Yhteistyöalueen terveydenhuollon materiaalihankintojen- ja logistiikan selvitystyö

Transkriptio

1 Yhteistyöalueen terveydenhuollon materiaalihankintojen- ja logistiikan selvitystyö

2 Logistiikkaselvitys 2 SISÄLTÖ 1 SELVITYSTYÖN SISÄLTÖ Tausta Tavoitteet ORGANISAATIO Projektiorganisaatio Toteutussuunnitelma NYKYTILAN KUVAUS Pohjois-Savo Nykytila tiivistettynä Pohjois-Karjala Nykytila tiivistettynä Etelä-Savo Nykytila tiivistettynä Keski-Suomi Nykytila tiivistettynä Nykytilan yhteenveto TOIMINTAMALLIEHDOTUKSET Uudet toimintamalliehdotukset Toimintamalliehdotus Maakuntamalli Toimintamalliehdotus Yhteistyöaluemalli LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET

3 Logistiikkaselvitys 3 1 SELVITYSTYÖN SISÄLTÖ 1.1 Tausta Tämän selvitystyön toimeksiantaja on Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmä. Useamman maakunnan muodostama yhteistyöalue sopii yhteisistä tehtävistä ja maakuntien rajat ylittävistä vaativammista palveluista. Esimerkiksi Valtioneuvoston valtakunnalliset sotetavoitteet ovat osa yhteistyöalueen palvelustrategiaa (Valtioneuvosto a.) Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmän tavoitteena on Itä- ja Keski-Suomen maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyösopimuksen laatiminen. Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmän jäsenet: Puheenjohtaja Markku Tervahauta, Kuopio Jäsenet Pohjois-Savo: Leila Pekkanen ja Raimo Tuomainen, Jorma Penttinen, Tarja Miettinen (sihteeri) Keski-Suomi: Kati Kallimo (vpj), Juha Kinnunen, Vesa Kataja ja Mikael Palola Etelä-Savo: Risto Kortelainen, Panu Peitsaro ja Seppo Lokka SiunSote: Ilkka Pirskanen ja Antti Turunen Sirpa Humaloja henkilökunnan edustaja, Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry/ Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry. Reetta Turtiainen henkilökunnan varaedustaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.

4 Logistiikkaselvitys Tavoitteet Selvitystyön kohteena ovat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen sekä Etelä-Savon alueiden terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon materiaalihankinnat ja logistiikka. Tavoitteena on selvittää maakuntien terveydenhuollon tarvehankintojen, varastoinnin sekä sisä- ja ulkologistiikan nykytila. Tärkeänä osana selvitystä on tulevaisuuden toimintamalliehdotuksien suunnittelu koko yhteistyöalueelle. Nämä toimintamalliehdotukset palvelevat myös Sipilän hallitusohjelman 2025 tavoitteen sote-ja maakuntauudistuksessa ja sen tuomissa muutoksissa. (Valtioneuvosto b.)

5 Logistiikkaselvitys 5 2 ORGANISAATIO 2.1 Projektiorganisaatio Tämän selvitystyön toimeksiantaja on Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmä. Logistiikka -alatyöryhmän koolle kutsujana toimii IS-Hankinta Oy. Logistiikka ala -työryhmän tavoitteena on selvittää maakuntien terveydenhuollon tarvehankintojen, varastoinnin sekä sisä- ja ulkologistiikan nykytila. Alla oleva logistiikka - alatyöryhmä toimii selvitystyön ohjausryhmänä: Marko Tuomela Esa Miettinen Miia Paatola Elina Karppinen Timo Talo Teppo Yli-Karro Jarkko Mattila Juha Luukkonen Jukka Vesterinen Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Servica Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote - Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote - Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä IS-Hankinta Oy IS-hankinta Oy Harjoittelija Turku AMK

6 Logistiikkaselvitys Toteutussuunnitelma Työn aloittaminen Projektisuunnitelman luominen Aikataulutuksen luominen Nykytilanteen kartoitus haastattelemalla eri toimipaikkojen logistiikan ja hankinnan asiantuntijoita Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Servica Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Essote - Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Varkauden kaupunki Haastattelujen analysointi ja aineiston käsitteleminen Ensimmäisen vaiheen tuloksien läpi käyminen logistiikka-alatyöryhmässä Tilannekatsaus sekä olemassa olevien tulosten esittely Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmälle Materiaalin käsitteleminen ja kirjoittaminen selvitykseksi Kirjoitetun materiaalin lähettäminen tarkastettavaksi haastatelluille Vedoksen läpikäynti logistiikka-alatyöryhmässä Vedoksen päivitys ja tiedon lisääminen Selvitystyö valmis vuoden 2017 loppuun mennessä Lopullisen selvitystyön esittely logistiikka-alatyöryhmässä Lopullisen selvitystyön esittely Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyön käynnistäminen -työryhmälle

7 Logistiikkaselvitys 7 3 NYKYTILAN KUVAUS Nykytilan kuvaukseen on haastateltu seuraavia logistiikan ja hankinnan päälliköitä ja johtajaa: Marko Tuomela Servica Esa Miettinen PSSHP Teppo Yli-Karro Essote Miia Paatola KSSHP Elina Karppinen Siun sote Anne-Mari Lappalainen Ylä-Savon sote Merja Viitanen Varkauden kaupunki Nykytilan kuvauksen sisältämät tiedot on koottu haastatteluista. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä SOSTERI sekä Lapinlahden kunta eivät ole osallistuneet tähän selvitystyöhön. Selvitystyössä esitettyjä lukuja ei voida verrata keskenään maakuntien hankintalogististen toimintojen eroavaisuuksien vuoksi. 3.1 Pohjois-Savo Nykytila tiivistettynä Pohjois-Savon terveydenhuollon materiaalihankintojen ja logistiikan kokonaisuuteen kuuluvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankinnat tuottavat Kys:n hankintapalvelut sekä julkisomisteinen hankintayhtiö IS-Hankinta. Sisä- sekä ulkologistiset palvelut tuottaa tukipalveluja tuottava Itä-Suomen liikelaitoskuntayhtymä Servica. Ylä-Savon SOTE käyttää IS- Hankinnan hankintasopimuksia, mutta järjestää itse logistiikkansa. Varkaus käyttää IS- Hankinnan kilpailuttamia terveydenhuollon tarvikkeiden sopimuksia. Pohjois-Savossa varastoja on kolme. Nimikkeistöä Servican logistiikkakeskuksessa on kpl. Servican logistiikkakeskuksessa käytetään cross-docking-toimintamuotoa normaalin toimitusmallin lisäksi. Cross-docking-toimintamuodon periaatteena on jakaa toimittajilta saapuvat kuormat pienemmiksi vastaanottajakohtaisiksi eriksi ja yhdistellä eri toimittajilta tulleet tavarat vastaanottajakohtaisiksi toimituksiksi (Logistiikan maailma). Cross-docking-

8 Logistiikkaselvitys 8 toimituksien määrä on puolessa vuodessa 5-7 % kokonaisliikevaihdosta. Tavoitteena on vähentää turhia suoratoimituksia, jolloin organisaatiolla olisi käytössään vain yksi pääsääntöisesti käytettävä toimintamalli ja toimituskanava. Pohjois-Savon alueellisessa logistiikassa käytetään maakuntareititystä, näitä maakuntareittejä ajetaan päivittäin. Reititys on suunniteltu toimituspaikkojen, tarvittavien taajuuksien sekä terveydenhuollon vaatimien aikataulujen mukaan. Reittien aikataulutus on tärkeää esimerkiksi seudullisissa laboratorionäytteissä, joissa näytteet täytyy saada tutkittaviksi oikeaan aikaan. Pohjois-Savossa seutureittejä on neljä sekä toimituspisteitä yhteensä 550. Seudullisten reittien kuljetustoiminnot on kilpailutettu ulkopuoliselle toimijalle. Servica toimittaa KYS:n ja keskusvaraston väliset kuljetukset, jotka tapahtuvat lähes non-stop kuljetuksina. Osassa Pohjois-Savoa on käytössä SAP-pohjainen toiminnanohjausjärjestelmä nimeltään Maisa, joka on otettu käyttöön vuonna Ohjelmasta on käytössä varastonhallintajärjestelmä sekä täyttöpalvelun tilausohjelma. Ohjelman lisenssien määrä on 2155 kappaletta. Maisa toiminnanohjausjärjestelmä on integroitu leikkaustoiminnan toiminnanohjausjärjestelmään Orbitiin sekä taloushallintoon. Materiaalijärjestelmä on liitetty Kansalliseen sähköiseen palveluväylään Sailab ry:n Sailog tilausvälityspalvelun kautta.

9 Logistiikkaselvitys Pohjois-Karjala Nykytila tiivistettynä Pohjois-Karjalan alueella sosiaali- ja terveyspalveluja toteuttaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote. Kuntayhtymä aloitti toimintansa Hankintojen toteuttamisessa Siun sote käyttää omaa sisäistä hankintatiimiään sekä Joensuun kaupungin organisaatioon kuuluvaa Pohjois-Karjalan hankintatoimea. Siun sote on myös mukana IS-Hankinnan sekä KL-Kuntahankintojen toteuttamissa hankinnoissa. Kuntayhtymän logistiikkayksikkö toimii koko maakunnan laajuisesti. Logistiset palvelut hoitavat reittijakelun (näytteet, lääkkeet, apuvälineet, sisäinen posti, välinehuollon instrumentit, hoitotarvikkeet), apuvälineiden ja välinehuollon jakelua, keskusvarastopalvelut, sairaaloiden sisäkuljetukset, henkilökuljetuksia sekä kuntayhtymän postituksen. Siun sotella on tällä hetkellä 7 varastoa, joista keskusvarasto on keskussairaalalla Tikkamäellä. Nimikkeistöä tikkamäen keskusvarastolla on kpl. Cross-Docking on käytössä vähäisesti esimerkiksi Joensuun keskussairaalan keskusvaraston ja osastojen välillä. Keskusvaraston toimituksien yhteydessä ei veloiteta rivikustannuksia vaan keskusvaraston kustannukset kohdistetaan sisäisen laskutuksen kautta. Työvaihekohtaisia kustannuksia on laskettu Pohjois-Karjalan keskussairaalan logistiikan prosesseista. Maakuntareititys on suunniteltu ennen sote-uudistusta. Reittejä on kuusi ja näillä reiteillä tapahtuva kuljetustoiminta on ulkoistettu. Reitit tullaan optimoimaan uudelleen vuonna Maakunnan reittiajossa jakeluauto käy arkipäivisin tarvittaessa kaikissa pisteissä. Joensuun kaupungin alueella ajetaan 2 kertaa päivässä, kaupunkialueen näytteenottopisteellä 3 kertaa päivässä. Siun soten logistisilla palveluilla ei ole käytössä yhtenäistä toiminnanohjausjärjestelmää. Keskusvarastoilla on käytössä kolme eri varastohallinnan ohjelmistoa, joita ei ole integroitu keskenään. Uuden logistiikan kaikki prosessit kattavan toiminnanohjausjärjestelmän tarvemäärittely ja hankinnan suunnittelu on aloitettu.

10 Logistiikkaselvitys Etelä-Savo Nykytila tiivistettynä Etelä-Savossa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote. Etelä-Savon alueella toimii myös Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita Itä-Savossa. Sosteri ei ole osallistunut selvitystyöhön. Toimintaan kuuluu alueen perusterveydenhuollon lisäksi kaupungin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä Essoten alueen kunnat ja niiden terveydenhuolto, käsittäen kaikki terveydenhuollon hoitotarvikehankinnat sekä toimistotarvikkeet. Organisaation logistiikka- sekä hankintapalvelut toimivat omina yksiköinään. Essoten hankintapalvelut tuottavat terveydenhuollon materiaalien kilpailuttamisen Etelä-Savon alueelle. Essote on myös mukana IS-Hankinnan toteuttamissa hankinnoissa. Sisäinen logistiikkapalvelu hoitaa varastoinnin, kuljetuspalvelut sekä täyttöpalvelun Mikkelin keskussairaalassa. Alueen ulkoinen logistiikka on hoidettu yksityisten kuljetusliikkeiden ostopalveluilla. Etelä-Savon alueella on yhteensä 120 yksikköä, joihin toimitetaan terveydenhuollon tarvikkeita. Keskussairaalan keskusvarastolla on hoitotarvikevarasto jossa on noin nimikettä. Hoitotarvikkeiden lisäksi samojen kuljetusten mukana kulkee sekä lääkkeitä että laboratorionäytteitä. Essoten käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä on Affecton toimittama WebMarela. Toiminnanohjausjärjestelmään kuuluvassa OSTi-tilausjärjestelmässä käyttäjiä on noin 400. Materiaalijärjestelmää ei ole integroitu muihin järjestelmiin.

11 Logistiikkaselvitys Keski-Suomi Nykytila tiivistettynä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistaa 21 keskisuomalaista kuntaa. Sairaanhoitopiirin organisaatiossa materiaalitoimen vastuualue tuottaa hankinnan, keskusvarastoinnin sekä sisä- ja ulkologistiikan palvelut asiakkailleen. Sairaanhoitopiirin hankintatoimi toimii yhteishankintayksikkönä maakunnan kuntien ja kuntayhtymien perusterveydenhuollolle. Hankintatoimi vastaa hoito- ja käyttötaloustarvikkeiden, lääkinnällisten ja muiden laitteiden sekä sote- ja muiden palvelujen hankinnasta. Sairaanhoitopiiri on myös mukana muutamassa IS-Hankinnan toteuttamassa yhteishankinnassa, suurimpana kokonaisuutena lääkevalmisteet. Uuden sairaalan, Sairaala Novan, toimintamallit korostavat palvelutuotannon tärkeyttä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Hoitotarvikkeiden hankinnassa ja hallinnassa korostetaan pääoman minimointia ja tuotteiden hallinnoimista kokonaispalveluna. Hankinnan avulla pyritään keskitettyihin hankintakokonaisuuksiin, jotka tuottavat tehokkaat palvelukokonaisuudet koko maakuntaan. Nykyinen keskusvarasto sijaitsee Keski-Suomen keskussairaalalla. Keskusvarasto toimii logistiikkakeskuksena saapuvalle ja lähtevälle tavaralle. Keskusvaraston jakelun piiriin kuuluvat sairaanhoitopiirin lisäksi yhdeksän kunnan perusterveydenhuolto sekä vanhus- ja vammaispalvelut (Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa, Konnevesi, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Muurame). Lisäksi maakunnassa on viisi kunnan tai kuntayhtymän perusterveydenhuollon varastoa (Viitasaari, Pihtipudas, Äänekoski, Saarijärvi, Jyväskylä), jotka tilaavat tarvikkeet itse sairaanhoitopiirin hankintasopimuksien mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmänä Keski- Suomen sairaanhoitopiiri käyttää Marelaa. Marela toimii varastonhallinnassa, ostoissa ja hyllytyspalvelun järjestelmänä sekä siitä on yhteys leikkaustoiminnan ja taloushallinnon kirjanpitojärjestelmään. Maakunnassa on käytössä myös muita toiminnanohjauksen järjestelmiä, kuten Jyväskylän kaupungilla erillinen SAP-järjestelmä. Viitasaari, Pihtipudas ja Saarijärvi käyttävät Marelaa, vaikka operoivat omia varastojaan.

12 Logistiikkaselvitys 12 Materiaalitoimi vastaa myös keskitetystä maakunnallisesta materiaalikuljetuksesta, joka tuotetaan ostopalveluna. Maakunnan alueen kuljetuksiin on yhdistelty lääkkeet, osa laboratorionäytteistä, osa Sakupen tekstiilitoimituksista, tarvikkeet, postit, välinehuollon tarvikkeet ja apuvälineet. Maakuntakuljetuksia operoidaan maanantaista perjantaihin, yhdellätoista erillisellä autolla ja optimoidulla reitistöllä. Keskussairaalan sisälogistiikka kattaa logistiikan sisäiset materiaalikuljetukset sekä keskusvarasto- ja terminaalitoiminnan kokonaisuudessaan, hyllytyspalvelun sekä sisäisen postin kuljetukset ja postittamisen.

13 Logistiikkaselvitys Nykytilan yhteenveto Maakuntien jokaisella toimijalla on oma hankintaorganisaatio, jota hyödynnetään sisäisesti, Etelä-Savossa niitä on kaksi. Sairaanhoitopiirien rajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä tehdään yhteishankinnoissa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Vuonna 2016 IS-Hankinnan sairaanhoitopiireille toteuttamien materiaalihankintoja oli yhteensä 75 kappaletta (Liite 1 ERVA Hankinnat). Näistä yhteishankintoja, joissa oli mukana vähintään kaksi maakuntaa (tai sairaanhoitopiiriä) oli 54 kappaletta. Edellä mainittujen hankintojen ostomäärä oli vuonna ,4 miljoonaa euroa, josta lääkehankinnan osuus oli 56,5 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävästä 36,9 miljoonasta eurosta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin osuus oli 21,6 miljoonaa euroa, jolloin muiden maakuntien ja sairaanhoitopiirien yhteenlasketuksi osuudeksi muodostui 15,3 miljoonaa euroa. Arviolta Yhteistyöalueen yhteisten materiaalihankintojen potentiaalinen hankintavolyymi vuodessa voisi olla miljoonaa euroa, josta lääkkeiden yhteishankinnan osuus on noin 60 miljoonaa euroa. Lisäksi osa maakuntien alueista tekee yhteistyötä KL-Kuntahankintojen kanssa ja Siun sote vastaavasti Pohjois-Karjalan Hankintatoimen kanssa. Kilpailutettavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat pitkälti samoja, vaikka pieniä tarve-eroja kategorioissa löytyy sairaaloiden toiminnoista johtuen. Yhteistyöalueella myös tehdään tarpeettomasti samojen tuotteiden hankintaprosesseja päällekkäin, erityisesti terveydenhuollon perusmateriaaleissa. Hankintojen jakautuminen: PSSHP Siun sote Essote KSSHP KYS hankintatiimi, IS-Hankinta Siun soten oma hankintatiimi, Pohjois-Karjalan Hankintatoimi, KL-Kuntahankinnat, IS-Hankinta Oma hankintatiimi, IS-Hankinta, KL-Kuntahankinnat Oma hankintatiimi, KL-Kuntahankinnat, IS-Hankinta. Materiaalivirtojen ja logistiikan toiminnanohjauksessa käytetään hyvin laajaa kirjoa erilaisia ohjelmistoja ja nämä ohjelmistot vaihtelevat myös maakuntien ja organisaatioiden sisällä; osalla organisaatioista ei ole olemassa sisäistä samaa ohjelmistopohjaa materiaalivirtojen ohjaamiselle. Laskettaessa ohjelmistojen kokonaismäärää tässä selvitystyössä, on ilmennyt kuusi erilaista ohjelmistopohjaa. Erillisten ohjelmistojen johdosta jokaisella maakunnalla on

14 Logistiikkaselvitys 14 muun muassa oman ohjelmiston pääkäyttäjät sekä nimikkeistöt. Nämä kaikki toimenpiteet tehdään jokaisessa maakunnassa erikseen. Ohjelmistot maakunnissa: PSSHP Siun sote Essote KSSHP SAP / Maisa Sonet, TK-Matha, TcVati, 2 kuntaa missä ei järjestelmää WebMarela Marela. Tämän selvitystyön perusteella yhteistyöalueen keskeisten varastojen nimikkeistön lukumäärä on noin kpl jakautuen seuraavasti: PSSHP Siun sote Essote KSSHP Servican Keskusvarasto nimikettä Joensuun Tikkamäen keskusvarasto nimikettä Mikkelin sairaalan keskusvarasto jossa on nimikettä. Keskussairaalan keskusvarasto jossa on 720 nimikettä Varastojen kokonaismäärä yhteistyöalueella on 18 kappaletta. Jokaisella maakunnalla on oma keskusvarasto tai logistiikkakeskus, mistä toimintaa ohjataan ja tavarat jakautuvat eteenpäin tilaajille. Maakunnissa on myös pienempiä varastoja. Maakuntien isoissa keskusvarastoissa toiminta vaikuttaa organisoidulle. PSSHP Siun sote Essote KSSHP Logistiikkakeskus Kuopiossa sekä 3 varastoa maakunnassa Keskusvarasto Joensuussa sekä 7 varastoa maakunnassa Keskusvarasto Mikkelissä Keskusvarasto Jyväskylässä sekä 5 varastoa maakunnassa. Tämän selvitystyön keskeinen havainto on, että yhteistyöalueen maakunnissa tehdään pitkälti samoja asioita, mikä tarkoittaa paljon päällekkäisiä työtehtäviä ja kustannuksia.

15 Logistiikkaselvitys 15 4 TOIMINTAMALLIEHDOTUKSET 4.1 Uudet toimintamalliehdotukset Selvityksen lopputuloksena on kuvattu kaksi toisistaan eroavaa hankintalogistista toimintamallia. Toimintamallit on kuvattu sillä tarkkuudella, että lukija saa selkeän kuvan siitä, miltä kohdin toimintamallivaihtoehdot eroavat toisistaan. Toimintamallien suunnittelussa on hyödynnetty haastatteluista saatua materiaalia sekä omaa pohdintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut neutraali ajattelutapa, johon eivät ole vaikuttanut maakuntien tai organisaatioiden mielipiteet. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan kokonaistaloudellisuus, innovatiivisuus ja ennakkoluulottomatkin ideat. Tulevaisuuden toimintamalleja suunniteltaessa on myös tutustuttu Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun tekemään hankintaselvitykseen. Työryhmän jäsenten näkemykset voidaan karkeasti jakaa kahteen erilaisen ajattelutavan mukaiseen ryhmään: niin sanottua keskitettyä toimintamallia kannattavat, yhteistyöhön valmiit organisaatiot sekä itsenäisen toimintamallin omaavat, oman maakunnan kehittämisen kannalla olevat ja toimittajien hankintalogistista verkostoa hyödyntävät organisaatiot.

16 Logistiikkaselvitys Toimintamalliehdotus Maakuntamalli Ensimmäisessä vaihtoehdossa jokainen yhteistyöalueen maakunta toimii itsenäisesti, järjestäen itse alueen hankinta- sekä logistiikkatoiminnot. Toiminnassaan alueet käyttävät omia materiaalihallinnan toiminnanohjausjärjestelmiään, nämä ohjelmistot ovat alueittain itsenäiset. Hankintatoimessa on mahdollisuus tehdä nykyisen toimintatavan mukaisesti yhteishankintoja osassa kategorioita, mutta pääsääntöisesti organisaatiot kilpailuttavat tarvittavat terveydenhuollon tarvikkeet itse. Varastointi tuotetaan itsenäisesti omana toimintanaan. Jokaisella maakunnalla on oma keskusvarasto, mutta jokainen päättää varaston nimikkeistön laajuuden. Tavarantoimittajat toimittavat tilatut tuotteet eritellysti tarvittavaan pudotuspaikkaan tai keskusvarastolle. Maakuntien sisällä käytetään maakuntareititystä, ja tavaravirtoja on yhdistelty mahdollisuuksien mukaan muuhun tavaravirtaan, joita voivat olla lääkkeet, koulutarvikkeet tai sisäinen posti. Maakuntamallit eivät ole identtisiä, vaan kukin maakunta painottaa tärkeäksi kokemiaan piirteitä hankinta- ja logistiikkatoimintaa kehittäessään. PLUSSAT/MIINUKSET + Itsenäinen toiminta + Oma päätäntävalta, joka pysyy omalla alueella + Joustava, oman maakunnan tarpeet huomioon ottava kehitystyö - Jokaisella maakunnalla on oma materiaalijärjestelmä, nimikkeistö sekä pääkäyttäjyyteen liittyvät tehtävät - Vastaanottavassa toimituspisteessä tavarantoimituksien vastaanottomäärät lisääntyvät, sekä esimerkiksi ostolaskujen määrä kasvaa. - Tietojärjestelmien yhteenlasketut ylläpitokulut suuremmat - Päällekkäiset hankintaprosessit toisten maakuntien kanssa - Hankintojen pienemmät volyymit - Päällekkäiset tehtävänkuvat

17 Logistiikkaselvitys Toimintamalliehdotus Yhteistyöaluemalli Yhteistyöaluemallissa terveydenhuollon materiaalihankinnat toteutetaan Yhteistyöalueen yhteishankintoina. Toimintaperiaate on mahdollista toteuttaa hoitotarvikkeiden samanlaisuuden ansiosta, vaikka pieniä tarve-eroja kategorioissa löytyy sairaaloiden toimintojen eroavaisuuksista johtuen. Yhteistyöalueella yhteistyössä suunnitellut hankinnat purkavat päällekkäistä suunnittelutyötä. Oikein aikataulutettuina yhteistyöalueen laajuudella toteutetut hankinnat eivät myöskään tapa kilpailua, eivätkä heikennä tavarantoimittajien kokonaisvaltaista toimintaa. Hankintakategorioita ja niiden laajuuksia selvitetään lisäksi valtakunnallisessa kategoria- ja kilpailutusyhteistyössä. Valtakunnallisen kategoria- ja kilpailutusyhteistyön tarkoituksena on synkronoida hankintakategoriat kaikkien erva-alueiden kesken. Tämän prosessin tehtävänä on ylläpitää markkinat kilpailtuna ja ostajien asema suhteessa toimittajiin vahvana. Yhteistyöaluemallissa logistiikan toiminta on suunniteltua, läpinäkyvää sekä monipuolista. Logistiikka toteutetaan yhden logistiikkakeskuksen ja maakuntakohtaisten terminaalien kautta, jolloin vain logistiikkakeskuksessa varastoidaan tavaraa. Mallissa käytetään suoratoimituksia silloin, kuin sille on peruste. Mallissa hankitaan keskitetysti maakuntien välille runkolinjat, joilla kuljetetaan varastoitavat tarvikkeet ja yhdistellään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös muita materiaalivirtoja. Hankinnan määrittelyvaiheessa otetaan kantaa siihen, ovatko tuotteet suoratoimitustuotteita, varastoitavia vai terminaalien kautta kulkevia cross-docking-tuotteita. Varastoitavien volyymituotteiden valintaperusteissa ylläpidetään tiukkaa hintakilpailua. Päärunkolinja tuo varastoitavat volyymituotteet logistiikkakeskukseen, josta ne jaetaan eteenpäin maakuntaterminaaleihin tai seudullisien kuljetusreittien kautta loppukäyttökohteisiin. Crossdocking-tuotteet toimitetaan kunkin maakunnan terminaaleihin, joissa nämä yhdistellään logistiikkakeskuksesta tulevien materiaalien kanssa yhteiseksi jatkolähetykseksi yhdessä muiden seutureiteille yhdisteltäviin materiaalien kanssa. Yhteistyöaluemallissa on tärkeää ymmärtää, että kunkin maakunnan oma logistiikkatoimija suunnittelee ja vastaa maakunnan alueen ulkologistiikasta sekä tuottaa sisälogistiikan palvelut jokaisessa maakunnassa itsenäisesti sovitulla tavalla. Jakelureitit optimoidaan ja kilpailutetaan alueellisesti maakunnan sisällä. Tällä toimintamallilla hyödynnetään alueellista osaamista ja tuntemusta, taaten toimiva paikallinen logistinen reititys. Maakuntakuljetuksiin on mahdollisuuksien mukaan keskitetty muita materiaalivirtoja, kuten esimerkiksi lääkkeet,

18 Logistiikkaselvitys 18 koulutarvikkeet tai sisäinen posti. Kuntien tarpeita ei saa eikä kannata unohtaa suunniteltaessa alueellisia kuljetuksia. Yhteistyöalueen logistiikkakeskus toimii kahdella päätoimintaperiaatteella, Yhteistyöalueella varastoitavien tuotteiden keskusvarastona sekä niiden eteenpäin lähettäjänä ja maakuntansa cross-docking tuotteiden välittäjänä. Yhteistyöaluemallissa käytetään yhtä materiaalijärjestelmää ja nimikkeistöä koko yhteistyöalueella. Materiaalijärjestelmän yhdistymisen kautta saadaan aikaan tietojärjestelmään liittyvien taloudellisten etujen lisäksi muita etuja, joita ovat mm. yhtenäinen nimikkeistö, yhtenäiset kulutustiedot hankintoja varten sekä yhteinen tekninen alusta ja yhteiset pääkäyttäjätoiminnot. Yhteistyöaluemallissa palvelun tuottaja tarjoaa asiakkailleen tarvittavat tietovälineet tavaroiden tilaamiseen. Loppuasiakkaat eivät maksa erikseen materiaalijärjestelmän käytöstä, vaan ostettavan tuotteen hinta sisältää järjestelmäkustannuksen. Palvelun tuottaja on sekä lisenssien omistaja että hallinnoija ja järjestelmän käyttöoikeuksia jaetaan sen asiakastarpeen mukaan. Tällä toimintatavalla taataan järjestelmän skaalautuvuus kaikissa tilanteissa ja vältetään päätöksenteon hajanaisuus esimerkiksi lisenssien hankinnassa. PLUSSAT / MIINUKSET + Leikkaustoiminnan toiminnanohjausjärjestelmien ja potilastietojärjestelmien integroiminen + Joidenkin maakuntien välillä jo nyt runkoliikennetoimintaa (Sakupe Oy), jolloin taloudellisten hyötyjen löytyminen on mahdollista. Tulevaisuudessa runkoreititys voi palvella myös muita tukipalveluja + Erva-alueittain toteutetut hankinnat lisäävät hankintojen volyymia sekä pienentävät hankintahintaa + Lisää yhteistyötä yhteistyötasolla + Logistisen toiminnan tehostuminen yhtenäisten tavaranvirtausmallien johdosta + Yhden materiaalijärjestelmän tuomat edut ja säästöt + Innovaatioiden laajempi hyöty yhdellä kertaa + Yhteistyöaluetasoisesti toteutetaan ne asiat, joissa saavutetaan keskittämisen etuja ja maakuntakohtaisesti toteutetaan alueellista osaamista vaativat toiminnot - Yksittäisen maakunnan vaikutusmahdollisuudet hankintojen suunnitteluun vähäisemmät - Iso toiminta-alue ja sen tuomat haasteet - Kunkin maakunnan erityistoiveiden huomioiminen on haasteellisempaa

19 Logistiikkaselvitys 19 5 LOPUKSI Keskeistä on maakuntauudistuksen yhteydessä tunnistaa ne toiminnot ja palvelut, joita on järkevää tuottaa Yhteistyöalue tasoisesti. Päätöksentekijöiden mietittäväksi jää, onko hankinta- ja logistiikka terveydenhuollon materiaaleissa sellainen toiminto. Siihen pohdintaan tämä työ antaa ajatuksia. Laajaan yhteistyöhön liittyviä esteitä ei tässä työssä ole havaittu, joten pitkälti asia ratkeaa sen perusteella, onko maakunnilla tahtoa rakentaa Yhteistyöalueen tasoisia ratkaisuja.

20 Logistiikkaselvitys 20 LÄHTEET Logistiikan maailma. Varastointi. Viitattu Valtioneuvosto a. Yhteistyöalueen asiat. Viitattu Valtioneuvosto b. Hyvinvointi ja terveys. Viitattu

21 Logistiikkaselvitys 21 LIITTEET Liite 1 ERVA hankinnat HANKINNAT JA TILAAJAT Määrä / ASIAKAS Hengityksen hoidon tarvikkeet Aikuisten apuvälineet Monikäyttöiset erikois- ja endoskooppiset instrumentit Kuopion yliopistollisen sairaalan 3 (KYS) ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän leikkausyksiköiden erikoisaloille Toimenpidekardiologian tarvikkeet 4 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Laboratoriotarvikkeet Vaipat: lasten ja terveyssiteet Nesteen ja verensiirron tarvikkeet Lasten apuvälineet Terveydenhuollon kertakäyttöiset potilaan peittelyliinat, yleispakkaukset ja laitteiden ja 2 ympäristön suojaus Asiakasräätälöidyt leikkauksien peittelypakkaukset Huuhtelulaitteet ja kaatoaltaat Vaipat 2

22 Logistiikkaselvitys Sytostaattiturvajärjestelmä (PSSHP ja ISSHP) 2 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Oikomishoidon tuotteet ja instrumentit Hammashoidon tarvikkeet ja tarveaineet Kuulonmittauslaitteet Tekomykiöt ja muut silmätautien tarvikkeet Nostamisen ja siirtämisen apuvälineet Gynekologiset tarvikkeet Ammattikäyttöön tarkoitetut verensokerimittarit ja niissä käytettävät testit 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä CRP ja HbA1C vierianalytiikan laitteet, testireagenssit ja kontrollit Puudutus- ja kivunhoitotarvikkeet Anestesiaventilaattorit Kertakäyttöpullot äidinmaidolle 2

23 Logistiikkaselvitys Urologiset tarvikkeet Haavanhoito, sidonta ja lastoitus Lääkevalmisteet ja niihin rinnastettavat valmisteet 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tahdistingeneraattorit ja -johdot 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sterilointitarvikkeet Peruslangat Sydän- ja verisuonileikkaustarvike Gastroenterologiset tarvikkeet Neurokirurgian tarvikkeet Käsihuuhteet Katetrin avulla asennettavat aorttaläppäproteesit (TAVI-läpät) Haavanhoito ja sidonta 3

24 Logistiikkaselvitys Vajaatoimintatahdistingeneraattorit ja - johdot 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Insuliinipumput Diatermialaitteet Terveydenhoidon kertakäyttöiset henkilökohtaiset suojaustarvikkeet Sterilointipussit ja -letkut Verensokerimittarit ja testiliuskat omaseurantaan Insuliinikynäneulat, insuliiniruiskut ja lansetit Terveydenhoidon neulat ja ruiskut Hengityslaitteet tehohoitoon Lonkan tekonivelet, kertakäyttöiset painepesurit ja leikkaussalikypärän kertakäyttöiset 2 huput Toimenpideradiologian tarvikkeet 4 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1

25 Logistiikkaselvitys Verikaasuanalytiikan näytteenottovälineet Kliinisen patologian reagenssit ja tarvikkeet Kotihoitosängyt sekä niihin liittyvät tarvikkeet ja varusteet Näkövammaisten apuvälineet 4 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Suolihuuhtelujärjestelmä Dialyysitarvikkeet Kuulokojeet 11 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 1 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Lapin Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Toimenpideradiologian tarvikkeet 2 3 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sähköpyörätuolit 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1

26 Logistiikkaselvitys Sähkömopedit 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Avannehoitotarvikkeet Vastasyntyneiden kuuloseulontalaitteisto 3 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Näytteenottovälineet Verisuonikirurgian proteesit ja tarvikkeet Hengitysapuvälineet (CPAP-laitteet tarvikkeineen sekä maskit) Antidecubituspatjojen vuokraus Virtsaliuskat ja lukulaitteet Rintaproteesit Opaskoirapalvelu 4 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Murtumien hoidossa käytettävät ydinnaulat Pyörätuolien sähköiset lisävoimalaitteet 5 Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1

27 Logistiikkaselvitys 27 Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kävelynapuvälineet Silmälasit, erityistyölasit, optisesti hiotut suojalasit ja näöntutkimus Haavan alipaineimulaitteet hoito-/sidostarvikkeineen Wc- ja suihkuapuvälineet Uniapnean hoitoon tarkoitetut CPAP-laitteet Perussairaanhoidon tarvikkeet 3 Kaikki yhteensä 215