdin jätekeskuksen toiminnalla on useita lainvoimaisia ympäristölupapäätöksiä, joissa on määräyksiä myös samoista asioista esim. kaatopaikkatoiminnan ja tarkkailun osalta. Vuoden 2007 ympäristöluvassa sekä vuonna 2014 annetussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöluvassa on molemmissa määräykset mm. nykyistä kaatopaikkatoimintaa (täyttöalue 3) koskien. Vuoden 2014 ympäristöluvassa ei ole todettu, korvaako se vuoden 2007 luvan näiltä osin. ELY-keskus katsoo, että nyt annettavassa ympäristöluvassa tulisi selvästi todeta, miltä osin aikaisemmat päätökset korvataan ja miltä osin ne mahdollisesti jäävät voimaan. Toiminnassa noudatettaviin lupapäätöksiin ei saa jäädä keskenään ristiriitaisia lupamääräyksiä. Hakemuksessa on esitetty jätetäyttöalueiden pintarakenteisiin kaatopaikka-asetuksen vaatimuksista poikkeavia ratkaisuja. Etenkin täyttöalueella 2 on esitetty useita eri pintarakenneratkaisuja eri osa-alueille (kenttäalueet, mahdollisen nojaavan jätetäytön alue, muut alueet). Pintarakenteen koostuessa erilaisista rakenneratkaisuista, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri osa-alueiden pintarakenteet muodostavat yhdessä toimivan

44 44 (93) kokonaisuuden, jonka tiivistys- ja kuivatusrakenteet liittyvät toisiinsa tiiviisti ja ilman katkoksia. Tämä vaatii huolellista suunnittelua ja työn toteutusta. Täyttöalueen 2 pohjois-koillisosaan suunnitellun kentän kohdalla pintarakenteen tiivistyskerrokseksi esitetään asfalttikerrosta, jota ei peitetä maatai muilla kerroksilla. ELY-keskus toteaa, että asfaltin käytöstä tällä tavoin kaatopaikan pintaeristeenä Suomen olosuhteissa ei liene paljoa kokemuksia. Asfalttikerros on alttiina sääolosuhteille, mm. jäätymiselle ja sulamiselle ja myös mekaaniselle kulutukselle, mikäli kentällä on toimintaa. Pintarakenteen tiiveyden kannalta on oleellista että, asfaltin kuntoa seurataan säännöllisesti ja mahdolliset vauriot korjataan välittömästi. Myös asfalttirakenteen liittäminen tiiviisti ympäröivien alueiden tiivistyskerroksiin voi olla haastavaa ja se tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Jätteen sijoittaminen täyttöalueelle 2 on loppunut jo vuonna Varsinaisten pintarakenteiden tekoa ei ole aloitettu. Alueella on todettu vielä jonkin verran painumista. Nykyisen ympäristöluvan mukaan lopullinen pintarakenne tulee rakentaa heti, kun on varmistettu, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jotta lopulliset pintarakenteet säilyvät ehjinä. ELY-keskus huomauttaa, että sijoitettaessa kenttä- ja muita jätteenkäsittelytoimintoja täyttöalueen 2 päälle, tulee huomioida, että pintarakenteet tulee kuitenkin tehdä heti, kun painumat sen sallivat. Hakijan tulisi arvioida ja esittää milloin pintarakenteiden teko täyttöalueella 2 on tämän hetkisen tiedon perusteella ajankohtaista. Pyrkimyksenä tulee olla, että kaatopaikan pintarakenteet tehdään mahdollisimman pian kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Hakemuksessa on esitetty rakennettavaksi jätekeskuksen alueelle uusia jätteiden käsittelykenttiä. Hakemuksen mukaan uusien kenttäalueiden vedet joko viemäröidään jätevesivesiviemäriin tai johdetaan maastoon tarvittaessa hulevesialtaan kautta. ELY-keskus katsoo, että jätteiden käsittelykenttien alueella muodostuvat vedet tulisi ensisijaisesti johtaa jätevesiviemäriin. Mikäli vedet johdetaan hulevesiviemäriin ja sitä kautta maastoon, tulee kentillä vastaanotettavien jätteiden ja kentillä harjoitettavan jätteiden käsittelytoimintojen olla sellaisia, ettei alueella muodostuviin vesiin voi päätyä merkittävästi haitallisia aineita tai muuta kuormitusta. Maastoon johdettavat vedet on johdettava tasausaltaiden ja tarvittaessa öljynerottimen kautta ja maastoon johdettavien vesien laatua tulee seurata säännöllisesti. Lupapäätöksessä on tarvittaessa annettava raja-arvot maastoon johdettavalle veden laadulle ja määräykset maastoon johdettavan huleveden laadun tarkkailusta. Hakemuksessa on esitetty, että pintavesien tarkkailuohjelmasta poistetaan toinen havaintopaikka Veckjärvestä (Heleneberg 4). Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että ehdotus on perusteltu ja kyseinen havaintopaikka voidaan poistaa tarkkailuohjelmasta. Tarkkailuohjelman pintavesien määrityksiin tulee lisätä tarkistettujen enterokokkien määritys.

45 45 (93) Tarkkailuohjelmaan tulee lisätä maininta siitä, että pintavesien tarkkailutulokset tulee toimittaa lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteriin (Vesla) suorasiirtona tarkkailijan toimesta viimeistään kahden kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. Joka viides vuosi tehtävään laajaan tarkkailuun (seuraavan kerran 2017) tulee sisällyttää pintavesille (Oja 1 ja Oja 4/12) ohjelmassa esitetyn lisäksi vähintään kerran vuodessa seuraavat määritykset: PAH-yhdisteet, VOCyhdisteet, fenoliset yhdisteet, organotinayhdisteet, torjunta-aineet ja ftalaatit. Vesien tarkkailuohjelmaa, myös haitallisten aineiden tarkkailua, tulee voida tarkistaa Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Jätekeskuksen nykyiset ja uudet tulevat toiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että eniten melua, pölyä ja hajua aiheuttavia toimintoja (esim. murskaus) ei harjoiteta alueen korkeimmalla paikalla täyttöalueen 1 päällä olevalla kentällä. Jätekeskuksen alueella voimakasta hajua aiheuttavia kohteita ovat mm. rasvanerotuskaivojen jätteen vastaanottoallas sekä kuormitteisten vesien tasausaltaat. Rasvanerotuskaivojätteen vastaanottopiste on kattamaton ja on mahdollista, että tietyissä sääolosuhteissa hajua leviää myös jätekeskuksen ulkopuolelle. Pohjoinen jätevesien tasausallas sijaitsee jätekeskuksen alueen ulkopuolella. Pohjoisen tasausaltaan reunalla varastoidaan geotuubia, jossa kuivataan tasausaltaista poistettua lietettä. Myös tämän lietteen käsittely voi aiheuttaa hajuhaittaa. Hakijan tulisi selvittää, kuinka näiden toimintojen hajuhaittoja voidaan vähentää ja ehkäistä. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa esitetyt muutokset melun, pölyn ja hajun tarkkailuun ovat pääosin perusteltuja ja hyväksyttävissä. Haisevien rikkiyhdisteiden mittaaminen voi kuitenkin ELY-keskuksen mielestä olla myös jatkossakin joissain tilanteissa tarpeellista, mikäli nykyisistä tai uusista toiminnoista todetaan aiheutuvan merkittävää hajuhaittaa. Kerättävä kaatopaikkakaasu tulee ensisijaisesti hyödyntää. Hakijan tulee selvittää kaasun hyödyntämismahdollisuudet ja toteuttaa mahdolliset hyödyntämisen edellyttämät järjestelyt ja rakentaminen kohtuullisessa ajassa. Kaasun poltto soihdussa tulee olla toissijainen kaasun käsittelytapa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ( ) on antanut ympäristölupahakemuksen täydennyksestä seuraavan lausunnon: Hakemuksen täydennyksissä on esitetty kaatopaikka-asetuksessa edellytetty terveys- ja ympäristöriskien kokonaisarviointi koskien kaatopaikan pintarakenteen pintakerroksen ohentamista. Hakemusasiakirjoissa on esitetty, että pintakerroksen paksuus voisi olla kaatopaikka-asetuksessa säädettyä (vähintään yksi metri) pienempi kaatopaikan reunojen luiska-alueilla. ELY-keskus toteaa, että mikäli pintakerros rakennetaan ohennettuna, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pintakerros on kuitenkin riittävän paksu niin, ettei tiivistyskerros vaurioidu esim. haitallisen kuivumisen tai

46 46 (93) jäätymisen seurauksena. Mikäli tiivistyskerroksen päällä on tarpeen liikkua koneilla, tulee myös tämä huomioida pintakerroksen paksuudessa. Jos tiivistyskerroksena käytetään bentoniittimattoa, tulee varmistaa, että sen päälle tulee riittävän suuri kuormitus bentoniittimaton alhaisen vedenläpäisevyyden saavuttamiseksi. Ohuempi pintakerros edellyttää myös, että sen alueella syvempi juurisen kasvillisuuden poistoon kiinnitetään erityistä huomiota. Muilta osin ELY-keskus viittaa lausunnossaan esittämään. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Maantielain 38 :n mukaan jätekeskuksen alueelle johtavan Ritamäentien tienpitäjän tulee kunnossapitää ja tarvittaessa parantaa liittymä maantiellä 170. Jätekeskuksen pohjoisreuna sijaitsee valtatien 7 suoja-alueilla, joka ulottuu rampin kohdalla 30 metriä rampin keskeltä sekä moottoritiejaksolla 50 metriä lähimmän ajoradan keskeltä. Jätekeskuksen kohdalla moottoritiellä on vaativa pohjavahvistuskohde. Maantielain 42 :n mukaan Maantien suojaja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle. Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle. Tienpitoviranomainen voi myöntää hakemuksesta poikkeuksen kyseisestä kiellosta. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on lupakauden aikana keskittänyt lähes kaiken Itä-Uudenmaan alueen yhdyskuntajätteen käsittelyn (siirtokuormaus) ja loppusijoituksen Domargårdin jätekeskukseen. Mömossenin jäteaseman tavanomaisen jätteen kaatopaikka on suljettu, ja teollisuusjätteen kaatopaikan sulkeminen on meneillään. Mömossenin jäteasemalla jatkuu ainoastaan maa-aineksien loppusijoitus sekä pientuojien jätteiden vastaanottotoiminta. Kulloon jätekeskuksen osalta louhintatyö on kesken. Domargårdin jätekeskuksen rooli Itä-Uudenmaan alueen ainoana jätteiden käsittelykeskuksena ja loppusijoitusalueena on lupakaudella korostunut voimakkaasti. Nojaavan rakenteen toteutuessa loppusijoitustoiminta jatkuu alueella ainakin 14 vuotta nykyisillä jätemäärillä ja vielä pidempään, jos jätemäärät vähenevät. Jätteenkäsittelytoimintojen keskittäminen Domargårdin jätekeskuksen alueelle on toteutettu siitä huolimatta, että vuonna 2005 valmistuneessa ympäristövaikutuksien arviointiselostuksessa Domargård on lähes kaikkien ympäristöön kohdistuvien vaikutuksien ja riskien osalta sekä sijainnin takia todettu vaihtoehdoista selvästi huonoimmaksi. Vaikka käsittelytoiminta ja loppusijoitettavien jätteiden laatu on lupakaudella muuttunut, vaikutukset mm. ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen ja maise-

47 47 (93) maan eivät. Näistä syistä lupamääräykset tulee tarkistaa sellaisiksi, että haittaa tai häiriötä asutukselle ei synny. Domargårdin jätekeskuksen alue on ahdas eikä sitä ole alun perin suunniteltu nykyisen nykyaikaisen jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin. Jätteen siirtokuormaukseen tarkoitettu halli korkeimman laen päällä näkyy maisemassa kauas, ja halli houkuttelee ruokaa etsiviä lintuja. Puujätteen haketus korkeimmalla alueella on aiheuttanut pölyämistä ja valituksia jätekeskusalueen naapureilta. Kaikki jätteiden murskaustoiminta tulee lupamääräyksin edellyttää siirrettäväksi pois täyttöalueelta 1, kuten suunnitelmissa on esitetty. Myös jätteen siirtokuormaushallin paikka on tilanpuutteen sanelemana valittu huonosti ja toiminnanharjoittajan tulisi etsiä sille vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Jätekeskuksen alueella ja lähiympäristössä on edelleen voimakasta hajua tuottavia toimintoja. Rasvakaivojätteen vastaanottopiste on kattamaton ja aiheuttaa voimakasta hajua ympäristöönsä. Paikka on lähellä jätekeskuksen eteläpuolella olevaa asutusta ja on todennäköistä, että hajua leviää myös jätekeskusalueen ulkopuolelle tietyn säätyypin vallitessa. Myös molempien olemassa olevien likaisten vesien tasausaltaalla hajunmuodostus on ajoittain hyvin voimakasta. Pohjoinen allas sijaitsee itse jätekeskuksen alueen ulkopuolella. Altaiden ja rasvakaivon hajukysymyksiä ei hakemuksessa ole käsitelty juuri lainkaan. Hakija tulee velvoittaa suunnittelemaan, miten altaista ja rasvakaivojätteen vastaanottopaikasta muodostuvaa hajua ehkäistään ja sen leviämistä estetään. Selvityksessä on myös huomioitava altaiden tyhjennyksessä syntyvän jätteen käsittelystä aiheutuvat hajukysymykset ja mm. käytössä olevan geotuubin sisältämän kiintoaineksen käsittely. Myös uuden suunnitellun altaan käyttöön liittyvät hajuhaitat ympäristöön tulee huomioida lupamääräyksiä annettaessa. Hakemuksessa on esitetty, että haisevien rikkiyhdisteiden mittauksia ei enää tehdä. Hakemusmateriaalista ei käy ilmi, missä kohtaa hajua on aiemmin mitattu. Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että hajumittauksia tulee jatkaa ja ne tulee keskittää erityisesti altaiden ja rasvakaivojätteen vastaanottopaikkoihin, jotka tosiasiallisesti ovat eniten ja voimakkainta pahaa hajua aiheuttavat toiminnot jätekeskuksella. Hakemuksessa ei myöskään ole tarkasteltu puutarhajätteen kompostoinnista aiheutuvaa hajua, vaikka hakemuksen mukaan hajupäästöjä ympäristöön voi ajoittain aiheutua. Myös sekajätteen pidempiaikaisesta välivarastoinnista ja paalaustoiminnasta voi aiheutua hajuhaittaa. Haju yhdessä pölyn ja melun kanssa ovat suurimmat naapurustoon aiheutuvat viihtyvyyshaitat. Hakemuksessa on esitettynä uutena toimintana yhdyskuntajätteen paalausta. Paalaus on esitetty tehtäväksi joko täyttöalueen 3 päällä tai erillisellä viemäröidyllä välivarastointikentällä. Paalattavan jätteen määräksi on ilmoitettu t/a. Hakemuksesta ei käy ilmi kerralla varastoitavien paalien lukumäärää eikä varastointiaika. Lupapäätöksessä tulee määritellä paalattavalle sekaiselle yhdyskuntajätteelle ja pidempikestoiseksi kuvatulle välivarastoinnille enimmäisvarastointiaika sekä antaa määräykset toiminnassa syntyvien haittojen ennaltaehkäisystä. Välivarastointi- ja paalauspaikat on

48 48 (93) valittava siten, että naapurustoon toiminnasta aiheutuva melu-, pöly- ja hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Jätemateriaalien hyötykäytön jätekeskusalueella tulee aina perustua valvontaviranomaisen ennakkoharkintaan. Lupapäätöksessä tulee tehdä linjaus, missä rakenteissa ja paikoissa jätemateriaalien hyödyntäminen katsotaan sopivaksi. Jätemateriaalin soveltuvuus suunniteltuun rakenteeseen on aina erikseen tutkittava ennen hyödyntämistä. Kentät ja niiden rakenne ja kunto tulevat olemaan jätekeskuksen toiminnassa yhä tärkeämmässä roolissa. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset kenttien rakenteesta, vesien käsittelystä sekä kenttien kunnon tarkkailusta. Yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Hakemusasiakirjojen liitteenä oleva hulevesi- ja viemäröitävien hulevesien sekä likaisten vesien vesihuoltokartta (liite 6) on puutteellinen. Kartassa tulisi olla selvästi merkittynä ja numeroituna myös eri linjastoihin liittyvät kaivot, joihin esimerkiksi hakemusasiakirjoissa viitataan. Kartan avulla ei kykene hahmottamaan, miltä alueilta esimerkiksi puhtaita vesiä linjastoon tulee ja minne täyttöalueen 3 eri osien täytön alaiset puhtaat vedet kulkevat, ts. liiteaineisto ei tue hakemusaineistoa. Asialla on merkitystä, koska kalliokanaalin kautta maaston ohjatun ns. puhtaan veden on todettu sisältävän kohonneita ravinnepitoisuuksia. Toiminnassa muodostuvien erilaisten vesien erillä pitäminen on erityisen tärkeää, jos nojaava rakenne toteutetaan. Hakija tulee velvoittaa selventämään vesihuoltoon liittyvää aineistoa. Hakija on esittänyt, että hulevesien tarkkailu raja-arvoineen on tarpeetonta. Rakennus- ja ympäristölautakunta edellyttää, että maastoon johdettavien ns. puhtaidenvesien laatua tarkkaillaan osana muuta vesitarkkailua. Täydennyksessä ( ) esitetyt laatu ja raja-arvot eivät huomioi lainkaan kohonneiksi todettuja typpipitoisuuksia. Jätekeskusalueen eteläpuolelle johdettavan ns. puhtaan veden laadusta ei ole tietoa, koska näytettä ei ole lupakauden tarkkailun mukaan voitu ottaa vuoden 2010 jälkeen, koska havaintopiste on ollut kuiva. Rakennus- ja ympäristölautakunta pitää tilannetta huonona. Ns. puhtaiden hulevesien tarkkailusuunnitelmaan tulee sisältyä myös etelään johdettavien tarkkailu kohdasta, josta näyte on mahdollista ottaa. Hakija on esittänyt, että jätekeskus voisi noudattaa poikkeuksellisia aukioloaikoja pyhäpäivisin ja viikonloppuisin. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei pidä suotavana laajentaa aukioloaikoja ja perustelee kantaansa naapurustolle aiheutuvana uutena rasituksena. Jos aukioloaikoja laajennetaan täydennyksen esittämällä tavalla, on lupamääräyksillä vahvistettava sallitut poikkematilanteet sekä rajoitettava aukiolo koskemaan ainoastaan yhtiön omien ajoneuvojen käyntejä. Hakija on parantanut alueen kaasunkeräysjärjestelmää lupakauden aikana ja alueelle on rakennettu mm. uusia kaasukaivoja. Tästä huolimatta kaatopaikkakaasu on poltettu jätekeskuksen soihdussa ilman sen hyödyntämis-

49 49 (93) tä. Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että hakija tulee lupamääräyksin velvoittaa selvittämään mahdolliset hyödyntämistavat sekä velvoittaa hakija ensisijaisesti hyödyntämään talteen kerätty kaasu. Polton omassa soihdussa tulee olla toissijainen tapa käsitellä kaasua. Kaatopaikkakaasun tarkkailusta ei lupakaudella ole laadittu erillistä ohjelmaa. Hakemuksessa on esitetty, että kaasun tarkkailua ei tehtäisi uudellakaan lupakaudella. Perustelua näkemykselle ei ole esitetty. Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kaasun tarkkailusta tulisi laatia oma erillinen ohjelma, koska keräysjärjestelmä on laajentunut huomattavasti aiemmasta. Hakija tulee velvoittaa seuraamaan kaasunmuodostuksen tilannetta, koska jätekeskus sijaitsee lähellä olemassa olevaa asutusta. Lupakaudella on tehty jonkin verran valituksia roskaantumisesta. Koska asutus sijaitseen jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä, tulee hakija lupamääräyksissä velvoittaa poistamaan lähialueelle levinneitä tai sinne levitettyjä jätteitä pois säännöllisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa toiminnan aloittamisesta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) on ympäristölupahakemuksen täydennyksestä antamassaan lausunnossa todennut kaatopaikan pintarakenteen pintakerroksen paksuuteen esitetyn muutoksen osalta seuraavaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Domargårdin jätteenkäsittelyaluetta koskevan päätöksen nro 41/2014/1, dnro ESAVI/58/04.08/2012. Päätös on lainvoimainen. Päätös mahdollistaa ns. nojaavan rakenteen rakentamisen täyttöalueiden 2 ja 3A 3C väliselle alueelle. Päätöksen ja hakemuksen mukaan nojaavan rakenteen pohjarakenne muodostuu täyttöalueen 2 pintarakenteiden päälle. Esitettyä ohennettua luiskan alareunan rakennetta alueiden 3A 3C länsireunalla ei ole mahdollista toteuttaa eli puhtaita vesiä ei kyetä ohjaamaan avo-ojaan, jos nojaava rakenne toteutuu. Täyttöalueiden 3A 3C länsiosan osalta esitettyä kevennettyä luiskan rakennetta ei voi pitää hyväksyttävänä ratkaisuna. Ainakin niiden osalta asia tulisi ratkaista erikseen eikä luvan käsittelyn yhteydessä, ts. asia tulee ratkaista vasta silloin, kun nojaavan rakenteen toteuttaminen on ajankohtaista. Myös alueen 2 kevennettyjen luiskarakenteiden hyväksyttävyyden osalta on arvioitava, miten nojaavan rakenteen toteuttaminen vaikuttaa niihin. Tämä arviointi ei käy ilmi annetusta täydennyksestä. Jos nojaavan rakenteen vaikutuksia kevennettyihin pintarakenteisiin ei kyetä arvioimaan tai niitä ei tiedetä ennakolta, tulee kevennetyistä luiskarakenteista päättää erikseen vasta siinä vaiheessa, kun rakentaminen etenee ja hakija on jättänyt tarkennetut suunnitelmat. Lisäksi lautakunta viittaa hakemukseen liitetyn päivätyn jätteiden käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman osalta aiemmin lausumaansa ja toteaa, että nestemäisen jätteen vastaanottoaltaan ja likaisten vesien altaiden hajuhaittoihin tulee kiinnittää lupamääräyksissä huomiota.

50 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 50 (93) Tasausaltaiden koon riittävyys myös erityisolosuhteissa (poikkeukselliset rankkasateet) on varmistettava ennakolta ja poikkeustilanteita varten on laadittava varautumissuunnitelma. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Ympäristölupapäätöksestä olisi hyvä ilmetä, kattaako lupa jatkossakin eläinperäisen sivutuotteen hyödyntämisen ja loppusijoituksen ja millä laajuudella. Laajenevasta kompostointitoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia aikaisemmasta poikkeavia hajuhaittoja on syytä seurata toiminnan muuttumisen yhteydessä. Jos hajuhaittailmoitusten määrä kasvaa, tulee herkästi ryhtyä toimenpiteisiin syyn selvittämiseksi ja torjuntatoimenpiteiden kehittämiseksi. Terveydensuojelujaosto katsoo, että toimintaa, josta aiheutuu lähiasutukselle meluhaittoja, ei tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo 17 jälkeen. Myös ohjearvojen alle jäävästä melusta voi aiheutua viihtyvyyshaittoja. Toiminta-aikojen laajentaminen pyhä- ja viikonlopun päiville ei saa koskea meluhaittoja aiheuttavaa toimintaa. Porvoon vesi on ilmoittanut sähköpostiviestillä , ettei sillä ole lausuttavaa hakemuksesta. Hakemuksen johdosta on toimitettu yksi muistutus. AA ja BB (toimitettu ): Pyydämme huomioimaan, että mikäli uusille käsittelykentille myönnetään lupa, ne sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu haittaa alueen asukkaille, pölyä, hajua, roskaantumista, melua eikä ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tämän hetkinen haketusalue sijaitsee jätealueen ylätasanteella ja haketuksesta aiheutuva pöly aiheuttaa kovalla tuulella valtaisaa pölyhaittaa muistuttajan pihalla. Haketuspaikka pitää siirtää pois ylätasanteelta ja sijoittaa paikkaan, josta tuuli ei pääse levittämään hakepölyä ympäristöön. Uutena toimintana esitetty välivarastointi on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu pölyä, hajua, roskaantumista, melua eikä muutakaan haittaa ympäristön asukkaille. Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija on toimittanut ja päivätyt vastineet.

51 51 (93) Hakijan vastine ( ) Domargårdin jätekeskus on osa alueellista jätehuoltokokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n viisi muuta jäteasemaa, maankaatopaikka, kaksi yhtiön toimialueen ulkopuolella sijaitsevaa jätevoimalaa sekä toimialueen ulkopuoliset käsittelylaitokset biojätteen biokaasutukseen ja rakennusjätteen mekaaniseen lajitteluun ja käsittelyyn. Lupakauden aikana Domargårdin jätekeskuksen jätevirroissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia jätteiden lajittelun ja hyötykäyttöön ohjaamisen lisääntymisen myötä. Aiemmin loppusijoitukseen tulleen sekalaisen yhdyskuntajätteen määrästä noin kolmannes ohjataan nykyään suoraan jätevoimaloihin, maa-ainesten vastaanotto on keskitetty Mömossenin jäteaseman maankaatopaikalle ja puhdistamolietteen kompostointi on lopetettu. Loppusijoituksen sijaan suurin osa Domargårdiin tulevasta jätevirrasta ja muilla jäteasemilla vastaanotettavasta jätteestä toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Lausunnoissa ja muistutuksessa on tuotu esiin muun muassa puujätteen murskauksen (haketus) ajoittain aiheuttamat pöly- ja meluhaitat sekä tarve niiden hallintaan. Murskauksen aikaista pölyämistä estetään murskauksen aikaisella kastelulla ja välttämällä murskausta voimakkaan tuulen aikana tai muuten epäedullisissa sääolosuhteissa. Murskauksen nykyinen sijainti vanhan täyttöalueen 1. lakialueella on epäedullinen haittojen syntymisen kannalta. Puujätteen ja betonin murskaus tullaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti siirtämään paikkaan, josta pöly ja melu eivät pääse samalla tavalla leviämään. Hakemuksessa esitetty mahdollinen tavanomaisen jätteen, kuten rakennusjätteen, murskaus suunnitellaan toteutuessaan suoritettavaksi esimerkiksi katetussa tilassa. Domargårdin jätekeskuksen hajuhaitat ovat vähentyneet lupakaudella puhdistamolietteen kompostoinnin lopettamisen ja kaatopaikkatoiminnan muutoksen myötä. Viime vuosina hajupalautteita on tullut enää 1 kpl (2016) ja 3 kpl (2015) vuosittain, vaikka lausunnoissa esiin nostetut toiminnot (rasvakaivojätteen vastaanotto nestemäisen jätteen altaaseen ja tasausaltaat) ovat olleet sellaisinaan toiminnassa koko lupakauden. Asukaspalautteiden lisäksi hajutarkkailua toteutetaan jätekeskuksen aukioloaikoina päivittäin oman henkilökunnan toimesta muun muassa lausunnoissa esiin tuoduilla alueilla tasausaltaiden ja nestemäisen jätteen altaan luona. Päivittäisellä hajutarkkailulla saadaan hyvin viitteitä toiminnan mahdollisesti muuttuvista hajuhaitoista, minkä perusteella hajuhaittoja vähentäviä toimenpiteitä voidaan tarvittaessa suunnitella. Uudet toiminnot otetaan mukaan päivittäisen hajutarkkailun piiriin. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n näkemyksen mukaan haisevien rikkiyhdisteiden mittauksista on perusteltua luopua, sillä tehtyjen mittausten perusteella pitoisuudet eivät nousseet ohjearvotasolle edes vuoden 2009 mittauksissa, jolloin jätekeskuksessa vielä kompostoitiin puhdistamolietettä. Näyttäisi siltä, että TRS-yhdisteiden mittauksella ei saada hyödyntämiskelpoista tietoa jätekeskuksen hajuhaitoista ja aistinvarainen tarkkailu toimii tarkoitukseen paremmin.

52 52 (93) Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on sekajätteen paalauksen osalta lausunnossaan kiinnittänyt huomiota lupahakemuksesta puuttuviin tietoihin kerralla varastoitavien paalien lukumäärästä ja varastointiajasta. Lupahakemuksessa on esitetty kerralla varastoitavaksi paalatun sekajätteen enimmäismääräksi tonnia, mikä vastaa noin paalia paalin koosta ja sekajätteen ominaispainosta riippuen. Välivarastoinnin enimmäisaika on kolme vuotta. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että hakija olisi lupahakemuksessa esittänyt maastoon johdettavien hulevesien tarkkailun raja-arvoineen olevan tarpeetonta. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy haluaa huomauttaa, että hakemuksessa viitataan nimenomaan nykyiseen tilanteeseen, jossa käsittelykentillä tai muilla jätteenkäsittelyyn käytettävillä alueilla syntyviä hulevesiä ei johdeta suoraan maastoon vaan tasausaltaiden kautta käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Kalliokanaalin kautta maastoon johdettavia lähtökohtaisesti puhtaita vesiä tarkkaillaan jätekeskuksen vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Itä-Uudenmaan Jätehuolto ei katso hulevesien tarkkailun olevan nykytilanteessa tarpeetonta, ainoastaan raja-arvojen asettamisen. Jätekeskuksen alueen vesienhallintaa on tarkoitus kehittää siten, että osa käsittely- ja välivarastointikenttien vesistä johdettaisiin suoraan maastoon. Kyseessä olisivat sellaisiin toimintoihin käytettävät alueet, joista ei päädy merkittävästi haitallisia aineita tai muuta kuormitusta vesiin. Kun kyseiset muutokset toteutetaan, voi rajaarvojen asettaminen tulla tarpeelliseksi. Lisäksi Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on kiinnittänyt huomiota jätekeskusalueen eteläpuolisen kuivana pysyneen havaintopisteen osalta siihen, ettei pisteestä ole voitu ottaa näytettä. Kyseessä olevalla avo-ojaan johtavalla putkella seurataan käytössä olevan täyttöalueen 3 pohjarakenteen eheyttä. Se ei ole hulevesiputki. Normaalitilanne on se, että pohjan alla ei juuri ole vettä ja putki on kuiva. Jos putkesta tulisi vettä, sen laatu tutkittaisiin ja arvioitaisiin pohjarakenteen toimivuus. Lupahakemuksessa ja täydennysaineistossa on esitetty, että jätekeskus voisi olla tarvittaessa poikkeuksellisesti auki Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omien jätteenkuljetusurakoiden ajoneuvoille pyhäpäivisin ja viikonloppuisin. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunnossaan edellyttänyt sallittujen poikkeamatilanteiden määrittämistä sekä aukiolon rajoittamista koskemaan yhtiön omien ajoneuvojen käyntejä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy haluaa huomauttaa, että sillä ei ole omaa ajokalustoa käytettävissä jätteenkuljetuksissa, vaan kaikki kuljetukset hoidetaan ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta. Lisäksi kaikki poikkeustilanteet eivät ole selkeästi ennustettavissa tai määriteltävissä. Lausunnoissa on tuotu esiin, että jätekeskuksessa muodostuva kaatopaikkakaasu tulee saada ensisijaisesti hyödynnettyä. Kaatopaikkakaasun hyödyntämisvaihtoehdoista on laadittu selvitys ja kaatopaikkakaasun hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa pyritään käynnistämään uudelleen vuoden 2017 aikana.

53 53 (93) Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lisäksi huomauttanut, ettei kaatopaikkakaasun tarkkailusta ole laadittu erillistä ohjelmaa. Domargårdin jätekeskuksen kaatopaikkakaasun tarkkailu on esitetty lupahakemuksen liitteenä toimitetussa seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan nostanut esiin useita seikkoja lupahakemuksessa esitettyihin pintarakenneratkaisuihin liittyen. Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy haluaa korostaa, että pintarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä valmiiden rakenteiden tarkkailussa kiinnitetään erityistä huomiota toimivan ja yhtenäisen kokonaisuuden rakentamiseen. Täyttöalueen 2 painumia on tarkkailtu vuosittaisilla mittauksilla ja pintarakenteiden rakentaminen voidaan aloittaa nyt, kun painumat ovat tasoittuneet. Täyttöalueelle 2 suunnitellut kenttärakenteet on tarkoitus toteuttaa väliaikaisena pintarakenteena, jotta koko alueella saadaan tehtyä yhtenäinen tiivisrakenne välttäen hankalia liitoskohtia, sillä liitosrakenteet ovat pitkällä aikavälillä riski rakenteelle. Täyttöalueen 2 sulkeminen halutaan toteuttaa vaikeuttamatta jätekeskuksen toimintaa ja pyrkimyksenä on saada sijoitettua murskaustoimintoja täyttöalueen 2 rakennettaville käsittelykentille pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan ilmi Domargårdin jätekeskukseen kohdistuvat osittain päällekkäiset lupapäätökset ja katsoo, että toiminnassa noudatettaviin lupapäätöksiin ei saa jäädä keskenään ristiriitaisia lupamääräyksiä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on asiasta samaa mieltä ELY-keskuksen kanssa. Hakijan vastine ( ) Porvoon ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon Nojaavan täyttöalueen toteutuessa pintarakenne ei tule sijoittumaan täydennyksessä esitetylle kohdalle. Esittämämme täyttöalueen 3 ohennetut pintarakenteet koskevat vain tilannetta, jossa nojaavaa kaatopaikkaa ei rakenneta. Näkemyksemme mukaan nojaavan rakenteen toteutuessa täyttöalueen 3 rakenteisiin sovelletaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä nro 41/2014/1 (dnro ESAVI/58/04.08/2012). Näin ollen kysymys ohennetusta pintarakenteesta täyttöalueen 3 osalta ei mielestämme ole ongelmallinen tämän lupakäsittelyn yhteydessä. Täyttöalueen 2 luiskiin esitetty ohennettu pintarakenne sijoittuu kohtiin, jotka eivät ole lähellä mahdollista nojaavaa rakennetta. Katsomme, että nojaavan rakenteen mahdollinen toteuttaminen ei vaikuta esitettyyn ohennettuun pintarakenteeseen täyttöalueella 2. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristöluvan Domargårdin jätekeskuksen jätteenkäsittelytoiminnan olennaiseen muuttamiseen ja muuttaa lupapäätöksiä no YS 1026,

54 54 (93) ja nro 43/2010/2, tarpeellisilta osin. Aluehallintovirasto on Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n pyynnöstä poistanut maankaatopaikkatoiminnan Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvasta. Domargårdin jätekeskuksen toimintaa (pois lukien päätöksellä nro 41/2014/1, hyväksytty toiminta) koskevat lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: A. Jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevat yleiset määräykset Aukioloajat A.1. Jätteenkäsittelyalueen toimintoja saa harjoittaa jätteenkäsittelyalueella arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo Betoni- ja tiilijätteen, puupitoisen jätteen ja sekalaisesta rakennusjätteestä lajiteltavan muun polttokelpoisen materiaalin murskausta, muuta ulkona tapahtuvaa jätteen murskausta sekä maa-ainesten seulontaa saa kuitenkin suorittaa vain arkisin maanantaista perjantaihin klo Vastaava hoitaja Poikkeuksellisesti jätteiden kuljetusta sekä kuormien purkua ja lastausta voidaan tehdä myös sunnuntaisin ja arkipyhinä klo Poikkeuksellisina aikoina tehdyistä kuljetuksista on pidettävä kirjaa ja kirjanpito on liitettävä määräyksen G.12. mukaiseen vuosiraporttiin. A.2. Jätteenkäsittelyalueen toimintojen hoitoa, käyttöä ja alueen tarkkailua varten toiminnanharjoittajan on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle aina henkilön tai yhteystietojen vaihtuessa. Jätteiden vastaanotto A.3. A.4. Jätteenkäsittelyalueella on sen aukioloaikoina oltava valvoja, joka tarkastaa tulevat jätekuormat ja niitä koskevat asiakirjat ja osoittaa jätteille sijoituspaikan. Mikäli jätteenkäsittelyalueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanotto ei ole ympäristöluvassa hyväksytty, on jäte viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Alueen hoito ja järjestys A.5. Jätteenkäsittelyalueen aita on pidettävä kunnossa. Alueen portti on pidettävä lukittuna muina kuin aukioloaikoina.

55 55 (93) A.6. A.7. A.8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava henkilökuntansa jätehuollon koulutuksen järjestämisestä ja riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. Jätekuljetukset on järjestettävä siten, ettei jätettä leviä kuljetuksen aikana ympäristöön. Herkästi pölyävät jätteet on kuljetettava peitettyinä. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, etteivät jätteiden kuljetukset aiheuta roskaantumista tai pölyhaittoja jätteenkäsittelyalueella, lähiympäristössä eikä alueelle johtavien teiden varsilla. Jätteenkäsittelyalueen toimintojen ja sen liikenteen seurauksena roskaantuneet tien varret ja muut lähialueet on siivottava säännöllisesti. Jätteiden vastaanotto-, varasto- ja liikennealueet on hoidettava ja kaatopaikka-, kompostointi-, murskaus- ja muut jätteenkäsittelyalueen toiminnat ja materiaalien käsittely on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittoja. Pölyämistä on ehkäistävä tarvittaessa kastelemalla jätettä ja liikennöinti- ja kenttäalueita. Jätteenkäsittelyalueella on torjuttava jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja jätteen järjestelmällisellä peittämisellä ja kompostiaumojen hoidolla ja tehokkaalla kaatopaikkakaasun talteenotolla. Hajuhaittojen torjunnasta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Jätteenkäsittelyalueella on torjuttava tehokkaasti eläinhaittoja, kuten minimoimalla haittaeläinten ravinnonsaanti. Jätteen tiivistäminen ja peittäminen on tehtävä säännöllisesti. Polttonesteiden varastointi ja tankkaukset on suoritettava tiiviillä alustalla siten, että polttonesteitä ei pääse maaperään. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippaisia tai säiliöt on varustettava riittävän isolla suojaaltaalla. A.9. A.10. Jätteenkäsittelyalueen toiminnoista aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq) päivällä klo eikä 50 db (L Aeq) aamulla klo Toiminta jätteenkäsittelyalueella on toteutettava siten, että melupäästö on mahdollisimman pieni. Murskaus- ja seulontalaitteistot on sijoitettava jätteenkäsittelyalueella niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Jätteiden kuljetus- ja käsittelykoneet on puhdistettava siten, ettei toiminnasta aiheudu jätteen ja muun materiaalin eikä epäpuhtauksien leviämistä ympäristöön. Vesien hallinta A.11. Jätteenkäsittelyalueen puhtaat hulevedet, ulkopuoliset valumavedet sekä kallio- ja maaperästä tihkuvat vedet on pidettävä erillään jätteistä, kaato-

56 56 (93) paikkavesistä ja muista jätteenkäsittelyalueen toiminnoista muodostuvista likaisista vesistä ojitusten, salaojitusten ja muiden varmojen rakenteiden avulla. Kaatopaikoille sijoitetut jätteet ja muut jätteenkäsittelyalueella varastoitavat, hyödynnettävät ja käsiteltävät jätteet eivät saa joutua kosketuksiin pohjaveden eikä pintavesien kanssa. Puhtaat vedet saa johtaa hallitusti kaatopaikka-alueen ulkopuolisiin ojiin eikä niistä saa aiheutua veden purkualueen vettymistä tai muuta haittaa. Mikäli jätteiden käsittely- ja varastointikentillä muodostuvia hulevesiä aiotaan johtaa jätekeskuksen alueen ulkopuolisiin ojiin, on tätä koskeva suunnitelma toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi ennen muutoksen toteuttamista. A.12. Täyttöalueiden 2 ja 3 kaatopaikkavedet on pidettävä erillään toisistaan siten, että ne eivät kulkeudu täyttöalueelta toiselle tai toisen alle. Jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkavedet ja muut likaiset vedet on kerättävä yhteen soveltuvin teknisin ratkaisuin, kuten salaojituksin, viemärein ja pumppauksin. Alueen ojien, viemäreiden, kaivojen ja altaiden kunnosta sekä puhdistuksesta ja tyhjennyksistä on huolehdittava säännöllisesti siten, ettei alueen kaatopaikka- tai muista likaisista vesistä aiheudu pinta- tai pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä. Tasausaltaista poistettavat sakat on toimitettava paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisten jätteiden käsittelyyn. Pumput on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Jätteenkäsittelyaluetta on hoidettava siten, että sen ulkopuolelle johdettavien kaatopaikka- ja muiden likaisten vesien määrä on mahdollisimman pieni. A.13. Kaatopaikkavedet ja muut likaiset vedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai ne on käsiteltävä laitoksessa, jonka puhdistusteho on vähintään vastaavan tasoinen. Kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon toimitettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä siten, että siitä on haittaa viemärin rakenteille, puhdistamon toiminnalle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet A.14. Häiriö- ja vahinkotilanteista ja muista poikkeavista tilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinko- ja onnettomuustilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi. Jätteenkäsittelyalueen toimintojen tai laitteistojen vika- ja häiriötilanteiden syyt on selvitettävä ja viat on korjattava viipymättä.

57 57 (93) A.15. Terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta jätteenkäsittelyalueen eri toimintojen sijoitusalueilla on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalusto. Jätteiden, kemikaalien, polttonesteiden ja muiden materiaalien käsittely ja varastointi on suunniteltava, toteutettava ja valvottava siten, että tulipalojen syntyminen pystytään ehkäisemään ennalta. Tulipalojen ennaltaehkäisystä on huolehdittava asianmukaisesti myös kaatopaikka-alueella jätteiden tiivistämisellä ja riittävällä peittämisellä. Tulipalojen sammutusvesien, rankkasateiden aiheuttamien tulvatilanteiden ja muun tulvimista aiheuttavan tapahtuman varalle alueella on oltava riittävä allastilavuus vesien keräämiseksi. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana jätteenkäsittelyalueella ei saa harjoittaa toimintaa, jonka seurauksena aiheutuu jätteen poikkeuksellista pölyämistä tai jätteiden leviämistä jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle. A.16. Vahinko-, onnettomuus- ja vaaratilanteiden sekä muiden poikkeuksellisten tilanteiden hallinnasta laadittu suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Päivitetty suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistaminen ja toimintojen lopettaminen A.17. Jätteiden vastaanoton lakattua jätteenkäsittelyalueella tai sen osassa tai jonkin sen toiminnoista loputtua, on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen tai jälkihoitovaiheen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, maiseman pilaantumista, maaperän pilaantumista tai ympäristön roskaantumista ja että kaatopaikkavedet ja hulevedet ovat hallinnassa. Jälkihoitovaiheen aikana havaitut mahdolliset puutteet ja haitat on korjattava viipymättä. B. Kaatopaikkaa koskevat määräykset Kaatopaikan luokka Toiminnan päättymisestä jätteenkäsittelyalueella tai sen osassa on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelma ja aikataulu toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuollon järjestämiseksi on samalla toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. B.1. Täyttöalueet 2 ja 3 ovat tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja.

58 58 (93) Vaiheistus B.2. [Määräys poistettu] Kaatopaikalla hyödynnettävät ja käsiteltävät jätteet B.3. B.4. Kaatopaikalla saa vastaanottaa ja loppusijoittaa tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 1. esitettyjä tai niitä vastaavia jätteitä sekä vastaanottaa ja hyödyntää tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 2. esitettyjä tai niitä vastaavia jätteitä yhteensä noin t/a. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain kaatopaikan luokituksen mukaisia tavanomaisia jätteitä ja asbestijätettä. Sijoitettavan jätteen on täytettävä jätelajeittain kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävälle jätteelle määritellyt kelpoisuusvaatimukset sekä jätteen hyväksymistä kaatopaikalle koskevat yleiset rajoitukset. Loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on oltava selvitetty kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) edellytetyn mukaisesti. Jätteiden sijoittamista kaatopaikalle koskevat yleiset rajoitukset B.5. [Määräys poistettu] Jätteiden sijoittaminen B.6. Jätteiden sijoittamisessa kaatopaikoille on noudatettava ympäristölupahakemuksen mukaista yhdyskuntajätteen täyttöalueen ja laajennusalueen yleissuunnitelmia (piirustukset , ja ). Laajennusalueen pinta-ala saa olla yhteensä noin 4,2 ha ja täyttötilavuus korkeintaan m 3 rtr. Lopullinen lakikorkeus pintarakenteineen saa olla enintään tasolla +48,25 (N 2000) ja täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Jätteet on murskattava ja tiivistettävä kaatopaikkakoneella. Täyttökerrokset on peitettävä riittävällä maakerroksella tai muulla välipeitoksi soveltuvalla jätemateriaalilla tai muulla materiaalilla siten, että kulloinkin avoinna oleva jätetäyttöalue on mahdollisimman pieni. Jätteet on peitettävä ja tiivistettävä mahdollisimman pian niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa tai muutakaan haittaa. B.7. Asbestijäte on loppusijoitettava kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 31 :n vaatimusten mukaisesti. Erityisjätteet on haudattava jätetäyttöön ja peitettävä päivittäin. Jäte on peitettävä maa-aines- tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peittomateriaalikerroksella siten, että sijoitettu jäte on kokonaan peittynyt. Eläinten osia sisältävien jätteiden ja eläinten käsittelyssä syntyneiden jätteiden sijoittami-

59 59 (93) sessa on noudatettava Suomessa voimassa olevaa eläinperäisiä jätteitä koskevaa lainsäädäntöä ja siitä annettuja erillisiä määräyksiä ja ohjeita. Nestemäinen jäte on esikäsiteltävä tiivisrakenteisessa altaassa ennen loppusijoittamista. Altaan pohjalle saostunut ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava liete voidaan loppusijoittaa yhdessä muun tavanomaisen jätteen kanssa. Puhtaiden ja lievästi pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen B.8. Vastaanotettavien lievästi pilaantuneiden maa-ainesten sisältämien haittaaineiden pitoisuuksien on oltava alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) määriteltyjen ylempien ohjearvojen. Kunkin maa-aineserän kelpoisuus tavanomaisen sekajätteen kaatopaikalle on osoitettava asianmukaisin selvityksin ja tutkimuksin. Maa-aineksia saa hyödyntää jätetäytön peitemaina ja kaatopaikkarakenteissa määräysten C.4. ja C.9. mukaisesti. Seulottavien puhtaiden ja lievästi pilaantuneiden maa-ainesten on oltava kosteita, mikäli maa-aines on laadultaan pölyävää. Pölyhaittoja on ehkäistävä maa-aineksen kastelulla ja laitteistojen koteloinneilla tai muilla vastaavilla järjestelyillä. Jos kastelua ei voida pitää päällä esimerkiksi pakkasen tai laiterikon vuoksi, on seulonta keskeytettävä. Kaatopaikkakaasun hallinta B.9. Jätetäytöissä muodostuva kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Ainoastaan kaatopaikkakaasun hyödyntämisen häiriö-, poikkeus- ynnä muissa vastaavissa tilanteissa kerätty kaatopaikkakaasu voidaan käsitellä polttamalla soihtupolttimessa. Kaatopaikan pitäjän vastuu kaatopaikan jälkihoidosta B.10. Luvan saajan on vastattava täyttöalueiden 2 ja 3 jälkihoidoista niiden käytöstä poistamisen jälkeen vähintään 30 vuotta. C. Kaatopaikan rakentaminen Kaatopaikan pohjarakenteet C.1. Kaatopaikan pohjan alusrakenteen (irtilouhittu kerros tai pengertäyttö) kuivatus on suunniteltava ja toteutettava siten, että tiivistysrakenteet eivät vaurioidu rakentamisen tai käytön aikana. Alusrakenne on tasattava ja tiivistettävä siten, että mineraalinen tiivistyskerros voidaan luotettavasti tiivistää sen päälle. Kantavan alusrakenteen päälle on rakennettava vähintään 500 mm paksu tiivistyskerros, jonka suojataso vastaa k 1 x 10-9 m/s ja paksuus

60 60 (93) 1 metri. Yksikään tiivistyskerroksen eri rakennekerroksista ei saa olla vedenläpäisevyydeltään k > 1,0 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalina saa käyttää luonnon koheesiomaita ja maabentoniittiseoksia. Osan tiivistyskerroksesta saa toteuttaa tiiviillä asfalttibetonikerroksilla, joiden tyhjätila < 3 %. Jos tiivistyskerrokseen käytetään teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esimerkiksi magnesiittihiekkaa tai tuhkia) tai näiden yhdistelmiä, on luvan saajan teetettävä selvitys kyseisen materiaalin teknisestä ja ympäristöllisestä soveltuvuudesta kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerrokseksi. Kuitusaven käyttö pohjarakenteen tiivistyskerroksen materiaalina on kielletty. Tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin tasalaatuisuus on tarkistettava rakentamisen aikana. Tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin pysyvyydestä pitkänajan kuluessa on varmistuttava. Tiivistysrakenteiden haitallinen jäätyminen tai kuivuminen on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä sekä rakentamisen että käytön aikana. C.2. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava keinotekoinen eriste esimerkiksi 2 mm HDPE-kalvo tai muu vastaavan suojatason omaava keinotekoinen eriste. Jos tiivistyskerroksen yläpinnassa on tiivis asfalttibetonikerros, erillistä keinotekoista eristettä ei tarvitse asentaa. Keinotekoisen eristeen suojakerroksen saa toteuttaa suojageotekstiilillä tai kivituhkakerroksena. Suojakerroksen materiaalina saa hyödyntää tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa. C.3. Keinotekoisen eristeen / tiiviin asfalttibetonikerroksen päälle on rakennettava vähintään 500 mm paksu kuivatuskerros (salaojakerros) hyvin vettä johtavasta materiaalista. Kuivatuskerroksen materiaalina saa käyttää kitkamaita. Jos kuivatuskerrokseen käytetään jätemateriaaleja (esimerkiksi lasimursketta, betoni- ja tiilimursketta), on luvan saajan teetettävä selvitys kyseisen materiaalin teknisestä ja ympäristöllisestä soveltuvuudesta pohjarakenteen kuivatuskerrokseksi. Kumimurskeen käyttö pohjarakenteen kuivatuskerroksessa on kielletty. Kuivatuskerroksen tukkeutuminen on estettävä rakenteellisesti esimerkiksi suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksen yläpinta voi toimia tarvittaessa liikennöintikerroksena. C.4. Kallioseinämiä vasten rakennettavan eristyspenkereen on täytettävä määräyksissä C.1. C.3. esitetyt vaatimukset muutoin, paitsi kaatopaikan pohjarakenteessa käytettävä keinotekoinen eriste on ulotettava eristyspenkereessä vähintään 2,0 m pohjarakenteen kuivatuskerroksen yläpinnan ylimmän tason yläpuolelle alhaalta päin lukien.

61 61 (93) Nykyisen täyttöalueen ja laajennusalueen väliin on rakennettava eristyspenger ja tarvittavat muut vesienhallintarakenteet siten, että nykyisen täyttöalueen ja laajennusalueen kaatopaikkavedet saadaan hallitusti kerättyä ja että ne eivät kulkeudu täyttöalueelta toiselle tai toisen alle täyttöalueiden käytön tai niiden jälkihoitovaiheiden aikana. Eristyspenkereen rakenteiden on täytettävä määräyksissä C.1. C.3. esitetyt vaatimukset. Kaatopaikan pintarakenteet C.5. C.6. Täyttöalueen tai sen osa-alueen täytyttyä tai jätteiden viennin sinne loputtua on sen pinta muotoiltava, tiivistettävä ja esipeitettävä. Esipeittokerros on saatava valmiiksi yhden vuoden kuluessa loppusijoittamisen lopettamisesta kulloinkin kyseessä olevalla täyttöalueella. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava lopullinen pintarakenne heti, kun on varmistettu, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jotta lopulliset pintarakenteet säilyvät ehjinä. Lopullisen pintarakenteen on vastattava vähintään seuraavia rakennekerroksia (ylhäältä alaspäin): pintakerros, paksuus 1 m kuivatuskerros, k 1 x 10-3 m/s, paksuus 0,5 m tiivistyskerros, k 1 x 10-9, paksuus 0,5 m kaasunkeräyskerros. Tarvittaessa rakenteiden toimivuus on turvattava suoja- ja suodatinrakenteilla. Tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös bentoniittimattorakenteena. Rakenteen on vastattava vähintään tiivistyskerrosta, jonka paksuus on vähintään 500 mm ja vedenläpäisevyys k m/s. Käytettävän bentoniittimaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Kuivatuskerros voidaan toteuttaa myös salaojamattorakenteena. Rakenteen on vastattava vähintään kuivatuskerrosta, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyys k m/s. Käytettävän salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamaton on oltava vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtava ja maton molemmin puolin on oltava suodatinkangas. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on varmistettava, että salaojamattorakenteesta purkautuva vesi ei vaurioita kaatopaikan reunarakenteita ja että vesi poistuu tehokkaasti luiskan alaosasta. Valittavan salaojamaton kapasiteetin riittävyys on varmistettava mitoituslaskelmin. Pintakerros voidaan luiskien alaosissa ja lyhyissä jyrkissä luiskissa tehdä myös hakemukseen liitetyssä päivätyssä suunnitelmassa esitetysti ohennettuna. C.7. Täyttöalueelle 2 esitettyjen kenttien kohdalla pintarakenteet saa tehdä lupahakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Pintarakenteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että kenttäalueiden kohdalle tehtävät tiivistyskerrokset liittyvät tiiviisti määräyksen

62 62 (93) C.6. mukaiseen tiivistyskerrokseen ja eri osa alueiden pintarakenteet muodostavat kokonaisuudessaan toimivan kokonaisuuden. Määräyksen C.11. mukaisiin suunnitelmiin on liitettävä yksityiskohtaiset suunnitelmat eri osaalueiden rakennekerrosten liittämisestä toisiinsa. C.8. C.9. Pintarakenteiden valmistumisen edetessä on viimeistellylle alueelle luotava istuttamalla tai kylvämällä tarkoitukseen sopiva kasvillisuus, jonka juuristo ei vaaranna pintarakenteiden toimivuutta. Alueelle on laadittava maisemointisuunnitelma. Mikäli kaatopaikan pintarakenteen rakennekerroksissa ja/tai niihin liittyvissä suoja- ja suodatinrakenteissa käytetään teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, on luvan haltijan teetettävä selvitys kyseisen materiaalin teknisestä soveltuvuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen sekä materiaalin pitkäaikaiskestävyydestä ja haitallisten aineiden pitoisuuksista ja liukoisuuksista. Esipeittokerroksessa ja muissa täyttöalueen tilapäisissä rakenteissa sekä muissa pintarakenteen tiivistyskerroksen alapuolisissa kerroksissa käytettävän materiaalin on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävälle jätteelle asetetut vaatimukset. Tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa käytettävien jätemateriaalien sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut kelpoisuusvaatimukset. Tasausaltaiden rakenteet C.10. Likaisten vesien tasausaltaan pohja on rakennettava hakemuksessa esitetysti yhdistelmärakenteena. Altaan alle on rakennettava salaojakerros, josta veden laatua voidaan seurata. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat, tarkastukset ja rakentamisen raportointi C.11. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden sekä tasausaltaiden toteuttamisesta on laadittava rakennussuunnitelmat. Materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentamisesta sekä menettelystä poikkeamistilanteissa on laadittava laadunvalvontasuunnitelma. Siinä on esitettävä sekä luvan saajan oma että urakoitsijan laadunvalvonta kuin myös laadunvalvontajärjestelmän varmistaminen ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla. Tiivistyskerroksilta vaaditun laadun toteutettavuus on todettava ennen varsinaisen työn aloittamista työmaalla tehtävillä koetiivistysrakenteilla. Suunnitelmat mitoituksineen ja käytettävine materiaaleineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen kulloinkin kyseessä olevan rakenteen rakentamisen aloittamista. Pintarakenteiden toteutussuunnitelmien yhteydessä on esitettävä

63 63 (93) alueen maisemointisuunnitelma. Esitys ulkopuoliseksi asiantuntijaksi on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmien yhteydessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. C.12. C.13. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteen, eristyspenkereen, kenttärakenteiden sekä likaisten vesien tasausaltaan tiivistyskerrokset on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettaviksi. Toteutuneet kaatopaikkojen pohja-, eristyspenger- ja pintarakenteet sekä kenttien ja tasausaltaiden rakenteet on dokumentoitava ja raportoitava kolmen kuukauden kuluessa kulloinkin kyseessä olevan rakenteen valmistumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. D. Maankaatopaikkaa koskevat määräykset [määräysosio poistettu] E. Kompostointia koskevat määräykset E.1. E.2. E.3. E.4. E.5. Jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan ja kompostoida hyvää kompostointitapaa noudattaen tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 7 esitettyjä haravointijätteitä ja muita haittaa aiheuttamattomia biohajoavia jätteitä yhteensä enintään t/a. [Määräys poistettu] Jätteet on otettava vastaan ja käsiteltävä asfaltoidulla kentällä. [Määräys poistettu] Kompostointiaumat ja varastokasat on peitettävä tarvittaessa seosainekerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Toiminta on järjestettävä siten, että eri käsittelyvaiheissa olevien kompostien ja valmiin kompostituotteen sekoittuminen ja likaantuminen tulee estetyksi kompostointitoiminnassa käytettävien laitteiden puhtaanapidolla, kompostointiaumojen sijoittamisella ja muilla käytännön järjestelyillä. E.6. Aumojen kompostointiolosuhteet on pidettävä mahdollisimman optimaalisina. Kompostiin on lisättävä tarkoitukseen soveltuvaa seosainetta ja aumojen riittävästä kääntämisestä, kosteudesta, ravinnesuhteista ja muista olosuhteista on huolehdittava. Kompostointiaika on mitoitettava siten, että valmis komposti soveltuu hyödynnettäväksi jätteenkäsittelyalueella terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttamatta. E.7. Kompostituotetta saa hyödyntää jätekeskuksen alueella. Hyödyntämisestä ei saa aiheutua ympäristöhaittoja, kuten hajuhaittoja lähimmälle asutukselle, eikä pinta- ja pohjaveden pilaantumista.

64 64 (93) E.8. [Määräys poistettu] F. Hyötyjätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen, puujätteen, sekalaisen rakennusjätteen ja muun tavanomaisen jätteen käsittely F.1. Jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan, lajitella, varastoida ja murskata tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 6. esitettyä esilajiteltua puujätettä ja betoni-, tiili- ja asfalttijätettä sekä tämän päätöksen liitteen 3. taulukoissa 5. ja 6. esitettyä sekalaista rakennusjätettä ja muuta tavanomaista jätettä. Jätettä saa murskata yhteensä t/a. Edellä mainittuja jätteitä saa olla varastossa kerrallaan enintään seuraavasti: betoni-, tiili- ja asfalttijäte yhteensä enintään tonnia puujätettä yhteensä enintään tonnia sekalainen rakennusjäte sekä muu tavanomainen jäte yhteensä enintään tonnia. F.2. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteelle, puujätteelle, sekalaiselle rakennusjätteelle sekä muulle tavanomaiselle jätteelle on varattava omat erilliset, riittävän suuret kenttäalueet jätteiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä sekä murskatun jätteen varastointia varten siten, että eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään. Jätepolttoaineiden varastointi on järjestettävä siten, ettei aiheudu tulipalon vaaraa. F.3. F.4. Vastaanotettavan betoni-, tiili- ja asfalttijätteen, puujätteen, sekalaisen rakennusjätteen sekä muun tavanomaisen jätteen joukosta on poistettava ennen varastointia muu murskaukseen sopimaton tai myöhempää murskeen hyötykäyttöä rajoittava jäte. Murskattava betoni ei saa sisältää PCByhdisteitä sisältäviä saumausmassoja. Murskattava asfalttijäte ei saa sisältää kivihiilitervaa eikä vaarallista jätettä, kuten öljyä tai vaarallisia kemikaaleja. Murskauslaitteistot on sijoitettava ja murskaustoiminta on toteutettava siten, että toiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittaa ympäristölle ja ettei toiminnoista aiheudu pölyhaittoja. Jäte on murskattaessa ja murskeena varastoitaessa tarvittaessa kostutettava pölyämisen estämiseksi. Kun murskattava materiaali pölyää, on murskainta käytettäessä kastelujärjestelmän tai muun pölyntorjuntajärjestelmän oltava toiminnassa. Pölyntorjuntajärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa tai tilanteissa, joissa pölyntorjuntajärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla, on murskaimen toiminta keskeytettävä. F.5. [Määräys poistettu]

65 65 (93) F.6. Betonimurskeen sekä puujätteen ja muun polttokelpoisen materiaalin murskauksessa muodostuvan murskeen laatu on selvitettävä määräyksen G.8. mukaisessa seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa esitetysti. Muut hyötyjätteet Murskeiden laadunvalvontatulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ko. vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeiden ympäristökelpoisuuksista on annettava pyydettäessä murskeiden vastaanottajille. F.7. Jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 4. esitettyjä hyötyjätteitä yhteensä t/a sekä ottaa vastaan ja varastoida hevosen kuivikelantaa ja likaantuneita kuivikkeita ( ) yhteensä enintään t/a. Lisäksi jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan, varastoida ja siirtokuormata tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 3. esitettyä yhdyskuntajätettä ja muuta energiana hyödynnettäväksi soveltuvaa jätettä sekä biojätettä yhteensä t/a. Edellä mainittuja jätteitä saa olla varastossa kerrallaan enintään seuraavasti: hyötyjätteet yhteensä enintään tonnia siirtokuormattava sekajäte ja muu tavanomainen jäte yhteensä enintään tonnia siirtokuormattava biojäte yhteensä enintään 150 tonnia hevosen lanta ja likaantuneet kuivikkeet yhteensä enintään 250 tonnia. F.8. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on vastaanotettaessa lajiteltava jätejaekohtaisiin keräysastioihin tai -kontteihin tai muuhun jätejakeelle soveltuvaan vastaanottopaikkaan ja eri jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan kaikissa käsittelyn vaiheissa. Vastaanotto ja varastointi on tehtävä jätteenkäsittelyalueelta varatulla pinnoitetulla kentällä. Vaaralliset jätteet Siirtokuormattava biojäte, kiinteistöiltä kerätty sekalainen yhdyskuntajäte, lanta- ja kuivikejäte sekä muut haisevaa jätettä sisältävät jäte-erät on otettava vastaan ja varastoitava ja käsiteltävä katetussa ja suljetussa hallissa. F.9. F.10. Jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan, lajitella, varastoida ja pakata tämän päätöksen liitteen 3. taulukossa 4. esitettyjä vaarallisia jätteitä t/a. Vaarallisia jätteitä saa olla varastossa kerrallaan enintään 170 tonnia. Jätteenkäsittelyalueella vastaanotetut ja toiminnassa muodostuneet vaaralliset jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan.

66 66 (93) Vaarallisen jätteen pääsy maaperään ja vesistöön on estettävä. Vaarallisten jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja kuormaus on tehtävä tiiviillä materiaalilla pinnoitetulla alueella. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tilassa, joka on varustettu kynnyksellä, suoja-altaalla tai joka muutoin on rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Muut vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä, kullekin jätetyypille suunnitelluissa ja tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa siten, etteivät jätteet sekoitu keskenään ja ettei niihin pääse sekoittumaan muita aineita. Vaarallisia jätteitä sisältävät astiat, säiliöt ja pakkaukset on varastoitava lukituissa tiloissa tai säilytysastioiden on oltava lukittuja. Vaarallisten jätteiden varastotilojen on oltava rakennettu ja varustettu vaarallisten jätteiden ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Varaston lattian on oltava pinnoitettu kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Varastotilan ilmanvaihdon on oltava riittävä. Nestemäisten jätteiden säiliöiden kunto on tarkastutettava säännöllisesti. Kyllästettyä puuta ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromua saa varastoida pinnoitetulla kentällä. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikalla on oltava läpäisemätön nestevuotojen keräysjärjestelmällä varustettu pintakerros. Lisäksi varastointipaikan tarkoituksenmukaisilla alueilla on oltava säänkestävä kate. Jätteiden edelleen toimittaminen F.11. F.12. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään sen sisältämä energia. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain ne jätejakeet, joita ei ole mahdollista hyödyntää ja jotka ovat kaatopaikkakelpoisia. Jätteiden edelleen toimittaminen on tapahduttava jätteenkäsittelyalueen toimintaan verrattuna riittävän usein. Jätemateriaalit jätetäyttöalueiden ulkopuolissa rakenteissa F.13. Jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa saa hyödyntää jätteitä hakemuksessa esitetysti. Hyödynnettävä jäte ei saa sisältää epäpuhtauksina haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voisi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

67 67 (93) Hyödynnettävä betoni- ja tiilimurske sekä laatta- ja keramiikkajäte ei saa sisältää muuta purkujätettä. Betoni- ja tiilijäte sekä laatta- ja keramiikkajäte ei saa sisältää asbestia eikä kreosoottia ja jätteestä on oltava poistettu PCB-pitoiset saumausmassat. Betoni- ja tiilijätteen sekä laatta- ja keramiikkajätteen kappalekoon on oltava alle 150 mm. Asfalttimurske ei saa sisältää kreosoottia. Asfalttimurskeen raaka-aineena käytettävä asfalttijäte ei saa olla peräisin kiinteistöltä, jolla käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja tai jätteitä. Jätteenpolton kuonan on oltava esikäsiteltyä. Kuonasta on oltava eroteltu ylimääräinen aines, kuten rautametallit, eirautametallit ja suurin osa raskasmetalleista. Hyödynnettävän kuonan suurin sallittu raekoko on 50 mm. Jätteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Jätettä saa käyttää vain rakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellisen määrän tai määrän, joka vastaa mahdollisimman tarkasti alueen täyttötarvetta. Jätettä sisältävä kerros ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa. F.14. Kustakin jätteen hyödyntämiskohteesta on tehtävä rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmien on sisällettävä tiedot käyttötarkoituksesta ja hyödyntämispaikan sijainnista koordinaatteineen, hyödynnettävästä jätteestä, sen määrästä, lajista, jätteen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksista ja muista ominaisuuksista sekä laadunvalvonnasta, jätettä sisältävästä rakenteesta, sen pinta-alasta ja paksuudesta sekä peittämiseen tai päällystämiseen käytettävästä materiaalista ja kerroksen paksuudesta. Suunnitelmaan on liitettävä asemapiirros hyödyntämispaikan sijainnista sekä poikkileikkauspiirustus jätettä sisältävästä rakenteesta. Suunnitelmiin on liitettävä selvitys hyödynnettävien jätemateriaalin teknisestä ja ympäristöllisestä soveltuvuudesta kyseiseen rakenteeseen. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmea kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. F.15. Kustakin jätteen hyödyntämiskohteesta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä muun muassa rakentamisajankohta, yhteenveto hyödynnetyn jätteen laadusta ja määrästä, jäterakenteen kerrospaksuus, tiedot muiden rakennekerrosten materiaaleista, määristä ja kerrospaksuuksista sekä pohja- ja poikkileikkauspiirustukset toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista koordinaatteineen. Raportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa jätettä sisältävän rakenteen valmistumisesta. Polttoon toimitettavan sekalaisen yhdyskuntajätteen välivarastointi ja paalaus F.16. Jätteenkäsittelyalueella saa ottaa vastaan, paalata ja varastoida polttoon menevää sekalaista yhdyskuntajätettä, kuten , , , , , , Jätettä saa paalata

68 G. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 68 (93) yhteensä enintään t/a. Paalattua jätettä saa olla varastossa kerrallaan enintään yhteensä tonnia. Vastaanotettu jäte on paalattava mahdollisimman nopeasti. Varastointi- ja käsittelyalueet on sijoitettava ja varastointi ja käsittely on tehtävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Kutakin paalattua jäte-erää saa varastoida korkeintaan kolmen vuoden ajan ennen hyödynnettäväksi toimittamista ja korkeintaan vuoden ajan ennen loppukäsittelyyn toimittamista. Polttolaitosten häiriötilanteiden, huoltojen tai muiden vastaavien lyhytkestoisten toimintakatkosten aikana edellä mainittuja jätteitä saa varastoida hakemuksen mukaisesti myös paalaamattomana, mikäli toiminnasta ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa jätteenkäsittelyalueella tai sen ympäristössä. Paalaamaton jäte on varastoitava tiiviisti peitettynä. Kompostoinnin tarkkailu G.1. Kompostoinnin aikana on seurattava vähintään aumojen ph:ta, lämpötilaa ja kosteutta. Kääntöjen yhteydessä on tarkkailtava massan tasalaatuisuutta ja hajua. Melun, hajun ja pölyn tarkkailu G.2. Jätteenkäsittelyalueen toiminnoista aiheutuvaa melua, hajua sekä ilman leijuvan pölyn hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuuksia on seurattava jätteenkäsittelyalueella ja sen ympäristössä. Melun, hengitettävien hiukkasten (PM 10) sekä hajun tarkkailu on tehtävä hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelmaehdotuksen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kaasun, hajun, melun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelmaehdotus, laadittu ) mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Haisevien rikkiyhdisteiden määrä on mitattava tarvittaessa. Rakenteiden, varusteiden ja laitteiden tarkkailu G.3. Kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelyalueen rakenteiden kuntoa sekä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmän kuntoa on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä täytön aikana että jälkihoitovaiheen aikana. Kaatopaikkavesien ja muiden likaisten vesien keräys- ja johtamisjärjestelmän kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mahdolliset puutteet on korjattava viivytyksettä.

69 69 (93) Jätetäytön tarkkailu G.4. Jätetäyttöjen pinta-alaa, koostumusta, tilavuutta sekä jäljellä olevia täyttötilavuuksia ja jätetäyttöjen painumia on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti sekä täytön aikana että jälkihoitovaiheen aikana. Kaatopaikkakaasun tarkkailu G.5. Kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista on seurattava yhdyskuntajätteen täyttöalueilla. Kaatopaikoilla muodostuvan ja talteen kerätyn kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun aineosat (metaani, hiilidioksidi ja happi) on selvitettävä kaatopaikan käyttövaiheessa kuukausittain ja jälkihoitovaiheessa puolivuosittain. Kaatopaikkakaasun seuranta on toteutettava siten, että kaasun muodostuksesta saadaan luotettavat tiedot kaatopaikkojen kaikilta osilta. Vesien tarkkailu G.6. Ojaan johdettavien puhtaiden vesien, viemäriin johdettavien jätevesien ja alueen pintavesien määrää ja laatua, pohjaveden laatua ja kaatopaikan sisäistä vettä on tarkkailtava säännöllisesti. Vesiä on tarkkailtava hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelman (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jäteaseman velvoitetarkkailu, tarkkailuohjelma , viite , Ramboll Finland Oy) mukaisesti, seuraavasti täydennettynä: tarkkailuohjelman pintavesien määrityksiin tulee lisätä enterokokkien määritys joka viides vuosi tehtävään laajaan tarkkailuun tulee sisällyttää pintavesille (Oja 1 ja Oja 4/12) ohjelmassa esitetyn lisäksi vähintään kerran vuodessa seuraavat määritykset: PAH-yhdisteet, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet, organotinayhdisteet, torjunta-aineet ja ftalaatit. Jos pohjaveden laadun todetaan heikentyneen, on siitä ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. G.7. [Määräys poistettu] Tarkkailuohjelma G.8. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava jätteiden käsittelyä säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Seurannassa ja tarkkailussa on noudatettava lupahakemukseen liitettyä seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ). Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

70 70 (93) Seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaista tarkkailua voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuun liittyvät mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen muu yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Päästö- ja vaikutustarkkailu on annettava puolueettomien, akkreditoitujen tutkimuslaitosten tehtäväksi. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden epävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testauksessa on käytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisia tai niihin rinnastettavia, yleisesti käytössä olevia menetelmiä. Määräyksessä G.6. esitetyn mukaisesti täydennetty tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä. Jälkihoitovaiheen tarkkailu G.9. Kaatopaikan jälkivalvontaa sekä jätteenkäsittelyalueen valvontaa ja tarkkailua varten on laadittava suunnitelma, joka on toimitettava puoli vuotta ennen kaatopaikan pintarakenteiden valmistumista Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Hyväksytty suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito ja raportointi G.10. Luvan saajan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista jätteistä, niiden määrästä, laadusta, alkuperästä, toimitusajankohdasta, tuojasta tai tuottajasta, käsittelystä, edelleen toimittamisesta, siirtoasiakirjoista, jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta ja laadunvalvontaa koskevista todistuksista sekä vastaanottamatta jätetyn jätteen määrästä ja laadusta. Jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä jätteenkäsittelyalueella, huoltotoimenpiteistä sekä vesiensuojelun ja ilmansuojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista on pidettävä kirjaa. Jätetäyttöjen pinta-alaa, tilavuutta, koostumusta ja painumia sekä jätetäytön vaurioiden tarkkailua ja mahdollisia korjaustoimenpiteitä ja jätetäyttöjen sisäisiä ominaisuuksia, kuten vesipinnan korkeutta ja lämpötilaa koskevista tiedoista on pidettävä kirjaa. Lisäksi on pidettävä kirjaa jätteiden loppusijoituspaikasta kaatopaikalla sekä kaatopaikan käytetystä ja käyttämättömästä täyttötilavuudesta.

71 Kaatopaikkakaasun tarkkailusta ja sen tuloksista on pidettävä kirjaa. 71 (93) Pinta- ja pohjavesien sekä huleveden tarkkailutuloksista, viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua koskevista tuloksista, alueen ojien ja tasausaltaiden sekä rakenteiden ja laitteiden tarkkailuista ja huolloista, melun, ilmanlaadun ja hajun seurannan ja tarkkailun tuloksista sekä poikkeuksellisista tilanteista jätekeskuksen alueella on myös pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. G.11. G.12. Vedenlaatutulokset on näytteenottokerroittain toimitettava kirjallisena välittömästi niiden valmistuttua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Tuloksiin on liitettävä lyhyt sanallinen kuvaus näytteenotossa ja pitoisuuksissa todetuista poikkeamista. Lisäksi pinta- ja pohjavesitiedot on toimitettava ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin näytteenottokerroittain rekisterikelpoisina sähköisesti tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Luvan saajan on laadittava yhteenveto jätteenkäsittelyalueen toiminnasta vuosittain. Vuosittaisessa toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot vastaanotetun ja vastaanottamatta jätetyn jätteen määrästä jätelajeittain, tiedot alueella hyödynnetyistä ja käsitellyistä jätteistä, selvitys vastaanotetun, esikäsitellyn, kaatopaikalle sijoitetun ja muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten toimitetun biohajoavan jätteen määrästä, yhteenveto jätteiden perusmäärittelyistä ja vastaavuustestauksista sekä tiedot jätetäytöstä. Yhteenveto valvonta- ja tarkkailuohjelmien mukaisista seurantatiedoista sekä selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta sekä poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista on myös esitettävä vuosittain toimintakertomuksessa. Raportointivelvoite koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 166/2006 artiklan 5 edellyttämiä tietoja. Toimintakertomuksessa on lisäksi esitettävä kartta vuoden aikana kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden sijoituspaikasta kaatopaikalla sekä arvioitava kaatopaikan pinnan läpi ilmaan purkautuvan kaasun ja sen sisältämän metaanin määrä. Vuosittain on lisäksi esitettävä tiedot rakenteissa käytettyjen jätemateriaalien määrästä, laadusta ja sijainnista. G.13. Yhteenveto kirjanpidosta, valvonta- ja tarkkailutiedoista sekä selonteko jätteenkäsittelyalueen edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. H. Toiminnan vakuus H.1. Toiminnanharjoittajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen eduksi vakuus täyttöalueiden 2 ja 3 pintarakenteiden rakentamiseksi, täyttöalueiden jälkihoidon ja jälkitarkkailun toteuttamiseksi sekä muiden jätteenkäsittely-

72 72 (93) alueen asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuksien suuruuksien on oltava seuraavat: täyttöalueen 2 pintarakenteiden rakentaminen euroa täyttöalueen 3 pintarakenteiden rakentaminen euroa täyttöalueiden 2 ja 3 jälkihoidon ja -tarkkailun toteuttaminen euroa energiahyötykäyttöön toimitettavan sekajätteen paalaus ja paalatun jätteen välivarastointi euroa muu tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden varastointi ja käsittely yhteensä euroa. Kaatopaikkatoiminnan ja muun tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden varastoinnin ja käsittelyn vakuudet on oltava asetettuna tämän päätöksen mukaisesti tarkistettuna mennessä. Energiahyötykäyttöön toimitettavan sekajätteen paalauksen ja paalatun jätteen välivarastoinnin vakuus on asetettava ennen paalaustoiminnan aloittamista. Vakuudet on asetettava ympäristönsuojelulain 61 :n edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää valvontaviranomaiselle selvitys vakuudella katettavien jätteiden käsittelyn yksikköhinnoista ja kuljetuskustannuksista sekä vakuuden vastaavuudesta. Kaatopaikan pintarakenteiden vakuudet on tarkistettava vuoden 2017 maarakennuskustannusindeksiin sidottuna. Jos vakuutta on tarpeen muuttaa, toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaviranomaiselle sitä koskeva esitys. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemus koskee Domargårdin jätekeskuksen jätteenkäsittelytoiminnan ympäristönsuojelulain 29 :n mukaista olennaista muuttamista sekä toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan muuttamista ympäristönsuojelulain 89 :n 1 momentin mukaisesti. Esitettyjen toiminnan olennaisten muutosten vaikutukset jätekeskuksen toiminnasta aiheutuviin päästöihin ja vaikutuksiin on hakemuksessa esitetyn perusteella arvioitu vähäisiksi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esitetyistä muutoksista ei tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua seurausta ja näin ollen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupaharkinnassa on otettu huomioon soveltuvin osin Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Jätekeskuksen alueella muodostuvat likaantuneet vedet kerätään yhteen ja johdetaan Porvoon veden Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Toimintaan esitetyt muutokset eivät vaikuta merkittävästi toiminnassa muodostuvan likaisen veden määrään tai laatuun. Maastoon

73 Lupamääräysten yleiset perustelut 73 (93) johdetaan muutoshakemuksen mukaisessa tilanteessakin ainoastaan puhtaita vesiä. Täten toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Esitetyt toiminnan muutokset toteuttavat valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 sekä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 asetettuja tavoitteita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 107/2014/1, mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli jättää lupaviranomaiselle mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskeva säännös kumottiin voimaan tulleella ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetulla lailla (423/2015). Lain siirtymäsäännösten mukaan ennen lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite raukeaa. Näin ollen ympäristöluvat no YS 285, ja nro 43/2010/2, on muutettu ainoastaan siltä osin, kuin on ollut tarpeen toiminnassa tapahtuneiden ja toimintaan esitettyjen muutosten sekä hakemuksessa tehtyjen lupamääräysten muutosesitysten huomioon ottamiseksi. Tämän lisäksi määräykset on tarkistettu vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hakija on ilmoittanut, ettei lupapäätöksellä no YS 285, hyväksyttyä maankaatopaikkatoimintaa ole aloitettu. Maankaatopaikkatoiminta on hakijan esityksen mukaisesti poistettu Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvasta (määräysosio D). Domargårdin jätekeskus on direktiivilaitos ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohtien 13 f), 13 g) ja 13 h) perusteella. Jätteenkäsittelylaitoksia koskevia sitovia BAT-päätelmiä ei vielä ole annettu ja näin ollen määräyksiä annettaessa on otettu huomioon Euroopan Unionissa hyväksytyn parasta käytettävissä olevaa jätteiden käsittelyn tekniikkaa käsittelevän vertailuasiakirjan (Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques for Waste Treatment Industries, August 2006) tulokset ja johtopäätökset. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 74 :n mukaan direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on tarvittaessa annettava määräykset toiminnan energian käytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta. Määräyksiä ei katsottu olevan tarpeen antaa.

74 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 74 (93) Aluehallintovirasto on tarkastanut hakemukseen liitetyn ympäristönsuojelulain 82 :n mukaisen perustilaselvityksen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Perustilaselvitys 2015, päivätty ) ja arvioinut sen riittäväksi. Selvityksen perusteella asiasta ei ole tarpeen antaa erikseen määräyksiä. Määräys A.1. Toiminta-aikoja on tarpeen rajoittaa lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräystä on muutettu jätteiden kuljetusten osalta hakijan esittämällä tavalla. Poikkeukselliset toiminta-ajat koskevat hakijan esityksen mukaisesti vain yhtiön omia urakoita eikä jätekeskus ole tällöin auki muille asiakkaille. Määräystä on lisäksi tarkistettu siten, että lupapäätöksissä no YS 1026, ja nro 43/2010/2, murskaustoiminnoille asetetut aikarajoitukset koskevat myös muuta muutoshakemuksessa esitettyä ulkona tapahtuvaa jätteen murskausta. Muilta osin määräys vastaa lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräystä A.1. Määräys A.2. Jätelain 141 :n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Määräyksessä valvontaviranomainen on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutoin määräys vastaa lupapäätöksen no YS 1026, määräystä A.2. Määräykset A.3. ja A.4. Tulevien jätekuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei alueelle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätteitä. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty, on luvan haltija jätelain 30 :n ja 31 :n perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn tai palauttamaan sen takaisin luovuttajalle. Määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä A.3. ja A.4. Määräykset A.5. A.10. Alueen hoitoa ja järjestystä koskevat määräykset on annettu jätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen, roskaantumisen sekä naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Alueen aitaamisella ja porttien lukitsemisella estetään asiattomien pääsy alueelle ja siten ehkäistään mm. jätteen luvattomasta tuonnista ja ilkivallasta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnanharjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Ympäristöhaittojen torjumiseksi myös ulkopuolisten, jotka toimittavat jätteitä alueelle käsiteltäviksi, on tiedettävä jätteenkäsittelyalueen toiminnalle asetetuista vaatimuksista.

75 75 (93) Polttonesteen varastoinnin ja tankkauslaitteiston varusteilla estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä muut vuodoista ja muista onnettomuustilanteista aiheutuvat haitat. Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista. Murskaus- ja seulontalaitteistojen sijoittelussa on otettava huomioon lähimmät melulle alttiit kohteet. Melun leviämistä ympäristöön voidaan vähentää sijoittamalla murskaus- ja seulontalaitteet siten, että niiden ja häiriintyvien kohteiden väliin sijoitetaan esimerkiksi maa-ainesten tai jätteen varastokasoja. Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa on tuotu esille nykyisestä toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat. Voimakasta hajua aiheuttavina toimintoina on mainittu mm. rasvanerotuskaivojen jätteen vastaanottoallas sekä kuormitteisten vesien tasausaltaat. Myös uusina toimintoina esitetyistä puutarhajätteen kompostoinnista sekä sekajätteen pidempiaikaisesta välivarastoinnista ja paalaustoiminnasta voi aiheutua hajuhaittaa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi määräykseen A.8. on lisätty velvoite laatia suunnitelma hajuhaittojen torjumiseksi. Suunnitelmaan on sisällytettävä kaikki mahdollista hajuhaittaa aiheuttavat toiminnot ja kohteet. Muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä A.5. A.8. ja A.10. sekä lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräystä A.9. Määräykset A.11. A.13. Määräykset on annettu pintavesiin ja viemäriverkostoon kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi ja vesiin kohdistuvista päästöistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Puhtaat hulevedet, alueen ulkopuoliset valumavedet sekä pohjavedet on pidettävä erillään jätteestä ja suotovesistä likaisten vesien määrän pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Ojien, viemäreiden ja tasausaltaiden toimivuuden takaamiseksi on niiden pohjille kerääntyvän lietteen määrää tarkkailtava ja liete poistettava tarvittaessa. Hakemuksen mukaan käsittelykentillä ja muilla jätteenkäsittelyyn käytettävillä alueilla muodostuvat hulevedet johdetaan tällä hetkellä Porvoon kaupungin jätevesiviemäriin. Hakija on esittänyt, että lupamääräystä A.11. muutettaisiin siten, että jatkossa käsittely- ja varastointikentillä syntyvät puhtaat hulevedet olisi mahdollista johtaa hulevesialtaaseen ja siitä edelleen avo-ojaan jätekeskuksen ulkopuolelle. Esityksen mukaan kyseessä olisivat sellaisiin toimintoihin käytettävät alueet, joilta ei päädy merkittävästi haitallisia aineita tai muuta kuormitusta vesiin. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan yksilöity tarkemmin, millaisista jätteiden varastointi- ja käsittelytoiminnoista näillä kenttäalueilla olisi kysymys ja miten kentät olisi puhdistettu ennen hulevesien johtamisjärjestelyjen muuttamista eikä myöskään esitetty arviota hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta ja vaikutuksista purkualueella. Aluehallintovirasto näkemyksen mukaan jätteiden käsittelyyn käytettävillä alueilla muodostuvat hulevedet voidaan johtaa hakemuksessa esitetysti alueen ulkopuolisiin ojiin, mikäli ne ovat laadultaan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiympäristölle tai muutakaan haittaa vesien

76 76 (93) purkualueella. Aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, ettei hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ollut mahdollista arvioida hulevesistä aiheutuvia haittoja ja on siksi edellyttänyt esittämään yksityiskohtaisemman selvityksen, mikäli vesienhallintaa aiotaan muuttaa hakemuksessa esitetysti. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti tarvittaessa tarkistaa jo annettuja määräyksiä tai antaa uusia määräyksiä. Lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräyksessä A.11. tarkoitettu alakenttä II sijoittui täyttöalueen 3 täyttövaiheen 3 C alueelle. Täyttövaihe 3 C on otettu loppusijoituskäyttöön 2013 ja alakenttä II hulevesien hallintaa koskeva määräys on poistettu turhana. Muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä A.12. ja A.13. sekä lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräystä A.11. Määräykset A.14. A.16. Ympäristönsuojelulain 14 :n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Ympäristönsuojelulain 15 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Hakemusasiakirjoihin liitetty jätelain 120 :n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ) sisältää jätekeskusta koskevan poikkeustilannesuunnitelman (Domargårdin jätekeskuksen poikkeustilannesuunnitelma, laadittu ). Määräys A.16. on päivitetty vastaamaan hakemuksen mukaista tilannetta. Määräyksessä A.14. valvontaviranomaisen nimi on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä A.14. A.16. Määräys A.17. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojelulain 94 :n mukaan, jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista on velvoitettu toimittamaan toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa suunnitelman perusteella toiminnan lopettamista koskevia tarkentavia määräyksiä.

77 77 (93) Määräykset B.1. B.3. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset mm. kaatopaikan luokasta, kaatopaikan hoidosta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Kaatopaikkaluokka määräytyy kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 13 :n mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan jätteen käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Kaatopaikalla vastaanotettaviksi, hyödynnettäviksi ja loppusijoitettaviksi hyväksyttyjä jätteitä ja niiden määrää koskevaa määräystä B.3. on muutettu hakijan esittämällä tavalla. Jätteiden loppusijoitus täyttöalueelle 2 on lopetettu ja täyttöalue 3 on otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Näin ollen täyttötoiminnan vaiheistusta koskenut määräys B.2. on poistettu tarpeettomana. Määräys B.1. vastaa lupapäätöksen no YS 1026, vastaavaa määräystä. Lupapäätöksessä no YS 1026, käytetty nimitys nykyinen yhdyskuntajätteen täyttöalue vastaa tämän päätöksen täyttöaluetta 2 ja vastaavasti nimitys laajennusalue tämän päätöksen täyttöaluetta 3. Määräykset B.4. B.7. Kaatopaikalle hyväksyttyjen jätteiden kelpoisuusvaatimuksia ja jätteiden sijoitusta koskevat määräykset B.4. B.7. on tarkistettu vastaamaan voimaan tullutta kaatopaikoista annettua valtioneuvoston asetusta. Määräyksissä ei ole toistettu asetuksessa esitettyjä vaatimuksia vaan kyseiset kohdat on korvattu viittauksilla asetukseen. Määräystä B.6. on muutettu hakijan esittämällä tavalla. Täyttöalue 3 on otettu jo kokonaisuudessaan käyttöön ja näin ollen määräyksessä B.6. ollut täyttösuunnitelmien laatimista koskeva velvoite on poistettu tarpeettomana. Kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen luvussa 5., jätteen hyväksymistä kaatopaikalle koskevista yleisistä rajoituksista asetuksen luvussa 3. ja kaatopaikkakelpoisuuden arviointimenettelystä asetuksen luvussa 4. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 11 :n mukaan kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten haju-, pöly- ja aerosolihaitat. Jätteet on velvoitettu tiivistämään ja peittämään haju-, lintu- ja pölyhaittojen torjumiseksi sekä roskaantumisen estämiseksi. Täyttöalueiden luiskien pitää olla riittävän loivia sortumien estämiseksi. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 31 :n mukaan asbestia sisältävät rakennus- ja purkujätteet ja muu soveltuva asbestijäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tietyin ehdoin. Asetuksessa on säädetty asbestijätteen käsittelyä koskevista erityisistä vaatimuksista.

78 78 (93) Jätelain (646/2011) 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan jätelakia ei sovelleta eläimistä saataviin sivutuotteisiin siltä osin kuin niistä säädetään muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009, mukaan lukien sivutuoteasetuksen soveltamisalaan kuuluva lanta ja käsitellyt tuotteet. Jätelakia sovelletaan kuitenkin sellaisiin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu poltettavaksi, kaatopaikalle sijoitettavaksi tai käytettäväksi biologisessa käsittelylaitoksessa. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1192/2011) on säädetty tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämistä, kuljetusta ja hävittämistä koskevista kansallisista menettelyistä. Kaatopaikalla nämä erityiskäsittelyä vaativat eläinperäiset jätteet on peittävä välittömästi. Määräyksessä B.6. ympäristölupahakemuksen mukaisella yhdyskuntajätteen täyttöalueen ja laajennusalueen yleissuunnitelmilla (piirustukset , ja ) tarkoitetaan lupapäätöksen No YS 1026, hakemusasiakirjoihin liitettyjä suunnitelmia. Määräys B.8. Kaatopaikalle sijoitettavalle, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalle maa-ainesjätteelle, jota ei sijoiteta yhdessä vakaan reagoimattoman vaarallisen jätteen kanssa, ei ole annettu yleisesti sovellettavia rajaarvopitoisuuksia tai liukenevuutta koskevia kriteerejä. Sijoitettaessa maaainesjätettä tavanomaisten sekajätteiden kaatopaikalle tulee kuitenkin ottaa huomioon, että sekalaisen jätteen kaatopaikkaolosuhteet poikkeavat epäorgaanisen jätteen kaatopaikkaoloista. Maa-ainesten käsittelyä koskevat velvoitteet on annettu toiminnasta aiheutuvan pölyn leviämisen ehkäisemiseksi ja siitä aiheutuvan pilaantumisen estämiseksi. Määräys vastaa lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräystä B.8. Määräykset B.9.ja B.10. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n mukaan kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, se on käsiteltävä polttamalla. Jos kerättyä kaasua ei voida perustellusta syystä hyödyntää, on se käsiteltävä ilmastohaittojen estämiseksi. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräys siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta. Määräyksen on perustuttava arvioon siitä, miten kauan kaatopaikka aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä B.9. ja B10. Määräykset C.1. C.4. Kaatopaikan pohjarakenteita ja eristyspenkereitä koskevia määräyksiä ei ole muutettu ja ne vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, vastaavia määräyksiä.

79 79 (93) Määräykset C.5. C.9. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 :n 2 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Täyttöalueiden viimeistelyn ensimmäisessä vaiheessa on minimoitava täyttöön suotautuvan sadeveden ja ilmakehään purkautuvan kaatopaikkakaasun määrä. Kaatopaikan lopullisista pintarakenteista on säädetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ssä. Hakemuksessa on esitetty muutoksia päätöksessä no YS 1026, hyväksyttyihin pintarakenteisiin. Esitetyt rakenteet eivät kaikilta osin täytä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ssä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteille asetettuja vaatimuksia. Asetuksen 9 :n mukaan lupaviranomainen voi päätöksellään lieventää 7 :ssä tarkoitettuja vaatimuksia, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, ettei kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille voi aiheutua pitkänkään ajan kuluessa jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain 7 :ssä tarkoitetun maaperän pilaamiskiellon tai 8 :ssä tarkoitetun pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista. Kaatopaikalla käytettävän tekniikan sekä terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän on tällöinkin oltava jätelain 13 :n 3 momentissa säädetyn mukaisia. Aluehallintovirasto katsoo, että se voi lieventää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ssä kaatopaikan rakenteille asetettuja vaatimuksia hakemuksessa esitetysti. Esitetyn terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin mukaan terveys- ja ympäristövaikutukset eivät lisäänny ja rakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kaatopaikkojen pintarakenteet on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena ja pintarakenteita koskeviin määräyksiin on tehty tarpeelliset muutokset. Määräyksessä C.6. mainitulla suunnitelmalla tarkoitetaan lupahakemukseen liitettyä suunnitelmaa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Lupahakemuksen täydennykset sähköpostitäydennyspyynnön kohta 4, valtioneuvoston asetuksesta 331/2013 poikkeavat pintarakenteet, Määräyksessä C.6. mainitulla suunnitelmalla tarkoitetaan lupahakemukseen liitettyä suunnitelmaa Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskus, Lupahakemuksen täydennyspyynnön kohta 1, valtioneuvoston asetuksesta 331/2013 poikkeavat pintarakenteet, Jätemateriaalit soveltuvat tietyin rajoituksin hyödynnettäviksi jätteenkäsittelyalueilla, sillä ne ovat toiminnan päättymisen jälkeenkin erityisalueita, joissa suoritetaan säännöllisesti suoto-, pinta- ja pohjavesien seurantaa. Selvityksin ja suunnitelmin on varmistuttava, että hyödynnettävien jätemateriaalien laatu ja hyödyntäminen täyttävät ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset. Lisäksi jätemateriaalien hyödyntäminen kaatopaikalla edellyttää, että hyödyntäminen täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen vaatimukset.

80 80 (93) Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 12 :n mukaan se joka hyödyntää jätettä sijoittamalla tai levittämällä sitä maahan, on käytettävä jätettä vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä ja siten, että sen käyttö muutoin vastaa mahdollisimman tarkasti tarvetta. Jätemateriaaleja hyödynnettäessä on varmistuttava muun muassa jätemateriaalin ja sen ominaisuuksien biologisesta ja kemiallisesta pysyvyydestä, jätemateriaalin käyttötarkoitukseen sopivista mekaanisista ominaisuuksista ja jätemateriaalin yhteensopivuudesta muiden materiaalien kanssa. Määräys C.10. Hakemuksen mukaan jätekeskuksen alueelle on suunniteltu rakennettavan uusi tasausallas, mikäli sen katsotaan olevan tarpeen tehostamaan alueen vesienhallintaa. Altaan pohjan tiivistysrakenne on esitetty toteutettavan yhdistelmärakenteena (ks. tämän päätöksen sivut 24 ja 25). Määräykset C.11. C.13. Kaatopaikkarakenteiden ja muiden rakenteiden suunnitelmat ja toteutustiedot ovat tarpeen valvontaa varten. Jotta myös pitkän ajan kuluttua tiedetään, miten kaatopaikan laajennusalue ja sen rakenteet ja muut rakenteet on toteutettu, on kaikki toteutetut rakenteet käytettyine materiaaleineen dokumentoitava ja raportoitava. Kaatopaikkarakenteiden rakentaminen on erikoisrakentamista, jonka valvonnassa on tarpeen käyttää ulkopuolista asiantuntevaa laadunvalvojaa. Määräyksissä valvontaviranomaisen nimi on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä C.12. C.14. Määräykset E.1. E.8. Kompostointia koskevat määräykset on annettu jätteen tehokkaan kompostoitumisen varmistamiseksi sekä kompostoinnista ja valmiin kompostin hyödyntämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Aumakompostoinnin ympäristöhaitoista merkittävimpiä ovat hajuhaitta ja alueella muodostuva hulevesi. Puhdistamolietteen aumakompostointi lopetettiin vuonna 2010, jonka jälkeen alueella on kompostoitu ainoastaan haravointijätettä vireille tulleessa hakemuksessa on esitetty haravointijätteiden lisäksi myös muiden ympäristöhaittaa aiheuttamattomien jätteiden aumakompostoinnin aloittamista. Muutokset kompostoitaviin jätteisiin on hyväksytty esityksen mukaisesti ja kompostointia koskevat määräykset on muutettu vastaamaan hakemuksen mukaista tilannetta. Päätöksen no YS 1026, määräykset E.2., E.4. ja E.8. oli annettu erityisesti puhdistamolietteen kompostoinnista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja ne katsottiin lupahakemuksen mukaisessa tilanteessa tarpeettomiksi. Myöskään määräyksessä E.5. asetettua velvoitetta peittää kompostiaumat välittömästi niiden valmistuttua ei katsottu muutoshakemuksen mukaisessa tilanteessa enää tarpeelliseksi. Aumat ja varastokasat on kuitenkin edelleen velvoitettu peittämään tarvittaessa, mikäli kompostoinnista havaitaan aiheutuvan kohtuutonta hajuhaittaa.

81 81 (93) Hakemuksen mukaan valmis komposti hyödynnetään jätekeskuksen rakenteissa. Mikäli valmista kompostia toimitetaan muualle hyödynnettäväksi, sen on oltava hyväksytty lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön mukaiseksi lannoitevalmisteeksi tai se on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai kohteeseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Määräykset F.1. F.6. Määräykset on F.1. F.3. ja F.6. on annettu erityisesti jätelain yleisten velvollisuuksien ja periaatteiden noudattamiseksi. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, lain 8 :ssä säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä mm. jätteen laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Määräykset F.3. ja F.4. on annettu erityisesti melusta ja pölystä aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Jätepolttoaineen varastointiin liittyy tulipalonvaara. Hakemuksessa on esitetty aiemmin murskattaviksi hyväksyttyjen jätejakeiden lisäksi asfalttijätteen sekä tämän päätöksen liitteessä 3 tarkemmin määritellyn muun tavanomaisen jätteen murskauksen aloittamista. Määräystä F.1. on muutettu hakijan esittämällä tavalla ja muutos on huomioitu myös määräyksissä F.2. ja F.3. Määräyksessä F.1. asetetut suurimmat kertavarastointimäärät ovat hakijan esityksen mukaiset. Määräystä F.2. on lisäksi esitetty muutettavan siten, että käsittely- ja välivarastointikentillä muodostuvat puhtaat hulevedet saisi johtaa tasausaltaan kautta ojaan. Hulevesien osalta aluehallintovirasto viittaa lupamääräykseen A.11. ja sen yksilöityihin perusteluihin. Murskeiden laadunvalvonta on esitetty hakemukseen liitetyssä jätelain 120 :n mukaisessa jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa. Jätteenkäsittelyn seurannasta ja tarkkailusta sekä seuranta- ja tarkkailusuunnitelman noudattamisesta on annettu määräys G.8. Määräyksessä F.6. ei ole toistettu seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa esitettyä. Edellä mainittuun seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan on liitetty myös Domargårdin jätekeskuksen pöly- ja meluhaittojen torjuntasuunnitelma ja näin ollen määräys F.5. on poistettu tarpeettomana. Muilta osin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräystä F.4. sekä lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräyksiä F.1. F.3. ja F.6. Määräykset F.7. ja F.8. Siirtokuormausta ja hyötyjätteiden käsittelyä koskevia määräyksiä F.7. ja F.8. on muutettu hakijan esittämällä tavalla. Hakemuksen mukaan vuoden 2013 alussa otettiin käyttöön uusi siirtokuormaushalli. Haisevaa jätettä sisältävät jäte-erät on velvoitettu hakijan

82 82 (93) esityksen mukaisesti vastaanottomaan ja käsittelemään sisätiloissa. Haisevaa jätettä sisältävien jäte-erien käsittelystä annetuilla määräyksillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä naapurustolle. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, lain 8 :ssä säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Määräyksessä F.7. asetetut suurimmat kertavarastointimäärät ovat hakijan esityksen mukaiset. Määräykset F.9. ja F.10. Vaarallisten jätteiden varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä vastaanotto- ja varastointipaikan käyttäjien turvallisuuden ja yleisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jätelain 16 :n mukaan vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Vaararallisten jätteiden vastaanottoa ja varastointia koskeviin määräyksiin on tehty hakijan esittämät muutokset. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun varastoinnista on säädetty voimaan tulleen sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun valtioneuvoston asetuksen (519/2014) 7 :ssä ja liitteessä 4. Muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä F.9. ja F.10. Määräykset F.11. ja F.12. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Jätelain 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain toimijalle, jolle on ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tai rekisteröinnin tai jätelain mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen nojalla oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä F.11. ja F.12. Määräykset F.13. F.15. Hakemuksessa on esitetty yleispiirteiset periaatteet erityyppisten jätemateriaalien hyödyntämiselle jätetäyttöalueen ulkopuolisissa rakenteissa. Esityksessä on yksilöity hyödynnettävät jätelajit, niiden laatu, käyttökohteet ja laadunvalvonnan periaatteet. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan yksilöity yhtään käyttökohdetta. Jätteiden hyödyntäminen jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa on hyväksytty pääosin haki-

83 83 (93) jan esityksen mukaisesti (tämän päätöksen sivut 19 ja 20 sekä tämän päätöksen liitteenä 4 oleva taulukko). Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 12 :n mukaan sen, joka hyödyntää jätettä sijoittamalla tai levittämällä sitä maahan, on käytettävä jätettä vain maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä tai siten, että sen käyttö muutoin vastaa mahdollisimman tarkasti tarvetta. Määräys hyödynnettävän jätteen teknisestä soveltuvuudesta ja hyödyntämisen toteuttamisesta vähimmäismateriaaliperiaatetta noudattaen on tarpeen, jotta voidaan erottaa jätteen hyödyntämistoiminta loppusijoitustoiminnasta. Jätteen ja pohjaveden välillä on oltava riittävä etäisyys pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hakemuksessa ei ole yksilöity jätteen hyödyntämiskohteita. Tämän vuoksi kustakin hyödyntämiskohteesta on velvoitettu tekemään suunnitelma, jossa kukin käyttökohde yksilöidään. Suunnitelma ja loppuraportti on velvoitettu toimittamaan toimivaltaiselle ympäristöluvan valvontaviranomaiselle, jotta valvontaviranomainen voi valvoa toiminnan asianmukaisuutta ja tämän lupapäätöksen määräysten noudattamista. Määräys F.16. Hakemuksessa uusina toimintoina esitetyt polttoon menevän sekalaisen yhdyskuntajätteen välivarastointi polttolaitosten häiriö- ja huoltotilanteiden aikana sekä polttoon menevän sekalaisen yhdyskuntajätteen paalaus ja paalatun jätteen varastointi on hyväksytty pääosin hakemuksessa esitetysti ja päätökseen on lisätty toimintaa koskeva määräys F.16. Hakemuksen mukaan jätettä varastoidaan ennen paalausta enintään 1 3 vuorokautta ja tarvittaessa jätteet on esitetty peitettävän aumakalvolla tai vastaavalla materiaalilla. Häiriö- ja huoltotilanteiden ajaksi vastaanotettavaa jätettä on esitetty varastoitavan enintään 1 3 vuorokautta. Mikäli välivarastointitarve jatkuu tätä pidempään, jäte esitetään tiivistettävän tilapäisesti kaatopaikkajyrällä ja peitetään aumakalvolla tai vastaavalla materiaalilla. Hakemuksen mukaan määräyksen F.6. mukainen siirtokuormattavan sekajätteen ja muun tavanomaisen jätteen suurin kertavarastointimäärä (1 500 tonnia) sisältää normaalitilanteessa ja lyhyissä häiriötilanteissa kaiken paalaamattoman sekajätteen. Paalaustoiminta käynnistetään tarvittaessa. Paalaamattomana varastoitavat jätteet on velvoitettu peittämään varastoinnista aiheutuvien haittojen, kuten roskaantumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Hyödyntämisellä tarkoitetaan jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 mukaisia toimia (R-koodit) ja loppukäsittelyllä asetuksen liitteen 2 mukaisia toimia (D-koodit). Liitteen 1 koodia R1 (käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energiantuottamiseksi) sovelletaan kiinteiden yhdyskuntajätteiden prosessointiin tarkoitettuihin jätteenpolttolaitoksiin ainoastaan, jos niiden energiatehokkuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,65.

84 84 (93) Määräykset G.1. G.9. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 :ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sisällöstä on säädetty tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :ssä sekä kaatopaikkatoiminnan osalta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 47 :ssä. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset myös mittausmenetelmistä ja tulosten toimittamisesta valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ympäristönsuojelulain 66 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on huolehdittava maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi toteutettujen toimien, kuten rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkistuksista, ja luvassa on annettava tätä koskevat määräykset. Rakenteiden, varusteiden ja laitteiden kunnon ja toimivuuden tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan estää rakenteiden rikkoutumisesta johtuvat haitalliset päästöt ympäristöön. Kaatopaikan seurannasta ja tarkkailusta on säädetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 7. luvussa. Asetuksen 42 :n mukaan jätetäyttöä ja sen painumia on tarkkailtava säännöllisesti täytön aikana sekä kaatopaikan jälkihoitoaikana. Jätetäytön tarkkailua varten on hankittava mm. tiedot jätetäytön pinta-alasta, tilavuudesta, koostumuksesta ja painumisesta, jätteen sijoittamismenetelmästä, kulloinkin käytössä olevasta täyttöalueesta ja laskelma kaatopaikan jäljellä olevasta tilavuudesta. Asetuksen 43 :ssä määrätään myös kaatopaikkakaasun ja sen talteenottojärjestelmän tarkkailusta, 44 :ssä kaatopaikkavesien tarkkailusta sekä 46 ja 47 :ssä pinta- ja pohjavesien tarkkailusta. Määräyksiä G.2. ja G.6. on muutettu hakijan esityksestä. Hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmaehdotuksessa (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kaasun, hajun, melun ja ilmanlaadun tarkkailuohjelmaehdotus, laadittu ) kolmen vuoden välein tehtävistä melu- ja ilmanlaatumittauksista esitetään luovuttavan. Melu sekä hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuudet esitetään mitattavan jatkossa kyseisiä päästöjä lisäävien toiminnanmuutosten yhteydessä tai muutoin tarvittaessa. Hajujen ja samalla myös muiden ympäristövaikutusten seurantaa esitetään jatkettavan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellä (dnro UUDELY/292/07.00/2010) hyväksymällä tavalla. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittauksista esitetään luovuttavan kokonaan. Jätekeskuksen toiminta on muuttunut lupapäätöksen no YS 1026, antamisen jälkeen ja aluehallintovirasto on arvioinut esitetyn tarkkailun

85 85 (93) olevan pääosin riittävä. Toiminnassa tapahtuneista muutoksista huolimatta jätekeskuksen alueella on edelleen toimintoja, joista voi aiheutua hajupäästöjä ja siten melun ja hengitettävien hiukkasten lisäksi myös haisevien rikkiyhdisteiden määrä (TRS) on velvoitettu tarvittaessa mittaamaan (määräys G.2.). Kaatopaikan sisäistä vettä, viemäriin johdettavan jäteveden määrää ja laatua, kalliokanaalin kautta maastoon johdettavia puhtaita vesiä sekä toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin valvotaan Domargårdin jäteaseman velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Aluehallintovirasto on hyväksynyt hakijan tekemät esitykset tällä hetkellä voimassa olevaan päivättyyn ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päivätyllä kirjeellä (dnro UUDELY/292/07.00/2010) hyväksymään tarkkailuohjelmaan (määräys G.6.). Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on hakemuksesta antamassaan lausunnossa vaatinut tarkkailusuunnitelmaa täydennettäväksi pintavesien tarkkailun osalta ja tarkkailuohjelmaa on velvoitettu täydentämään lausunnossa esitetysti. Määräystä G.8. on täydennetty siten, että se sisältää määräykset kaatopaikkatoiminnan lisäksi myös muun jätteenkäsittelytoiminnan seurannasta ja tarkkailusta. Hakemukseen liitetty seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy, Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa, laadittu ) sisältää jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 25 :ssä sekä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 47 :ssä edellytetyt tiedot. Määräyksessä G.7. velvoitettu selvitys on tehty ja kyseinen määräys on poistettu. Muilta osin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, määräyksiä G.1., G.3. G.5, G.8., ja G.9. sekä lupapäätöksen nro 43/2010/2, määräyksiä G.2. ja G.6. Määräykset G.10. G.13. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Määräyksistä on poistettu viittaukset maankaatopaikkatoimintaan, mutta muutoin määräykset vastaavat lupapäätöksen no YS 1026, vastaavia määräyksiä G.10. G.13. Jätteitä koskevasta kirjanpidosta on säädetty lisäksi jätelain 118 ja 119 :ssä sekä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 20 ja 22 :ssä. Määräyksen G.12. mukainen raportti on laadittava siten, että se sisältää myös kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 49 :ssä tarkoitetut tiedot. Jätteiden luokittelun on perustuttava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n ja sen liitteen 4 jäteluettelon mukaiseen jaotteluun ja jätteen käsittelytavan ja käsittelytoimen luokituksen asetuksen liitteiden 1 ja 2 mukaiseen jaotteluun. Vaarallisen jätteen vaaraominaisuuksilla tarkoitetaan jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :ssä määriteltyjä jätteen vaaraominaisuuksia.

86 86 (93) Määräys H.1. Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan vakuuden on oltava riittävä edellä mainittujen toimien hoitamiseksi. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä suotovesien ja -kaasujen käsittelystä ja muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, ellei toiminnanharjoittaja esitä muuta riittäväksi. Kaatopaikan ja muun pitkäaikaisen toiminnan vakuutta on lisäksi kerrytettävä siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen ja jälkihoito arviointihetkellä aiheuttaisivat. Ympäristönsuojelulain 60 ja 61 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset vakuudesta ja sen asettamisesta. Ympäristönsuojelulain 235 :n mukaan, jos jätteenkäsittelytoimintaan on myönnetty ympäristölupa ennen 1 päivää toukokuuta 2012 ja jos toimintaa varten asetettu vakuus ei ole :n mukainen, vakuus on tarkistettava kun toiminnan olennaiseen muuttamiseen haetaan lupaa ympäristönsuojelulain 29 :n perusteella tai lupaa muutetaan lain 89 :n perusteella. Lupapäätöksen no YS 1026, määräyksessä H.1. asetettu vakuus on tarkistettu ympäristönsuojelulain :n mukaiseksi. Vakuussumma perustuu hakemuksessa esitettyyn laskelmaan jätteiden määristä sekä kuljetusten ja käsittelyn yksikkökustannuksista. Hakijan esittämä vakuus on arvioitu riittäväksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen Domargårdin jätekeskuksen ympäristövaikutukset on arvioitu vuosien aikana toteutetussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arviointimenettelyssä oli mukana viisi vaihtoehtoista jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkaa. Domargårdin sijoitusvaihtoehdossa jätekeskuksen toiminnan keskeisimmiksi vaikutuksiksi arvioitiin pintavesivaikutukset, melu ja ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset, erityisesti hajuhaitta. Aluehallintovirasto on arvioinut lupapäätöksissä no YS 1026, ja nro 43/2010/2, pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten riittävyyden muutoshakemuksen mukaisessa tilanteessa ja täydentänyt määräyksiä tarpeelliselta osin. Vastaus lausuntoihin ja muistutuksessa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Saadessaan lainvoiman tämä päätös korvaa ympäristölupapäätösten no YS 1026, ja nro 43/2010/2, lupamääräykset. Päätökseen nro 41/2014/1, ei ole haettu muutosta ja se jää siten kokonaisuudessaan voimaan. Tämän päätöksen määräyksissä on

87 87 (93) mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon päätöksessä nro 41/2014/1, annetut määräykset. Täyttöalueelle 2 esitetyt kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen vaatimuksista poikkeavat pintarakenneratkaisut on otettu huomioon pintarakenteita koskevissa lupamääräyksissä (määräykset C.5. C.9.) ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että täyttöalueen 2 painumatarkkailun tulosten perusteella jätetäytön painuminen on hidastunut ja pintarakenteiden rakentaminen voidaan aloittaa. Hulevesien johtamista koskevaa määräystä (määräys A.11.) on muutettu määräyksessä ja sen perusteluissa ilmenevästi. Pintavesien tarkkailua on velvoitettu täydentämään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa edellytetyllä tavalla (määräys G.6.). Melu-, pöly- ja hajuhaitan ehkäisemiseksi annettujen määräysten (kuten määräys A.8.) riittävyyttä arvioitaessa on otettu huomioon lausunnossa esitetyt seikat. Määräykseen A.8. on lisätty velvoite tehdä suunnitelma hajuhaittojen torjunnasta. Hakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa täyttöalueen 1 lakialueen kentille on sijoitettu pientuojien jätteiden vastaanottoja välivarastointialue, seka- ja biojätteen siirtokuormaushalli sekä hyödynnettävän tavanomaisen jätteen murskaus (ks. tämän päätöksen liite 2). Puujätteen murskaus on esitetty siirrettävän melun ja pölyn leviämisen ehkäisemisen kannalta edullisempaan paikkaan täyttöalueelle 2 rakennettavalle uudelle kentälle. Hakija on lisäksi antamassaan vastineessa todennut, että hakemuksessa esitetty tavanomaisen jätteen, kuten rakennusjätteen, murskaus suunnitellaan toteutuessaan suoritettavaksi esimerkiksi katetussa tilassa. Aluehallintovirasto on arvioinut lupapäätöksissä no YS 1026, ja nro 43/2010/2, melun ja pölyn leviämisen ehkäisemiseksi annetut määräykset riittäviksi eikä ole katsonut olevan tarpeen antaa toimintojen sijoittumista koskevia määräyksiä. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että kaatopaikkakaasu tullaan hyödyntämään kaukolämpölaitoksessa ja ettei kaatopaikkakaasun hallintaa koskevaan lupamääräykseen B.9. haeta muutosta. Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi annettuja määräyksiä tarkistettaessa. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu siivoamaan toiminnan seurauksena roskaantuneet alueet säännöllisesti (määräys A.7.) Toiminta-aikaa koskevaa määräystä A.1. on hakijan esityksestä muutettu ko. määräyksessä ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Hajuhaittojen ja toimintojen sijoittelun osalta aluehallintovirasto viittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastaukseen.

88 88 (93) Uutena toimintona esitetystä polttoon menevän sekalaisen yhdyskuntajätteen varastoinnista ja paalauksesta on annettu määräys F.16 ja jätemateriaalien hyödyntämisestä määräykset F.13. F.15. Suunniteltujen uusien kenttien rakenteista ja rakentamista koskevista suunnitelmista on annettu määräykset C.7. ja C.11. C.13. ja kenttien kunnon tarkkailusta määräys G.3. Ojaan johdettavien puhtaiden hulevesien määrää ja laatua on velvoitettu tarkkailemaan hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti (määräys G.6.). Tarkkailuohjelma sisältää jätekeskuksen koillisosassa muodostuvat hulevedet ja itäosan jätetäyttöjen alle purkautuvat kalliopohjavedet kokoavan kalliokanaalin veden tarkkailun sekä vuonna 2009 käyttöönotetun täyttöalueen 3B pohjan alapuoliset puhtaat vedet keräävän viettoviemärilinjan veden tarkkailun. Ohjelmaesityksen mukaisesti kalliokanaalin vedestä tarkkaillaan muiden muassa ammoniumtypen ja kokonaistypen pitoisuuksia. Hulevesien osalta tarkkailuohjelmaesitys vastaa tällä hetkellä voimassa olevaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Jätteenkäsittelyyn käytettävillä alueilla muodostuvat hulevedet johdetaan hakemuksen mukaan tällä hetkellä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin ja jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Aluehallintovirasto on arvioinut tarkkailun olevan nykyisessä tilanteessa riittävä. Hakija on toimittamassaan täydennyksessä todennut, että kaatopaikkakaasu tullaan hyödyntämään kaukolämpölaitoksessa ja ettei kaatopaikkakaasun hallintaa koskevaan lupamääräykseen B.9. haeta muutosta. Kaatopaikkakaasun tarkkailusta on annettu määräys G.6. ja tarkkailusuunnitelma on sisällytetty hakemukseen liitettyyn laadittuun Domargårdin jätekeskuksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaan toimitetussa täydennyksessä kaatopaikan pintarakenteeseen esitettyjen muutosten osalta aluehallintovirasto viittaa hakijan antamaan vastineeseen. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Jätekeskuksessa saa tämän päätöksen mukaisesti mm. välivarastoida lantaa sekä loppusijoittaa määräyksessä B.3. hyväksyttyjä muita eläimistä saatavia sivutuotteita. Hajuhaittojen torjunnasta on velvoitettu tekemään suunnitelma (määräys A.8.). Hajuhaitan seurannasta on annettu määräys G.2. Toiminta-aikaa on rajoitettu määräyksessä A.1. ja sen perusteluissa ilmenevällä tavalla. Toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa voidaan rajoittaa myös muilla keinoin kuin toiminta-aikaa rajoittamalla (esim. määräys A.8.). AA ja BB Muistutuksessa esitetyt seikat on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi annettuja määräyksiä tarkistettaessa. Uutena toimintana

89 89 (93) esitetystä välivarastoinnista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on annettu lisäksi uusi määräys F.16. Hakija on esittänyt, että puujätteen murskaus siirretään pois nykyiseltä paikaltaan melun ja pölyn leviämisen ehkäisemisen kannalta edullisempaan paikkaan. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen uusien päätelmien vuoksi Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Kun komissio on julkaissut päätöksen laitoksen pääasiallista toimintaa (WT) koskevista päätelmistä, toiminnanharjoittajan on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa valvontaviranomaiselle selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen. Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen no YS 1026, ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 43/2010/2, lupamääräykset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen tällä päätöksellä hyväksytyn toiminnan aloittamista asetettava euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuu-

90 90 (93) alueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 199 :n mukaan hyväksyä hakijan esittämästä perustellusta syystä toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta edellyttäen, että täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutettu toiminta sijoittuu alueelle, jolla harjoitetaan jo vastaavanlaista toimintaa. Esitetyillä muutoksilla lisätään jätteen hyödyntämiskelpoisuutta ja jätteen hyödyntämistä sekä vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrää. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta pysyvää muutosta tai haittaa ja ympäristö voidaan saattaa toiminnan muutosten osalta ennalleen, mikäli ympäristölupapäätös kumoutuisi tai sen määräyksiä muutettaisiin. Asetettu vakuus on arvioitu riittäväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 14 17, 20, 48, 49, 51 54, 58 62, 64, 65, 66, 67, 70, 74 76, 82, 83, 87, 123, 190, 191, 209, 235 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 14 16, 19, 20, 41, 42 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 17, 20, 29, 72, , 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 12 13, 22, 25, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (519/2014) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä perittävä maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) mukaisesti. Asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) liitteen kohdan 3.1. taulukon mukaan tavanomaisen jätteen

91 91 (93) kaatopaikan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa, laitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä vaarallisia jätteitä koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa sekä kompostointilaitosta tai muuta jätteiden hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitosta koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 4. mukaan samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Edellä esitetyn perusteella käsittelymaksu tässä ympäristölupa-asiassa muodostuu seuraavasti: tavanomaisen jätteen kaatopaikka; euroa 50 % = euroa sekalaisen yhdyskuntajätteen välivarastointi ja paalaus; euroa 50 % = euroa vaarallisen jätteen välivarastointi euroa 50 % 50 % = euroa jätteiden hyödyntäminen jätetäyttöalueiden ulkopuolisissa rakenteissa; euroa 50 % 50 % = euroa. muu tavanomaisen jätteen käsittely (kuten muiden toimintojen kapasiteettimuutokset ja muun tavanomaisen jätteen lajittelu ja murskaus); euroa 50 % 50 % = euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jäljennös päätöksestä Porvoon kaupunginhallitus Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porvoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Porvoon Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan.

92 92 (93) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porvoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä Lupatietopalvelussa osoitteessa Kuulutuksesta ilmoitetaan Uusimaa ja Östnyland -sanomalehdissä.

93 93 (93) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta jätekeskuksesta 3) Tiedot esitetyistä jätteistä toiminnoittain 4) Jätetäyttöalueiden ulkopuolella hyödynnettävät jätteet Päivi Vilenius Arja Johansson Sari Lansola Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Päivi Vilenius ja Arja Johansson ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Sari Lansola.

94 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

95 Liite 2