Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27"

Transkriptio

1 Tiina Kaija Sini Karrakoski Krista Taivassaari Jaana Tankkala Tia Tevilin Myllypuron nuoret äidit Hybridikampus -hanke Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

2 1 Sisällys Johdanto 2 1 Innovaatioprojektin taustaa Myllypuro Metropolian Myllypuron kampus Nuorten äitien erityishaasteet Yleisesti ryhmän muodostamisesta Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta 11 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti Tarkoitus, tavoite ja visio Projektin suunnittelu ja toteutus Projektin eteneminen Kohderyhmän tavoittamisen keinot Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Myllypuron nuoret äidit -kysely Tyttöjen talo -vierailu Sisältötarjotin Prosessikaavio Nuorten äitien ryhmätoiminta Ryhmän muodostamisen prosessikaavio 23 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät Projektiryhmän esittely Viestinnän toteutuminen projektissamme Projektin rahoitus ja talous Projektin riski hyötyarvio 29 4 Projektin päättämisen ja arvioinnin kuvaus Pohdinta 31 Lähteet 34 Liitteet

3 2 Johdanto Tämä raportti on kuvaus toteuttamastamme innovaatioprojektista Myllypuron nuoret äidit. Innovaatioprojektimme kuuluu kätilön opintoihimme Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja on osa koulun Hybridikampus -hanketta. Hybiridikampus -hanke sijoittuu Myllypuroon, Metropolian lähivuosina rakentuvan uuden kampusalueen ympärille. Hankkeessa on tarkoituksena innovaatioprojektien avulla ideoida esimerkiksi terveyttä edistävää toimintaa lähiympäristön väestölle (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Työssämme nuorilla äideillä tarkoitetaan 25-vuotiaita ja sitä nuorempia äitejä, ellei toisin ole mainittu. Projektissamme olemme halunneet kehittää ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimista entistä käytännönläheisemmäksi kokoamalla suuntaviivoja opiskelijoiden vetämän nuorten äitien ryhmätoiminnan toteuttamista varten. Opiskelijoiden toteuttama ryhmien suunnittelu ja ohjaus yhteistyössä opettajien ja eri alojen ammattilaisten kanssa tukisi heidän käytännön työelämän ja yhteistyöosaamisen taitojensa kehittymistä. Lisäksi mahdollisuus valita ryhmäohjaaminen osaksi opintoja parantaisi opiskelijan valinnanvapautta opintojaan suunnitellessaan. Äitiysneuvolaoppaan mukaan alle 20-vuotiaiden äitien sosiaaliseen verkostoon tulee kiinnittää huomiota (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Äitiyden myötä tapahtuu vanhan sosiaalisen verkoston ulkopuolelle jäämistä tai jättäytymistä ja alle 18- vuotiaiden äitien on osoitettu pitävän tärkeänä saatavilla olevaa vertaistukea tarjoavaa ryhmätoimintaa (Särkiö 2002, 47, 73-74, 83). Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli parantaa Myllypuron nuorten äitien verkostoitumista ja yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja opettajat sekä lähipalvelut. Päätarkoituksena projektissamme oli kartoittaa, miten Myllypuron 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit voisi parhaiten tavoittaa ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaa-

4 3 ville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille suuntaviivoja tällaisen ryhmän toteuttamista varten. Innovaatioprojektimme aluksi keräsimme teoriatietoa esimerkiksi nuorista äideistä ja ryhmätoiminnasta sekä laadimme projektisuunnitelmarunkoa viestintäsuunnitelmineen, aikatauluineen sekä kustannus- ja riskiarvioineen. Tutkimustiedon perusteella kokosimme sisältötarjottimen ryhmätoimintaan. Lisäksi perehdyimme Tyttöjen talon ja leikkipuisto Myllynsiiven toimintaan sekä Myllypuroon alueena. Laadimme kaksi kyselyä; netissä levittämämme, 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamisesta ja toisen, Myllypuron ja lähiympäristön äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamiskeinoista sekä ryhmätoiminnan sisällöistä. Viimeksi mainittuun kyselyyn keräsimme vastauksia Leikkipuisto Myllynsiivessä henkilökohtaisesti. Laadimme ryhmätoiminnan vetämisestä mallikaavion, johon pyysimme arviointia kolmesta opiskelijasta ja kahdesta opettajasta kokoamaltamme fokusryhmältä. Kaaviota muokkasimme palautteen pohjalta. Palautetta koko projektistamme olemme keränneet opiskelijaryhmän sisäisissä seminaareissa sekä koululla tapahtuneessa posteriesittelyssä. 1 Innovaatioprojektin taustaa 1.1 Myllypuro Myllypurossa on enimmillään ollut asukkaita noin Suurin osa asukkaista työskentelee Helsingin ydinkeskustassa. Myllypuron metroasema on rakennettu vuonna 1986 ja liikenne siellä aloitettiin Metroaseman peruskorjaus käynnistyy keväällä 2014, jotta asema vastaisi paremmin alueen kasvavan väestön ja tulevan hybridikampuksen tarpeita. Myllypuron alueella on myös kattavat bussiyhteydet. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypuro on ulkoasultaan perinteinen 1960-luvun kerrostalolähiö, jossa betonielementtitaloja on peruskorjattu muun muassa rakentamalla hissejä. Vuonna 2012 Myllypurossa asui 9744 ihmistä. Myllypurolaiset kuvailevat aluettaan luonnonläheiseksi, monikult-

5 4 tuuriseksi ja liikunnalliseksi sekä asioihin kantaa ottavaksi lähiöksi. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypurossa toimii itähelsinkiläisiä palveleva vuonna 2012 valmistunut Myllypuron terveysasema (Helsingin kaupunki 2012). Alueella on myös Myllypuron palvelukeskus, viisi päiväkotia ja nuorisotalo. Myllypuron ostoskeskuksessa asukkailla on runsaasti palveluita, kuten asukastalo Mylläri, jossa sijaitsee Myllypuron Mediakirjasto, apteekki, kahviloita ja ravintoloita sekä ruokakauppa, kirpputori ja vaatekauppa sekä muita kauneuden- ja hyvinvoinnin tarjoajia. (Myllypuron ostari 2014.) Lapsiperheitä koskettavia palveluita ovat esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä perhekeskus Rinkeli, jossa järjestetään monipuolista toimintaa koko perheelle perhekahvilasta vanhempi-lapsi -joogaan (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2014) ja Myllynsiiven leikkipuisto, joka toimii alueen lapsiperheiden olohuoneena ja on vapaasti käytettävissä (Helsingin kaupunki 2013). 1.2 Metropolian Myllypuron kampus Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus -hankkeen tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Metropolia Ammattikorkeakoulu on toteuttamassa toimintamallia toiminnan keskittämisestä neljälle kampukselle, joista Myllypuroon valmistuva kampus on yksi (Skog 11/2013). Helsingin uutisten julkaiseman, Jani Jakosen kirjoittaman artikkelin mukaan Myllypuron kampukselle siirtyvät sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat sekä rakennusalan ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Näiden lisäksi Myllypuroon siirtyy Metropolia Ammattikorkeakoulun ylin johto. Artikkelin mukaan Helsingin kaupunki vastaa kampuksen tilojen rakennuttamisesta, Metropolia Ammattikorkeakoulun ollessa tiloissa vuokralaisena. Kampuksen rakentamisen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa, tarkempi arvio valmistuu tilaohjelman valmistuttua. (Jakonen 2013.) Malli neljästä kampuksesta on ensimmäisen kerran ollut esillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kokouksessa kesäkuussa Metropolian tilastrategiaa käsiteltiin uudelleen hallituksen kokouksessa , jolloin tultiin tulokseen, että neljän kampuksen mallin mukainen eteneminen on tarkoituksenmukaista. (Ranki 2011.) Myl-

6 5 lypuron kampuksen hanketta varten on nimetty kampusryhmä, joka muun muassa kartoittaa tilatarpeita ja vie hanketta eteenpäin (Skog 11/2013). Projektia varten on luotu strategia, jonka mukaan on tarkoitus edetä. Myllypuron kampuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisaika on syksyllä 2017, jolloin strategian mukaan tapahtuisi osittainen muutto uusiin tiloihin Ilse Skogin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuubi2 Ajankohtaista -osiossa julkaiseman tiedotteen mukaan sillä hetkellä Myllypuron kohdalla hanke oli edennyt suunnitteluvaiheeseen, hankesuunnitelman suunniteltu valmistumisaikaa on kaavailtu toukokuuhun 2014 mennessä. Suunnittelua toteuttaa Helsingin kaupungin tilakeskus. (Skog 11/2013.) Hankesuunnittelun aikana tarkentuvat rakentamisen neljän eri vaiheen sisällöt. Tarkoituksena on, että samanaikaisesti olisi käynnissä kaksi vaihetta. Joulukuussa 2014 pitäisi olla tehtynä perustamispäätös, jonka jälkeen on tarkoitus aloittaa toteutussuunnittelu ja valmistelut. Tilojen laatutason määritys, tarkka tilaohjelma, suunnittelu- ja toteutusohjelman varmistaminen sekä hankkeen kustannusten laskeminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2014 aikana. Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin arvion mukaan rakentaminen alkaisi vuoden 2015 marraskuussa, ensimmäinen vaihe olisi valmis heinäkuussa 2017, toinen vaihe vuoden 2018 helmikuussa, kolmas saman vuoden syyskuussa ja neljäs vaihe olisi valmis kesäkuussa (Skog 9/2013). Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on suunnitteilla Helsingin Myllypuroon, metron ja Liikuntamyllyn läheisyyteen. Arvioitu opiskelijamäärä kampuksella on (Skog 9/2013.) Joulukuussa 2013 Metropolia sai käyttöönsä ensimmäiset havainnekuvat rakennusten sijoittelusta tontille. Helsingin kaupungin tilakeskuksen hankesuunnitteluryhmä valitsi kokouksessaan havainnekuvista toisen, jonka pohjalta Myllypuron kampuksen suunnittelua jatketaan. (Vesa ; ) Innovaatioprojektimme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus hanketta, jonka tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014).

7 6 1.3 Nuorten äitien erityishaasteet Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa vuonna 2012 oli 28,4 vuotta ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä maassamme 30,3 vuotta. Nuorten, alle 20-vuotiaiden äitien osuus kaikista synnyttäjistä oli vuonna %. Nuorten synnyttäjien määrä on ollut laskussa ja on nyt alhaisimmillaan vuoden 1987 jälkeen. (Vuori Gissler 2012: 1 3.) Äitiysneuvolaoppaan mukaan äidin ikä on yksittäisistä raskauden kulkuun, synnytykseen ja vastasyntyneiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä osa-alueita (Klemetti - Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Nuoret, alle 20-vuotiaat äidit hakeutuvat neuvolaan ensikäynnille keskimäärin raskausviikolla 11, joka on keskimääräistä 9,6 raskausviikkoa hieman korkeampi. Tilastojen mukaan nuoret käyvät neuvolassa yhtä monta kertaa kuin muutkin odottajat. Äitiyspoliklinikkakäyntien määrä ei ole keskiarvoa suurempi. (Halonen Apter 2010.) Teiniäitiys tuo tutkimusten mukaan kielteisiä lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Äitiysneuvolaoppaassa teiniäidit ovat määritelty alle 20-vuotiaiksi äideiksi. Aiemmin ajateltiin nuoren iän olevan syynä mahdollisiin ongelmiin, mutta viime vuosikymmenien aikana ongelmien aiheeksi on tulkittu enemmänkin monialaiset sosioekonomiset taustatekijät. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksen mukaan alle 20- vuotiaiden teiniraskaudet ovat yleisimpiä huonommista taloudellisista ja sosiaalisista oloista tulevilla tytöillä kuin ydinperheiden ja koulutettujen vanhempien tyttärillä. Tutkimuksen mukaan vanhempien vähäinen koulutus nostaa teini-ikäisen tyttären raskaaksi tulon riskiä kaksinkertaiseksi. Riski on suuri myös varhain kotoa pois muuttaneilla ja pienin riski on ydinperheessä asuvilla tytöillä. Yksinhuoltajan tyttärillä riski on kuitenkin pienempi kuin yhden vanhemman ja hänen puolisonsa kanssa asuvalla tytöllä. (Vikat Rimpelä Kosunen Rimpelä 2002.) Äitiysneuvolaoppaassa suositellaan kartoittamaan erityisesti nuoren äidin tukiverkostoa ja tarvittaessa tulisi tehdä yhteistyötä sosiaalityön kanssa (Klemetti Hakulinen- Viitanen 2013: 210). Nuori tarvitsee ympärilleen vahvan tukiverkon. Erityisen tärkeäksi tueksi nuoret kokevat oman äidin antaman tuen. Omalta äidiltä saatu emotionaalinen tuki parantaa nuoren äidin käsitystä omista vanhemmuuden taidoistaan. Myös lapsen isän tuki vaikuttaa äidin kokemukseen kyvyistään olla äiti. (Halonen Apter 2010; Sär-

8 7 kiö 2002: 79). Hanna Särkiön (2002: 47, 73 74, 83) Pro Gradu tutkielmassa tehdyistä haastatteluista ilmenee hyvinkin alle 18-vuotiaiden nuorten äitien yksinäisyys. Ystäväpiiri on ollut pääsääntöisesti innoissaan nuoren raskausuutisesta, mutta raskauden edetessä kaverisuhteet ovat jääneet ja nuoret ovat kokeneet itsensä ulkopuolisiksi ja yksinäisiksi. Nuoret äidit pitivät tärkeänä nuorille äideille suunnattua vertaistuellista ryhmätoimintaa, mikäli sellaista oli saatavilla. Myös terveydenhuollossa tulisi huomioida nuoren kehityksen keskeneräisyyden aiheuttama epävarmuus sekä vaikeus asettua vanhemman rooliin (Halonen Apter 2010). Mahdollisiin masennusoireisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo raskausaikana (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 213). Nuorilla äideillä ei ole synnytyksen jälkeistä masennusta sen enempää kuin vanhemmillakaan äideillä, mutta puutteellisen sosiaalisen tuen vuoksi masennusoireiden seulominen on hyvin tärkeää (Halonen Apter 2010). Oppaassa korostetaan myös raskaudenehkäisyneuvontaa jo raskauden aikana, sillä suurin osa teiniraskauksista on suunnittelemattomia (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: , 213). Teiniraskauksiin liittyy suurentunut riski joihinkin epämuodostumiin, kuten gastroskiisiin sekä sikiön kasvuhäiriöihin, ennenaikaiseen synnytykseen sekä vastasyntyneiden kuolleisuuteen. Syynä tähän voivat olla elintapatekijät, riittämätön äitiyshuollon palveluiden käyttö tai äidin biologinen kypsymättömyys. Tupakointi on yleisempää nuorilla odottajilla. Jopa puolet nuorista äidistä tupakoi raskauden alussa. Taustalla on usein heikko sosiaalinen tilanne, päihteiden käyttöä sekä riittämätön sosiaalinen tuki. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksista on löydettävissä myös myönteisiä piirteitä nuorten äitien raskauksiin ja synnytyksiin liittyen; nuorten äitien synnytykset ovat yleensä keskimääräistä vaivattomampia ja synnytyskomplikaatiot harvinaisempia. Nuoret äidit synnyttävät pääsääntöisesti alateitse. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211; Halonen Apter 2010.) Vain 11 % nuorten äitien synnytyksistä päätyi sektioon vuonna Alatiesynnytykset etenevät myös todennäköisemmin säännöllisesti ja toimenpiteellisiä synnytyksiä on harvemmin. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211.)

9 8 Äitiysneuvolaoppaan mukaan nuoret äidit tarvitsevat raskausajan ravitsemusneuvontaa, koska ravitsemuksellisilla puutoksilla voi olla vaikutusta sikiön kasvuun ja kehitykseen sekä äidin ja lapsen terveyteen tulevaisuudessa. Ravitsemusneuvonnan tärkeys tulee esille myös siinä, että nuoret äidit kärsivät anemiasta useammin kuin muut raskaana olevat. Nuorilla äidillä harvemmin on ylipaino-ongelmia tai raskausdiabetesta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Nuoret äidit tarvitsevat myös erityistä tukea imetyksessä ja imetysohjauksen tulisi kiinnittää huomiota. Nuorista äideistä jopa viidesosa ei imetä lainkaan vastasyntynyttään. Myös jo aloitettu imetys päättyy keskimääräistä aiemmin ja vain harva täysimettää suositeltuun 6kk ikään asti. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Särkiön (2002: 53) tutkielmassa nousevat esiin lapsen syntymästä johtuvat elämänmuutokset. Nuori muuttaa todennäköisesti ensi kertaa pois lapsuuden kodista joko ensikotiin tai omaan asuntoonsa. Hän joutuu ottamaan ensi kertaa vastuuta niin itsestään, syntyneestä lapsesta, kodista, raha-asioista. Tutkimusten mukaan nuoret kokivat rahankäytön vaikeana ja opettelua vaativana asiana. Myös vanhemmuuteen kasvaminen vaatii jokaiselta äidiksi ja isäksi tulevalta ajatuksen kypsyttelyä. Puolisoiden, tai äidin, tulee sitoutua vanhemmuuteen. Vuorovaikutussuhde vauvan kanssa muovautuu aiemman mallin pohjalta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Varhaisella vuorovaikutussuhteella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhteistä tekemistä, kokemista ja olemista. Pysyvän ja pitkäkestoisen tunnesiteen luominen on vauvan kehitykselle tärkeää. Vuorovaikutussuhteen avulla vauvalle rakentuu mielikuva hänestä itsestään sekä muista ihmisistä. Perusturvallisuuden ja -luottamuksen kokemus heijastuu lapsen myöhempiinkin ihmissuhteisiin. (Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus.) Vanhemmuuteen kasvussa yksi tärkeä päämäärä on luottamus omiin kykyihin vanhempana ja kasvattajana. Varhaisen vuorovaikutussuhteen tärkeyttä on hyvä korostaa myös nuorille äideille. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Nuoren äidin ymmärrys lapsen normaalista kehityksestä on usein kuin heikompi vanhemmilla äideillä. Teiniäitien lasten kielellisten taitojen kehittyminen on todettu hitaammaksi. Tähän on epäilty syyksi mm. sitä, että nuoret äidit tarjoaisivat lapselleen vähemmän kielellistä stimulaatiota kuten dialogista lukemista. Nuoria äitejä tulee kan-

10 9 nustaa lukemaan ja juttelemaan lapselleen varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. (Halonen - Apter 2010.) Erityisesti haasteita on Halosen ja Apterin (2010) artikkelin mukaan opiskelussa ja työelämään siirtymisessä. Nuori äiti on mahdollisesti jättänyt opiskelut kesken tai luopunut työpaikastaan raskaaksi tultuaan. Särkiön haastatteluista korostuu nuorten huolettomuus tulevaisuudesta. He elävät tätä hetkeä ja suunnitelmat opiskelusta ja työnteosta tuntuvat kaukaiselta, kun lapsi on pieni. Nuoret äidit kokivat tarpeelliseksi saada peruskoulu päätökseen, mutta töitä uskoivat saavansa ilman koulutustakin. (Särkiö 2002: 87, 89.) Huomioitavaa kuitenkin on, että nuoren äidin kyky huolehtia lapsestaan on hyvin erilainen kaikkein nuorimmilla teinitytöillä verrattuna jo täysi-ikäistyneisiin myöhäisnuoriin (Halonen Apter 2010). 1.4 Yleisesti ryhmän muodostamisesta Ryhmätoiminnan tarkoituksena on yhteistyötä tekemällä saavuttaa ryhmän yhteisiä tavoitteita ja ryhmässä työskenteleminen on oppimista. Ryhmän alkuvaiheessa ryhmäläisten valmiudet ja odotukset eroavat toisistaan, mutta ajan myötä ryhmä oppii toimimaan paremmin yhdessä. Ryhmäläisten ja ohjaajan tulee pystyä arvioimaan omaa toimintaansa sekä ryhmän kehitysvaihetta, jotta ryhmä toimii hyvin ja ohjaaja kykenee viemään ryhmän toimintaa eteenpäin estäen ryhmän kehityksen pysähtymisen. (Ryhmän kehittyminen.) Seuraavassa on esiteltynä käyttäytymistieteellinen näkökulma ryhmän kehitysvaiheista. Vuonna 1965 Bruce Tuckman julkaisi Psychological Bulletin lehdessä Developmental sequence in small groups -artikkelin, jossa hän esitteli mallin ryhmän kehityksen vaiheista. Tuckmanin mukaan kehitysvaiheet ovat välttämättömiä ryhmän kasvun, haasteiden kohtaamisen, ongelmanratkaisun, työn suunnittelun sekä tulosten tuottamisen kannalta. Tämä malli toimii pohjana myöhemmin julkaistuille malleille. Mallin vaiheet ovat muodostumis- (forming), kuohunta- (storming), yhdenmukaisuus- (norming) sekä suorittamisvaiheet (performing). Vuonna 1977 Tuckman lisäsi Mary Ann Jensenin kanssa vielä viidennen, lopetusvaiheen (adjourning), malliinsa. (Tuckmann, Bruce 1965.)

11 10 Todellisissa ryhmätilanteissa vaiheiden kestot vaihtelevat ja siirtyminen niiden välillä voi olla epäselvää tai edestakaista (Ryhmän kehitysvaiheet). Lisäksi vaiheiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa eikä vaiheilla ole selkeää alkua tai loppua (Kehitysvaiheet). Muodostumisvaiheessa ryhmä on joukko yksilöitä (Ryhmän kehittyminen). Tässä vaiheessa ryhmä orientoituu ryhmän tehtävään, etsii rajojaan ja usein tähän vaiheeseen kuuluu ryhmäläisten epävarmuus ryhmän tehtävästä tai omasta roolistaan ryhmässä. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet). Ryhmä muodostuu siinä vaiheessa kun ryhmä löytää yhteisen tavoitteen (Ryhmän kehittyminen). Ryhmälle ei vielä tässä vaiheessa ole kehittynyt normeja; sääntöjä ja menettelytapoja vielä selvitellään. Ryhmän toiminta on riippuvainen ohjaajasta. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tähän ryhmän kehitysvaiheeseen kuuluu usein ryhmäläisen halu olla jossain muualla kuin juuri tässä ryhmässä (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Kuohuntavaiheelle ominaista on yhteisen tavoitteen selkiytyminen ja yhteenkuuluvuuden kasvaminen. Aikaisempi muodollisuus ryhmäläisten välillä hälvenee ja persoonallisuuden piirteet nousevat esiin. Omia mielipiteitä esitetään rohkeammin mutta muiden kuunteleminen ei ole vielä riittävää. Tässä vaiheessa ryhmän sisäistä hierarkiaa sekä omaa roolia etsitään ja konfliktit ryhmäläisten kesken ovat tavallisia. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tässä vaiheessa ryhmäläiset usein kritisoivat tehtävää, ryhmässä olemista sekä ryhmän ohjaajaa (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Yhdenmukaisuusvaiheessa eli niin sanotussa normien muotoutumisvaiheessa toimintamallit vakiintuvat ja yhteenkuuluvuus sekä samanmielisyys korostuu. Ristiriitojen välttäminen ja mahdollisten ristiriitojen selvittäminen on ominaista tässä ryhmän kehitysvaiheessa. Kompromisseja tehdään aiempaa enemmän ja joustavuus lisääntyy. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet.) Suorittamisvaiheessa ryhmän keskeinen yhteistyö on parhaimmillaan, roolit ryhmässä ovat selkiytyneet ja vuorovaikutus on selkeämpää. Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on sallittua ja viestintä on avointa. Ryhmän etu on siirtynyt yksittäisen ryhmäläisen edun edelle. Tälle vaiheelle on ominaista, että keskustelua käydään avoimesti ja pyri-

12 11 tään kuuntelemaan muita. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Ryhmäläisten erilaisuus koetaan vahvuutena (Kehitysvaiheet). Lopetusvaiheessa ryhmän tehtävä on saatu päätökseen. Ryhmän toiminnan loppuessa ryhmäläiset saattavat kokea voimakkaita tunteita kuten surua, kiitollisuutta, haikeutta tai jopa ahdistusta. (Ryhmän kehitysvaiheet; Teorioita ryhmän kehitysvaiheista.) Ryhmän kehittymisen vaiheet kuvastavat tehtäväkeskeisen ryhmän toimintaa (Kehitysvaiheet). Äitiysneuvolaoppaassa suositeltavaksi ryhmäkooksi on esitetty 6 8 pariskuntaa, joka on sopiva ryhmäkoko keskustelun kannalta (Klemetti Hakulinen 2013: 78). 1.5 Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta Mainontaa suunniteltaessa määritellään ensin, kenet halutaan tavoittaa. Vasta tämän jälkeen mietitään, miten heidät tavoittaa. Tästä alkaa markkinointi. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa tärkeintä on tilanneherkkyys, tilanteen luomien mahdollisuuksien oivaltaminen (Isoviita Lahtinen 1998: 25). Markkinoinnissa muodostetaan kohderyhmä ja tehdään heille rajattua mainontaa. Rajatulla mainonnalla palvelusta eniten hyötyvät henkilöt saadaan tavoitettua. Markkinoinnissa tärkeintä on ymmärtää, että kohderyhmän määrittely on työkalu markkinoinnin suunnitteluun. Kohderyhmän määrittely auttaa myös viestien kohdentamisessa, sisällön räätälöimisessä ja viestintäkanavien suunnittelussa. Tärkeää on myös tuntea kohderyhmänsä mahdollisimman hyvin. Kun markkinointikanava on valittu, tulisi sen tuloksellisuutta ja kohderyhmän tavoittamista arvioida kriittisesti: tavoitettiinko haluttu yleisö valitun kanavan kautta. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa on tärkeää välttää kasvotonta massamarkkinointia ja pyrkiä olemaan suorassa vuorovaikutustilanteessa potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi myös hyvä tuntea kohderyhmänsä jäsenet nimeltä, jotta kanssakäyminen olisi mahdollisimman henkilökohtaista. Nykyaikana kuluttajalle ei riitä, että hän on tyytyväinen saamaansa palveluun vaan hän odottaa odotustensa ylittämistä ja hämmästymistä. (Isoviita Lahtinen 1998: 25.)

13 12 Markkinoinnin suunnittelu on aina tehtävä ryhmätyönä, sillä toteuttajien tulee olla mukana heitä itseään koskevissa ratkaisuissa. Esimerkiksi innovaatioprojektissamme toteuttajia olisivat opiskelijat, jotka alkavat pitää hahmottelemamme mallin mukaista ryhmää Myllypuron nuorille äideille. Tehtyjen suunnitelmien tulee olla myös tulosvaikutteisia eli niiden tulee viedä projekti haluttuihin päämääriin. Esimerkkinä tästä voisi olla projektiamme varten tekemämme kysely kohderyhmän tavoittamisesta; kyselyn tulisi tavoittaa haluamiamme nuoria äitejä ja kyselyn kysymysten tulisi olla kohderyhmälle räätälöityjä. Projektille asetettujen tavoitteiden tulee olla haastavia, realistisia, vastuutettuja ja aikataulutettuja sekä helposti ymmärrettäviä, jotta kaikki niihin osallistuvat kykenevät antamaan työlle oman panoksensa. Oleellista on myös painottaa sekä tuloksia että toimintaa. Markkinointisuunnitelman keinojen tulee olla sellaisia, että niiden toteuttamisella uskotaan varmasti saavutettavan asetetut tulostavoitteet. Tehdystä markkinointisuunnitelmasta tulee tiedottaa seikkaperäisesti kaikille niille, joita se koskee, jotta kaikki ryhmän jäsenet tietävät, mistä suunnitelmassa on kysymys ja kunkin henkilön roolin suunnitelman toteutuksessa. Toteutuksen on oltava jämäkkää, eli annetut lupaukset on pidettävä, mistä vastaa omalta osaltaan projektille nimetty projektipäällikkö. (Isoviita Lahtinen 1998: 29.) 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti 2.1 Tarkoitus, tavoite ja visio Myllypuron nuoret äidit -projektin päätarkoituksena oli kartoittaa, millä keinoilla olisi mahdollista tavoittaa Myllypuron alle 25-vuotiaita äitejä ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Tämän lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaaville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille alustava suunnitelma tällaisen ryhmän kokoamisesta ja toteuttamisesta osana opintoja. Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja lähipalvelut sekä parantaa Myllypuron nuorten äitien

14 13 verkostoitumista. Lisäksi työskentely tarjoaa Metropolian opiskelijoille uuden, käytännönläheisen oppimisympäristön. 2.2 Projektin suunnittelu ja toteutus Seuraavissa kappaleissa kerrotaan projektin suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheista. Projektin etenemistä on kuvattu päiväkirjamaisesti ja kohderyhmän tavoittamisen keinoista kerrotaan kuvaillen toteuttamiamme kyselyitä. Vierailuamme Tyttöjen talolle ja tutkimustiedon pohjalta kokoamaamme, nuorten äitien ryhmätoiminnan sisältötarjotinta kuvaillaan omissa kappaleissaan. Tämän projektin kulun prosessi on esitetty kuviossa 1. Projektin lähtökohtana on idean tunnistaminen. Kun idea on tunniste ja rajattu, laaditaan projektisuunnitelman runko. Projektisuunnitelmaa arvioidaan projektin edetessä ja sitä voidaan tarkistaa, tarkentaa ja muuttaa prosessin eri vaiheissa. Projektin toteutusta arvioidaan myös jatkuvasti ja keinoja muutetaan tarpeen mukaan. Tällainen muutostarve voi syntyä arvioitaessa syntyvää ryhmätoiminnan mallia, joka on valmiina projektin tuotos. Kuvio 1. Projektin kulku kaaviona Idean tunnistaminen Toteutus Projektisuunnitelma Arviointi Suunnitelman arviointi Malli

15 Projektin eteneminen Innovaatioprojekti alkoi pidettävällä infotilaisuudella, jossa innovaatio-opinnot esiteltiin. Aloimme alustavasti muodostaa ryhmää ja suunnitella tarkemmin aihettamme ja tammikuun 9. päivä ilmoitimme aiheemme innovaatio-opintojen kordinaattorille. Päädyimme halso-äitien (huume- ja alkoholiongelmaiset sekä sosiaalisista ongelmista kärsivät äidit) tukiryhmän kehittelyyn, koska käsityksemme mukaan tällaista toimintaa Helsingissäkin tarvitaan enemmän ja monella halso-äidillä on sosiaalisen tuen tarvetta. Lopullinen ryhmän kokoonpano selvisi viikolla 10 pidetyssä innovaatio-opetuspäivässä. Tällöin myös saimme lisäinfoa opettajilta projektista. Tähän asti kaikki kommunikointi ja ideointi ryhmäläisten kesken oli käyty Facebookin välityksellä. Ryhmän selvittyä aloimme tarkentaa ideaamme halso-äitien ryhmästä ja tekemään projektisuunnitelmaa. Kerran tapasimme ryhmänä koululla ja muuten ideointi sekä suunnitelman kirjoitus tapahtuivat Google Driven kautta. Tässä vaiheessa ajattelimme, että ideoimme ryhmän halso-äideille, joilla on erityisen sosiaalisen tuen tarve tai lieviä mielenterveysongelmia. Ryhmän vetäminen olisi ollut neuvolan ja koulun yhteistyössä järjestämää toiminnallista ryhmätoimintaa. Seminaarissa selkeytyi myös aikataulu, jonka puitteissa projektin tulisi olla valmis. Aikatauluja tarkastellessamme huomasimme, että luultavasti itse ryhmän järjestäminen ja vetäminen pilotointimielessä innovaatioprojektin aikana on mahdotonta. Halusimme myös painottaa projektissamme enemmän innovatiivisuutta. Suunnitelmaseminaarissa 7.3 esittelimme projektisuunnitelmamme. Seminaarissa saimme opettajilta sekä muilta projektiryhmiltä neuvoja siitä, mitä heidän mielestään kannattaisi painottaa tai huomioida. Saimme pohdittavaksemme ajatuksen siitä, voisiko työmme keskittyä enemmän kohderyhmän tavoittamisen kartoitukseen kuin itse ryhmän sisällön suunnitteluun. Tämä vaihtoehto tuntui ryhmästämmekin järkevältä, koska aika oli rajallinen ja joka tapauksessa joutuisimme perehtymään kohderyhmän tavoittamiseen. Seminaarissa innovatiivisena asiana esille nousi koulun opiskelijoiden rooli ryhmänvetäjinä, joten lähdimme painottamaan myös sitä työssämme. Viikolla 10 alkoivat myös hahmottua yhteistyötahomme ja päätimme ottaa ainakin yhteyttä Tyttöjen taloon, jossa toimii nuorten äitien ryhmä. Suunnittelimme myös yhteydenottoa neuvolaan ja rinkeliin. Seminaarin jälkeen aloimme pohtia tarkemmin projektimme tavoitetta

16 15 sekä kohderyhmää ja päädyimme rajaamaan kohderyhmän siten, että ryhmätoiminta olisi suunniteltu 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille, joilla olisi sosiaalisen tuen tarve tai halu osallistua ryhmätoimintaan. Viikolla 11 työskentelimme koululla koko ryhmänä sekä omilla tahoillamme. Koululla työskenneltäessä teimme työnjaon sen suhteen, kuka hakee tietoa ja kirjoittaa mistäkin aiheesta. Jokainen valitsi aihealueensa oman kiinnostuksensa mukaan ja lähti hakemaan niistä tutkimuksia. Teimme myös projektistamme riski-hyötyarvion eli SWOTanalyysin, jonka kävimme yhdessä läpi. SWOT-analyysimme on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Tiistaina kävimme yksilöohjauksessa, jossa saimme hyvää tietoa raportin kirjoittamisesta, projektin etenemisestä ja asioista joihin meidän tulisi painottaa työssämme. Päätimme, että panostamme kohderyhmän tavoittamiseen ja teemme siitä kyselyn sekä luomme mallin ryhmän vetämisestä; mallia voisivat tulevat opiskelijat käyttää hybridikampuksella. Sovimme myös tapaamisen Tyttöjen Talon kanssa, jossa vastaava ohjaaja ja nuorten äitien ryhmän vetäjä Katja Villanen-Juvakka lupasi esitellä meille talon toimintaa. Päätimme tehdä nettikyselyn koskien niitä keinoja, millä nuoret äidit tavoittaa parhaiten. Laadimme kysymykset yhdessä ryhmän kesken ja loimme nettikyselyn Google Driven avulla. Lähetimme kyselyn pilottiryhmälle, jolta saimme palautetta kyselyn ulkoasusta ja sisällöstä. Tämän perusteella muokkasimme kyselyä ja viikolla 12 laitoimme kyselyn laajempaan levitykseen internetiin. Viikolla 12 työskentelimme omilla tahoillamme työstäen teoriapohjaa. Näimme myös pari kertaa koululla, jolloin sovimme kyselyn laajemmasta levityksestä. Päätimme laittaa laatimamme kyselyn Kaksplus ja Vauva -keskustelufoorumeille sekä Nuoret äidit - ryhmään Facebookissa. 19. päivä laitoimme kyselyn nettiin ja jo ensimmäisen päivän aikana olimme saaneet vastauksia yli 100 kappaletta. Pidimme kyselyä auki kaksi päivää ja saimme vastauksia 184 kappaletta. Päätimme tehdä vielä toisen kyselyn Myllypurolaisille äideille. Kyselyyn lisäsimme tiedustelun siitä, minkälaisia sisältöjä äidit ryhmältä toivoisivat. 20. päivä menimme ryhmänä käymään Myllypurossa. Ensimmäisenä kävimme asukaskeskus Myllärissä, jonka jälkeen kävelimme MLL:n (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) pitämälle Rinkelille. Lopuksi vielä menimme leikkipuisto Myllynsiipeen, jossa tapasimme puiston ohjaajat. Kysyimme heiltä, olisiko mahdollista joku päivä tulla jututtamaan heidän asiakasäitejään ja keräämään vastauksia kyselyymme, joka on suunnattu Myllypuron äideille. Myllynsiipeläiset ehdottivat meille keskiviikkopäivää,

17 16 koska silloin heidän laulupiireissään on useita perheitä paikalla. Samalla saimme tiedon ohjaajilta ja äideiltä, että toinenkin leikkipuisto, Mustapuro, on hyvin suosittu lapsiperheiden keskuudessa. Olimme yhteydessä Myllynsiipeen puhelimitse ja sovimme, että menisimme 26.3 käymään leikkipuistolla. 21. päivä tapasimme Tyttöjen talolla vastaava ohjaaja Katja Villanen-Juvakan. Olimme toimittaneet Villanen-Juvakalle etukäteen kysymykset, joihin toivoimme saavamme vastauksen. Haastattelussa saimmekin kattavasti tietoa Tyttöjen Talon yleisestä toiminnasta ja nuorten äitien toiminnasta (kts. kappale 3.2.5). Viikolla 13 työskentelimme pääsääntöisesti etätyöskentelynä ja työstimme raporttia sekä kirjoitimme puhtaaksi edellisen viikon haastattelua Tyttöjen Talolta. Keskiviikkona kaksi ryhmäläistämme meni sovitusti käymään Myllynsiivessä. Keskiviikkoisin leikkipuiston tiloissa on lauluhetki, ja lauluhetken yhteydessä pyysimme äitejä täyttämään kyselyn netissä. Yleensä keskiviikon lauluhetkellä on runsaasti äitejä, mutta jostain syystä tänä keskiviikkona paikalla oli noin seitsemän äitiä, joista neljä oli halukkaita täyttämään kyselyn. Haastattelimme myös paikan työntekijöitä. Sovimme leikkipuiston henkilökunnan kanssa, että voimme tulla myöhemminkin käymään, jos tarvitsemme lisää vastaajia. Päädyimme kuitenkin ryhmän kesken siihen, että jätämme Myllypuron otannan pieneksi, koska yleiseen kyselyyn vastasi niin hyvin äitejä ja tämän lisäksi aikamme sekä resurssimme materiaalin käsittelyyn olivat rajalliset. Perjantaina tapasimme ryhmänä ja päivitimme tehtäviä asioista ja aikataulua. Siirsimme myös alustavan raportin Google Driveen, jotta jokainen voi tehdä korjauksia ja lisäyksiä raporttiin. Laitoimme sähköpostia Myllypuron neuvolalle, jonne olimme olleet aiemmin puhelinyhteydessä. Kysyimme, voisiko joku työntekijä vastata muutamaan kysymykseen koskien nuorien äitien tavoittamista. Vastaus neuvolasta tuli vasta viimeisellä projektiviikolla, joten jouduimme ilmoittamaan heille, ettei haastattelu ole enää ajankohtainen. Viikolla 14 jatkoimme raportin työstämistä ja luimme toistemme kirjoittamia osioita läpi. Seuraavaksi viikoksi oli sovittu työmme esittely koululla, joten perjantaina kokoonnuimme koululle työstämään esittelyssä käytettävää posteria. Viikolla 15 aloimme ryhmänä laatia koululla ryhmämallikaaviota, jonka voisimme lähettää fokusryhmälle eli muutamasta opiskelijasta ja opettajasta kootulle joukolle arvioita-

18 17 vaksi. Aluksi mietimme asioita, joita ryhmän muodostamiseen kuuluu ja kirjoitimme niitä lapuille. Lappujen avulla lähdimme hahmottelemaan alustalle, missä vaiheessa mitäkin tulisi tapahtua. Alustalle olimme merkinneet toimintaan osallistuvat tahot. Lopuksi teimme kaavion Wordilla valmiiksi. Kaavio on esiteltynä kappaleessa 3.3. Lähetimme kaavion fokusryhmälle arvioitavaksi ja toivoimme kommentteja seuraavan viikon alkuun mennessä. Työmme ja posterin esittely koululla oli keskiviikkona 9.4. ja esittelyyn olimme valinneet ryhmäämme edustamaan viestintäpäällikön Krista Taivassaaren sekä Sini Karrakosken. Esittely koululla meni hienosti ja saimme opiskelijoilta sekä opettajilta hyviä kommentteja. Perjantaina oli myös esitys muille innovaatiokurssilaisille koululla, jossa esittelimme Powerpoint-esityksellä toteutusvaiheen työmme. Viikolla 16 oli työn tarkoitus valmistua, mutta koska ryhmämallikaavio oli vielä kesken ja arvioitavana ja raporttikin näin ollen kesken, päädyimme venyttämään aikatauluamme parilla viikolla. Viikon käytimme työn oikolukuun ja raportin kirjoittamiseen. Raportin kirjoittamisella suoritimme innovaatioprojektiimme kuuluvan valinnaisten opintojen opintopisteen. Saimme myös vastaukset fokusryhmältä. Heidän palautteensa sekä omien huomioidemme perusteella muokkasimme ryhmänä koululla vielä kaaviota. Teimme myös lopulliset tehtävänjaot puuttuvista osioista. Viikolla 17 työstimme etätyöskentelynä viimeisiä osioita raporttiimme ja viikolla 18 tapasimme viimeisen kerran 29.4, jolloin kirjoitimme yhdessä pohdinnan työstämme ja totesimme projektin päättyneeksi. Projektin aikataulu on kuvattu liittessä Kohderyhmän tavoittamisen keinot Lähtiessämme tavoittamaan kohderyhmää pohdimme, mistä kanavista itse voisimme saada tietoa ja tutkimme myös, mitä tutkimukset tavoittamiskeinoista kertovat. Päädyimme käyttämään internetiä saadaksemme tietoa isommalta joukolta ihmisiä. Myllypurolaisia äitejä tavoittaaksemme päädyimme kuitenkin tässä tapauksessa jalkautumaan itse Myllypuroon ja tavoittelemaan kohderyhmää henkilökohtaisesti. Kartoittaaksemme kohderyhmän tavoittamista laadimme kyselyn. Lisäksi laadimme Myllypurolaisille äideille oman kyselynsä, jossa kysyttiin tavoittamisen lisäksi heidän toiveitaan ryhmänteemoista ja sisällöstä. Kyselyt on esitelty tarkemmin kappaleissa

