Sisällysluettelo MV, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MV, :30, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Ääntenlaskijain valitseminen Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Vuoden 2017 arviointikertomus Liite: Arviointikertomus Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Liite: Tilintarkastuskertomus Maakunnan tila kevät katsaus Liite: maakunnan tila kevät Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen Merialuesuunnittelun eteneminen Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuutetun kyselyt Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen... 62

2 -2, MV :30 Sivu 1 Aika %%%003 klo %%%010 Paikka %%%006, Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, TURKU ASIALISTA Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

3 -1, MV :30 Sivu 2

4 1, MV :30 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Päätös

5 2, MV :30 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 63 :n mukaan kokous on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton verkkosivuille. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä tarkastetun pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä liiton verkkosivuilla on julkaistu ilmoitus tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 70 :n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 102 jäsentä, jolloin vähintään 2/3 valtuutetuista on 68 jäsentä, joka on päätösvaltaisuuden ehto. (Kuntalaki 103) Ehdotus Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös

6 3, MV :30 Sivu 5 MAAKUNTAVALTUUSTON SIHTEERIN MÄÄRÄÄMINEN Asia Ehdotus Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 59 :n mukaan maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihteerintehtävistä huolehtii maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija. Maakuntavaltuusto määrää sihteerin. Päätös

7 4, MV :30 Sivu 6 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 64 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 73 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Päätös

8 5, MV :30 Sivu 7 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia: Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 81 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina klo Ehdotus Maakuntavaltuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Päätös

9 6, MV :30 Sivu 8 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Päätös

10 7, MV :30 EDUNV: 18/2018 Sivu 9 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa pidetään ajankohtainen katsaus. Päätös Maakuntahallitus päätti, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen tulee pitämään rehtori Kalervo Väänänen. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto toteaa, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää rehtori Kalervo Väänänen. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 8, MV :30 HALL: 39/2018 Sivu 10 TURUN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Turun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston varajäsenen Saara-Sofia Sirénin varajäsenen Minna Arven tilalle. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Turun kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Turun kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston varajäseneksi Ville Laakson jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Assistentti Heli Mäkynen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12 9, MV :30 HALL: 46/2018 Sivu 11 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Maakuntahallitus Tiivistelmä Asia Varsinais-Suomen liiton toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on vastuualueittain selostettu maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä liiton talouden ja tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut. Tilikauden 2017 tulos on ,40 euroa alijäämäinen. Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto (mh ) päätti: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman , 2) että talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja 3) että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Maakuntavaltuusto vahvisti maakuntaliiton vuoden 2017 talousarvion alijäämäksi euroa. Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarviossa maakuntauudistuksen esivalmisteluun varattiin euroa ja talousarvion muutoksella (mv ) euroa lisää. Maakuntavaltuuston muutoksen jälkeen talousarvio oli euroa alijäämäinen, josta maakuntauudistuksen osuus oli euroa. Valtionvarainministeriö maksoi vuonna 2017 liitolle uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tarvittu arvioitua määrää. Joulukuussa maakuntavaltuusto (mv ) korjasi talousarvion arvioiduksi alijäämäksi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta euroa. Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tilikauden 2017 tulos on ,40 euroa alijäämäinen, jolloin talousarvioon verrattuna alijäämä on ,60 euroa suunniteltua pienempi.

13 9, MV :30 HALL: 46/2018 Sivu 12 Valmistelija PM/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2017 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2017 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä tiedoksi käyttötalouden toteutumisvertailun esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2017 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämäksi ,40 euroa, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. 3. allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2017 Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2017 tilikauden tuloksen ja alijäämän ,40 euroa, joka katetaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

14 10, MV :30 HALL: 47/2018 Sivu 13 VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunta Asia Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava mm. ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä toiminnan järjestämisen tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, miten maakuntahallitus ja muut kuntayhtymän viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Kuluneen vuoden aikana tarkastuslautakunta on kuullut maakuntajohtajaa ja hallintojohtajaa sekä muita viranhaltijoita kuntayhtymän toiminnasta. Oheismateriaalina on tilintarkastajan laatima arviointikertomusluonnos vuodelta Valmistelija Ehdotus Päätös HL/hm Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen laatimista, ja allekirjoittaa arviointikertomuksen pidettävässä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Tarkastuslautakunta kokoaa ja allekirjoittaa arviointikertomuksen 2017 seuraavassa kokouksessaan Tarkastuslautakunta Ehdotus Tarkastuslautakunta kokoaa ja allekirjoittaa arviointikertomuksen Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjan liitteenä 1 29 on arviointikertomus Maakuntavaltuusto Oheismateriaalina on vuoden 2017 arviointikertomus. Tarkastuslautakunnan ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto velvoittaa maakuntahallituksen ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta.

15 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 1(7) Maakuntavaltuustolle ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta arvioi myös kuntayhtymän talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kuntayhtymän taseessa on kattamatonta alijäämää. Vuodesta 2017 alkaen tarkastuslautakunnan tehtävänä on ollut valvoa kuntalain mukaisen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 48 :n mukaan lautakunnan on: - seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, - huolehdittava siitä, että tilintaritastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintari<astustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä - tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla Tarkastuslautakunnan kokoonpano Maakuntavaltuusto on valinnut tarkastuslautakuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Tuula Hällfors-Laaksonen, varapuheenjohtaja Jan Lindström, Mira Aaltonen ja Pekka Kuusisto. Toimikaudeksi valittu tarkastuslautakunta luovutti kokouksessaan maakuntavaltuustolle vuoden 2016 arviointikertomuksen ja JHTT-yhteisön tilintari<astuskertomuksen, 1, 3. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta ja arviointityö pemstuu hyväksyttyyn työohjelmaan ja arviointisuunnitelmaan. Lautakunta on tutustunut vuoden 2017 talousarvioon sekä vuosia koskevaan talous- ja toimintasuunnitelmaan. Kuntayhtymän hallinnon toimintaa lautakunta on seurannut tutustumalla maakuntavaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjoihin. Tarkastuslautakunta seurasi tilintarkastajan vuoden 2017 tarkastussuunnitelman toteutumista. Tilikauteen 2017 kohdistuvaa arviointitehtävää suorittaessaan tarkastuslautakunta on kokoontunut 4 kertaa. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa ja hallintojohtajaa sekä muita viranhaltijoita ja tutustuttu kuntayhtymän eri vastuualueiden toimintaan.

16 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu Tilintarkastaja Yhtymävaltuusto valitsi kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi on BDO Audiator Oy:n. Yhteisön nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on tilikaudella 2017 toiminut JHTT Hannu Laurila. 3. Vuoden 2016 an/iointikertomuksen käsittelyjä siitä johdetut toimenpiteet Maakuntavaltuusto on kokouksessaan käsitellyt tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto velvoitti maakuntahallitusta ryhtymään toimiin an/iointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2016 arviontikertomuksessa huomiota seuraaviin seikkoihin huomio pitää kiinnittää strategisista tavoitteista johdettujen toiminnan painopistealueiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän. Tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Henkilöstön työterveyden hyvinvoinnista on pidetty huolta ja sairauspoissaolot ovat säilyneet alhaisella tasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosääntöön tulee kirjata tarvittavat lain edellyttämät muutokset riskienvalvonnan osalta. Maakuntajohtajan päättämiä päivityksiä tai täydennyksiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan - asiakirjaan ei ole ollut vuonna Käytännön riskienhallintatyötä tehdään ja dokumentoidaan viikottain esim. vastuualueiden kokouksissa. Maakuntahallitus on antanut kuntalain edellyttämän lausuntonsa koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä huomioita. Maakuntahallitus on lausunnossaan esitetyjen huomioiden osalta todennut seuraavaa: luonnoksessa vuoden 2018 talousan/ioksi ja taloussuunnitelmaksi on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittareiden konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen asiakirjassa on paranneltu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Järjestettiin henkilöstölle kolme koulutustilaisuutta "Menestys syntyy ihmisistä". Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat. Hallintosääntö hyväksyttiin ja se tuli voimaan alkaen. Hallintosääntö sisältää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan muuttuneet säännökset. Muut arviointikertomuksessa esitetyt havainnot maakuntahallitus merkitsi lausunnossaan tietoonsa saatetuiksi.

17 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu 16 Maakuntahallitus merkitsi tietoonsa myös arviointikertomuksen yhteenvedossa esitetyn toiveen siitä, että edelleen kiinnitetään huomiota vaikuttavuuden mittaamiseen ja kunnille tuotetun hyödyn esiintuomiseen. 4. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Maakuntavaltuusto hyväksyi kuntayhtymän hallintosäännön Uudessa hallintosäännössä on huomioitu vuoden 2015 kuntalain edellyttämät muutokset. Uuteen hallintosääntöön otettiin määräykset, jotka aiemmin olivat erillisissä kunnallisissa säännöissä. Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen valitut kuntayhtymän luottamustoimielimet aloittivat toimintansa syksyllä Maakuntavaltuuston järjestäytymis- ja valintakokous pidettiin Liiton toimintaan vaikuttaa meri<ittävällä tavalla suunnitteilla oleva maakuntauudistus. 5. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna Kuntayhtymän talouden kehitys ja talousarvion toteutuminen Maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarvion vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille Maakuntavaltuusto on päättänyt, että talousarviossa tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuoden 2017 talousarvion mukainen tilikauden tulos euroa alijäämäinen. Tilinpäätös 2017 osoittaa alijäämää euroa. Tilinpäätöksen mukainen alijäämä muodostui näin ollen euroa talousarviota pienemmäksi. Toimintakulut olivat , 37 euroa (totaste 100 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna 18,5%. Toimintatuotot olivat , 44 euroa (102, 6 %). Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna 14, 9%. Kuntayhtymällä ei ollut Investointimenoja vuonna Vuoden 2016 tilinpäätöksen osoittama tilikauden ylijäämä ja edellisten tilikausien ylijäämät olivat yhteensä euroa. Vuoden 2017 talousarvion mukainen alijäämä, euroa, on siten voitu esittää katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämillä. Taloussuunniteluvuosina kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on +/- O euroa. Kuntayhtymällä ei ole kuntalain tarkoittamaa katettavaa alijäämää. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että liiton taloustilanne on kehittynyt myönteisesti kertomusvuoden aikana. Tästä syystä tilikauden tulos muodostui talousarviota paremmaksi. Tarkastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa talousarvion toteuman suhteen Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Kuntayhtymän talousarvio perustuu maakuntaohjelman ja -suunnitelman strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Lisäksi talousarviossa on esitetty tehtäväalueittain maakuntavaltuustoa sitovia toiminnallisia tavoitteita ja muuta perustelutekstiä tehtäväalueelta. Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priohsointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen,

18 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu Toiminnalliset tavoitteet: Kuntarahoitteinen toiminta Kuntarahoitteisen toiminnan sitovuustasoksi maakuntahallitukseen nähden on vahvistettu tiliryhmätaso. Toimintatulojen osalta meri<ittävin poikkeama talousarviosta syntyi muut tuotot -tiliryhmässä, jonka tulot ylittyivät euroa. Toimintakuluissa ylittyivät palvelujen ostot euroa. Henkilöstökulut alittuivat euroa. Kuntien maksuosuuksia kertyi talousarvion mukaisesti euroa. Maksuosuudet ovat pysyneet samana vuodesta 2014 alkaen. Kuntarahoitteisen toiminnan toimintakate oli alijäämäinen euroa, mikä on euroa talousarviota parempi Yhteiset toiminnot ja hallinto Henkilöstökertomus on hyväksytty maakuntahallituksessa Henkilöstökertomuksen mukaan sairaspoissaolot kasvoivat vuonna 2017 selkeästi vuodesta Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli 400 poissaolopäivää kun taas tarkasteluvuonna poissaolopäiviä oli 514. Huomiota kiinnittää varsinkin miesten poissaolojen kasvu päivää/hlö/vuosi, Työaikajoustot ovat käytössä, jotka lisäävät työhyvinvointia. Kokonaisten saldovapaapäivien pitäminen on rajoitettu enintään 5 päivään kalenterivuodessa, mutta päivittäiset liukumat ovat käytössä. Saldovapaapäiviä on käytetty vuonna 2017 yhteensä 81. Etätyö on myös mahdollistettu ja etätyöpäiviä on käytetty 782. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Henkilöstökertomuksen mukaan henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan. Koulutettujen määrä on kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna, tosin henkilökuntaa on osallistunut maksuttomiin seminaareihin ja koulutuspäiviin, jotka eivät sisälly taulukon lukuihin. Matkapäivien määrää on kasvanut vuodesta 2016 niin kotimaan matkojen kuin ulkomaan matkojen osalta. Koko henkilöstöä koskevaa työilmapiirikartoitusta ei ole tehtynä vuonna 2017, mutta toiminnan kehittämiskoulutus, 'Menestys syntyy ihmisitä', osat 2 ja 3 on järjestetty tammi- ja maaliskuussa Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstön työhyvinvointia on pyritty monipuolisesti tukemaan. Työterveyshuolto on toimiva ja liikuntaa sekä virkistystoimintaa on järjestetty vuoden 2017 aikana. Kertomus ei kerro kokeeko henkilöstö pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä ja tuleeko kuulluksi, jotka ovat merkittävä työhyvinvoinnin tekijöitä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toimintakertomuksessa on selvitetty sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan menettelytapoja ja kehittämistoimenpiteitä. Myös kuntayhtymän sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä on kerrottu toimintakertomuksessa. Liiton hallintosääntö muutettiin (MV ) vastaamaan uuden kuntalain mukaisia säännöksiä. Hallintosääntöön sisältyvät myös määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Maakuntavaltuusto on (MV ) hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirja on voimassa maakuntahallituksen (mh ) hyväksymänä.

19 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu Aluekehittäminen Sisäisen valvonnan asianmukaista järjestämistä tukevat erilliset voimassa olevat tiedotteet ja ohjeistukset, joita tarvittaessa päivitetään. Sisäiseen tiedottamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan jatkuvana toimintana johtoryhmätyöskentelyllä ja vastuualueiden kokouksilla, joissa on mahdollisuus tarvittaessa reagoida välittömästi toimintaan riskienhallinnan näkökulmasta. Central Baltic INTERREG ohjelmalle on laadittu erillinen riskienhallinnan arviointi edellisen ohjelmakauden ja komission antaman ohjeistuksen pohjalta. Central Baltic -ohjelman tarkastusviranomainen (AA) suorittaa vuosittain ohjelmia koskevia jäijestelmätarkastuksia. Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään parantamaan alueen kilpailukykyä. Päivitetty maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin tavoitteen mukaisesti maakuntavaltuustossa. Ulkoisen EU-rahoituksen kohdistumisesta maakunnan alueelle vuoden 2016 osalta laadittiin tavoitteen mukaisesti selvitys, joka on tari<oitus laatia säännöllisesti myös tulevina vuosina. Rahoitusinformaation jakamista alueelle tehostettiin. Uuden Central Baltic Interreg -ohjelmakauden tehokkaaseen ja vaikuttavaan hallinnointiin sekä toimeenpanoon kiinnitettiin huomioita parantamalla sähköisen tietokantajärjestelmän palveluita. Ohjelmakauden sulkeminen toteutettiin tavoitteen mukaisesti vuoden aikana. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu eduskunnassa ja päätöstä laista odotetaan viimeistään kesäkuussa Mikäli laki vahvistuu niin Maakuntavaalit pidetään lokakuussa Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että se vaatii lisää käytännön hankkeita yhdessä kuntien ja yritysten kanssa, jotta kaikki mahdolliset avustukset tulisivat käyttöön ja hyödyttäisivät maakuntaa laajasti mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti Maankäyttöjä ympäristö Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Maankäytölle ja ympäristölle vuodelle 2017 asetetut tavoitteet koskivat maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittämistä maakuntakaavoituksella, ympäristön ja kiertotalouden suunnitteluprosessien yhteensovittamista, yhteistyöhankkeiden ja selvitysten toteuttamista sekä maakuntauudistuksen valmistelua. Tarkastuslautakunta toteaa maankäytön ja ympäristön toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen tavoitteiden mukaisesti. Maakuntaohjelman päivitystyöhön osallistuminen, kumppanuusfoorumeiden järjestäminen ja aktiivinen osallistuminen maakuntaohjelman hankkeiden valmistelussa on mahdollistanut tavoitteiden toteutumisen Edunvalvonta ja kuntapalvelut

20 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu 19 Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tarkastuslautakunta toteaa, että maakuntaliiton edunvalvonta on onnistunut kertomusvuonna erinomaisella tavalla jota on tukenut alueen vahva positiivinen vire. Hyvinä onnistumisina voidaan nostaa esiin valtion lisätalousarvion panostuksen kohdentumisen Varsinais-Suomeen, sekä vahvan mukanaolon Siltasopimuksen valmistelussa. On tärkeää että edunvalvontatyössä säilytetään aktiivinen ote ja hyödynnetään maakunnassamme edelleen jatkuva myönteinen kehitys. Myös eri sidosryhmien huomioiminen ja vahva vuoropuhelu niiden kesken ovat onnistuneen edunvalvontatyön kulmakiviä Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut edelleen haastavaa. Mittarit eivät ole kovin konkreettisia ja ovat osin viittauksia raportteihin, ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida, jotta toiminnallisia tavoitteita voidaan aidosti arvioida, Tavoitteet, keinot ja tulokset tulee olla helposti luettavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että maakunnan aluekehittämistyö tulee jakaantua tasaisemmin Varsinais- Suomen maakuntien raja-alueisiin, ei pelkästään selkeisiin kasvukuntiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä tavoitteita tulee kehitellä j'a seurata niiden toteutumista eri kuntatasojen kohdalla. Varsinais-Suomen maakunnassa on tapahtunut positiivista rakennemuutosta. Vahvistaakseen edelleen koko Varsinais-Suomen maakunnan kilpailukyvyn, menestymisen ja kuntalaisten parhaan elämisen laadun, tulee kehittämistä suunnata maakunnan kaikkiin osiin Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisina sitovina tavoitteina talousarviossa on määritelty, että tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova valtuustoon nähden. Tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen, mikä on kuitenkin euroa parempi kuin muutetussa talousarviossa. Käyttötalouden kuntarahoitteisen toiminnan toimintakate on euroa alijäämäinen, mikä on euroa parempi kuin tarkistetussa talousarviossa. Käyttötalouden toimintakate ja tilikauden tulos toteutuivat molemmat talousarviossa suunniteltua paremmin. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Taseen mukainen kertynyt ylijäämä on euroa eli kuntayhtymällä ei ole kuntalain tarkoittamaa alijäämän kattamisvelvoitetta. Kuntayhtymän maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla (84 pv).

21 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunta on toiminut kuluneen vuoden 2017 aikana Kuntalain 121 :n ja hyväksymänsä tari<astussuunnitelman mukaisesti ja koonnut arviointikertomuksen käytettävissään olevista dokumenteista. Tarkastuslautakunta toteaa, että maakuntavaltuuston vuoden 2017 talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Tarkastuslautakunta on huomioinut, että maakuntaliiton toimintaan ja talouden lukuihin on vaikuttanut merkittävästi suunnitteilla oleva maakuntauudistus. Myönteisenä voidaan todeta, että kuntayhtymän maksuvalmius on säilynyt hyvällä tasolla. Kuluneen vuoden tarkastuslautakuntaan on tullut uudeksi tehtäväksi sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen seuraaminen. Tumssa_ '/jcjc-c^ Tuula Hällfors-Laaksonen puheenjohtaja '<' ^ -^. ^1^: ^-. rr- Mira Aaltonen jäsen,-- c>^-::- Jan Lindström leeniohtaja f^ekka Kuusisto jäsen

22 10, MV :30 / Liite: Arviointikertomus 2017 Sivu 21

23 11, MV :30 HALL: 134/2018 Sivu 22 VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Tarkastuslautakunta Asia Tarkastuslautakunnalle on toimitettu tilinpäätös vuodelta 2017 ja se on esitelty lautakunnalle. Maakuntahallitus on allekirjoittanut tilinpäätöksen Tilintarkastuskertomus 2017 jaetaan kokouksessa. Valmistelija Ehdotus HL/hm Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle tilintarkastuskertomukseen perustuen, että maakuntavaltuusto 1. merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi, 2. hyväksyy tilinpäätöksen ja 3. myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Päätös Pöytäkirjan liitteenä 1 21 on tilintarkastuskertomus Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Oheismateriaali: Tilintarkastuskertomus 2017 Tarkastuslautakunnan ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi, 2. hyväksyy tilinpäätöksen ja 3. myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta

24 11, MV :30 / Liite: Tilintarkastuskertomus 2017 Sivu 23 BDO Keskus Faksi www. bdo. fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta Helsinki TILINTARKASTUSKERTOMUS 2017 Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän maakuntavaltuustolle Olemme tarkastaneet Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Kuntayhtymän hallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kuntayhtymän hallitus ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyn selonteon. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen nittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Tarkastuksen tulokset Kuntayhtymän hallintoa on hoidettu lain ja maakuntavaltuuston päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Valtionosuuksien perusteista annetut tiedot ovat oikeita. Kuntayhtymän tilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Turussa, BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö l\\\v(-^v^\ Hannu Laurila JHTT-tilintarkastaja JHH-yhtoisd BDO Audiator Oy (y-tunnus ) kuuluu suomalaiseen BDO-konserniin. Emoyhtiö BDO Oy on iuenaineti jäsen BDO Intcmalional Limitedissä ja kuuluu kansainvälisten itsenäisten BDO-JäsenyhtiÖiden verkostoon.

25 12, MV :30 EDUNV: 18/2018 Sivu 24 MAAKUNNAN TILA KEVÄT KATSAUS Maakuntahallitus Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Kevään 2018 katsauksessa pureudutaan Varsinais-Suomen matkailun kehitykseen lentoliikenteen, yöpymisten ja satamien matkustajaliikenteen näkökulmista. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan työllisyys- ja väestökehityksen viimeisimpiä trendejä. JV/AV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Oheismateriaalina on Maakunnan tila kevät katsaus. Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p ,

26 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 25 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2018 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2018

27 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 26 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä 2018 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland våren 2018 Julkaisupäivä / Publiceras Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), Turku puh. (02) fax (02) ISBN

28 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 27 LYHYESTI LENTOLIIKENNE JA YÖPYMISET KASVUSSA Sivuilla 5 8 pureudutaan matkailualan kehitykseen Varsinais-Suomessa lentoliikenteen, yöpymisten ja laivaliikenteen näkökulmista. Sekä lentoliikenteen matkustajamäärät että yöpymiset maakunnan majoitusliikkeissä ovat selvässä kasvussa, ja Turun lentoasema onkin vahvistanut asemaansa eteläisen Suomen toiseksi vilkkaimpana lentoasemana. Matkailun positiivinen vire ei kuitenkaan näy samalla tavalla laivaliikenteen matkustajamäärissä. Tosin matkustajamäärien viimeaikeinen notkahdus johtunee osin liikenteessä olevien alusten telakoinneista. TYÖLLISYYSASTE KASVAA TASAISESTI Sivuilla 9 15 tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilannetta. Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja työllisyysasteen 72 % raja ylitetään nykyisellä kasvuvauhdilla kesän kuluessa. Työllisyyden kasvu näkyy suoraan myös työttömyyden nopeana alenemisena ja uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. VARSINAIS-SUOMEN MUUTTOVETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA Sivuilla tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomessa. Maakunnan väestönkasvu on noussut yli uuteen asukkaaseen vuositasolla, mikä on ensisijaisesti seurausta muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta. Positiivinen rakennemuutos näyttääkin kasvattaneen maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa Turun seudun ja Vakka-Suomen varassa. I KORTHET FLYGRESOR OCH ÖVERNATTNINGAR ÖKAR Sidorna 5 8 behandlar turismens utveckling i Egentliga Finland utgående från flygtrafiken, antalet övernattningar samt fartygstrafiken. Såväl antalet flygpassagerare som övernattningarna i landskapets inkvarteringsrörelser ökar tydligt, och Åbo flygplats har befäst sin position som den näst livligaste flygplatsen i södra Finland. Den positiva utvecklingen inom turismen visar sig dock inte på samma sätt i fartygstrafikens passagerarantal. Den senaste tidens nedgång torde visserligen till en del bero på dockning av trafikerande fartyg. SYSSELSÄTTNINGSGRADEN ÖKAR STADIGT På sidorna 9 15 granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt redan under två års tid, och sysselsättningsgradens gräns på 72 % kommer med nuvarande tillväxttakt att överträffas under sommaren. Den ökade sysselsättningen återspeglas direkt också i snabb minskning av arbetslösheten och i ett ökande antal nya arbetsplatser. EGENTLIGA FINLANDS DRAGNINGSKRAFT PÅ REKORDNIVÅ På sidorna behandlas förändringarna i befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland. Landskapets befolkningstillväxt har ökat till över nya invånare på årsnivå, vilket i första hand är en följd av den snabba ökningen av inflyttningsöverskottet från övriga Finland. Den positiva strukturomvandlingen ser ut att ha ökat landskapets dragningskraft avsevärt, vilket visar sig i att befolkningstillväxten i Egentliga Finland helt och hållet beror på Åbo- och Nystadsregionen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

29 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Sivu 28

30 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 29 LENTOLIIKENNE JA YÖPYMISET KASVUSSA Turun lentoaseman matkustajamäärä on kääntynyt kuluvan vuoden alussa nopeaan kasvuun. Vuositasolla lentoaseman matkustajamäärä on noussut vuotuiseen matkustajaan tasolle, jolla matkustajamäärä oli viimeksi vuosikymmenen alkupuolella, kun Ryanair lensi Turusta. Matkustajamäärän nousu on ennen kaikkea seurausta kansainvälisen liikenteen kasvusta. Vaikka myös Helsinki-Vantaalle suuntautuva kotimaan liikenne on lisääntynyt jonkin verran, on suorien kansainvälisten yhteyksien matkustajamäärä kasvanut kuluvan vuoden tammi maaliskuussa lähes kolmanneksen edellisvuotiseen verrattuna. Nopeinta lentoliikenteen kasvu on ollut Pohjois-Suomen lentoasemilla, mutta eteläisessä Suomessa Turun lentoasema on kasvanut selvästi alueen suurimmaksi lentoasemaksi heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Kansainvälisen lentoliikenteen kasvulle on odotettavissa myös jatkoa, sillä SAS on lisäämässä Turun ja Tukholman välisiä lentojaan. Lentoliikenteen lisäksi myös yöpymiset Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä ovat selvässä kasvussa. Kasvu on johtunut suurimmaksi osaksi ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääntymisestä, vaikka myös kotimaiset yöpymiset ovat lisääntyneet. Ulkomailta tulevia yöpymisiä kasvattavat ennen kaikkea Saksata, Virosta ja Puolasta tulevien matkailijoiden määrän nopea kasvu. Sen sijaan Ruotsista saapuvien matkailijoiden määrä on hitaassa laskussa ja myös Venäläisten matkailijoiden määrä vähenee yhä, vaikka vuoden 2016 nopein pudotus onkin pysähtynyt. Matkailussa näkyvä yöpymisten ja lentoliikenteen positiivinen vire ei kuitenkaan näy laivaliikenteen matkustajamäärissä. Turun ja Naantalin satamien kautta kulkevien matkustajien määrä on ollut vuoden vaihteessa selvästi laskussa, joskin tähän vaikuttanee Baltic Princess -aluksen suunniteltua pitempään venynyt telakointi. Jääkin nähtäväksi palautuuko satamien matkustajamäärät takaisin viime vuosien tasolle, joka on vakiintunut vajaaseen kolmeen miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan Viking Grace -aluksen vuoden 2013 käyttöönoton aiheuttaneen kasvupiikin jälkeen. FLYGRESOR OCH ÖVERNATTNINGAR ÖKAR Åbo flygplats passagerarantal ökade snabbt i början av året. På årsnivå har flygplatsens passagerarantal ökat till passagerare per år senast passagerarantalet låg på samma nivå var i början av årtiondet, när Ryanair flög från Åbo. Det större antalet passagerare är framför allt en följd av att den internationella trafiken ökat. Fastän också inrikestrafiken till Helsingfors-Vanda ökat en aning, har passagerarantalet på internationella direktflyg under innevarande år i januari mars vuxit med nästan en tredjedel jämfört med det föregående året. Flygtrafiken har ökat snabbast på flygplatserna i Norra Finland, men i södra Finland är det tydligt att Åbo flygplats blivit områdets största flygplats efter Helsingfors-Vanda. Den internationella flygtrafiken förväntas fortsätta växa, eftersom SAS tänker öka antalet flyg mellan Åbo och Stockholm. Det är inte bara flygtrafiken som ökar; en tydlig ökning märks också i antalet övernattningar i Egentliga Finlands inkvarteringsrörelser. Ökningen har huvudsakligen berott på att de utländska turisterna blivit fler, även om också antalet inhemska övernattningar vuxit. Att antalet utländska övernattningar stiger beror främst på den snabba ökningen av antalet turister från Tyskland, Estland och Polen. Antalet turister från Sverige minskar däremot långsamt, och antalet ryska turister fortsätter sjunka, fastän den snabbaste nedgången från 2016 avstannat. Den positiva stämning som präglar turismen vad gäller övernattningar och flygtrafik syns dock inte i fartygstrafikens passagerarantal. Antalet resenärer som färdas via hamnarna i Åbo och Nådendal minskade tydligt under årsskiftet, om än detta torde ha påverkats av dockningen av fartyget Baltic Princess som tog längre tid än planerat. Det återstår att se huruvida hamnarnas passagerarantal kommer att återgå till de senaste årens nivå, som stabiliserats på knappt tre miljoner passagerare årligen efter den tillväxttopp som följde på ibruktagandet av fartyget Viking Grace år VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

31 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 30 Suurimpien maakuntalentoasemien matkustajamäärän kehitys Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla Oulu Rovanniemi Turku Vaasa Kuopio Tampere Kuva 1 Suurimpien maakuntalentoasemien matkustajamäärän vuosisumman kehitys. Tietolähde: Finavia. Figur 1 Utveckling av årssumman av de största landskapsflygplatsernas passagerarantal. Informationskälla: Finavia. Turun lentoaseman matkustajamäärän kehitys kotimaan ja kansainvälisen liikenteessä Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne Kuva 2 Turun lentoaseman matkustajamäärän vuosisumman kehitys kotimaan ja kansainvälisessä liikenteessä. Tietolähde: Finavia. Figur 2 Utveckling av årssumman av Åbo flygplats passagerarantal i inrikes trafik och internationell trafik. Informationskälla: Finavia. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

32 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 31 Yöpymisten määrän kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla Yöpymisten määrän muutos vuonna 2017 Kotimaasta saapuneet +3,8 % Ulkomailta saapuneet +11,4 % Kuva 3 Yöpymisten määrän vuosisumman kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä. Tietolähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. Figur 3 Utveckling av årssumman av antalet övernattningar i inkvarteringsrörelserna i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, inkvarteringsstatistik. Ulkomaisten yöpymisten määrän kehitys Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä maittain Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla, vain suurimmat maat Ruotsi Saksa Viro Venäjä Puola Iso-Britania Kuva 4 Ulkomaisten yöpymisten määrän vuosisumman kehitys maittain Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä. Tietolähde: Tilastokeskus, majoitustilasto. Figur 4 Utveckling av årssumman av antalet utländska övernattningar per land i inkvarteringsrörelserna i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, inkvarteringsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

33 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 32 Matkustajaliikenteen määrän kehitys Turun ja Naantalin satamissa Vuosisumma, kehityksen suunta katkoviivalla Kuva 5 Laivaliikenteen matkustajamäärien vuosisumman kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Liikennevirasto, meriliikennetilasto. Figur 5 Utveckling av årssumman av antalet passagerare inom fartygstrafiken i Egentliga Finland. Informationskälla: Trafikverketm, statistik över sjötrafik. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

34 12, MV :30 / Liite: maakunnan tila kevät 2018 Sivu 33 TYÖLLISYYSASTE KASVAA TASAISESTI Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan työllisyysaste on kasvanut vuoden 2016 alusta noin viisi prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa, mikäli työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena. Työllisyyden kasvu näkyy suoraan myös työttömyyden kehityksessä. Työttömyysaste alenee kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa, ja muutamissa kunnissa työttömyysaste on painunut jopa alle 5 prosentin. Seutukunnista selvästi alhaisinta työttömyys on Vakka-Suomessa, jossa Valmet Automotiven massarekrytoinnit ovat painaneet koko seutukunnan keskimääräisen työttömyysasteen 6 prosentin alapuolelle. Myös Salon seudulla työttömyys vähenee nopeasti, vaikka seudun työttömyysaste onkin yhä maakunnan korkein. Työttömyyskehityksen lisäksi Varsinais-Suomen hyvä työllisyystilanne näkyy uusien avoimien työpaikkojen määrän kehityksessä. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut tasaisesti, ja etenkin Turun seudulla uusien avoimien työpaikkojen määrä on nopeassa kasvussa. Turun seudulla avoimien työpaikkojen vuosisumma kasvoi vuoden alussa yli :een, mikä on selvästi korkeampi kuin kertaakaan edeltävän vuosikymmenen aikana. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä ei kerro suoraan työpaikkojen kokonaismäärän muutoksesta, on työn tarjonnan kasvulla kuitenkin selvä positiivinen vaikutus työllisyyskehitykseen. SYSSELSÄTTNINGSGRADEN ÖKAR STADIGT Sysselsättningsläget i Egentliga Finland har förbättrats stadigt redan under två års tid, och landskapets sysselsättningsgrad har sedan ingången av 2016 vuxit med cirka fem procentenheter. Enligt Finansministeriets översikt Ekonomiska utsikter från våren 2018 kommer sysselsättningen att fortsätta öka under de närmaste åren, och sysselsättningsgradens gräns på 72 % kommer att överträffas i hela landet år I Egentliga Finland kommer gränsen på 72 % däremot att överträffas redan under sommaren, om sysselsättningsgraden fortsätter stiga i samma takt som nu. Den ökade sysselsättningen återspeglas direkt också i arbetslöshetens utveckling. Arbetslöshetsgraden sjunker i alla kommuner i Egentliga Finland, och i några kommuner har arbetslöshetsgraden rentav sjunkit till under fem procent. Det är tydligt att Nystadsregionen är den regionkommun som har den lägsta arbetslösheten. Där har Valmet Automotives massrekryteringar sänkt hela regionkommunens genomsnittliga arbetslöshetsgrad till under sex procent. Arbetslösheten minskar snabbt också i Saloregionen, fastän regionens arbetslöshetsgrad fortfarande är landskapets högsta. Det goda sysselsättningsläget i Egentliga Finland visar sig inte bara i arbetslöshetens utveckling, utan också i utvecklingen av antalet nya lediga arbetsplatser. Antalet lediga arbetsplatser har ökat stadigt, och särskilt i Åboregionen ökar antalet nya lediga arbetsplatser snabbt. I Åboregionen växte årssumman av lediga arbetsplatser till över i början av året, vilket är klart högre än vid något tillfälle under det föregående årtiondet. Fastän antalet lediga arbetsplatser inte direkt säger något om förändringen av det totala antalet arbetsplatser, har ökningen av arbetsutbudet ändå en tydlig positiv inverkan på sysselsättningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9