Vakavien syiden ilmaantuvuus atraumaattisen alaselkäkivun taustalla erikoissairaanhoidon päivystyksessä
|
|
- Irma Heikkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UEF//eRepository DSpace Artikkelit Terveystieteiden tiedekunta 2017 Vakavien syiden ilmaantuvuus atraumaattisen alaselkäkivun taustalla erikoissairaanhoidon päivystyksessä Reito Aleksi Suomen ortopediayhdistys ry info:eu-repo/semantics/article info:eu-repo/semantics/publishedversion Suomen Ortopediyhdistys Ry All rights reserved Downloaded from University of Eastern Finland's erepository
2 Vakavien syiden ilmaantuvuus atraumaattisen alaselkäkivun taustalla erikoissairaanhoidon päivystyksessä Aleksi Reito, Kati Kyrölä, Liisa Pekkanen, Juha Paloneva Keski-Suomen Keskussairaala Guidelines recommend using a diagnostic triage when evaluating patients with an atraumatic low back pain. Most importantly the possibility of specific serious spinal pathology should be assessed. These include cauda equine syndrome, spondylodiscitis, compression fracture and cancer. Information regarding the population based incidences of these conditions is unknown. We evaluated all patients referred to our emergency department due to a low back pain. The most common spinal pathology was a compression fracture. Spondylodiscitis was the second most common with an incidence of 1.6 / person years. Cancer and cauda equine syndrome were the rarest. The incidence of both of these conditions was 0.39/ person years. It is important to note that the incidence of serious spinal pathology is very low with this very common symptom. Hence a low threshold is recommended when referring these patients for a further work-up. Johdanto TULE-sairauksista alaselkäkipu aiheuttaa merkittävästi kustannuksia työelämälle ja yhteiskunnalle (1). Terveys 2011 julkaisun mukaan 34.6% yli 30-vuotiaista miehistä ja 41.4% saman ikäisistä naisista on kokenut selkäkipua viimeisen 30 päivän aikana (2). Koko väestön selkäkivun hetkellinen ilmaantuvuus on nousussa (2). Akuutin alaselkäkivun esiintyvyydestä päivystyspoliklinikalla suomalaisilla potilailla ei ole tutkittua tietoa. Laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jonka aineisto koostui lähes kahdesta miljoonasta päivystyspoliklinikkakäynnistä, 3% johtui akuutista alaselkäkivusta (3). Naisilla esiintyvyys on selkeästi kaksihuippuinen. Korkeimmat esiintyvyydet olivat nuorilla (25-39v) miehillä ja naisilla sekä ikääntyneillä (>85v) naisilla. Yleensä potilaan hoidossa tarkka diagnoosi on optimaalisen hoidon perusta. Akuutin alaselkäkivun osalta ei ole kuitenkaan aina tarpeellista pyrkiä tarkkaan diagnoosiin päivystyspoliklinikalla. Keskeisimmät hoitosuositukset koskien alaselkäkipua, mukaan lukien suomalainen Käypä Hoito -suositus ohjeistavat kliinikkoa jakamaan akuutin alaselkäkivun yhteen kolmesta työdiagnoosiluokasta, ns diagnostic triage (4-6). Näitä ovat 1) vakava sairaus tai syy eli ns. vakava selkärangan patologia, 2) hermojuurikompressio eli radikuloiva kipu sekä 3) epäspesifinen alaselkäkipu. Vakaviin syihin katsotaan kuuluvan suomalaisen Käypä Hoito -suosituksen mukaan ratsupaikkaoireyhtymä eli cauda equina -syndrooma, aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissekoituma, pahanlaatuinen kasvain, bakteerispondyliitti tai spondylodiskiitti sekä kompressiomurtuma. Aorttaperäiset syyt ovat yleensä verisuonikirurgisia katastrofeja ja harvemmin aiheuttavat diagnostista ongelmaa muihin alaselkäkivun syihin nähden. Käypä hoito -suosituksen mukaan vakavien sairauksien epäily edellyttää arviota erikoissairaanhoidossa. Vakaviin syihin liitetään monesti ns. klassisia esitietoja tai löydöksiä, mutta näiden osuvuus muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat erittäin heikkoja (7-9). Ratsupaikkaoireyhtymällä ei ole yleisesti hyväksyttyjä kriteerejä (10). Nimensä mukaisesti se on oirekokonaisuus, johon voi liittyä perianaalialueen tuntohäi- 264 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 40
3 riöitä, alaraajojen motorisia oireita sekä virtsarakon ja peräaukon sulkijan motorisia häiriöitä. Ratsupaikkaoireyhtymän syynä ei ole aina spinaalikanavan ahtautuminen vaan oirekuvan taustalla voi olla jokin neurologinen ongelma. Spinaalikanavan sentraaliselle ahtautumiselle ei ole myöskään yleisesti hyväksyttyjä kriteerejä. Tässä tutkimuksessa pyrimme selvittämään selkäperäisen ratsupaikkaoireyhtymän ilmaantuvuutta atraumaattisen selkäkivun taustalla. Minkä tahansa sairauden diagnostiikkaan kuuluu ennakkotieto sairauden ilmaantuvuudesta väestössä. Selkäkivun vakavien syiden ilmaantuvuudesta on erittäin vähän väestöpohjaisia tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alaselkäkivun vakavien syiden ilmaantuvuutta atraumaattisen selkäkivun taustalla potilailla, jotka ovat olleet arvioitavana erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla. Menetelmät Takautuvan asiakirjatutkimuksen tutkimusaineisto kerättiin potilailta, joille oli välisenä aikana tilastoitu Keski-Suomen keskussairaalan erikoissairaanhoidon kirurgian ensiavussa käynnin syyksi jokin ryhmän M40-M54 Selkäsairaudet ICD-10 -koodi. Kuitenkin ryhmän M50 Kaularangan välilevysairaudet sekä yksittäiset koodit M53.0 Niska-pääoireyhtymä, M53.1 Niska-olkavarsioireyhtymä, 54.2 Kaularankakipu sekä M54.6 Rintarankakipu ei otettu mukaan aineistoon. Lisäksi mukaan otettiin potilaat, joilla oli käynnin diagnoosina M84.4 Muualla luokittamaton patologinen murtuma, G83.4 Cauda equina oireyhtymä, C79.5& Etäpesäke luussa tai luuytimessä ja C79.5& Etäpesäke luussa tai luuytimessä. Käyntitiedot kerättiin ExReport tietojärjestelmästä (Neotide, Vaasa). Tämän lisäksi tietojärjestelmästä haettiin vielä kaikki muut hoitojaksot, joissa oli käytetty edellä mainittuja koodeja, koska lopullinen diagnoosi on saatettu tehdä vasta hoitojakson aikana. Kaikilta potilailta kirjattiin käyntipäivämäärä, ikä, sukupuoli, lähettävä taho, mahdollinen vamma oireen alkamisen taustalla, oireen kesto, aiemmat selkäleikkaukset, mahdollinen aiemmin todettu syöpäsairaus, kivun radikulointi, paikallinen alaselkäkipu, tehdyt kuvantamiset, jatkohoitopaikka sekä käyntiin liittyvän sairaalajakson aikana tehdyt toimenpiteet. Mikäli oireen alkamiseen liittyi mikä tahansa muu vamma kuten kaatuminen samalla tasolla, potilasta ei otettu mukaan tutkimukseen. Oireen kestoksi laskettiin päivät oireen alkamisesta käyntipäivämäärään. Mikäli potilaalla oli kuvattu vanhan, pitkäkestoisen kivun pahenemisjakso käynnin syynä, oireen kestoksi katsottiin pahenemisvaiheen kesto käyntipäivämäärään asti. Aiempi selkäleikkaus jaoteltiin välilevytyrän poistoleikkaukseen, selkärangan dekompressioleikkaukseen, luudutusleikkaukseen tai muuhun operaatioon. Aiempi syöpäsairaus luokiteltiin kohde-elimen perusteella. Lisäksi kirjattiin, oliko tiedossa mahdollinen etäpesäke nikamassa ennen kivun alkamista. Oirekuvan osalta asiakirjamerkinnöistä kirjattiin, oliko potilaalla radikuloivaa kipua ja/tai paikallista alaselkäkipua. Pakaran kipua ei katsottu radikulaatiokivuksi. Radikuloivan kivun puoli kirjattiin sekä dermatomi polven alapuolella jos se oli mainittu. Määritimme selkäperäisen ratsupaikkaoireyhtymän mukaillen Britannian neurokirurgiyhdistyksen CESR (Cauda Equina Syndrome with Retention) -määritelmää: 1) alaraajan radikuloiva kipu ja 2) virtsarakon tai peräaukon sulkijan motorinen häiriö ja 3) peräaukon seudun tuntohäiriö ja 4) selkäydinkanavaa ahtauttava mekaaninen syy. Bakteerispondyliitille ei ole myöskään olemassa yleisesti hyväksyttyjä kriteerejä. Kultainen standardi diagnostiikassa on biopsia ja viljelynäyte, mutta tämä ei ole rutiinimenetelmä sairaalassamme. Kirjallisuudessa spondylodiskiitin määritelmä perustuu usein laboratoriolöydöksiin, kliiniseen kuvaan ja kuvantamistutkimuksiin. Tässä tutkimuksessa potilaan alaselkäkivun taustalla syy spondylodiskiitti, jos 1) veriviljelyssä oli osoitettavissa bakteeri eli bakteremia tai luubiopsiassa oli osoitettavissa bakteerikasvua, 2) lannerangan MRI-tutkimuksessa oli todettavissa nesteinen välilevy T2-painotteisissa kuvissa sekä päätelevyjen nesteödemä tai epiduraaliabsessi sekä 3) potilaalla oli uusi selkäkipuoire. Syöpä määritettiin alaselkäkivun syyksi, jos potilaalla oli uusi alaselkäkipujakso ja kipujakson aikana tehdyssä lannerangan MRI-kuvauksessa oli todettavissa patologinen murtuma tai nikamasolmun tai ristiluun affisio. Kompressiomurtuman määritelmässä käytimme Genantin puolikvantitatiivista luokittelua. Määritimme kompressiomurtumaksi tuoreeseen selkäkipujaksoon liittyvän vähintään Genant 1 -luokan (>20%) nikamakompression. Määritimme erikseen ns. incident-murtumat ja ns. prevalent-murtumat. Incident-murtuma tarkoittaa tarkalleen murtumaa, joka ilmaantuu seurannan aikana ja se voidaan todeta vertailemassa vanhoja ja tuoretta lannerangan röntgen- Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 265
4 kuvaa. Prevalent-murtuma tarkoittaa, että nikamassa on todettavissa kompressio vertailemalla nikamakorkeuksia viereisiin nikamiin tai väestön viitearvoihin. Yhteensä 1186 päivystyskäynnin syyksi oli kirjattu edellä mainittu diagnoosikoodi. 307 tapausta suljettiin pois, koska potilas oli alle 18-vuotias, kipu alkoi trauman jälkeen, kyseessä oli rinta- tai kaularangan kipu, tai diagnoosi oli kirjattu väärin. Ilmaantuvuuden laskemiseksi Tilastokeskuksen tietokannasta tarkastettiin Keski-Suomen väestömäärä. Luvut on ilmoitettu jokaisen vuoden viimeiselle päivällä. Luvuista vähennettiin jokaisen vuoden kohdalla vastaavan vuoden Jämsän asukasluku, koska Jämsä ei kuulu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Vuosittainen ilmaantuvuus jokaiselle vakavalle selkäkivun syylle laskettiin summaamalla vuosien 2012, 2013 ja 2014 väestömäärä ja jakamalla todetut tapaukset kyseisellä summalla eli kaikkien henkilövuosien määrällä ( ). Tulokset 714 potilaalle kirjattiin 880 käyntiä erikoissairaanhoidonpäivystyksessä vuoden 2012 tammikuun ja vuoden 2014 joulukuun välisenä aikana. 600 potilaalla oli aikajakson aikana 1 käynti, 91 potilaalla 2 ja 26 potilaalla 3 tai enemmän. Potilaista 45.1% oli miehiä ja potilaiden keski-ikä oli 50.9 (kh. 17.0) vuotta. 44 potilaalla (6.1%) oli aiemmin todettu syöpäsairaus. 144 potilaalla oli aiempi selkäleikkaus, joista suurin osa 93, oli välilevytyräleikkauksia. 618 (70.2%) tapauksessa potilas oli tullut yleislääkärin lähetteellä perusterveydenhuollosta. Oireiden mediaanikesto oli 7 päivää (interkvartiiliväli 3-21). 434 (49.3%) käynnin jälkeen potilas kotiutui, 59 (6.7%) tapauksessa potilas siirrettiin jatkohoitoon terveyskeskukseen ja 374 (42.5%) tapauksessa potilas otettiin sairaalaan kirurgian osastolle. 28 (3.2%) tapauksessa alaselkäkivun taustalla oli vakava syy. 566 (64.3%) potilaalla oli radikuloiva selkäkipu ilman vakavaa syytä. 286 (32.5%) potilaalla todettiin epäspesifinen alaselkäkipu. Kolmella potilaalla oli määritelmän mukainen ratsupaikkaoireyhtymä. Kahdella potilaalla syynä oli massiivinen sentraalinen diskusprolapsi, joka ahtautti luisen ydinkanavan lähes kokonaan. Yhdellä potilaalla oli aiemmin selkeä spinaalistenoosi ja potilas sai tähän väliin diskusprolapsin ahtauttaen koko jäljellä olevan kanavan. Selkäperäisen ratsupaikkaoireyhtymän vuosittainen ilmaantuvuus oli 0.39/ henkilöä. 12 potilaalla oli määritelmän mukainen spondylodiskiitti. 11 potilaalla oli löydös veriviljelyssä. Neljällä potilaalla kasvoi S. Aureus, kolmella potilaalla S. Alfahaemolyticus ja lopuilla E. coli, S. epidermidis, E. faecalis ja S. pneumoniae. Yhdellä potilaalla ei ollut löydöstä, mutta biopsianäytteen värjäyksessä todettu tuberkuloosi. Yhdellä potilaalla oli epiduraalinen paise ja paravertebraalista turvotusta mutta ei selkeää diskiittiä. Spondylodiskiitin vuosittainen ilmaantuvuus oli 1.6/ henkilöä. Kolmella potilaalla selkäkivun syy oli syöpä. Yhdellä potilaalla oli ennestään tiedossa eturauhassyöpä. Potilaalle ohjelmoitiin päivystyskäynnin jälkeen kiireellinen MRI, jossa nähtiin ristiluun kystisnekroottinen etäpesäke. Kahdella potilaalla ei ollut tiedossa olevaa syöpätautia. Toisella potilaalla tehtiin hankalien kipujen vuoksi lannerangan MRI perusterveydenhuollossa ostopalveluna ja siinä nähtiin useiden nikamien lyyttinen kompressio. Kolmannella potilaalla tehtiin selkälkipujen jatkuessa MRI, jossa nähtiin myelooman aiheuttamat lyyttiset kompressiomuutokset useassa nikamassa sekä ristiluussa. Syövän vuosittainen ilmaantuvuus oli 0.39/ henkilöä. 9 potilaalla todettiin nikaman kompressiomurtuma. Neljällä potilaalla murtuma oli incident-tyyppinen ja muilla viidellä prevalent-tyyppinen. Pohdinta Alaselkäkipu on yksi yleisimpiä syitä hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin. Erityisesti akuutti tai pahentunut alaselkäkipu on yleisempiä syitä päivystyspoliklinikkakäynnille (3). Päivystysarviossa ei ole tarkoituksen mukaista päästä tarkkaan diagnoosiin. Tärkeintä on tehdä tilannearvio ns. diagnostisen triagen mukaan, joka tarkoittaa tilanteen kategorisointia joko epäspesifiseen selkäkipuun, hermojuurikompressiota aiheuttavaan tilanteeseen tai epäilyyn vakavasta syystä kivun taustalla. Vakavat syyt alaselkäkivun taustalla ovat erittäin harvinaisia. Kuitenkin käytännön kokemus osoittaa, että varsin usein potilaita lähetetään arvioon erikoissairaanhoitoon vakavien syiden epäilyn vuoksi. Sairauden ja taudin diagnostiikkaan kuuluu aina tieto tai arvio kyseisen sairauden ilmaantuvuudesta väestössä. Vakavien syiden ilmaantuvuudesta on julkaistu vähän tutkimuksia johtuen alaselkäkivun heterogeenisestä luonteesta. Vakavista syistä mahdollinen ratsupaikkaoireyhtymä on kaikkein merkittävin, koska se vaatii kiireellistä leikkausta, jotta pysyviltä hermovaurioilta 266 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 40
5 vältytään (10). Meidän aineistossa selkäperäisen ratsupaikkaoireyhtymän ilmaantuvuus oli 0.39/ henkilövuotta. Muissa tutkimuksissa ilmaantuvuus on vaihdellut erittäin paljon. Tämä johtunee ratsupaikkaoireyhtymän kirjavasta määritelmästä sekä siitä, että tutkimuksissa ei ole selkeästi määritelty sen aiheuttajaa, joka voi vaihdella spontaanista välilevytyrästä traumaaan ja leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon. Käytännön työssä kuitenkin ratsupaikkaoireyhtymä on tärkeä erotusdiagnostinen vaihtoehto diagnostisen triadin mukaan valikoitumattomassa potilasaineistossa, jotka hakeutuvat arvioon päivystyspoliklinikalle tai kiirevastaanotolle akuutin atraumaattisen selkäkivun vuoksi. Podnarin tutkimuksessa on julkaistu todennäköisesti tarkin väestöpohjainen ilmaantuvuus ratsupaikkaoireyhtymälle (11). Tutkimuksessa diagnoosi perustui kliinisiin, radiologisiin sekä ENMG-löydöksiin. Kahdeksan vuoden tutkimusjaksoon perustueen Podnar arvioi ratsupaikkaoireyhtymän vuosittaiseksi ilmaantuvuudeksi 3.4/ henkilövuotta eli 0.34/ henkilövuotta. Podnarin tutkimuksessa kuitenkin vajaa puolet tapauksista johtui murtumista, joiden etiologia harvemmin on atraumaattinen. Diskusprolapsista johtuvien ratsupaikaoireyhtymien ilmaantuvuus sen sijaan oli 1.8/ eli 0.18/ henkilövuotta. Tämä on siis puolet meidän vastaavasta luvusta. Tulokset ovat kuitenkin melko yhtenevät ottaen huomioon sairauden harvinaisuuden ja sen, että monissa metodologisesti heikommissa tutkimuksissa ilmaantuvuuden on raportoitu olevan selkeästi yli 1/ henkilövuotta. Spondylodiskiitin ilmaantuvuus tutkimuksessamme oli 1.6 tapausta henkilövuotta kohti. Koska kyseessä on alaselän eli käytännössä lumbaalialueen infektiot, suora vertailu yleisiin ilmantuvuusarvioihin ei ole mielekästä. Kuten ratsupaikkaoireyhtymän osalta, spondylodiskiitin osalta ilmaantuvuusarvioita on julkaistu hyvin vaihtelevasti. Tuoreessa tanskalaisessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa spondylodiskiitin vuosittainen ilmaantuvuus oli 5.8/ henkilövuotta (12). 68.2% tulehduksista oli lumbaalialueella ja 14.1% oli postoperatiivisia. Käytännössä siis hieman yli puolet tanskalaisen aineiston infektioista esiintyi meidän aineistoa vastaavalla potilasmateriaalilla. Lisäksi tutkimuksessa myös viljelynegatiiviset tapaukset katsottiin spondylodiskiiteiksi. Tästäkin huolimatta meidän tutkimuksen ilmaantuvuus on selkeästi pienempi kuin tanskalaisessa tutkimuksessa. Syynä saattaavat olla väestölliset erot. Vuonna 2012 julkaistussa katsauksessa ilmaantuvuus Euroopassa oli välillä 0.4 ja 2.4 tapausta henkilövuotta kohden. Näihin lukuihin suhteutettuna raportoimamme ilmaantuvuus on samaa tasoa. Useissa tutkimuksissa on raportoitu kuitenkin spondylodiskiitin ilmaantuvuuden olevan selkeässä nousussa, joten 2012 julkaistun katsausartikkelin arviot ovat todennäköisesti alhaisia. Tulostemme perusteella voidaan todeta kuitenkin, että spondylodiskiitti on ns. vakavista syistä selkeästi yleisin. Kolmella potilaalla todettiin tuoreen alaselkäkipuoireen taustalla syöpä. Muiden vakavien syiden ilmaantuvuuden tavoin syövän ilmaantuvuudesta ei käytännössä ole tutkittua tietoa, koska kyseessä erittäin harvinainen kivun syy erittäin heterogeenisessä potilasjoukossa. Nikamiin tai ristiselkään levinnyttä syöpätautia toki todetaan yleisesti, mutta vain harvoin nämä ovat erotusdiagnostinen vaihtoehto päivystyspoliklinikalla. Akuutti tai hyvin nopeasti kehittynyt parapareesi on toki päivystyskirurgista hoitoa vaativa tilanne, mutta harvoin nämä tuottavat huomattavaa diagnostista ongelmaa. Kanadalaisessa tutkimuksessa syöpä löytyi yhdeltä potilaalta 329:sta (0.3%), jotka arvioitiin kolmen kuukauden tutkimusjakson aikana erikoissairaanhoidon päivystyksessä (13). Esiintyvyys oli siis samaa tasoa, kuin omassa aineistossamme (0.4%). Toisessa tutkimuksessa raportoitiin vakavien syiden esiintyvyys 1172 potilaan joukossa perusterveydenhuollossa (7). Tässä tutkimuksessa syöpää ei löytynyt yhdeltäkään potilaalta. Ratsupaikkaoireyhtymä löytyi vain yhdeltä potilaalta. Nämä kaksi tutkimusta eivät olleet väestöpohjaisia tutkimuksia, joten ilmaantuvuuksien arviointi ei ole mahdollista. Syövän ilmaantuvuus oli siis sama kuin ratsupaikkaoireyhtymällä, joten keskimäärin yleislääkäri ei tapaa uransa aikana potilasta, jolla alaselkäkivun taustalla olisi ratsupaikkaoireyhtymä tai syöpä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että näille vakaville syille ei ole mitään hyväksi todettuja ennustetekijöitä tai seulontamenetelmiä. Näin ollen tietty määrä ns. vääriä positiivisia potilaita on hyväksyttävää lähettää jatkoarvioon perusterveydenhuollosta ja toisaalta erikoissairaanhoidossa pitää tarvittaessa tehdä päivystyksellisiä kuvantamisia matalalla kynnyksellä, jos syöpä tai ratsupaikkaoireyhtymä on vakavasti otettava erotusdiagnostinen vaihtoehto. Kompressiomurtuma alaselkäkivun syynä todettiin yhdeksällä potilaalla. Ilmaantuvuus on siis monta kertaluokkaa pienempi kuin yleisesti raportoidut ilmaantuvuudet erityisesti yli 50-vuotiailla naisilla. Merkittävin syy tähän lienee se, että nämä potilaat pystytään toteamaan tehokkaasti perusterveyden- Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 267
6 huollon puolella ja varsinkin iäkkäämpien potilaiden kohdalla hoito toteutetaan usein perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Tämän kanssa on hyvin linjassa se, että australialaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin vakavien syiden esiintyvyyttä perusterveydenhuollossa alaselkäkivun taustalla, kompressiomurtuma oli selkeästi yleisin, 11 tapauksesta kahdeksalla oli kompressiomurtuma. Toki on huomioitavaa, että suljimme pois kaikki potilaat, joilla oli edes matalaenerginen vamma, kuten kaatuminen. Näiden potilaiden sisäänotto nostaisi murtuman esiintyvyyttä meidänkin aineistossa. Uuden kompressiomurtuman ilmaantuvuus on kuitenkin hyvin korkea: naisilla 18.2% 15 vuoden ja 24% 25 vuoden seurannassa. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan eritelty kuinka suuri osuus ns. incident-murtumista on atraumaattisia eli vastaavia, joita tässä tutkimuksessa raportoitiin. Muihin vakaviin syihin verraten kompressiomurtuma ei välttämättä edellytä päivystyksellistä arviota erikoissairaanhoidossa tai kiireellistä leikkaushoitoa. Vakavat syyt alaselkäkivun taustalla ovat harvinaisia. Yleisin vakava syy on spondylodiskiitti. Syövän ja ratsupaikkaoireyhtymän ilmaantuvuus ovat hyvin matalia ja näin ollen on ymmärrettävää, että ennustetekijät niiden diagnostiikassa toimivat huonosti edes valikoidussa potilasaineistossa erikoissairaanhoidossa. Vakavien syiden kliininen kuva on tärkeä kuitenkin pitää mielessä perusterveydenhuollossa ja jos edes lievä epäily vakavasta syystä alaselkäkivun taustalla syntyy, on tarpeen lähettää potilas jatkoarvioon. Erikoissairaanhoidossa näille potilaille on syytä tehdä kuvantaminen matalalla kynnyksellä, jos edelleen epäilyä vakavasta syystä on. clinical practice guideline from the American College of Physicians and the American Pain Society. Ann Intern Med. 2007;147(7): van Tulder M, Becker A, Bekkering T et al. COST B13 Working Group on Guidelines for the Management of Acute Low Back Pain in Primary Care. Chapter 3. European guidelines for the management of acute nonspecific low back pain in primary care. Eur Spine J. 2006;15 Suppl 2:S Henschke N, Maher CG, Refshauge KM et al. Prevalence of and screening for serious spinal pathology in patients presenting to primary care settings with acute low back pain. Arthritis Rheum. 2009;60(10): Downie A, Williams CM, Henschke N et al. Red flags to screen for malignancy and fracture in patients with low back pain. Br J Sports Med. 2014;48(20): f7095rep. 9. Henschke N, Maher CG, Refshauge KM. Screening for malignancy in low back pain patients: a systematic review. Eur Spine J. 2007;16(10): Todd NV. Cauda equina syndrome: findings on perineal examination. Br J Neurosurg. 2013;27(6): Podnar S. Epidemiology of cauda equina and conus medullaris lesions. Muscle Nerve. 2007;35(4): Kehrer M, Pedersen C, Jensen TG, Lassen AT. Increasing incidence of pyogenic spondylodiscitis: a 14-year population-based study. J Infect. 2014;68(4): Thiruganasambandamoorthy V, Turko E, Ansell D, Vaidyanathan A, Wells GA, Stiell IG. Risk factors for serious underlying pathology in adult emergency department nontraumatic low back pain patients. J Emerg Med. 2014;47(1):1-11. Viitteet 1. Kansaneläkelaitos. Kelan sairausvakuutustilasto Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Waterman BR, Belmont PJ,Jr, Schoenfeld AJ. Low back pain in the United States: incidence and risk factors for presentation in the emergency setting. Spine J. 2012;12(1): Duodecim. Käypä Hoito -suositus. Alaselkäkipu Chou R, Qaseem A, Snow V, Casey D, Cross JT,Jr, Shekelle P, Owens DK, Clinical Efficacy Assessment Subcommittee of the American College of Physicians, American College of Physicians, American Pain Society Low Back Pain Guidelines Panel. Diagnosis and treatment of low back pain: a joint 268 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 40
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMilloin lannerangan kuvantaminen on hyödyllistä?
Tieteessä kättä pidempää Mats Grönblad LKT, fysiatrian dosentti, ylilääkäri HUS, Peijaksen sairaala, Sisätaudit ja kuntoutus Katariina Luoma LT, radiologian dosentti, kliininen opettaja Helsingin yliopisto
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotLumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala
Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
SELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Katja Issakoff-Talala yleislääketieteen el JIK ky Timo Järvi vs oh fysioterapeutti JIK ky 22.9.2016 Tules-potilaan alueellinen neuvottelu ja koulutuspäivä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotKun vanhus kaatuu mutta lonkka ei murru : yli 70-vuotiaiden potilaiden lantion alueen murtumien jälkeinen kuolleisuus ja sairastavuus
UEF//eRepository DSpace https://erepo.uef.fi Artikkelit Terveystieteiden tiedekunta 2017 Kun vanhus kaatuu mutta lonkka ei murru : yli 70-vuotiaiden potilaiden lantion alueen murtumien jälkeinen kuolleisuus
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotVoiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen
Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen ehkaïsyyn? Vesa Lehtola ftomt, TtM/ Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija/ Itä-Suomen yliopisto Suomen Fysioterapeutit Kipukiertue 13.10.2016
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotMiten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotAnna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky
Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN
PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1. Pneumokefalus: Karmustiini-implantteihin
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotKirjaamisesimerkkejä, v. 2011
Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotYhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut
Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotKeskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
LisätiedotMetalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset
Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotSivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi
Hilmo- 2019 - oppaaseen 16.11.2018 tehdyt muutokset Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi 1.3 Tiedonkeruuta ohjaavat 7 lait suorittaminen (Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetuksen (2016/679)
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPrevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotTieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri
Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian
LisätiedotJYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013
JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2
LisätiedotKennelliiton selkäkuvaukset
Kennelliiton selkäkuvaukset E L T A N U L A P P A L A I N E N H E L S I N G I N Y L I O P I S T O S A K S A N P A I M E N K O I R A L I I T O N K A S V A T T A J A P Ä I V Ä 1 6. 1 1. 2 0 1 3 Nyyssönen
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Alaselkäkipu
Käypä hoito -suositus Päivitetty 10.9.2014, kohdennettu päivitys 27.4.2015 (s. 10) Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Clostridium difficile infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotMihin pilotti koneen ohjaa?
Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotAki Lindén Vallitseeko laiton tila?
Vallitseeko laiton tila? TOTEUTUVATKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ LAINSÄÄTÄJÄN TARKOITTAMAT PERIAATTEET? Vastaukseni on: 1) osin toteutuvat aika hyvin, 2) osin eivät toteudu, mikä
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotLannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.
Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä. Vuoden seurantatutkimus. Tapani Heikkilä 1, Timo Aalto 2, Arto Herno 1, Olavi Airaksinen 1, Heikki Kröger 3 1 Kuopion Yliopisto kirurgian
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotInsert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1
Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes
Lisätiedot