19 sekä Kohderyhmän tavoittamiskeinoja kartoitimme myös kyselemällä Tyttöjen Talolta, kuinka he tavoittavat kohderyhmänsä. Vieralu on esitelty kappaleessa Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Kartoittaaksemme, kuinka 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit olisi mahdollista tavoittaa vertaistukiryhmän perustamista varten, laadimme kyselyn Google Drive -palvelun lomaketoiminnon avulla. Lomakkeella tiedustelimme, millä kolmella keinolla äidit olisivat parhaiten tavoitettavissa ryhmää varten. Vastaajat asettivat vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi he saattoivat valita kohdan Jokin muu, johon oli mahdollista kirjoittaa oma vaihtoehto. Lomakkeen aluksi kuvailimme lyhyesti, keitä olemme ja miksi teemme kyselyn sekä kerroimme, mille kohderyhmälle kysely on suunnattu. Levitimme lomaketta kahdella eri äitien ja äidiksi tulevien suosimalla keskustelupalstalla ja Facebookissa. Vastauksia saimme nopeasti 185 kappaletta. Parhaimmaksi ja toiseksi parhaimmaksi tavoituskeinoksi vastaajat olivat useimmiten valinneet Facebookin; parhaana tavoituskeinona sitä piti 56 % vastaajista ja toiseksi parhaana 25 %. Neuvolan terveydenhoitaja näytti nousevan tavoitustapana seuraavaksi tärkeimmäksi; parhaana sitä piti 29 % ja toiseksi parhaaksi tämän tavan oli valinnut 23 % äideistä. Kolmanneksi parhaan keinon valinnassa eniten vastauksia oli saanut neuvolan ilmoitustaulu, joka sai 23 % vastauksista. Vastaajien mainitsemista muista tavoittamiskeinoista eniten mainittuja olivat puhelimitse tapahtuva viestintä sekä erilaiset ilmoitustaulut ja mainokset Myllypuron nuoret äidit -kysely Yleisen kyselyn lisäksi laadimme kyselyn myös Myllypurolaisille äideille, jotta saisimme näkemystä nimenomaan Myllypurolaisten mielipiteistä. Kyselyssä oli samat alkukysymykset kuin yleisessä kyselyssä, mutta sen lisäksi lisäsimme kolme kysymystä koskien toiveita ryhmän toiminnan sisällöstä. Vaihtoehdot toiminnasta oli laadittu sisältötarjottimen perusteella (kts kappale ) Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joten äidit pystyivät valitsemaan kaikki heitä kiinnostavat aiheet.

20 19 Kyselyyn pyrimme saamaan vastauksia menemällä Leikkipuisto Myllynsiipeen tapaamaan äitejä ja täyttämään kyselyn. Laitoimme kyselyn myös leikkipuiston Facebook - sivuille. Vierailimme viikolla 13 Myllynsiivessä, mutta paikalla oli vain muutama äiti, joten saimme vastauksia yhteensä 7 kappaletta. Kolmen ensimmäisen kysymyksen vastaukset olivat samansuuntaisia kuin yleisessä kyselyssä. 57 % äideistä koki, että heidät tavoittaa parhaiten Facebookin kautta. Toiseksi parhaiten heidät tavoittaa leikkipuisto Myllynsiivestä (43 %) ja kolmanneksi parhaiten neuvolan ilmoitustaulun avulla (29 %). Ryhmän toimintaa koskien äidit kokivat tärkeäksi saada tietoa elintavoista (11 %), lapsen kehityksestä (18 %), varhaisesta vuorovaikutuksesta (11 %) ja lapsen sairastelusta ja ensiavusta (11 %). Tärkeinä tutustumiskohteina lähialueella he kokivat Leikkipuisto Myllynsiiven (31 %) ja Perhekeskus Rinkelin (38 %). Yhteisestä toiminnasta kannatusta saivat eniten vauvojen muskari (35 %) ja vauvojen värikylpy (35 %). Kyselyn vastauksia pohdittaessa on huomioitava, että vastanneet olivat jo synnyttäneitä äitejä; raskaana olevia haastateltaessa vastaukset ryhmän sisältöjä koskeviin kysymyksiin olisivat saattaneet olla erilaisia Tyttöjen talo -vierailu Saadaksemme tietoa nuorille äideille suunnatusta ryhmätoiminnasta ja ryhmien vetämisestä käytännössä kävimme tutustumassa Tyttöjen talon toimintaan ja haastattelemassa vastaavaa ohjaajaa, kätilö Katja Villanen-Juvakkaa, joka on ollut talon toiminnassa mukana jo noin kymmenen vuotta. Tyttöjen talo on Kalliolan Nuoret ry:n, Setlementtiliitto ry:n sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kumppanuustalo. Toiminnan rahoitusta haetaan vuosittain monelta taholta, joista tärkeimmät ovat ovat Raha-automaattiyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nuorisoasiainkeskus, terveyskeskus ja sosiaalivirasto. Tyttöjen talo tarjoaa ryhmätoimintaa vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Nuorten äitien ryhmätoiminta on suunnattu alle 21-vuotiaille äidille ja äidiksi tuleville. Villanen-Juvakan mukaan myös tätä vanhemmat äidit, vuotiaat, olisivat halukkaita vertaistukitoimintaan, joten tällaisellekin kohderyhmälle suunnatulle toiminnalle olisi tilaus. Tyttöjen talon suljetut ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Vaikka ryhmätoiminta on terapeuttista ja voimaannuttavaa, kyseessä ei kuitenkaan ole terapia, ei myöskään yksilökäyntien kyseessä ollessa. Yksilökäyntejä voidaan järjestää asiakkaan tarpeen mu-

Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27

Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27 Tiina Kaija Sini Karrakoski Krista Taivassaari Jaana Tankkala Tia Tevilin Myllypuron nuoret äidit Hybridikampus -hanke Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?

Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? 12.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Sonja Pekkola Ympäristöasiantuntija Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki p. 09 310 43544

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot