Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Transkriptio

1 Koheesiopolitiikka EU-komission MFF-esityksessä Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 NEW STRUCTURE OF THE EU BUDGET Komission ehdotus: Budjetin koko kasvaa 1 %/BKTL 1,11 %/BKTL Suomen kanta: komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. Komission ehdotus: koheesiopolitikkaan -7 %, maatalouspolitiikkaan -5 % Leikkausten todellinen koko vaatii analyysiä. Totuus on monipuolisempi. Budjetti kasvaisi mm. tutkimuksessa, puolustuksessa, sisäisessä turvallisuudessa, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen varautumisessa Source: European Commission Ohjelmien määrää vähennetään Komission julkaisema tiedonanto ei sisällä vielä tarpeeksi tietoa koheesiovarojen jakomekanismista, jotta Suomen saanto voitaisiin laskea.

3 ARVIO eri politiikkalohkojen budjettimuutoksista (CPMR)

4 ARVIO eri politiikkalohkojen budjettimuutoksista (CPMR)

5 Aikataulu Rahoituskehysneuvottelut käynnistyvät saatujen ehdotusten myötä. Kehysehdotuksen tekninen läpikäynti ja valmistelu alkaa neuvoston puheenjohtajan ystävät työryhmässä (Friends of the Presidency, FoP) Komission tavoitteena on saavuttaa rahoituskehyssopu jo keväällä 2019, mutta jäsenmaiden keskuudessa vallitsee pitkälle yhteisymmärrys siitä, ettei komission esittämä aikataulu ole realistinen Eurooppa-neuvostossa päätetään rahoituskehys-neuvottelujen tavoiteaikataulusta Päätös rahoituskehyssovusta edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin puoltoa Komissio julkistaa koheesiopolitiikkaa koskevat asetusesityksensä toukokuun lopussa (29. ja 30.5.). Sektorikohtaisissa asetuksissa säädetään tarkemmin ohjelmien sisällöistä ja niiden hallinnosta Kansallinen ohjelmavalmistelu käynnistyy syksyllä

6 KOHEESIOPOLITIIKAN VALMISTELU, HUOMIOITAVAA Suomen rahoitussaantoa ei tiedetä, se selviää neuvotteluiden myötä. MFF-esitys ei sisällä rahoituksen jakokriteeristöä. Jakokriteeristö uudistuu merkittävästi: Kaudella aluejako 3:een luokkaan, jatkossa 2:een BKT:n perusteella. Tietoa alueluokkien välisestä BKT-rajasta ei ole. Muita esillä olevia jakokriteerejä: (nuoriso-)työttömyys, ilmastonmuutos, maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen HUOM: Suomelle keskeinen harvan asutuksen peruskriteeri ei ole MFF-ehdotuksessa esillä, kuten ei muutkaan kriteerit Harvan asutuksen erityisrahoitus ehdotuksessa 1,637 mrd MUTTA MFF-ehdotus ei sisällä tietoa pohjoisille alueille kohdentuvasta tuesta eikä käytetystä asukastiheydestä ja NUTS-alueesta Ei varmaa tietoa NSPA-tuen suuruudesta. Alustava arvio: NSPA-leikkaus olisi noin -9 % Kansallista osarahoitusta tullaan nostamaan erityisesti niiden alueiden ohjelmissa, joissa EU-rahoitus on ollut huomattavan suuri ( %) EAY-tavoitteen määrärahoihin tulisi maltillinen vähennys. Toimintaa ehdotetaan jatkettavan nykyisten kolmen ohjelmalohkon pohjalta (rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö) Komission tavoite on saattaa budjettineuvottelut päätökseen ennen EU-vaaleja 6/2019. Pidetään yleisesti epärealistisena aikatauluna Asetusehdotukset annetaan

7 KOHEESIOPOLITIIKAN TEEMAT KOMISSION BUDJETTIESITYKSESSÄ EAKR ja koheesiorahasto EAKR-TEEMAT A smarter Europe: to promote competitiveness, digital transformation, entrepreneurship and innovation (including inclusive growth and social enterprises), and enhance the business environment as a part of industrial adaptation to the challenges of globalisation, circular economy and climate change; A greener carbon free Europe: clean and fair energy transition, to enhance energy efficiency; to support transition to low-carbon economy; to stimulate renewable energy; to support innovative use of low-carbon technologies, to support green and blue investment, including in sustainable natural resource management, circular economy, climate adaptation and mitigation; A more connected Europe: mobility, energy and regional ICT connectivity to develop regional networks and systems to promote sustainable transport, smart energy grids and high-speed digital access in order to enhance regional, local and cross-border connectivity, including security; A more social Europe: implementing the principles of the European Pillar of Social Rights, in particular life-long learning, education and training infrastructure as well as health, culture and social infrastructure; A Europe closer to citizens: sustainable and integrated development TEMAATTINEN KESKITTÄMINEN Teemat 1+2 vähintään 80 % sekä teema 1 vähintään 60 % varoista.

8 ESR+ ESR uudistuu, rahastoon yhdistetään 4 rahastoa Investointeja Euroopan sosiaalisen pilarin periaatteisiin jatketaan ESR+ rahastolla Yhdistetään neljä rahastoa: ESR, nuorisotyöttömyysaloite (YEI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) sekä työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (EaSI) ja Health-ohjelma. ESR+:n sisällöllisiä teemoja ovat mm: Taloudellisen ja sosiaalisen resilienssin parantaminen Koulutus ja osaaminen (digitaaliset taidot sekä työllisyyden edistäminen, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta) Maahanmuuttajien kotouttaminen Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden ja syrjinnän ehkäisy Työvoiman liikkuvuuden ja sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Julkisen terveyden huollon saavutettavuuden ja laadun parantaminen, rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen, terveysalan digitaalisen muutoksen tukeminen

9 Mitkä ovat Suomen ohjelman/ien sisällöt? Kaikki edellä mainitut teemat eivät tule sisältymään Suomen rakennerahasto-ohjelmaan, vaan ohjelman valmistelussa on tehtävä fokusointia kuten aiemmillakin ohjelmakausilla Komission esityksen mukaan perustana ohjelmatyölle toimii osana eurooppalaista ohjausjaksoa tehtävä analyysi jäsenvaltiokohtaisista haasteista, joita ohjelmien tulee tukea aiempaa konkreettisemmin (ohjelmakauden käynnistyessä sekä väliarvioinnin yhteydessä). Em. ohjausjaksoa kehitetään siten, että huomioidaan ohjelmien toteutus alue/paikallistasolla

10 Suomen EAKR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* Ohjelmakauden EAKR-rahoitus, milj. euroa % 16 % 40 % 43 % 18 % 39 % 21 % 38 % 41 % 4 % 57 % 39 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt Innovaatiotoiminta, verkostot, osaaminen Yritystoiminta *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen EAKR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon 12 Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Milj. euroa Rakennerahasto-ohjelman alueellinen EAKR+ESR -rahoitus (julkinen yht.) EAKR ESR Koko Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoituskehys on 2,6 miljardia euroa, josta EAKR:n osuus on n. 60 %

12 EU-tuki/as./v (euroa) EU-rahoitus asukasta kohden/v (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v

13 Suomen ESR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* Ohjelmakauden ESR-rahoitus, milj. euroa % 16 % 15 % 26 % 14 % 28 % 15 % 26 % 43 % 20 % 29 % 43 % 27 % 30 % 28 % 9 % Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen ESR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon 15 Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Rakennerahastojen alueellinen jako EU-rahoitus Valtion osuus Kunnat Yht Itä- ja Pohjois-Suomi 772,6 milj. 579 milj. 193 milj milj. Etelä- ja Länsi-Suomi 316,8 milj. 237 milj. 79 milj. 634 milj. Harvan asutuksen kriteeri tuotti Suomelle 776 MEUR EU eli kaksi kolmannesta kokonaisrahoituksesta. Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) ESR 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Alueiden välinen jako (TALPO): Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61 % Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % Ahvenanmaa 0,45 % Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto