Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 430/2007 vp Eläkkeensaajien asumistuen epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien asumistuen perusteet ja määrät avautuvat vain vaivoin. Viime vuosina etuuden suuruutta määriteltäessä ei ole otettu huomioon asumisen kallistumista erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, joten etuuden taso on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Tästä on aiheutunut toimeentulo-ongelmia erityisesti yksin asuville eläkkeensaajille, joista suurin osa on naisia. Heidän työssäkäyntinsä on lasten hoidon ja muiden syiden takia jäänyt usein katkonaiseksi, mikä on vaikuttanut eläkekertymään. Eläkkeensaajien asumistuki on tärkeä etuus pienen eläkkeen rinnalla kohtuullisten elämänolojen ja asumistason säilyttämiseksi. Vuokrasäännöstelyn kumouduttua asuinhuoneistoista perityt vuokrat ovat nousseet, mutta tätä ei ole otettu huomioon eläkkeensaajien asumistuen ehtoja tarkistettaessa. Kehitykseen on vaikuttanut myös viime vuosina tapahtunut vuokra-asuntojen rakentamisen pysähtyminen Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, mikä on osittain heijastunut paineena nostaa vuokria. Eläkkeensaajien asumistukilaissa määritelty enimmäismäärä on euroa vuodessa, eli noin 490 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaaja joutuu itse maksamaan perusomavastuun, joka on noin 529 euroa vuodessa. Jäljelle jäävästä eurosta eläkkeensaaja voi saada enintään 85 prosenttia asumistukea. Asumistuen enimmäismäärä on tällä hetkellä noin 379 euroa kuukaudessa. Edellä mainitun täyden asumistuen saamisen edellytykseksi on laissa asetettu se, että eläkkeensaajan vuotuinen tulo saa olla enintään euroa vuodessa, eli noin 626 euroa kuukaudessa. Tämän rajoituksen vuoksi vain kansaneläkettä ja sen lisäksi hyvin pientä työeläkettä nauttiva on oikeutettu saamaan täyden eläkkeensaajan asumistuen. Mikäli tulo ylittää euroa vuodessa, otetaan yli menevästä tulon osasta 34 prosenttia huomioon asumistuen omavastuuna. Tulojen noustessa asumistuki siis vähenee ja menettää lopuksi kokonaan merkityksensä. Tilastot osoittavat, että vuonna 2006 runsaat 30 prosenttia pääkaupunkiseudun asumistukea nauttivista eläkkeensaajista oli sellaisia, joiden asumistuen enimmäiskustannukset ylittyivät. Tämä tarkoittaa siis sitä, että he joutuvat maksamaan vuokraa asunnostaan enemmän kuin 379 euroa kuukaudessa. Tämän normitetun osuuden ylittävän osan he joutuvat maksamaan eläkkeestään. Vaikka heidän eläkkeensä on niin pieni, että he ovat oikeutettuja asumistukeen, niin saatu asumistuki ei asuinhuoneiston vuokran suuruuden vuoksi riitä kuin osaan vuokran määrästä. Näin yli 30 prosenttia eläkkeensaajien asumistuen saajista joutuu normien alhaisuuden takia maksamaan osan vuokrastaan pienestä eläkkeestään. Tällöin muuhun elämiseen jää entistä vähemmän rahaa. Edellä mainittu osoittaa, että eläkkeensaajien asumistuen enimmäistulorajat ovat jo pitkään olleet liian alhaiset. Varsinkaan pääkaupunkiseudun nopeasti kohonneita vuokria ei ole otettu huomioon eläkkeensaajien asumistuen ehtoja asetettaessa. Tilanne on pahin pääkaupunkiseudulla, mutta muuallakin maassa asumiskustan- Versio 2.0

2 nusten ylitykset ovat tilastojen mukaan keskimäärin noin 20 prosenttia. Asumistuesta huolimatta ihmiset joutuvat maksamaan vuokraa tai muuta asumismenoa pienestä eläkkeestään. Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista vuonna 2008 tullaan tiettävästi antamaan tämän vuoden marras-joulukuun vaihteessa. Asetusta valmisteltaessa olisi korjattava eläkkeensaajien asumistuessa olevia epäkohtia ja jälkeenjääneisyyksiä. On vakavasti harkittava omavastuuosuuksien pienentämistä sekä tuen sitomista vuokraindeksiin. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että pienen eläkkeen varassa elävät eläkeläiset joutuvat entistä vaikeampaan asemaan asumismenojen kallistumisen seurauksena eritoten pääkaupunkiseudulla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeensaajien asumistukijärjestelmässä olevien epäkohtien ja jälkeenjääneisyyksien korjaamiseksi, jotta varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat pienten eläkkeiden saajat eivät joudu paheneviin toimeentulo-ongelmiin asumismenojen kalleuden ja niiden jatkuvan kallistumisen vuoksi? Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2007 Jacob Söderman /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 430/2007 vp Jacob Söderman /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jacob Södermanin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 430/2007 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläkkeensaajien asumistukijärjestelmässä olevien epäkohtien ja jälkeenjääneisyyksien korjaamiseksi, jotta varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvat pienten eläkkeiden saajat eivät joudu paheneviin toimeentulo-ongelmiin asumismenojen kalleuden ja niiden jatkuvan kallistumisen vuoksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eläkkeensaajien asumistukilain mukaiseen eläkkeensaajien asumistukeen on oikeutettu vuokratai omistusasunnossa asuva henkilö, joka on täyttänyt 65 vuotta. Tukeen on oikeutettu myös sellainen vuotias henkilö, joka saa kansaneläkelain mukaista kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä taikka työeläkelakeihin perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Asumistukea voi saada myös henkilö, joka saa täyden työkyvyttömyyden perusteella lakisääteistä tapaturma- tai liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyksen korvausta. Myös edellä kerrottuja etuuksia vastaava ulkomainen etuus oikeuttaa eläkkeensaajien asumistukeen samoin kuin työkyvyttömyyden perusteella myönnetty maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain mukainen erityistuki sekä eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain mukainen eläketuki. Eläkkeensaajien asumistukea maksetaan 85 prosenttia omavastuun ylittävistä kohtuullisista asumiskustannuksista. Kaikkia tuensaajia koskeva asumiskustannusten perusomavastuu on 528,88 euroa vuodessa. Korvattavista asumiskustannuksista vähennetään perusomavastuun lisäksi lisäomavastuuna 40 prosenttia tuensaajan ja hänen puolisonsa tulorajan ylittävistä vuosituloista. Lisäomavastuun tuloraja on yksinäisellä tuensaajalla euroa vuodessa. Puolisoilla tuloraja on euroa, jos toisella puolisolla ei ole oikeutta eläkkeensaajan asumistukeen. Silloin kun molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen, tuloraja on euroa. Tuloraja on kuitenkin alempi, tai euroa, jos henkilö tai toinen puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä. Tulorajoja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Pienin maksettava asumistuki vuonna 2007 on 7,79 euroa kuukaudessa. Tukea voidaan siten maksaa, kun asumiskustannukset ylittävät 639 euroa vuodessa. Asumiskustannuksina otetaan huomioon asunnosta suoritettava vuokra tai vastike, erikseen maksettava tontin vuokra sekä omistusasunnon hankkimiseksi tai korjaamiseksi otettujen lainojen korot. Lisäksi otetaan huomioon omassa omakotitalossa asuvan lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset valtioneuvoston vuosittain vahvistamien normikustannusten suuruisina. Asumistuessa huomioon otettavien asumiskustannusten tulee olla kohtuulliset. Asunnon vuokra ei siten saa ylittää paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta yleisesti perittävää vuokraa. Asumiskustannusten yhteismäärä ei saa 3

4 Ministerin vastaus myöskään ylittää asunnon sijaintipaikkakunnan perusteella määräytyvää valtioneuvoston vahvistamaa enimmäismäärää. Eläkkeensaajien asumistuessa on otettu huomioon pääkaupunkiseudun muuta maata korkeammat asumiskustannukset siten, että asumiskustannusten enimmäismääriä vahvistettaessa kunnat on jaettu kolmeen kuntaryhmään. Kalleimmassa I kuntaryhmässä on neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, II kuntaryhmässä on 26 muuta suurta kuntaa ja loput kunnat kuuluvat III kuntaryhmään. Valtioneuvosto tarkistaa asetuksella asumiskustannusten enimmäismääriä vuosittain kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti siten, että ne riittävässä määrin vastaavat asumiskustannuksissa yleisesti tapahtuvaa muutosta. Asumiskustannusten muutoksia on seurattu yhdessä ympäristöministeriön kanssa, jotta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen asumismenonormit vastasivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Vuonna 2007 eläkkeensaajien asumistuen asumiskustannusten enimmäismäärään tehtiin lailla normaalin vuositarkistuksen lisäksi tasokorotus. Asumiskustannusten enimmäismäärää tarkistettiin yhteensä 4,6 prosenttia pääkaupunkiseudun kunnissa sekä II kuntaryhmän kunnissa. Muissa eli III kuntaryhmän kunnissa, joissa asumiskustannusten nousu on ollut hitaampaa, asumiskustannusten enimmäismäärää tarkistettiin yhteensä 3,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kunnissa asumiskustannusten hyväksyttävä enimmäismäärä on euroa vuodessa (489,83 euroa kuukaudessa). Tätä enimmäismäärää korotetaan 20 prosentilla, jos asumistuen saajan luona asuu vähintään yksi lapsi ja 40 prosentilla, jos hänen luonaan asuu vähintään kolme lasta. Vuoden 2006 elokuussa eläkkeensaajien asumistukea sai enimmäismääräisten asumiskustannusten perusteella eläkkeensaajaa, mikä oli 23,6 prosenttia kaikista tuensaajista. Suhteellisesti eniten enimmäismääräisiä asumiskustannuksia tai niiden ylityksiä oli I kuntaryhmän kunnissa, keskimäärin noin 30 prosenttia. Vastaava osuus oli II kuntaryhmän kunnissa keskimäärin noin 27 prosenttia ja muissa kunnissa noin 20 prosenttia tuensaajista. Vuonna 2007 toteutettu asumiskustannusten enimmäismäärien tasokorotus on vaikuttanut niin, että enimmäismääräisten asumiskustannusten määrän kasvu on Kansaneläkelaitoksen alustavien tietojen mukaan pysähtynyt. Pääkaupunkiseudulla ja II kuntaryhmässä tällaisten tapausten osuus on hieman pienentynyt, mutta III kuntaryhmässä osuus on edelleen hieman kasvanut. Eläkkeensaajien asumiskustannuksista osa tulee katetuiksi kansaneläkkeillä ja työeläkkeillä. Kansaneläkkeisiin tehdään vuoden 2008 alusta 20 euron tasokorotus. Samassa yhteydessä kansaneläkkeistä poistuu kuntaluokitus, jolloin toiseen kuntakalleusryhmään kuuluvissa kunnissa kansaneläke nousee lisäksi vielä noin 20 eurolla. Vuoden 2008 alusta tulee voimaan uusi laki eläkkeensaajan asumistuesta. Lakimuutos on pääosin tekninen, sillä järjestelmä säilyy pääosin nykyisellään. Uudistuksen yhteydessä poistetaan kuitenkin leskeneläkkeen saajien muita pienemmät tulorajat ja selvennetään omaisuuden sekä yritys- ja pääomatulojen huomioon ottamista koskevia säännöksiä. Lisäksi muutetaan lapsen määritelmää siten, että asumiskustannusten enimmäismäärää korotetaan vuoden 2008 alusta alle 18-vuotiaan lapsen perusteella, kun ikäraja on tähän asti ollut alle 16 vuotta. Asumistukea tarkistettaessa sovellettavan vuositulon huomattavan muutoksen rajaa korotetaan vuoden 2008 alusta väliaikaisesti, jotta samaan aikaan voimaan tulevat kansaneläkkeiden korotukset eivät johtaisi ylimääräisiin eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksiin. Hallitusohjelman mukaisesti yleistä asumistukea koskevat asiat siirretään vuoden 2008 alusta ympäristöministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ja yleinen asumistukijärjestelmä uudistetaan osana laajempaa sosiaaliturvan uudistusta. Sosiaaliturvan SATA-komitean toimeksiantoon kuuluvat muun muassa asumistukiasiat, joten myös eläkkeensaajan asumistukea koskevien säännösten muutostarpeet tulevat tarkemmin selvitettäviksi siinä yhteydessä. Uuden eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan asetusta vuonna 2008 sovelletta- 4

5 Ministerin vastaus KK 430/2007 vp Jacob Söderman /sd vien asumismenojen enimmäismääristä. Asetusta valmisteltaessa otetaan huomioon tapahtunut asumiskustannusten muutos. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2007 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 430/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Jacob Söderman /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att rätta till bristerna och eftersläpningen i pensionstagares bostadsbidragssystem, så att i synnerhet pensionstagare med låga pensioner i huvudstadsregionen inte får det allt svårare att klara sig ekonomiskt på grund av höga boendeutgifter som blir allt högre? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om bostadsbidrag för pensionstagare har personer som fyllt 65 år och bor i hyres- eller ägarbostad rätt till bostadsbidrag för pensionstagare. Rätt till bidrag har också personer i åldern år som får folkpension enligt folkpensionslagen, efterlevandepension enligt familjepensionslagen eller full invalidpension, arbetslöshetspension eller individuell förtidspension enligt arbetspensionslagarna. Bostadsbidrag kan också beviljas personer som på grundval av full arbetsoförmåga får olycksfallspension, livränta, sjukpension eller ersättning för inkomstbortfall enligt lagstadgad olycksfalls- eller trafikförsäkring eller enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst. Även förmåner från utlandet som motsvarar de förmåner som avses ovan berättigar till bostadsbidrag för pensionstagare liksom det särskilda stöd enligt lagen om särskilt stöd till invandrare som beviljas på grundval av arbetsoförmåga samt det pensionsstöd som beviljas enligt lagen om pensionsstöd för vissa långtidsarbetslösa. Bostadsbidraget för pensionstagare är 85 procent av de skäliga boendeutgifter som överstiger självriskandelen. Bassjälvriskandelen, som gäller alla stödtagare, uppgår till 528,88 euro om året. De boendeutgifter som ersätts minskas förutom med bassjälvriskandelen också med en tillläggssjälvrisk som är 40 procent av den del av stödtagarens och dennes makas eller makes sammanlagda årsinkomster som överstiger inkomstgränsen. När det gäller enskilda stödtagare är inkomstgränsen för tilläggssjälvrisken euro om året. För makar är inkomstgränsen euro, om den ena av dem inte har rätt till bostadsbidrag för pensionstagare. Om båda makarna har rätt till bostadsbidrag, är inkomstgränsen euro. Inkomstgränsen är dock lägre, eller euro, om personen eller den ena av makarna får efterlevandepension enligt familjepensionslagen. Inkomstgränserna justeras årligen så att de motsvarar förändringarna i folkpensionsindexet. År 2007 var det lägsta bostadsbidrag som betalades ut 7,79 euro i månaden. Bidrag kan således betalas, om boendeutgifterna överstiger 639 euro om året. Till boendeutgifter räknas hyra eller vederlag för bostaden, separat arrendeavgift för tomten samt räntor på lån för anskaffning eller reparation av ägarbostad. Dessutom beaktas kostnaderna för vatten och för uppvärmning och underhåll av egnahemshus som personen själv bor i till ett belopp som motsvarar de normkostnader som årligen fastställs av statsrådet. De boendeutgifter som räknas in i bostadsbidraget ska vara skäliga. Hyran för en bostad får inte överstiga den hyra som normalt tas ut för motsvarande bostad på orten. De totala boendeutgifterna får inte heller överstiga det maximibe- 6

7 Ministerns svar KK 430/2007 vp Jacob Söderman /sd lopp som har fastställts av statsrådet enligt den ort där bostaden är belägen. Vid beräkningen av bostadsbidraget tas hänsyn till att boendekostnaderna i huvudstadsregionen är högre än i övriga delar av landet. När maximibeloppet för boendekostnaderna fastställs är kommunerna därför indelade i tre grupper. Till den dyraste kommungruppen, kommungrupp I, hör fyra kommuner i huvudstadsregionen, till kommungrupp II hör 26 andra stora kommuner och återstående kommuner ingår i kommungrupp III. Statsrådet justerar årligen maximibeloppen för boendekostnaderna genom förordning så att de motsvarar förändringen i folkpensionsindexet och så att de tillräckligt väl motsvarar den allmänna förändringen i boendekostnaderna. Förändringarna i boendekostnaderna har följts upp tillsammans med miljöministeriet, för att normerna för boendeutgifterna när det gäller det allmänna bostadsbidraget och bostadsbidraget för pensionstagare ska överensstämma med varandra så väl som möjligt. År 2007 gjordes förutom en normal årlig justering av bostadsbidraget för pensionstagare också en nivåförhöjning med stöd av lag. Maximibeloppet för boendekostnaderna justerades med sammanlagt 4,6 procent i huvudstadsregionens kommuner och i de kommuner som hör till kommungrupp II. I övriga kommuner, dvs. i de som hör till kommungrupp III där boendekostnaderna har stigit långsammare, justerades maximibeloppet med sammanlagt 3,2 procent. I kommunerna i huvudstadsregionen är det godtagbara maximibeloppet för boendekostnader euro om året (489,83 euro i månaden). Beloppet höjs med 20 procent, om minst ett barn bor i samma hushåll som sökanden och med 40 procent, om minst tre barn bor tillsammans med sökanden. I augusti 2006 fick pensionstagare bostadsbidrag på grundval av maximala boendekostnader. Detta är 23,6 procent av alla bidragstagare. Den största andelen personer, i snitt 30 procent, med maximala eller ännu högre boendekostnader fanns i kommungrupp I. Motsvarande andel i kommungrupp II var i snitt cirka 27 procent och i övriga kommuner cirka 20 procent av bidragstagarna. Nivåförhöjningen av de maximala boendekostnaderna 2007 har enligt preliminära uppgifter från Folkpensionsanstalten lett till att ökningen av antalet personer med maximala boendekostnader avstannat. I kommunerna i huvudstadsregionen och i kommungrupp II har andelen sådana fall minskat något, men i kommungrupp III har andelen fortfarande ökat i någon mån. Avsikten är att en del av pensionstagarnas boendekostnader ska täckas med folkpensionen och arbetspensionen. I början av 2008 görs en nivåjustering på 20 euro i folkpensionerna. I folkpensionerna slopas samtidigt kommunindelningen, vilket leder till att folkpensionen stiger med ytterligare cirka 20 euro i de kommuner som hör till den andra dyrortsklassen. I början av 2008 träder en ny lag i kraft om bostadsbidrag för pensionstagare. Lagändringen är huvudsakligen teknisk, systemet förblir i väsentliga delar oförändrat. I samband med revideringen slopas dock de lägre inkomstgränserna för mottagarna av efterlevandepension och bestämmelserna om beaktandet av förmögenhet samt företags- och kapitalinkomster förtydligas. Dessutom ändras definitionen av barn så att de maximala boendekostnaderna för barn under 18 år höjs från början av Den tidigare åldersgränsen var under 16 år. Den gräns för betydande förändringar i årsinkomsten som tillämpas vid justeringen av bostadsbidraget höjs tillfälligt från början av 2008, så att de höjningar av folkpensionerna som träder i kraft samtidigt inte ska leda till extra justeringar av pensionstagarnas bostadsbidrag. Så som avses i regeringsprogrammet kommer frågor som gäller allmänna bostadsbidrag att överföras från miljöministeriet till social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde från början av 2008 och det allmänna bostadsbidragssystemet förnyas som ett led i en mer omfattande reform av den sociala tryggheten. Bland annat frågor som gäller bostadsbidrag hör till de uppgifter som kommittén för reformen av den sociala tryggheten (SATA) har att ta itu med. I samband med reformen kommer därför också behoven av ändringar i bestämmelserna om bostadsbidrag för pensionstagare att utredas närmare. 7

8 Ministerns svar Med utgångspunkt i den nya lagen om bostadsbidrag för pensionstagare bereder socialoch hälsovårdsministeriet en förordning om de maximibelopp för boendeutgifter som ska tillämpas Vid beredningen av förordningen beaktas förändringarna i boendekostnaderna. Helsingfors den 20 november 2007 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 8