Kuntalaisen hyvinvointi. Kaupungin elinvoima. Henkilöstö ja tapa toimia. Tasapainoinen talous. Painopisteet Painopisteet 2016.

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelma Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Henkilöstö ja tapa toimia Tasapainoinen talous Kaupunkirakenne ohjelma Talous ja palvelurakenne ohjelma Painopisteet 2016 Painopisteet 2016 Painopisteet 2016 Painopisteet 2016 Elinkeino ohjelma Strategiset päämäärät 2028 Strategiset päämäärät 2028 Strategiset päämäärät 2028 Strategiset päämäärät 2028 Venäjä ohjelma

2 Kuntalaisen hyvinvointi Kaupungin elinvoima Henkilöstö ja tapa toimia Tasapainoinen talous Hyvinvointiohjelma Asukkaiden terveys Lasten kasvatus ja koulutus Kaupungin virikkeellisyys Lähipalvelun käsitteen määrittely Kaupunkirakenne ohjelma Liikenne ja infrastruktuuri Ydinkeskustan kehittäminen Aluekeskusten ja kylien elinvoima ja asuminen Kaupunki identiteetti Ympäristöasiat Talous ja palvelurakenne ohjelma Elinkeino ohjelma Toimipisteet ja palveluverkko Investoinnit Nettomenoraamit Verotulot ja omaisuuden myynti Ohjelmatyön koordinointi Yritysten toimintaedellytykset (mm. työpaikka alueiden kaavoitus ja toiseen asteen koulutus) Kansainvälistyminen Työllisyys ja työvoiman saatavuus Kaupungin imago yritysten silmissä Logistinen saavutettavuus Venäjä ohjelma Ostosmatkailu ja rajakauppa Palveluiden jalostuminen Venäläisen väestön sopeutuminen kaupunkiin ja kaupungin venäläisiin

3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhti Toukokuu Kesäkuu Lautakuntien, sidosryhmien, henkilöstön ja kuntalaisten esitykset KONSERNITASON avaintavoitteeksi Lautakunnat tarkentavat palvelutuotantonsa tavoitteet avaintavoitteisiin peilaten Toimintaympäristöanalyysit Valtuuston strategiastartti Toimintaympäristö analyysin Hyväksyminen KV Ohjelmatyöryhmien asettaminen KV Toimenpideohjelmien valmistelu ( ) Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Valtuuston Avaintavoiteseminaari Valtuuston toimenpideseminaari KV klo klo Luonnos Joryyn Johtoryhmä Strategiakarttaluon nos Esitys strategiaksi Esitys toimenpide ohjelmiksi Tai KV Kaupunginhallitus Esitys kumulatiivisiksi käyttömenobudje teiksi

4 Konserni Kasvo Toimialan joryt Seminaari Maistelu kentällä Lautakunta ja joryt seminaari Lautakunnan esitys toimenpideohjelmiin Keskitetysti laadittavat suunnitelmat Täytäntöönpanosuunnitelmat: palvelualueet ja yksiköt

5 Miksi kunnan kannattaa olla lapsille ja nuorille hyvä? Aikuisiän hyvinvoinnin eväät luodaan lapsena Aikuisiän hyvinvointi ja toimintakyky suunnataan jo lapsena Lapsella on oikeus hyvään elämään tänään Riippuvuus aikuisista kodin arjessa, päiväkodissa, koulussa jne. Palveluiden tuki perheille Kunnan päätöksillä voi tukea lapsen hyvää kasvua ja vähentää syrjäytymistä (Lähde: Sanna Natunen, hyvinvointikoordinaattori, LPR)

6 Miten? 1. Varmistamalla lasten kasvuympäristöjen ja kasvun tuen laatu, työntekijöiden määrä ja ammattitaito päiväkodeissa, kouluissa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa/oppilashuollossa, ja turvaamalla näiden peruspalvelujen saatavuus lähipalveluina. 2. Lisäämällä lapsiperheiden kotipalveluita. 3. Suuntaamalla lastensuojelun rahoitusta ja työntekijöitä ehkäisevään lastensuojeluun. 4. Edistämällä lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia päivähoidossa ja koulussa. Ne suojaavat heitä kehityksen riskeiltä. 5. Varmistamalla lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet harrastus ja nuorisotoiminnan tarjonnalla sekä toimeentulotuen myöntämisellä lasten harrastuksiin. 6. Varmistamalla vähintään ammatillinen koulutus kaikille nuorille sekä tehostamalla koulutuksen ja työelämän välisiä siirtymävaiheita. 7. Hakemalla voimavaroja hallinnonalojen keskinäisestä yhteistyöstä, kehittämällä perus ja erityispalveluja toimimaan joustavasti toisiinsa limittyen ja yhteistyössä vanhempien kanssa sekä luomalla asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminta ja johtamiskulttuuri. 8. Ottamalla avuksi järjestöjen toiminta ja vanhempien asiantuntemus perheiden arjen tukemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. (Lähde: Sanna Natunen, hyvinvointikoordinaattori, LPR)

7 Kasvatus ja opetuslautakunta lausunnon sisältö kaupungin strategiatyöhön on alla kursiivilla. Muutostrendit Nostakaa esille omalle yhteisöllenne tärkeitä muutostrendejä, jotka tulevat pitkällä aikavälillä vaikuttamaan kaupungin toimintaympäristöön. Mitä oman yhteisönne toiminnassa esiintyviä tai toimintaympäristössä havaitsemianne muutostrendejä näette erityisesti vaikuttavan Lappeenrannan kaupungin toimintaan. Haemme tällä kysymyksellä heikkoja signaaleja ja yhteiskunnallisia muutoksia, joita kaupunki ei oman yhteisönne puolelta katsottuna ole riittävästi tiedostanut. Kola: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaikutus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen, kohtuullisilla panostuksilla saadaan kestävää hyvinvointia Väestön hyvinvoinnin polarisoituminen Tietotekniikan lieveilmiöt (nettiriippuvuudet, suomen kielen taidon heikkeneminen) Kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet ja kaikilla elämänaloilla

8 Näkökulmana kuntalaisen hyvinvointi Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, joiden toteutuminen arvioidaan yksittäisen kaupunkilaisen tai perheyhteisön näkökulmasta. Tavoite voi liittyä heidän hyvinvointiinsa ja terveydentilaan tai kuntalaiseen kaupungin palveluiden asiakkaana tai kuntalaisten päätöksentekoon osallistumiseen. Tässä näkökulmassa käsitellään myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja, palveluiden saavutettavuutta, elinympäristön terveellisyyttä ja esimerkiksi työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Max. 2 tavoitetta/näkökulma. Kenttiä voi myös jättää tyhjäksi Vuosi 2016, tavoite 1: Vuosi 2016, tavoite 2: Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Vuosi 2028, tavoite 2: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on edistynyt ja ratkaisukeskeinen toimintatapa on laajalti käytössä Hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset ovat kaupungissa tarjolla kaikille ja kuntalaiset hyödyntävät niitä saavuttaakseen hyvän elämän ja osallisuuden yhteiskunnassa Kestävä kehitys on otettu huomioon kaikilla osa alueilla Syrjäytymisilmiö on vähentynyt. Hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset ovat kaupungissa edelleen tarjolla kaikille ja kuntalaiset hyödyntävät niitä saavuttaakseen hyvän elämän ja osallisuuden yhteiskunnassa Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Jaettu huolenpito edistää kaikkien osallisuutta, mikä on edellytys demokraattisen yhteisön olemassaololle Varmistamalla lasten kasvuympäristöjen ja kasvun tuen laatu, työntekijöiden määrä ja ammattitaito päiväkodeissa, kouluissa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa/oppilashuollossa, ja turvaamalla näiden peruspalvelujen saatavuus lähipalveluina. Varmistamalla lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet harrastus ja nuorisotoiminnan tarjonnalla sekä toimeentulotuen myöntämisellä lasten harrastuksiin. Varmistamalla vähintään ammatillinen koulutus kaikille nuorille sekä tehostamalla koulutuksen ja työelämän välisiä siirtymävaiheita. Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Syrjäytymisvaarassa olevien määrä on vähentynyt Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointimittarit osoittavat parempia lukuja

9 Näkökulmana kaupungin elinvoima Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan kaupungin kyvyllä vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita. Näkökulman kautta määritetyt tavoitteet edesauttavat kaupungin menestystä lunastamalla lupauksen vetovoimaisesta ja houkuttelevasta kaupungista. Näkökulma sisältää myös ajatuksen aluekeskusten, keskustan ja kylien kehittämisestä, kaupungin perusinfrastruktuuriin ja maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä ja joukkoliikenteestä. Tärkeänä osatekijänä tässä näkökulmassa ovat myös kaupallinen palvelutarjonta ja elinkeinorakenne. Verotukseen liittyvät asiat voi nostaa esiin tässä, jos tavoitteet liittyvät verorasituksen tasoon yhteisöjen tai kaupunkilaisten näkökulmasta tai verokilpailuun kuntien välillä. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Vuosi 2016, tavoite 2: Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Vuosi 2028, tavoite 2: Talouden tasapainottamisessa ja kustannustehokkuuden tavoittelussa on linjattu keskitytäänkö laadukkaan perustehtävän ylläpitämiseen vai tarjotaanko erityispalveluja On käynnistetty keskustelu paikallisten työnantajien kanssa siitä, että työjärjestelyt joustavat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja saadaan mainetta lapsiystävällisenä alueena Paikallinen, mutta laaja alainen elinkeinorakenne Koulutustarjonta on laadukasta ja kiinnostavaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon ja houkuttaa korkeaan osaamiseen perustuvia työpaikkoja alueelle. Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Toimia suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä muille Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut? Elinkeinorakenteen seuranta Muuton seuranta

10 Näkökulmana henkilöstö ja tapa toimia Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä, jotka liittyvät konsernin sisäisiin toimintatapoihin. Tässä voi nostaa henkilöstöpolitiikkaan, henkilöstön osaamiseen, omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyn tämä osio on ensisijaisesti suunnattu konsernin omille toimielimille ja henkilöstöjärjestöille. Muutkin tahot voivat halutessaan tässä nostaa esiin esimerkiksi kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalleihin liittyviä asioita, jos vastaaja pitää näitä strategisen tason kysymyksinä. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Vuosi 2016, tavoite 2: Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Vuosi 2028, tavoite 2: Kaupunkikonsernin sisällä selkeät toimintamallit ja tarpeen mukaan sopimukset, joihin sisältyy myös laadun seurantajärjestelmät Hyvä ja kiinnostava työnantaja, joka mahdollistaa uudistumisen ja palkituksi tulemisen Palveluksessa oleva henkilöstö voi hyvin ja uudistaa osaamistaan jatkuvasti Organisaatioiden toimintaa kehitetään jatkuvasti yhdessä asiakkaiden kanssa Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Kaupunkiorganisaation menestymisen ehto on aineettomien resurssien paras mahdollinen hyödyntäminen Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut?

11 Näkökulmana talous Tästä näkökulmasta asetetaan tavoitteita ja päämääriä joiden toteutuminen arvioidaan talouteen liittyvillä mittareilla. Vastaajaa pyydetään nostamaan esiin erityisesti muita kuin suoraan euromääräisiin mittareita eli tekijöitä, jotka vaikuttavat vastaajan näkemyksen mukaan ratkaisevasti kaupungin taloudelliseen menestykseen tai palvelutuotannon kustannuksiin. Halutessaan vastaaja voi myös nostaa esiin perinteisiä talousmittareita, jos haluaa erityisesti korostaa niiden merkitystä. Jos vastaaja on nostanut toisessa näkökulmassa esiin uudistuksen, voi sen talousvaikutuksia analysoida halutessaan erikseen tässä näkökulmassa. Kaupunkikonsernin omat toimielimet voivat tässä ottaa kantaa muissa näkökulmissa esittämiensä tavoitteiden rahoittamiseen ts. siihen tulisiko mahdollisten uusien toimintojen rahoitus hoitaa leikkaamalla muilta vai kiristämällä verotusta. Vuosi 2016 Vuosi 2016, tavoite 1: Vuosi 2016, tavoite 2: Vuosi 2028 Vuosi 2028, tavoite 1: Vuosi 2028, tavoite 2: Talous tasapainossa tavoitteiden kanssa ja on tehty rakenteellisia muutoksia perustehtävän laadun ja sisällön turvaamiseksi Resursseja varataan myös kehittämiseen Keskeiset toiminnot on pystytty säilyttämään kuntalaisten kannalta laadukkaina ja saavutettavissa, vaikka rakenteellisia muutoksia on tehty Käytössä olevat tilat ovat terveelliset ja turvalliset Perustelut ja tarkempi kuvaus siitä, mihin tavoitteella pyritään ja miksi tavoite on tärkeä? Miten tavoitteiden toteutumista mitataan? Millä indikaattoreilla, kyselyillä tai muulla tavoin kaupunki voi varmistua siitä, että esitetty tavoite on toteutunut?

12 VISIO Lappeenrannan kaupungin Visio 2012 on määritelty näin: Lappeenranta on Tulevaisuuden tiennäyttäjä, jonka asukkailla on hyvän ja terveen elämän edellytykset Kansainvälinen, energinen yliopistokaupunki, joka kantaa vastuun ympäristöstä ja ilmastosta Innovatiivisuuteen ja uuteen kannustava kohtauspaikka ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Kun katsotaan vuoteen 2028, nykyistä Lappeenrannan visiota 2012 tulee: ( ) muuttaa sisällöllisesti (x) hioa ilmaisua ( ) pitää nykyisellään Miksi? Perustele vastauksesi vapaamuotoisesti ja voit myös ehdottaa muutoksia. Visio tulisi olla vielä tiiviimpi ilmaisultaan, ja sen tulisi sisältää ainakin sanat innovatiivisuus, kansainvälisyys, energisyys, yliopistokaupunki, ympäristöstä huolenpito, innostavuus