NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 49 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN OSAVUOSIKATSAUS AJALLA KEHITTÄMISKOKOUSASIAT AUTOHUOLTO T.PISPALA OY:N SEO-JAKELUASEMAN YM- PÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN RAUKEAMINEN JA TOIMIN- NAN LOPETTAMISEKSI ANNETTAVAT MÄÄRÄYKSET 52 NURMIJÄRVEN ILMAILIJAT RY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKE- MUS YKSITYISELLE LENTOPAIKALLE 53 RUDUS OY:N MÄNTYMÄEN MAA-AINESLUVAN MUUTOSHA- KEMUS KOSKIEN OTTOTOIMINNAN VAIHEISTUSTA 54 JUHANI KORTELAISEN KIRJALLINEN VIREILLEPANO VESI- LAIN MUKAISESSA VALVONTA-ASIASSA 55 YMPÄRISTÖPALKINTO VUONNA NURMIJÄRVEN JÄRVIEN VEDEN LAATU VUONNA KESKENERÄISEN HC PRO-PIENPUHDISTAMON PUUTTEET JA VIIMEISTELYTYÖT TILALLA , PATOTIE 77, PERTTULA 58 KEHITYS- JA KESKUSTELUASIAT VIRANHALTIJAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT ILMOITUSASIAT

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Aika klo 17:26-20:55 Paikka Holman kurssikeskus Osallistujat Läsnä Mäkinen Pirkko, KESK puheenjohtaja Kotiniitty Eva, SDP varapuheenjohtaja Hägg Arto, KOK jäsen Pölönen Ilpo, KESK jäsen Niemi Hanna, KOK varajäsen Hälikkä Pirkko, SDP varajäsen Helminen Olli, SDP kh:n edustaja Poissa Holm Tuija, KOK jäsen Laakso Tapio, SDP jäsen Partanen Erkki, SDP jäsen Muut Ruutu Ilkka tekninen johtaja esittelijä 49, poistui klo 17:34 Peurala Seija ympäristöpäällikkö esittelijä :t Mansikkamäki Risto johtaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, 50, poistui Kuoppala Jukka ympäristönsuojelupää pöytäkirjanpitäjä llikön vs. Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirkko Hälikkä ja Hanna Niemi Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Pirkko Mäkinen puheenjohtaja Jukka Kuoppala pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto / 2012 Pirkko Hälikkä Hanna Niemi

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto Todistaa Jukka Kuoppala ympäristöpäällikön vs.

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN OSAVUOSIKATSAUS AJALLA YMPLA 49 Kunnanhallituksen vuoden 2012 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden (kh ) mukaan hallintokunnat raportoivat talousarviovuoden aikana kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksilla talouden ja tavoitteidensa toteutumisesta ja arvioivat niiden vaikuttavuutta. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ajalta hallintokunnat arvioivat alkuvuoden perusteella hallintokuntien määrärahojen riittävyyden, mahdolliset toimenpiteet riittävyyden turvaamiseksi ja tuloarvion toteutumisen koko vuodelle. Osavuosikatsaus toimitetaan kunnanhallitukselle viimeistään Raportit laaditaan tiiviissä muodossa tulosalue- ja hanketasoisina. Toimialajohtajat ja keskusten johtajat laativat toimialoista ja keskuksista yhteenvedon. Teknisen johtajan esitys: Ympäristölautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle liitteen mukaisen osavuosikatsauksen ympäristön- ja terveydensuojelun sekä maaseututoimen ja eläinlääkintähuollon osalta ajalta Lautakunnan arvion mukaan toiminta tulosyksiköissä toteutuu talousarvion mukaisesti. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Seija Peurala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta KEHITTÄMISKOKOUSASIAT YMPLA 50 Kehittämiskokouksessa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki kertoi ympäristökeskuksen toiminnasta. Keskusteltiin Nurmijärven ympäristön- ja terveydensuojeluyksiköiden liittymisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Nurmijärven erityispiireistä.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta AUTOHUOLTO T.PISPALA OY:N SEO-JAKELUASEMAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUK- SEN RAUKEAMINEN JA TOIMINNAN LOPETTAMISEKSI ANNETTAVAT MÄÄRÄYKSET 15/ /2012 YMPLA 51 Autohuolto T. Pis pa la Oy on jät tä nyt ym pä ris tölupa hakemuksen toi min nassa ole val le ja ke lu asemalle. Ha ke mus koskee polttonestei den ja kelu ase maa osoitteessa Pekontie 1, Nurmijärvi, RN:o , kortteli 368, tontti 1. Jake luase ma sijaitsee Heikki län ( ) I-luokan pohja vesialu eel la. Toimin nanharjoittaja on saa puneessa kirjeessä todennut, että pois taa ym pä ris tölupahake muksen käsittelystä ja lopettaa polttones te jakelun. Päätös, jossa on selostettu asian käsittely, on liittee nä. Perustelut päätök sen taloudelli sille vaiku tuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Polttonesteiden jakeluasematoiminta tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella on lu van va raista toimintaa, jo ka vaa tii ym pä ris tölu van, ilman ym pä ristö lu paa ei toimintaa voida harjoittaa. Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta päättää, että Autohuolto T. Pispala Oy:n vi reil le pa ne ma ym pä ris tö lu pahakemus raukeaa, koska toiminnan har joit taja on ilmoittanut vetävänsä ympäristölupahakemuksen pois ympäristölautakunnan kä sit te lystä. Ympäristölautakunta päät tää, että polttonesteiden jakelu tulee lopettaa osoit teessa Pe kontie 1, Nurmi järvi, RN:o , kortteli 368, tontti 1, mennessä. Ympäristö lau ta kunta antaa toi min nan lopet ta miseen liittyvät määräykset liit teen mu kai sesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta NURMIJÄRVEN ILMAILIJAT RY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS YKSITYISELLE LENTO- PAIKALLE YMPLA 52 Nurmijärven ilmailijat ry toimitti Nurmijärven ympäristölautakunnalle päivätyn ympäristölupahakemuksen Savikon yksityiselle lentopaikalle. Lentopaikka sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylän kylässä tilalla Sivula RN:o 1:119, osoitteessa Keikkumäentie 393, Rajamäki. Ympäristölautakunta pyysi päivätyllä kirjeellä hakijaa täydentämään lupahakemusta. Hakija täydensi lupahakemusta Ympäristölautakunta myönsi Tuomo Aholle, Jarmo Hakalalle ja Markku Tuunaiselle ympäristöluvan lentopaikan perustamiselle tilalle Sivula RN:o 1:119. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutettiin siten, että Nurmijärven ympäristölautakunnan antamalla päätöksellä myönnetty ja toistaiseksi voimassa olemaan määrätty ympäristölupa muutettiin määräaikaiseksi niin, että lupa on voimassa saakka. Hakemus on kopioitu oheisaineistoksi ja hakemus on nähtävänä myös kokouksessa. Ympäristölupapäätös, jossa on selostettu asian käsittely, lupamääräykset ja niiden perustelut on liitteenä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmaston muutokseen: Lupamääräyksillä estetään ennakkoon toiminnan haitalliset vaikutukset ympäristöön. Lupamääräyksillä pyritään estämään myös vahinko- ja onnettomuustilanteita. Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta päättää myöntää Nurmijärven ilmailijat ry:n Savikon lentopaikalle ympäristöluvan Nurmijärven Kirkonkylän kylässä tilalla Sivula RN:o 1:119, osoitteessa Keikkumäentie 393, Rajamäki, liitteen mukaisesti. Liitteessä on ympäristölupapäätös ja se sisältää lupamääräykset ja määräysten perustelut. Lupa on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan haltijan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli laitoksen toiminta muuttuu olennaisesti tai viimeistään Lisätietoja: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Kuoppala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3.

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta RUDUS OY:N MÄNTYMÄEN MAA-AINESLUVAN MUUTOSHAKEMUS KOSKIEN OTTO- TOIMINNAN VAIHEISTUSTA YMPLA 53 Ympäristölautakunta myönsi Rudus Oy:lle maa-ainesluvan tilalle Mäntymäki I RN:o 2:88. Maa-aineslupa myönnettiin 1,48 milj. m³ maa-ainesten otolle. Maa-aineslupa on voimassa asti. Rudus Oy:n Mäntymäen tuotantoalueen ottotoiminta on maa-ainesten ottosuunnitelmassa ja maa-aineslupapäätöksessä jaettu kahteen eri vaiheeseen. Vaihe I käsittää tuotantoalueen eteläosan ja vaihe II pohjoisosan. Nykyisellään ottotoiminta on edennyt lähelle vaiherajaa. Maa-ainesluvan määräyksen 4 mukaan kalliokiviaineksen ottamissuunnan tulee olla lupahakemuksen ottamissuunnitelman liitekartan S 1 mukainen. Rudus Oy toimitti ympäristölautakunnalle päivätyn muutoshakemuksen koskien Mäntymäen maa-ainesluvan mukaista ottotoiminnan vaiheistusta. Hakemusta täydennettiin päivätyllä piirustuksella, jossa esitetään nykyisen maa-ainesluvan mukainen vaiheistus. Hakemuksen mukaan ottotoiminnan vaiheistusta on tarkoitus muuttaa siten, että ottotoimintaa jatketaan alueen keskiosan kohdalta kohti pohjoista, aina ottoalueen pohjoisrajalle asti. Tämän jälkeen ottotoimintaa suoritetaan alueen pohjoisosassa, itä-länsisuunnassa. Vaiheessa II louhitaan nykyisen varastokentän pohja. Hakemuksen mukaan vaiheistuksen muutoksella louhintaa voidaan tehdä louhintateknisesti turvallisemmin. Louhintasuunnitelma saadaan muutettua Hämeenlinnanväylään (VT 3) nähden suotuisammaksi, koska alueen luoteisosa voidaan louhia siten, että louhintarintaus on kohti itää. Hakemuksen mukaan vaiheistuksen muutoksella varmistetaan myös tarpeellinen ja turvallinen työskentelytila louhoksen pohjalla, koska murskauslaitoksen etäisyyttä louhittavaan kenttään voidaan kasvattaa. Samalla varmistetaan myös tuotevarastokentän sijoittaminen tulevaisuudessa louhoksen pohjatasolle. Hakemuksen mukaan vaiheistuksen muutos ei lisää toiminnan ympäristövaikutuksia, sillä mahdollisten melu- ja pölypäästöjen leviäminen lähiympäristöön on estetty meluvallin, rintausten, pintamaa- ja tuotevarastokasojen avulla. Alueen tärinävaikutukset eivät tule hakemuksen mukaan merkittävästi muuttumaan. Hakemuksen mukaan vaiheistuksen muutos ei muuta alueen vesienhallintaa tai tarkkailua. Toiminnan aikaiset hulevedet johdetaan rakennettuun syvänteeseen, josta ne pumpataan selkeytyksen jälkeen kaivettuun ojaan. Tarvittaessa alueen pohjoisosaan rakennetaan tilapäinen vesienkeräilypaikka, ennen kuin suunnitelman mukainen selkeytysallas voidaan rakentaa.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Mäntymäen maa-ainesluvan muutoshakemusta koskeva kuulutus oli nähtävillä kunnanviraston ilmoitustaululla Maa-ainesluvan muutoshakemusasiakirjat olivat nähtävillä kuulutusaikana Nurmijärven kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelussa. Hankkeen naapuritilojen omistajille/ haltijoille (13 kpl) lähetettiin muutoshakemuksesta päivätty kuulemiskirje. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia kuulutusaikana. Maa-ainesluvan määräyksen 13 mukaan pintavedet tulee johtaa ottamisalueelta pois pintavesien hallintasuunnitelman mukaisesti, jonka ympäristölautakunta on hyväksynyt Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta hyväksyy Rudus Oy:n Mäntymäen maa-ainesluvan ( ) ottotoiminnan vaiheistuksen muu toksen päivätyn muutoshakemuksen ja vaiheistuksen muutoskartan ( , suunnitelmapiirustus nro 1) mukaisesti. Ottotoimintaa voidaan jatkaa alueen keskiosan kohdalta kohti poh joista ottoalueen pohjoisrajalle asti. Tämän jälkeen ottotoimintaa voi daan tehdä alueen pohjoisosassa, itä-länsisuunnassa. Vaiheessa II louhitaan nykyisen varastokentän pohja. Pintavedet tulee johtaa ottamisalueelta pois pintavesien hallintasuunnitelman mukaisesti, jonka ympäristölautakunta on hyväksynyt Tämän lisäksi alueen pohjoisosaan tulee rakentaa tilapäinen vesienkeräilyallas, ennen kuin suunnitelman mukainen selkeytysallas voidaan rakentaa. Hakijan tulee toimittaa ympäristölautakunnalle mennessä suunnitelma ottoalueen pohjoisosaan rakennettavasta vesienkeräilyaltaasta ja selvitys altaan rakentamisajankohdasta. Maa-aineslain (555/1981) 16 :n mukaan lupaviranomainen voi luvan voimassaoloaikana antaa päätöksellään suostumuksen poiketa vähäisesti lupapäätöksessä hyväksytystä ottamissuunnitelmasta tai annetuista lupamääräyksistä. Suostumuksen edellytyksenä on, että poikkeaminen ja sen laatu, ottaen huomioon lupaharkintaa koskevat säännökset ja määräykset, ei merkitse luvan olennaista muuttamista eikä vaikuta asianosaisen asemaan tai luonnonolosuhteisiin. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipano on Päätös lähetetään tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Nurmijärven maa-ainestaksan mukaan mukaan ottamissuunnitelman muutoksen käsittelystä määräytyvä maksu on 416 euroa ja kuulemisesta aiheutuvat kustannukset (13 kpl x 30 ) ovat 390 euroa, yhteensä 806 euroa.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981) 13 ja 16 Lisätietoja: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Kuoppala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta JUHANI KORTELAISEN KIRJALLINEN VIREILLEPANO VESILAIN MUKAISESSA VAL- VONTA-ASIASSA 84/ /2012 YMPLA 54 Vireillepano Juhani Kortelainen on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn vireillepanon hulevesien/vesien johtamisesta aiheutuvista haitoista kolmessa eri kohteessa. Korte lai nen vaa tii ryh ty mään toimenpiteisiin mahdollisim man pian asioi den kun toon saat tami seksi. Lisäksi Kortelainen vaatii saa da kor vauksia asi aan liitty vistä kuluista ja haitoista. Vireillepano on oheisaineistona. Kaikki kolme vireillepanossa mainittua kohdetta sijaitsevat Nurmijärven Kirkonkylässä Ojakkalantien läheisyydessä. Kohteet sijaitsevat I-luokan pohjavesialueella Heikkilä ja osittain myös pohjaveden muodostumisalueella. Kart ta koh teis ta on oheisaineistona. Kohde 1. Sähkölaitoksen kohdalta ra ken ne tun alueen hulevesiverkoston vedet johde taan Ojakka lantien ali Ketun ojaan, jo ka kul kee ensin kiinteistöllä (omis tajat Ari, Eero ja Sami Hahla) jat kaen kulku aan kiinteistöllä Ali-Pek kola (omista jat Ju hani ja Rit va Kortelainen). Ketunoja laskee lopulta kui va tulle Nurmi jär ven alueelle. Kohde 2. Ojakkalantien ja Kauppanummentien ris teyk sen poh joispuolelta (S-Mar ketilta ja Rautialta) hulevedet johdetaan Ojak ka lantien ali kiin teistölle Nurmijärven hautaus maa (omistaja Nur mi järven seu ra kun ta). Kiin teis tö on re kisteröity yhdis tä mällä kiinteistöt , ja Ju hani Kortelainen on vuokrannut vuoden 2010 loppuun asti seu ra kun nalta kiin teistöllä sijainneen pellon maanvil jelyä var ten. Kohde 3. Aleksis Kiven tien ja Ojakkalantien ris teyk sen ete lä puo lella sijaitsevan avo-ojan/putkiojan vedet joh de taan Ojak ka lantien ali kiinteistölle Nurmijärven hau taus maa (omistaja Nur mijärven seu rakunta) 300 mm:n putki ojaan, josta ne puretaan kiin teistön Ali-Pekkola (omistajat Juhani ja Ritva Kor te lainen) rajalle avo-ojaan ja edelleen pellon 120 mm:n sa laojaan. Tarkastus Vireillepanon kohteina oleville alueille tehtiin tarkastus Tarkastuksesta tehty tarkastuspöytäkirja on oheisaineistona. Kohde 1. Ojakkalantien pohjois- ja itäpuolella asemakaava-alueella on hulevesiverkosto ja alueen hulevedet johdetaan Ojakkalantien ali asemakaava-alueen ulkopuolelle Ketunojaan. Asema kaava-alueen

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta rakentamisen ja päällystämisen jälkeen alueilta tule vat hu le ve simäärät Ke tunojassa ovat kesäsateilla Korte laisen mu kaan kym menkertaiset ai empaan verrattuna. Ketunoja kul kee ensin kiinteistöllä avo-ojana noin 230 metriä. Tarkastuksella havaittiin, että avo-ojan reunat olivat melko loivia ja kasvipeitteisiä. Avo-oja ajoittain myös mutkitteli uomassaan. Veden virtauksen ai heuttamaa eroosiota ei avo-ojassa juuri näkynyt. Tämän jälkeen avo-oja jatkuu kiinteistöllä metriä, kohti kuivatun Nurmijärven pohjaa. Tarkastuksella todettiin, että avo-oja oli ra jal ta lähtien syvä ja ojan reunat jyrkkiä. Maaperä viettää kiinteistöjen rajalta lähtien 110 metrin matkalta melko jyrkästi kohti järveä. Avo-ojan reunat olivat osittain tältä matkalta kasvipeitteisiä ja osin savisia/multaisia. Vesi oli kuluttanut ojaa paikoittain myös syvemmäksi. Ojan reuna oli yhdessä kohdassa noin 4-6 metrin matkalta valunut ojan pohjalle, eikä ojan ja pellon välissä ollut tällä matkalla enää suojavyöhykettä. Jyrkän ja syvän ojaosuuden jälkeen avo-oja jatkui loivempana. Kortelainen on kaivanut loivemman ojaosuuden 115 metriä. Kyseisen ojan varrella on kaksi ojarumpua ja peltotie. Ojassa oli havaittavissa hienoaineksen kulkeutumista yläpuolelta ja ojan reunoissa oli paikoittain veden aiheuttamaa eroosiota. Oja päättyy kiinteistön eteläpuolella sijaitsevaan suurempaan avo-ojaan, joka yhtyy kuivatun järven kanavaan. Kohde 2. Tarkastuksella todettiin, että S-Marketin suunnasta tulee pintavesien purkuputki Ojakkalantien kevyen liikenteen väylän ojaan. Purkuputken kohdalle virtaavat myös Helsingintien suunnasta tulevat kevyen liikenteen väylän vedet. Kevyen liikenteen väylän ja Ojakkalantien ali on rakennettu rumpu, jonka kautta vedet virtaavat tien ali kiinteistölle Maantierummussa havaittiin paljon maa-aineksia ja jonkin verran roskia. Rummun läheltä lähtee sa devesiputki, jonka toinen pää on noin 60 metrin päässä pellon reunalla. Putken päästä ei ala ojaa, joten kun putken päässä oleva kuoppa täyttyy vedestä, vedet nousevat pellolle. Tarkastuksella kuoppa oli kuiva. Kohde 3. Tarkastuksella todettiin, että Nurmijärven seurakunnan nykyisen hautausmaan ja tulevan hautausmaan laajennusalueen välinen avo-oja oli putkitettu. Samaan putkiojaan johdetaan sadevesiä mm. Helsingintien alikulun, Aleksis Kiven tien sekä nykyisen hautausmaan pysäköintialueen suunnasta. Putkioja jatkuu kiinteistön rajalle. Kor te lai nen ker toi, et tä put ken rakentamisesta ei ole kuul tu häntä. Tarkastuksella todettiin, että kiinteistöjen rajalla sijaitsevaan avo-ojaan tulevista putkista virtasi vettä lyhyeen avo-ojaan, jonka päästä lähti salaojaputki Kortelaisen peltojen ali seuraavaan lyhyeen avo-ojaan. Asianosaisten kuuleminen Ympäristölautakunta on päivätyllä kirjeellä varannut kunnan tekniselle keskukselle, Nurmijärven Vedelle, Nurmijärven seura-

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta kunnalle, Nurmijärven järviyhtiölle (järjestely-yhtiö) sekä Ari, Eero ja Sami Hahlalle tilaisuuden antaa kirjallinen selvitys vireillepanossa esitettyihin asioihin mennessä. Määräaikaan men nessä kirjalliset selvitykset saatiin Nurmijärven Vedeltä, Nurmijärven järviyhtiöltä ja Nurmijärven seurakunnalta. Kunnan tekninen kes kus pyysi selvityksen tekoon lisäaikaa. Tekninen keskus käsitteli asiaa teknisessä lautakunnassa Saadut selvitykset ovat oheisaineistona. Nurmijärven seurakunta on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn kirjallisen selvityksen liittyen kohteisiin 2 ja 3. Kohteen 2 osalta selvityksessä todetaan, että veden johtojärjestelyt alueelle ja alueella on toteutettu ennen kuin seurakunta on hankkinut peltoalueen omistukseensa hautausmaan laajennusalueeksi. Ojakkalantien ali tulevien vesien johtaminen kuuluu kunnan vastuulle. Seurakunnan omistamilta kiinteistöiltä kohteeseen ei tule muita vesiä kuin alueelle satava vesi. Selvityksen mukaan peltoalue on ollut Kortelaisella vuokrattuna useamman vuoden ajan, joten hän on ollut tietoinen alueella olevista vesien johtamisjärjestelyistä ja niistä mahdollisesti aiheutuvista haitoista. Kohteen 3 osalta selvityksessä todetaan, että hautausmaan ja sen laajennusalueen rajalla on avo-oja, johon on johdettu betoninen viemäri, jonka kautta on johdet tu ve siä Alek sis Ki ven tien ja sen pohjoispuoliselta alueelta. Hautaus maan raken ta mi sen yhtey dessä betoniseen viemäriin on liitetty hau taus maan pai koi tus alueen pinta vesiviemäri, hautausmaa-alueella kaste luvesi lam mi kon ja huol to teiden sadevesiviemäreitä sekä altaan yli vuoto- ja tyh jen nysput ket. Ko. be to nis ta vie mä riä on jat kettu vuon na 2009 ojan vie reen ra ken netul la muo vi sella put kella si ten, että se päätyy alueen etelä reu nalla tilan rajalla ole vaan ojaan, jonka alueel la Korte laisen esittä miä hait toja on ta pahtu nut. Ojan put kitus nopeut taa ve den vir tausta ala puoli selle pel toalu eelle. Selvityk sen mukaan putki yhteys on pois tettu ja ti lanne palau tettu en nen put kitusta ollee seen tilantee seen. Seurakunta on aloit ta nut hau taus maan laa jen nus alueen kui va tus suun nitte lun. Selvityksen liitteenä olevan päivätyn sadevesien viemäröintiä koskevan ase makartan mukaan kohteen 2 vedet johdettaisiin hautausmaan ja sen laajennusalueen rajalla kulkevaan sadevesiputkeen, jota pitkin niin kohteen 2 kuin 3 vedet johtuisivat seurakunnan maalla (kiinteistöllä ) si jait se vaan sadevesien keräyslammikkoon. Alueelle joh tuvista hule vesis tä suu rin osa muo dostuu kunnan vas tuulla olevil ta alueilta, jon ka joh dosta seura kunta on ollut yhtey dessä kunnan vi ranomaisiin ja vie märöinti pyri tään to teutta maan yh teistyö nä erik seen sovittaval la ta valla. Hule vesiviemä röinti on alusta vasti suunni teltu toteutetta vaksi syys-loka kuun 2011 aika na. Nurmijärven Vesi on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn kirjallisen selvityksen. Kohteen 1 osalta selvityksessä todetaan, et tä pin ta vedet tulevat koh tee seen teh dyn tarkastuk sen mu kaisesti tar kennuksena kuitenkin, et tä tiehal linnon Pekontien kohdal la olevan Helsingintien alikulkusillan kuiva tusvedet va-

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta luvat pump pauksen jäl keen myös ky seiseen koh taan. Alue oli en nen rakenta mista maata lousmaana, mistä joh tuen alue oli runsaasti ojitettu ja ojituk sen ve det purkautui vat liki main samaan kohtaan, mihin alu een ra kenta misen yhteydes sä ra kennettu huleve siviemäri laskee. Raken tamisen seurauksena alu eella muo dostu vassa kokonaishulevesi määrässä ei ole selvityksen mu kaan ta pahtunut merkit täviä muutoksia ei kä kuivatus ve sien pur ku kohta ole muuttunut. Vaik ka hulevesi virtaa kin putkea pit kin purku kohtaan jon kin verran aiem paa nopeammin, ei muutos ra kentamista edeltä vään tilanteeseen verrattuna ole Nur mijärven Ve den käsityk sen mu kaan niin merkittä vä, että se olisi ai heuttanut tai aiheuttaisi normaa lia ojien kulumista enemmän eroo siota ojissa ja ojien luiskis sa. Kohteiden 2 ja 3 osalta Nurmi järven seurakunta on yhdessä Nur mijär ven kun nan kanssa laaditut tamassa suun ni tel maa, jossa vedet tulta neen johta maan nykyisestä purku koh dasta putkes sa hau taus maan etelä puo lelle. Suunnitelma valmis tu nee syk syn 2011 aika na. Nurmijärven järviyhtiö on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn kirjallisen selvityksen. Selvityksessä on tuotu esille hautausmaan laajennuksen kuivatuksen vaikutus vesien johtamiseen. Seurakunnalle tehdyssä suunnitelmassa nykyisen hautausmaan rajalle tehdään sadevesiviemäri, joka johdetaan imeytysaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan alueella olevien painanteiden kautta järven kuivatusojiin. Tämä ratkaisu hidastaa oleel li sesti rank ka sa teiden ve den joutu mista järven kuiva tus ojiin. Kunnan tekninen lautakunta on käsitellyt kuulemisasiaa kokouksessaan Kohteen 1 osalta selvityksessä todetaan, että ra ken netun alu een ai heuttama vir taama Kaup panummentiellä on noin 3,7-ker tai nen ver rattuna raken tamat tomaan alueeseen. Voidaan olettaa, et tä Kaup panummentien alu een suun nasta tulevat vedet ei vät yksis tään ai heuta eroosiota Ke tunojassa, vaan eroosio johtuu maaperän heik ke nemisestä kana van suuntaan mentäessä. Lisäksi liian lähelle Ke tun ojaa ulottuva maan viljely ja liik kuminen raskailla työkoneilla ojan lä heisyydessä ai heuttaa ojaluis kien sortumista. Myös luiskia si tovan kasvillisuuden osittainen puut tuminen ojaluiskis ta lisää eroo siota. Kunnallisteknii kan suunnittelu esittää, että ET-ton tille (sähkö laitos, autokatsastus, kaukolämpölai tos, yms.) nykyisen avo-ojan tuntu maan suunnitellaan hulevesien vii vytysalue, josta hu levedet johtuvat hitaasti ja hallitusti Ojakkalantien rummun ja Ketun ojan suuntaan. Tekninen lautakunta päätti, että suunnittelutyö käyn nistetään syksyn 2011 aikana ja toteuttamiseen vara taan rahaa vuo den 2012 rakentamis ohjelmaan. Tekninen lauta kunta päätti myös esittää ym päristölauta kunnalle, et tä kunta ei ole velvolli nen korvaa maan ve sien johtami sesta aiheutu neita haittoja yms. maanomistajalle. Kohteiden 2 ja 3 osalta selvityksessä todetaan, että Nurmi jär ven seu ra kun ta on suunnittelut tanut uuden sadeve si vie märin ny kyisen ja tu levan hau tausmaan ra jalle omalle maalleen hau tausmaan laa jen nusosan kui vattamista varten. Sadevesiviemä rin mitoituksessa on huomioitu pa loaseman eteläpuoliselta kaa va-alu eelta,

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta kunnan katu alueelta, seu rakunnan pysäköintialueelta ja Hel singintien aliku lusta yms. tulevat vedet. Nur mijärven kunnasta on osallistuttu suun nittelu työhön. Suunnitelmassa esitetään, että Ojak kalantien rummun pää hän ra kennetaan sadeve sikaivo, josta raken netaan sadevesivie märi nykyi sen ja tulevan hau tausmaan rajalle ra kennettavaan uu teen sa deve siviemäriin. Uusi sa devesiviemäri joh detaan seurakun nan maal le ra kennettavalle viivy tysalueelle, johon kertyneet vedet voidaan käyttää nykyisen ja uuden hautausmaan kasteluun. Viivy tysalueelta ylimää räinen vesi johtuu hitaasti ja halli tusti kanavaan. Seurakunta on esi tellyt sadevesivie märin ja viivytys alueen suunnitel mat naapuri kiin teistöjen omistajille ja he ovat hyväk syneet esityksen. Tekninen lau takunta päätti esittää ympäristölauta kunnalle, että kun ta ei ole vel vollinen korvaamaan ve sien johtami sesta aiheutuneita haittoja yms. maanomistajalle. Tarkastus Kiinteistöllä teh tiin tar kas tus Tar kas tuksesta tehty tarkastuspöytäkirja on oheisaineistona. Kortelainen näytti ojassa paikkoja, joissa ojan pientareet olivat romahtaneet ke sän aikana. Kortelaisen mielestä asia tulisi ratkaista siten, että Ke tunoja putkitettaisiin Kortelaisten mailla noin 200 metrin matkalta pellon alapuolella sijaitsevaan ojaan asti. Kortelainen on valmis kai vamaan omalle maalleen kustannuk sellaan laskeutusaltaan, jos kunta korvaa ojan putkituskustannukset. Ojan sorastaminen ei Kor telaisen mielestä ole kannattavaa, koska se tulee yhtä kalliiksi kuin putkittaminen ja ojaa jouduttaisiin joka ta pauksessa sorastuksen jäl keen kunnostamaan. Kortelainen odottaa ympäristölautakunnan vel voittavan kunnan maksamaan hänelle kor vauksia ojien kunnostuk sesta, hiekan ajosta ja rumpujen paikalleen laitosta. Hän odottaa korvauksia kaikista kolmesta kohteesta huoli matta siitä, että seura kunnan ja Kauppanummentien risteyksen (kohteet 2 ja 3) vesien johtamisasiat ratkeavat seu rakunnan teettämän suunnitelman myötä. Kor te lai nen oli tyy ty väi nen ratkaisuihin, joita seu ra kunta tekee mail lan sa. Vastinepyyntö ja vastine Ympäristölautakunta on päivätyllä kirjeellä varannut Juhani Kortelaiselle mahdollisuuden antaa vastine kuulemisesta saaduista selvityksistä. Kortelainen on toimittanut ympäristölautakunnalle päivätyn vastineen, joka on oheisaineistona. Kohde 1. Vastineessa todetaan, että annetut selvityk set eroa vat paljon toi sistaan esimerkiksi Ketunojaan tulevan vesi määrän osalta. Korte laisen mu kaan sateella Ketunojaan tulee vettä monin kertainen mää rä verrattu na ennen alueen rakentamista tullee seen määrään. Kor telainen on toimittanut myös valokuvia ja vi deoita ojan tulvimi sesta. Vastineen liitteenä on listaus ojan tulvimi sesta ajalla Kor telaisen mukaan vuoden 2011 aika na ojan penkat ovat huomatta vasti sortuneet lisää ja maa-aines on tukkinut alapuolen ojia. Kor te laisen mielestä paras vaihtoehto on 500 mm:n putki avo-ojan tilal le. Hän on selvittänyt put ken kokonaiskustannuksen ja saanut tar jouk sen hintaan (sis. alv 23 %). Kortelainen ha-

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta luaisi saada lisä tieto ja kunnallisteknii kan suunnittelun esittämästä viivytys aluees ta. Kor telainen ky seen alaistaa kunnallis tekniikan suunnittelun teke män sel vityksen. Kortelai sen mukaan kunta on velvollinen kor vaa maan kiin teistölle Ali-Pekkola aiheutetun hai tan ja kustan nuk set (oja rummun laitto ja hiekat kolme kertaa, 115 metrin ojan kai vuu ja 185 metriä entisen Ketunojan täyttö). Kohteet 2 ja 3. Kortelainen tuo vastineessaan esille alueella tehdyt katselmukset ja ympäristölautakunnan hautausmaan laajennusta koskevan päätöksen , jossa todetaan, että salaojavedet tulee johtaa siten, etteivät ne aiheuta alapuoliselle tilalle tulvimisvaaraa. Syksyllä 2009 seurakunta rakensi 300 mm:n putken Rautian alapuolelta kiinteistön Ali-Pekkola rajalle. Sateella putket tuovat vedet nopeasti lyhyeen avo-ojaan ja tulvivat pellolle. Alueella on Kortelaisen mukaan ollut veden aiheuttamaa vaivaa aiempinakin vuosina. Toukokuussa 2010 yli hehtaari ke vätvehnää tukehtui jäätyään veden alle ja vesi vei peltolohkolta 0,5 hehtaarin alalta pintamaan, mukanaan rypsin siemenet ja apulannat alapuoleiseen ojaan, joka jouduttiin kaivamaan auki. Ojien kunnostamisen yhteydessä veden kuljettamaa pintamaata ajettiin m3 pois vanhan Ketunojan uomaan. Kortelaisen mukaan kunta ja seurakunta ovat velvollisia korvaamaan kiinteistölle Ali-Pekkola aiheutetun haitan ja kustannukset (1 hehtaari vehnää, 0,5 hehtaaria rypsiä ja 100 metriä ojan aukaisu). Sovellettava lainsäädäntö Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan Uuden vesilain 19 luvun 3 :n mukaan hallintoviranomaisessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei 19 luvussa muuta säädetä. Asia on tullut vireille Juhani Kortelaisen vireillepanona Tässä asias sa so velletaan vanhan vesilain (264/1961) säännöksiä. Ojitukseen ja kuivatusvesien johtamiseen liittyviä oikeusohjeita on annettu vesilain (264/1961) lukujen 6 ja 21 säännöksissä mm. seuraa vasti: - Ojitus on niin toimeenpantava ja oja siten kunnossa pidettävä, ettei toiselle kuuluvalla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 6:3.1) - Ojaan katsotaan kuuluvan uoman kummallakin puolella 60 senttimetrin levyinen piennar, jollei sitä ole määrätty leveämmäksi tai maan laatu vaadi leveämpää piennarta (VL 6:4.1) - Ojituksesta johtuva vahinko on korvattava (VL 6:6.1) - Toisen maalle tehty oja on sen pidettävä kunnossa, joka käyttää ojaa hyväkseen. Jollei hän maanomistajan kehotuksesta kohtuullisessa ajassa pane ojaa kuntoon, on maanomistaja oikeutettu hakemaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta 20 luvun 7 :ssä tarkoitettua määräystä (VL 6:7.1) - Kun oja on tehty toisen maalle, voidaan maanomistajalle myöntää oikeus omalla kustannuksellaan muuttaa ojan asemaa ja suuntaa, mikäli se voi tapahtua vähentämättä ojasta saatavaa hyötyä ja ai-

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta heuttamatta sanottavaa lisäkustannusta sille, joka käyttää ojaa hyväkseen (VL 6:8) - Maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon (VL 6:9.1) - Jos oja tehdään toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki taikka ojan suuntaa halutaan muuttaa tahi johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon eikä asiasta sovita taikka jos ojitusta koskevasta asiasta muutoin syntyy erimielisyyttä eikä kysymys ole tämän luvun 10 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista, on asia vesilautakunnan käsiteltävä 20 luvun säännösten mukaisesti (VL 6:12.1) - Jos vesilakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on ot taen huo mi oon asian laatu: 1) kehotettava lopettamaan säännösten tai määräysten vastainen menettely (VL 21:2.1 k. 1) Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta päättää Juhani Kortelaisen vireillepanon johdosta seuraavaa: Kohde Ympäristölautakunta kehottaa teknistä keskusta ja Nurmijärven Vet tä laa ti maan hu le ve si suun nitelman siitä, miten ase ma kaa voi te tun alu een huleve sien mää rää saadaan vähennettyä ja hu le vesien kulkeu tumis ta vii vytet tyä (esim. viivytysalue), jotta hule ve det joh tuvat hitaasti ja hal li tusti Ojak ka lan tien rummun ja Ke tun ojan suun taan. Lisäksi teknisen keskuksen ja Nurmijärven Veden tu lee jat kossa osallis tua Ke tun ojan kun nos sa pi toon yh des sä maan omis ta jien kans sa. Kiin teis tön omis tajia tu lee kuulla ja ot taa mukaan huleve si suun nitelman ja kun nos sapito esi tyk sen laa dintaan. Suun ni telma ja esi tys tu lee toimit taa ym päris tö lauta kun nalle tie doksi men nes sä ja to teu tus tu lee teh dä men nes sä. Mi käli asianosaiset eivät pääse ojituksesta yksi mieli syy teen, tulee maan omis tajan ha kea asiassa ojitustoimitus ta. 2. Ympäris tölautakunta ke hot taa Ju ha ni ja Ritva Kortelaista huolehtimaan kiinteistön pel lon ja ojan väli sen suo ja vyöhykkeen kas vi peittei syy destä ja kunnosta vähintään 60 senttimetrin leveydellä ojan kummallakin puolella ja ojan jyrkimmällä osuudella vähintään metrin leveydellä ojan kummallakin puolella. 3. Ympäristölautakunta ei velvoita kuntaa maksamaan ojan kaivuusta ja entisen Ketunojan täytöstä Ju ha ni Kor te lai sel le korvauksia. Ojarummun ja hiekkojen osalta Juhani Kortelainen voi hakea tekniseltä lautakunnalta korvausta esittämällä tositteen aiheutuneista kuluista. Kohteet 2 ja Nurmijärven seurakunta on syksyllä 2011 toteuttanut viimeistelytöitä vaille valmiiksi teettämänsä suun ni tel man mukaisesti uuden sade ve si vie märin ja viivy tysalu een omal le maalleen. Viimeistelytyöt tullaan tekemään kevään 2012 aikana. Asiassa ei ole tarpeen antaa kehotuksia.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ei velvoita kuntaa eikä seurakuntaa maksamaan esitetyistä haitoista ja kustannuksista Juhani Kortelaiselle korvauksia. Perustelut Kohde Maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toi sen ojaan tai toisen maal la olevaan puroon (VL 6:9.1). Veden johta misesta ei kuitenkaan saa aiheutua vahingollista vettymistä tai muu ta vahinkoa. Toisen maalle tehty oja on sen pidettävä kunnossa, jo ka käyttää ojaa hyväkseen (VL 6:7.1). Jos asianosaiset eivät pääse ojituksesta yksi mieli syy teen, tulee maan omis tajan ha kea asiassa ojitustoimitusta VL 6:10.1 kohta 4). Avo-ojan putkittaminen olisi ongelman siirtämistä muualle. 2. Ojan kummallekin puolelle on syytä jättää riittävän leveä kasvipeitteinen suojavyöhyke, jolla ei liikuta raskailla työkoneilla. Näin estetään ojaluiskien sortuminen. 3. Juhani Kortelainen on itsenäisesti päättänyt muuttaa omalla maallaan kulkevan ojan suuntaa ja täyttää entisen Ketunojan uoman, eikä näistä muutoksista aiheudu korvausvelvoitetta kunnalle. Kortelainen on itse hyötynyt entisen Ketunojan uoman täytöstä. Maanomistajalla on oikeus omalla kustannuksellaan ojaan siirtämiseen tietyin edellytyksin (VL 6:8). Juhani Kortelaisen toimittamien videotallenteiden mukaan Kortelaisen asentamat rummut ovat kooltaan liian pieniä. Kohteet 2 ja Maanomistajalla on oikeus maansa kuivattamiseksi johtaa vettä toi sen ojaan tai toisen maal la olevaan puroon (VL 6:9.1). Veden johta misesta ei kuitenkaan saa aiheutua vahingollista vettymistä tai muu ta vahinkoa. Seurakunta on laadituttanut suunnitelman sadevesivie märistä ja viivytysaltaasta omalle maalleen, jolloin vesiä ei tulla enää johtamaan kiinteistölle Seurakunta on esitellyt suun nitelman naapurikiinteistöjen omistajille, jotka ovat sen hyväksyneet. 5. Ympäristölautakunta ei päätä satovahinkokorvauksista. Juhani Kortelainen on itsenäisesti päät tä nyt kaivaa ojaa auki omalla maallaan, eikä tästä muutoksesta ai heu du korvausvelvoitetta kunnalle eikä seurakunnalle. Lisätietoja: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Kuoppala, puh , ympäristöpäällikkö Seija Peurala, puh ja vs. ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen, puh Päätös: Asia jätettiin pöydälle. Alueella pidetään katselmus erikseen sovittuna ajankohtana.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Asiakirjoihin lisätään Juhani Kortelaisen toimittama päivätty vastine. Lisäksi lautakunta päätti selvittää vesilain korvausjuridiikkaa.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖPALKINTO VUONNA 2012 YMPLA 35 Valtuusto on hyväksynyt kokouksessaan valtuustoaloitteen pohjalta tehdyn valmistelun mukaisesti, että ympäristölautakunta jakaa vuosittain Maailman ympäristöpäivänä (5.6.) Nurmijärven ympäristöpalkinnon ympäristönsuojelun ja -hoidon edistämisestä kunnan alueella. Tänä vuonna on 21. kerta, kun palkinto jaetaan. Palkinto on aikaisempina vuosina jaettu seuraavasti: Vuosi Palkinnon saaja 1992 Nukarin kylätoimikunta 1993 Lampiselän puutarha 1994 Klaukkalan S-Marketin ekopiste 1995 Nurmijärven seurakunta kirkon ympäristön esimerkillisestä hoitamisesta 1996 Uudenmaan maaseutuopisto Rajamäen toimipiste metsien moninaiskäytön opetuksesta 1997 Klaukkalan ekotiimi 1998 Kiitosimeon Oy 1999 Perttulan päiväkoti 2000 Esa Mäkelä, Nurmijärven yritysten ympäristötietoisuuden lisäämisestä ja aktiivisesta toiminnasta 2001 Nurmijärven kunnan siivouspalvelut tulosyksikkö kunnan kiinteistöjen jätehuollon kehittämistyöstä 2002 Rajamäen yläaste ja lukio vihreälipputoiminnasta 2003 Pajatiira-seura ry ja Pro Valkjärvi-liike 2004 Nurmijärven alueen Marttayhdistykset vapaaehtoisesta ympäristövalistustyöstä erityisesti kotitalouksille 2005 Onni Forsell Oy 2006 Uudenkylän Maatalousnaiset UUMA ry Lepsämän alueen viljelijät 2008 Nurmijärven Työttömät ry kierrätystoiminnasta 2009 Perttulan vesiosuuskunta 2010 Hyvinkään eläinsuojeluyhdistys ry:n toiminnalle 2011 Esko Valtee Oy Nurmijärven ympäristöpalkinto 2012 kuulutetaan kunnan palvelupisteissä, ilmoitustaululla, kirjastoissa, internet-sivuilla ja ilmoituslehdessä. Ehdotukset palkittavasta perusteluineen pyydetään lähettämään kirjallisena ympäristölautakunnalle mennessä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen:

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristöpalkinto on tunnustus hyvin tehdystä työstä ympäristön hyväksi. Palkitseminen voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja sillä voi olla myös taloudellista merkitystä. Vaikutukset ilmastonmuutok seen voivat olla vähäisiä tai merkittäviä sen mukaan, mikä toiminta tai taho palkitaan. Valintakriteerinä voidaan käyttää mm. vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Ympäristöpäällikön esitys: Lautakunta päättää kuuluttaa Nurmijärven ympäristöpalkinnon 2012 jaettavaksi ja pyytää esityksiä ehdokkaista. Lautakunta päättää, että ehdotuksia tehneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Ympäristönsuojelun tulosyksikkö hoitaa asian valmistelun ja tiedottamisen. Lisätietoja: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Kuoppala, puh , ympäristötarkastaja Liisa Garcia, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. YMPLA 55 Nurmijärven ympäristöpalkinto 2012 kuulutus on julkaistu kuulutuslehdessä ja kuulutus on ollut nähtävillä välisenä aikana kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla. Ehdotukset on kopioitu lautakunnan jäsenille. Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta keskustelee ja päättää vuoden 2012 ympäristöpalkinnon jakamisesta. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Seija Peurala, puh Päätös: Ympäristölautakunta päätti myöntää vuoden 2012 ympäristöpalkinnon Viirin Kirppikselle. Kirpputori edesauttaa kierrättämistä tehokkaasti Nurmijärvellä ja vähentää sekajätteen syntymistä. Kirpputori tarjoaa edullisesti käytettyjä vaatteita ja tavaroita asiakkaille. Kirpputorin avulla kuntalaiset pääsevät helposti osallistumaan kierrätykseen.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta NURMIJÄRVEN JÄRVIEN VEDEN LAATU VUONNA 2011 YMPLA 56 Ympäristölautakunta on jatkanut vuonna 2011 Nurmijärven järvien veden laadun tarkkailua. Ympäristötarkastaja Liisa Garcia on laatinut vesitutkimustuloksista yhteenvetoraportin, joka on liitteenä. Vuosi 2011 oli kaiken kaikkiaan maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja maan pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Tammikuun päättyessä Etelä- ja Keski-Suomen järvissä oli jäätä cm, joka on 5 15 cm ajankohdan keskiarvoa enemmän. Helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Koko talven keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista alempi. Huhtikuun keskilämpötila oli lähes koko maassa harvinaisen korkea. Lunta oli kuun alussa vielä koko maassa, mutta huhtikuun aikana lumipeite hupeni nopeasti. Jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä huhtikuun loppupuolella. Kesäkuu oli harvinaisen lämmin. Myös heinäkuu oli keskilämpötilaltaan yksi lämpimimmistä viimeiseen 50 vuoteen. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan eteläosassa astetta. Myös elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila pysyi tavanomaista korkeampana myös syys-, loka-, marrasja joulukuussa. Joulukuussa maan eteläosassa satoi poikkeuksellisen paljon. Vuoden lopussa suurin osa maan eteläosan järvistä oli vielä ilman yhtenäistä jääkantta. Itä-Herusen ja Länsi-Herusen alusveden hapen kyllästysaste laski kevättalvella melko alhaiseksi. Loppukesän happitilanne oli vuonna 2011 järville varsin tyypillinen. Herustenjärvien puskurointikyky eli kyky vastustaa ph-arvon muutosta oli edelleen hyvin alhainen. Herustenjärvet ovat erittäin suuressa vaarassa happamoitua. Sääksjärven kokonaistilanne pysytteli vuonna 2011 hyvin edellisvuosien tasolla. Kokonais fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella Sääksjärvi vaikuttaisi karulta järveltä. Sääksjärvestä otettiin kasviplanktonnäyte kokoomanäytteestä (0 2 m) Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 0,539 mg/l. Sinileviä oli erittäin niukasti. Biomassaltaan runsain ryhmä olivat kultalevät, joiden osuus oli 37 %. Kokonaisuudessaan lajisto oli monipuolinen. Vaaksinjärven happipitoisuus vaihtelee paljon vuodenajan ja syvyyden mukaan. Järven veden ravinnetaso oli edelleen alhainen. Vaaksinjärvi vaikuttaa kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karulta järveltä. Valkjärven heikompitehoinen hapetin toimi lähes koko vuoden 2011 ilman katkoksia. Tehokkaampi hapetin käynnistettiin kesäajaksi Hapetin oli kesän 2011 aikana pysähdyksissä ilmeisesti koko heinä- ja elokuun. Hapetin pysäytettiin talven ajaksi

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Hapen kyllästysaste laski alusvedessä erittäin alhaiseksi johtuen tehokkaamman hapettimen pysähtymisestä. Loppukesällä 2011 kokonaisfosforipitoisuus nousi alusvedessä vähähappisuuden seurauksena selvästi edellisvuosia korkeammaksi. Vähähappisuuden seurauksena myös rautaa liukeni sedimentistä alusveteen. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Valkjärvi vaikuttaisi lievästi rehevältä järveltä, a-klorofyllipitoisuuden perusteella karulta tai lievästi rehevältä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Veden laatua seuraamalla saadaan tietoa vesien tilasta, esimerkiksi rehevöitymisestä ja happitilanteesta. Seurantatulosten avulla voidaan myös selvittää, ovatko vesiensuojelutoimet parantaneet vesien laatua. Ympäristöpäällikön esitys: Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi yhteenvedon Nurmijärven järvien veden laadusta vuonna Selvitys lähetetään tiedoksi kunnanhallitukselle, tekniselle lautakunnalle, Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnalle, Hyvinkään ympäristölautakunnalle, Sääksjärven suojeluseura ry:lle, Pro Valkjärvi ry:lle, Nurmijärven Luonto ry:lle, Korven/Perttulan Vaaksinjärven yhteisen vesialueen osakaskunnalle, Hyvinkäänkylän yhteisen vesialueen osakaskunnalle, Klaukkalan, Soltin ja Puokan kalastuskunnille, Holman kurssikeskukselle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:lle, Vesi-Eko Oy:lle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi selvitys lähetetään Kansalliskirjaston vapaakappaletoimistoihin. Lisätietoja: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Jukka Kuoppala, puh ja vs. ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 5.

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta KESKENERÄISEN HC PRO-PIENPUHDISTAMON PUUTTEET JA VIIMEISTELYTYÖT TI- LALLA , PATOTIE 77, PERTTULA YMPLA 89/ Kiinteistöllä tehtiin tarkastus Tarkastuspöytäkirja oheisaineistona. Tilan omistaa Mirkka Inkiläinen. Ympäristölautakunta päät ti tarkastuksen perusteella kokouksessaan kuul la kiin teis tön omistajaa ja HC Pro:n edus ta jaa Ve sa Piiralaa men nessä siitä, mihin toi menpi teisiin he ryhty vät ja millä aikataululla, jot ta puh dista mojen puutteet saa daan korjat tua ja puhdistustulokset vastaa maan valtio neuvoston asetuk sen (542/2003) puhdistusvaatimuksia. Tilan omistajalle on varattu tilaisuus tulla kuulla asiassa ennen sen käsittelyä ympäristölautakunnassa. Vastinetta ja selvitystä toimenpiteistä ei saatu. Vesa Piirala ilmoitti, että puhdistamot ovat valmiita marraskuun 2009 loppupuolella. Viimeistelytyöt jäivät talven tultua kesken. Keväällä 2010 Vesa Piirala ilmoitti, että puhdistamot ovat valmiita toukokuun 2010 puolivälissä. Vesa Piiralalle lähetettiin tiedoksi pidetyn tarkastuskierroksen ajankohta. Vesa Piirala ei osallistunut tarkastuskierrokselle. Kiinteistöltä ilmoitettiin , että eivät voi osallistua tarkastukselle, koska eivät ole kotona. Mika Päivinen kertoi puhelimitse Seija Peuralalle, että jätevesijärjestelmän pumput eivät kestä, pumppu oli rikki. Käyttö- ja huolto-ohjetta ei oltu kiinteistölle toimitettu eikä kiinteistöllä ollut käyttöpäiväkirjaa. Näytteenottokaivoa ei ollut. Tar kas tus pöy tä kir ja oheisaineistona. Tarkastuksella todettiin, että pienpuhdistamo oli melkein täynnä jätevettä ja vesi oli sameaa. Pienpuhdistamojen rakenteita ei tarkastuksella voitu todeta suuren jätevesimäärän vuoksi. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Jätevesijärjestelmän tulee olla toimiva ja puhdistustuloksien tulee vastata valtioneuvoston asetuksen (542/2003) puhdistusvaatimuksia, jotta mahdolliset ympäristöhaitat voidaan estää. Ympäristönsuojelupäällikön esitys: Ympäristölautakunta päättää velvoittaa Mirkka Inkiläisen saattamaan pienpuhdistamon mennessä jätevesiasetuk sen 542/2003 mu kai seen toi mintakuntoon 2000 euron uhkasakon uhalla. Vii meis te ly työt tar koit ta vat ai na kin seu raa vaa: - näytteenottokaivon lisääminen - puhdistamossa tulee olla kokonaisuudessa asennettuna puhdistamotekniikka, jotta järjestelmä toimii - huolto- ja käyttöohjeen pyytäminen laitetoimittajalta - rikkoutuneen pumpun korjaaminen/vaihtaminen - käyttö- ja huoltopäiväkirjan pitäminen

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Näytteenottokaivon asentamisen jälkeen laitteistosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä tulee ottaa näyte ja sen analyysitulokset tulee toimittaa tiedoksi ympäristölautakunnalle mennessä. Vesinäytteestä tulee tutkia biologinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Näytteen tulee ottaa kokenut näytteenottaja. Laitteiston huollosta ja käytöstä on pidettävä huolto- ja käyttöpäiväkirjaa, joka on toimitet tava tiedoksi ympäristölautakunnal le men nes sä. Huol to päiväkirjaan tulee merkitä laitteen huoltoon liittyvät ta pah tu mat ku ten esim. silmämääräisen tarkastuk sen tekeminen, ke mi kaa lin lisää mi nen, saostussäiliöiden tyhjennys ja lasketusko keen tekeminen. Sovelletut oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 11, 18, 85, 88 Uhkasakkolaki (1113/1990) Hallintolaki (434/2003) Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Seija Peurala, puh , vs. ympäristötarkastaja Kaisa Autio, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. YMPLA 57 Kiinteistön Patotie 77, Perttula ( ) omistaja toimitti ympäristölautakunnalle päi vätyn selvityksen pienpuhdistamostaan. Selvitys on oheisaineistona. Kiinteistöllä tehtiin tar kastus Tarkas tuspöytäkirja on oheisaineistona. Kiinteis tön omistaa Mirkka Inkiläi nen. Tarkastuksella todettiin, että pienpuh distamon viimeistelytyöt oli muuten saatu päätökseen, paitsi että puhdistetusta jätevedestä ei ol lut otettu näytettä. Kiinteistön omista jaa pyydettiin päivä tyllä kuulemiskirjeellä toimittamaan jä teveden analyysitulokset ja mahdollisen selvityksen siitä, miksi tulok sia ei ollut määräajassa toi mitettu. Kiinteistön omistaja ei toimittanut analyysituloksia eikä selvi tystä määräaikaan mennessä. Kiinteistön omis ta jaa pyy dettiin uu destaan päivätyllä toisella kuule miskir jeellä toi mittamaan analyysitulokset ja mahdollisen kirjallisen selvi tyksen sii tä, miksi tu loksia ei ollut määräajassa toimitettu. Kiin teistön omis taja ei toimitta nut analyysituloksia eikä selvitystä määrä aikaan mennessä. Kiinteistön omistajalle lähetettiin päivätyllä saantitodistuksella varustetulla kirjeellä tieto kiinteistöllä tehtävästä tarkastuksesta. Kiinteistön omistaja ilmoitti , että näytteenot-