Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27"

Transkriptio

1 Tiina Kaija Sini Karrakoski Krista Taivassaari Jaana Tankkala Tia Tevilin Myllypuron nuoret äidit Hybridikampus -hanke Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

2 1 Sisällys Johdanto 2 1 Innovaatioprojektin taustaa Myllypuro Metropolian Myllypuron kampus Nuorten äitien erityishaasteet Yleisesti ryhmän muodostamisesta Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta 11 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti Tarkoitus, tavoite ja visio Projektin suunnittelu ja toteutus Projektin eteneminen Kohderyhmän tavoittamisen keinot Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Myllypuron nuoret äidit -kysely Tyttöjen talo -vierailu Sisältötarjotin Prosessikaavio Nuorten äitien ryhmätoiminta Ryhmän muodostamisen prosessikaavio 23 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät Projektiryhmän esittely Viestinnän toteutuminen projektissamme Projektin rahoitus ja talous Projektin riski hyötyarvio 29 4 Projektin päättämisen ja arvioinnin kuvaus Pohdinta 31 Lähteet 34 Liitteet

3 2 Johdanto Tämä raportti on kuvaus toteuttamastamme innovaatioprojektista Myllypuron nuoret äidit. Innovaatioprojektimme kuuluu kätilön opintoihimme Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja on osa koulun Hybridikampus -hanketta. Hybiridikampus -hanke sijoittuu Myllypuroon, Metropolian lähivuosina rakentuvan uuden kampusalueen ympärille. Hankkeessa on tarkoituksena innovaatioprojektien avulla ideoida esimerkiksi terveyttä edistävää toimintaa lähiympäristön väestölle (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Työssämme nuorilla äideillä tarkoitetaan 25-vuotiaita ja sitä nuorempia äitejä, ellei toisin ole mainittu. Projektissamme olemme halunneet kehittää ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimista entistä käytännönläheisemmäksi kokoamalla suuntaviivoja opiskelijoiden vetämän nuorten äitien ryhmätoiminnan toteuttamista varten. Opiskelijoiden toteuttama ryhmien suunnittelu ja ohjaus yhteistyössä opettajien ja eri alojen ammattilaisten kanssa tukisi heidän käytännön työelämän ja yhteistyöosaamisen taitojensa kehittymistä. Lisäksi mahdollisuus valita ryhmäohjaaminen osaksi opintoja parantaisi opiskelijan valinnanvapautta opintojaan suunnitellessaan. Äitiysneuvolaoppaan mukaan alle 20-vuotiaiden äitien sosiaaliseen verkostoon tulee kiinnittää huomiota (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Äitiyden myötä tapahtuu vanhan sosiaalisen verkoston ulkopuolelle jäämistä tai jättäytymistä ja alle 18- vuotiaiden äitien on osoitettu pitävän tärkeänä saatavilla olevaa vertaistukea tarjoavaa ryhmätoimintaa (Särkiö 2002, 47, 73-74, 83). Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli parantaa Myllypuron nuorten äitien verkostoitumista ja yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja opettajat sekä lähipalvelut. Päätarkoituksena projektissamme oli kartoittaa, miten Myllypuron 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit voisi parhaiten tavoittaa ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaa-

4 3 ville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille suuntaviivoja tällaisen ryhmän toteuttamista varten. Innovaatioprojektimme aluksi keräsimme teoriatietoa esimerkiksi nuorista äideistä ja ryhmätoiminnasta sekä laadimme projektisuunnitelmarunkoa viestintäsuunnitelmineen, aikatauluineen sekä kustannus- ja riskiarvioineen. Tutkimustiedon perusteella kokosimme sisältötarjottimen ryhmätoimintaan. Lisäksi perehdyimme Tyttöjen talon ja leikkipuisto Myllynsiiven toimintaan sekä Myllypuroon alueena. Laadimme kaksi kyselyä; netissä levittämämme, 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamisesta ja toisen, Myllypuron ja lähiympäristön äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamiskeinoista sekä ryhmätoiminnan sisällöistä. Viimeksi mainittuun kyselyyn keräsimme vastauksia Leikkipuisto Myllynsiivessä henkilökohtaisesti. Laadimme ryhmätoiminnan vetämisestä mallikaavion, johon pyysimme arviointia kolmesta opiskelijasta ja kahdesta opettajasta kokoamaltamme fokusryhmältä. Kaaviota muokkasimme palautteen pohjalta. Palautetta koko projektistamme olemme keränneet opiskelijaryhmän sisäisissä seminaareissa sekä koululla tapahtuneessa posteriesittelyssä. 1 Innovaatioprojektin taustaa 1.1 Myllypuro Myllypurossa on enimmillään ollut asukkaita noin Suurin osa asukkaista työskentelee Helsingin ydinkeskustassa. Myllypuron metroasema on rakennettu vuonna 1986 ja liikenne siellä aloitettiin Metroaseman peruskorjaus käynnistyy keväällä 2014, jotta asema vastaisi paremmin alueen kasvavan väestön ja tulevan hybridikampuksen tarpeita. Myllypuron alueella on myös kattavat bussiyhteydet. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypuro on ulkoasultaan perinteinen 1960-luvun kerrostalolähiö, jossa betonielementtitaloja on peruskorjattu muun muassa rakentamalla hissejä. Vuonna 2012 Myllypurossa asui 9744 ihmistä. Myllypurolaiset kuvailevat aluettaan luonnonläheiseksi, monikult-

5 4 tuuriseksi ja liikunnalliseksi sekä asioihin kantaa ottavaksi lähiöksi. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypurossa toimii itähelsinkiläisiä palveleva vuonna 2012 valmistunut Myllypuron terveysasema (Helsingin kaupunki 2012). Alueella on myös Myllypuron palvelukeskus, viisi päiväkotia ja nuorisotalo. Myllypuron ostoskeskuksessa asukkailla on runsaasti palveluita, kuten asukastalo Mylläri, jossa sijaitsee Myllypuron Mediakirjasto, apteekki, kahviloita ja ravintoloita sekä ruokakauppa, kirpputori ja vaatekauppa sekä muita kauneuden- ja hyvinvoinnin tarjoajia. (Myllypuron ostari 2014.) Lapsiperheitä koskettavia palveluita ovat esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä perhekeskus Rinkeli, jossa järjestetään monipuolista toimintaa koko perheelle perhekahvilasta vanhempi-lapsi -joogaan (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2014) ja Myllynsiiven leikkipuisto, joka toimii alueen lapsiperheiden olohuoneena ja on vapaasti käytettävissä (Helsingin kaupunki 2013). 1.2 Metropolian Myllypuron kampus Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus -hankkeen tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Metropolia Ammattikorkeakoulu on toteuttamassa toimintamallia toiminnan keskittämisestä neljälle kampukselle, joista Myllypuroon valmistuva kampus on yksi (Skog 11/2013). Helsingin uutisten julkaiseman, Jani Jakosen kirjoittaman artikkelin mukaan Myllypuron kampukselle siirtyvät sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat sekä rakennusalan ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Näiden lisäksi Myllypuroon siirtyy Metropolia Ammattikorkeakoulun ylin johto. Artikkelin mukaan Helsingin kaupunki vastaa kampuksen tilojen rakennuttamisesta, Metropolia Ammattikorkeakoulun ollessa tiloissa vuokralaisena. Kampuksen rakentamisen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa, tarkempi arvio valmistuu tilaohjelman valmistuttua. (Jakonen 2013.) Malli neljästä kampuksesta on ensimmäisen kerran ollut esillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kokouksessa kesäkuussa Metropolian tilastrategiaa käsiteltiin uudelleen hallituksen kokouksessa , jolloin tultiin tulokseen, että neljän kampuksen mallin mukainen eteneminen on tarkoituksenmukaista. (Ranki 2011.) Myl-

6 5 lypuron kampuksen hanketta varten on nimetty kampusryhmä, joka muun muassa kartoittaa tilatarpeita ja vie hanketta eteenpäin (Skog 11/2013). Projektia varten on luotu strategia, jonka mukaan on tarkoitus edetä. Myllypuron kampuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisaika on syksyllä 2017, jolloin strategian mukaan tapahtuisi osittainen muutto uusiin tiloihin Ilse Skogin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuubi2 Ajankohtaista -osiossa julkaiseman tiedotteen mukaan sillä hetkellä Myllypuron kohdalla hanke oli edennyt suunnitteluvaiheeseen, hankesuunnitelman suunniteltu valmistumisaikaa on kaavailtu toukokuuhun 2014 mennessä. Suunnittelua toteuttaa Helsingin kaupungin tilakeskus. (Skog 11/2013.) Hankesuunnittelun aikana tarkentuvat rakentamisen neljän eri vaiheen sisällöt. Tarkoituksena on, että samanaikaisesti olisi käynnissä kaksi vaihetta. Joulukuussa 2014 pitäisi olla tehtynä perustamispäätös, jonka jälkeen on tarkoitus aloittaa toteutussuunnittelu ja valmistelut. Tilojen laatutason määritys, tarkka tilaohjelma, suunnittelu- ja toteutusohjelman varmistaminen sekä hankkeen kustannusten laskeminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2014 aikana. Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin arvion mukaan rakentaminen alkaisi vuoden 2015 marraskuussa, ensimmäinen vaihe olisi valmis heinäkuussa 2017, toinen vaihe vuoden 2018 helmikuussa, kolmas saman vuoden syyskuussa ja neljäs vaihe olisi valmis kesäkuussa (Skog 9/2013). Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on suunnitteilla Helsingin Myllypuroon, metron ja Liikuntamyllyn läheisyyteen. Arvioitu opiskelijamäärä kampuksella on (Skog 9/2013.) Joulukuussa 2013 Metropolia sai käyttöönsä ensimmäiset havainnekuvat rakennusten sijoittelusta tontille. Helsingin kaupungin tilakeskuksen hankesuunnitteluryhmä valitsi kokouksessaan havainnekuvista toisen, jonka pohjalta Myllypuron kampuksen suunnittelua jatketaan. (Vesa ; ) Innovaatioprojektimme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus hanketta, jonka tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014).

7 6 1.3 Nuorten äitien erityishaasteet Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa vuonna 2012 oli 28,4 vuotta ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä maassamme 30,3 vuotta. Nuorten, alle 20-vuotiaiden äitien osuus kaikista synnyttäjistä oli vuonna %. Nuorten synnyttäjien määrä on ollut laskussa ja on nyt alhaisimmillaan vuoden 1987 jälkeen. (Vuori Gissler 2012: 1 3.) Äitiysneuvolaoppaan mukaan äidin ikä on yksittäisistä raskauden kulkuun, synnytykseen ja vastasyntyneiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä osa-alueita (Klemetti - Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Nuoret, alle 20-vuotiaat äidit hakeutuvat neuvolaan ensikäynnille keskimäärin raskausviikolla 11, joka on keskimääräistä 9,6 raskausviikkoa hieman korkeampi. Tilastojen mukaan nuoret käyvät neuvolassa yhtä monta kertaa kuin muutkin odottajat. Äitiyspoliklinikkakäyntien määrä ei ole keskiarvoa suurempi. (Halonen Apter 2010.) Teiniäitiys tuo tutkimusten mukaan kielteisiä lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Äitiysneuvolaoppaassa teiniäidit ovat määritelty alle 20-vuotiaiksi äideiksi. Aiemmin ajateltiin nuoren iän olevan syynä mahdollisiin ongelmiin, mutta viime vuosikymmenien aikana ongelmien aiheeksi on tulkittu enemmänkin monialaiset sosioekonomiset taustatekijät. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksen mukaan alle 20- vuotiaiden teiniraskaudet ovat yleisimpiä huonommista taloudellisista ja sosiaalisista oloista tulevilla tytöillä kuin ydinperheiden ja koulutettujen vanhempien tyttärillä. Tutkimuksen mukaan vanhempien vähäinen koulutus nostaa teini-ikäisen tyttären raskaaksi tulon riskiä kaksinkertaiseksi. Riski on suuri myös varhain kotoa pois muuttaneilla ja pienin riski on ydinperheessä asuvilla tytöillä. Yksinhuoltajan tyttärillä riski on kuitenkin pienempi kuin yhden vanhemman ja hänen puolisonsa kanssa asuvalla tytöllä. (Vikat Rimpelä Kosunen Rimpelä 2002.) Äitiysneuvolaoppaassa suositellaan kartoittamaan erityisesti nuoren äidin tukiverkostoa ja tarvittaessa tulisi tehdä yhteistyötä sosiaalityön kanssa (Klemetti Hakulinen- Viitanen 2013: 210). Nuori tarvitsee ympärilleen vahvan tukiverkon. Erityisen tärkeäksi tueksi nuoret kokevat oman äidin antaman tuen. Omalta äidiltä saatu emotionaalinen tuki parantaa nuoren äidin käsitystä omista vanhemmuuden taidoistaan. Myös lapsen isän tuki vaikuttaa äidin kokemukseen kyvyistään olla äiti. (Halonen Apter 2010; Sär-

8 7 kiö 2002: 79). Hanna Särkiön (2002: 47, 73 74, 83) Pro Gradu tutkielmassa tehdyistä haastatteluista ilmenee hyvinkin alle 18-vuotiaiden nuorten äitien yksinäisyys. Ystäväpiiri on ollut pääsääntöisesti innoissaan nuoren raskausuutisesta, mutta raskauden edetessä kaverisuhteet ovat jääneet ja nuoret ovat kokeneet itsensä ulkopuolisiksi ja yksinäisiksi. Nuoret äidit pitivät tärkeänä nuorille äideille suunnattua vertaistuellista ryhmätoimintaa, mikäli sellaista oli saatavilla. Myös terveydenhuollossa tulisi huomioida nuoren kehityksen keskeneräisyyden aiheuttama epävarmuus sekä vaikeus asettua vanhemman rooliin (Halonen Apter 2010). Mahdollisiin masennusoireisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo raskausaikana (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 213). Nuorilla äideillä ei ole synnytyksen jälkeistä masennusta sen enempää kuin vanhemmillakaan äideillä, mutta puutteellisen sosiaalisen tuen vuoksi masennusoireiden seulominen on hyvin tärkeää (Halonen Apter 2010). Oppaassa korostetaan myös raskaudenehkäisyneuvontaa jo raskauden aikana, sillä suurin osa teiniraskauksista on suunnittelemattomia (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: , 213). Teiniraskauksiin liittyy suurentunut riski joihinkin epämuodostumiin, kuten gastroskiisiin sekä sikiön kasvuhäiriöihin, ennenaikaiseen synnytykseen sekä vastasyntyneiden kuolleisuuteen. Syynä tähän voivat olla elintapatekijät, riittämätön äitiyshuollon palveluiden käyttö tai äidin biologinen kypsymättömyys. Tupakointi on yleisempää nuorilla odottajilla. Jopa puolet nuorista äidistä tupakoi raskauden alussa. Taustalla on usein heikko sosiaalinen tilanne, päihteiden käyttöä sekä riittämätön sosiaalinen tuki. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksista on löydettävissä myös myönteisiä piirteitä nuorten äitien raskauksiin ja synnytyksiin liittyen; nuorten äitien synnytykset ovat yleensä keskimääräistä vaivattomampia ja synnytyskomplikaatiot harvinaisempia. Nuoret äidit synnyttävät pääsääntöisesti alateitse. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211; Halonen Apter 2010.) Vain 11 % nuorten äitien synnytyksistä päätyi sektioon vuonna Alatiesynnytykset etenevät myös todennäköisemmin säännöllisesti ja toimenpiteellisiä synnytyksiä on harvemmin. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211.)

9 8 Äitiysneuvolaoppaan mukaan nuoret äidit tarvitsevat raskausajan ravitsemusneuvontaa, koska ravitsemuksellisilla puutoksilla voi olla vaikutusta sikiön kasvuun ja kehitykseen sekä äidin ja lapsen terveyteen tulevaisuudessa. Ravitsemusneuvonnan tärkeys tulee esille myös siinä, että nuoret äidit kärsivät anemiasta useammin kuin muut raskaana olevat. Nuorilla äidillä harvemmin on ylipaino-ongelmia tai raskausdiabetesta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Nuoret äidit tarvitsevat myös erityistä tukea imetyksessä ja imetysohjauksen tulisi kiinnittää huomiota. Nuorista äideistä jopa viidesosa ei imetä lainkaan vastasyntynyttään. Myös jo aloitettu imetys päättyy keskimääräistä aiemmin ja vain harva täysimettää suositeltuun 6kk ikään asti. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Särkiön (2002: 53) tutkielmassa nousevat esiin lapsen syntymästä johtuvat elämänmuutokset. Nuori muuttaa todennäköisesti ensi kertaa pois lapsuuden kodista joko ensikotiin tai omaan asuntoonsa. Hän joutuu ottamaan ensi kertaa vastuuta niin itsestään, syntyneestä lapsesta, kodista, raha-asioista. Tutkimusten mukaan nuoret kokivat rahankäytön vaikeana ja opettelua vaativana asiana. Myös vanhemmuuteen kasvaminen vaatii jokaiselta äidiksi ja isäksi tulevalta ajatuksen kypsyttelyä. Puolisoiden, tai äidin, tulee sitoutua vanhemmuuteen. Vuorovaikutussuhde vauvan kanssa muovautuu aiemman mallin pohjalta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Varhaisella vuorovaikutussuhteella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhteistä tekemistä, kokemista ja olemista. Pysyvän ja pitkäkestoisen tunnesiteen luominen on vauvan kehitykselle tärkeää. Vuorovaikutussuhteen avulla vauvalle rakentuu mielikuva hänestä itsestään sekä muista ihmisistä. Perusturvallisuuden ja -luottamuksen kokemus heijastuu lapsen myöhempiinkin ihmissuhteisiin. (Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus.) Vanhemmuuteen kasvussa yksi tärkeä päämäärä on luottamus omiin kykyihin vanhempana ja kasvattajana. Varhaisen vuorovaikutussuhteen tärkeyttä on hyvä korostaa myös nuorille äideille. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Nuoren äidin ymmärrys lapsen normaalista kehityksestä on usein kuin heikompi vanhemmilla äideillä. Teiniäitien lasten kielellisten taitojen kehittyminen on todettu hitaammaksi. Tähän on epäilty syyksi mm. sitä, että nuoret äidit tarjoaisivat lapselleen vähemmän kielellistä stimulaatiota kuten dialogista lukemista. Nuoria äitejä tulee kan-

10 9 nustaa lukemaan ja juttelemaan lapselleen varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. (Halonen - Apter 2010.) Erityisesti haasteita on Halosen ja Apterin (2010) artikkelin mukaan opiskelussa ja työelämään siirtymisessä. Nuori äiti on mahdollisesti jättänyt opiskelut kesken tai luopunut työpaikastaan raskaaksi tultuaan. Särkiön haastatteluista korostuu nuorten huolettomuus tulevaisuudesta. He elävät tätä hetkeä ja suunnitelmat opiskelusta ja työnteosta tuntuvat kaukaiselta, kun lapsi on pieni. Nuoret äidit kokivat tarpeelliseksi saada peruskoulu päätökseen, mutta töitä uskoivat saavansa ilman koulutustakin. (Särkiö 2002: 87, 89.) Huomioitavaa kuitenkin on, että nuoren äidin kyky huolehtia lapsestaan on hyvin erilainen kaikkein nuorimmilla teinitytöillä verrattuna jo täysi-ikäistyneisiin myöhäisnuoriin (Halonen Apter 2010). 1.4 Yleisesti ryhmän muodostamisesta Ryhmätoiminnan tarkoituksena on yhteistyötä tekemällä saavuttaa ryhmän yhteisiä tavoitteita ja ryhmässä työskenteleminen on oppimista. Ryhmän alkuvaiheessa ryhmäläisten valmiudet ja odotukset eroavat toisistaan, mutta ajan myötä ryhmä oppii toimimaan paremmin yhdessä. Ryhmäläisten ja ohjaajan tulee pystyä arvioimaan omaa toimintaansa sekä ryhmän kehitysvaihetta, jotta ryhmä toimii hyvin ja ohjaaja kykenee viemään ryhmän toimintaa eteenpäin estäen ryhmän kehityksen pysähtymisen. (Ryhmän kehittyminen.) Seuraavassa on esiteltynä käyttäytymistieteellinen näkökulma ryhmän kehitysvaiheista. Vuonna 1965 Bruce Tuckman julkaisi Psychological Bulletin lehdessä Developmental sequence in small groups -artikkelin, jossa hän esitteli mallin ryhmän kehityksen vaiheista. Tuckmanin mukaan kehitysvaiheet ovat välttämättömiä ryhmän kasvun, haasteiden kohtaamisen, ongelmanratkaisun, työn suunnittelun sekä tulosten tuottamisen kannalta. Tämä malli toimii pohjana myöhemmin julkaistuille malleille. Mallin vaiheet ovat muodostumis- (forming), kuohunta- (storming), yhdenmukaisuus- (norming) sekä suorittamisvaiheet (performing). Vuonna 1977 Tuckman lisäsi Mary Ann Jensenin kanssa vielä viidennen, lopetusvaiheen (adjourning), malliinsa. (Tuckmann, Bruce 1965.)

11 10 Todellisissa ryhmätilanteissa vaiheiden kestot vaihtelevat ja siirtyminen niiden välillä voi olla epäselvää tai edestakaista (Ryhmän kehitysvaiheet). Lisäksi vaiheiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa eikä vaiheilla ole selkeää alkua tai loppua (Kehitysvaiheet). Muodostumisvaiheessa ryhmä on joukko yksilöitä (Ryhmän kehittyminen). Tässä vaiheessa ryhmä orientoituu ryhmän tehtävään, etsii rajojaan ja usein tähän vaiheeseen kuuluu ryhmäläisten epävarmuus ryhmän tehtävästä tai omasta roolistaan ryhmässä. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet). Ryhmä muodostuu siinä vaiheessa kun ryhmä löytää yhteisen tavoitteen (Ryhmän kehittyminen). Ryhmälle ei vielä tässä vaiheessa ole kehittynyt normeja; sääntöjä ja menettelytapoja vielä selvitellään. Ryhmän toiminta on riippuvainen ohjaajasta. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tähän ryhmän kehitysvaiheeseen kuuluu usein ryhmäläisen halu olla jossain muualla kuin juuri tässä ryhmässä (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Kuohuntavaiheelle ominaista on yhteisen tavoitteen selkiytyminen ja yhteenkuuluvuuden kasvaminen. Aikaisempi muodollisuus ryhmäläisten välillä hälvenee ja persoonallisuuden piirteet nousevat esiin. Omia mielipiteitä esitetään rohkeammin mutta muiden kuunteleminen ei ole vielä riittävää. Tässä vaiheessa ryhmän sisäistä hierarkiaa sekä omaa roolia etsitään ja konfliktit ryhmäläisten kesken ovat tavallisia. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tässä vaiheessa ryhmäläiset usein kritisoivat tehtävää, ryhmässä olemista sekä ryhmän ohjaajaa (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Yhdenmukaisuusvaiheessa eli niin sanotussa normien muotoutumisvaiheessa toimintamallit vakiintuvat ja yhteenkuuluvuus sekä samanmielisyys korostuu. Ristiriitojen välttäminen ja mahdollisten ristiriitojen selvittäminen on ominaista tässä ryhmän kehitysvaiheessa. Kompromisseja tehdään aiempaa enemmän ja joustavuus lisääntyy. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet.) Suorittamisvaiheessa ryhmän keskeinen yhteistyö on parhaimmillaan, roolit ryhmässä ovat selkiytyneet ja vuorovaikutus on selkeämpää. Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on sallittua ja viestintä on avointa. Ryhmän etu on siirtynyt yksittäisen ryhmäläisen edun edelle. Tälle vaiheelle on ominaista, että keskustelua käydään avoimesti ja pyri-

12 11 tään kuuntelemaan muita. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Ryhmäläisten erilaisuus koetaan vahvuutena (Kehitysvaiheet). Lopetusvaiheessa ryhmän tehtävä on saatu päätökseen. Ryhmän toiminnan loppuessa ryhmäläiset saattavat kokea voimakkaita tunteita kuten surua, kiitollisuutta, haikeutta tai jopa ahdistusta. (Ryhmän kehitysvaiheet; Teorioita ryhmän kehitysvaiheista.) Ryhmän kehittymisen vaiheet kuvastavat tehtäväkeskeisen ryhmän toimintaa (Kehitysvaiheet). Äitiysneuvolaoppaassa suositeltavaksi ryhmäkooksi on esitetty 6 8 pariskuntaa, joka on sopiva ryhmäkoko keskustelun kannalta (Klemetti Hakulinen 2013: 78). 1.5 Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta Mainontaa suunniteltaessa määritellään ensin, kenet halutaan tavoittaa. Vasta tämän jälkeen mietitään, miten heidät tavoittaa. Tästä alkaa markkinointi. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa tärkeintä on tilanneherkkyys, tilanteen luomien mahdollisuuksien oivaltaminen (Isoviita Lahtinen 1998: 25). Markkinoinnissa muodostetaan kohderyhmä ja tehdään heille rajattua mainontaa. Rajatulla mainonnalla palvelusta eniten hyötyvät henkilöt saadaan tavoitettua. Markkinoinnissa tärkeintä on ymmärtää, että kohderyhmän määrittely on työkalu markkinoinnin suunnitteluun. Kohderyhmän määrittely auttaa myös viestien kohdentamisessa, sisällön räätälöimisessä ja viestintäkanavien suunnittelussa. Tärkeää on myös tuntea kohderyhmänsä mahdollisimman hyvin. Kun markkinointikanava on valittu, tulisi sen tuloksellisuutta ja kohderyhmän tavoittamista arvioida kriittisesti: tavoitettiinko haluttu yleisö valitun kanavan kautta. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa on tärkeää välttää kasvotonta massamarkkinointia ja pyrkiä olemaan suorassa vuorovaikutustilanteessa potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi myös hyvä tuntea kohderyhmänsä jäsenet nimeltä, jotta kanssakäyminen olisi mahdollisimman henkilökohtaista. Nykyaikana kuluttajalle ei riitä, että hän on tyytyväinen saamaansa palveluun vaan hän odottaa odotustensa ylittämistä ja hämmästymistä. (Isoviita Lahtinen 1998: 25.)

13 12 Markkinoinnin suunnittelu on aina tehtävä ryhmätyönä, sillä toteuttajien tulee olla mukana heitä itseään koskevissa ratkaisuissa. Esimerkiksi innovaatioprojektissamme toteuttajia olisivat opiskelijat, jotka alkavat pitää hahmottelemamme mallin mukaista ryhmää Myllypuron nuorille äideille. Tehtyjen suunnitelmien tulee olla myös tulosvaikutteisia eli niiden tulee viedä projekti haluttuihin päämääriin. Esimerkkinä tästä voisi olla projektiamme varten tekemämme kysely kohderyhmän tavoittamisesta; kyselyn tulisi tavoittaa haluamiamme nuoria äitejä ja kyselyn kysymysten tulisi olla kohderyhmälle räätälöityjä. Projektille asetettujen tavoitteiden tulee olla haastavia, realistisia, vastuutettuja ja aikataulutettuja sekä helposti ymmärrettäviä, jotta kaikki niihin osallistuvat kykenevät antamaan työlle oman panoksensa. Oleellista on myös painottaa sekä tuloksia että toimintaa. Markkinointisuunnitelman keinojen tulee olla sellaisia, että niiden toteuttamisella uskotaan varmasti saavutettavan asetetut tulostavoitteet. Tehdystä markkinointisuunnitelmasta tulee tiedottaa seikkaperäisesti kaikille niille, joita se koskee, jotta kaikki ryhmän jäsenet tietävät, mistä suunnitelmassa on kysymys ja kunkin henkilön roolin suunnitelman toteutuksessa. Toteutuksen on oltava jämäkkää, eli annetut lupaukset on pidettävä, mistä vastaa omalta osaltaan projektille nimetty projektipäällikkö. (Isoviita Lahtinen 1998: 29.) 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti 2.1 Tarkoitus, tavoite ja visio Myllypuron nuoret äidit -projektin päätarkoituksena oli kartoittaa, millä keinoilla olisi mahdollista tavoittaa Myllypuron alle 25-vuotiaita äitejä ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Tämän lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaaville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille alustava suunnitelma tällaisen ryhmän kokoamisesta ja toteuttamisesta osana opintoja. Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja lähipalvelut sekä parantaa Myllypuron nuorten äitien

14 13 verkostoitumista. Lisäksi työskentely tarjoaa Metropolian opiskelijoille uuden, käytännönläheisen oppimisympäristön. 2.2 Projektin suunnittelu ja toteutus Seuraavissa kappaleissa kerrotaan projektin suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheista. Projektin etenemistä on kuvattu päiväkirjamaisesti ja kohderyhmän tavoittamisen keinoista kerrotaan kuvaillen toteuttamiamme kyselyitä. Vierailuamme Tyttöjen talolle ja tutkimustiedon pohjalta kokoamaamme, nuorten äitien ryhmätoiminnan sisältötarjotinta kuvaillaan omissa kappaleissaan. Tämän projektin kulun prosessi on esitetty kuviossa 1. Projektin lähtökohtana on idean tunnistaminen. Kun idea on tunniste ja rajattu, laaditaan projektisuunnitelman runko. Projektisuunnitelmaa arvioidaan projektin edetessä ja sitä voidaan tarkistaa, tarkentaa ja muuttaa prosessin eri vaiheissa. Projektin toteutusta arvioidaan myös jatkuvasti ja keinoja muutetaan tarpeen mukaan. Tällainen muutostarve voi syntyä arvioitaessa syntyvää ryhmätoiminnan mallia, joka on valmiina projektin tuotos. Kuvio 1. Projektin kulku kaaviona Idean tunnistaminen Toteutus Projektisuunnitelma Arviointi Suunnitelman arviointi Malli

15 Projektin eteneminen Innovaatioprojekti alkoi pidettävällä infotilaisuudella, jossa innovaatio-opinnot esiteltiin. Aloimme alustavasti muodostaa ryhmää ja suunnitella tarkemmin aihettamme ja tammikuun 9. päivä ilmoitimme aiheemme innovaatio-opintojen kordinaattorille. Päädyimme halso-äitien (huume- ja alkoholiongelmaiset sekä sosiaalisista ongelmista kärsivät äidit) tukiryhmän kehittelyyn, koska käsityksemme mukaan tällaista toimintaa Helsingissäkin tarvitaan enemmän ja monella halso-äidillä on sosiaalisen tuen tarvetta. Lopullinen ryhmän kokoonpano selvisi viikolla 10 pidetyssä innovaatio-opetuspäivässä. Tällöin myös saimme lisäinfoa opettajilta projektista. Tähän asti kaikki kommunikointi ja ideointi ryhmäläisten kesken oli käyty Facebookin välityksellä. Ryhmän selvittyä aloimme tarkentaa ideaamme halso-äitien ryhmästä ja tekemään projektisuunnitelmaa. Kerran tapasimme ryhmänä koululla ja muuten ideointi sekä suunnitelman kirjoitus tapahtuivat Google Driven kautta. Tässä vaiheessa ajattelimme, että ideoimme ryhmän halso-äideille, joilla on erityisen sosiaalisen tuen tarve tai lieviä mielenterveysongelmia. Ryhmän vetäminen olisi ollut neuvolan ja koulun yhteistyössä järjestämää toiminnallista ryhmätoimintaa. Seminaarissa selkeytyi myös aikataulu, jonka puitteissa projektin tulisi olla valmis. Aikatauluja tarkastellessamme huomasimme, että luultavasti itse ryhmän järjestäminen ja vetäminen pilotointimielessä innovaatioprojektin aikana on mahdotonta. Halusimme myös painottaa projektissamme enemmän innovatiivisuutta. Suunnitelmaseminaarissa 7.3 esittelimme projektisuunnitelmamme. Seminaarissa saimme opettajilta sekä muilta projektiryhmiltä neuvoja siitä, mitä heidän mielestään kannattaisi painottaa tai huomioida. Saimme pohdittavaksemme ajatuksen siitä, voisiko työmme keskittyä enemmän kohderyhmän tavoittamisen kartoitukseen kuin itse ryhmän sisällön suunnitteluun. Tämä vaihtoehto tuntui ryhmästämmekin järkevältä, koska aika oli rajallinen ja joka tapauksessa joutuisimme perehtymään kohderyhmän tavoittamiseen. Seminaarissa innovatiivisena asiana esille nousi koulun opiskelijoiden rooli ryhmänvetäjinä, joten lähdimme painottamaan myös sitä työssämme. Viikolla 10 alkoivat myös hahmottua yhteistyötahomme ja päätimme ottaa ainakin yhteyttä Tyttöjen taloon, jossa toimii nuorten äitien ryhmä. Suunnittelimme myös yhteydenottoa neuvolaan ja rinkeliin. Seminaarin jälkeen aloimme pohtia tarkemmin projektimme tavoitetta

16 15 sekä kohderyhmää ja päädyimme rajaamaan kohderyhmän siten, että ryhmätoiminta olisi suunniteltu 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille, joilla olisi sosiaalisen tuen tarve tai halu osallistua ryhmätoimintaan. Viikolla 11 työskentelimme koululla koko ryhmänä sekä omilla tahoillamme. Koululla työskenneltäessä teimme työnjaon sen suhteen, kuka hakee tietoa ja kirjoittaa mistäkin aiheesta. Jokainen valitsi aihealueensa oman kiinnostuksensa mukaan ja lähti hakemaan niistä tutkimuksia. Teimme myös projektistamme riski-hyötyarvion eli SWOTanalyysin, jonka kävimme yhdessä läpi. SWOT-analyysimme on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Tiistaina kävimme yksilöohjauksessa, jossa saimme hyvää tietoa raportin kirjoittamisesta, projektin etenemisestä ja asioista joihin meidän tulisi painottaa työssämme. Päätimme, että panostamme kohderyhmän tavoittamiseen ja teemme siitä kyselyn sekä luomme mallin ryhmän vetämisestä; mallia voisivat tulevat opiskelijat käyttää hybridikampuksella. Sovimme myös tapaamisen Tyttöjen Talon kanssa, jossa vastaava ohjaaja ja nuorten äitien ryhmän vetäjä Katja Villanen-Juvakka lupasi esitellä meille talon toimintaa. Päätimme tehdä nettikyselyn koskien niitä keinoja, millä nuoret äidit tavoittaa parhaiten. Laadimme kysymykset yhdessä ryhmän kesken ja loimme nettikyselyn Google Driven avulla. Lähetimme kyselyn pilottiryhmälle, jolta saimme palautetta kyselyn ulkoasusta ja sisällöstä. Tämän perusteella muokkasimme kyselyä ja viikolla 12 laitoimme kyselyn laajempaan levitykseen internetiin. Viikolla 12 työskentelimme omilla tahoillamme työstäen teoriapohjaa. Näimme myös pari kertaa koululla, jolloin sovimme kyselyn laajemmasta levityksestä. Päätimme laittaa laatimamme kyselyn Kaksplus ja Vauva -keskustelufoorumeille sekä Nuoret äidit - ryhmään Facebookissa. 19. päivä laitoimme kyselyn nettiin ja jo ensimmäisen päivän aikana olimme saaneet vastauksia yli 100 kappaletta. Pidimme kyselyä auki kaksi päivää ja saimme vastauksia 184 kappaletta. Päätimme tehdä vielä toisen kyselyn Myllypurolaisille äideille. Kyselyyn lisäsimme tiedustelun siitä, minkälaisia sisältöjä äidit ryhmältä toivoisivat. 20. päivä menimme ryhmänä käymään Myllypurossa. Ensimmäisenä kävimme asukaskeskus Myllärissä, jonka jälkeen kävelimme MLL:n (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) pitämälle Rinkelille. Lopuksi vielä menimme leikkipuisto Myllynsiipeen, jossa tapasimme puiston ohjaajat. Kysyimme heiltä, olisiko mahdollista joku päivä tulla jututtamaan heidän asiakasäitejään ja keräämään vastauksia kyselyymme, joka on suunnattu Myllypuron äideille. Myllynsiipeläiset ehdottivat meille keskiviikkopäivää,

17 16 koska silloin heidän laulupiireissään on useita perheitä paikalla. Samalla saimme tiedon ohjaajilta ja äideiltä, että toinenkin leikkipuisto, Mustapuro, on hyvin suosittu lapsiperheiden keskuudessa. Olimme yhteydessä Myllynsiipeen puhelimitse ja sovimme, että menisimme 26.3 käymään leikkipuistolla. 21. päivä tapasimme Tyttöjen talolla vastaava ohjaaja Katja Villanen-Juvakan. Olimme toimittaneet Villanen-Juvakalle etukäteen kysymykset, joihin toivoimme saavamme vastauksen. Haastattelussa saimmekin kattavasti tietoa Tyttöjen Talon yleisestä toiminnasta ja nuorten äitien toiminnasta (kts. kappale 3.2.5). Viikolla 13 työskentelimme pääsääntöisesti etätyöskentelynä ja työstimme raporttia sekä kirjoitimme puhtaaksi edellisen viikon haastattelua Tyttöjen Talolta. Keskiviikkona kaksi ryhmäläistämme meni sovitusti käymään Myllynsiivessä. Keskiviikkoisin leikkipuiston tiloissa on lauluhetki, ja lauluhetken yhteydessä pyysimme äitejä täyttämään kyselyn netissä. Yleensä keskiviikon lauluhetkellä on runsaasti äitejä, mutta jostain syystä tänä keskiviikkona paikalla oli noin seitsemän äitiä, joista neljä oli halukkaita täyttämään kyselyn. Haastattelimme myös paikan työntekijöitä. Sovimme leikkipuiston henkilökunnan kanssa, että voimme tulla myöhemminkin käymään, jos tarvitsemme lisää vastaajia. Päädyimme kuitenkin ryhmän kesken siihen, että jätämme Myllypuron otannan pieneksi, koska yleiseen kyselyyn vastasi niin hyvin äitejä ja tämän lisäksi aikamme sekä resurssimme materiaalin käsittelyyn olivat rajalliset. Perjantaina tapasimme ryhmänä ja päivitimme tehtäviä asioista ja aikataulua. Siirsimme myös alustavan raportin Google Driveen, jotta jokainen voi tehdä korjauksia ja lisäyksiä raporttiin. Laitoimme sähköpostia Myllypuron neuvolalle, jonne olimme olleet aiemmin puhelinyhteydessä. Kysyimme, voisiko joku työntekijä vastata muutamaan kysymykseen koskien nuorien äitien tavoittamista. Vastaus neuvolasta tuli vasta viimeisellä projektiviikolla, joten jouduimme ilmoittamaan heille, ettei haastattelu ole enää ajankohtainen. Viikolla 14 jatkoimme raportin työstämistä ja luimme toistemme kirjoittamia osioita läpi. Seuraavaksi viikoksi oli sovittu työmme esittely koululla, joten perjantaina kokoonnuimme koululle työstämään esittelyssä käytettävää posteria. Viikolla 15 aloimme ryhmänä laatia koululla ryhmämallikaaviota, jonka voisimme lähettää fokusryhmälle eli muutamasta opiskelijasta ja opettajasta kootulle joukolle arvioita-

18 17 vaksi. Aluksi mietimme asioita, joita ryhmän muodostamiseen kuuluu ja kirjoitimme niitä lapuille. Lappujen avulla lähdimme hahmottelemaan alustalle, missä vaiheessa mitäkin tulisi tapahtua. Alustalle olimme merkinneet toimintaan osallistuvat tahot. Lopuksi teimme kaavion Wordilla valmiiksi. Kaavio on esiteltynä kappaleessa 3.3. Lähetimme kaavion fokusryhmälle arvioitavaksi ja toivoimme kommentteja seuraavan viikon alkuun mennessä. Työmme ja posterin esittely koululla oli keskiviikkona 9.4. ja esittelyyn olimme valinneet ryhmäämme edustamaan viestintäpäällikön Krista Taivassaaren sekä Sini Karrakosken. Esittely koululla meni hienosti ja saimme opiskelijoilta sekä opettajilta hyviä kommentteja. Perjantaina oli myös esitys muille innovaatiokurssilaisille koululla, jossa esittelimme Powerpoint-esityksellä toteutusvaiheen työmme. Viikolla 16 oli työn tarkoitus valmistua, mutta koska ryhmämallikaavio oli vielä kesken ja arvioitavana ja raporttikin näin ollen kesken, päädyimme venyttämään aikatauluamme parilla viikolla. Viikon käytimme työn oikolukuun ja raportin kirjoittamiseen. Raportin kirjoittamisella suoritimme innovaatioprojektiimme kuuluvan valinnaisten opintojen opintopisteen. Saimme myös vastaukset fokusryhmältä. Heidän palautteensa sekä omien huomioidemme perusteella muokkasimme ryhmänä koululla vielä kaaviota. Teimme myös lopulliset tehtävänjaot puuttuvista osioista. Viikolla 17 työstimme etätyöskentelynä viimeisiä osioita raporttiimme ja viikolla 18 tapasimme viimeisen kerran 29.4, jolloin kirjoitimme yhdessä pohdinnan työstämme ja totesimme projektin päättyneeksi. Projektin aikataulu on kuvattu liittessä Kohderyhmän tavoittamisen keinot Lähtiessämme tavoittamaan kohderyhmää pohdimme, mistä kanavista itse voisimme saada tietoa ja tutkimme myös, mitä tutkimukset tavoittamiskeinoista kertovat. Päädyimme käyttämään internetiä saadaksemme tietoa isommalta joukolta ihmisiä. Myllypurolaisia äitejä tavoittaaksemme päädyimme kuitenkin tässä tapauksessa jalkautumaan itse Myllypuroon ja tavoittelemaan kohderyhmää henkilökohtaisesti. Kartoittaaksemme kohderyhmän tavoittamista laadimme kyselyn. Lisäksi laadimme Myllypurolaisille äideille oman kyselynsä, jossa kysyttiin tavoittamisen lisäksi heidän toiveitaan ryhmänteemoista ja sisällöstä. Kyselyt on esitelty tarkemmin kappaleissa

19 sekä Kohderyhmän tavoittamiskeinoja kartoitimme myös kyselemällä Tyttöjen Talolta, kuinka he tavoittavat kohderyhmänsä. Vieralu on esitelty kappaleessa Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Kartoittaaksemme, kuinka 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit olisi mahdollista tavoittaa vertaistukiryhmän perustamista varten, laadimme kyselyn Google Drive -palvelun lomaketoiminnon avulla. Lomakkeella tiedustelimme, millä kolmella keinolla äidit olisivat parhaiten tavoitettavissa ryhmää varten. Vastaajat asettivat vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi he saattoivat valita kohdan Jokin muu, johon oli mahdollista kirjoittaa oma vaihtoehto. Lomakkeen aluksi kuvailimme lyhyesti, keitä olemme ja miksi teemme kyselyn sekä kerroimme, mille kohderyhmälle kysely on suunnattu. Levitimme lomaketta kahdella eri äitien ja äidiksi tulevien suosimalla keskustelupalstalla ja Facebookissa. Vastauksia saimme nopeasti 185 kappaletta. Parhaimmaksi ja toiseksi parhaimmaksi tavoituskeinoksi vastaajat olivat useimmiten valinneet Facebookin; parhaana tavoituskeinona sitä piti 56 % vastaajista ja toiseksi parhaana 25 %. Neuvolan terveydenhoitaja näytti nousevan tavoitustapana seuraavaksi tärkeimmäksi; parhaana sitä piti 29 % ja toiseksi parhaaksi tämän tavan oli valinnut 23 % äideistä. Kolmanneksi parhaan keinon valinnassa eniten vastauksia oli saanut neuvolan ilmoitustaulu, joka sai 23 % vastauksista. Vastaajien mainitsemista muista tavoittamiskeinoista eniten mainittuja olivat puhelimitse tapahtuva viestintä sekä erilaiset ilmoitustaulut ja mainokset Myllypuron nuoret äidit -kysely Yleisen kyselyn lisäksi laadimme kyselyn myös Myllypurolaisille äideille, jotta saisimme näkemystä nimenomaan Myllypurolaisten mielipiteistä. Kyselyssä oli samat alkukysymykset kuin yleisessä kyselyssä, mutta sen lisäksi lisäsimme kolme kysymystä koskien toiveita ryhmän toiminnan sisällöstä. Vaihtoehdot toiminnasta oli laadittu sisältötarjottimen perusteella (kts kappale ) Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joten äidit pystyivät valitsemaan kaikki heitä kiinnostavat aiheet.

20 19 Kyselyyn pyrimme saamaan vastauksia menemällä Leikkipuisto Myllynsiipeen tapaamaan äitejä ja täyttämään kyselyn. Laitoimme kyselyn myös leikkipuiston Facebook - sivuille. Vierailimme viikolla 13 Myllynsiivessä, mutta paikalla oli vain muutama äiti, joten saimme vastauksia yhteensä 7 kappaletta. Kolmen ensimmäisen kysymyksen vastaukset olivat samansuuntaisia kuin yleisessä kyselyssä. 57 % äideistä koki, että heidät tavoittaa parhaiten Facebookin kautta. Toiseksi parhaiten heidät tavoittaa leikkipuisto Myllynsiivestä (43 %) ja kolmanneksi parhaiten neuvolan ilmoitustaulun avulla (29 %). Ryhmän toimintaa koskien äidit kokivat tärkeäksi saada tietoa elintavoista (11 %), lapsen kehityksestä (18 %), varhaisesta vuorovaikutuksesta (11 %) ja lapsen sairastelusta ja ensiavusta (11 %). Tärkeinä tutustumiskohteina lähialueella he kokivat Leikkipuisto Myllynsiiven (31 %) ja Perhekeskus Rinkelin (38 %). Yhteisestä toiminnasta kannatusta saivat eniten vauvojen muskari (35 %) ja vauvojen värikylpy (35 %). Kyselyn vastauksia pohdittaessa on huomioitava, että vastanneet olivat jo synnyttäneitä äitejä; raskaana olevia haastateltaessa vastaukset ryhmän sisältöjä koskeviin kysymyksiin olisivat saattaneet olla erilaisia Tyttöjen talo -vierailu Saadaksemme tietoa nuorille äideille suunnatusta ryhmätoiminnasta ja ryhmien vetämisestä käytännössä kävimme tutustumassa Tyttöjen talon toimintaan ja haastattelemassa vastaavaa ohjaajaa, kätilö Katja Villanen-Juvakkaa, joka on ollut talon toiminnassa mukana jo noin kymmenen vuotta. Tyttöjen talo on Kalliolan Nuoret ry:n, Setlementtiliitto ry:n sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kumppanuustalo. Toiminnan rahoitusta haetaan vuosittain monelta taholta, joista tärkeimmät ovat ovat Raha-automaattiyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nuorisoasiainkeskus, terveyskeskus ja sosiaalivirasto. Tyttöjen talo tarjoaa ryhmätoimintaa vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Nuorten äitien ryhmätoiminta on suunnattu alle 21-vuotiaille äidille ja äidiksi tuleville. Villanen-Juvakan mukaan myös tätä vanhemmat äidit, vuotiaat, olisivat halukkaita vertaistukitoimintaan, joten tällaisellekin kohderyhmälle suunnatulle toiminnalle olisi tilaus. Tyttöjen talon suljetut ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Vaikka ryhmätoiminta on terapeuttista ja voimaannuttavaa, kyseessä ei kuitenkaan ole terapia, ei myöskään yksilökäyntien kyseessä ollessa. Yksilökäyntejä voidaan järjestää asiakkaan tarpeen mu-

Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27

Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27 Tiina Kaija Sini Karrakoski Krista Taivassaari Jaana Tankkala Tia Tevilin Myllypuron nuoret äidit Hybridikampus -hanke Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.

MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus. Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5. MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus Annika Laurén, Bassma Chaoki Edward Sneck, Lari Lehto Melina Lukkarinen, Riku Lehtonen Educons Oy 26.5.2014 Tässä kalvosetissä tiimimme esittelee projektin ja siitä

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot