Kapene päivät, Jyväskylä Anne Viitala/ Surevan kohtaaminen -hanke Pia Jylhä/ Suomen nuoret lesket ry

Transkriptio

1 Kapene päivät, Jyväskylä Anne Viitala/ Surevan kohtaaminen -hanke Pia Jylhä/ Suomen nuoret lesket ry

2 Hankkeen lähtökohtia Vuosittain Suomessa kuolee yli ihmistä n leskeytyy työikäisenä n. 500 perhettä menettää lapsen/nuoren n menettää vanhempansa alaikäisenä n päätyy itsemurhaan n. 100 kuolee henkirikoksen uhrina läheisen varhainen, äkillinen kuolema Surevien joukko on moninkertainen kuolemien määrään verrattuna.

3 Surevan kohtaaminen -hanke ( ) Hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan ja tukemaan läheisensä menettäneitä sekä tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Verkkosivustolta löydät tieteelliseen tutkimukseen ja surujärjestöjen kokemuksiin perustuvaa tietoa. Hanke kouluttaa kokemusasiantuntijoita, jotka vierailevat työpaikoilla ja oppilaitoksissa kertomassa omista kokemuksistaan läheisen kuoleman jälkeen.

4 Surujärjestöjen toiminta Tukikirjallisuus Neuvonta Vertaistukiryhmät ja -viikonloput Tukihenkilöt ja -puhelin Verkkoyhteisö Tapahtumat ja koulutukset Vaikuttaminen

5 Hankkeen tavoitellut vaikutukset Entistä harvempi sureva kokee jäävänsä yksin Surevat eri puolilla Suomea kokevat saavansa tarkoituksenmukaista ja laadukasta tukea ammattilaisilta Surevat löytävät tiensä erilaisen vertaistuen pariin entistä paremmin Ammattilaisten rohkeus ja osaaminen surevien kohtaamisessa lisääntyy Ammattilaiset kehittävät toimivia käytäntöjä omissa organisaatioissaan Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyy

6 Minun tarinani/ Pia

7 Äiti, miksi meidän isä kuoli? Pienet lapset tarvitsevat isää ja mehän ollaan Antin kanssa vielä pieniä Tyttäreni Ainon kysymys 4 -vuotiaana

8 Alussa Sairaalassa: Käytännön asiat toimivat hyvin ja oli tärkeää oman toimintakyvyn säilymiseksi! Tieto tilanteesta, ajantasaisuus, asia kerrallaan, käytännön asioista huolehtiminen ennen kuolemaa (elinten luovutus asia, pappi paikalla kuolinhetkellä) Kriisiavun piiriin ohjaamista ei ollut, jäin ns. tyhjän päälle; kukaan ei tiedustellut miten ja mihin olen kuolinhetken jälkeen menossa ja miten arkielämän asiat hoituvat siitä eteenpäin. Kotona: Pienistä lapsista huolehtiminen; välitön ja suuri huoli heidän hyvinvoinnistaan Läheisten tukiverkon toimintakyky heikentyy suuren järkytyksen keskellä Oma yhteydenotto perheneuvolaan heti ensimmäisenä arkipäivänä henkinen tuki.

9 Arki kuoleman jälkeen Puolison kuolemaan liittyvät velvoitteet hoidettava hyvin pian (hautajaiset, eläkeasiat, perunkirjoitus) Arjen kotityöt ja velvoitteet Yksinhuoltajuus, lasten hyvinvointi leskivanhemman varassa Vastuu lastenhoidosta, lasten reagoinnista vanhemman kuolemaan Läheisillä oma suru tai voivat asua kaukana Talousasiat Vaikutus terveyteen, riskit Apua ei osaa tai jaksa hakea

10 Lapset Perusturvallisuus järkkyy Huoli, että toisellekin vanhemmalle tapahtuu jotakin Vanhemman säästäminen, reagointi usein vuorotellen Lapsen ikä vaikuttaa Asian käsittely uudelleen eri ikävaiheissa Rehellinen tieto Tilaa ja aikaa lapselle sekä lapsen näkökulman kysyminen

11

12

13 Apu ja tuki alkuvuosina Läheiset ja päivähoito; sen jälkeen koulu Vertaistuki (vanhemmalla ja lapsilla oma ryhmänsä leskissä ) Tukiperhe (ei virallinen; sen järjestymiseen liian pitkät jonot) Vanhemman psykoterapia Perheneuvola Alussa keskusteluapu vanhemmalle todella tärkeää. Myöhemmin ohjaaminen psykoterapia avun piiriin Ainolla paljon vaikeuksia nukkumisen kanssa, yökastelua sekä voimakkaita pelkotiloja. Perheneuvolasta saatu näihin apua ja tukea sekä ---> 7- ja 9 vuotiaana pitemmät työskentelyjaksot auttoivat hyvin. Hän itse myös koki ne hyvinä. Vaikeutena avun saamiseen on koettu yhteydenotto pyyntöjen pitkä odottelu -- akuutissa (esim. useamman valvotun yön jälkeen) tilanteessa tuli usein epätoivoinen olo.

14 Ainon oireilu ja sairastuminen 11 -vuotiaana Paniikkikohtauksia ja voimakasta ahdistusta Ei pystynyt nukkumaan. Koulussa ja yleisillä paikoilla oleminen mahdotonta. Aino itse huolestui voinnistaan ja kantoi huolta myös koulunkäynnistä. Pikkuveli Antti 9v. oli hyvin huolissaan siskonsa voinnista --- voiko ahdistukseen kuolla? Avun hakeminen Aloitettiin koulunterveydenhuollosta; hyvin pian yhteys myös perheneuvolaan. Ainolla toiveikas olo avun saamisen suhteen. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että kyse on koulukiusaamisesta tai että Ainoa ei huvita käydä koulua. Aino oli valtavan pettynyt ja koki, että hänen hätäänsä ei ymmärretty tai haluttu ottaa todesta.

15 Lähetteen saaminen lastenpsykiatrialle vaikeaa Ainon elämässä tapahtuneita asioita ei aluksi tunnistettu liittyvän millään tavalla tämänhetkisiin oireisiin. Useampi taho oli sitä mieltä, että isän kuolemasta on kulunut jo niin pitkä aika ja Aino on ollut silloin niin pieni. Vihdoin saatiin lähete lastenpsykiatrian polille. Hoitotarpeen kartoituksessa tuli esille menettämisen pelkoa, surua isän menetyksestä sekä myös suremiseen liittyvää vaikeutta. Aino on ilmaissut asian näin: Suru isän menetyksestä on jotenkin niin erilaista, kun ei muista isää. Hoitomuodot ja diagnoosi Aino itse toi aktiivisesti esille haluaan päästä terapiaan. Mielialalääkkeitä tarjottiin useampaan kertaan Aino itse ei kokenut niiden olevan oikea hoitokeino hänelle. Diagnoosin (määrittämätön pelko-oireinen ahdistuneisuushäiriö) myötä Aino on saanut pitkäkestoista terapiaa. Kouluun paluu sairaalakoulu jakson (2kk) jälkeen takaisin omaan kouluun. Aino on tuonut esille, että menetyksen kohdanneita lapsia ei kohdeltaisi vähätellen tai tekemällä ensin omia johtopäätöksiä; On kulunut niin pitkä aika tai lapsi on ollut menetyksen hetkellä niin pieni. Se voi tuntua lapsesta loukkaavalta tai kurjalta, ettei asiaa tarvitse tai saisi ottaa puheeksi. Kun on menettänyt perheenjäsenen, se voi vaikuttaa lapsen elämään hyvin monella tavalla. Ainon mielestä on tärkeää kysyä, miltä lapsesta tuntuu ja mitä hänelle kuuluu

16 Toiveet, ehdotukset avun ja tuen saamiseen menetyksen kohdatessa perhettä Ammattilaiset pitävät huolta hoitoketjun toiminnasta Lapsiperheille arjen kotiapua automaattisesti perheenjäsenen kuollessa Mahdollisuus Kela korvattavaan terapiaan ilman diagnoosia, kun perheenjäsen on kuollut Yhteydenotto lesken puolesta (lupa kysyttynä) Asian huomioiminen pitkän ajankin kuluttua

17 Varmista että joku ottaa kopin Tarjoa tukea aktiivisesti, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toistuvasti. Ohjaa ammattilaisilta saatavan jatkotuen ja vertaistuen pariin. Tarjoa vertaistukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varmista, että läheisensä menettänyt ei jää missään vaiheessa tyhjän päälle.

18 Mitä perheellemme kuuluu tällä hetkellä? Aino on ahkera 8 luokkalainen ja aloitti juuri 3. terapiavuotensa. Hän on sen avulla saanut paljon keinoja pärjätä ahdistuksen ja paniikkioireiden kanssa. Oireet ovat myös helpottuneet. Terapia on antanut hänelle myös keinoja pärjätä menettämisen pelon kanssa. Antti on aloittanut keskustelukäynnit oman työntekijän kanssa Jkl:n kaupungin nuorisovastaanotolla. Antti on siellä voinut pohtia menettämisen pelkoon sekä isän menetykseen liittyviä asioita. Myös minulla on samassa paikassa oma työntekijä tukemassa vanhemmuutta ja auttaa minua tukemaan lapsia kasvamiseen, murrosikään, koulunkäyntiin ja myös isän menetykseen liittyvissä asioissa. Koemme tärkeänä asiana, että meillä on koko perhettä auttava ja tukeva paikka, jossa ollaan hyvin ajan tasalla perheenjäsentemme asioista sekä tuen ja avun tarpeesta. Antaa kokonaisvaltaista turvaa meille kaikille

19 Leskiperheen tarina:

20 Tukimateriaalia

21 KIITOS! Tilaa kokemusasiantuntijan vierailu: