VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Transkriptio

1 CW Solutions Oy VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNKI / KUNTA: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJA: Luvia SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT TILAN OMISTAJA LAATIJA MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ VALINTAPERUSTEET LAITTEISTON VALINTA KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ ETÄISYYDET JA KORKEUDET JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET LIITTEET TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: LUVIA Asuinrakennuksen pinta-ala: Nykyinen 85 m² Laajennettu 165 m², tilalla myös rantasauna 25 m² Käyttötarkoitus: Jatkuva asuminen 1.2. TILAN OMISTAJA 1.3. LAATIJA Nimi: Osoite: Puh: Selvityksen ja suunnitelman on laatinut toimeksiannosta CW Solutions Oy Yritystunnus: Osoite: Hurstipolku 3 A RAISIO Yhteyshenkilöt:

3 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET Taulukossa 1. on esitetty kohteen nykyistä vedenkulutusta vastaavat arvot ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 1. Kiinteistön nykyisen tilanteen laskennassa käytetyt arvot. Selvitys/Nykyinen Suunnitelma Kiinteistön asumispinta-ala 85 m² 160 m² Asukasmäärä 4 kpl 5 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 82 l 150 l Asumispäivät / vuosi 365 kpl 365 kpl Taulukko 2. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d). Orgaaninen aine Kokonaisfosfortyppi Kokonais- Kuormituksen alkuperä BHK7 g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2, SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS Kohde sijaitsee Luvian kunnassa. Kohteen tontilla on asuinrakennus, jota tullaan lähitulevaisuudessa laajentamaan. Tontilla sijaitsee lisäksi rantasauna. Talousvesi asuinrakennukseen otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Rantasaunan käyttövesi otetaan myös vesijohdolla. Pohjaveden pinnankorkeutta ei kenttäkäynnillä mitattu, mutta kokemusperäisen tiedon mukaan vesi on useiden metrien syvyydessä ja vesi on laadultaan huonoa. Alue ei ole ns. yleistä pohjavesialuetta. Kiinteistöllä on jätevesien erillisviemäröinti. WC:n vedet johdetaan tuuletetulla viemärillä noin 4 m 3 umpisäiliöön. Umpisäiliö tyhjennetään keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Kiinteistön muut, ns. harmaat vedet johdetaan purkuputkella suoraan talon luoteispuolen pihamaalle. Rantasaunan vedet johdetaan 220 l lasikuituiseen imeytyssäiliöön. Säiliö on pohjustettu sepelikerroksella, jonka läpi imeytyminen maaperään tapahtuu VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Vesimittarin mukaan talousveden kulutus oli kiinteistöllä vuoden 2004 aikana noin 120 m 3 eli noin 330 l/d. Jätevettä syntyy kiinteistöllä normaaleista lähteistä; keittiöstä, pesuhuoneesta, saunasta ja WC:stä. Kiinteistön ulkosaunan vedenkulutus sisältyy esitettyyn sillä käyttövesi otetaan talon verkosta. Koska jätevesianalyysejä ei tehty, perustuu kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin

4 kuormituslukuihin (taulukko 2) ja muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa 3 esitetään arviot nykyisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 3. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC 92 80,0 7,20 52,0 Kuormitus: mg/l Umpisäiliö WC-vedet g/d 92 l/d 80 7,2 52,0 Kuormitus: mg/l 507 6,8 16,9 Harmaat vedet g/d 237 l/d 120 1,6 4,0 Kuormituspitoisuus mg/l ,8 170,3 Kokonaiskuormitus WC + Harmaat 4 henkilöä g/d 329 l/d 200 8,8 56,0 kg/a 120 m³/a 73 3,2 20, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Nykyisessä jätevesijärjestelmässä WC-vedet ja harmaat vedet käsitellään erikseen. WC-vedet johdetaan teräksiseen umpisäiliöön ja harmaat vedet puretaan D110 putkella käsittelemättä pihamaalle. Umpisäiliö on asennettu paikalleen vuonna 1988 ja on todennäköisesti vielä käyttökelpoinen. Säiliö tyhjennetään keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Nykyisen jätevesijärjestelmän harmaiden vesien käsittely ei täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi.

5 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1. VALINTAPERUSTEET Kohde sijaitsee Luvian kunnassa alueella, jonne ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Tästä syystä kohde tarvitsee itsenäisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän. Tontti ei sijaitse erityisellä pohjavesialueella eikä alueella ole jätevesienkäsittelyyn liittyviä erityismääräyksiä. Pohjoispuolelta tontti rajautuu mereen. Kiinteistö on käytössä vakituisena asuntona. Uuteen järjestelmään käsiteltäväksi tulevat kiinteistön harmaat jätevedet. Rantasaunan vedet käsitellään erikseen. Rantasaunaa käytetään eniten kesäaikaan, sillä asuinrakennuksessakin on oma sauna. Näin rantasaunan vesimäärät eivät muodostu merkittäviksi. Kohteeseen on hyväksytty ranta-asemakaava vuoden 2005 alussa. Rantaasemakaavassa edellytetään jätevesien käsittelyä Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti LAITTEISTON VALINTA Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormituslukuihin perustuen kohteeseen suunnitellaan harmaille vesille biomoduulein tehostettu maasuodatus. Kohteen jätevesien käsittelyyn riittää viidelle hengelle mitoitettu maasuodatusjärjestelmä. Tällä saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Rantasaunan vesien käsittelyssä hyödynnetään olemassa olevaa imeytyskaivoa. Huom! Imeytyskaivon kuntoa ei voitu suunnittelukäynnillä tarkastaa, koska kaivon kohdalla maassa oli vielä lunta ja maa oli roudassa. Mikäli saunakaivon imeytysominaisuudet tulevaisuudessa heikkenevät, tulee saunakaivoa muokata riittävän toiminnan ylläpitämiseksi. Kaivosta tehdään umpinainen ja imeytys hoidetaan tarkoitukseen suunnitellulla noin 10 m imeytysputkella siten, että säiliön lähtöyhteeseen asennetaan ns. T- haara. Taulukossa 4 on esitetty kuormitusluvut, joihin laitteiston valinta ja suunnittelu perustuvat. Huoneistoala on uudistuksen jälkeen noin 160 m². Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5. Taulukossa 4 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut.

6 Taulukko 4. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d WC ,0 9,00 65,0 Kuormitus: Umpisäiliö WC-vedet g/d 210 l/d 100 9,0 65,0 Kuormitus: Maasuodatuskenttä mg/l 278 3,7 9,3 Harmaat vedet g/d 540 l/d 150 2,0 5,0 Kokonaiskuormitus mg/l ,7 93,3 Kokonaiskuormitus WC + Harmaat 5 henkilöä g/d 750 l/d ,0 70,0 kg/a 274 m³/a 91 4, KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Biomoduulein tehostettu maasuodatusjärjestelmä Pääasuinrakennuksen harmaat jätevedet käsitellään saostussäiliö- ja biomoduuli-suodatusratkaisulla. Saostussäiliössä erotetaan pääosa jäteveden kiinteästä jäteaineksesta ja suodatuskentässä tapahtuu veden lopullinen mekaaninen ja mikrobiologinen puhdistus. Saostus: Kiinteistön jätevedet johdetaan talon luoteispuolelle sijoitettavaan saostuskaivoon, jossa lähes hapettomassa tilassa (anaerobinen) tapahtuu ns. primäärinen puhdistusprosessi. Saostussäiliöiden pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan loka-autotyhjennyksin tarvittaessa tai noin kerran vuodessa. Saostussäiliöstä selkeytetty vesi johdetaan biomoduulisuodatukseen. BIOMODUULISUODATUS: Biomoduulikerros vastaa maasuodatuksen noin yhden metrin vahvuista hiekka- ja sepelikerrosta. Saostussäiliöstä lähtevä kirkaste johdetaan biomoduulien päälle jakoputkella. Puhdistettava vesi virtaa moduulien läpi. Moduuleihin muodostuu aktiivinen biokerros, joka puhdistaa jäteveden likaaineet hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biomoduulikerroksen alla on noin 0,5 m suodatushiekkaa ja kokoomakerros, johon kuuluu kokoomaputkisto ja noin 0,25 m kerros seulottua sepeliä. Kokoomaputket johtavat puhdistetun veden kokooma- /näytteenottokaivoon. Täältä vesi johdetaan purkuojaan. Fosforinpoisto-optio: Maasuodatusratkaisussa suositellaan fosforinpoisto-option huomioon ottamista tulevaisuudessa, mikäli kohteen kuormat nousevat.

7 4.4. ETÄISYYDET JA KORKEUDET Taulukossa 5 ja 6 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 5 ja 6. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus 0,00 Kivijalka 10,00 Piharakennus 18,00 Maanpinta talon kohdalla 8,97 Sakokaivo 1 5,00 Merenpinta (arvio) 6,44 Umpisäiliö 1,50 Maanpinta saostussäiliön kohdalla 8,90 Oja purkukohdassa 32,00 Maanpinta kentän kohdalla 8,30 Puhdistamo 8,00 Naapurin asuinrakennus 97,00 Meri 50, JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta: Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä. Saostussäiliöt ja viemärilinjat: Saostussäiliöt asennetaan liitteenä olevien laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöt on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostussäiliöiden alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta ja kivetöntä hiekkaa. Saostussäiliöt on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Kaivetaan esiin vanha purkuviemäri ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 2 %:n kaadolla uudelle saostussäiliölle. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne tulee peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen välttämiseksi, ellei viemäriä asenneta routarajan alapuolelle. Saostussäiliön ja viemärilinja tuuletusputki tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti esim. talon katolle tai sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa.

8 Biomoduulisuodatus: Suodatuskentän muodostavat biomoduulit asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Suodatuskenttä tehdään kumpuna, jotta pohjavedet eivät pääse haittaamaan kentän toimintaa. Kumpu pitää muotoilla niin, että pintavedet valuvat pois suodatuskentästä. Kokoomaputket tulee asentaa 0,5 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan biomoduulien päälle 0,5 %:n kaadolla. Imeytysputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista ehkäisemään. Suodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. Suodatuskentän sivut ja pohja voidaan eristää muovilla pohja- /pintavesien sekoittumisen estämiseksi jäteveteen. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Kokoomaputkien päähän asennetaan tarkastus-/näytteenotto- /kokoomakaivo, josta jätevesi puretaan purkuojaan. Purkuviemäri tehdään 1 %:n vietolla, jotta se pysyy tyhjänä jäätymisen ehkäisemiseksi. Purkuoja on perattava esitetyn mukaan ja sen lasku on varmistettava, ettei sinne sadeaikoina jää vesi makaamaan purkuputken pään korkeuden yli. 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 7 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 7. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 8,3 1,1 5 Kokonaiskuormitus g/d 540 l/d 4,5 0,6 2,6 kg/a 274 m³/a 9,1 0,60 15,3 Puhdistustehokkuus Reduktio-% 97,5 92,4 94,8 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteessä: Liitteessä on myös malli huoltopäiväkirjalle.

9 7. LIITTEET 1. Ajo-ohjeet 2. Tontin rajakartta 3. Asemapiirros Nro AS nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä 4. Asemapiirros Nro S uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 5. Taso- ja leikkauspiirros Nro L uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 6. Biomoduulein tehostetun maasuodattamon asennus-, käyttö- ja huoltoohjeet 7. Huoltopäiväkirja 8. Tarvikeluettelo ja kustannusarvio