Johdanto 2. 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät 27

Transkriptio

1 Tiina Kaija Sini Karrakoski Krista Taivassaari Jaana Tankkala Tia Tevilin Myllypuron nuoret äidit Hybridikampus -hanke Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti

2 1 Sisällys Johdanto 2 1 Innovaatioprojektin taustaa Myllypuro Metropolian Myllypuron kampus Nuorten äitien erityishaasteet Yleisesti ryhmän muodostamisesta Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta 11 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti Tarkoitus, tavoite ja visio Projektin suunnittelu ja toteutus Projektin eteneminen Kohderyhmän tavoittamisen keinot Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Myllypuron nuoret äidit -kysely Tyttöjen talo -vierailu Sisältötarjotin Prosessikaavio Nuorten äitien ryhmätoiminta Ryhmän muodostamisen prosessikaavio 23 3 Myllypuron nuoret äidit -projektin toteutumiseen vaikuttavat tekijät Projektiryhmän esittely Viestinnän toteutuminen projektissamme Projektin rahoitus ja talous Projektin riski hyötyarvio 29 4 Projektin päättämisen ja arvioinnin kuvaus Pohdinta 31 Lähteet 34 Liitteet

3 2 Johdanto Tämä raportti on kuvaus toteuttamastamme innovaatioprojektista Myllypuron nuoret äidit. Innovaatioprojektimme kuuluu kätilön opintoihimme Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja on osa koulun Hybridikampus -hanketta. Hybiridikampus -hanke sijoittuu Myllypuroon, Metropolian lähivuosina rakentuvan uuden kampusalueen ympärille. Hankkeessa on tarkoituksena innovaatioprojektien avulla ideoida esimerkiksi terveyttä edistävää toimintaa lähiympäristön väestölle (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Työssämme nuorilla äideillä tarkoitetaan 25-vuotiaita ja sitä nuorempia äitejä, ellei toisin ole mainittu. Projektissamme olemme halunneet kehittää ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimista entistä käytännönläheisemmäksi kokoamalla suuntaviivoja opiskelijoiden vetämän nuorten äitien ryhmätoiminnan toteuttamista varten. Opiskelijoiden toteuttama ryhmien suunnittelu ja ohjaus yhteistyössä opettajien ja eri alojen ammattilaisten kanssa tukisi heidän käytännön työelämän ja yhteistyöosaamisen taitojensa kehittymistä. Lisäksi mahdollisuus valita ryhmäohjaaminen osaksi opintoja parantaisi opiskelijan valinnanvapautta opintojaan suunnitellessaan. Äitiysneuvolaoppaan mukaan alle 20-vuotiaiden äitien sosiaaliseen verkostoon tulee kiinnittää huomiota (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Äitiyden myötä tapahtuu vanhan sosiaalisen verkoston ulkopuolelle jäämistä tai jättäytymistä ja alle 18- vuotiaiden äitien on osoitettu pitävän tärkeänä saatavilla olevaa vertaistukea tarjoavaa ryhmätoimintaa (Särkiö 2002, 47, 73-74, 83). Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli parantaa Myllypuron nuorten äitien verkostoitumista ja yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja opettajat sekä lähipalvelut. Päätarkoituksena projektissamme oli kartoittaa, miten Myllypuron 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit voisi parhaiten tavoittaa ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaa-

4 3 ville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille suuntaviivoja tällaisen ryhmän toteuttamista varten. Innovaatioprojektimme aluksi keräsimme teoriatietoa esimerkiksi nuorista äideistä ja ryhmätoiminnasta sekä laadimme projektisuunnitelmarunkoa viestintäsuunnitelmineen, aikatauluineen sekä kustannus- ja riskiarvioineen. Tutkimustiedon perusteella kokosimme sisältötarjottimen ryhmätoimintaan. Lisäksi perehdyimme Tyttöjen talon ja leikkipuisto Myllynsiiven toimintaan sekä Myllypuroon alueena. Laadimme kaksi kyselyä; netissä levittämämme, 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamisesta ja toisen, Myllypuron ja lähiympäristön äideille suunnatun kyselyn kohderyhmän tavoittamiskeinoista sekä ryhmätoiminnan sisällöistä. Viimeksi mainittuun kyselyyn keräsimme vastauksia Leikkipuisto Myllynsiivessä henkilökohtaisesti. Laadimme ryhmätoiminnan vetämisestä mallikaavion, johon pyysimme arviointia kolmesta opiskelijasta ja kahdesta opettajasta kokoamaltamme fokusryhmältä. Kaaviota muokkasimme palautteen pohjalta. Palautetta koko projektistamme olemme keränneet opiskelijaryhmän sisäisissä seminaareissa sekä koululla tapahtuneessa posteriesittelyssä. 1 Innovaatioprojektin taustaa 1.1 Myllypuro Myllypurossa on enimmillään ollut asukkaita noin Suurin osa asukkaista työskentelee Helsingin ydinkeskustassa. Myllypuron metroasema on rakennettu vuonna 1986 ja liikenne siellä aloitettiin Metroaseman peruskorjaus käynnistyy keväällä 2014, jotta asema vastaisi paremmin alueen kasvavan väestön ja tulevan hybridikampuksen tarpeita. Myllypuron alueella on myös kattavat bussiyhteydet. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypuro on ulkoasultaan perinteinen 1960-luvun kerrostalolähiö, jossa betonielementtitaloja on peruskorjattu muun muassa rakentamalla hissejä. Vuonna 2012 Myllypurossa asui 9744 ihmistä. Myllypurolaiset kuvailevat aluettaan luonnonläheiseksi, monikult-

5 4 tuuriseksi ja liikunnalliseksi sekä asioihin kantaa ottavaksi lähiöksi. (Myllypuro Seura 2005.) Myllypurossa toimii itähelsinkiläisiä palveleva vuonna 2012 valmistunut Myllypuron terveysasema (Helsingin kaupunki 2012). Alueella on myös Myllypuron palvelukeskus, viisi päiväkotia ja nuorisotalo. Myllypuron ostoskeskuksessa asukkailla on runsaasti palveluita, kuten asukastalo Mylläri, jossa sijaitsee Myllypuron Mediakirjasto, apteekki, kahviloita ja ravintoloita sekä ruokakauppa, kirpputori ja vaatekauppa sekä muita kauneuden- ja hyvinvoinnin tarjoajia. (Myllypuron ostari 2014.) Lapsiperheitä koskettavia palveluita ovat esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä perhekeskus Rinkeli, jossa järjestetään monipuolista toimintaa koko perheelle perhekahvilasta vanhempi-lapsi -joogaan (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2014) ja Myllynsiiven leikkipuisto, joka toimii alueen lapsiperheiden olohuoneena ja on vapaasti käytettävissä (Helsingin kaupunki 2013). 1.2 Metropolian Myllypuron kampus Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus -hankkeen tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014). Metropolia Ammattikorkeakoulu on toteuttamassa toimintamallia toiminnan keskittämisestä neljälle kampukselle, joista Myllypuroon valmistuva kampus on yksi (Skog 11/2013). Helsingin uutisten julkaiseman, Jani Jakosen kirjoittaman artikkelin mukaan Myllypuron kampukselle siirtyvät sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat sekä rakennusalan ja yhdyskuntatekniikan koulutus. Näiden lisäksi Myllypuroon siirtyy Metropolia Ammattikorkeakoulun ylin johto. Artikkelin mukaan Helsingin kaupunki vastaa kampuksen tilojen rakennuttamisesta, Metropolia Ammattikorkeakoulun ollessa tiloissa vuokralaisena. Kampuksen rakentamisen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa, tarkempi arvio valmistuu tilaohjelman valmistuttua. (Jakonen 2013.) Malli neljästä kampuksesta on ensimmäisen kerran ollut esillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kokouksessa kesäkuussa Metropolian tilastrategiaa käsiteltiin uudelleen hallituksen kokouksessa , jolloin tultiin tulokseen, että neljän kampuksen mallin mukainen eteneminen on tarkoituksenmukaista. (Ranki 2011.) Myl-

6 5 lypuron kampuksen hanketta varten on nimetty kampusryhmä, joka muun muassa kartoittaa tilatarpeita ja vie hanketta eteenpäin (Skog 11/2013). Projektia varten on luotu strategia, jonka mukaan on tarkoitus edetä. Myllypuron kampuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisaika on syksyllä 2017, jolloin strategian mukaan tapahtuisi osittainen muutto uusiin tiloihin Ilse Skogin Metropolia Ammattikorkeakoulun Tuubi2 Ajankohtaista -osiossa julkaiseman tiedotteen mukaan sillä hetkellä Myllypuron kohdalla hanke oli edennyt suunnitteluvaiheeseen, hankesuunnitelman suunniteltu valmistumisaikaa on kaavailtu toukokuuhun 2014 mennessä. Suunnittelua toteuttaa Helsingin kaupungin tilakeskus. (Skog 11/2013.) Hankesuunnittelun aikana tarkentuvat rakentamisen neljän eri vaiheen sisällöt. Tarkoituksena on, että samanaikaisesti olisi käynnissä kaksi vaihetta. Joulukuussa 2014 pitäisi olla tehtynä perustamispäätös, jonka jälkeen on tarkoitus aloittaa toteutussuunnittelu ja valmistelut. Tilojen laatutason määritys, tarkka tilaohjelma, suunnittelu- ja toteutusohjelman varmistaminen sekä hankkeen kustannusten laskeminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2014 aikana. Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin arvion mukaan rakentaminen alkaisi vuoden 2015 marraskuussa, ensimmäinen vaihe olisi valmis heinäkuussa 2017, toinen vaihe vuoden 2018 helmikuussa, kolmas saman vuoden syyskuussa ja neljäs vaihe olisi valmis kesäkuussa (Skog 9/2013). Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on suunnitteilla Helsingin Myllypuroon, metron ja Liikuntamyllyn läheisyyteen. Arvioitu opiskelijamäärä kampuksella on (Skog 9/2013.) Joulukuussa 2013 Metropolia sai käyttöönsä ensimmäiset havainnekuvat rakennusten sijoittelusta tontille. Helsingin kaupungin tilakeskuksen hankesuunnitteluryhmä valitsi kokouksessaan havainnekuvista toisen, jonka pohjalta Myllypuron kampuksen suunnittelua jatketaan. (Vesa ; ) Innovaatioprojektimme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Hybridikampus hanketta, jonka tavoitteena on innovaatioprojektien muodossa opiskelijoiden toimesta ideoida ja suunnitella esimerkiksi asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluita Myllypuroon valmistuvalla kampuksella ja sitä ympäröivässä toimintaympäristössä (Monialaiset innovaatio-opinnot - kevät 2014).

7 6 1.3 Nuorten äitien erityishaasteet Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa vuonna 2012 oli 28,4 vuotta ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä maassamme 30,3 vuotta. Nuorten, alle 20-vuotiaiden äitien osuus kaikista synnyttäjistä oli vuonna %. Nuorten synnyttäjien määrä on ollut laskussa ja on nyt alhaisimmillaan vuoden 1987 jälkeen. (Vuori Gissler 2012: 1 3.) Äitiysneuvolaoppaan mukaan äidin ikä on yksittäisistä raskauden kulkuun, synnytykseen ja vastasyntyneiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä osa-alueita (Klemetti - Hakulinen-Viitanen 2013: 210). Nuoret, alle 20-vuotiaat äidit hakeutuvat neuvolaan ensikäynnille keskimäärin raskausviikolla 11, joka on keskimääräistä 9,6 raskausviikkoa hieman korkeampi. Tilastojen mukaan nuoret käyvät neuvolassa yhtä monta kertaa kuin muutkin odottajat. Äitiyspoliklinikkakäyntien määrä ei ole keskiarvoa suurempi. (Halonen Apter 2010.) Teiniäitiys tuo tutkimusten mukaan kielteisiä lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Äitiysneuvolaoppaassa teiniäidit ovat määritelty alle 20-vuotiaiksi äideiksi. Aiemmin ajateltiin nuoren iän olevan syynä mahdollisiin ongelmiin, mutta viime vuosikymmenien aikana ongelmien aiheeksi on tulkittu enemmänkin monialaiset sosioekonomiset taustatekijät. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksen mukaan alle 20- vuotiaiden teiniraskaudet ovat yleisimpiä huonommista taloudellisista ja sosiaalisista oloista tulevilla tytöillä kuin ydinperheiden ja koulutettujen vanhempien tyttärillä. Tutkimuksen mukaan vanhempien vähäinen koulutus nostaa teini-ikäisen tyttären raskaaksi tulon riskiä kaksinkertaiseksi. Riski on suuri myös varhain kotoa pois muuttaneilla ja pienin riski on ydinperheessä asuvilla tytöillä. Yksinhuoltajan tyttärillä riski on kuitenkin pienempi kuin yhden vanhemman ja hänen puolisonsa kanssa asuvalla tytöllä. (Vikat Rimpelä Kosunen Rimpelä 2002.) Äitiysneuvolaoppaassa suositellaan kartoittamaan erityisesti nuoren äidin tukiverkostoa ja tarvittaessa tulisi tehdä yhteistyötä sosiaalityön kanssa (Klemetti Hakulinen- Viitanen 2013: 210). Nuori tarvitsee ympärilleen vahvan tukiverkon. Erityisen tärkeäksi tueksi nuoret kokevat oman äidin antaman tuen. Omalta äidiltä saatu emotionaalinen tuki parantaa nuoren äidin käsitystä omista vanhemmuuden taidoistaan. Myös lapsen isän tuki vaikuttaa äidin kokemukseen kyvyistään olla äiti. (Halonen Apter 2010; Sär-

8 7 kiö 2002: 79). Hanna Särkiön (2002: 47, 73 74, 83) Pro Gradu tutkielmassa tehdyistä haastatteluista ilmenee hyvinkin alle 18-vuotiaiden nuorten äitien yksinäisyys. Ystäväpiiri on ollut pääsääntöisesti innoissaan nuoren raskausuutisesta, mutta raskauden edetessä kaverisuhteet ovat jääneet ja nuoret ovat kokeneet itsensä ulkopuolisiksi ja yksinäisiksi. Nuoret äidit pitivät tärkeänä nuorille äideille suunnattua vertaistuellista ryhmätoimintaa, mikäli sellaista oli saatavilla. Myös terveydenhuollossa tulisi huomioida nuoren kehityksen keskeneräisyyden aiheuttama epävarmuus sekä vaikeus asettua vanhemman rooliin (Halonen Apter 2010). Mahdollisiin masennusoireisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo raskausaikana (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 213). Nuorilla äideillä ei ole synnytyksen jälkeistä masennusta sen enempää kuin vanhemmillakaan äideillä, mutta puutteellisen sosiaalisen tuen vuoksi masennusoireiden seulominen on hyvin tärkeää (Halonen Apter 2010). Oppaassa korostetaan myös raskaudenehkäisyneuvontaa jo raskauden aikana, sillä suurin osa teiniraskauksista on suunnittelemattomia (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: , 213). Teiniraskauksiin liittyy suurentunut riski joihinkin epämuodostumiin, kuten gastroskiisiin sekä sikiön kasvuhäiriöihin, ennenaikaiseen synnytykseen sekä vastasyntyneiden kuolleisuuteen. Syynä tähän voivat olla elintapatekijät, riittämätön äitiyshuollon palveluiden käyttö tai äidin biologinen kypsymättömyys. Tupakointi on yleisempää nuorilla odottajilla. Jopa puolet nuorista äidistä tupakoi raskauden alussa. Taustalla on usein heikko sosiaalinen tilanne, päihteiden käyttöä sekä riittämätön sosiaalinen tuki. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: ) Tutkimuksista on löydettävissä myös myönteisiä piirteitä nuorten äitien raskauksiin ja synnytyksiin liittyen; nuorten äitien synnytykset ovat yleensä keskimääräistä vaivattomampia ja synnytyskomplikaatiot harvinaisempia. Nuoret äidit synnyttävät pääsääntöisesti alateitse. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211; Halonen Apter 2010.) Vain 11 % nuorten äitien synnytyksistä päätyi sektioon vuonna Alatiesynnytykset etenevät myös todennäköisemmin säännöllisesti ja toimenpiteellisiä synnytyksiä on harvemmin. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211.)

9 8 Äitiysneuvolaoppaan mukaan nuoret äidit tarvitsevat raskausajan ravitsemusneuvontaa, koska ravitsemuksellisilla puutoksilla voi olla vaikutusta sikiön kasvuun ja kehitykseen sekä äidin ja lapsen terveyteen tulevaisuudessa. Ravitsemusneuvonnan tärkeys tulee esille myös siinä, että nuoret äidit kärsivät anemiasta useammin kuin muut raskaana olevat. Nuorilla äidillä harvemmin on ylipaino-ongelmia tai raskausdiabetesta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Nuoret äidit tarvitsevat myös erityistä tukea imetyksessä ja imetysohjauksen tulisi kiinnittää huomiota. Nuorista äideistä jopa viidesosa ei imetä lainkaan vastasyntynyttään. Myös jo aloitettu imetys päättyy keskimääräistä aiemmin ja vain harva täysimettää suositeltuun 6kk ikään asti. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 211, 213.) Särkiön (2002: 53) tutkielmassa nousevat esiin lapsen syntymästä johtuvat elämänmuutokset. Nuori muuttaa todennäköisesti ensi kertaa pois lapsuuden kodista joko ensikotiin tai omaan asuntoonsa. Hän joutuu ottamaan ensi kertaa vastuuta niin itsestään, syntyneestä lapsesta, kodista, raha-asioista. Tutkimusten mukaan nuoret kokivat rahankäytön vaikeana ja opettelua vaativana asiana. Myös vanhemmuuteen kasvaminen vaatii jokaiselta äidiksi ja isäksi tulevalta ajatuksen kypsyttelyä. Puolisoiden, tai äidin, tulee sitoutua vanhemmuuteen. Vuorovaikutussuhde vauvan kanssa muovautuu aiemman mallin pohjalta. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Varhaisella vuorovaikutussuhteella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhteistä tekemistä, kokemista ja olemista. Pysyvän ja pitkäkestoisen tunnesiteen luominen on vauvan kehitykselle tärkeää. Vuorovaikutussuhteen avulla vauvalle rakentuu mielikuva hänestä itsestään sekä muista ihmisistä. Perusturvallisuuden ja -luottamuksen kokemus heijastuu lapsen myöhempiinkin ihmissuhteisiin. (Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus.) Vanhemmuuteen kasvussa yksi tärkeä päämäärä on luottamus omiin kykyihin vanhempana ja kasvattajana. Varhaisen vuorovaikutussuhteen tärkeyttä on hyvä korostaa myös nuorille äideille. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 33.) Nuoren äidin ymmärrys lapsen normaalista kehityksestä on usein kuin heikompi vanhemmilla äideillä. Teiniäitien lasten kielellisten taitojen kehittyminen on todettu hitaammaksi. Tähän on epäilty syyksi mm. sitä, että nuoret äidit tarjoaisivat lapselleen vähemmän kielellistä stimulaatiota kuten dialogista lukemista. Nuoria äitejä tulee kan-

10 9 nustaa lukemaan ja juttelemaan lapselleen varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. (Halonen - Apter 2010.) Erityisesti haasteita on Halosen ja Apterin (2010) artikkelin mukaan opiskelussa ja työelämään siirtymisessä. Nuori äiti on mahdollisesti jättänyt opiskelut kesken tai luopunut työpaikastaan raskaaksi tultuaan. Särkiön haastatteluista korostuu nuorten huolettomuus tulevaisuudesta. He elävät tätä hetkeä ja suunnitelmat opiskelusta ja työnteosta tuntuvat kaukaiselta, kun lapsi on pieni. Nuoret äidit kokivat tarpeelliseksi saada peruskoulu päätökseen, mutta töitä uskoivat saavansa ilman koulutustakin. (Särkiö 2002: 87, 89.) Huomioitavaa kuitenkin on, että nuoren äidin kyky huolehtia lapsestaan on hyvin erilainen kaikkein nuorimmilla teinitytöillä verrattuna jo täysi-ikäistyneisiin myöhäisnuoriin (Halonen Apter 2010). 1.4 Yleisesti ryhmän muodostamisesta Ryhmätoiminnan tarkoituksena on yhteistyötä tekemällä saavuttaa ryhmän yhteisiä tavoitteita ja ryhmässä työskenteleminen on oppimista. Ryhmän alkuvaiheessa ryhmäläisten valmiudet ja odotukset eroavat toisistaan, mutta ajan myötä ryhmä oppii toimimaan paremmin yhdessä. Ryhmäläisten ja ohjaajan tulee pystyä arvioimaan omaa toimintaansa sekä ryhmän kehitysvaihetta, jotta ryhmä toimii hyvin ja ohjaaja kykenee viemään ryhmän toimintaa eteenpäin estäen ryhmän kehityksen pysähtymisen. (Ryhmän kehittyminen.) Seuraavassa on esiteltynä käyttäytymistieteellinen näkökulma ryhmän kehitysvaiheista. Vuonna 1965 Bruce Tuckman julkaisi Psychological Bulletin lehdessä Developmental sequence in small groups -artikkelin, jossa hän esitteli mallin ryhmän kehityksen vaiheista. Tuckmanin mukaan kehitysvaiheet ovat välttämättömiä ryhmän kasvun, haasteiden kohtaamisen, ongelmanratkaisun, työn suunnittelun sekä tulosten tuottamisen kannalta. Tämä malli toimii pohjana myöhemmin julkaistuille malleille. Mallin vaiheet ovat muodostumis- (forming), kuohunta- (storming), yhdenmukaisuus- (norming) sekä suorittamisvaiheet (performing). Vuonna 1977 Tuckman lisäsi Mary Ann Jensenin kanssa vielä viidennen, lopetusvaiheen (adjourning), malliinsa. (Tuckmann, Bruce 1965.)

11 10 Todellisissa ryhmätilanteissa vaiheiden kestot vaihtelevat ja siirtyminen niiden välillä voi olla epäselvää tai edestakaista (Ryhmän kehitysvaiheet). Lisäksi vaiheiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa eikä vaiheilla ole selkeää alkua tai loppua (Kehitysvaiheet). Muodostumisvaiheessa ryhmä on joukko yksilöitä (Ryhmän kehittyminen). Tässä vaiheessa ryhmä orientoituu ryhmän tehtävään, etsii rajojaan ja usein tähän vaiheeseen kuuluu ryhmäläisten epävarmuus ryhmän tehtävästä tai omasta roolistaan ryhmässä. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet). Ryhmä muodostuu siinä vaiheessa kun ryhmä löytää yhteisen tavoitteen (Ryhmän kehittyminen). Ryhmälle ei vielä tässä vaiheessa ole kehittynyt normeja; sääntöjä ja menettelytapoja vielä selvitellään. Ryhmän toiminta on riippuvainen ohjaajasta. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tähän ryhmän kehitysvaiheeseen kuuluu usein ryhmäläisen halu olla jossain muualla kuin juuri tässä ryhmässä (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Kuohuntavaiheelle ominaista on yhteisen tavoitteen selkiytyminen ja yhteenkuuluvuuden kasvaminen. Aikaisempi muodollisuus ryhmäläisten välillä hälvenee ja persoonallisuuden piirteet nousevat esiin. Omia mielipiteitä esitetään rohkeammin mutta muiden kuunteleminen ei ole vielä riittävää. Tässä vaiheessa ryhmän sisäistä hierarkiaa sekä omaa roolia etsitään ja konfliktit ryhmäläisten kesken ovat tavallisia. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Tässä vaiheessa ryhmäläiset usein kritisoivat tehtävää, ryhmässä olemista sekä ryhmän ohjaajaa (Teorioita ryhmän kehitysvaiheista). Yhdenmukaisuusvaiheessa eli niin sanotussa normien muotoutumisvaiheessa toimintamallit vakiintuvat ja yhteenkuuluvuus sekä samanmielisyys korostuu. Ristiriitojen välttäminen ja mahdollisten ristiriitojen selvittäminen on ominaista tässä ryhmän kehitysvaiheessa. Kompromisseja tehdään aiempaa enemmän ja joustavuus lisääntyy. (Kehitysvaiheet; Ryhmän kehitysvaiheet.) Suorittamisvaiheessa ryhmän keskeinen yhteistyö on parhaimmillaan, roolit ryhmässä ovat selkiytyneet ja vuorovaikutus on selkeämpää. Negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on sallittua ja viestintä on avointa. Ryhmän etu on siirtynyt yksittäisen ryhmäläisen edun edelle. Tälle vaiheelle on ominaista, että keskustelua käydään avoimesti ja pyri-

12 11 tään kuuntelemaan muita. (Ryhmän kehitysvaiheet.) Ryhmäläisten erilaisuus koetaan vahvuutena (Kehitysvaiheet). Lopetusvaiheessa ryhmän tehtävä on saatu päätökseen. Ryhmän toiminnan loppuessa ryhmäläiset saattavat kokea voimakkaita tunteita kuten surua, kiitollisuutta, haikeutta tai jopa ahdistusta. (Ryhmän kehitysvaiheet; Teorioita ryhmän kehitysvaiheista.) Ryhmän kehittymisen vaiheet kuvastavat tehtäväkeskeisen ryhmän toimintaa (Kehitysvaiheet). Äitiysneuvolaoppaassa suositeltavaksi ryhmäkooksi on esitetty 6 8 pariskuntaa, joka on sopiva ryhmäkoko keskustelun kannalta (Klemetti Hakulinen 2013: 78). 1.5 Yleistä tietoa kohderyhmän tavoittamisesta Mainontaa suunniteltaessa määritellään ensin, kenet halutaan tavoittaa. Vasta tämän jälkeen mietitään, miten heidät tavoittaa. Tästä alkaa markkinointi. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa tärkeintä on tilanneherkkyys, tilanteen luomien mahdollisuuksien oivaltaminen (Isoviita Lahtinen 1998: 25). Markkinoinnissa muodostetaan kohderyhmä ja tehdään heille rajattua mainontaa. Rajatulla mainonnalla palvelusta eniten hyötyvät henkilöt saadaan tavoitettua. Markkinoinnissa tärkeintä on ymmärtää, että kohderyhmän määrittely on työkalu markkinoinnin suunnitteluun. Kohderyhmän määrittely auttaa myös viestien kohdentamisessa, sisällön räätälöimisessä ja viestintäkanavien suunnittelussa. Tärkeää on myös tuntea kohderyhmänsä mahdollisimman hyvin. Kun markkinointikanava on valittu, tulisi sen tuloksellisuutta ja kohderyhmän tavoittamista arvioida kriittisesti: tavoitettiinko haluttu yleisö valitun kanavan kautta. (Suomen Pienyrittäjäin mainostoimisto 2011.) Markkinoinnissa on tärkeää välttää kasvotonta massamarkkinointia ja pyrkiä olemaan suorassa vuorovaikutustilanteessa potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi myös hyvä tuntea kohderyhmänsä jäsenet nimeltä, jotta kanssakäyminen olisi mahdollisimman henkilökohtaista. Nykyaikana kuluttajalle ei riitä, että hän on tyytyväinen saamaansa palveluun vaan hän odottaa odotustensa ylittämistä ja hämmästymistä. (Isoviita Lahtinen 1998: 25.)

13 12 Markkinoinnin suunnittelu on aina tehtävä ryhmätyönä, sillä toteuttajien tulee olla mukana heitä itseään koskevissa ratkaisuissa. Esimerkiksi innovaatioprojektissamme toteuttajia olisivat opiskelijat, jotka alkavat pitää hahmottelemamme mallin mukaista ryhmää Myllypuron nuorille äideille. Tehtyjen suunnitelmien tulee olla myös tulosvaikutteisia eli niiden tulee viedä projekti haluttuihin päämääriin. Esimerkkinä tästä voisi olla projektiamme varten tekemämme kysely kohderyhmän tavoittamisesta; kyselyn tulisi tavoittaa haluamiamme nuoria äitejä ja kyselyn kysymysten tulisi olla kohderyhmälle räätälöityjä. Projektille asetettujen tavoitteiden tulee olla haastavia, realistisia, vastuutettuja ja aikataulutettuja sekä helposti ymmärrettäviä, jotta kaikki niihin osallistuvat kykenevät antamaan työlle oman panoksensa. Oleellista on myös painottaa sekä tuloksia että toimintaa. Markkinointisuunnitelman keinojen tulee olla sellaisia, että niiden toteuttamisella uskotaan varmasti saavutettavan asetetut tulostavoitteet. Tehdystä markkinointisuunnitelmasta tulee tiedottaa seikkaperäisesti kaikille niille, joita se koskee, jotta kaikki ryhmän jäsenet tietävät, mistä suunnitelmassa on kysymys ja kunkin henkilön roolin suunnitelman toteutuksessa. Toteutuksen on oltava jämäkkää, eli annetut lupaukset on pidettävä, mistä vastaa omalta osaltaan projektille nimetty projektipäällikkö. (Isoviita Lahtinen 1998: 29.) 2 Myllypuron nuoret äidit -projekti 2.1 Tarkoitus, tavoite ja visio Myllypuron nuoret äidit -projektin päätarkoituksena oli kartoittaa, millä keinoilla olisi mahdollista tavoittaa Myllypuron alle 25-vuotiaita äitejä ammattilais- ja vertaistukea tarjoavan opiskelijavetoisen ryhmän muodostamista varten. Tämän lisäksi tarkoituksena oli luoda malli nuorten äitien ryhmätoiminnasta. Tavoitteena oli tarjota tuleville opiskelijoille, heitä ohjaaville opettajille ja opintosisällöistä päättäville tahoille alustava suunnitelma tällaisen ryhmän kokoamisesta ja toteuttamisesta osana opintoja. Visionamme on, että käyttöön otettuna ryhmämalli yhdistää Myllypuron asukkaat, Metropolian kampuksen opiskelijat ja lähipalvelut sekä parantaa Myllypuron nuorten äitien

14 13 verkostoitumista. Lisäksi työskentely tarjoaa Metropolian opiskelijoille uuden, käytännönläheisen oppimisympäristön. 2.2 Projektin suunnittelu ja toteutus Seuraavissa kappaleissa kerrotaan projektin suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheista. Projektin etenemistä on kuvattu päiväkirjamaisesti ja kohderyhmän tavoittamisen keinoista kerrotaan kuvaillen toteuttamiamme kyselyitä. Vierailuamme Tyttöjen talolle ja tutkimustiedon pohjalta kokoamaamme, nuorten äitien ryhmätoiminnan sisältötarjotinta kuvaillaan omissa kappaleissaan. Tämän projektin kulun prosessi on esitetty kuviossa 1. Projektin lähtökohtana on idean tunnistaminen. Kun idea on tunniste ja rajattu, laaditaan projektisuunnitelman runko. Projektisuunnitelmaa arvioidaan projektin edetessä ja sitä voidaan tarkistaa, tarkentaa ja muuttaa prosessin eri vaiheissa. Projektin toteutusta arvioidaan myös jatkuvasti ja keinoja muutetaan tarpeen mukaan. Tällainen muutostarve voi syntyä arvioitaessa syntyvää ryhmätoiminnan mallia, joka on valmiina projektin tuotos. Kuvio 1. Projektin kulku kaaviona Idean tunnistaminen Toteutus Projektisuunnitelma Arviointi Suunnitelman arviointi Malli

15 Projektin eteneminen Innovaatioprojekti alkoi pidettävällä infotilaisuudella, jossa innovaatio-opinnot esiteltiin. Aloimme alustavasti muodostaa ryhmää ja suunnitella tarkemmin aihettamme ja tammikuun 9. päivä ilmoitimme aiheemme innovaatio-opintojen kordinaattorille. Päädyimme halso-äitien (huume- ja alkoholiongelmaiset sekä sosiaalisista ongelmista kärsivät äidit) tukiryhmän kehittelyyn, koska käsityksemme mukaan tällaista toimintaa Helsingissäkin tarvitaan enemmän ja monella halso-äidillä on sosiaalisen tuen tarvetta. Lopullinen ryhmän kokoonpano selvisi viikolla 10 pidetyssä innovaatio-opetuspäivässä. Tällöin myös saimme lisäinfoa opettajilta projektista. Tähän asti kaikki kommunikointi ja ideointi ryhmäläisten kesken oli käyty Facebookin välityksellä. Ryhmän selvittyä aloimme tarkentaa ideaamme halso-äitien ryhmästä ja tekemään projektisuunnitelmaa. Kerran tapasimme ryhmänä koululla ja muuten ideointi sekä suunnitelman kirjoitus tapahtuivat Google Driven kautta. Tässä vaiheessa ajattelimme, että ideoimme ryhmän halso-äideille, joilla on erityisen sosiaalisen tuen tarve tai lieviä mielenterveysongelmia. Ryhmän vetäminen olisi ollut neuvolan ja koulun yhteistyössä järjestämää toiminnallista ryhmätoimintaa. Seminaarissa selkeytyi myös aikataulu, jonka puitteissa projektin tulisi olla valmis. Aikatauluja tarkastellessamme huomasimme, että luultavasti itse ryhmän järjestäminen ja vetäminen pilotointimielessä innovaatioprojektin aikana on mahdotonta. Halusimme myös painottaa projektissamme enemmän innovatiivisuutta. Suunnitelmaseminaarissa 7.3 esittelimme projektisuunnitelmamme. Seminaarissa saimme opettajilta sekä muilta projektiryhmiltä neuvoja siitä, mitä heidän mielestään kannattaisi painottaa tai huomioida. Saimme pohdittavaksemme ajatuksen siitä, voisiko työmme keskittyä enemmän kohderyhmän tavoittamisen kartoitukseen kuin itse ryhmän sisällön suunnitteluun. Tämä vaihtoehto tuntui ryhmästämmekin järkevältä, koska aika oli rajallinen ja joka tapauksessa joutuisimme perehtymään kohderyhmän tavoittamiseen. Seminaarissa innovatiivisena asiana esille nousi koulun opiskelijoiden rooli ryhmänvetäjinä, joten lähdimme painottamaan myös sitä työssämme. Viikolla 10 alkoivat myös hahmottua yhteistyötahomme ja päätimme ottaa ainakin yhteyttä Tyttöjen taloon, jossa toimii nuorten äitien ryhmä. Suunnittelimme myös yhteydenottoa neuvolaan ja rinkeliin. Seminaarin jälkeen aloimme pohtia tarkemmin projektimme tavoitetta

16 15 sekä kohderyhmää ja päädyimme rajaamaan kohderyhmän siten, että ryhmätoiminta olisi suunniteltu 25-vuotiaille ja nuoremmille äideille, joilla olisi sosiaalisen tuen tarve tai halu osallistua ryhmätoimintaan. Viikolla 11 työskentelimme koululla koko ryhmänä sekä omilla tahoillamme. Koululla työskenneltäessä teimme työnjaon sen suhteen, kuka hakee tietoa ja kirjoittaa mistäkin aiheesta. Jokainen valitsi aihealueensa oman kiinnostuksensa mukaan ja lähti hakemaan niistä tutkimuksia. Teimme myös projektistamme riski-hyötyarvion eli SWOTanalyysin, jonka kävimme yhdessä läpi. SWOT-analyysimme on esitelty tarkemmin kappaleessa 4.4. Tiistaina kävimme yksilöohjauksessa, jossa saimme hyvää tietoa raportin kirjoittamisesta, projektin etenemisestä ja asioista joihin meidän tulisi painottaa työssämme. Päätimme, että panostamme kohderyhmän tavoittamiseen ja teemme siitä kyselyn sekä luomme mallin ryhmän vetämisestä; mallia voisivat tulevat opiskelijat käyttää hybridikampuksella. Sovimme myös tapaamisen Tyttöjen Talon kanssa, jossa vastaava ohjaaja ja nuorten äitien ryhmän vetäjä Katja Villanen-Juvakka lupasi esitellä meille talon toimintaa. Päätimme tehdä nettikyselyn koskien niitä keinoja, millä nuoret äidit tavoittaa parhaiten. Laadimme kysymykset yhdessä ryhmän kesken ja loimme nettikyselyn Google Driven avulla. Lähetimme kyselyn pilottiryhmälle, jolta saimme palautetta kyselyn ulkoasusta ja sisällöstä. Tämän perusteella muokkasimme kyselyä ja viikolla 12 laitoimme kyselyn laajempaan levitykseen internetiin. Viikolla 12 työskentelimme omilla tahoillamme työstäen teoriapohjaa. Näimme myös pari kertaa koululla, jolloin sovimme kyselyn laajemmasta levityksestä. Päätimme laittaa laatimamme kyselyn Kaksplus ja Vauva -keskustelufoorumeille sekä Nuoret äidit - ryhmään Facebookissa. 19. päivä laitoimme kyselyn nettiin ja jo ensimmäisen päivän aikana olimme saaneet vastauksia yli 100 kappaletta. Pidimme kyselyä auki kaksi päivää ja saimme vastauksia 184 kappaletta. Päätimme tehdä vielä toisen kyselyn Myllypurolaisille äideille. Kyselyyn lisäsimme tiedustelun siitä, minkälaisia sisältöjä äidit ryhmältä toivoisivat. 20. päivä menimme ryhmänä käymään Myllypurossa. Ensimmäisenä kävimme asukaskeskus Myllärissä, jonka jälkeen kävelimme MLL:n (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) pitämälle Rinkelille. Lopuksi vielä menimme leikkipuisto Myllynsiipeen, jossa tapasimme puiston ohjaajat. Kysyimme heiltä, olisiko mahdollista joku päivä tulla jututtamaan heidän asiakasäitejään ja keräämään vastauksia kyselyymme, joka on suunnattu Myllypuron äideille. Myllynsiipeläiset ehdottivat meille keskiviikkopäivää,

17 16 koska silloin heidän laulupiireissään on useita perheitä paikalla. Samalla saimme tiedon ohjaajilta ja äideiltä, että toinenkin leikkipuisto, Mustapuro, on hyvin suosittu lapsiperheiden keskuudessa. Olimme yhteydessä Myllynsiipeen puhelimitse ja sovimme, että menisimme 26.3 käymään leikkipuistolla. 21. päivä tapasimme Tyttöjen talolla vastaava ohjaaja Katja Villanen-Juvakan. Olimme toimittaneet Villanen-Juvakalle etukäteen kysymykset, joihin toivoimme saavamme vastauksen. Haastattelussa saimmekin kattavasti tietoa Tyttöjen Talon yleisestä toiminnasta ja nuorten äitien toiminnasta (kts. kappale 3.2.5). Viikolla 13 työskentelimme pääsääntöisesti etätyöskentelynä ja työstimme raporttia sekä kirjoitimme puhtaaksi edellisen viikon haastattelua Tyttöjen Talolta. Keskiviikkona kaksi ryhmäläistämme meni sovitusti käymään Myllynsiivessä. Keskiviikkoisin leikkipuiston tiloissa on lauluhetki, ja lauluhetken yhteydessä pyysimme äitejä täyttämään kyselyn netissä. Yleensä keskiviikon lauluhetkellä on runsaasti äitejä, mutta jostain syystä tänä keskiviikkona paikalla oli noin seitsemän äitiä, joista neljä oli halukkaita täyttämään kyselyn. Haastattelimme myös paikan työntekijöitä. Sovimme leikkipuiston henkilökunnan kanssa, että voimme tulla myöhemminkin käymään, jos tarvitsemme lisää vastaajia. Päädyimme kuitenkin ryhmän kesken siihen, että jätämme Myllypuron otannan pieneksi, koska yleiseen kyselyyn vastasi niin hyvin äitejä ja tämän lisäksi aikamme sekä resurssimme materiaalin käsittelyyn olivat rajalliset. Perjantaina tapasimme ryhmänä ja päivitimme tehtäviä asioista ja aikataulua. Siirsimme myös alustavan raportin Google Driveen, jotta jokainen voi tehdä korjauksia ja lisäyksiä raporttiin. Laitoimme sähköpostia Myllypuron neuvolalle, jonne olimme olleet aiemmin puhelinyhteydessä. Kysyimme, voisiko joku työntekijä vastata muutamaan kysymykseen koskien nuorien äitien tavoittamista. Vastaus neuvolasta tuli vasta viimeisellä projektiviikolla, joten jouduimme ilmoittamaan heille, ettei haastattelu ole enää ajankohtainen. Viikolla 14 jatkoimme raportin työstämistä ja luimme toistemme kirjoittamia osioita läpi. Seuraavaksi viikoksi oli sovittu työmme esittely koululla, joten perjantaina kokoonnuimme koululle työstämään esittelyssä käytettävää posteria. Viikolla 15 aloimme ryhmänä laatia koululla ryhmämallikaaviota, jonka voisimme lähettää fokusryhmälle eli muutamasta opiskelijasta ja opettajasta kootulle joukolle arvioita-

18 17 vaksi. Aluksi mietimme asioita, joita ryhmän muodostamiseen kuuluu ja kirjoitimme niitä lapuille. Lappujen avulla lähdimme hahmottelemaan alustalle, missä vaiheessa mitäkin tulisi tapahtua. Alustalle olimme merkinneet toimintaan osallistuvat tahot. Lopuksi teimme kaavion Wordilla valmiiksi. Kaavio on esiteltynä kappaleessa 3.3. Lähetimme kaavion fokusryhmälle arvioitavaksi ja toivoimme kommentteja seuraavan viikon alkuun mennessä. Työmme ja posterin esittely koululla oli keskiviikkona 9.4. ja esittelyyn olimme valinneet ryhmäämme edustamaan viestintäpäällikön Krista Taivassaaren sekä Sini Karrakosken. Esittely koululla meni hienosti ja saimme opiskelijoilta sekä opettajilta hyviä kommentteja. Perjantaina oli myös esitys muille innovaatiokurssilaisille koululla, jossa esittelimme Powerpoint-esityksellä toteutusvaiheen työmme. Viikolla 16 oli työn tarkoitus valmistua, mutta koska ryhmämallikaavio oli vielä kesken ja arvioitavana ja raporttikin näin ollen kesken, päädyimme venyttämään aikatauluamme parilla viikolla. Viikon käytimme työn oikolukuun ja raportin kirjoittamiseen. Raportin kirjoittamisella suoritimme innovaatioprojektiimme kuuluvan valinnaisten opintojen opintopisteen. Saimme myös vastaukset fokusryhmältä. Heidän palautteensa sekä omien huomioidemme perusteella muokkasimme ryhmänä koululla vielä kaaviota. Teimme myös lopulliset tehtävänjaot puuttuvista osioista. Viikolla 17 työstimme etätyöskentelynä viimeisiä osioita raporttiimme ja viikolla 18 tapasimme viimeisen kerran 29.4, jolloin kirjoitimme yhdessä pohdinnan työstämme ja totesimme projektin päättyneeksi. Projektin aikataulu on kuvattu liittessä Kohderyhmän tavoittamisen keinot Lähtiessämme tavoittamaan kohderyhmää pohdimme, mistä kanavista itse voisimme saada tietoa ja tutkimme myös, mitä tutkimukset tavoittamiskeinoista kertovat. Päädyimme käyttämään internetiä saadaksemme tietoa isommalta joukolta ihmisiä. Myllypurolaisia äitejä tavoittaaksemme päädyimme kuitenkin tässä tapauksessa jalkautumaan itse Myllypuroon ja tavoittelemaan kohderyhmää henkilökohtaisesti. Kartoittaaksemme kohderyhmän tavoittamista laadimme kyselyn. Lisäksi laadimme Myllypurolaisille äideille oman kyselynsä, jossa kysyttiin tavoittamisen lisäksi heidän toiveitaan ryhmänteemoista ja sisällöstä. Kyselyt on esitelty tarkemmin kappaleissa

19 sekä Kohderyhmän tavoittamiskeinoja kartoitimme myös kyselemällä Tyttöjen Talolta, kuinka he tavoittavat kohderyhmänsä. Vieralu on esitelty kappaleessa Kohderyhmän tavoittaminen -kysely Kartoittaaksemme, kuinka 25-vuotiaat ja tätä nuoremmat äidit olisi mahdollista tavoittaa vertaistukiryhmän perustamista varten, laadimme kyselyn Google Drive -palvelun lomaketoiminnon avulla. Lomakkeella tiedustelimme, millä kolmella keinolla äidit olisivat parhaiten tavoitettavissa ryhmää varten. Vastaajat asettivat vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi he saattoivat valita kohdan Jokin muu, johon oli mahdollista kirjoittaa oma vaihtoehto. Lomakkeen aluksi kuvailimme lyhyesti, keitä olemme ja miksi teemme kyselyn sekä kerroimme, mille kohderyhmälle kysely on suunnattu. Levitimme lomaketta kahdella eri äitien ja äidiksi tulevien suosimalla keskustelupalstalla ja Facebookissa. Vastauksia saimme nopeasti 185 kappaletta. Parhaimmaksi ja toiseksi parhaimmaksi tavoituskeinoksi vastaajat olivat useimmiten valinneet Facebookin; parhaana tavoituskeinona sitä piti 56 % vastaajista ja toiseksi parhaana 25 %. Neuvolan terveydenhoitaja näytti nousevan tavoitustapana seuraavaksi tärkeimmäksi; parhaana sitä piti 29 % ja toiseksi parhaaksi tämän tavan oli valinnut 23 % äideistä. Kolmanneksi parhaan keinon valinnassa eniten vastauksia oli saanut neuvolan ilmoitustaulu, joka sai 23 % vastauksista. Vastaajien mainitsemista muista tavoittamiskeinoista eniten mainittuja olivat puhelimitse tapahtuva viestintä sekä erilaiset ilmoitustaulut ja mainokset Myllypuron nuoret äidit -kysely Yleisen kyselyn lisäksi laadimme kyselyn myös Myllypurolaisille äideille, jotta saisimme näkemystä nimenomaan Myllypurolaisten mielipiteistä. Kyselyssä oli samat alkukysymykset kuin yleisessä kyselyssä, mutta sen lisäksi lisäsimme kolme kysymystä koskien toiveita ryhmän toiminnan sisällöstä. Vaihtoehdot toiminnasta oli laadittu sisältötarjottimen perusteella (kts kappale ) Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joten äidit pystyivät valitsemaan kaikki heitä kiinnostavat aiheet.

20 19 Kyselyyn pyrimme saamaan vastauksia menemällä Leikkipuisto Myllynsiipeen tapaamaan äitejä ja täyttämään kyselyn. Laitoimme kyselyn myös leikkipuiston Facebook - sivuille. Vierailimme viikolla 13 Myllynsiivessä, mutta paikalla oli vain muutama äiti, joten saimme vastauksia yhteensä 7 kappaletta. Kolmen ensimmäisen kysymyksen vastaukset olivat samansuuntaisia kuin yleisessä kyselyssä. 57 % äideistä koki, että heidät tavoittaa parhaiten Facebookin kautta. Toiseksi parhaiten heidät tavoittaa leikkipuisto Myllynsiivestä (43 %) ja kolmanneksi parhaiten neuvolan ilmoitustaulun avulla (29 %). Ryhmän toimintaa koskien äidit kokivat tärkeäksi saada tietoa elintavoista (11 %), lapsen kehityksestä (18 %), varhaisesta vuorovaikutuksesta (11 %) ja lapsen sairastelusta ja ensiavusta (11 %). Tärkeinä tutustumiskohteina lähialueella he kokivat Leikkipuisto Myllynsiiven (31 %) ja Perhekeskus Rinkelin (38 %). Yhteisestä toiminnasta kannatusta saivat eniten vauvojen muskari (35 %) ja vauvojen värikylpy (35 %). Kyselyn vastauksia pohdittaessa on huomioitava, että vastanneet olivat jo synnyttäneitä äitejä; raskaana olevia haastateltaessa vastaukset ryhmän sisältöjä koskeviin kysymyksiin olisivat saattaneet olla erilaisia Tyttöjen talo -vierailu Saadaksemme tietoa nuorille äideille suunnatusta ryhmätoiminnasta ja ryhmien vetämisestä käytännössä kävimme tutustumassa Tyttöjen talon toimintaan ja haastattelemassa vastaavaa ohjaajaa, kätilö Katja Villanen-Juvakkaa, joka on ollut talon toiminnassa mukana jo noin kymmenen vuotta. Tyttöjen talo on Kalliolan Nuoret ry:n, Setlementtiliitto ry:n sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kumppanuustalo. Toiminnan rahoitusta haetaan vuosittain monelta taholta, joista tärkeimmät ovat ovat Raha-automaattiyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nuorisoasiainkeskus, terveyskeskus ja sosiaalivirasto. Tyttöjen talo tarjoaa ryhmätoimintaa vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Nuorten äitien ryhmätoiminta on suunnattu alle 21-vuotiaille äidille ja äidiksi tuleville. Villanen-Juvakan mukaan myös tätä vanhemmat äidit, vuotiaat, olisivat halukkaita vertaistukitoimintaan, joten tällaisellekin kohderyhmälle suunnatulle toiminnalle olisi tilaus. Tyttöjen talon suljetut ryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Vaikka ryhmätoiminta on terapeuttista ja voimaannuttavaa, kyseessä ei kuitenkaan ole terapia, ei myöskään yksilökäyntien kyseessä ollessa. Yksilökäyntejä voidaan järjestää asiakkaan tarpeen mu-

21 20 kaan. Suljetut ryhmät koostetaan 3 8 äidistä, joiden lasketut ajat ovat mahdollisimman lähekkäin. Pyrkimyksenä on, että äidit tulevat ryhmiin jo raskausaikana; neuvoloiden terveydenhoitajat ovatkin avainasemassa Tyttöjen talon ryhmiin ohjaamisessa. Myös muut ammattilaistahot, kuten koulukuraattori, sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun jälkihuolto ovat tärkeitä tiedonvälittäjiä ja talon toimintaan ohjaavia tahoja. Usein hyvä keino yhdistää nuori äiti ja Tyttöjen talo on ammattilaistahon työntekijän esittämä kysymys, voiko hän antaa Tyttöjen talon työntekijälle nuoren puhelinnumeron yhteydenottoa varten. Tieto ryhmistä on voitu saada esimerkiksi Facebookin tai erilaisten esitteiden kautta, ja äidit ottavat yhteyttä Tyttöjen talolle oma-aloitteisesti. Raskaana oleville nuorille äideille tarjotaan suljetuissa ryhmissä omaa synnytysvalmennusta, joka on myös tärkeässä roolissa nuorten ohjautumisessa ryhmätoimintaan; se on usein ensimmäinen asia, minkä vuoksi esimerkiksi neuvoloissa suositellaan Tyttöjen talon toimintaa nuorelle odottajalle. Tulevalle äidille tehdään myös synnytyssuunnitelma, jossa kartoitetaan hänen toiveitaan ja odotuksiaan synnytyksen suhteen. Villanen- Juvakan mukaan synnytyssairaaloista on tullut hyvää palautetta suunnitelmista. Ryhmätoiminnan tärkein muoto on keskustelu; käsittelyssä ovat kaikki elämän eri osaalueille kuuluvat aiheet, jotka nousevat ryhmissä esiin luontevasti äitien aloitteesta. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi sosiaalinen media, parisuhde ja äitiyden herättämät erilaiset tunteet, myös negatiivisiksi käsitetyt, kuten huonommuuden tunne. Äidit käyvät myös usein keskustelua siitä prosessista, minkä kävivät läpi tehdessään päätöstä, pitääkö lapsi vai tehdäkö raskaudenkeskeytys. Synnytyspelosta kärsivät odottajat ohjataan keskustelemaan asiasta neuvolassa, josta on mahdollista saada lähete synnytyspelkopoliklikalle. Imetys keskustelunaiheena kulkee mukana läpi koko ryhmätoimintaajan ja nuorten äitien ryhmien imetysprosentit ovat Villanen-Juvakan mukaan hyvät. Ryhmätoiminta on ryhmäläisten äitiyttä vahvistavaa ja luottamuksellista. Äidit tulevat ryhmiin takaisin synnytettyään ja jatkavat ryhmässä käymistä vauvojensa kanssa. Villanen-Juvakan mukaan joillekin äideille ryhmätoiminnan tarjoama vertaistuki on niin tärkeää, että he haluavat palata ryhmään hyvin pian, jopa muutaman päivän kuluttua synnytyksen jälkeen. Ryhmätoimintaa olisi ihanteellisinta jatkaa, kunnes lapset ovat noin yksivuotiaita, mutta koska uusien ryhmien perustamiselle on jatkuvasti tarvetta, joudutaan ryhmät usein lopettamaan aiemmin. Tyttöjen talon toiminnassa on aktiivisesti mukana vuosittain noin kahdeksankymmentä nuorta äitiä ja yhdeksänkym-

22 21 mentä lasta. Tämän lisäksi yhteydenottoja tai puhelinasiointeja tulee parisenkymmentä. Ryhmiin ollaan valmiita tulemaan pidemmänkin matkan päästä; paitsi eri puolilta Helsinkiä, myös ympäröivistä kunnista. Suljetun ryhmän toimimisen kannalta on tärkeää, että äidit sitoutuvat ryhmään; äitien odotetaan tulevan ryhmään paikalle sovittuna aikana sekä ilmoittavan, jos he ovat estyneitä. Joskus sitoutuminen toimintaan on ryhmissä vaihtelevaa, mikä heikentää ryhmän tarjoaman avun tehoa. Ennen ryhmissä aloittamista ohjaajat käyvät nuoren äidin kanssa yksilökeskustelun, jossa äidin omien lähtökohtien lisäksi käydään läpi ryhmätoiminnan periaatteet. Joskus ryhmänmuodostusprosessi on hankala tai ryhmäläisten vuorovaikutus takkuaa. Toisinaan todetaan, että ryhmässä oleva äiti ei ole ryhmäkuntoinen esimerkiksi liian äskettäin kohdatun vaikean trauman vuoksi. Tällöin hänet ohjataan saamaan oikeaa tukea muualta. Ohjaajilta edellytetäänkin intuition käyttöä ja herkkyyttä kyetä havainnoimaan ryhmäläisten vointia. Ohjaajalla on vaativa ja monipuolinen rooli ryhmässä: Hän on ainakin sekä vuorovaikutuksen mahdollistaja, rajojen vetäjä, ryhmän koossapitäjä että käytännön asioista huolehtija. Ohjaaja myös rakentaa siltoja muihin tukitahoihin esimerkiksi madaltamalla ryhmäläisen kynnystä ottaa apua vastaan. Ohjaaja auttaa ryhmäläistä oivaltamaan ja löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa. Yksi ohjaajan tehtävistä vuorovaikutuksen tukemiseen liittyen on auttaa kaikkia ryhmäläisiä, myös hiljaisempia, saamaan äänensä kuuluviin ja toisaalta taas rajata tilaa vieviä persoonia ohjauksen keinoin. Tyttöjen talo tarjoaa suljettujen ryhmien lisäksi myös avointa ryhmätoimintaa, jonka tarkoituksena on toimia kannattelevana vertaistukiryhmänä. Avoin ryhmä tarkoittaa toimintaa, johon ei sitouduta samalla tavoin kuin suljettuun ryhmään, vaan ryhmien kokoonpano vaihtelee Sisältötarjotin Tutustuimme projektin aikana nuoriin äiteihin liittyvään tutkimus- ja teoriatietoon, jonka pohjalta lähdimme suunnittelemaan aihealueita ryhmätoiminnalle. Lähteistämme nousi esille samoja aihe-alueita, jotka on esitelty taulukossa 1. Tutustuimme myös Facebookin sekä internetin keskustelupalstoilla esitettyihin kysymyksiin, jotka pitkälti tukivat valitsemiamme teemoja. Keskusteluista eniten nousivat esille raskaudenaikaiset

23 22 vaivat, parisuhde, tukiverkosto, yksinäisyys, synnytys, lapsen kehitys sekä raskauden jälkeiset muutokset omassa vartalossa. Särkiön (2002: 83) haastatteluissa äitien tarpeista nousi esille myös lastenhoitoavun tarve sekä arjen rutiineista irtautuminen edes hetkeksi. Nuoret ovat tottuneet elämään vapaasti ja arjen rutiinit tuntuivat ajoittain raskailta (Särkiö 2002, 83). Kerätyn taustatiedon pohjalta loimme sisältömallin nuorten äitien ryhmätoiminnalle. Suunnitelmana oli, että ryhmän jäsenet pystyisivät vaikuttamaan ryhmän sisältöön valiten heille sopivimmat ja mielekkäimmät aiheet. Aihealueet: - Raskausajan ravitsemus - Tukiverkosto - Parisuhde - Oma lapsuus - Elintavat - Synnytysvalmennus - Elämänmuutos - Lapsen kehitys - Rahankäyttö - Imetys - Varhainen vuorovaikutus - Lapsi sairastaa / ensiapu - Opiskelu ja työelämä - Lastenhoitopalvelut 2.3 Prosessikaavio Seuraavissa kappaleissa kerromme nuorille äideille suunnittelemastamme ryhmätoiminnasta sekä esittelemme ryhmän muodostamisen prosessikaavion Nuorten äitien ryhmätoiminta Nuorten äitien ryhmän ideana olisi tarjota Myllypuron nuorille, 25-vuotiaille ja tätä nuoremmille, äideille tietoa sekä vertaistukea opiskelijavetoisen ryhmätoiminnan muodos-

24 23 sa. Ryhmä olisi suljettu ryhmä. Tämä tarkoittaa sitä, että äitien olisi sitouduttava ryhmätoimintaan, joten äidillä itsellään tulisi olla valmiudet ja motivaatio ryhmätoimintaan. Ennen ryhmän aloittamista ryhmän vetäjät kävisivät nuoren äidin kanssa haastattelun, jossa ryhmän säännöt selkeytettäisiin äidille sekä varmistuttaisiin äidin sitoutumiskyvystä ja motivaatiosta ryhmätoimintaan. Ryhmään hakeuduttaisiin tai ohjauduttaisiin esimerkiksi neuvolan kautta; neuvola voisikin olla tärkeä yhteistyökumppani. Ryhmätoiminta alkaisi jo raskausaikana ja jatkuisi lapsen syntymän jälkeen. Opiskelijoiden opintojen ja opintojaksojen rajallisen ajan vuoksi prosessi ei voisi olla kovinkaan pitkä, innovaatio-opintoina toteutettuna noin puoli vuotta. Mahdollista olisi myös, että ohjaavat opiskelijat vaihtuisivat kesken ryhmätoiminannan, mutta tämä ei ehkä palvelisi asiakkaita. Ryhmät järjestettäisiin tiettyjen laskettujen aikojen mukaisesti niin, että lasketut ajat olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan, jolloin äidit olisivat mahdollisimman samassa tilanteessa, huomioiden kuitenkin ryhmätoiminnan kysyntä. Ryhmässä tarjottaisiin äideille aiheita ja teemoja sisältötarjottimen mukaisesti, jotta ryhmätapaamisten sisällöt palvelisivat mahdollisimman hyvin juuri kyseisen ryhmän kiinnostuksen kohteita. Aiheet ja teemat voisivat olla esimerkiksi osallistavia ammattilaisluentoja tai yhteistä tekemistä, kuten ruuanlaittoilta ryhmäläisten kesken. Sisältötarjotin on esitelty kappaleessa Ryhmä olisi opiskelijavetoinen ja opettajat valvoisivat koko ryhmätoiminnan ajan toimintaa ja tarvittaessa ohjaisivat opiskelijoita. Ryhmän vetäminen voisi olla mahdollista toteuttaa moniammatillisesti eri alojen opiskelijoiden työpanosta ja kehittyvää osaamista hyödyntäen. Ryhmän kokona 3 8 äitiä olisi sopiva, jotta luottamuksen tunne säilyisi ja jokainen saisi mahdollisuuden päästä ääneen. Ryhmä kokoontuisi kerran viikossa ja ryhmätoiminnalla olisi selkeä alku ja loppu. Ryhmätoiminnan järjestäytyneen toiminnan jälkeen äidit voivat itse jatkaa keskinäistä yhteydenpitoa, jos siihen on motivaatiota ja halua Ryhmän muodostamisen prosessikaavio Ohessa on esitelty ryhmän muodostamisen prosessikaavio, kuvaamaan mallia mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavan nuorten äitien ryhmän toteuttamisesta.

25 24 Kuvio 2. Prosessikaavio Prosessikaavion luomisessa käytimme apuna Pirjo Kosken vuonna 2007 julkaistun Monikulttuurinen perhevalmennus -teoksen Perhevalmennusprosessi -kaaviota. Kaaviossa olemme käyttäneet laatikoissa eri värejä erottamaan ja selkeyttämään kaavion eri vaiheita; vihreä kuvastamaan esityötä, sininen toteutusta, violetti arviointia sekä oranssi markkinointia. Ryhmän vetäminen olisi mallimme mukaan osa koulun tarjoamaa opintojaksoa.