Kohti Tulevaa. Tukitiedotuksen kehittäminen. Anne-Mari Heikkinen Markus Häikiö Tarja Koistinen. Kehittämistyö Kesäkuu 2017 TAOKK

Transkriptio

1 Kohti Tulevaa Tukitiedotuksen kehittäminen Anne-Mari Heikkinen Markus Häikiö Tarja Koistinen Kehittämistyö Kesäkuu 2017 TAOKK

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MAATALOUSTUKI ASIOIHIN SOVELTUVIA OPETUSMENETELMIÄ Luento Luento ja vastaaminen ennakkokysymyksiin Harjoitukset ja luento: Alustus ja työpaja/vertaisryhmissä pohtimista keskeisten kysymysten osalta - Aivoriihi: Paneelikeskustelu Alustus ja paneeli, jossa on eri edustajia pohtimassa asiaa eri kannalta: Kouluttajat ohjaavat ja oppijat pohtivat sekä soveltavat tietoa Tekemällä oppiminen Internetissä saatavilla oleva luento/etäyhteys tiedotustilaisuuteen - Verkkoopetus Kyselytunti ja keskustelu asiantuntijan kanssa Vertaisoppiminen toisilta osallistujat opettavat: Learning Café Tapaus-opetus Dialogi itsenä kanssa POHJOIS-SAVON MAATALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOHTI TULEVAA -HANKE Maataloustuottajain Pohjois-Savon liitto ry. (MTK-Pohjois-Savo) ja Pohjois- Savon maatalous Maatalouspolitiikka tukihaun näkökulmasta Kohti Tulevaa -hanke TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSKYSYMYS TULOKSET Vastaajien perustiedot

3 Kevään 2016 tukitiedotustilaisuuksien onnistuminen Toiveet tulevaisuuden koulutuksista Eu-avustajien ja asiantuntijoiden tiedontarve neuvontatilanteessa Syventävä koulutus maataloustukijärjestelmästä ja tukiehdoista Vaikeudet ja onnistumiset tukihakemuksen tekemisessä ja ehtojen noudattamisessa POHDINTA LÄHTEET

4 4 1. JOHDANTO Suomen liittyessä Euroopan unioniin 1995, tuli käyttöön Euroopan laajuinen yhteinen maatalouspolitiikka. Suomen valtiolla ja Euroopan unionilla on jaettu toimivalta, joka tarkoittaa sitä, että Suomella voi olla kansallisia säädöksiä tai lainsäädäntöä vain asioista joista ei ole säädetty yhteisötasolla (Maaseutuvirasto 2016). Maataloutta säätelevät siis Euroopan unioinin neuvoston asetukset sekä komission asettamat ja kansalliset lait. Lakija asetusviidakkoon voi tutustua seuraavalla Maaseutuviraston (Mavi) sivustoja, josta löytyy useita satoja lakeja ja asetuksia muutoksineen viljelijälle noudatettavaksi (Haettu Maatalouskomissaari Fishlerin ohjenuorana jo edellisen ohjelmakauden aikana oli ns. simplifikaatio eli yksinkertaistaminen, mutta lopputuloksena järjestelmä on monimutkaistunut entisestään. Tämä myönnetään myös komission tasolla. Maataloutta koskeva säännöstö muuttuu rakennetukikausien mukaisesti, eli meneillään oleva rakennetukikausi on , jota toteutetaan Manner-Suomen maaseutuohjelman nimellä. Viljelijäkorvausten ja tukien osalta prosessi on kolmiportainen. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi ja ohjaa työtä. Kuntien maaseutuviranomaiset antavat päätökset viljelijöiden hakemuksiin. Maaseutuvirasto (Mavi) toimii maksajaviranomaisena ja laatii valvontaohjeistuksen paikallisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (Ely) tarkastajille. Viljelijän tehtävänä on kokonaisuuden ymmärtäminen, tukiehtojen noudattaminen ja kirjanpitovelvoitteet viljelytyön lisäksi. Kun viljelijä kirjoittaa nimensä alle tukihakemuspapereihin, hänen oletetaan ymmärtävän, mitä papereissa lukee. Se on paljon oletettu etenkin siihen nähden, että EU:n koko virkamieskunnasta tuskin löytyy ensimmäistäkään niin ymmärtäväistä. Savon Sanomat Nimellä kirjoitus otsikolla Simplifikaatio Vesa Kärkkäinen. Kohti Tulevaa -tiedotushanke järjesti päätukihakuun 2016 liittyen maatalousyrittäjille ja yhteistyökumppaneille alueellisia tukikoulutuksia kahdeksalla paikkakunnalla, kaksi isompaa tukipuhvettia sekä kaksi tilaisuutta viime hetken ohjeille ja muistettaville asioille juuri ennen tukihaun loppumista Tilaisuuksiin kirjautui 4

5 5 osallistujalistojen mukaan yhteensä yli tuhat henkilöä. Tukitilaisuudet pidetään vuosittain. Tässä työssä oli tavoitteena selvittää millaiset tukitiedotustilaisuudet ovat tuottajien mielestä hyödyllisimpiä. Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kolmeen keskeiseen teemaan: - onko hankkeessa tällä hetkellä tehtävä tiedotus kohderyhmän toiveiden mukaista - jos on, mikä on hyvää ja mitä ei kannata muuttaa ja mitä silti pitää kehittää (esim. aikataulu, sisältö, menetelmä) - jos ei, miten sitä kannattaisi muuttaa (esim. aikataulu, sisältö, menetelmä) Tuloksena syntyy ehdotus tulevien tiedotustilaisuuksien muodoista, sisällöstä sekä metodeista. Tavoitteena on järjestää tulevaisuudessa tehokkaampia tukitiedotustilaisuuksia. Työ on osa tekijöiden ammatillisen opettajakoulutuksen pedagogista soveltamista, jossa halutaan tietää, onko hankkeessa käytetyt menetelmät sopivia tarpeisiin nähden. Tukikoulutuksia ja -tiedotustilaisuuksia on järjestetty jo usean vuoden ajan samalla kaavalla. Alueelliset tilaisuudet ovat olleet enimmäkseen luentotyyppisiä. Tuottajille suunnatun nettikyselyn avulla oli tarkoitus lisätä ymmärrystä siitä miten tiedotus tukiasioista tulisi jatkossa toteuttaa. Työ on Kohti Tulevaa -hankkeen toimeksianto. 5

6 6 2. MAATALOUSTUKI ASIOIHIN SOVELTUVIA OPETUSMENETELMIÄ Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistui vuonna Tässä uudessa opetussuunnitelmassa tavoitteena on mm. myönteisten oppimiskokemusten, oppimisen ilon, luovan toiminnan ja vuorovaikutuksen lisääminen. Edellä mainittuihin tavoitteisiin on tarkoitus päästä oppimisympäristöjä ja työtapoja muokkaamalla siten että ne edistävät vuorovaikutusta sekä aktiivista osallistumista. (Cantell 2015, 23). Edellä kuvattu perusopetuksen muutos pätee myös aikuisopetukseen. Myös aikuisopiskelijan rooli voi olla aktiivinen oppija, joka osallistuu itse opetukseen. Esimerkiksi juuri tämän tuotoksen perustana olevat tukitiedotustilaisuudet eri muodoissaan kohdistuvat ryhmään, joilla on konkreettinen sidos tiedontarpeeseen. Suurimmalla osalla osallistujista on tarve saada apua juuri heidän omiin haasteisiinsa tukihakemusten tekemisessä ja tukisäädösten noudattamisessa. Näin ollen osallistava ja aktivoiva opetus oikeiden menetelmien kautta voisi tarjota helpon tavan löytää yhteys oman haasteen ja tarjottavan tiedon välillä. Opiskelun mielekkyys riippuu suurelta osin siitä, kuinka kiinnostavaksi opiskelija kokee esitettävän asian. On tärkeää, että oppija pystyy löytämään yhteyden asioiden välillä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja mikä merkitys asioilla on oman ja laajemman yhteisön kannalta. (Cantell 2015, 30) Haasteelliseksi oikeaa opetusmenetelmää etsittäessä saattaa syntyä oppilaiden omat käsitykset ja asenteet koulutusta kohtaan. Pinnalla saattaa olla edelleen oletus, että kouluttaja tai opettaja kaataa tiedon vastaanottajien päihin. Haastetta voi olla juuri edellä mainitun asetelman muuttamisessa aktivoivampaan suuntaan. Tässä onkin suuri vastuu koulutuksen suunnittelijoilla ja toteuttajilla, että määrätietoisesti opetusmenetelmiä muuttamalla uskaltaa muokata opetusta aktivoivampaan suuntaan. Osallistuvan pedagogiikan kautta nostetaan oppijan asema passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi tietoa hankkivaksi yksilöksi. Tarkoituksena on, että oppija pystyy itse sitoutumaan omien tavoitteidensa kautta oppimaan asiasta lisätietoa. 6

7 7 Jokaisella oppijalla voi olla omakohtaisia kysymyksiä joihin haluaa ratkaisuja ja syventää tietoa. (Cantell 2015, 97.) 2.1. Luento Luento on opetusmenetelmä, joka sopii etenkin suurelle opiskelijamäärälle. Luennoimalla opettaja johtaa ja kontrolloi opetusta ja koko ryhmä etenee samaan tahtiin. Tässä menetelmässä kuitenkin oppilaiden vuorovaikutus jää vähäiseksi. Luennon pitäminen on kuitenkin hyvä menetelmä, mikäli ryhmä on suuri, uutta asiaa on paljon, aikaa on vähän käytettävissä tai tavoitteet ovat ensisijaisesti uuden tiedon omaksumisessa ja oppimisessa. (Kaipainen 2008, 17) Luento-opetus on kouluttajan kannalta selkeä ratkaisu koska silloin opetuksen sisältöä pystyy hallitsemaan hyvin. Luennoitsija pystyy tekemään materiaalinsa sellaisiksi, että se sisältää kaiken suunnitellun tiedon, jota hän haluaa esitellä. Luennon läpivienti on helppo aikatauluttaa. Luento-opetukseen olisi kuitenkin hyvä sisällyttää mukaan muita opetusmenetelmiä, jotta oppilaiden osa ei jäisi liian passiiviseksi. Luennoitsijalta vaaditaan paljon, jotta pystyy tekemään niin materiaalista kuin luentotilaisuudestakin vastaanottajia motivoivan, aktivoivan ja kiinnostavan. (Hyppönen & Lindén 2009, 47). Luento-opetusta käytetään mm. yliopistoissa. Luento-opetuksen ongelmina ovat kuitenkin mekaanisuus, vuorovaikutuksen vähäisyys sekä tiedon passiivinen välttäminen oppilaille. Tällöin oppilailta saattaa jäädä puuttumaan kriittinen ajattelu ja taito soveltaa opittuja asioita. (Laaksonen 2005, 35) 2.2. Luento ja vastaaminen ennakkokysymyksiin Harjoitukset ja luento: Ennakkokysymykset annetaan tai lähetetään opiskelijoille hyvissä ajoin ennen opetustilannetta. Niiden tarkoituksena on kartoittaa oppilaiden ennakkoasenteita tai tietotasoa. Ennakkokysymysten perusteella luennoitsija voi muuttaa omaa luentoaan tai opetustaan ja ottaa opetukseen mukaan luentoonsa opiskelijoita kiinnostavia näkökulmia. Lisäksi kysymysten avulla on tarkoitus herättää opiskelijoissa kiinnostusta käsiteltävään asiaan sekä lisätä opiskelijoiden motivaatiota. (Tevere 2016) 7

8 8 Mikäli ennakkokysymyksiä ei millään tavalla huomioida luennolla tai ne on toimitettu liian myöhään, niiden vaikutus heikkenee ja opiskelijat eivät ehkä koe niitä tarpeellisina tai niiden merkitys voi hämärtyä. Lisäksi kysymyksiin vastaamisen voidaan kokea turhana työnä. Kysymysten ei myöskään tulisi olla liian laajoja tai työläitä, ettei opiskelijoilta kulu vastaamiseen kohtuuttomasti aikaa. (Tevere 2016) Ennakkotehtävien hyvänä puolena voi pitää sitä, että oppija orientoituu aiheeseen jo ennakkoon. Oppija joutuu hankkimaan pohjatietoa aiheesta. Ennakkotehtävien pohjalta oppijoille nousee mahdollisesti omia kysymyksiä, mikä muuttaa opetustilanteen luonteen oppilaita aktivoivammaksi. Vaikeutena ennakkotehtävien osalta voi olla tehtävien valinta siten että opettaja huomioi oppilaiden lähtötason. Oppilaiden joukossa voi olla monen tasoisia yksilöitä, joten tehtävien motivoivuus voi nousta ongelmaksi. (Hyppönen & Lindén 2009, 36) Alustus ja työpaja/vertaisryhmissä pohtimista keskeisten kysymysten osalta - Aivoriihi: Työpajatyyppinen työskentely on työskentelymuoto, joka toteutetaan pienissä ryhmissä. Sen avulla on mahdollista käydä läpi laajojakin aihealueita ja vaihtaa tietoa, pohtia sekä käsitellä asioita useasta eri näkökulmasta. Työpajatyyppisessä työskentelyssä on yleensä yksi suurempi pääaihe, joka jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin eri ryhmien pohdiskeltaviksi. Ryhmätyöskentely tarvitsee pohjakseen jonkinlaisen alustuksen, jossa voidaan nostaa esille läpi käytäviä kysymyksiä ja käydä läpi pienryhmien tavoitteita. Työpajat työskentelevät ja tekevät annetusta aiheesta jonkinlaisen esityksen, jonka jakavat muulle ryhmälle. Tämä jälkeen ryhmien aiheet nivotaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja aiheesta voidaan keskustella yhdessä. (Haukijärvi ym. 2014, 35) Ryhmässä aiheita pohdiskellessa asioihin tulee erilaisia lähestymistapoja koska kaikki kuulevat ja näkevät toistensa aiheet. Esille nousee runsaasti asioita, joista voidaan keskustella. Tavoitteena on, että kaikki voivat osallistua keskusteluun ja tuoda esille itse tärkeäksi näkemiään asioita, ilman kritiikin pelkoa. Haasteena on tulosten kirjaus ja löytyneiden ratkaisujen eteenpäin jalostaminen. (Hyppönen & Lindén 2009, 45). 8

9 Paneelikeskustelu Paneeli on koottu esimerkiksi jonkin osa-alueen asiantuntijoista. Puheenjohtaja tilaisuudelle voi tulla yleisön joukosta tai järjestäjien puolesta. Puheenjohtajan roolina on koostaa keskustelua yhteen ja tarvittaessa esittää kysymyksiä keskustelijoille. Kysymyksiä voi esittää myös yleisö. Aktiivisen paneelin ylläpitämiseksi kysymykset olisi kuitenkin hyvä miettiä ennakkoon. Kysymyksiä mietitään ennakkoon esimerkiksi porinatuokioissa. Tällainen porinatuokio voidaan pitää ennen paneelia. Puheenjohtaja voi sitten esittää nämä ennakkoon muotoillut kysymykset ja yleisö voi täydentää kysymyksiä tai esittää jatkokysymyksiä. (Hyppönen & Lindén 2009, 47) Paneelikeskustelu on varmasti aktiivisempi tapa käydä läpi asioita kuin perinteinen luento. Tärkeä pohja, paneelin onnistumiselle ja pysymiselle oikeassa aiheessa, ovat osallistujien kysymykset joko ennakkoon mietittynä tai tilaisuudessa esille tuotuna. Puheenjohtajan rooli on myös merkittävä, että osaa pitää keskustelun kasassa ja tehdä yhteenvetoa asioista. Ilman yhteenvetoa on vaara, että keskusteluista jää vain irrallisia vastauksia ja mielipiteitä ilman kokonaisuutta Alustus ja paneeli, jossa on eri edustajia pohtimassa asiaa eri kannalta: Paneelikeskustelun tavoitteena ei ole löytää yhteistä näkemystä aiheesta, vaan esittää siitä erilaisia näkökantoja ja mielipiteitä ja kehitysmalleja. Ennen paneelikeskustelua pidetään yleensä jonkinlainen alustus, jossa käydään läpi keskusteluaihetta. Alustukseen voi sisältyä yhdessä pohditut kysymykset paneeliin osallistuville keskustelijoille, jotka sitten esitetään paneelin aikana. Mikäli aihetta ei etukäteen alusteta millään tavalla, voi se jäädä irralliseksi. Tässä tilanteessa olisikin hyvä pyytää opiskelijoita tutustumaan johonkin lähdemateriaaliaan tai artikkeliin ennen paneelin toteuttamista. Paneeliin kutsutaan edustajia jostakin opiskelijaryhmästä tai kokonaan opiskelijaryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita keskustelemaan valitusta aiheesta. Paneelissa tulisi olla kolmesta kuuteen keskustelijaa sekä puheenjohtaja. Puheenjohtajan tehtävänä on esitellä panelistit, jakaa puheenvuoroja, seurata keskustelun etenemistä ja viedä sitä tarvittaessa eteenpäin. Lisäksi puheenjohtaja kokoaa yleensä yhteenvedon paneelin sisällöstä. Tarvittaessa tämän voi tehdä myös opettaja. Panelistit on hyvä jakaa puolikaaren 9

10 10 muotoon, jolloin panelistit näkevät toisensa ja syntyy enemmän vuorovaikutusta panelistien ja yleisön välillä. (Haukijärvi ym. 2014, 30) Paneeli on toimiva tiedonvälitystapa ja keskustelumuoto, joka sopii hyvin myös suurelle kuulijajoukolle. Paneelin osallistujien haasteena on paneelin valmistautuminen. Vaikka he olisivat oman alansa asiantuntijoita, voi keskustelu edetä ennalta suunnittelemattomalla tavalla. Panelistien voi olla vaikea saada kontaktia toisiin panelisteihin jos he istuvat kasvot yleisöön päin. Tärkeää olisi myös saada yleisö osallistumaan keskusteluun, jotta itse oppijat eivät kokoisi jäävänsä mahdollisine kysymyksineen aiheen käsittelyn ulkopuolelle. (Hyppönen & Lindén, 2009, 49) Kouluttajat ohjaavat ja oppijat pohtivat sekä soveltavat tietoa Tekemällä oppiminen Kouluttaja antaa aluksi sekä prosessin edetessä ohjeita ja vinkkejä oppijoille. Oppijoilla on olemassa valmiina ongelmat joihin haluavat löytää vastauksia. Kouluttajien ohjeiden mukaan oppijat pystyvät soveltamaan tietoa heidän yksilölliseen tarpeeseensa sekä pystyvät hankkimaan tarvittavaa lisätietoa tiedonlähteiden löydyttyä. (Haukijärvi ym. 2014, 30) Tekemällä oppiminen on tehokas tapa oppia asioita koska oppija saa konkreettisesti ratkaista itselleen merkityksellisiä kysymyksiä. Tämä opiskelutapa on motivoiva käytännönläheisyytensä ansiosta. Sinällään yksinkertainen opiskelumuoto on haastava kouluttajan näkökulmasta. Kouluttajan on pystyttävä seuraamaan, että oppija toimii oikeiden toimintamallien mukaan ja oikeassa järjestyksessä. Riskinä on, että oppijalla on vääriä toimintamalleja, joita alkaa toistamaan mikäli niihin ei puututa. Lisäksi kouluttajan on pystyttävä seuraamaan oppijan tiedon hankintaa ja sitä, että hän käyttää huomionsa oleellisiin asioihin. Tehtävän käynnistämisessä on oltava tarkkana, että työt lähtevät etenemään kaikkien osalta eivätkä jää junnaamaan paikoillaan. (Hyppönen & Lindén, 2009, 52). 10

11 Internetissä saatavilla oleva luento/etäyhteys tiedotustilaisuuteen - Verkkoopetus Verkkoympäristöt mahdollistavat myös sen, että erilaiset opetustilaisuudet taltioidaan ja viedään internetiin opiskelijoiden katsottaviksi ja tutustuttaviksi joko ennen varsinaista tilaisuutta tai sen jälkeen. Tämä mahdollistaa materiaalin hyödyntämisen missä ja milloin vain, esimerkiksi opiskelijan sairastuessa tilaisuuden ajaksi tai myöhemmin tenttiin valmistautuessa. Opetus tapahtuu verkossa opiskelijan omalla ajalla ja itse valitsemassaan paikassa. Netissä oleville materiaaleilla voidaan myös perehdyttää etukäteen johonkin myöhemmin läpikäytävään asiaan. Oppimisalusta internetissä toimii virtuaalisena luokkahuoneena, johon opettajalla ja jokaisella opiskelijalla on pääsy. Opettaja suunnittelee verkko-opetuksen, tuottaa materiaalin ja mahdolliset oppimistehtävät. Oppimisalusta voi toimia myös vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä, jossa opettaja ja opiskelijat käyvät keskustelua sisällöistä. Oppimisalusta sisältää verkko-opiskelussa tarvittavat työkalut kuten julkaisut, - keskustelut ja hallintatyökalut, joista usein käytettyjä ovat esimerkkeinä Optima, Moodle, Blackboard ja Fronter. Youtube on kasvattanut suosiotaan video- ja animaatioesitysten tallennuspaikkana. Erilaisten luentojen ja ajankohtaisten konferenssipuhujien keskustelutaltioinnit voivat tarjota opiskelijalle hyödyllistä tietoa. (Rauma 2016, 15-18) Verkko-opetuksessa positiivisena puolena on opiskelun joustavuus. Opiskelu ei ole paikkaan tai aikaan sidonnaista. Lisäksi verkko-opiskelussa tehtäviä voi esittää ja jakaa kätevästi. Huonona puolena voitaneen pitää mahdolliset ongelmat tekniikan kanssa sekä yksilöiden erot tekniikan käytön osaamisessa. Verkko-opetuksesta puuttuu oikeat kontaktit opettajiin sekä muihin opiskelijoihin, minkä jotkut opiskelijat voivat kokea ongelmallisena. (Hyppönen & Lindén 2009, 54) Kyselytunti ja keskustelu asiantuntijan kanssa Opettajat voivat halutessaan käyttää opetuksessaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Asiantuntijan käyttöä opetuksessa puoltaa se seikka, että hän tuo oppitunnille uutta tietoa, 11

12 12 tuoreita näkökulmia ja keskustelunaiheita. Asiantuntija voi tulla luokkaan tai opetustilaan tai osallistua oppitunnille verkon välityksellä. Asiantuntijoiden käytön tavoitteena on tuoda opiskelu lähemmäs käytännön työelämää. Opiskelijat voivat samalla esittää asiantuntijalle kysymyksiä oman mielenkiintonsa pohjalta ja näin ollen oppilaan on helpompi yhdistää asia käytäntöön. (Asiantuntijaverkosto 2016). Asiantuntijakeskustelussa oppijalla on mahdollista päästä ratkomaan itselle ajankohtaisia kysymyksiä. Asiantuntija on tilanteessa läheisessä vuorovaikutuksessa oppijan kanssa. Keskustelun pohjalta asioista voi nousta esille erilaisia näkemyksiä, joita oppija ei välttämättä olisi muuten tullut kohtaamaan. Samoin oppija voi nostaa esille erilaisia näkökulmia joita asiantuntija ei muuten tulisi kohdanneeksi. Näin tilaisuus voi muotoutua kahdensuuntaiseksi oppimistilanteeksi. Keskustelussa tärkeää on, että asiantuntija osaa asiansa ja on kykenevä viemään keskustelua eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Joskus voi myös olla haasteellista saada oppija osallistumaan keskusteluun, niin että tilanteesta muotoutuu vuorovaikutteinen. (Hyppönen & Lindén 2009, 45) Vertaisoppiminen toisilta osallistujat opettavat: Vertaisoppimisessa oppijat ovat kaikki samanvertaisia. Tämä erottaa vertaisoppimisen mallioppimisesta. Vertaisoppimisessa opettaja organisoi itse tilanteen, jossa vertaisoppiminen tapahtuu, mutta hän ei kuitenkaan ohjaa eikä kontrolloi opetustilannetta. Hän ei myöskään opeta sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä vertaisoppimisen ideana on, että opiskelijat oppivat toistensa kanssa ja toisiltaan. Oppilaat toimivat siis eräänlaisina tutoreina toisilleen. Vertaisoppiminen voi toimia esimerkiksi niin, että kun joku oppilas on ratkaissut käsiteltävän ongelman, hän siirtyy opettamaan asian toisille. Samaa voidaan toteuttaa esimerkiksi matematiikan opiskelussa niin, että kuudesluokkalaiset ohjaavat esimerkiksi kolmasluokkalaisten matematiikan tehtävien ratkomista. Vertaisohjaus voidaan laajentaa koskemaan yliopistossa tai korkeakoulussa myös jatko-opiskelijoita. Esimerkiksi vasta aloittaneet jatko-opiskelijat saavat ohjausta edistyneemmiltä. Vertaisoppimisen hyvinä puolina pidetään toisen mielipiteen arvostamista, ihmisten tasa-arvoisuutta ja luottamusta sekä yhteistyön merkityksen 12

13 13 korostumista. Vertaisoppimisen on todettu lisäävän itseohjautuvuutta, opiskeluviihtyvyyttä ja opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. (Koho ym. 2014). Vertaisoppimisessa oppilaiden on perehdyttävä omaan vahvuusalaansa etukäteen, jotta pystyvät levittämään tietoa eteenpäin. Jotta opetus olisi järjestelmällistä ja tieto oikeaa olisi jokaisen opettavan oppijan tiedon oikeellisuus pystyttävä varmentamaan. Tämä opetustapa on varmasti oppilaita motivoiva ja tekee oppijasta oman aihealueensa asiantuntijan. Ongelmaksi voi koitua auktoriteettikysymys, kuulijoiden motivoiminen ja tiedon oikeellisuuden varmentaminen. Vaatiikin paljon koulutuksen vetäjältä, että pystyy seuraamaan opetustilanteita ja tiedon oikeellisuutta. Tarvittaessa opetusta on ohjattava ja täydennettävä. (Hyppönen & Lindén 2009, 55) Learning Café Opiskelutila muutetaan kahvilaksi ja pöydistä muodostetaan pieniä ryhmiä. Jokaiselle pöydälle jaetaan kirjoitusalustat kuten isot paperit. Näille papereille ryhmä kehittelee ideoita ja jatkaa toisten ideointeja. Aiheet voi olla jaettu pöydittäin ja jokaisessa pöydässä voi olla aiheen asiantuntija vauhdittamassa ideointia. Oppijien rooli on kiertää pöydästä toiseen eli yhdessä pöydässä viivytään tietty aika, noin 20 minuuttia kerrallaan, pöytiä vaihdetaan samanaikaisesti. (Hyve 2014.) Menetelmä on osallistujia aktivoiva ja osallistujat pystyvät tuomaan esille omia näkemyksiään asioista. On todennäköistä, että osallistujien joukosta löytyy syventävää tietoa jostain aiheesta, joten menetelmän avulla hyviä käytäntöjä pystytään jakamaan Tapaus-opetus Tapaus-opetuksessa (eng. case) opiskelijoilla on jokin tapaus, joka heidän tulee ratkaista yhdessä. Oppijat käyttävät hyväkseen ryhmässä olemassa olevaa tietoa ja hankkivat tarvittaessa uutta. Tämän oppimistavan nähdään edistävän kokonaisuuksien ymmärtämistä, tiedon soveltamista, ongelman ratkaisua sekä ratkaisuvaihtoehtojen valintakykyä. Tämä opetusmenetelmä auttaa oppijoita käsittelemään tietoa jos käsiteltävät tapaukset liittyvät läheisesti todelliseen tilanteeseen. Oleellista on, että opiskelijat pystyvät pureutumaan käsiteltävään tapaukseen ja osaavat löytää oikeat 13

14 14 ratkaisut. Opetusmenetelmä vaatii opettajalta tarkkaavaisuutta, jotta hän pystyy seuraamaan prosessin etenemistä. (Hyppönen & Lindén 2009, 50). Tämä menetelmä on sovellettavissa mikäli, tiedetään että oppijoilla on jokin selkeä kokonaisuus mihin tarvitaan vastauksia. Tapaukseen tulee pystyä löytämään selkeän ratkaisu. Tapauksen taustana ja opettavana elementtinä tukihakemusasioissa voisi olla esimerkiksi oikean tiedon oma-aloitteinen löytäminen ja soveltaminen Dialogi itsenä kanssa Tässä opetusmuodossa tiedonjakajan tai opettajan on eläydyttävä aitoon tilanteeseen, jossa dialogin kautta käy läpi asioita. Menetelmä vaatii opettajalta paljon mutta onnistuessaan voi olla hyvin antoisaa. Opettajan on pystyttävä toimimaan mahdollisesti ainakin kahdessa roolissa. Painetta esiintyvälle opettajalle tuo läheltä seuraavat oppijat. (Hyppönen & Lindén 2009, 53) Tiedon esittämisen ja opettamisen kannalta tämä menetelmä on varmasti vähän käytetty ja siksi voi herättää kritiikkiä. Menetelmän tueksi tarvitaan esim. videotykki, jolla dialogin omaisen prosessin eteneminen voidaan havainnollistaa seuraajille. Keskustelu itsensä kanssa on hyvin lähellä normaalia itsenäistä työskentelyä, ajatukset puhutaan vain ääneen. Menetelmän kautta monella asioiden kanssa painiskelevan on mahdollista jopa samaistua tilanteeseen ja löytää ratkaisuja omiin kysymyksiin. 14

15 15 3. POHJOIS-SAVON MAATALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KOHTI TULEVAA -HANKE 3.1. Maataloustuottajain Pohjois-Savon liitto ry. (MTK-Pohjois-Savo) ja Pohjois-Savon maatalous MTK-Pohjois-Savo (Maataloustuottajain Pohjois-Savon liitto ry.) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien alueellinen etujärjestö. MTK-Pohjois-Savon toimialue on Pohjois-Savon maakunnan 19 kuntaa, jossa sillä on noin jäsentilaa. (MTK-Pohjois-Savo 2016). Itse jäseniä MTK:ssa, myös Pohjois-Savossa, on huomattavasti enemmän metsänomistajien liityttyä järjestöön vuonna Koko Suomessa MTK:n jäseniä on henkilöä (MTK 2017). Yhdistyksen tavoite on toimia maaseudun elinkeinojen ja elävän maaseudun puolesta. MTK-Pohjois-Savon perustehtävinä on turvata jäsenistön taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet ja ylläpitää järjestöllisiä toimintavalmiuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi MTK-Pohjois-Savo tekee yhteistyötä maataloushallinnon, metsänhoitoyhdistysten, neuvonnan, opetuksen ja tutkimuksen ja muiden sidosryhmien kanssa. (MTK-Pohjois-Savo 2016) MTK-Pohjois-Savolla on vahva elinkeinopoliittinen ja aluetaloudellinen kokemus työskentelystä pohjoissavolaisen maatalouden hyväksi. Yhdistys on toiminut aktiivisesti hanketyössä koko EU-ajan (MTK-Pohjois-Savo 2016). MTK-Pohjois-Savossa työskentelee toiminnanjohtaja, aluepäällikkö ja osa-aikainen toimistosihteeri sekä osaaikainen Maaseutunuorten asiamies sekä kaksi hanketyöntekijää. Pohjois-Savossa oli vuonna 2015 maataloustukea hakeneita tiloja kpl (Taulukko 1). Keskimääräinen tilakoko Pohjois-Savossa on noin 38 ha. (MTK-Pohjois-Savo 2016). Luken tilastojen (Luke 2016) mukaan maitotiloja oli Pohjois-Savossa vuonna , naudanlihantuotantotiloja 382 ja sianlihantuotantotiloja 31 kappaletta. Loput ovat eri muotoisia kasvinviljely- tai marjatiloja. 15

16 16 Taulukko 1. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tuotantosuunnittain Pohjois- Savossa vuonna Lähde Maaseutupalvelut 2015 Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tuotantosuunnittain vuonna 2015 YHTEENSÄ Viljanviljely 440 Muu kasvinviljely Kasvihuonetuotanto 32 Avomaantuotanto 204 Lypsykarjatalous Naudanlihan tuotanto 382 Muu nautakarjatalous 80 Sikatalous 31 Siipikarjatalous 6 Muu laidunkarja 226 Sekamuotoinen tuotanto Maatalouspolitiikka tukihaun näkökulmasta Maataloustukienhaku voi sisältää hyvin monenlaisia hakemuksia. Kaikkiin niihin liittyy erilliset säännöt ja ehdot. Tuenhakijan perusopas vuonna 2016 on noin 70-sivuinen ja päätukihaun opas noin 100-sivuinen (Tuenhakijan perusopas 2016). Lisäksi jokainen tukiehto sisältää erilliset ohjeet (Maaseutuvirasto 2016). Jos karjatila hakee kaikkia tukia, hallittavia ehtoja ja sääntöjä on yli mapillisen verran. Tukiehdot ovat löydettävissä Mavi.fi-sivustolta. Mavi ei lähetä tiloille painettuja oppaita. Viljelijän on hallittava tarvittavat tukiehdot tukihakemusta tehdessään sekä osattava myöhemmin noudattaa näitä ehtoja. Monet viljelijät kokevat tukibyrokratian raskaaksi ja jaksamista vaikeuttavaksi asiaksi. EU-avustajajärjestelmä luotiin MTK:n toimesta Suomen liittyessä EU:n vuonna 1995 helpottamaan viljelijöiden selviämistä lisääntyneistä paperitöistä. Alusta alkaen MTK on tarjonnut EU-avustajapalvelua jäsenpalvelunaan maataloustukien hakemiseksi. Järjestelmä on arvostettu ja paljon käytetty koko maassa. Pohjois-Savossa on noin 50 EUavustajaa. Tukiasioissa viljelijöitä avustaa myös Pro Agria ja yksityiset asiantuntijat. Elyn ja kuntien virkavastuulla olevat virkamiehet eivät saa täyttää hakulomakkeita, mutta saavat antaa yleistä neuvontaa. Viljelijä voi hakea tukia joko sähköisessä Vipu-palvelussa tai lomakkeella/lomakkeilla. Sähköisessä tukihaussa Pohjois-Savo on ollut edelläkävijä. 16

17 17 Maataloustuilla on merkittävä vaikutus maatilan rahavirtoihin. Tukien maksujen ajankohtien muutokset ovat tuoneet viljelijöille vaikeuksia hallita talouttaan. 3.3.Kohti Tulevaa -hanke Kohti tulevaa -hankkeen kohteena ovat maataloustukea hakevat maatilat sekä viljelijöiden sidosryhmät. Painopisteenä ovat kotieläintaloutta harjoittavat tilat, mutta tiedotuksessa huomioidaan myös peltoviljelijät. Hanke on tiedotushanke, ja sen tavoitteena on lisätä tiedotusta maataloustukiin liittyen yhteistyössä ELY-keskuksen ja YTA-alueiden kanssa. Hankkeessa on tavoitteena toteuttaa monenlaista tiedotusta: - Yhteistyöverkoston tiedotustilaisuus (1 kpl/tukihaku) (EU-avustajat/ virkamiehet) - Alueelliset tiedotustilaisuudet eri puolilla maakuntaa keväällä (8 kpl/tukihaku) - Isot tiedotustilaisuudet (2 kpl/tukihaku), joihin kokoontuu myös paljon yhteistyökumppaneita (Tukipuhvetti) - Erityisalojen tiedotustilaisuudet (4 kpl): sika, nauta, marja ja luomu. Yhteistyökumppaneina ovat Savo-Karjalan Luomuyhdistys, Pohjois-Savon nautakerho, Suonenjoen seudun marjanviljelijät ja Pohjois-Savon sikakerho. - Eläinten hyvinvoinnin tiedotustilaisuudet syksyllä (2 kpl). - Kaikki oikein! iltatilaisuudet touko- kesäkuussa (2 kpl/tukihaku). Menetelmä on uusi ja hyödyntää vuoden 2015 kokeiluna tehtyä kesäiltatiedotusta - Tukikalenterin tekeminen viljelijöille (2016 ja 2017) Hankkeen tukitiedottamisen tavoitteena on, että tukitiedotus on laadukasta ja viljelijät tavoittavaa (mittarina osallistujamäärät, palautteet). Hanke saa rahoitusta toimenpidelinja 1.2 Tiedonvälitys ja esittelytoimet - toimenpidekohdasta ja on budjetiltaan noin euroa vuodessa. Kevään 2016 aikana järjestettiin 18 eri tiedotustilaisuutta ympäri Pohjois-Savoa, joihin osallistui yhteensä henkilöä (Taulukko 2, Kuva 1). Todellisuudessa osallistujamäärä lienee ollut suurempi, koska Tukipuhveteissa oli ehkä paljon osallistujia, jotka eivät kirjautuneet osallistujalistalle. Taulukko 2. Kohti Tulevaa tukitiedotustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden 17

18 18 lukumäärä eri paikkakunnilla. (Lähde Kohti Tulevaa -hankeseuranta 2016) Kevät 2016 Osallistuneet, Klo Tilaisuus Paikkakunta kpl Kohti tulevaa tukitiedotus Vesanto 29 EU-avustajien ja viranomaisten Kuopio, :30 tiedotuspäivä Kohti tulevaa tukitiedotus Kiuruvesi Kohti tulevaa tukitiedotus Pielavesi Kohti tulevaa tukitiedotus Tuusniemi :30 Kohti tulevaa tukitiedotus, EUtukikoulutus iltatilaisuutena Leppävirta Kohti tulevaa tukitiedotus Nilsiä Kohti tulevaa tukitiedotus Maaninka 16 Kohti tulevaa tukitiedotus Juankoski 64 Kohti tulevaa :30 tukitiedotus Suonenjoki :30 Sikatilojen tukitiedotus Kuopio : :30 Kohti tulevaa tukitiedotus, tukipuhvetti Kuopio 133 Luomutilojen tukitiedotuspäivä Kuopio 42 Kohti tulevaa tukitiedotus, tukipuhvetti Iisalmi 135 Marja- ja puutarhatilojen tiedotuspäivä Suonenjoki 42 Nautatilojen tiedotuspäivä Kuopio : :00 Kaikki Oikein Iisalmi :00 Kaikki oikein Kuopio 68 Yhteensä

19 19 KUVA 1. MTK Pohjois-Savon tukiasiantuntija Jari Kajan pitää luentoa Kuopiossa keväällä (Kuva Heikkinen Anne-Mari) Tukipuhvetteja lukuun ottamatta kaikki tilaisuudet perustuivat luennointiin (Taulukko 2). Osallistujilla oli kuitenkin mahdollisuus kysyä luennoijalta pitkin tilaisuutta itseään askarruttavia kysymyksiä. Nämä tilaisuudet on järjestetty EU:n liittymisestä lähtien samalla tavalla. Tukipuhvetin konsepti on hieman toisenlainen. Tarkoituksena on tarjota eri asioista kiinnostuneille mahdollisuus osallistua itselleen tarpeenmukaiseen tilaisuuteen. Ohjelmassa on kolme rinnakkaista luentoa eri aiheista (Taulukko 3). Tällä pyrittiin lisäämään valinnanvapautta mm. karjatilallisten ja kasvinviljelytilallisten erilaisten tiedontarpeiden osalta. Kukin osio kesti noin tunnin, josta luentoa oli 40 min ja sen jälkeen keskustelua ja kysymyksiä. Osallistujilla oli mahdollisuus valita ja vaihtaa tilaa luentojen välillä tai jututtaa asiantuntijoita. Tukipuhvettia kokeiltiin jo keväällä 2015, jolloin luento-osuus oli vain 20 minuuttia ja ajankohta oli kello Luento-osuuksia pidennettiin ja tilaisuuden kelloaikaa muutettiin saadun palautteen perusteella. Tukipuhvetissa oli mahdollisuus tutustua näytteilleasettajiin. Näytteilleasettajina oli mm. maaseutuhallintoyksiköt, lomitus, Ely-Keskus (mm. valvonta), pankit, vakuutuslaitokset, maatalouskoulutusta antavat oppilaitokset, maatalousyrittäjäin työterveyshuollon keskusyksikkö, viljelysuunnitteluohjelmistotalot jne. Tilaisuuteen oli järjestetty myös mahdollisuus käydä rauhassa läpi oman tilan asioita maatalousviranomaisen (Kuva 4). Taulukko 3. Tukipuhvetin ohjelma keväällä

20 20 12:00 Avaus näyttelytilassa, maatalouden kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät MTK Pohjois-Savo, jonka jälkeen siirtyminen erillisiin tiedotustiloihin Tila 1 Tila 2 Tila 3 12:15 Täydentävät ehdot, MTK 13:15 Tukihaku - kuinka se tehdään, tukioikeuksien siirto: YTA 14:15 Kirjanpito tilatasolla; viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito: ProAgria Eläintuet, eläinrekisteri Ely-Keskus Ympäristötuet; ProAgria Täydentävät ehdot, MTK Tukilaskuri hahmotuksen apuna Tuomo Tikkanen Investointiasiat, rakennus- ja ympäristöhallinto Kunta: Ympäristö- ja rakennustoimi Ely-Keskus Tukihaku - kuinka se tehdään, tukioikeuksien siirto YTA Iltapäivän luennot loppuvat 15.15, jonka jälkeen luennoissa pieni tauko, jonka aikana voi tutustua näytteilleasettajien tarjontaan. 16:00 Avaus näyttelytilassa, maatalouden kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät; MTK-Pohjois-Savo, jonka jälkeen siirtyminen erillisiin tiedotustiloihin Tila 1 Tila 2 Tila 3 16:15 Täydentävät ehdot, MTK 17:15 Tukihaku - kuinka se tehdään, tukioikeuksien siirto: YTA 18:15 Kirjanpito tilatasolla; viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito: ProAgria (viimeinen luento loppuu 19.15) Eläintuet, eläinrekisteri Ely-Keskus Ympäristötuet; ProAgria Täydentävät ehdot, MTK Tukilaskuri hahmotuksen apuna Tuomo Tikkanen Investointiasiat, rakennus- ja ympäristöhallinto Kunta: Ympäristö- ja rakennustoimi Ely-Keskus Tukihaku - kuinka se tehdään, tukioikeuksien siirto YTA Hankkeessa toteutettiin tukikalenteri, joka jaettiin kappaleen painoksena Pohjois- Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maataloushallinnon rekistereissä tukea hakeville maatalousyrittäjille ja alueen sidosryhmän edustajille (Kuva 5). Kalenterin kokosi Anne- Mari Heikkinen. Kalenteri täydensi tiedonjakamista kevään tilaisuuksien osalta. Lisäksi 20

21 21 hankkeella on nettisivut josta voi käydä imuroimassa tiedotustilaisuuksien materiaalit. Kuva 4. Kuopion Tukipuhvetin aloitus salissa, jossa oli myös näytteilleasettajat. (Kuva Heikkinen Anne-Mari) Kuva 5. Tukikalenteri vuodelle Kaikissa tukitiedotustilaisuuksissa painotettiin sähköistä tukihakua ja näytettiin sen käyttämistä. Päätukihaun loppuun mennessä ( ) sähköisiä tukihakemuksia lähetettiin, koko Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelta yhteensä kpl. 21

22 22 4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSKYSYMYS Tässä työssä on tavoitteena selvittää: onko nykyinen tukitiedotus kohderyhmän toiveiden mukaista jos on, mikä hyvää tiedotuksessa on, mitä ei kannata muuttaa ja mitä silti voisi kehittää (esim. aikataulu, sisältö, menetelmä) jos ei, miten sitä kannattaisi muuttaa (esim. aikataulu, sisältö, menetelmä) Tässä työssä on tavoitteena selvittää tarvitsevatko itse tukihakemuksensa tekevät erityyppistä tiedotusta tukiasioista kuin asiantuntijalla tukihakemuksensa teetättävät ja erityisesti MTK:n valtuuttamilla EU-avustajilla hakemuksensa teettävät. Tutkimus toteutettiin Wepropol -ohjelmalla tehdyllä kyselyllä (Liite 1), joka sisälsi palautekyselyn kaikille maataloustukia hakeneille maanviljelijöille ja sidosryhmien edustajille. Kysely lähettiin sähköpostilla kesäkuussa 2016 sekä uusintana elokuussa 2016 kaikille maaseututoimistojen kautta noin tukea hakeneelle viljelijälle, MTK- Pohjois-Savon jäsenille sekä tukitilaisuuksiin osallistuneille, jotka olivat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa (n. 770), sekä ELYn, kuntien ja muiden yhteisöjen asiantuntijoille (EU-avustajat, Pro Agia Pohjois-Savo, yksityiset avustajat). Tilaisuuksiin osallistuneiden viljelijöiden vastauksista on tavoitteena selvittää kuinka kevään 2016 tukitiedotustilaisuudet vastasivat viljelijöiden tarpeisiin. Tilaisuuksiin osallistumattomien vastauksista tavoitteena on löytää syy siihen miksi he eivät ole osallistuneet tilaisuuksiin. Eivätkö he koe tarvitsevansa koulutusta tukihakemuksen tekemisessä? Vai oliko vika itse tilaisuuksissa? Kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaisia tukitilaisuuksia vastaajat toivoisivat tulevaisuudessa järjestettävän. Samassa kyselyssä selvitettiin myös paljon muita, mm. EU avustajien taitoja työssään ja viljelijöiden kokemaa onnistumista tukiehtojen noudattamisessa, mutta näitä tuloksia ei esitetä tässä työssä. Tässä raportissa keskitytään kuitenkin ainoastaan tukitilaisuuksien palautteeseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. 22

23 23 Monivalintakysymysten vastaukset luokiteltiin. Avoimet vastaukset käytiin läpi ja luokiteltiin käsiteltyjen aiheiden mukaisesti. Vastauksia luokiteltiin tarvittaessa vastaajatyypin (osallistuiko koulutukseen, hakeeko tukia, kuka tekee hakemuksen jne.) ja tuotantosuunnan (kasvinviljelijät, eläintuottajat) mukaisesti. Tuloksena syntyy ehdotus tulevien tilaisuuksien muodoista, sisällöstä sekä metodeista. Tämän avulla voidaan tehdä koulutus tehokkaammaksi ja paremmin viljelijöitä palvelevaksi. Palautekyselyn tuloksia voi hyödyntää Kohti Tulevaa- hankkeen yhteystyötahot ja MTK- Pohjois-Savo ja valtakunnan MTK (maataloustuottajain keskusliitto). MTK järjestää ympäri Suomea tukikoulutuksia ja tieto leviää MTK:n verkoston kautta ympäri Suomen myös muiden toimijoiden käyttöön. Savonia-amk voi hyödyntää suunnitelmissa olevaan EU-avustaja -koulutukseen tietoja. Tulokset ovat julkisia, koska on kyse julkisesta rahoituksesta 23

24 24 5. TULOKSET 5.1. Vastaajien perustiedot Kyselyyn vastasi 417 henkilöä. Vastaajista 361 (87 %) oli maataloustukea hakevia viljelijöitä, 15 (4 %) Eu-avustajina toimivia viljelijöitä, 34 (8 %) Eu-avustajia, asiantuntijoita ja kunnan tai ELYn virkamiehiä, 7 (2 %) muita (Kuva 6). Muut vastaajat olivat viljelijän perheenjäsen, organisaation edustaja, eläkeläinen, yrityksen työntekijä, maatalousalan opiskelija, hevosalan yrittäjä ja viljelijän taloussihteeri. Vastaajien tausta Maataloustukea hakeva viljelijä 87% EU-avustaja ja viljelijä EU-avustaja/asiantuntija/kunnan tai ELYn virkamies Joku muu, mikä 2% 4% 8% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 6. Kyselyyn vastaajien tausta. Kaikkiaan 38 % vastaajista oli eläintilallisia ja 53 % peltoviljelijöitä (Taulukko 4). Maatilaa ei ollut 6 % vastaajista. Suurin osa eläintilallisista oli maitotilallisia (21 %) ja peltoviljelijöistä suurin osa oli kasvinviljelijöitä (46 %). Vastaajista 53 % tekee tukihakemuksen itse, eläintilallisista 35 % ja peltoviljelijöistä 64 %. Kaikista vastaajista 355 (85 %) oli MTK:n jäseniä. Asiantuntijoilla (Eu-avustajat, ProAgrian tai yksityisten asiantuntijoiden) hakemuksen teettäjistä 91 prosenttia oli MTK:n jäseniä. MTK:n Eu-avustajalla teetätti hakemuksen ilman jäsenyyttä kaksi henkilöä. Virkamiesten ja asiantuntijoiden määrästä 67 prosenttia oli MTK:n jäseniä, maatilattomista 53 prosenttia oli MTK:n jäseniä. Vastanneista 47 ei-mtk-jäsenestä peräti 36 (77 %) ei ollut osallistunut mihinkään koulutustilaisuuteen. 24

25 25 Taulukko 4. Kotieläintilallisten ja peltoviljelijöiden osuus vastaajista (%) jaoteltuna tarkemman tuotantosuunnan mukaisesti ja itse tukihakemuksen tekeviin ja asiantuntijalla tukihakemuksen teettäviin. Vastaajat n 417 Tarkempi tuotantosuunta Teen itse hakemuksen Teetän hakemuksen asiantuntijalla Eläintilallisia 38% maito 21% 35 % 49 % nauta 10 % sika 2 %, lammas 2%, hevonen 3 % kana 0 % Peltoviljelytilallisia kasvi 46 % 64 % 50 % 54 % marja/puutarhatilallisia 7 % muu erikoisviljely1 % Joku muu 2 % maito 100 % 1 % 1 % Ei ole maatilaa 6 % Viljelijöitä pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan tukiehtojen noudattamisessa (Taulukko 5), jotta voitaisiin arvioida tiedotustarvetta. Tukiehtoja pystyi noudattamaan erittäin hyvin tai kohtuullisesti 92 % kaikista vastaajista. Itse hakemuksen tekevien, EU avustajalla hakemuksen teettävien ja muulla avustajalla hakemuksen teettävien vastaajien välillä ei ollut merkittävää eroa. Tarkastellessa pelkästään karjatilallisten ymmärrystä tukiehtojen noudattamisesta, heidän tuntemuksen mukaan 20 % tilallisista kykeni ymmärtämään tukiehdot erittäin hyvin, kuitenkin kohtuullisesti tai erittäin hyvin suoriutui 88 %. Välttävästi tai huonosti tukia ymmärsi 13 % karjatilallisista. Kasvitilat pystyivät omasta mielestään noudattamaan tukiehtoja parhaiten (95 %). Asiantuntijoilta ja viranomaisilta kysyttiin miten omasta mielestänne osaatte neuvoa 25

26 26 tiloja tukiehdoissa. Tuloksia tarkastellessa ilmenee, että asiantuntijat osaavat omasta mielestään kertoa tukiehdoista vähintään kohtuullisesti tai erittäin hyvin (yhteensä 96 % vastaajista). Ne vastaajat, jotka eivät työskennelleet myös viljelijänä, vaan olivat pääsääntöisesti asiantuntijoita, kunnan tai Elyn virkamiehiä onnistuivat mielestään kertomaan tukiasiat asiakkaille paremmin, kuin muut neuvojat (erittäin hyvin 27 %). Tuloksissa ilmeni myös kriittisyys ja tietämys tukiasioiden monimutkaisuudesta, koska päätoimisista avustajista peräti 6 % koki osaavansa neuvoa vain välttävästi tai huonosti. Taulukko 5. Tilojen oma mielipide tukiehtojen noudattamisesta omalla tilalla (% viljelijävastaajista) jaoteltuna itse tukihakemuksensa tekeviin, EU avustajalla hakemuksensa teettäviin ja muilla asiantuntijoilla hakemuksensa teettäviin vastaajiin. Teetättää Tekee itse, hakemuksen MTK:n n. 221, % Eu-avustajalla, n 40, % Erittäin hyvin 19,9 37,5 24,8 Kohtuullisesti 71,0 55,0 68,6 Välttävästi 7,2 5,0 6,0 Huonosti 1,8 2,5 0 Teettää hakemuksen ProAgrian tai yks. asiantuntijalla, n 121, % 5.2. Kevään 2016 tukitiedotustilaisuuksien onnistuminen Kuhunkin kevään tukitiedotustilaisuuksista osallistui kyselyyn vastanneista 4-45 henkilöä (Taulukko 6). Suurin osa vastaajista ei osallistunut mihinkään tilaisuuksista. Hakemuksen itsetekevistä vastaajista 48 % osallistui tilaisuuksiin. Erityisesti hakemuksen asiantuntijoilla teetättävät jättivät tilaisuudet väliin. Kyselyssä ei kysytty osallistumisesta maaseutupalvelujen järjestämiin koulutustilaisuuksiin, joihin osa vastaajista on voinut osallistua. Kaikki Oikein tilaisuuksiin osallistuminen oli jäänyt epähuomissa kysymättä. Tukitiedotustilaisuuksiin osallistuneiden palaute sisällön vastaamisesta tarpeita oli pääasiallisesti hyvä (Kuva 7). Tilaisuuksiin osallistuneista vastaajista vähintään 50 % 26

27 27 arvioi sisällön vastanneen tarpeita erinomaisesti tai hyvin. Kaikkein onnistuneimpia tilaisuuksia olivat Kaikki oikein! -tilaisuudet, joihin osallistuneista 74 % arvioi että koulutus vastasi tarpeita erinomaisesti tai hyvin. Kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että tilaisuudet mihin he olivat osallistuneet vastasivat odotuksiin erittäin huonosti. Niistä vastaajista, jotka arvioivat sisällön vastanneen tarvetta hyvin huonosti tai huonosti yhtä vaille kaikki vastaajat olivat lypsykarjatilallisia (yksi vastaaja oli kasvinviljelijä). Taulukko 6. Kyselyyn vastaajien osallistuminen (kpl kyselyyn vastaajista) tukitiedotustilaisuuksittain ja paikkakunnittain keväällä Vastaajista osallistui Tukitiedotustilaisuus (lukumäärä) Tukitiedotus, Tervo (-Vesanto) EU-avustajien/asiantuntijoiden/viranomaisten 39 koulutuspäivä, Kuopio 1.4. Tukitiedotus, Kiuruvesi Tukitiedotus, Pielavesi Tukitiedotus, Tuusniemi Tukitiedotus (iltatilaisuus), Leppävirta Tukitiedotus, Nilsiä Tukitiedotus, Maaninka Tukitiedotus, Juankoski Tukitiedotus, Suonenjoki (Rautalampi, Karttula) Tukipuhvetti, Kuopio Sikatilat, Kuopio Luomutilat, Kuopio Tukipuhvetti, Iisalmi Marja- ja puutarhatilat, Suonenjoki Nautatilat, Kuopio 14 En osallistunut mihinkään tilaisuuteen

28 28 Tiedotustilaisuuden tiedon tarpeen vastaavuus, % Eu-avustaja/asiantuntija/kuntien virkamiesten tiedotustilaisuus (Kuopio) Kaikki Oikein! Viime hetken tukivinkit (Iisalmi/Kuopio) Tuotannonalakohtainen tukitiedotustilaisuus (nauta, sika, luomu, marja- ja puutarha) Tukipuhvetti (Kuopio/Iisalmi ) Tukitiedotustilaisuus (pääsääntöisesti MTK:n paikallisyhdistysten kevätkokouksen yhteydessä, 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % erinomaisesti hyvin kohtuullisesti huonosti erittäin huonosti Kuva 7. Erilaisten tilaisuuksien sisällön vastaaminen (erinomaisesti, hyvin, kohtuullisesti, huonosti, erittäin huonosti) tilaisuuksiin osallistuneiden vastaajien tarpeisiin. Esimerkiksi niiden mielestä, jotka eivät osallistuneet tukipuhvettiin, merkittävin osallistumattomuuden syy liittyi aikatauluihin; joko tieto tapahtumasta tuli liian myöhään tai ne olivat työssäkäyvälle viljelijälle väärään aikaan. Parempana ajankohtana he pitivät iltoja tai viikonloppuja, myös aikataulua voisi tiivistää jonkun vastaajan mielestä. Hyvänä pidettiin myös valinnanmahdollisuutta. Ympäristökorvauksiin keskittymistä ei pidetty hyvänä. Yhden vastaajan mielestä konsepti oli vanhanaikainen. Muutoin ei-osallistuneet vastaajat antoivat itse konseptille hyvän arvosanan. Liitteessä 3 on esitetty esimerkkejä sanallisista palautteista koskien kaikkia tilaisuuksia. Kysyttäessä erilaisten tiedonlähteiden hyödyllisyydestä tukihakemuksen tekemiseen liittyvän tiedon löytämisessä, vastaukset hajaantuvat melkoisesti (Taulukko 7). Tiedonlähteitä käytettiin vaihtelevasti. Hyödyllisimpinä tiedonlähteinä näyttivät olevan neuvojat, kunnat, viranomaiset, aikakausilehdet sekä Mavin/Eviran nettisivut. Suuri osa vastaajista ei osallistunut tilaisuuksiin (37 %), mutta ne jotka olivat osallistuneet, olivat pääasiallisesti kokeneet tilaisuudet hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä. Avoimissa kommenteissa mainitaan muina hyödyllisinä tiedonlähteinä mm. Luke-sivustot, Veikko vastaa, eroa EU:sta:fi, sähköposti, Agronet, Järki hanke ja tupaillat. 28

29 29 Taulukko 7. Miten hyödyllisenä (erittäin hyödyllinen, hyödyllinen, ei niin hyödyllinen, hyödytön) vastaajat kokivat erilaiset maataloustukitiedotuksen tiedonlähteet (% vastaajista). Tiedon lähde Tiedon lähteen merkitys, % Erittäin hyödyllin en Hyödylline n Ei niin hyödylline n Hyödytö n En ole käyttäny t Kohti Tulevaa - hankkeen tilaisuudet EU-avustajat MTK:n toimihenkilöt Asiantuntija/neuvoja Viranomaiset (Kunnat, Ely, Evira) Muut viljelijät* Sanoma- tai aikakausilehdet* Mavin/Eviran nettisivut** MTK:n nettisivut*** Sosiaalinen media (FB, Videot) **** Muut nettisivut***** Jokin muu****** * Puuttuu 12 vastausta, ** puuttuu 8 vastausta, ***puutuu 15 vastausta, **** puuttuu 16 vastausta, ***** puuttuu 224 vastausta, ******puutuu 242 vastausta 5.3.Toiveet tulevaisuuden koulutuksista Vastaajat arvottivat erilaisia mahdollisia tulevaisuuden koulutustapoja (ks. Liite 1) sijoille 1-9 ja valittava oli vähintään kolme parasta vaihtoehtoa. Vastauksista laskettiin kunkin vaihtoehdon saamista pisteistä keskiarvo. Mitä lähempänä tulos on yhtä, sitä 29

30 30 parempana kyseistä koulutusmenetelmää pidettiin, vastaavasti mitä suurempi luku oli, sitä huonompana kyseistä koulutusmenetelmää pidettiin. Luento yhdistettynä ennakkokysymyksiin vastaamiseen (ka 2,04) kohtasi parhaiten vastaajien näkemystä parhaasta tavasta opiskella tukiasioita. Vähiten kiinnosti alustus yhdistettynä paneeliin (ka 2,66) ja verkko-opiskelu (ka 2,65). Tuloksissa on silmiinpistävää, että minkäänlaista osallistavaa kouluttautumistapaa ei haluttu. Kun vastaukset jaettiin tukihakemuksen tekotavan mukaisesti vastaajatyypeittäin, havaittiin että itse hakemuksensa tekeviä palvelisi parhaiten perinteinen luentotyyppinen tilaisuus varustettuna keskusteluilla tai ilman (ka 1,92 ja 1,98) (Kuva 8). EU-avustajalla hakemuksen teetättävät kaipasivat vuorovaikutusta luennoijan kanssa keskustelulla (1,82) ja ennakkokysymyksillä (ka 1,75). Muilla asiantuntijoilla hakemuksensa teettäneet vastasivat useimpiin vaihtoehtoihin, joten vastausskaala oli laajempi ja heillä oli siis erilaisia mielipiteitä parhaasta koulutusmenetelmästä. Viljelijät, mieluisin tilaisuuksien tyyppi Vertaisoppiminen Kyselytunti Luento Kouluttajan Alustus + paneeli Alustus + työpaja Luento + Luento 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Teetän ProAgrian tai yks. asiantuntijalla, ka Teetän EU- avustajalla, ka Teen itse/ perheenjäsen tekee tukihakemuksen, ka Kuva 8. Koulutustilaisuuksiin osallistuneiden itse tukihakemuksen tekevien, EU avustajalla ja Pro Agrian tai yksityisellä asiantuntijalla tukihakemuksensa teettävien viljelijöiden mielipide tulevaisuudessa järjestettävien tukitiedotustilaisuuksien laadusta. Mitä pienemmän luvun koulutusmenetelmä on kyselyssä saanut, sitä parempana ko. koulutusmenetelmä on nähty. 30

31 31 EU avustajien näkemys parhaasta koulutustilaisuudesta erosi hieman viljelijöiden näkemyksestä (Kuva 9). EU avustaja-viljelijät kaipasivat selkeästi vertaisoppimista, joka mahdollistaisi keskustelun kollegoiden kanssa ja verkostoitumisen. Muut EU avustajat ja asiantuntijat kaipasivat luentoa, jossa vastataan ennakkokysymykseen. Koulutuksen sisältötoivomuksista jätettiin 95 kommenttia. Kommentit on luokiteltu teemoittain Taulukkoon 8. Kommenteista nousee esiin tiedon tarve tuki- ja hakemusehdoista ihan yleisesti, jo tehdyistä tai tulevista muutoksista, tukien optimoimisesta kunkin tilan tarpeisiin, tarve ohjeiden selkokielisyyteen ja huoli valvonnasta. Kommenteissa ehdotetaan mm. hakuaikana ympärivuorokauden auki olevaa chattiä, jotta tietoa yksityiskohdista voisi saada nopeasti ja siten päästä etenemään hakemuksen tekemisessä milloin tahansa. Asiantuntijat, mieluisin tilaisuuksien tyyppi Vertaisoppiminen Kyselytunti Luento verkossa/etäyhteys Kouluttajan ohjaama keskustelu Alustus + paneeli Alustus + työpaja Luento + ennakkokysymykset Luento En hae tukea ka EU-avustajat, asiantuntijat, Ely ja kuntien virkamiehet ka EU-avustaja, joka on viljelijä ka Kuva 9. Koulutustilaisuuksiin osallistuneiden EU avustaja-viljelijöiden, EU avustajien ja muiden asiantuntijoiden toivomus tulevaisuudessa järjestettävien tukitiedotustilaisuuksien laadusta. Mitä pienemmän luvun koulutusmenetelmä on kyselyssä saanut, sitä parempana ko. koulutusmenetelmä on nähty. 31