VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T"

Transkriptio

1 VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T

2 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 2(34) SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Nykyinen tie Liikenteen ongelmat Liikennemäärät ja ennuste Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö Yleissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Tiesuunnitelma Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Ympäristö Maisema ja kulttuuriympäristö Kulttuuriperintö Luonnonympäristö Pinta- ja pohjavedet Maa- ja kallioperä Pilaantuneet maat Melu Hankkeelle asetetut tavoitteet 16 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Vuoropuhelu ja tiedottaminen Muiden omistamien laitteiden suunnittelu 18 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiejärjestelyt Ajoneuvoliikenne Joukkoliikenne ja hidas liikenne Erikoiskuljetukset Jalankulku ja pyöräily Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Tekniset ratkaisut ja mitoitus Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta Valaistus Sillat ja tukimuurit Kuivatus Siirrettävät johdot ja laitteet Väylien rakenteellinen mitoitus Pohjanvahvistukset Työaikaiset liikennejärjestelyt Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristön periaatteet Väyläjaksot Viherrakenteet ja nurmetus Meluesteet Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne 24

3 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 3(34) 3.6 Massatalous ja läjitysalueet 24 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko 25 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen Liikenneverkko Liikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus Joukkoliikenne Erikoiskuljetukset Työnaikaiset järjestelyt Vaikutukset kaavoitukseen Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin Vaikutukset ympäristöön Tieliikennemelu Ilman laatu Kulttuuriympäristö Kasvillisuus ja eläimistö Pohja- ja pintavedet Maa-ainesvarat Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Kiinteistövaikutukset Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus Hankkeen vaikuttavuus Rakentamisen aikaiset vaikutukset 32 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT Laskuojat ja -johdot Johtojen ja laitteiden siirrot 33 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 33 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Hyväksymisehdotus Jatkotoimet 33 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 33

4 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 4(34) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Valtatie 4 (E75) Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä pohjoissuuntainen tieyhteys. Tieyhteys kuuluu sekä eurooppatieverkkoon (E-tiet) että yleiseurooppalaiseen TEN-T- liikenneverkkoon (Trans-European Networks). Valtatien 4 suunnittelujakso Vehniän kohdalla, sijoittuu Laukaan kunnan alueelle. Suunnittelujakso on jatkoa Kirri Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. Suunnittelujakson pituus on noin kolme (3) kilometriä. Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi moottoritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Tiesuunnitelma sisältää rinnakkaistien Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) välille. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia rakentamalla. Tiesuunnitelmassa poistetaan valtatieltä 4 Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymät. Suunnitelma on jatkoa Vt 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa tiesuunnitelmalle, josta on saatu Liikenneviraston hyväksymispäätös (LIVI/ /2015). Suunnittelukohde on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue (Pohjakartta Karttakeskus 2016).

5 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 5(34) 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja kaavoitukseen Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta Valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski moottoritiehanketta. Koko moottoritiehankkeen kustannusarvio (rahoituspäätös) on 139 M. Tiesuunnitelmahankkeen rakentaminen ajoittunee vuosille Hankkeen liittyminen kaavoitukseen Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Laukaan kunnanvaltuusto ( , 1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleiskaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie (mt 6375). Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaavoitus tiesuunnitelman saatua lainvoiman. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä Nykyinen tie Valtatien 4 tieosuus on nykyään mäkinen kaksikaistainen sekaliikennetie, joka ei täytä merkittäville pääteille asetettuja vaatimuksia tien leveyden ja suuntauksen osalta. Valtatiellä maanteiden liittymät ovat tasoliittymiä ja tiellä on turvattomia yksityistieliittymiä. Valtatiellä (Kirri Hirvaskangas) on nykyisin olosuhteiden perusteella muuttuvat nopeusrajoitukset ja maanteiden liittymissä kiinteät 80 km/h nopeusrajoitukset. Vuoden 2018 aikana muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä muutetaan kiinteäksi 80km/h nopeusrajoitustieksi. Vilkasliikenteinen valtatie aiheuttaa myös melu- ja viihtyisyyshaittoja. Lisäksi kevyen liikenteen asema on turvaton johtuen puuttuvista kevyen liikenteen väylistä Liikenteen ongelmat Liikenteen sujuvuus Ruuhka-aikoina valtatien 4 liikenne jonoutuu. Nykyisistä tasoliittymistä on vaikea liittyä päätien jonoutuneeseen liikennevirtaan. Erityisesti pääsuunnasta ja liittymistä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa ja ajoittain jopa vaarallista. Liikenteen nopeustaso jää tien ominaisuuksien ja liikennemäärien vuoksi tavoitetason alapuolelle. Tie on erittäin häiriöherkkä. Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella on tapahtunut vuosina yhteensä 15 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 5 oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Niistä kaksi oli kuolemaan johtaneita ja kolme loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.

6 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 6(34) Onnettomuuksissa kuoli neljä ja loukkaantui kahdeksan henkilöä. Onnettomuusluokista suurimmat ovat olleet hirvieläinonnettomuudet 6 kpl (40 %) ja yksittäisonnettomuudet 3 kpl (20 %). Kohtaamisonnettomuuksia on tapahtunut 2 kpl (13 %). Kuva 2. Suunnitteluosuudella vuosina poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Valtatien suuntaisia kevyen liikenteen väyliä ei ole suunnitteluosuudella. Vehniän kylätie (yksityistie) alittaa valtatien Koululammen pohjoispuolella. Silta on tyypiltään alikulkukäytävä, jossa auto- ja maatalousliikenne on sallittu alikulkukorkeuden sallimissa rajoissa. Alikulkukäytävän yhteydessä on linja-autopysäkit. Suunnittelualueella linja-autopysäkit

7 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 7(34) ovat myös Vehniäntien (mt 6473) ja Jokihaarantien (mt 16701) liittymissä. Valtatiellä kevyen liikenteen kulkijat kokevat kävelyn ja pyöräilyn vaaralliseksi suuren liikennemäärän ja eteenkin raskaan liikenteen vuoksi. Linja-autoliikenne sijoittuu suunnittelualueella valtatielle 4 Vehniäntien ja Jokihaarantien liittymiin sekä Vehniän alikulkukäytävän yhteyteen. Vilkkaan ja raskasta liikennettä sisältävän valtatien varressa sijaitsevat linja-autopysäkit haittaavat valtatieliikenteen ja linjaautoliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi valtatien häiriötilanteet aiheuttavat ongelmia linja-autoliikenteen aikatauluille. Turvallisuusriski koskettaa myös pysäkkejä käyttäviä koululaisia ja muita jalankulkijoita, jotka joutuvat kulkemaan valtatien ylitse sekä sen kapeilla pientareilla. Erikoiskuljetukset Valtatien 4 suunnitteluosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreitteihin. Nykyisin suunniteltavalla valtatiejaksolla ei ole kiinteitä leveys- tai korkeussuunnassa (7 x 7 x 40 m) rajoittavia esteitä. Kaksikaistaisella valtatiellä suuret erikoiskuljetukset ovat kuitenkin turvallisuusriski ja haittaavat liikenteen sujuvuutta. Vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK) Valtatie 4 kuuluu tieosuuksiin, joilla kuljetetaan varsin paljon vaarallisia aineita. Suurin kuljetusryhmä on palavat nesteet. Jyväskylän raskaan liikenteen tutkimuksen (KeS ELY / Sito Oy, Riksroad Oy / ) mukaan valtatiellä Jyväskylän pohjoispuolella kulkee päivittäin arviolta VAK kuljetusta Liikennemäärät ja ennuste Suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikenne vt 4:llä on nykytilanteessa (KVL 2016) noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan vt 4:llä keskimääräinen vuorokausiliikenne vuoden 2040 tilanteessa on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 1800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rinnakkaistielle ennustetaan vuoden 2040 keskimääräiseksi vuorokausiliikennemääräksi noin ajoneuvoa. Eritasoliittymän (E6) rampeilla vastaava liikenne-ennuste on ajoneuvoa vuorokaudessa.

8 Valtatien 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 8(34) Kuva 3. Vt 4 suunnitteluosuuden liikennemäärät (KVL) vuosille 2016 ja Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö Yleissuunnitelma Yleissuunnitelma Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna Liikennevirasto on tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen , jonka Hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään hylkäämällä tehdyt valitukset. Liikennevirasto hyväksyi valtatien 4 osuuden Kirrin eritasoliittymä Koululampi Vehniän kylän kohdalla yleissuunnitelman mukaisesti mm. seuraavasti: - Valtatietä parannetaan 16,0 kilometrin osuudella välillä Kirrin eritasoliittymä Koululampi Vehniän kylän kohdalla - Valtatie linjataan uuteen maastokäytävään noin 4,6 kilometrin matkalla Kirrin eritasoliittymän ja Makkarajoen välillä. Loppuosuus noin 11,4 kilometriä Makkarajoelta eteenpäin toteutetaan nykyiseen maastokäytävään. - Valtatie on kaksiajoratainen, ajoradat toisistaan kaiteellisella välialueella erotettu moottoritie. - Valtatielle sijoittuu kuusi eritasoliittymää mm. E6 Vehniä - Uudet rinnakkaistieosuudet M3, M5 ja M7 sekä M9 maantiehen asti toteutetaan suunnitelmakarttojen mukaisesti. - Tiejärjestelyiden hallinnolliset muutokset hyväksytään tiesuunnitelmassa Yleissuunnitelmassa esitetyt tieverkon hallinnolliset järjestelyt sekä yksityisteiden järjestelyt ovat alustavia ja ne ratkaistaan yksityiskohtaisesti jatkosuunnittelun yhteydessä.

9 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 9(34) Yleissuunnitelman hyväksymispäätös ja hallinto-oikeuden päätös on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-1A ja 1B Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vt 4 Vehniä Äänekoski, valmistui vuonna 2016 (raportti 86/2016, ISBN (PDF)). Arviointiselostuksessa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa sekä 0 -vaihtoehtoa, jolloin hanketta ei toteuteta. Arviointiselostuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: - Vaihtoehto 0 eli hanketta ei toteuteta. - Vaihtoehto N (VE N), jossa valtatie parannettaisiin pääosin nykyiselle paikalleen koko hankeosuudella. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Uusi rinnakkaistie on valtatien länsipuolella välillä Vehniä-Hirvaskangas ja itäpuolella välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,0 km. - Vaihtoehto B (VE B), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien itäpuolelle Iso- Hirvasen ja Hirvasmäen väliin osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvaskylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie rakennetaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie rakennetaan valtatien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 15,8 km. - Vaihtoehto C1 (VE C1), jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien ja Hirvasmäen itäpuolelle osuudella Vehniä-Hirvaskylä ja osuudella Hirvaskylä-Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi välillä Vehniä-Hirvaskylä ja uusi rinnakkaistie rakennetaan valtatien länsipuolelle välille Hirvaskylä-Hirvaskangas. Rinnakkaistie rakennetaan valtatien itäpuolelle välillä Hirvaskangas-Huutomäki. Rinnakkaistielle Hirvaskankaalta etelään rakennetaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Rakennettavan uuden moottoritien pituus on noin 16,2 km. Yva-yhteysviranomaisena Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on antanut lausunnon, jossa todetaan mm. arviointiselostus sisältää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 10 :n mukaiset asiat. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon mm: - hankkeen vaikutusalueella tulee ottaa huomioon laadittujen /laadittavien kaavojen ajantasaisuus - mahdollisten maa-ainesten ottoalueiden, läjitysalueiden ja hydrologisiin oloihin vaikuttavien ojitusjärjestelmien ympäristövaikutukset tulee tarkentaa - tulee selvittää talousveden ottoon käytettävät kaivot ja lähteet - tulee tarkentaa rakennetun kulttuuriympäristön ja argeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia - tulee täydentää lentoaseman ja tieliikenteen melun yhteisvaikutuksia ottamalla huomioon Finavia Oyj laatima Jyväskylän lentoaseman lentokonemeluselvitys ( ) - liito-oravainventoinnit tulee tarkastaa - linnuston osalta tulee selvittää tärkeät linnustokohteet ja ottaa tarvittaessa mahdolliset törmäysriskien lieventämiskeinot huomioon jatkosuunnittelussa.

10 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 10(34) YVA-yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.6T Tiesuunnitelma Tiesuunnitelma Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen , jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään hylkäämällä tehdyt valitukset. Hyväksymispäätöksessä valtatie 4 on hyväksytty moottoritienä paalulle saakka eli noin 100 metriä Isojoen (Alasen rannan) sillasta pohjoiseen. Mikäli Vehniän eritasoliittymä voidaan toteuttaa Kiri Tikkakoski hankeen yhteydessä niin, lainvoimaisesta tiesuunnitelmasta voidaan jättää rakentamatta: - Vt 4 plv maantie M9/J9 yksityistiejärjestelyineen (nykyinen Vehniäntie) - maantie M17/Y18, silta S19 yksityistiejärjestelyineen (Vehniän kylätie) - kevyen liikenteen väylät J30, J32, J33, J34. Rinnakkaistiehen M7 plv on maanomistajan esityksestä tehty linjausmuutos. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös sekä korkeimman hallinto-oikeuden ja hallintooikeuden päätökset on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjoissa 1.6T-3A, 3B ja 3C. Muutosvaikutukset hyväksyttyyn Vt 4 Kirri Tikkakoski tiesuunnitelmaan on esitetty vaikutuksia kuvaavissa selvityksissä osassa C piirustuksessa 16T Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset Tiesuunnitelmavaiheessa laadittiin seuraavat selvitykset: - Tieliikennettä koskeva meluselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-2. - Luontoselvitykset, jossa selvitettiin liito-oravan, viitasammakon ja luonnontilaisten uomien esiintyminen hankkeen alueella. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T T Hulevesiselvitys. Raportti on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 16T Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntahallituksen ( ) hyväksymä maakuntakaava. Maakuntakaavassa valtatien 4 linjaus on välillä Jyväskylä - Äänekoski osoitettu moottoritai moottoriliikennetieksi. Kaavassa on merkintä valtatien 4 kehittämisakseli, millä osoitetaan Keski-Suomen strategiassa määritelty toiminnallisesti merkittävä liikennekäytävä, jonka runkona valtatie osa on EU:n TEN T -ydinliikenneverkkoa. Maakustakaavassa on suunnittelumääräys, jonka mukaan alueiden käytön suunnittelussa on kehittämisakselilla varauduttava tavoitetilaan, joka mahdollistaa valtatien kehittämisen TEN T - ydinliikenneverkon vaatimusten mukaisena.

11 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 11(34) Maakuntakaavaote on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T Yleiskaavat Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (ei oikeusvaikutteinen) Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). Rakennemallin tavoitevuosi on Mallilla muodostetaan Laukaan kunnan hallitun kasvun mahdollistavan maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallissa Vehniän kylä on osoitettu kasvavana kylänä, joka kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edesauttavat Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajentuminen, vt4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalveluiden kehittyminen. Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-2. Vehniän eteläosan yleiskaava Vehniän eteläosan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( ). Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie. Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa uuden ympärivuotisen- ja loma-asutuksen rakennuspaikkojen määrät kuivanmaan alueille ja ranta-alueille laadittavilla kantatilaselvityksillä. Keskeisenä tavoitteena on myös teollisuus- ja työpaikka-alueiden osoittaminen suunnittelualueen eteläosaan lentokentän ympäristöön, jonne on jo muodostunut jonkin verran teollisuus- ja varastotoimintaa. Alueen sijainti on myös liikenteellisesti keskeinen, koska alue pystyy tukeutumaan valtatien perusparantamisen myötä siihen liittyvien rinnakkaistieverkkoon. Kyläyleiskaavoituksen lopputulokseksi tavoitellaan toisaalta toteutuskelpoista, maaseutumaista ja eheän kylärakenteen muodostamaa viihtyisää asuinympäristöä sekä samalla valtatien hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvan kehittyvän työpaikka- ja teollisuusalueen muodostamista. Vehniän eteläosan yleiskaava on esitetty kokonaisuudessaan suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T Asemakaavat 1.5 Ympäristö Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Moottoritie plv rakennetaan Alasen ranta-alueen ja Isojoen kohdalla lainvoimaisen Kirri Tikkakoski -tiesuunnitelman uuden tiealueen mukaisesti. Tässä suunnitelmassa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset alkavat suunnitelman paalulta (noin 100 m nykyisestä Isojoen sillasta pohjoiseen) alkaen Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue edustaa hyvin maisemamaakuntaansa, Keski-Suomen järviseutua. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus si-

12 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 12(34) jaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä. Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisemakuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pieniksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin. Metsät, joista suurin osa on talousmetsiä, ovat pääosin ikääntyviä kuusivaltaisia tuoreen kangastyypin metsiä tai soistuvia korpimaita. Aarniometsiä alueella ei ole, mutta alueella esiintyvät ikääntyneimmät Korpimetsät ovat harvinaistumassa Etelä-Suomessa. Suunnittelualueen eteläosassa uusi rakennettava rinnakkaistie sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään Suonpään viljelyalueiden itäpuolen metsäiselle alueelle. Rinnakkaistie sivuaa paikallisesti arvokasta Alasen Suonpään maisema-aluetta. Eritasoliittymän jälkeen rinnakkaistie sijoittuu Vehniän alueella rakennettavan moottoritien länsipuolelle. Tällä osuudella rinnakkaistie halkoo laajempaa viljelyaluetta, joka on myös paikallisesti arvokas maisema-alue Kulttuuriperintö Muinaisjäännökset Himman pyyntikuopat Paikka sijaitsee Jokihaarantien varrella välittömästi valtatiestä 4 länteen. Alue on osittain teiden ja hiekkakuoppien rikkomaa. Alueella on noin 200 metriä pitkällä ja 30 m leveällä alueella on ainakin 27 hyvin säilynyttä ja selvää pyyntikuoppaa. Lisäksi ympäristössä on joukko epämääräisempiä kuoppia, joita ei ole kartoitettu. Vanha Laukaantie Kohde sijaitsee Nelostien ja Laukaan Kylätien risteyksen lounaispuolella. Kohteessa on noin 70 metrin matkalta käytöstä pois jäänyttä Vanhan Laukaantien linjaa. Tosin tätä tienjäännöstä käytetään pellolle vievänä tienä. Laukaan (nyk. Äänekosken) Koivistonkylästä Pirkanmaalle ja Hämeeseen vievää tieuraa kutsutaan Vanhaksi Laukaantieksi. Vanha Laukaantie on Keski-Suomen vanhin maantie. Vanhan Laukaantien reittiä noudatteleva kulkuväylä on mahdollisesti ollut olemassa jo keskiajalla, mutta reitin talviura mainitaan ensimmäisen kerran vasta keväällä 1640, jolloin Pietari Brahe matkusti sitä pitkin Rautalammilta Muuramen kautta Turkuun. Kesätienä se on merkitty kartalle ainakin vuonna Rakennukset Nujula 1:135 Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Jokihaarantien liittymän eteläpuolella noin 30 m metrin etäisyydellä valtatiestä. Kyseinen kohde on tilan vanha päärakennus ja se on tällä hetkellä asumaton Luonnonympäristö Hankkeeseen liittyviä luontoarvoja on inventoitu useaan otteeseen 2000-luvulla Laukaan kunnan kaavoitushankkeiden sekä tiehankkeen YVA-prosessin aikana. Myös tiesuunnitelmatyön aikana tehtiin täydentäviä luontoselvityksiä. Aikaisemmin on laadittu seuraavat luontoselvitykset: - Vehniä, luonto- ja maisemaselvitys liitteineen vuodelta Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvitys vuodelta Vehniän osayleiskaavan liito-oravaselvityksen täydennys vuodelta Valtatie 4 kehittäminen välillä Vehniä-Äänekoski, luonto- ja ympäristöselvitys vuodelta Vt 4 Vehniä Äänekoski YVA, luontoselvitys 2016.

13 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 13(34) Merkittävimmät luontokohteet on esitetty ympäristökohteet suunnitelmakartoilla tiesuunnitelman osassa C piirustuksessa 16T-2. Natura alueet Suunnitteluosuudelle tai lähialueelle ei sijoittuu luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelmatai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Liito-oravat Liito-orava kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin, jonka suojelusta on säädetty Luonnonsuojelulain 49 :ssä. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Suunnittelualueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen keväällä Selvityksen perusteella suunnitellun tielinjauksen lähiympäristössä on kolme (3) liito-oravan elinpiiriä (ruokailu-, lisääntymis- tai levähdyspaikkoja): 1. Heikinkallio 2. Harjula 3. Nuottimäki Vanha aikaisemmin tunnetusta liito-oravan elinpiiristä Puntassuosta ei kevään 2018 maastotarkastelussa saatu jätöshavaintoja. Liito-oravaselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3. Viitasammakko Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyä. Alueellinen ELY-keskus voi kuitenkin myöntää Luonnonsuojelulain 49 :n nojalla poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Laji ei Suomessa kuitenkaan ole uhanalainen, vaikkakin erityisesti monet pienten kosteikoiden esiintymät ovat hävinneet mm. rakentamisen ja metsäojitusten vuoksi. Suunnittelualueella potentiaalisena viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkiona ovat Koululammen ranta-alueet, Koululammesta laskevan puron alkuosa ja pieni lampare puron pohjoispuolella. Lisäksi potentiaalisena viitasammakkopaikkana on myös Alasen ranta-alueet sekä Niemelän ja Suopuron/Isojoen luhta. Viitasammakkoselvitys on esitetty suunnitelman osassa C asiakirjassa 16T-3. Linnusto Alanen on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Kohde on luhta- ja peltorantainen lintujärvi, johon liittyy myös sen päissä sijaitsevat luhta-alueet, jotka ovat tärkeitä lintujen pesimä- ja ruokailualueita. Kohteella on merkitystä erityisesti kevätmuuton aikaisena levähdysalueena. Kohteen linnustoarvojen säilymisen kannalta keskeisenä pidetään umpeenkasvun estämistä ja ympäröivien peltoalueiden säilymistä (KSLY 2013). Alasen pohjoispuoleiselle peltoalueelle sijoittuvan rinnakkaistien halkomalla peltoalueella on havaittu runsaasti huomionarvoisia kahlaajalajeja etenkin muuttoaikoina, mutta alueella on havaittu myös pesimäaikaan tuulihaukkoja, sarvipöllöjä, isokuoveja, kottaraisia, kivitaskuja ja muita huomionarvoisia maatalousympäristön pesimälajeja. Uusi rinnakkaistie ja liikenne aiheuttaa linnuille törmäysriskin, vähentää hieman lajeille soveltuvaa elinympäristöä.

14 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 14(34) Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Koululampi Koululampi on pieni lampi (6,9 ha) Vehniän kohdalla nykyisen valtatien 4 varressa. Lammen suurin syvyys on 4,5 m. Pienen valuma-alueen (1,45 km2) maankäyttö on suurelta osin maataloutta. Koululammesta laskee puro Alanen -järveen. Koululammesta ei ole määritetty kloridipitoisuutta. Lammen vedenlaatu on maatalousvaltaisen valumaalueen kuormituksesta johtuen hyvin rehevä ja ajoittaista hapettomuutta ilmenee. Alanen Alanen on matala (keskisyvyys noin 1 m ja suurin syvyys noin 2 m) ja pieni (56 ha) järvi suunnittelualueen eteläosassa nykyisen valtatien 4 länsipuolella. Järven valuma-alueen pinta-ala on noin 15 km2. Järven vesitilavuus on pieni (0,53 Mm3) ja laskennallinen viipymä on noin 1 kk. Järveen tulee pintavaluntaa maatalousvaltaiselta Iso-Hirvasen eteläpuoleiselta suunnittelualueelta, Perälänjoesta ja Koululammesta sekä järven länsipuoleiselta suo- ja metsätalousvaltaiselta alueelta. Alasen kaakkoispäästä vedet valuvat kohti etelää Isojokeen, Kuokanjokeen ja edelleen Tervajoen kautta Lehesjärveen. Alanen kuuluu ympäristöhallinnon vesienhoidon suunnittelun mukaan tyyppiin matalat runsashumuksiset järvet ja se on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaa johtuen korkeista ravinnepitoisuuksista (fosfori ja typpi). Järven kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi, johtuen arvioidusta elohopean kaukokulkeumariskistä ja luonnon olosuhteista. Järven kloridipitoisuuksia ei ole määritetty, mutta kloridikuormitukseen viittaavia kohonneita sähkönjohtavuuksia ei vuosina otetuissa vesinäytteissä ole ilmennyt. Veden ph-arvon mediaani vuosina on ollut 6,7 ja sameus koholla (keskiarvo : 8,2 FNU). Matalan järven vesimassan hapettomuus on ollut tulosten mukaan satunnaista. Pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita Maa- ja kallioperä Moottoritieosuus Tehtyjen maaperätutkimusten mukaan suunnitelmaosuuden maaperä eteläpäässä on pääasiassa kantavaa moreenia. Aivan suunnitteluosuuden alussa moreenin päällä on kuivahkoa silttiä 4-6 m. Alkuosuuden jälkeen vt 4 leikkautuu moreenimäkeen. Kaivannon syvyys on suurimmillaan 8-9 m ja paikka paikoin tierakenteen alapinta leikkautuu porakonekairauksilla varmistettuun kallion pintaosaan. Leikkausosuudella pohjavesiputkesta havaittu pohjaveden pinta vaihtele maalis-huhtikuussa 2018 noin tasovälillä +123,2 +124,1. Vehniän eritasoliittymän alueella, suunnitellun risteyssillan eteläpuolella, suunniteltu vt4 tasaus nousee nykyisen tien tasoon. Suunnitellun tien oikea ajorata sijoittuu nykyisen tien kohdalle ja vasen ajorata luonnonmaalle. Penkereen alla on pääasiassa keskitiivistä tai tiivistä silttiä 1-2 m. Tämän alla on pääasiassa löyhää, mutta kuivaa silttiä 3-5 m. Siltin alla on moreenia. Risteyssillan pohjoispuolella kallio on lähellä vt4 rakennekerroksen alapintaa ja eritasoliittymän pohjoisosassa rakenne sijoittuu osittain matalaan kallioleikkaukseen. Eritasoliittymän ramppien osuuksilla pohjamaa on vaihtelevaa. Ramppi R1 sijoittuu peltoalueelle. Eteläosan leikkausosuuden jälkeen rampin tasaus nousee pohjoisosalla suurimmillaan noin 8 m penkereelle. Peltoalueen siltti on maanäytteiden mukaan varsin kuivaa. Pintaosan 2-4 m paksuinen silttikerros on pääasiassa keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m paksuudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia. Vaikka ramppi R2 sijoittuu noin 100 m osuudeltaan suolle, rampin eteläosa on kantavalla moreenimäellä. Suoosuudella rampin pengerkorkeus on 6-8 m ja turvekerroksen paksuus vaihtelee 4-6 m.

15 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 15(34) Turpeen alla on märkää ja löyhää silttiä 2-4 m, jonka vesipitoisuus on suurimmillaan lähes 90 % kuiva-aineksesta mitattuna. Siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus vaihtelee 2-5 kpa. Löyhän siltin alla on tiiviimpi silttikerros paksuudeltaan 2-5 m ja siipikairaleikkauslujuudeltaan kpa. Alla on moreenia. Puristinheijarikairaukset ovat enimmillään noin 15 m pituisia. Rampin pohjoisosassa maaperän pintaosassa on jälleen 2-3 m keskitiivistä silttiä. Em. kerroksen alla on löyhempää silttiä 3-6 m. Molempien kerrosten siltit ovat varsin kuivia. Ramppi R3 sijoittuu pääasiassa kallioleikkaukseen tai kantavapohjaiseen moreenimäkeen. Ramppi R4 sijoittuu pohjoisosalla kantavapohjaiseen moreenimäkeen. Eteläisemmällä peltoalueella pohjamaa on pääasiassa kuivaa silttiä. Pintaosan 2-4 m paksuinen siltti on keskitiivistä, mutta tämän alla on ohut 1-1,5 m paksuudelta löyhää silttiä. Alla on moreenia. Eritasoliittymän pohjoispuolella noin 100 m kallio-osuuden jälkeen pohjamaa on jälleen pääasiassa kuivaa silttiä. Pinnassa on 2-3 m keskitiivistä silttiä, paikoin tiivistä. Tämän alla löyhää silttiä 3-6 m. Alinna on moreenia. Vehniän risteyssilta Siltapaikalla on tehty puristinheijari- ja porakonekairauksia sekä otettu häirittyjä maanäytteitä tukilinjojen kohdalta. Siltapaikan luoteispuolelle on asennettu pohjavesiputki. Tutkimusten mukaan luonnonmaa on pintaosaltaan 4-6 m syvyyteen pääasiassa savista silttiä. Tämän alapuolella on pääasiassa moreenia. Moreeni on alaosaltaan tiivistä ja kivistä. Porakonekairauksilla kallion pinta on varmistettu vaihtelevan itäosan noin tasosta +118,5 länsipuolen noin tasolle Laboratoriotutkimusten perusteella savisen siltin vesipitoisuus vaihtelee % kuiva-aineksesta mitattuna. Maaperä on routivaa erityisesti pintaosaltaan. Pohjaveden pinta on mitattu huhtikuussa 2018 noin tasolle Korroosion kannalta pohjamaata ei voi tulkita tavanomaisesta poikkeavaksi. Rinnakkaistieosuus Maaperä tien eteläosassa on pääasiassa kantavaa moreenia, jonka pinnassa on ohuehko kerros humusta. Aivan suunnitteluosuuden alussa maan pinnalla on kuivakuorimainen 2-3 m paksuinen kerros silttiä, jonka alla on 1-2 m paksuinen pehmeämpi savinen maakerros. Alinna on moreenia. Moreeni on pääasiassa routivaa. Muutamissa kohdissa kallion pinta on vajaan 3 m syvyydellä maanpinnasta. Nykyisen vt4:n itäpuolella on noin 100 m osuudella peltoalue, jonka maaperä on erittäin pehmeä. Pinnassa on monin paikoin turvetta enimmillään 5-6 m. Turpeen alla on savisia ja silltisiä maakerroksia 5-10 m. Em. maakerroksissa siipikairalla mitattu suljettu leikkauslujuus on pienimmillään 2-6 kpa ja vesipitoisuus yli 100 %. Vt 4 kohdalla maan pintaosassa on kuivaa silttiä enimmillään n. 6 m. Siltin alla on moreenia. Kallion syvyys nykyisestä maanpinnasta vaihtelee 3-8 m. Nykyisen vt4:n länsipuolella on laaja kalliomäki, jossa on useita kalliopaljastumia. Kallioisen alueen länsipuolella on kumpare, jonka pinnassa on silttiä noin 3 m ja alla on moreenia m. Tielinjan pelto-osuudella maan pinnassa on humuskerroksen alla silttiä. Silttikerros on pääasiassa kuivahkoa ja paksuus vaihtelee 1-4 m. Siltin alla on moreenia. Tutkittujen maanäytteiden perusteella siltin vesipitoisuus on enimmillään n. 35 %. Pohjoiseen mentäessä siltin paksuus on m. Aivan suunnitteluosuuden pohjoisosassa silttikerros ohenee ja pohjamaa on pääasiassa kantavapohjaista moreenia. Moreeni on routivaa Pilaantuneet maat Suunnittelualueella ei sijaitse tiedossa olevia pilaantuneen maan riskikohteita.

16 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 16(34) Melu Liikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa vuonna 2016 sekä ennustetilanteessa vuonna Laskennat on tehty päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) melutilanteista. Meluntorjuntasuunnitelma on tehty tiesuunnitelman Vt 4 paaluvälille Nykytilanteessa (2016) valtatie 4 liikenteen lähtömelutaso (LAeq 10 m) on tehtyjen laskentojen tulosten mukaan päivällä db ja yöllä db. Liikenteen melu leviää maaston muodoista riippuen niin, että lähinnä nelostietä sijaitsevat asuinkiinteistöt Koululammen kohdalla, nelostien länsipuolella, ovat melutason ohjearvon 55 / 50 db (päivä / yö) ylittävällä vyöhykkeellä. Vehniän koulun alueella koulurakennus muodostaa meluvarjon rakennuksen länsipuolelle, muutoin melutaso ylittää koulun pihalla 55 db ja osin 60 db (L Aeq 7-22). Nykytilanteessa tieliikenteen päiväajan melutason ohjearvon 55 db (LAeq 7-22) ylittävillä meluvyöhykkeillä on yhteensä 26 asukasta. Nykytilanteessa tieliikenteen yöajan melutason ohjearvon 50 db (LAeq 22-7) ylittävillä meluvyöhykkeillä on yhteensä 12 asukasta. Loma-asuntoja ei meluntorjuntasuunnitelman alueella ole. Taulukko 1. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 db päivällä (LAeq 7-22). Taulukko 2. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 db yöllä (LAeq 22-7). 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeelle asetetut tavoitteet perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä seudullisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien 4 liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta erottamalla ajosuunnat toisistaan sekä lisäämällä ohitusmahdollisuuksia. Lisäksi paranee työmatkaliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja kuljetusketjujen matka-ajan ennustettavuus. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia lisäämällä. Pyritään yhteiskuntataloudellisesti kannattavaan ratkaisuun kohdistamalla ja mitoittamalla tarvittavat toimenpiteet kustannustehokkaasti. 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset Tiesuunnitelman laatiminen perustuu yleissuunnitelmaan Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä ja Laukaa, joka valmistui vuonna Liikennevirasto on

17 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 17(34) tehnyt yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen , jonka Hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään hylkäämällä tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Vt 4 Vehniä Äänekoski, valmistui vuonna Tiesuunnitelma sijoittuu arviointiselostuksen eteläpäähän. Tiesuunnitelma Valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa valmistui vuonna Liikennevirasto on tehnyt tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen , jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään hylkäämällä tehdyt valitukset. Tämä tiesuunnitelma on jatkoa Kirri Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. 2.2 Hanketyöskentely ja mukana olleet tahot Yleistä Tiesuunnitelma laatiminen aloitettiin syksyllä Syksyllä kilpailutettiin maastotyöt (mittaukset ja maaperätutkimukset), jotka saatiin pääasiassa tehtyä tammikuun 2018 loppuun mennessä. Luontoselvitykset tehtiin maastossa huhti-toukokuun 2018 aikana. Hankeryhmä Hankeryhmä on vastannut suunnittelun ohjaukseen ja sisältöön sekä tiedottamisen ja muun vuorovaikutuksen toteuttamiseen liittyvästä päätöksenteosta. Hankeryhmä kokoontui tiesuunnitelman laadinnan aikana kolme (3) kertaa. Hankeryhmään kuuluivat: - Kari Komi, KeS ELY L-vastuualue, puheenjohtaja - Pasi Pirtala, KeS ELY L-vastuualue - Auvo Hamarus, KeS ELY Y-vastuualue - Arja Koistinen, KeS ELY Y-vastuualue - Matti Ryynänen, Liikennevirasta - Ari Mäkelä, Liikennevirasto - Jarmo Niskanen, Liikennevirasto - Mari Holmstedt, Laukaan kunta - Ari Heikkinen, Laukaan kunta - Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museo - Hanna Kunttu, Keski-Suomen liitto - Pekka Karhinen, Destia Oy, projektipäällikkö - Jonne Kurkinen, Destia Oy, projektisihteeri Hankeryhmään tuotavia suunnitteluasioita on valmisteltu pienryhmäkokouksissa, joita on pidetty neljä (4) kertaa. Suunnittelutyötä ovat lisäksi ohjanneet mm: - Kari Keski-Luopa KeS ELY L-vastuualue - Aulis Jämsä, KeS ELY Y-vastuualue. 2.3 Kytkennät kaavoitukseen sekä alueen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Kaavoitus Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan.

18 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 18(34) Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Laukaan kunnanvaltuusto ( , 1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleiskaava. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehiäntie (mt 6375). Lisäksi Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaavoituksen tiesuunnitelman saatua lainvoiman. Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Tiesuunnitelmahanke pyritään toteuttamaan osana vuonna 2018 rahoituspäätöksen saanutta Valtatien 4 välillä Kirri Tikkakoski moottoritiehanketta. Moottoritiehankkeelle on myönnetty rahoituspäätöksessä 139 M. Moottoritiehankkeen rakentaminen ajoittunee vuosille Vuoropuhelu ja tiedottaminen Tiesuunnitelman aloittamisesta ilmoitettiin maantielain edellyttämällä tavalla. Aloituskuulutus julkaistiin Keskisuomalaisessa ja Laukaa Konnevesi -lehdessä. Tiesuunnitelmavaiheessa järjestettiin yksi yleisötilaisuus, joka pidettiin Yleisötilaisuus järjestettiin Vehniän koululla iltatilaisuutena. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Keskisuomalaisessa ja Laukaa Konnevesi -lehdessä Yleisötilaisuuksissa koottiin sekä kirjallista että suullista palautetta tilaisuuteen osallistujilta. Muistio yleisötilaisuudesta on esitetty suunnitteluprosessiin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.7T-6. Tiesuunnitelman aikaisen vuoropuhelun aikana muodostui käsitys, että hankkeella on varsin laaja hyväksyntä alueen maanomistajien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. 2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu Suunnittelualueella on mm. seuraavien toimittajien johtoja, kaapeleita, putkia ja laitteita: - Telia Oyj - Elisa Oyj - Elenia Oy - Vehniän vesiosuuskunta Laitteiden omistajilta on saatu alustavat siirtokustannukset ja esitys kustannusjaosta. Operaattorikohtaiset alustavat siirtokustannukset on esitetty kustannusarvioihin liittyvässä aineistossa osassa A asiakirjassa 1.5T-2 1.5T-5. Operaattorikohtaiset johtosiirtokartat on esitetty tiesuunnitelman täydennysaineistossa osassa D piirustuksissa 6TT. 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiesuunnitelma alkaa valtatie 4 paalulta Valtatien 4 plv pohjanvahvistus, kuivatus, silta (S18) ja meluesteet rakennetaan lainvoimaisen Kirri Tikkakoski -tiesuunnitelman mukaisesti. Vt 4 plv ei Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelmassa määritettyyn uuteen tiealueeseen esitetä muutosta.

19 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 19(34) Lisäksi Kirri- Tikkakoski tiesuunnitelman hyväksymispäätöksessä moottoritie päättyy paalulle Tiejärjestelyt Ajoneuvoliikenne Päätie Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi moottoritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Liittymäjärjestelyt Uudelle moottoritielle ei sallita tasoliittymä. Suunnitteluosuudelle rakennetaan uusi Vehniän eritasoliittymä (E6). Nykyinen valtatien 4 ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymä puretaan. E6, Vehniän eritasoliittymä - eteläpuolen rampit (R1, R4) ovat moottoritien ramppeja - pohjoispuolen rampit (R2, R3) ovat valtatien ramppeja, josta hidas ja kevyt liikenne siirtyy pohjoisen suunnasta rinnakkaistielle - eritasoliittymässä linja-autopysäkit, saatto- ja liityntäpysäköintialueineen - alikulkukorkeus 5,5 m, rampeilla huomioitava erikoiskuljetukset. Maantie Rantala, Jokihaarantie - Jokihaarantien liittymä puretaan - valtatien vasemmalle kääntyvien kaista poistetaan ajoratamaalauksin - valtatien linja-autopysäkit säilyvät - Hirvasmäentien liittymä valtatiellä säilyy Joukkoliikenne ja hidas liikenne Vehniän eritasoliittymään rakennetaan uudet linja-autopysäkit. Nykyiset pysäkit Vehniäntien liittymästä ja Vehniän koulun kohdalta poistetaan. Muutoin valtatien nykyisiin linja-autopysäkkeihin (Vehniän alikulkukäytävä ja Jokihaarantien / Hirvasmäentien liittymä) ei esitetä muutoksia. Rinnakkaistielle (M21) esitetään pysäkit rakennettavaksi Vehniäntien liittymään (M22), eritasoliittymään ja Alasentien liittymään. Moottoritielle kuulumaton hidas tai jalankulku ja pyöräilijät käyttää rinnakkaisteitä (M21). Vehniän eritasoliittymästä pohjoisen suuntaan tai pohjoisen suunnasta hidas liikenne käyttää ramppeja R2 ja R Erikoiskuljetukset Tiesuunnitelmassa ei esitetä muutoksia nykyisiin erikoiskuljetusten kulkureitteihin. Valtatien 4 suunnitteluosuus kuulu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) runkoreittiin. Vehniän eritasoliittymän risteyssillan alikulkukorkeus on 5,5 metriä ja ramppien suunnittelussa (leveys ja liittymät) huomioidaan erikoiskuljetusten tarpeet Jalankulku ja pyöräily Kevyen liikenteen kulku moottoritiellä on kielletty. Tiesuunnitelma sisältään kevyen liikenteen väylän rinnakkaistien varteen.

20 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 20(34) Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt Hallinnolliset järjestelyt ja muutokset on esitetty yleiskartoilla tiesuunnitelman osassa B asiakirjassa 2.1T-1. Tiejärjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa tiesuunnitelman osassa B asiakirjoissa 3T ja 5T. Moottoritie Vt 4 välillä Kirri Tikkakoski on hyväksytty moottoritienä paalulle tiesuunnitelman paalulle saakka. Moottoritie jatkuu Vehniän eritasoliittymään saakka paalulle Uuden moottoritieosuuden pituus on noin 1,2 kilometriä. Vehniän eritasoliittymän (E6) rampit R1 ja R4 ovat osa moottoritietä. Valtatie Moottoritie kavennetaan yksiajorataiseksi eli liitetään nykyiseen valtatiehen tiesuunnitelman paalulla Uuden valtatieosuuden pituus on 0,82 kilometriä. Tiesuunnitelmassa esitetty melueste (valli) valtatien 4 länsipuolella päätetään Venhiän alikulkukäytävän eteläpuolelle noin paalulle Lisäksi myös riista-aita molemmin puolin valtatietä päätetään Vehniän alikulkukäytävään noin paalulle Maantiet Maantie 6375 Vehniä Laukaa, Vehniäntie Maantie 6375 lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 uusi Vehniäntie M22 ja muuttuu yksityistieksi Y80 ja Y91. Maantie Rantala, Jokihaarantie Maantie lakkaa yleisenä tienä väliltä valtatie 4 uusi rinnakkaistie M21 ja muuttuu yksityistieksi Y90 yksityistiehen Y9001 (Yläpohjantie) saakka. Maantie välillä Yläpohjantie valtatie 4 tiepohja varataan myöhemmin rakennettavan Hirvasmäentien tarpeeseen eli luovutetaan yksityistiealueeksi. Muutoin syrjään jääviltä osin maantie puretaan. 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa osassa B 3T ja 5T. Kaikille kiinteistöille on yhteydet maanteiden tai yksityisteiden kautta. Valtatielle 4 (plv ) ei sallita yksityisten teiden liittymiä tai maatalousliittymiä. 3.3 Tekniset ratkaisut ja mitoitus Teiden mitoitusnopeudet, leveydet ja päällysteet Mitoitusnopeudet ja -ajoneuvot Moottoritieosuudella mitoitusnopeutena on moottoritieosuudella käytetty 100 km/h- Moottoritien nopeusrajoitus on läpi vuoden 100 km/h. Valtatien nopeusrajoitus on läpi vuoden kiinteä 80 km/h. Muiden yleisten teiden mitoitusnopeutena on käytetty 60 km/h. Mitoitusajoneuvona yleisellä tieverkolla on ollut 25 metriä pitkä moduulirekka. Erikoiskuljetusreitin mitoitus on tehty mitoitusajoneuvolla, jonka maksimi leveys on 7,0 metriä ja alikulkukorkeusvaatimus 7,0 metriä sekä pituus 40 metriä.

21 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 21(34) Väylien leveydet ja päällysteet Moottoritien poikkileikkaus on tyypiltään 2 x 11,25 m / 7,5 m + ka 7 m. Moottoritiellä on 7 metrin keskialue, ajorata on 7,5 metrin levyinen suuntaansa sekä tien kokonaisleveys on 11,25 metriä ja tie on kestopäällystetty. Valtatien poikkileikkaus on tyypiltään 10,5 m / 7,5 m. Tien kokonaisleveys on 10,5 metriä, ajorata on 7,5 metriä. Eritasoliittymän ramppien poikkileikkaus on tyypiltään 6,5 m /4,5 m. Ramppien kokonaisleveys on 6,5 metriä ja ajorata 4,5 metriä. Rinnakkaistien poikkileikkaus on tyypiltään välillä Vehniäntie Vehniä etl R3 9 m / 7 m sekä Vehniän etl R3 jälkeen 8 m / 7 m. Rinnakkaistien kevyen liikenteen väylän poikkileikkaus on 3,5 m / 3 m. Vehniäntien (M22) poikkileikkaus on tyypiltään 8 m / 7 m. Yksityisteiden poikkileikkaus leveys vaihtelee 4,5 m 6,0 m välillä. Väylien leveydet on esitetty liikenneteknisissä poikkileikkauksissa tiesuunnitelman osassa B asiakirjoissa 4T Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta Liikenteen ohjaus Kiinteä liikenteenohjaus on esitetty tiesuunnitelman osassa C yleiskartoilla 12T-1. Rinnakkaistien tienumero on maantie 624. Opastintaulujen rakenteet toteutetaan myötäävinä eli törmäysturvallisena Valaistus Tiesuunnitelmakartassa 11T-1 on esitetty kaikki valaistavat tiet ja alueet sekä sillat vaadittavine valaistusluokkineen ja valaistusperiaatteineen. Valtatien 4 nykyinen valaistus sekä suunnitelmakartassa esitettyjen katkaistavien Vehniäntien ja Jokihaarantien liittymien valaistukset puretaan. Vehniän kylätien valaistuksia joudutaan siirtämään M21:n liittymäjärjestelyjen osalta. Uudet valaistuskeskukset ovat kotelointiluokan IP34 keskuksia, jotka asennetaan jakokaappeihin. Keskuksissa tulee olla omilla pääkytkimillään erotettavat tievalaistus- ja telematiikka kiskostot sekä kaksi M2 mittariristikkoa, toinen kwh mittarille ja toinen CA- VERION Finland Oy:n tievalopäätteelle. Pylväiden sekä niiden perustamistavan on oltava Liikenneviraston hyväksymiä. Puupylväitä ei saa asentaa sellaisenaan maahan kaivamalla. Valaisimien tulee olla Liikenneviraston hyväksymiä LED -valaisimia. Rakennussuunnitteluvaiheessa etsitään valaistusteknisin laskelmin taloudellisin toteutustapa. Käytettävän valaistuslaskentaohjelman tulee täyttää standardin SFS-EN vaatimukset Sillat ja tukimuurit Tiesuunnitelma sisältää yhden uuden sillan Vehniän risteyssillan S31. Silta on tyypiltään jännitetty teräsbetonin jatkuva ulokepalkkisilta, jonka jännemitat ovat 2, ,5 m ja hyötyleveys 11,75. Silta perustetaan porapaalujen varaan. Kirri Tikkakoski moottoritieosuudella on silta (S18) Alasen rannan silta. Silta rakennetaan KIrri-Tikkakoski suunnitelman mukaisesti. Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Vehniän alikulkukäytävä, johon ei tiesuunnitelmassa esitetä muutoksia. Vehniän risteyssillasta on esitetty ympäristökuva tiesuunnitelman osassa C asiakirjassa 7.2T-1

22 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 22(34) Kuivatus Tiesuunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt eivät juurikaan muuta alueen kuivatusjärjestelyjä. Valtatien nykyiset rummut on suunniteltu uusittavaksi paalulle saakka. Tiesuunnittelussa on tehty hulevesiselvitys, jonka perusteella on mitoitettu Koululammesta lähtevän puron (1400 mm) ja Perälänjoen (1400 mm ja 1600 mm) rummut. Lisäksi Savisillanpuron rumpukooksi on valuma-alueen ja lumen sulamisen perusteella mitoitettu 1200 mm. Suunnittelualueella em. puroissa ja joessa olevat nykyiset yksityisteiden rummut ovat kokoluokkaa mm. Tiesuunnitelma ei sisällä pumppaamoita. Tiesuunnitelman osassa B suunnitelmakartat 3T-1 3T-4 on esitetty oleellisimmat rummut sekä tarvittavat laskuojat ja niiden alueet Siirrettävät johdot ja laitteet Suunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden suojaamista ja siirtoa. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat laatineet alustavat siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä niille kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset. Kustannusjaosta ei ole sopimuksia vaan ne vaativat vielä neuvotteluja ja lisäselvityksiä. Omistajien laatimat kustannusarviot ja kustannusjakoesitykset on esitetty tiesuunnitelman osassa A asiakirjoissa 1.5T. Nykyisen johdot ja kaapelit on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustukset 6T sekä operaattorikohtaiset alustavat siirtosuunnitelmat ovat esitetty tiesuunnitelman täydennysosassa D piirustuksissa 6TT Väylien rakenteellinen mitoitus Tierakenteiden rakenteellinen mitoitus on tehty Tiehallinnon Tierakenteen suunnittelu - ohjeen (TIEH ) mukaisesti. Mitoitus on tehty kuormituskestävyyden suhteen sallitun laskennallisen routanousun perusteella. Valtatie 4, moottoritie on mitoitettu kuormitusluokkaan 25,0 AB ja vaatimusluokkaan V1. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Eritasoliittymän rampit ovat mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V2. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Rinnakkaistie (M21, M22) on mitoitettu kuormitusluokkaan 2,0 AB ja vaatimusluokkaan V4. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. louherakennetta. Yksityistiet ovat mitoitettu rakenneluokkaan Sr tien vilkkaudesta riippuen. Tiesuunnitelmassa on käytetty ns. hiekkarakennetta Pohjanvahvistukset Esitetyt arvioidut pohjanvahvistustoimenpiteet on tehty tiesuunnitelman laatimista varten tiesuunnitelmatarkkuudella kustannusten selvittämiseksi ja ne perustuvat tehtyihin kairauksiin. Pohjasuhteet voivat poiketa esitetystä kairauspisteiden ulkopuolella. Tiepenkereiden pohjanvahvistuksiksi on määritetty paalulaattarakennetta ja massanvaihtoa. Vehniän risteyssilta (S31) perustetaan porapaalujen varaan.

23 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 23(34) Taulukko 3. Pohjanvahvistus kohteet ja alustavat määrätiedot Massanvaihdon kaivun kokonaismäärä on noin m Työaikaiset liikennejärjestelyt Rakentamistoimenpiteet edellyttävät nykyisten yksityisteiden käyttöä työmaakuljetuksiin ja tilapäisten kulkuyhteyksien järjestämistä varten. Yksityistiet palautetaan käytön jälkeen vähintään entiseen kuntoonsa. Tarvittavat työnaikaiset aluevaraukset on esitetty tiesuunnitelman osassa B teemakartalla 2.2T Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristön periaatteet Väyläympäristön viimeistelyssä on huomioitu ratkaisujen ekologisuus ja taloudellisuus, riittävän selkeät ratkaisut, paikalta saatavien materiaalien hyödyntäminen ja mahdollisimman luonnonmukainen ja hoidon resurssit huomioon ottava viherrakentaminen Väyläjaksot Suunnittelujakso on koko osuudeltaan maaseutumaisessa ympäristössä taajaman ulkopuolisella haja-asutusalueella. Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus sijaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä. Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisemakuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pieniksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin Viherrakenteet ja nurmetus Istutuksilla sovitetaan tierakenteita ympäröivään maastoon ja parannetaan väyläympäristön viihtyisyyttä ja ilmettä. Meluvallien takaluiskat ja osin etuluiskat metsitetään. Lisäksi tehdään pienissä määrin paikkausistutuksia. Lajivalinnoissa suositaan kotimaisia puulajeja mäntyä, koivua ja haapaa, jotka ovat talvenkestäviä ja soveltuvat vaativiin tieympäristön olosuhteisiin. Muutoin toimenpiteenä on luiskien nurmetus. Moottoritien keskikaistalle ja eritasoliittymien alueen väylien sisäluiskiin kylvetään maisemanurmi M1 ja muualle maisemanurmi M2. Viherrakenteet on esitetty tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 7.1T Meluesteet Meluesteet ovat näkyvä osa sekä tienkäyttäjän että tienvarren ulkopuolista maisemaa.

24 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 24(34) Pääperiaatteena on ollut suojata ympäröivää asutusta melulta käyttäen meluvalleja kaikissa niissä kohteissa, joissa se on ollut tilan ja muiden olosuhteiden puolesta mahdollista. Meluvallit Valtatien vierialueelle sijoittuvien meluvallien (korkeus 3 metriä) luiskakaltevuutena on käytetty 1:2. Meluvallit viimeistellään metsittämällä ne tien lähiympäristöön soveltuvilla puulajeilla. Meluaidat Alasen kohdalle Kirri-Tikkakoski hankkeen moottoritieosuudelle on esitetty rakennettavaksi läpinäkyvät meluaidat (korkeus 3 metriä). Melukaide Koululammen kohdalle valtatien länsipuolelle on esitetty rakennettavaksi betoninen melukaide (korkeus 1,6 metriä). Esteet on hyväksytty Kirri-Tikkakoski tiesuunnitelmassa. Taulukko 4. Meluesteet sijainti, tyyppi, korkeus ja pituus Meluesteet on esitetty tiesuunnitelman osassa B piirustuksissa 3T-1-3T Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne Valtatiellä 4 moottoritiejaksolla ei sallita hitaan liikenteen (mm. traktorit) ja kevyen liikenteen liikkumista. 3.6 Massatalous ja läjitysalueet Massatalous Hankkeella syntyy maanleikkausta noin m 3 ja kallioleikkausta noin m 3 sekä massavaihtoja ja -täyttöjä noin m 3. Hankkeella tehdään maapengertä noin m 3 sekä meluvalleja ja luiskatäyttöjä noin m 3. Louherakennetta hankkeella tehdään noin m 3 Maa-ainesten sijoittaminen eritasoliittymän ramppien välialueelle Eritasoliittymien välialueelle (tiealueelle) voidaan sijoittaa hankkeen ylijäämämaita. Täyttötasot suunnitellaan rakennussuunnittelun yhteydessä, kun massamäärä on selvillä. Täytöllä voidaan poistaa rampeilta tiekaiteen tarve, joka parantaa mm. erikoiskuljetusten toimintaedellytyksiä. Sijoitusalueen suunnitelmakartat ja poikkileikkaukset on esitetty tiesuunnitelman osassa C asiakirjoissa 7.5T.

25 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 25(34) 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 4.1 Melueste Vehniän koulun ja Koululammen kohdalla / Viitasammakko Vehniän koulun ja kylän asutuksen suojaamiseksi tieliikennemelusta tarvitaan valtatien länsipuolelle melueste. Tiesuunnitelmassa tutkittiin ensisijaisesti meluesteen rakentamista hankkeen ylijäämämassoilla, joka olisi ollut kustannustehokas ratkaisu. Meluvallin alle jäisi keväällä 2018 havainnoitu Viitasammakon lisääntymisalueena oleva pieni vesilampare. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Vesilampareen tuhoutumisen estämiseksi maavalli korvattiin tiesuunnitelmassa betonisella rengasmelukaiteella (h =1,6 m). Rengasmelukaiteella saadaan käytännössä aikaan vastaava suojausteho kuin maavallilla. 4.2 Maa-ainesten sijoitusalue / Viitasammakko Vehniän koulun tontille nykyisen kentän viereen tehtiin suunnitelma hankkeen ylijäämämaiden sijoittamiseksi alueelle. Täyttösuunnitelmalla oli myös tavoitteena kyläläisten ja koululaisten hiihtouran elävöittäminen tekemällä alueelle ylijäämämaista nousuja ja laskuja sekä muutoin joutomaana olevan alueen siistiminen. Keväällä 2018 tehdyn Viitasammakkoselvityksessä kyseinen sijoitusalue todettiin Viitasammakolle soveliaaksi kesäaikaiseksi elinympäristöksi. Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tiesuunnitelmassa luovuttiin kyseisestä maa-aineisten sijoitusalueesta. 5 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset liikenteeseen Liikenneverkko Valtatien 4 rakentaminen moottoritieksi parantaa päätieverkkoon kuuluvan valtatieosuuden liikenteen välityskykyä ja turvallisuutta. Hanke (moottoritie Kirristä Vehniälle) parantaa valtatieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi, jolloin mm. tavaraliikenteen toimintavarmuus ja matkaaikojen ennustettavuus paranevat. Seudullisesti alueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen nopeutuminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo uusia kehittymismahdollisuuksia. Toimivat ja sujuvat tiejärjestelyt tukevat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia Liikenteen sujuvuus Tiejärjestelyjen rakentamisella varmistetaan valtatiejakson (Kirri Vehniä) liikenteen sujuvuus ja hyvä palvelutaso pitkälle tulevaisuuteen. Häiriötilanteiden vähentyessä matkaajan ennustettavuus on erittäin hyvä. Uusi eritasoliittymä ja rinnakkaistie sujuvoittaa liittymistä tai erkanemista valtatieltä 4. Lisäksi Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää valtatien 4 liikenteen sujuvuutta Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus paranee tiesuunnitelman toimenpiteillä mm. moottoritien keskialueen vakavia ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tasoliittymien poistaminen vähentää vakavia kohtaamisonnettomuuksia.

26 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 26(34) Vehniäntien ja Jokihaarantien tasoliittymien poistaminen lisää liikenneturvallisuutta. Toimenpiteet vähentävät laskennallisesti (Tarva 5.5) 0,386 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa Joukkoliikenne Hanke (Kirri Vehniä) parantaa joukkoliikenteen olosuhteita nopeuttamalla liikennöintiä ja vähentämällä liikenteellisiä häiriöitä. Valtatien 4 linja-autoliikenteestä osa tulee käyttämään moottoritietä ja osa tulee siirtymään uudelle rinnakkaistielle. Hankkeessa on huomioitu joukkoliikenteen Jyväskylä Äänekoski laatukäytäväsuunnitelmat, joka tarkoittaa eritasoliittymissä varaudutaan rakentamaan korkeatasoiset pysäkkiparit ja erilliset liitännäis- ja saattoliikenteen pysäköintialueet. Rinnakkaistielle rakennetaan pysäkkiparit moottoritien poikittaisyhteyksien liittymiin sekä vilkkaimpien yksityistieliittymien yhteyteen. Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tieliikenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät. Hanke (Kirri Tikkakoski) parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita luomalla turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Vehniän kylältä Tikkakosken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusten reitteihin ei tiesuunnitelmalla ole vaikutusta Työnaikaiset järjestelyt Työn toteutuksen aikana tarvittavat kiertotiet ja erityisjärjestelyt voidaan toteuttaa pääsääntöisesti tiesuunnitelmalla haltuun otettavan uuden tiealueen puitteissa. Muutoin työaikaiset järjestelyt aiheuttavat vähäistä haittaa rinnakkaisteiden ja yksityisteiden käytön myötä. 5.2 Vaikutukset kaavoitukseen Tiesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat oikeusvaikutteisen maakuntakaavan mukaisia. Ratkaisut ovat myös oikeusvaikutteisten yleiskaavojen mukaisia. 5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen ja elinkeinoihin Uudet tiejärjestelyt antavat erinomaiset lähtökohdat koko seudun maankäytön ja elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Lisäksi uudet tiejärjestelyt edesauttaa Vehniän kylän kehittymistä kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Uusien tiejärjestelyjen alle jää nykyisiä talousmetsiä ja viljeltyjä peltoja sekä liittymien karsiminen aiheuttaa hieman kiertohaittaa. Nämä osaltaan vaikeuttaa maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Vaikutukset liikkumiseen Moottoritien rakentaminen mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet valtakunnalliselle ja seudulliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Väestön saamat keskeiset hyödyt parantuvasta valtatieyhteydestä liittyvät matkaaikasäästöihin seudullisilla työ- ja asiointimatkoilla.

27 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 27(34) Työssäkäynti ja asiointi Jyväskylän ja Vehniän välillä nopeutuvat ja tulevat turvallisemmiksi. Vaikutus yltää myös pohjoisempaan Keski-Suomeen. Lisäksi myös matka-ajan vaihtelevuus pienenee. Saavutettavuuden parantuminen lisää hankkeen vaikutusalueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä ylläpitää tai parantaa samalla työvoiman saatavuutta paikalliselle yritystoiminnalle. Uuden moottoritien rakentaminen parantaa suunnittelualueen sisäisiä liikenneoloja ja liikkumismahdollisuuksia alueen eri osien välillä. Merkittävä estevaikutuksen vähentyminen lisää turvallisuutta ja luo mahdollisuuden tehostaa alueen maankäyttöä. Haittojen vähentyminen lisää myös asumisviihtyvyyttä. Järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta ja matkustajien viihtyvyyttä sekä tieliikenteestä ja tieliikenteelle aiheutuvat häiriöt vähenevät. Kattavat kevyen liikenteen reitit parantavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Vehniän kylältä muodostuu turvalliset muusta liikenteestä erotetut kevyen liikenteen reitit Tikkakosken, Kirrin ja Palokan kaupunginosiin sekä Jyväskylän keskustaan saakka. Vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin ja kauppaan Hyvät liikenneyhteydet luovat edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelutoiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin. Luotettavat ja sujuvat liikenneyhteydet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikutukset virkistyskäyttöalueisiin ja reitteihin Toimivat tiejärjestelyt lisää ulkoilualueiden kuten mm Venhiän koulun kentän ja pururadan saavutettavuutta sekä jokamiesten oikeuksiin kuuluvaa melonta, marjastus ja samoilu mahdollisuuksia. 5.4 Vaikutukset ympäristöön Tieliikennemelu Meluvaikutuksia on selvitetty tieliikennemelun osalta erikseen päiväaikaisen (klo 7-22) ja yöaikaisen (klo 22-7) melun suhteen. Liikenteen päivä/yö -jakautumasta johtuen päiväajan melutilanne on ns. kriittinen eli ohjearvo 55 db ylittyy päivällä herkemmin kuin 50 db yöllä. Tieverkon suhteen meluvaikutuksia on tarkasteltu nykyverkon ja tavoiteverkon osalta. Tarkasteluajankohtana on ollut ennustetilanne vuonna Tiesuunnitelman melutorjuntaratkaisuna esitetään sekä meluaitoja että meluvalleja. Tiesuunnitelmassa valtatielle kohdistuvat tierakennustoimenpiteet päättyvät Vehniän alikulkukäytävän eteläpuolelle. Suunnittelualueen alkuosassa, eritasoliittymän eteläpuolella meluesteillä saavutetaan melulaskennan tulosten perusteella tilanne, jossa tieliikenteen aiheuttama melutaso (LAeq) ei ylitä asuinkiinteistöillä valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja päivällä (55 db) eikä yöllä (50 db). Eritasoliittymän pohjoispuolella, valtatien 4 länsipuolella, kolme asuinkiinteistöä jää ohjearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle kokonaan tai osittain. Ohjearvotason ylittävälle meluvyöhykkeelle jää seuraavat asuinkiinteistöt: - Lahjarinne rno 1:708 yhdistetty asuin- ja teollisuusrakennus. Kiinteistö sijaitsee Vehniän koulun pohjoispuolella noin 50 metrin etäisyydellä valtatien keskilinjasta. Kiinteistön osalta ohjearvojen (< 55 db) saavuttaminen ei ollut mahdollista toteuttaa realistisilla meluntorjunnan ratkaisuilla, ilman kohtuuttomia estekorkeuksia, korkeita kustannuksia ja merkittävää maisemahaittaa. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilanteeseen kuitenkin selkeä parannus (> 5 db) nykyiseen tieliikenteen aiheuttamaan melutilanteeseen verrattuna - Niininen rno 1:683. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennustoi-

28 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 28(34) menpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jatketaan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvallilla saavutetaan kiinteistön melutilanteeseen kuitenkin selkeä parannus (noin 5 db) nykyiseen tieliikenteen aiheuttamaan melutilanteeseen verrattuna. - Kyrönkulma rno 1:682. Kiinteistölle tuleva melu aiheutuu suurelta osin tierakennustoimenpiteiden ulkopuolelta ja tilanne korjautuu, kun moottoritien rakentamista jatketaan Vehniältä pohjoisen suuntaan. Meluvalli ei juurikaan vähennä päiväajan melutasoa nykytilanteeseen verrattuna. Liikenteen ennustetilanteessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut meluesteet on toteutettu, päiväajan melutason ohjearvon 55 db (LAeq 7-22) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asukkaita on yhteensä seitsemän (7). Liikenteen ennustetilanteessa 2040, kun tiesuunnitelman ratkaisu ja suunnitellut meluesteet on toteutettu, yöajan melutason ohjearvon 50 db (LAeq 22-7) ylittävälle meluvyöhykkeille jääviä asukkaita on yhteensä yksi (1). Taulukko 5. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 55 db päivällä (LAeq 7-22) Taulukko 6. Asukasmäärä meluvyöhykkeillä yli 50 db yöllä (LAeq 22-7). Lentoliikenteen melualueet Vuoden 2015 alusta Suomessa annettava sotilasilmailun alkeis- ja jatkolentokoulutus on keskitetty Jyväskylän lentoasemalla sijaitsevaan tukikohtaan ja vuonna 2016 Hawksuihkuharjoituskoneiden lentotoiminta siirtyi kokonaisuudessaan Tikkakoskelle. Muutoksen taustalla on Puolustusvoimauudistus, jonka myötä Ilmavoimat sijoittaa kalustoaan uudelleen olemassa oleviin tukikohtiin. Hawk-koulutustoiminta päättyy Kauhavalla ja toiminnot yhdistetään Tikkakosken Ilmasotakouluun. Vaihtelevan lentotoiminnan aiheuttaman melun kuvaamiseen käytetään melusuuretta, joka yhdistää melutapahtumien hetkellisen tason ja sen vaihtelun ylilennon aikana sekä tapahtumien lukumäärän. Koko vuorokauden lentojen yhteensä muodostama äänienergia kuvaa melun kokonaismäärää. Tätä äänitasoa kutsutaan keskiäänitasoksi Leq (ekvivalenttitaso). Jos koko tarkastelujakson ajan olisi tarkastelupaikalla jatkuvasti havaittavissa keskiäänitason osoittama äänen voimakkuus, olisi sen akustinen energia sama kuin kaikkien erillisten tapahtumien yhteensä. Keskiäänitasoa käytetään yleisesti kuvaamaan ympäristömelun suuruutta. Käytännössä havaittava äänitaso vaihtelee koko ajan ilma-alusten kohdalla erityisen selvästi, sillä melutapahtumien määrä voi olla vähäinen ja tapahtuminen välillä ilma-aluksen melua ei esiinny lainkaan. Vilkkaan tien läheisyydessä melu muodostuu autoliikenteen ohiajoista, ja ääni voidaan kokea lähes jat-

29 TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 29(34) kuvana ja saman suuruisena. Finavia Oyj laatiman lentokonemeluselvityksen (2012) mukaan lentoliikenteen kokovuoden keskimääräisen vuorokausiliikenteen vuoden 2030 melutasot Lden 55 db jää kaikissa konetyypeissä Alasen etelä-länsipuolelle ja näin tiesuunnitelma-alueen ulkopuolelle. Kuva 4. Lentokonemelutilanteiden vertailu. Vuosien 2025 ja 2030 tilanteet koko vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne päivä-ilta-yömelutasot Lden 55, 60 db (Lähde: Finavia Oy lentokonemeluselvitys 2012) Ilman laatu Ajoneuvojen nopeustason nousu ja liikenteen lisääntyminen kasvattaa pakokaasupäästöjä, mutta sujuvampi liikenne ehkäisee ruuhkia ja tulevaisuudessa kehittyvä autojen moottoritekniikka vähentävät pakokaasupäästöjä, jolloin hankkeella ei juurikaan ole vaikutusta ilman laatuun Kulttuuriympäristö Maisema Hankkeen toteuttamisen selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat uudesta rakennettavasta rinnakkaistiestä Vehniän alueelle Nelostien länsipuolelle, jossa se sijoittuu eteläosaltaan keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Rinnakkaistie pirstoo Alanen - järven pohjoispuolisen asutun viljelyalueen rakennetta ja vaikuttaa kyläkuvaan ja paikallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön heikentävästi. Uuden rinnakkaistien rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös viljelysalueen asuintalojen maisemakuvassa. Moottoritielinjauksesta aiheutuvat maisemamuutokset jäävät pääosin vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee nykyistä valtatien linjausta. Moottoritien levennys ja rakenteet kuitenkin lisäävät hieman nykyisiä maisemavaikutuksia mm. paikallisesti arvokkaalla Vehniän maisema-alueilla. Vehniän eritasoliittymä sijoittuu avoimen peltoalueen pohjoisreunaan.

VT 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA

VT 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA VT 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA TIESUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO KANSIO 1/2 OSA A TIESUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Kansilehti Sisällysluettelo Tiesuunnitelman yleisesite

Lisätiedot

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 25.5.2018 2 (9) Valtatie 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen,

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ-OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI-TIKKAKOSKI, Jyväskylä ja Laukaa

VT 4 JYVÄSKYLÄ-OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI-TIKKAKOSKI, Jyväskylä ja Laukaa VT 4 JYVÄSKYLÄ-OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI-TIKKAKOSKI, Jyväskylä ja Laukaa TIESUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO, OSA A TIESUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Kansilehti Sisällysluettelo Tiesuunnitelman

Lisätiedot

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET/ MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET/ MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET/ MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 25.5.2018 Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 2(14) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV 0-2500 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 30.9.2016 2 (5) Valtatie

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen Päätösehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 1 Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen PÄÄTÖSEHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Maantiet: Tie ja paaluväli

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO OSA A TIESUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Tiesuunnitelman sisällysluettelo 29.5.2015 Tiesuunnitelmien yleisesite Hankekortit 29.5.2015 1.2T Tiesuunnitelmaselostus 29.5.2015 1.3T Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS

YLEISÖTILAISUUS MAANTIEN 16685 PALOKANORREN PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE - RITOPOHJANTIE, JYVÄSKYLÄ. TIESUUNNITELMA. SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI SUUNNITTELU KOHDE SIJAITSEE NOIN 7KM PÄÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KESKUSTASTA

Lisätiedot

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: 1 (6) Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kuivala, Kouvola Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: 1. MAANTIET:

Lisätiedot

TIETURVALLISUUSARVIOINTI

TIETURVALLISUUSARVIOINTI 1 (16) Infrasuunnittelu 6.4.2018 Vt 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa Tiesuunnitelma 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ARVIOINNIN ORGANISOINTI JA KULKU... 3 1.1 Organisointi ja

Lisätiedot

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela - Kirismäki 1.0T TIESUUNNITELMA. Piir.nro Piirustus / Asiakirja Mittakaava Pvm 6.4.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela - Kirismäki 1.0T TIESUUNNITELMA. Piir.nro Piirustus / Asiakirja Mittakaava Pvm 6.4. N SISÄLLYSLUETTELO 1(8) Kansio 1 Osa A Kansilehti 1.0T Sisällysluettelo (osat A, B ja C) 12.4.2018 Tiesuunnitelman yleisesite 1.1T Hankekortti 12.4.2018 1.2T Tiesuunnitelmaselostus 12.4.2018 1.3T Ehdotus

Lisätiedot

Nellimintielle on myönnetty 10,4 miljoonan euron rahoitus perusväylänpidon lisärahoituskohteena. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille

Nellimintielle on myönnetty 10,4 miljoonan euron rahoitus perusväylänpidon lisärahoituskohteena. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille Liikennevirasto Tieosasto Opastinsilta 12A 00521 HELSINKI TIESUUNNITELMAN 3.2.2017 Maantien 969 Nellimintien parantaminen, Inari Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää asiakohdassa mainitun

Lisätiedot

RINNAKKAISTIE VÄLILLÄ MAKSNIEMENTIE - PALO- HOVINTIE, SIMO

RINNAKKAISTIE VÄLILLÄ MAKSNIEMENTIE - PALO- HOVINTIE, SIMO 1/9 1.2T RINNAKKAISTIE VÄLILLÄ MAKSNIEMENTIE - PALO- HOVINTIE, SIMO 20.8.2015 Tiesuunnitelma 2/9 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Hanke perustuu yleissuunnitelmaan 2008 Valtatien 4 keskikaiteellinen

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Luumäki, Lappeenranta Tiesuunnitelma

Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Luumäki, Lappeenranta Tiesuunnitelma 1 (13) Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Luumäki, Lappeenranta Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Lisätiedot

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA ANNA ELF 20.6.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tiesuunnitelman lähtökohdat, perustiedot ja

Lisätiedot

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1. VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 14.3.2014 2 (24) Valtatie 4 Jyväskylä Oulu rakentaminen

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

Vt 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa

Vt 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa Vt 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa TIESUUNNITELMAN MELUSELVITYS 16T 1 Vt 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen, Laukaa TIESUUNNITELMAN MELUSELVITYS

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

Vt 4 Kirri-Tikkakoski

Vt 4 Kirri-Tikkakoski Vt 4 Kirri-Tikkakoski 5.2.2019 Ohjelma Tilaisuuden avaus Väylän ja hankkeen esittely Urakan perustietoja Urakan sisältö Alustava aikataulu, vaiheet, koulujen ympäristöjen liikenne Keskustelua ja suunnitelmiin

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

Suunnitelman esittely Suunnitelmassa esitetään toimenpiteiksi: maantien (M1) parantaminen, jää edelleen sorapintaiseksi

Suunnitelman esittely Suunnitelmassa esitetään toimenpiteiksi: maantien (M1) parantaminen, jää edelleen sorapintaiseksi 1.3T Liikennevirasto Tieosasto PL 33 00521 Helsinki 1 (6) Maantien 14780 (Mätöntie) parantaminen välillä Ylijärvi - kunnan raja, Lappeenranta Tiesuunnitelma Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen liikenteen ja

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu

Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu Hyväksymisesitys 1 (7) 25.8.2017 Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää asiakohdassa mainitun 31.5.2017

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Hailuodon kiinteä yhteys Mt 816 välillä Huikku Riutunkari, Oulu ja Hailuoto

Hailuodon kiinteä yhteys Mt 816 välillä Huikku Riutunkari, Oulu ja Hailuoto 1.3-T 1 (8) Hailuodon kiinteä yhteys Mt 816 välillä Huikku Riutunkari, Oulu ja Hailuoto Hailuodon kiinteän yhteyden tiesuunnitelma käsittää maantielle 816 noin 8,4 kilometrin pituisen uuden silta- ja pengeryhteyden

Lisätiedot

Valtatien 13 ja seututien 633 liittymä sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät, Saarijärvi

Valtatien 13 ja seututien 633 liittymä sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät, Saarijärvi 1.2T Valtatien 13 ja seututien 633 liittymä sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät, Saarijärvi selostus TIESUUNNITELMASELOSTUS 2(11) SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 3 1.1

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

HEINIKON YRITYSALUEEN ERITASOLIITTYMÄN ALUE- VARAUSSUUNNITELMA, YLÖJÄRVI

HEINIKON YRITYSALUEEN ERITASOLIITTYMÄN ALUE- VARAUSSUUNNITELMA, YLÖJÄRVI Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Aluevaraussuunnitelma Päivämäärä 06/2014 HEINIKON YRITYSALUEEN ERITASOLIITTYMÄN ALUE- VARAUSSUUNNITELMA, YLÖJÄRVI Tarkastus Sari Kirvesniemi Päivämäärä

Lisätiedot

Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku

Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku 1 (5) Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku Yleissuunnitelma Hankkeesta ei ole tehty yleissuunnitelmaa, koska hankkeen vaikutukset ovat vähäiset. Päätösehdotus Maantiet 3T-1

Lisätiedot

Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS

Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS 7.5.2019 SUUNNITTELUALUE VT 20 2 SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3 TILANTARVESUUNNITELMAN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. Lintukankaan etl melulaskennat

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. Lintukankaan etl melulaskennat VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA Lintukankaan etl melulaskennat 28.4.217 ALKUSANAT Tämä meluselvitys on jatkoa vuonna 213 valmistuneelle

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - 19.4.2014 ALKUSANAT Suunnittelukohteena on valtatie 4 välillä Kirri - Tikkakoski. Suunnittelualue alkaa Jyväskylän keskustan pohjoispuolelta

Lisätiedot

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten

Lisätiedot

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc

p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen ys_ doc Jalasjärven kunta Asemakaavan muutos Liikenteen yleissuunnitelma Koulukeskus Rajalanmäki Vt3 Vt3 Rajalantie H-as, Oikotie 27.02.2006 Juha Raappana p:\projektit_06\6103_tokmannin_kaavamuutos_jalasjärvi\tekstit\koskitie-liikenteen

Lisätiedot

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto Tekninen lautakunta 20 07.03.2017 Kunnanhallitus 54 20.03.2017 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto 797/10.03.01.01/2016 Tekninen lautakunta 07.03.2017

Lisätiedot

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KELLO RÄINÄNPERÄ, OULU JA II EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KELLO RÄINÄNPERÄ, OULU JA II EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VÄLILLÄ KELLO RÄINÄNPERÄ, OULU JA II EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 15.2.2017 2 (10) Valtatie 4 parantaminen välillä Kello Räinänperä, Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmassa

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 12.9.2016 Yleiskartta 2 Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Tavoitteena on korvata nykyinen silta uudella kiinteällä yhteýdellä Lähtökohtana on,

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Maantien (Toijantie) parantaminen välillä Toijansalmi-Vehkataipale, Taipalsaari

Maantien (Toijantie) parantaminen välillä Toijansalmi-Vehkataipale, Taipalsaari 1.3T Liikennevirasto Tieosasto PL 33 00521 Helsinki TIESUUNNITELMAN 15.3.2017 1 (7) Maantien 14813 (Toijantie) parantaminen välillä Toijansalmi-Vehkataipale, Taipalsaari Tiesuunnitelma Suunnitelman esittely

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

1.3T MAANTIEN (PALOKANORREN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE-RITOPOHJANTIE. JYVÄSKYLÄ. HYVÄKSYMISEHDOTUS

1.3T MAANTIEN (PALOKANORREN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE-RITOPOHJANTIE. JYVÄSKYLÄ. HYVÄKSYMISEHDOTUS 1.3T MAANTIEN 16685 (PALOKANORREN) PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE-RITOPOHJANTIE. JYVÄSKYLÄ. HYVÄKSYMISEHDOTUS 06.10.2017 1 MAANTIEN 16685 (PALOKANORREN) PARATAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE- RITOPOHJANTIE.

Lisätiedot

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta

Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi. Liperin kunta Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi Liperin kunta Marko Tikkanen, Matti Romppanen Luonnos 26.5.2017 Mattisenlahti Salokylä osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten

Lisätiedot

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5. Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.2012 E18-tien (vt 7) kehittäminen välillä Helsinki - Vaalimaa H4 H5 H2 H3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 15.02.2017 Sivu 1 / 1 4219/2016 10.03.01 20 Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta maantien 120 (Vihdintie) parantaminen maanteiden 1324 ja 11365 liittymän kohdalla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUS 15.12.2016 YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Tervetulosanat, YVA-menettelyn esittely / Petri Hiltunen (10 min) Hankkeen esittely

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 382-RAK1814 IKAALISTEN KAUPUNKI KAURARANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.2.2019 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

TIESUUNNITELMASELOSTUS 18.11.2013

TIESUUNNITELMASELOSTUS 18.11.2013 1.2T SUNNANÅN SILTA MAANTIELLÄ 12055, KEMIÖNSAARI 18.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 3 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun; kaavoitukseen

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala

Kunnanhallitus liite 2. Kantatien 62 ja maantien liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala Kunnanhallitus 18.4.2017 72 liite 2 Kantatien 62 ja maantien 15139 liittymän liikenteellinen toimenpideselvitys, Puumala Projektin sisältö ja tekijät Työssä selvitettiin kantatien 62 ja maantien 15139

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6 SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi

Lisätiedot

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu

Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys. Oulu Haukiputaan Keiskan alueen alustava liikenneselvitys Oulu LUONNOS 15.12.2016 2 Selvitys on valmistunut XXXXkuussa 2016. Selvityksen ovat tehneet Plaana Oy:ssä Juha Raappana, Jorma Hämäläinen ja Riina Isola.

Lisätiedot

Valtatie 4 Jyväskylä - Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri - Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa

Valtatie 4 Jyväskylä - Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri - Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa Valtatie 4 Jyväskylä - Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri - Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa 1.5T_liite Tiesuunnitelman kustannusten ja kustannusjakoesityksen erittely 14.3.2014 Maku-indeksi

Lisätiedot

Tiesuunnitelmaselostus

Tiesuunnitelmaselostus 1.2T Maanteiden 362 ja 3622 kevyen liikenteen väylä Iitin kirkonkylän kohdalla, Iitti Tiesuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Maanteiden 362 ja 3622

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS

HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS HEIKKIMÄEN ASEMAKAAVAN LIIKENNESELVITYS 2 Päivämäärä 16.12.2014 Laatija Ramboll Finland Oy, Erica Roselius ja Jukka Räsänen Raportin pohjakartta-aineisto: Heinolan kaupunki ja Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN ERI-

PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN ERI- Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.3.2017 PIRKANMAAN ELY-KESKUS VT 3 TAMPERE-VAASA YHTEYSVÄLIN PARAN- TAMINEN VÄLILLÄ KOSTULA KYRÖSKOSKI RAKENTAMALLA KYRÖSKOSKEN

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.9.2017 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee

Lisätiedot

E18 Turun Kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, tiesuunnitelma

E18 Turun Kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, tiesuunnitelma Ehdotus tiesuunnitelman 1.3T 1 (14) E18 Turun Kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, tiesuunnitelma Yleissuunnitelma Päätösehdotus Maantiet Kantatie 40 250-8210 7,960 Kokonaisleveys 2x 9,25 Ajoradat

Lisätiedot

Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja

Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja Valtatien 25 pohjaveden suojaus Lohjanharjun pohjavesialueella, Lohja Tie- ja rakennussuunnitelma Uudenmaan ELY-keskus Kesäkuu 2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn tausta ja lähtökohdat... 3 2 Melun ohjearvot...

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

OAS. SUONENJOEN KAUPUNKI Tekninen osasto IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OAS. SUONENJOEN KAUPUNKI Tekninen osasto IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OAS SUONENJOEN KAUPUNKI Tekninen osasto 17.5.2017 IISVEDEN JA MIEKKAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitusprosessin riittävän

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot