KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSOHJELMA Serum arkkitehdit Oy KALAJOEN KAUPUNKI TEKNISET PALVELUT KAAVOITUSTOIMI Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta Kaupunginhallitus Valtuusto

2 KALAJOKI KAAVOITTAA YLEISTÄ KAAVOITUSKATSAUKSESTA Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Kuntakaavoitusta ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ohjausmuotoja ovat mm. vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut sekä yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut ja muut työneuvottelut. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvoitteesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Kalajoen kaupungin kaavoitustilanne ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta, kaavahankkeiden etenemisestä ja kaavojen ajantasaisuudesta. Kaavoitusohjelman päätöksentekoa varten valmistellaan vuosittain taustaaineisto, josta voidaan seurata kaupungin maanomistuksen kehittymistä, vapaiden tonttien lukumääriä ja sijaintia sekä kaavoitettavia alueita ja niiden arvioituja tonttilukumääriä. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KALAJOELLA Kaupungin maankäyttöpalveluiden yhteyshenkilöt KAAVOITUS Kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki Kaavasuunnittelija Riina Jorasmaa Kaavoitusteknikko Terho Männistö MAAOMAISUUS Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä Kiinteistösihteeri Esa Juola PAIKKATIETO Paikkatietosuunnittelija Esa Taka-Eilola Mittaustyönjohtaja Juhani Kattilakoski Mittamiehet Jukka Kerola, Juha Tuura Martti Tilvis, Seppo Rajala Kalajoen kaupunki, Kalajoentie 5, KALAJOKI etunimi.sukunimi@kalajoki.fi Kalajoen kaupungissa maankäytön suunnittelua ohjaa kaupunginhallitus. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta valmistelee muun muassa maankäyttöön liittyvät asiat kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan vuosille Toimikunnan jäsenet ovat: jäsen Alpo Puusaari Jouni Jyrinki Pekka Märsylä Raili Myllylä Sirkka Alho Mari Niemelä Juha Rahkola Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: henkilökohtainen varajäsen Eija Pahkala Juhani Tolonen Alpo Murtoniemi Riitta Anneli Tilus Väinö Hietala Kari Untinen Hanna Saari Jukka Puoskari Pekka Märsylä 2

3 KALAJOEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Kalajoen kaupungissa oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Kaupungin maapinta-ala on 922 k-m². Kalajoen keskusta sijoittuu kunnan pohjoisosaan, valtatien 8 varteen, Kalajokisuulle. Tuulivoimahankkeet Kalajoella tuulipuistoalueet keskittyvät kolmelle eri alueelle pohjoiseen (Vasankari-Pitkäsenkylä), itään (Raution länsipuolelle) ja etelään (Himangan pohjoispuolelle). Tuulivoimapuistoista lainvoimaisia on kolme (Mustilankangas, Tohkoja, Jokela). Ne mahdollistavat 66 tuulivoimalan rakentamisen. Tuulivoimapuistoyleiskaavoista kolme on vireillä (Mökkiperä-Pahkamaa, Juurakko, Kokkoneva) ja kolme uutta hanketta on esitetty kaavoitusohjelmassa. Tämän lisäksi on kolme muuta aluevarausta tuulivoimapuistoille, jotka kaavoituskatsauksessa esitetään. Kaavoitettujen 66 voimalan lisäksi suunnitteilla on 126 tuulivoimalan kaavoittaminen. Ensimmäisten tuulivoimapuistojen rakentaminen käynnistyy vuonna Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille syksyllä Ensimmäisen vaihekaava on hyväksytty Siinä linjataan mm. kaupan ja palveluiden sijoittumista ja tuulivoimapuistojen sijoittumista. Toisen vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä huhtikuussa vaihemaakuntakaavassa käsitellään teemoja: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailu, seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Tonttimenekki ja arvio tonttien riittävyydestä Asuintontteja on hyvin kaupunkikeskustassa. Hajatontteja keskustan osalla on kaupungilla vähän. Himangan Kärmekalliolla on toteuttamatonta asemakaava-aluetta. Rivitalotonttivarantoa ei ole. Hannilan- Mätäsmaan ja Santaholma-Plassin asemakaavamuutokset ja -laajennukset parantavat tilannetta. Teollisuustonttitilanne on erinomainen. Rahvon laajenemisalueesta osa valmistuu keväällä Matkailua palvelevien tonttien varantoa Hiekkasärkkien ydinalueella on. Loma-asuntotontteja on vain muutama. Kesärannan asemakaava valmistuu keväällä Osa alueesta on toteutuskelpoinen kesällä ja syksyllä Alueen valmistuminen parantaa hetkellisesti loma-asuntotonttivarantoa. Muu lomaasuntotonttikaavoittaminen edellyttää yleiskaavojen etenemistä ja tehokkaampien maanhankintakeinojen käyttämistä Keskiarvo/vuosi Myydyt asuntontit Vuokratut asunto ja rivitalotontit Myydyt loma asuntotontit Vuokratut loma asuntotontit YHTEENSÄ

4 KAAVA-ALUEET KALAJOELLA 4 YLEISKAAVAT (Hyväksymisvuosi/oikeusvaikutteisuus) Y1 Keskustaajaman osayleiskaava 1993 Y2 Rahjan osayleiskaava 1985 Y3 Vasankarin osayleiskaava 1986 Y4 Kalajokisuu-Rahja osayleiskaava, Rahjan satama ja loma-ranta-alueet 2000 (o) Y5 Kalajokisuu-Rahja osayleiskaava, Hiekkasärkkien rantaharjualue 2008 (o) Y6 Y7 Y8 Y9 Y10 Y11 Alaviirteenlahden rantayleiskaava Jokelan tuulipuisto Mäkikankaan tuulipuisto Tohkojan tuulipuisto Lestijokivarren osayleiskaava Mustilankankaan tuulipuisto ASEMAKAAVAT A1 Kirkonseudun asemakaava A2 Hiekkasärkkien asemakaava A3 Letonrannan asemakaava A4 Rahjan asemakaava (234 ha) A5 A6 A7 Raution asemakaava Himangan kirkonseudun asemakaava Tyngän asemakaava RANTA-ASEMAKAAVAT RA1 Kalajokisuu-Vasankarin ranta-asemakaava RA2 Rahjan saariston ranta-asemakaava RA3 Rahjan ranta-asemakaava RA4 Pitkäjärven ranta-asemakaava RA5 Pohjanpään ranta-asemakaava RA6 Mustilan ranta-asemakaava RA7 RA8 RA9 RA10 RA (o) 2013 (o) 2013 (o) (o) Lapinluodonkankaan ranta-asemakaava Sipinperän ranta-asemakaava Eteläniemen ranta-asemakaava Virpirannan ranta-asemakaava Meri-Himangan ranta-asemakaava

5 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TASOT JA KAAVAPROSESSI Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet ohjaavat kuntien kaavoitusta lähinnä maakuntakaavojen välityksellä. Kuitenkin erityisiä aluekokonaisuuksia, kuten Kalajoella maankohoamisrannikkoa, koskevat erityistavoitteet vaikuttavat suoraan maankäytön suunnitteluun. Tarkistetut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Tarkistetuilla tavoitteilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tietoa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta Maakuntakaava MRL Kalajoella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (Ympäristöministeriö on vahvistanut ) sekä Kalajoen eteläosissa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. (Ympäristöministeriö on vahvistanut ) ja 2. (Valtioneuvosto on vahvistanut ) vaihe. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta ei ole Kalajoen Himangan osalta vahvistettu. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt vuonna Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Toisen vaihekaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä huhtikuussa Maakuntakaavoissa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja ne ohjaavat muuta alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaava sisältää Kalajoen osalta monia tavoitteellisia kehittämisnäkökohtia mm. asumisen, keskustatoimintojen, matkailun, maaseudun ja luonnon monikäyttöisyyden osalta. Maakuntakaava on nähtävissä Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivulla ja Keski-Pohjanmaan liiton internetsivulla Yleiskaava MRL Yleiskaava ohjaa kunnan maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja pitkäjänteisesti. Se voi käsittää koko kunnan tai osan siitä, jolloin nimitykset ovat vastaavasti yleiskaava tai osayleiskaava. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan ohjatakseen laajemman alueen rakennetta ja toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavan hyväksyy valtuusto. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain aikana hyväksytyt yleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia, ellei niistä toisin päätetä. Kalajoella ennen vuotta 2000 laaditut osayleiskaavat ovat valtuuston hyväksymiä, mutta ne eivät ole oikeusvaikutteisia, koska niitä ei ole alistettu vahvistettavaksi. Asemakaava MRL 50-61, Ranta-asemakaava MRL Asemakaava on yksityiskohtainen maankäytön suunnitelma, jonka laatija on kunta. Asemakaavojen hyväksyjä on kunnanvaltuusto. Kuntien tulee laatia asemakaavoja kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustarpeen mukaan. Asemakaavojen ajanmukaisuutta on seurattava ja uusittava niitä kehitystarpeitten mukaisesti. Meren tai vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ranta-asemakaavaehdotuksen voi laatia myös maanomistaja. Asemakaavojen tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuus ja liikenteen järjestäminen on otettava huomioon. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavilla alueilla tai niiden lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavan vireilletulo MRL 63, MRA 30 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) MRL 63 Kaavan valmistelu MRL 62, MRA 30 Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Muistutusten ja lausuntojen käsittely Kaavan hyväksyminen MRL 52 Kaavan voimaantulo MRA 93 5

6 6 YLEISKAAVOITUS

7 YLEISKAAVATYÖT Y12 Mutkalammen tuulipuiston osayleiskaava Prokon Oy on käynnistänyt tuulivoimapuistohankkeen Kalajoelle Mökkiperä-Pahkamaa- alueelle (50km²). Osayleiskaava käsittää Kalajoen alueiden lisäksi Kannuksen kaupunkia ja Kokkolan enklaavia. Hankkeen kokonaispinta-ala on 100km². Koko tuulivoimapuiston alueelle tavoitellaan sataa tuulivoimalaa, joista Kalajoelle sijoittuisi 45 voimalaa. Prokon Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa vuokrasopimuksia. Kalajoen kaupunki ja Prokon Oy ovat tehneet kaavoitussopimuksen. Yleiskaavan laatii Ramboll Oy Kokkolasta. Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu keväällä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä joulukuussa Kaavaehdotus tulee nähtäville tavoitteellisesti keväällä Y13 Keskustan osayleiskaava Kalajoen valtuusto on hyväksynyt keskustaajaman osayleiskaavan Yleiskaava on jo monelta osaltaan vanhentunut. Yleiskaava on käynnistetty tavoiteseminaarilla joulukuussa Vuoden 2013 aikana on laadittu luontoselvitys, maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys ja meluselvitys. Kaavaluonnos tulee tavoitteellisesti nähtäville keväällä Kaavaa laatii Serum arkkitehdit. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutuksellisena. Yleiskaavan keskeisimmät teemat ovat: kaupunkikuvan kehittäminen keskustan ja Hiekkasärkkien niveltyminen keskustan ja Leton alueiden niveltyminen palveluiden ja kaupan sijoittuminen Y14 Juurakon tuulipuiston osayleiskaava Juola Holding Oy on käynnistänyt tuulivoimapuistohankkeen Kalajoen Vasankariin, Vasannevantien varteen. Alueelle tavoitellaan noin 6-8 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistoon ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Kaupunki tekee toimijan kanssa kaavoitussopimuksen. Yleiskaavan laatii Pöyry Oy Seinäjoelta. Kaavaluonnos tulee tavoitteellisesti nähtäville keväällä 2014 aikana. Y15 Kokkonevan tuulipuiston osayleiskaava Saba Wind Oy on käynnistänyt tuulivoimapuistohankkeen Kalajoen Himangalle. Alue sijoittuu valtatien 8 maanpuolelle, Rautilan itäpuolelle, Kokkonevan alueelle. Alueelle tavoitellaan noin tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistosta tehdään YVA- tarveharkinta sekä kaavoitussopimus kaupungin ja toimijan välillä. Kaavaluonnos tulee tavoitteellisesti nähtäville vuoden 2014 aikana. Kaavaa laatii Ramboll Oy, Kokkola. Y 17 Torvenkylän tuulipuiston osayleiskaava Smart Windpower Oy suunnittelee 9 voimalan tuulipuistohanketta Kalajoen Torvenkylälle, Himangalle, Kokkonevan tuulipuiston alueen pohjoispuolelle. Tuulivoimapuistosta tehdään YVA- tarveharkinta sekä kaavoitussopimus kaupungin ja toimijan välillä. Kalajoen kaupunki edellyttää, että Saba Tuulivoima Oy:n sekä Smart Windpower Oy:n hankkeilla on yhteinen kaavanlaatija hankkeiden läheisyyden takia. Kaavat laatii Ramboll Oy. Kaavaluonnos tulee tavoitteellisesti nähtäville vuonna Y16 Hiekkasärkkien rantaharjualueen yleiskaavan laajennus Matkailukeskuksen laajentamisen suunnittelu on tarpeellista käynnistää matkailun kehittämistavoitteisiin pääsemiseksi. Y 18 Läntisnevan/Maijankallion tuulipuiston osayleiskaava SG-Power Oy ja Tuuliwatti Oy suunnittelevat tuulivoimapuistoja Etelänkylän ja Kurikkalan kylien väliselle alueelle. Molemmat toimijat ovat tehneet maanomistajien kanssa alueella vuokrasopimuksia. Molempien hankkeiden laajuus on alustavasti noin yhdeksän voimalaa. Hankkeiden eteenpäin vieminen edellyttää neuvotteluja ja yhteistyötä toimijoiden välillä. Hankkeiden aikataulu ja hankealueiden rajaukset tarkentuvat hankkeiden edetessä. Tuulivoimapuistosta tehdään YVA- tarveharkinta sekä kaavoitussopimus kaupungin ja toimijan välillä. Y19 Mehtäkylän tuulipuiston osayleiskaava Tuuliwatti Oy on tehnyt Mehtäkylän pohjoispuolella maanomistajien kanssa sopimuksia tuulivoimapuistoa varten. Alueelle tavoitellaan yhdeksän tuulivoimalan kokonaisuutta. 7

8 8 ASEMAKAAVOITUS

9 KÄYNNISSÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET 1. Kesäranta Tarkoitus: Vetovoimainen loma-asuntoalue golfkentän ja meren tuntumaan. Kaavalla tutkitaan rakennettu ranta-alue. Tilanne: Kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta (Kaavan laatijana Arkkitehdit m3 Oy) 2. Kalajoen Marina Tarkoitus: Asemakaavalla muodostetaan vierasvenesatama ja siihen tukeutuva korkeatasoinen ja merellinen matkailurakentamisen alue. Alueen toteuttaminen edellyttää mittavia kunnallisteknisiä töitä. Tilanne: Kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta (Serum Arkkitehdit Oy) 3. Mätäsmaa Tarkoitus: Kaavalla tutkitaan palveluasumisen ja pientaloasumisen osoittamista keskustan yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Tilanne: Kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta Santaholman laajennus ja Plassi Tarkoitus: Asemakaavalla täydennetään Santaholman ja Plassin asuinalueita. Kaavassa tutkitaan asuinrivitalojen osoittamista sekä ratkaistaan olevien rakennusten suojelu- ja käyttötarkoituskysymykset. Tilanne: Kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta Valtatien 8 liikennejärjestelyt ja liikerakentaminen Himangalla Tarkoitus: Kaavalla mahdollistetaan Himangan kaupan kehittyminen valtatien 8 varrelle. Tilanne: Kaavaehdotus on ollut nähtävillä marras-joulukuussa Kaavaratkaisu edellyttää tulvasuojelun toteuttamista ja kunnallisteknisten kustannusten sopimista. 16. Konikarvon asemakaavatyö Tarkoitus: Tavoitteena on osoittaa loma-asuntotontteja saariin ja manterelle sekä tutkia matkailupalveluiden osoittamista alueelle. Tilanne: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavasuunnittelua jatketaan vuonna UUDET ASEMAKAAVAHANKKEET 4. Kauppakorttelit keskustassa Tarkoitus: Kauppakeskus mahdollistetaan keskeisimpään keskustakortteliin valtatien 8 ja Kalajoentien väliin. Samalla tutkitaan keskustakauppaa ympäröivissä kortteleissa. Kaavasta tehdään kaavoitus- ja maankäyttösopimus. Tilanne: Kaavasuunnittelu käynnistyy tammikuussa (Arkkitehdit m3) 6. Matkailutien varsi Tarkoitus: Kaavalla tutkitaan Matkailutien varren täydennysrakentamista ja kerroslukuja Rantakalla- Lokkilinna välillä. Kaavasta tehdään kaavoitus- ja maankäyttösopimus. Tilanne: Kaavaluonnos tammikuussa Lepistönperä Tarkoitus: Kaavalla osoitetaan uusi laaja pientaloalue Plassille. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa. Tilanne: Kaava käynnistyy vuonna Mäntyperä-Sautinkari Tarkoitus: Tavoitetila alueen maankäytön osalta määritellään kaavoituksen yhteydessä. Sautinkariin on tehty masterplan vuonna Alueen kaavoittaminen tiivistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta Himangalla. Tilanne: Kaava käynnistyy Meri-Himanka Tarkoitus: Kaavalla tutkitaan vetovoimaisen Meri- Himangan asuinalueen laajentamista. Tilanne: Kaavoitus edellyttää maanhankintaa ja käynnistyy tavoitteellisesti vuonna Liikuntapuisto Tarkoitus: Kaavalla tutkitaan matkailurakentamisen ja uusien loma-asuntoalueiden osoittamista matkailukeskuksen pohjoisosaan. Suunnittelussa huomioidaan valtatien 8 rinnakkaistieyhteys, reittiyhteydet ja meluasiat. Turkistarha poistuu alueelta Kaavoitus edellyttää maanhankintaa. Tilanne: Kaavoitus käynnistyy Holmanperän laajennus Tarkoitus: Kaavalla laajennetaan Holmanperän asuinpientaloaluetta. Iivarinojan länsipuolelle tutkitaan hevostallien osoittamista. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa. Tilanne: Kaava käynnistyy Leton pohjoisranta Tarkoitus: Kaavalla osoitetaan loma-asumista Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan maa-alueelle. Kaavoituksesta tehdään kaavoitussopimus. Tilanne: Kaava käynnistyy Lahdensuu Tarkoitus: Kaavalla erotetaan teollisuus- ja asuinrakentaminen toisistaan ja osoitetaan pieni asuinalueen laajennus. Tilanne: Kaava käynnistyy tavoitteellisesti vuonna Vuorenkallio Tarkoitus: Kaavalla osoitetaan uusi laaja pientaloalue suositulle alueelle. Samassa yhteydessä mahdollistetaan kokoojatieyhteys. Jätevedenpuhdistamo poistetaan vuonna Kaavoittaminen edellyttää maanhankintaa ja yleiskaavoituksen etenemistä. Tilanne: Kaava käynnistyy Rautio Tarkoitus: Raution numeerinen pohjakartta on valmistunut Asemakaavatyön pohjaksi on vuonna 2011 laadittu yleiskaavaluonteinen kaavarunko. Kaavalla tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuutta. Tilanne: Alueen asemakaavoittamista jatketaan maanhankinnan jälkeen. 18. Raviradan alue Tarkoitus: Matkailurakentamisen kehittymistä tutkitaan alueelle. Tilanne: Kaavoitus käynnistyy Keihäsojan alue Tarkoitus: Yleiskaavassa esitetysti matkailurakentamisen kehittymistä tutkitaan alueelle. Tilanne: Kaavoitus käynnistyy

10 VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT Hiekkasärkkien asemakaava Pinta-ala 620 ha Hiekkasärkkien alueen alkuperäinen asemakaava on vahvistettu Sen jälkeen kaavaan on tehty muutoksia ja laajennuksia. Asemakaavoista vanhimmat sijoittuvat pohjoisen liittymän läheisyyteen ja viimeisimmät ovat Aurinkohiekkojen asemakaavan muutos 2012 sekä Tahkokorvien asemakaavan muutos, joka sai lainvoiman Kirkonseudun asemakaava Pinta-ala 1000 ha Alkuperäinen Kirkonseudun asemakaava on vahvistettu Nykyinen keskustan ajantasaasemakaava koostuu noin 60 asemakaavasta. Kaavaan on tehty muutoksia ja laajennuksia. Viimeisimmät kaavanmuutokset ovat Rahvon teollisuusalueen laajennus sekä Haaralanrannan kaavanmuutos Plassille. 10

11 Himangan asemakaava Himangan kirkonseudun asemakaava on vanhimmillaan vuodelta 1982 ja uusimmat vuodelta Siirtolapuutarhan alue (2006) sekä Kärmekallion itäosa (1989) ovat toteutumattomia. Muut asemakaavat Kalajoella on kirkonseudun, Hiekkasärkkien ja Himangan asemakaava-alueiden lisäksi erilliset Raution, Tyngän, Rahjan ja Leton asemakaavat. Yleiskartta kaava-alueista on sivulla 4. 11

12 RANTA-ASEMAKAAVAT Kalajokisuu-Vasankari Pinta-ala 351 ha Kaava on laadittu rantakaavana ja se on vahvistunut Kaavaan on vahvistunut Vasankarin kalasatama-aluetta koskeva laajennus sekä pienehköt muutokset vuosina 1992, 1994 ja Kaava ei enää kaikilta osin ole ajantasainen. Siihen on tehty muutosja laajennusesityksiä, jotka ovat kuitenkin jääneet toteutumatta kustannussyistä. Rantaasemakaavan ajantasaistus ja laajennus kunnan pohjoisrajalle saakka edellyttää maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa. Rahjan saaristo Pinta-ala 241 ha Etelä-Kalliokaria ja sen pienehköjä lähisaaria koskeva ranta-asemakaava, sijaitsee Rahjan saariston Natura-alueella. Kaava on vahvistunut Kaava on ajantasainen. Rahjan ranta-asemakaava Pinta-ala 229 ha Rahjan mannerrantaa koskeva rantaasemakaava on laadittu ranta-kaavana. Se on vahvistettu Kaava-alue on yksityisessä ja jakokunnan omistuksessa lukuun ottamatta kaupungin omistamaa Puojinniemen venesatamaa. Kaava-alueella on joitakin rakentamattomia tontteja. Pitkäjärven rantaasemakaava Pinta-ala 124 ha Kaava on vahvistunut rantakaavana Kaupunki omistaa alueelta leirikeskuksen, muutoin alue on yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueelle on tehty kaupungille muutos- ja laajennusesityksiä, jotka kuitenkin edellyttävät yksityistä panostusta. Kaupungilla ei ole suunnitelmia kaavan muuttamiseksi. 12

13 RANTA-ASEMAKAAVAT Pohjanpää Pohjanpään ranta-asemakaava on hyväksytty vuonna Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Himankakylällä on hyväksytty vuonna 2011 ja muutos ja laajennus Ohlassa vuonna Pohjanpää Lapinluodonkangas Lapinluodonkankaan ranta-asemakaava on vuosilta 1993 ja Yhtä korttelia käsittävä ranta-asemakaavan muutos on hyväksytty loppuvuodesta Ohla Mustila Lapinluodonkangas Mustila Mustilan ranta-asemakaava on vuodelta Alue on pääosin yksityisten omistuksessa. Sipinperän ranta Sipinperän ranta-asemakaava-alue on Lahdensuun jakokunnan maanomistusta. Rantaasemakaava on vuosilta 1985 ja Eteläniemi Sipinperä Eteläniemi Eteläniemen ranta-asemakaava-alue on pääosin vuodelta Pieni osa kaava-alueesta on valmistunut vuonna Alue on yksityisten omistuksessa. Virpiranta Virpinranta Virpirannan ranta-asemakaava sijoittuu seurakunnan omistamalle alueelle. Alue on rakentunut kokonaan. Ranta-asemakaava on vuodelta Meri-Himanka Meri-Himanka Meri-Himangan ranta-asemakaava-alue sijoittuu Lahdensuun jakokunnan omistamalle maalle. Alue on rakentunut ja tontit ovat siirtyneet yksityiseen omistukseen. Ranta-asemakaava on hyväksytty