ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus. AIKA klo 08:30-10:00. Imatran kaupungintalo KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:00 PAIKKA Imatran kaupungintalo KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 145 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Säätiön perustaminen Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten, lentoasemakiinteistön ostaminen Finavia Oyj:ltä ja Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan kauppa Finavia Oyj:n kanssa 151 Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten perustettavan säätiön hallituksen Etelä-Karjalan liittoa edustavien jäsenten valinta 152 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi ja talousarvio vuodeksi EK:n jäsenmuutos maakunnan yhteistyöryhmään Lausunto Kaakkois-Suomen alueellisesta metsäohjelmasta vuosille Etelä-Karjalan historiahankkeen toteuttaminen vuosina Maakuntahallituksen kevään 2016 kokousaikataulut Tiedoksi asiat Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen

2 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ OSALLISTUJAT LÄSNÄ Varsinaiset jäse net Tehtävä Henkiökohtaiset varajäsenet Lisätiedot ( x ) Jukka Kopra ( x ) Tiina Wilén-Jäppinen ( x ) Ari Berg ( - ) Anneli Kiljunen ( x ) Marja-Leena Leppänen ( x ) Katri Pulli ( x ) Antti Rämä ( - ) Anu Urpalainen ( x ) Heikki Tanninen, poistui klo 9:58, 158 käsitt. aikana pj. 1. varapj. 2. varapj. jäsen " " " " ( ) Tommi Vasama ( ) Suna Kymäläinen ( ) Timo Tervonen ( - ) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Kaijansinkko ( ) Anna-Liisa Pekkanen ( x ) Päivi Sandberg ( ) Kari Paldanius ( x ) Ari Torniainen ( - ) Tapio Virkki ( x ) Kari Metsäkallio mv pj. mv 1. vpj. mv 2. vpj. MUU ( x ) Matti Viialainen ( x ) Juuso Hieta esittelijä sihteeri maakuntajohtaja hallinto- ja kehittämisjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Jukka Kopra Puheenjohtaja Juuso Hieta Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Katri Pulli Pöytäkirjan tarkastaja Päivi Sandberg Pöytäkirjan tarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Etelä-Karjalan liiton toimisto, hallinto- ja kehittämisjohtajan työhuone, Kauppakatu 40 D, Lappeenranta klo

3 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Kokouksen avaus Maakuntahallitus Ehdotus: Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. Päätös: Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra avasi kokouksen.

4 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus Kuntalain mukaan maakuntahallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet eli vä hintään 5 jäsentä on ko kouksessa saapuvilla. Ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltai seksi. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntahallitus Maakuntahallituksen kokousten pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan vuo rol laan aak kosjärjes tyksessä kaksi hallituksen jäsentä tai varajäsentä puheenjohtajaa tai varapuheenjoh tajia lu kuun ottamatta. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkas tusvuorossa ovat Katri Pulli ja Anu Ur pa lai nen. Ehdotus: Maakuntahallitus valitsee Katri Pullin ja Anu Urpalaisen tar kas tamaan tämän kokouksen pöytäkir jan. Päätös: Maakuntahallitus valitsi Katri Pullin ja Päivi Sandbergin tar kas tamaan tämän kokouksen pöytäkir jan.

6 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntahallitus Maakuntahallituksen pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja löytyy Etelä-Karjalan liiton kokoushallintapalvelimelta Internetistä. Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallitus Sote-uudistuksen toteutustapa on Etelä-Karjalan näkökulmasta oikean suuntainen. 2. ENI-ohjelman hyväksymismenettelyprosessi EU:n komissiossa etenee. 3. Kalastusasetuksessa ei otettu huomioon Etelä-Karjalan liiton asetusluonnoksesta esittämiä näkökulmia mm. Saimaalla tapahtuvaan lohen pyyntiin liittyen. 4. Rantsilanmäen liittymän pohjavesialuetulkinta esim. uuden huoltoaseman sijoittamisessa VT6 varrelle liittymän läheisyyteen on ELY:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella varsin rajoittava. Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

8 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Säätiön perustaminen Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten, lentoasemakiinteistön ostaminen Finavia Oyj:ltä ja Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan kauppa Finavia Oyj:n kanssa 184/00.01/2014 Maakuntahallitus Valmistelija/lisätiedot: Maakuntajohtaja Matti Viialainen p Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva p Liitteet: lentokenttäkiinteistön kauppakirja lentoasemaliiketoiminnan kauppakirja säätiön perustamisasiakirjat yhtiön perustamisasiakirjat liiketoimintasuunnitelma Maakuntajohtaja Matti Viialaisen ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kir je : Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Suomen kansallisen len to lii ken ne stra te gian vuosille Strategiassa linjataan, et tä yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla tur va taan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toi mival ta tehtävän toteutusta varten. Alueellisella tasolla erilaisilla in nova tii vi sil la yhteistyö- ja toimintamuodoilla parannetaan lentokentän kan nat ta vuut ta. Strategian mukaan Itä-Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lento lii ken ne pal ve lut edistäisivät erityisesti Järvi-Suomen matkailun kan sain vä lis tä kasvua ja toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan kentästä strategiassa linjataan, että omis ta ja oh jaukses ta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakun nan ja seutukuntien kanssa sovitaan Lappeenrannan len to-aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n ver koston ulkopuolelle. Etelä-Karjalan maakuntahallitus on kokouksessaan päättä nyt asettaa työryhmän selvittämään Lappeenrannan lentoaseman tu le vai suut ta. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia esitys, kuinka Lap peen ran nan lentoaseman siirto kaupungin, maakunnan liiton ja

9 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus kiin nos tu nei den Saimaan alueen kuntien vastuulle ja omistukseen voi tai siin käytännössä toteuttaa. Työryhmässä oli edustajat maa kunta lii tos ta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Finavia Oyj:stä ja Lappeen ran nan kaupunkikonsernista. Työryhmä valmisteli yhteistoimintasopimuksen, joka allekirjoitettiin Liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, Etelä-Kar ja lan liiton ja Lappeenrannan kaupungin välillä ja hyväksyttiin kau pun gin hal li tuk ses sa ja maakuntaliiton hallituksessa Yhteistoimintasopimuksen keskeisiä kohtia olivat: Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminta ja kiinteistö siir retään perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osa ke yhtiöl le seuraavien edellytysten täytyttyä: Kaupungin ja liiton toimivaltaiset toimielimet ovat päät täneet säätiön perustamisesta ja säätiö on rekisteröity Patent ti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään sää tiö re kis teriin. Mikäli liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uu delleen jär jes te le mi sen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edel lyt tää, säätiön toimivaltaiset toimielimet ovat päät täneet osakeyhtiön perustamisesta ja osakeyhtiö on re kiste röi ty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kauppa re kis te riin. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö saa toi min noil leen Lappeenrannan lentoasemalla kaikki tarvit ta vat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin luvat, ser ti fikaa tit ja muut päätökset. Finavia sitoutuu myö tä vai kut tamaan lupaprosessiin. Kohdealueen omistuksen ja lentoasematoimintojen uudel leen jär jes te le mi sel le on saatu puolustusvoimien, il mavoi mien ja rajavartiolaitoksen myönteinen kanta. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö on neu vo tel lut ja solminut kaikki toimintaansa varten tar peelli set sopimukset kolmansien osapuolten kanssa. Perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osa ke yhtiön ja Finavian toimivaltaiset toimielimet ovat tehneet pää tök set Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan siir tä mi ses tä Finavialta perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle niin, että säätiö tai sen pe rus ta ma osakeyhtiö voi aloittaa siirtyvän liiketoiminnan har joit ta mi sen Valtioneuvosto ja eduskunta ovat tehneet valtion toi minta- ja investointitukea koskevat määrärahapäätökset ja pää tök set ovat täytäntöönpanokelpoisia. Liiketoiminnan kaupan myötä Lappeenrannan lentoaseman len to lii ken teen matkustajapalveluiden järjestäminen, len to ase-

10 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus man alueen kunnossapito, kaupallinen toiminta ja kehittäminen siir ty vät perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osa keyh tiön vastattavaksi (lentoaseman pitäjä). Finavia sitoutuu tuottamaan lentoaseman pitäjälle Lap peenran nan lentokentän lennonvarmistuspalvelut liiketaloudellisin pe ri aat tein sekä lentoaseman pitäjän kanssa erikseen so vit taval la tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö edistää sitä, että valtion bud jetti ke hyk sis sä varaudutaan vuosina ja jo vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon verkostoperiaatteen ulkopuolisille len to ase mil le varatulle tukimomentille ottamaan mukaan Lappeen ran nan kenttä EU:n valtiontukisääntelyn sallimissa ra joissa. Hyväksyessään yhteistoimintasopimuksen kaupunginhallitus ja maakun ta hal li tus antoivat seuraavat yhtenevät toimintaohjeet jat ko valmis te lua varten: 1. Lentoaseman pitäjän tehtävän siirtämistä ryhdytään val mis te lemaan yhteistoimintasopimusluonnoksen mukaisesti. 2. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus ehdottavat valtiolle, että se te kee omistajapoliittiset päätökset Lappeenrannan lentoaseman ja sen yhteydessä olevien maa-alueiden luovuttamiseksi Lap peen rannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustamalle säätiölle niin, että Finavia tuottaisi jatkossakin lennonvarmistuspalvelut erikseen sovit ta val la tavalla ja liiketaloudellisin perustein. 3. Edelleen maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että kiinteis tö ja lentoaseman pitäjän liiketoiminta siirtyvät perustettavalle sää tiöl le tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle Ruotsin mallin mukai ses ti muodollisella kauppahinnalla ja siten, että liiketoiminnan nega tii vi nen kauppahinta korvaa ensimmäisen vuoden lentoaseman pitä mi ses tä aiheutuvan tappion sekä siten, että neljän seuraavan vuoden ajan valtio maksaa lentoaseman pitäjälle liiketoiminnan ne ga tiivi sen tuloksen suuruisen tuen, jolla muun muassa katetaan Finavian len non var mis tus pal ve lui den ostaminen. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että valtio osallistuu len to ase man peruskorjauskustannuksiin osoittamalla kiitotien pe ruskor jauk seen kolmen miljoonan euron erillismäärärahan. Samalla kaupunginhallitus ja maakuntaliiton hallitus linjasivat, että sää tiön perustaminen periaatteessa ja sen mahdollistavat ta lou del liset linjaukset käsitellään vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Asia saa tet tiin tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Toimeksiannon mukaiset jatkovalmistelut Kaupunginhallituksen ja maakuntaliiton hallituksen päätösten mu kai-

11 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus ses ti neuvotteluja on jatkettu LVM:n ja Finavia Oyj:n kanssa. Neuvot te lu jen edetessä on kuitenkin jouduttu toteamaan mm. seuraavat yh teis toi min ta so pi muk sen lähtökohdista poikkeavat oleelliset seikat: LVM ei voi etukäteen sitoutua budjettivaroista myönnettävään tu keen. Lappeenrannan lentoasemaa varten julkista tukea voidaan kuiten kin hakea, mutta julkisen tuen saaminen alkuperäisen yhteis toi min ta so pi muk sen tarkoittamalla tavalla ei enää voi olla len to ase ma lii ke toi min nan ja kiinteistön kauppojen to teut ta misen ehto. Liikeasematoimintakauppa ja lentokenttäaluetta koskevat kaupat tulevat tehtäväksi ennen kuin valtiontukiasiassa on pää töksiä. LVM:n myöntämää tukea voidaan myöntää ei-taloudelliseen toi min taan (lennonvarmistus, vartiointi, turvatarkastukset) ilman komission hyväksyntää eli notifiointia. Taloudelliseen toimin ta tu keen ja käynnistys- sekä investointitukeen pitää sen sijaan hankkia komission hyväksyntä. Tuen myöntäjätahon eli LVM:n tulee käynnistää no ti fi oin ti menet te ly Lappeenrannan osalta. Komission käsittely voi kestää ar viol ta 6 kuukautta. Mikäli Lappeenrannan lentoasemaa varten haettu tuki to detaan EU- sääntöjen mukaiseksi, voidaan tuki siis saada maksuun aikaisintaan syksyllä Valtioneuvosto esittää Finavian verkoston ulkopuolisten len toase mien tukimomentille vuodelle 2016 yhden (1) miljoonan euron määrärahaa ja vastaavaa summaa kolmelle seuraavalle vuo del le valtiontalouden kehyksissä. Vuodelta 2015 voi lisäksi siir tyä käyttämättömiä määrärahoja. Tuen saajat päätetään hake muk ses ta. Lentoasemaliiketoiminnan kauppahinta voi olla tappiollisuuden joh dos ta muodollinen, mutta lentokenttäaluetta ra ken nuk sineen koskevan kiinteistökaupan kauppahinnan tulee olla vähin tään tasearvo. Osapuolet ovat todenneet, että yhteistoimintasopimusta LVM:n, Fi na via Oyj:n, Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kau pun gin välillä ei ole em. syistä tarpeen päivittää ja se päättyy so pi muk sen mukaan Jatkossa yh teis toi min taso pi muk sen tarkoituksen täyttämisessä eli len to ase ma kiin teistön kau pan ja lentoasemaliiketoimintakaupan osapuolina ovat Ete lä-kar ja lan maakuntaliiton ja Lappeenrannan kaupungin pe rus ta ma säätiö ja säätiön perustama osakeyhtiö ostajana ja Fi na via Oyj myyjänä. Neuvottelutulos Neuvotteluissa mukana olleet Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kau pun ki kon ser nin edustajat esittävät, että maakuntaliitto ja kau punki perustavat Lappeenrannan Lentoasema säätiö- nimisen säätiön,

12 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus jo ka ostaa Lappeenrannan lentoaseman kiinteistön ja säätiön perus ta ma osakeyhtiö ostaa Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan Fi na via Oyj:ltä seuraavasti: Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ra kennuk si neen maakuntaliiton ja kaupungin perustamalle säätiölle ta se ar vos ta, joka on Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan em. sää tiön perustamalle osakeyhtiölle nimellisestä 2 euron kauppa hin nas ta. Liiketoimintakaupan mukana siirtyvät myyjän palve luk ses sa oleva liiketoimintaan liittyvä henkilöstö ns. van hoina työntekijöinä sekä kaikki liiketoimintaan kiinteästi liittyvät omai suus erät kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Luo vu tus het ki on Kaupat ovat sidoksissa toisiinsa ja ne allekirjoitetaan sa man aikai ses ti v aikana. Mikäli päätökset eivät saisi lainvoimaa, kaupat puretaan. Toimintamalli Tarkoituksena on, että perustettava säätiö omistaa len to ase ma kiinteis tön ja säätiön alaisuudessa sen omistama operointiyhtiö vastaa pal ve lu jen järjestämisestä, varsinaisesta lentoasematoiminnasta ja sii hen liittyvästä asiakashankinnasta yms. Säätiö: Säätiön perustajia ovat Lappeenrannan kaupunki sekä Ete lä-kar jalan liitto muiden Etelä-Karjalan kuntien puolesta. Säätiön tar koi tukse na on lentoasematoimintojen Lappeenrannassa säilymisen varmis ta mi nen sekä näiden toimintojen kehittäminen. Tarkoituksensa to teut ta mi sek si säätiö itse tai säätiön omistama osakeyhtiö ylläpitää Lap peen ran nan lentoasemaa. Säätiön peruspääoma on eu roa, josta kaupunki sijoittaa säätiöön 70 % ja liitto 30 %. Kuluvan vuoden talousarvioon on kirjattu, että kaupunginhallitus voi eril lis pää tök sel lään osoittaa EU- ja elinkeinopoliittisesta mää rä rahas ta lentoasemasäätiön perustamiseen. Liitolla on vastaa va TA- päätös :n osalta. Lentoaseman operointia ja muuta sen kehittämistä palvelevaa lii ketoi min taa varten säätiö voi perustaa osakeyhtiön, jolla voi olla myös mui ta osakkeenomistajia. Osakeyhtiö: Yhtiön toimialana on ylläpitää lentoasemaa Lappeenrannassa, harjoit taa ja kehittää lentoasematoimintoja sekä omistaa, vuokrata ja hal li ta mahdollisia muita kiinteistöjä. Yhtiö voi harjoittaa toimialaansa liit ty vää muuta liiketoimintaa ja palveluja.

13 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Liiketoimintasuunnitelma Lentoaseman kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma pe rus tuu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen: 1. Kustannusrakenteen joustavuuden lisääminen Lentoasema henkilöstön tuottavuutta voidaan erityisesti pienen liiken ne mää rän kausina nostaa nykyisestä. Keskeiset keinot liittyvät Lap peen ran nan kaupunkikonsernin sisäisiin työjärjestelyihin, joiden kaut ta esimerkiksi erilaisia tukipalveluja ja erikoistumista vaativat kun nos sa pi to pal ve lut voidaan järjestää entistä tehokkaammin. Tämä hei jas tuu erityisesti alkuvuosina henkilöstökuluihin, kun nos sa pi tokus tan nuk siin sekä tukipalveluiden kilpailukykyiseen järjestämiseen. Ku lu ra ken teen ja koko toiminnan kannalta merkittävä erä ovat lennon var mis tus pal ve lut. 2. Tulovirtojen monipuolistaminen Lappeenrannan kentän lentoyhtiöiltä perittävät liikennemaksut ovat len to ase man varsinaisen toiminnan suurin yksittäinen tuottoerä. Liike toi min ta monipuolistuu kuitenkin siten, että liikennemaksut vas taavat tarkastelukauden päättyessä enää noin kolmanneksesta len toase man liikevaihdosta. Kasvava lentoliikenne ja matkailu johtavat tila- ja tonttivuokratulojen ja muiden palveluiden taloudellisen mer kityk sen selvään kasvuun. Lentoasemalle syntyy lentoliikenteen kunnos sa pi to kes kit ty mä sekä muita palveluja, jotka perustuvat len to liiken teen ja matkailijoiden palvelemiseen. Lappeenrannan len to asemas ta tulee rakentaa monipuolinen elinkeinopoliittinen kärki, joka pal ve lee asiakkaitaan monipuolisesti ja osallistuu aktiivisesti alue kehi tyk seen, tutkimus- ja kehitystoimintaan, uusien käytäntöjen pi lotoin tiin sekä aluemarkkinointiin. 3. Matkustajavirtojen kasvattaminen Lappeenrannan lentoasema on valinnut päätuotteekseen hal pa lento- ja charterlentotoiminnan, jolloin Lappeenranta voi palvella asiakkai taan kilpailukykyisesti myös Helsingin ja Pietarin lentokenttien kas vun aikana. Matkailijamäärän kasvuoletukset perustuvat Kaakkois-Suo men ja Etelä-Savon lisäksi erityisesti Pietarin alueen väestö poh jaan. Etelä-Karjalasta on tullut kiinnostava matkailu- ja sijoituskohde myös aa sia lais ten yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta. Tälläkin voi olla merkitystä matkailun kasvuun. Erityisen kiinnostava on kan sain väli sil le matkailijoille suunniteltava stop-over tuote, jossa matkailijat vii py vät Lappeenrannassa 1-2 yötä matkalla Eurooppaan/Venäjälle. Alueen elinkeinoelämä - merkittävämpänä nopeasti kasvanut matkai lu teol li suus tarvitsee kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä. Sai-

14 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus maan alueelle suuntautuva turismi kehittyy lentoaseman tun net tuuden ja reittivalikoimien kasvaessa. Lappeenrannan lentokentän operointimallista ei ole Suomessa vielä ko ke muk sia. Kokeilun onnistumiseen ja kasvun ajoitukseen liittyy mer kit tä viä riskejä. Alkuvaiheessa tarvitaan ulkopuolista taloudellista tu kea, mutta liiketoimintasuunnitelman mukaan onnistuessaan toimin ta on mahdollista saada kannattavaksi 5 vuoden tar kas te lu kauden aikana. Liiketoimintasuunnitelma kokonaisuudessaan on liitteenä. Neuvottelutuloksen ja toimintamallin vaikutusten arviointia Hyötyjä ja mahdollisuuksia: Lentoliikenne maakunnassa jatkuu ja siihen liittyvä kaupallinen toi min ta turvaa nykyisiä työpaikkoja ja luo mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin sekä lisääntyviin matkailutuloihin. Kentän kehittäminen on maakunnan omissa käsissä. Säätiö omistaa jatkossa lentokenttäalueen rakennuksineen (174 ha). Mikäli lentoliikenne kentältä loppuisi ja kenttä jouduttaisiin aivan viimeisenä vaihtoehtona ottamaan muuhun käyttöön, voisi suun taa antavan mitoituslaskelman mukaan lentokentän alueel le sijoittaa rakentamista seuraavasti: KTY-, T- ja TY-alueita 63 ha, rakennettavaa katua m AO- ja AR- alueita 36 ha, AO-tontteja 280 kpl ja AR-tontte ja 30 kpl, rakennettavaa katua m Tonteista saatava tontinmyyntitulo Maapoliittisen ohjelman 2010 hinnoittelun mukaisesti olisi n. 23,3 milj.. Katurakentamiskustannukset 10,4 milj.. Viheralueiden kus tan nuk sia tai muita kustannuksia ei ole laskettu. Nykyisellä tonttimenekillä alueen rakentuminen kestäisi vuotta ja silloin ei muualta Lappeenrannasta tontteja jaet tai si suuressa mittakaavassa. Kun tonttien luovutus olisi järkevää tehdä paloittain, myös kun nal lis tek nii kan kustannukset jakautuisivat samoin vuo den ajalle. lentokenttä on maakuntakaavassa lentoliikennealue (LL), mi kä on huomioitava mahdollisessa käyttötarkoituksen muut ta mi ses sa. Riskejä ja haasteita: Sitoutuuko valtio omalta tarvittavalta osaltaan myö tä vai kut tamaan maakunnallisen kentän kehittämiseen jatkossakin? Onnistutaanko liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa? Liiketoimintakauppa tulee tehtäväksi ennen kuin valtiontuki on var mis tu nut. Myönnetäänkö toiminnan käynnistämiseen tukea

15 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus val mis te lus sa esillä olleiden periaatteiden ja len to lii ken ne strate gian mukaisesti? Liiketoimintakaupassa oikeudet ja velvoitteet mm. henkilökunta siir ty vät heti eli kulut alkavat juosta heti, vaikka lentoja ei olisi. Ympäristövastuut kentän maaperästä siirtyvät ostajalle. Tällä het kel lä tiedossa on polttoainejakelupisteen kohdalla oleva pie ni pilaantunut maaerä, puhdistuskustannukset arviolta n , joka on huomioitu kauppahinnassa vähennyksenä. Kiitoradan peruskunnostusinvestointi edessä noin v. 2020, jonka kustannusarvio tällä hetkellä 3,7 milj, saadaanko siihen val tion tu kea? Oheispalvelujen merkittävä kehittäminen edellyttää in ves toimis ta terminaaliin. Kentän pyörittämiseen ja lentojen ostamiseen voidaan jat kossa jou tua käyttämään nyt budjetoitua enemmän verorahoja, kun nes toiminta saadaan vakiinnutettua. Mistä matkustajat, Venäjän tilanteen kehittyminen? Saa daanko avattua uusia matkailureittejä esimerkiksi Aasiasta? Jos tämä hanke ei nyt toteudu, Finavia Oyj on ilmoittanut sulke van sa kentän. Lentokenttä menetetään maakunnasta hyvin to den nä köi ses ti pysyvästi. Johtopäätökset ja ehdotukset Viime vuonna valmistuneessa kansallisessa len to lii ken ne stra te giassa Lappeenrannan kentästä linjataan, että omistajaohjauksesta vastaa van liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seu tu kun tien kanssa sovitaan Lappeenrannan lentoaseman siir tä mises tä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ul ko puolel le. Mikäli näin ei tapahtuisi, tulee Lappeenrannan kenttä sul keu tumaan. Maakuntakenttien kohtalo on murroksessa. Ete lä-kar ja las sa on nyt tilaisuus kääntää negatiivinen kehitys omilla toi men pi teil lä uudek si kasvumahdollisuudeksi. Kauppakirjaluonnoksessa osapuolet toteavat, että tarkoituksena on luo da malli, jolla voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin merkitystä Suo men lentoasemaverkoston kehittämisessä kansallisen len to liiken ne stra te gian mukaisesti. Kysymys on valtion kannalta siis stra tegi ses ta avauksesta. Liiketoimintasuunnitelman mukaan Lappeenrannan lentoaseman asioin ti alu eel la (catchment area) asuu Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon väes tön lisäksi yli seitsemän miljoonaa asukasta Luoteis-Venäjällä. Lap peen ran nan lentoasema on tämän kohderyhmän saa vu tet ta vissa jopa alle kahdessa tunnissa. Aiempien tutkimusten mukaan lento mat kus ta ja jätti Lappeenrannan talousalueelle 121 /matkustaja (TAK Oy, Lappeenrannan lentokenttätutkimus 2010). Lentoasemaa ym pä röi vä elinkeinoelämä ja sitä kautta yhteiskunta hyötyy siis merkit tä väs ti toiminnasta ja uusi konsepti palvelujen lisäämisestä antaa en tis tä paremmat mahdollisuudet hyötyjen kasvattamiseen.

16 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Saimaan alueen matkailu on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla. Ly hyes sä ajassa alueelle on investoitu kansainvälisesti huomattaviin uu siin palvelu- ja matkailukohteisiin, jotka palvelevat Suomen kansain vä li sin tä ja kasvavaa asiakaskuntaa. Suurin yksittäinen in vestoin ti on ollut Holiday Club Saimaan yli 150 miljoonan euron kylpyläym. investointi Lappeenrannan Rauhaan. HC:n omistuksen vaih tumi nen Intiaan luo uusia mahdollisuuksia myös Saimaan alueelle. Mer kit tä viä investointeja on toteutettu ja suunnitteilla myös muualle Lap peen ran taan, Imatralle ja Etelä-Savoon. Saimaan alueen matkai lu voi lisääntyä merkittävästi vain, jos yhteydet alueelle ovat helpot, toimivat ja monipuoliset. Alueen matkailu- ja palvelusektorin asiakaskunnan mo ni puo lis ta misek si ja kasvunäkymien varmistamiseksi lentoliikenteen jatkuminen ja kasvu on välttämätöntä. Mikäli lentoasema maakunnasta loppuu, on matkailijoiden saaminen esimerkiksi Helsingin kautta huo mat tavas ti työläämpää, kuin jos käytettävissä on oma lentoasema mat kailu koh tei den välittömässä läheisyydessä, unohtamatta lähellä olevan Pie ta rin alueen potentiaalia. Lentoaseman maakunnallistamiseen liittyy riskejä ja epä var muus teki jöi tä, mutta myös mahdollisuuksia. Alkuvaiheessa maakunnallinen kent tä tarvitsee valtiolta Finavian ulkopuolisille lentoasemille tar koitet tua valtiontukea, jota on nyt myönnetty Seinäjoelle ja Mikkelille. LVM:n lentoliikennestrategian mukaan yhteistyöjärjestelyille tulee osoit taa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta teh tä vän toteutusta varten. Maakunnassa on voitava luottaa siihen, et tä valtio omalta osaltaan vastaa linjauksistaan ja Lappeenrannan len to ase ma saa valtiontukea käynnistysvaiheeseen. Edellä olevan perusteella katsomme, että Lappeenrannan len to asema kiin teis tön ostaminen Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupun gin perustamalle säätiölle ja lentoliiketoiminnan ostaminen säätiön perustamalle operointiyhtiölle on maakunnan ja Lappeenrannan kau pun gin yleisen edun mukaista ja esitämme, että säätiö ja yhtiö pe rus te taan liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti ja kaupat Fi navia Oyj:n kanssa tehdään. Liiketoimintakauppakirjan liitteet, jotka sisältävät tietoja sopimuksista kol man sien osapuolten kanssa, eivät ole julkisia, mutta ne ovat päätök sen te koon osallistuvien nähtävänä kokouksessa. Ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy omalta osaltaan, että Etelä-Karjalan liitto pe rus taa yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa säätiön, joka os taa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ja että sää tiön perustama osakeyhtiö ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan

17 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus len to ase ma lii ke toi min nan liitteenä olevien kauppakirja- ym. asia kir jaluon nos ten mukaisesti. Maakuntahallitus oikeuttaa maa kun ta joh tajan tarvittaessa tekemään asiakirjoihin teknisluonteisia täs men nyksiä tai korjauksia. Maakuntahallitus osoittaa v talousarviossa olevan kirjauksen mu kai ses ti säätiön peruspääomaksi. Lisäys ehdotukseen: Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kesken on tarpeen valmistella sopimus säätiön toiminnan rahoittamisen pe ri aatteis ta, joka sopimus tuodaan erikseen maakuntahallituksen ja kaupun gin hal li tuk sen päätettäväksi. Sopimuksella sovitaan käytännön ta sol la molempien perustajien osallistumisesta mahdolliseen jat ko rahoi tuk seen, mikäli sellainen tarve syntyisi. Mikäli säätiö tarvitsee kentän kehittämistoimintaansa ulkopuolista lai na ra haa, joudutaan käytännössä antamaan lainalle kaupungilta jo ko täytetakaus tai omavelkainen takaus, jossa tapauksessa kaupun ki tarvinnee vastavakuuden esimerkiksi lentoasemakiinteistön. Myös tämä asia on käsiteltävä em. sopimuksessa Lappeenrannan kau pun gin kanssa. Edellä esitetty sopimus rahoitusjärjestelyistä tuodaan maa kun ta hal lituk sen ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätettäväksi erikseen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotusten mukaisesti. Liitteet 1 Lentoaseman kiinteistön kauppakirja liitteineen 2 Lentoaseman liiketoiminnan kauppakirja 3 Saimaan lentoasema -säätiön perustamiskirja 4 Saimaan lentoasema -säätiön säännöt 5 Lappeenrannan lentoasema Oy:n perustamissopimus 6 Lappeenrannan lentoasema Oy:n yhtiöjärjestys 7 Lappeenrannan lentokentän liiketoimintasuunnitelma

18 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten perustettavan säätiön hallituksen Etelä-Karjalan liittoa edustavien jäsenten valinta 184/00.01/2014 Maakuntahallitus Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto ovat päättäneet perustaa säätiön, jonka nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Saimaan alueen mat kailua ja muita elinkeinoja Lappeenrannassa sekä Etelä- Karjalassa turvaamalla alueen saavutettavuutta ylläpitämällä ja kehittämällä kansainvälisiä lento- ja muita liikenneyhteyksiä ja niiden vaatimaa infrastruktuuria. Säätiön hallitukseen valitaan kuusi jäsentä, joista kaksi valitsee Etelä-Kar ja lan maakuntahallitus ja neljä valitsee Lappeenrannan kaupun ki. Lisätietoja: Juuso Hieta, juuso.hieta(at)ekarjala.fi, Ehdotus: Etelä-Karjalan maakuntahallitus valitsee säätiön hallitukseen kaksi jä sen tä, jotka edustavat Etelä-Karjalan liittoa ja sen jäsenkuntia. Päätös: Etelä-Karjalan maakuntahallitus valitsi säätiön hallitukseen var si naisik si jäseniksi Tiina Wilén-Jäppisen ja Antti Rämän sekä heidän vara jä se nek si Anu Urpalaisen. Merkitään pöytäkirjaan, että luonnos säätiön säännöistä ja pe rus tamis kir jas ta olivat edellisen 150 :n liitteenä.

19 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosiksi ja talousarvio vuodeksi / /2015 Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2016 ovat: 1. Varmistaa maakunnan asema sote- ja aluehallintouudistuksissa maa kun ta hal li tuk sen, alueen kuntien ja kuntayhtymien syyskuussa 2015 antaman yhteisen kannanoton mukaisesti. 2. Maakuntaohjelman toimeenpano hyödyntämällä EU:n, kansallisia ja maakunnan kehittämisvaroja. 3. Maakunnan aluesuunnittelun kehittäminen ja liikenneinfran edunval von ta. 4. CBC-ohjelmat: uuden ohjelman käynnistäminen ja vanhan oh jelman sulkeminen. Vuoden 2016 talousarvion käyttötalousmenojen muutos verrattuna edel li sen vuoden talousarvioon on -10,3 % ( euroa). Pienen ty neet toimintamenot selittyvät lentokenttäsäätiön pe rus pääomaan taloussuunnitelmassa 2015 tehtäväksi suunnitellulla ker taluon toi sel la ja tulosvaikutteisella sijoituksella vuoden 2015 lopulla. Jä sen kun tien maksuosuuksien kasvu on +1,0 % ( euroa). Luottamushenkilöhallinnon osalta vuoden 2016 talousarvio on 0,8 % (1.414 euroa) suurempi kuin vuoden 2015 talousarvio. Varsinaisen toiminnan menojen muutos on -11,1 % ( euroa). Palkkojen kustannusvaikutus vuonna 2016 on +0,77 % ( eu roa). Palkkojen kasvu aiheutuu pääosin KVTES ja TS:n mu kaises ta yleiskorotuksesta (n. +0,6 %). Vuoteen 2015 verrattuna suurimmat menojen muutokset ta lous arvios sa vuodelle 2016 ovat: Avustukset euroa Palkat euroa Palvelujen ostot euroa Henkilöstökulut ovat n. 63 % varsinaisen toiminnan menoista. Projektirahotteisissa työsuhteissa olevien henkilöiden palkat ja muut tek ni sel lä tuella katettavat kustannukset eivät sisälly liiton ta lous ar vioon. Ne kirjataan erikseen omalle kustannuspaikalle ja maksetaan

20 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus lii tol le EU:n rahastoihin liittyvistä viranomaistehtävien hoidosta kohdis te tus ta teknisestä tuesta. Toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että tilinpäätöksessä projektitoiminnan menot ja tu lot raportoidaan kuitenkin ko. vuoden menoina ja tuloina. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä em. muut tuet ja avustukset, si sältäen muun projektirahoituksen sekä EU:n teknisen tuen, olivat yhteen sä Vuonna 2016 tekninen tuki vähenee ra ken ne rahas to teh tä vien osalta n ja näistä kustannuksista n siirtyy liiton budjettirahoituksella katettavaksi. Käytännössä kun tien maksuosuus liiton toimintakulujen kokonaisuudesta laskee, vaik ka jä sen kun ta osuu det kasvavat +1 %. Rakennerahastoihin liit tyvät han ke val mis te lun viranomaistehtävät eivät poistu kokonaan Uuden maan liittoon, vaikka EU:n tekninen tuki poistuu. Toimitilojen hankintaa varten otettiin syyskuussa 2007 lainaa. Vuoden 2016 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen ali jää mäinen euroa. Alijäämä sekä toimitilaa varten otetun lainan vuoden 2016 lyhennys ( euroa) katetaan kertyneestä ylijäämästä. Liiton maksuosuus on n. 16,71 EUR/asukas, jossa on kasvua edel liseen vuoteen 0,23. Etelä-Karjalan liitto laskuttaa kunnilta jäsenmaksuosuuksien lisäksi Al ler gia- ja ympäristöinstituutin perusrahoituksen euroa vuon na 2016 ja siirtää sen suoraan allergia- ja ympäristöinstituutille. Lisätietoja: Juuso Hieta, Ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuo sil le ja talousarvion vuodelle 2016 ja päättää esittää ne maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään vähäiset ja tar peel li set tarkennukset asiakirjan teksti- ja tilasto-osuuksiin. Jä senkun ta osuuk sien tarkistaminen maksuunpantujen kuntaverojen %-osuuk sien suhteellisten muutosten osalta on tarpeen verottajan lop pu vuo des ta vahvistamien tietojen niin edellyttäessä. Päätös: Maakuntahallitus esittää liiton talous- ja tomintasuunnitelman vuo sille ja talousarvion vuodelle 2016 maakuntavaltuuston hyväk syt tä väk si. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään vähäiset ja tar peel li set tarkennukset asiakirjan teksti- ja tilasto-osuuksiin.

21 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille ja ta lous ar vioon vuodelle 2016 on tehty tarpeelliset tarkennukset asikirjan tekstija tilasto-osuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet on tarkennettu verot ta jan lokakuun lopussa julkaisemien maksuunpantujen kun ta ve rojen mukaisiksi. Talousarvioon vuodelle 2016 sekä toimintasuunnitelmaan vuosille on lisätty vuodessa kohtaan muut avustukset, jo ka kohdistuu lentokentän kehittämiseen. Ehdotus: Maakuntahallitus esittää liiton talous- ja toimintasuunnitelman vuo sille ja talousarvion vuodelle 2016 maakuntavaltuuston hyväk syt tä väk si em. muutoksilla täydennettynä. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 8 Etelä-Karjalan liiton talous- ja toimintasuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2016

22 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus EK:n jäsenmuutos maakunnan yhteistyöryhmään 35/ /2014 Maakuntahallitus Elinkeinoelämän keskusliitto esittää Etelä-Karjalan maakunnan yhteis työ ryh mään jäsenen vaihtamista. EK esittää, että Tek no lo gia teolli suus ry:n Jaakko Väyrysen tilalle tulee samasta organisaatiosta alue pääl lik kö Elina Moisio. Ehdotus: Maakuntahallitus nimeää Elina Moision maakunnan yhteistyöryhmän jä se nek si. Muutettu ehdotus: Elinkeinoelämän keskusliitosta lähetetyssä kirjeessä jä se neksi esitetään aluepäällikkö Jukka Lempiäistä ja varajäseneksi aluepääl lik kö Elina Moisiota. Maakuntahallitus nimeää Jukka Lempiäisen maakunnan yh teis työryh män jäseneksi. Päätös: Hyväksyttiin muutetun ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 9 EK:n jäsenmuutos Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmään

23 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Lausunto Kaakkois-Suomen alueellisesta metsäohjelmasta vuosille / /2015 Maakuntahallitus Suomen metsäkeskuksen kaakkoinen palvelualue on pyytänyt Etelä-Kar ja lan liitolta lausuntoa Kaakkois-Suomen alueellisen met sä ohjel man luonnoksesta. Etelä-Karjalan liitto esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman tavoitteet vastaavat Ete lä-kar ja lan maakuntaohjelman tavoitteita met sä teol lisuu den uudistumisesta kohti biotaloutta ja metsien tarjoamien mahdol li suuk sien hyödyntämisestä täysipainoisesti ja monipuolisesti kestä vän kehityksen mukaisesti. Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelma tarkastelee metsäalaa se kä puuntuotannon että metsäteollisuuden kannalta. Alueen met säteol li suu den keskittymä on toiseksi suurin maapallolla, ja käyttää runsaas ti puuta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lisäksi muista maa kunnis ta ja Venäjältä. Venäjältä tuontipuulla on suuri merkitys alueen met sä teol li suu del le, erityisesti kun Suomessa puun käyttö on li säänty mäs sä uusien yksiköiden mm. Äänekoski ja useiden laa jen nus inves toin tien myötä ja kun puulle muodostuu uusia kulkusuuntia. Alueella metsäteollisuus keskittyy suurten yhtiöiden tuotantolaitoksiin mm. UPM, Stora Enso ja Metsä Group ja niiden tuotteisiin mm. selluun, paperiin, kartonkiin, sahatavaraan ja biojalostetuotteisiin. Alueel la on myös muuta puunjalostustuotantoa mm. sahatavara, pylväät, parrut sekä ikkuna- ja kalusteteollisuutta, mutta huomattavasti pie nem mis sä yksiköissä. Alueella on myös pienimittaista hir si ra kenta mis ta, mutta taloteollisuutta ja siihen liittyvää osavalmistusta ei. Met sä alan strategisen ohjelman (MSO) loppuraportissa mainittua uusien tuotteiden kehittämistä tehdään mm. UPM:n ja Stora Enson tutki mus kes kuk sis sa, jotka ovat Lappeenrannassa ja Imatralla. Metsänomistajien keski-ikä on 63 vuotta, ja odotusarvo on, että se tu lee edelleen nousemaan. Metsänomistajista yhä suurempi osa on kau pun ki lais met sän omis ta jia, joilla ei ole sellaista metsän ja metsän hoi don tuntemusta kuin maatiloilla kasvaneilla metsänomistajilla. Tä mä lisää suuresti metsänomistajien tieto-, koulutus- ja neu von tatar vet ta. Metsätalouden kannalta metsien uudistaminen ja tai mi koi-

24 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus den varhaishoito ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden puu tuo tannon kannalta. Maakunnan alemman asteisella tieverkostolla ja metsäautoteillä on suu ri merkitys metsätalouden toimintaedellyksiin ja myös maa seudun yritystoiminnalle, vakituiselle ja vapaa-ajan asumiselle. Kaakkois-Suo men alueen metsäteollisuudelle on tärkeää Luu mä ki-imatra-kak sois rai dehankkeen toteuttaminen sekä Imatran raideliikenteen kansainvälistäminen puun ja metsätaloustuotteiden kuljetusmäärien lisääntyessä. Etelä-Karjalan liitto haluaa korostaa erityisesti seuraavia asioiden tärkeyt tä: 1) Metsänomistajien sukupolven- ja omistajavaihdoksien edis tä minen, metsänomistajien ikääntyessä usein myös metsänhoidolliset toimen pi teet viivästyvät. 2) Metsien hakkuiden jälkeinen uudistaminen ja taimikoiden var haishoi don merkittävyys, sillä ne ovat ratkaisevassa asemassa tulevien vuo sien puuntuotannon kannalta. 3) Metsäomistajien koulutuksen tarve kasvaa merkittävästi omis ta jara ken teen muuttumisen myötä. Metsäkoneen kuljettajakoulutuksen jat ku mi nen ja koulutuksen toimiluvan saaminen Ete lä-kar ja laan on tärkeää. (Nyt toimitaan Tampereen toimiluvan kautta.) 4) Tieverkoston kunnolla ja kantavuudella on yhä kasva merkitys alueen metsäsektorille, bioenergian ja puukäytön puutavara-autojen pai no jen kasvaessa. Metsäohjelman rakennetta tulisi vielä selkeyttää lopulliseen versioon. Esimerkiksi luvun 4. metsäalan kehittämistavoitteiden jaottelua avain ta voit tei siin ja muihin tavoitteisiin tulisi vielä arvioida, koska jälkim mäi seen luokkaan kuuluu ainoastaan yksi tavoite. Toteuttamisen ja seurannan kannalta on hyvä ratkaisu, että met säoh jel man valmistelussa on pyritty konkretisoimaan toimenpiteet ja vas tuu ta hot tarkasti ja hakemaan vaikuttavuusmittarit ja määrälliset ta voi te ta sot. Runsaslukuisten ja monitahoisten toi men pi de luet te loiden ohessa lukijan kannalta olisi hyvä, jos ohjelman ydinasiat esi tettäi siin tiivistetysti esim. yhdessä kuvassa. Yhteyshenkilö: maaseutuasiamies Jari Lantta, Ehdotus:

25 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Hallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon Kaakkois-Suomen alueel li ses ta metsäohjelmasta toimitettavaksi Suomen met sä kes kuk selle. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 10 Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman luonnoksesta 11 Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman luonnoksesta

26 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Etelä-Karjalan historiahankkeen toteuttaminen vuosina Maakuntahallitus Etelä-Karjalan maakuntahistoriaa on pohdittu usean vuo si kym menen ajan ja 1990-luvulla maakuntaliitto teetti Joensuun yliopistolla suun ni tel man Runkopuita hakemassa. Asia on ollut jälleen esillä viime vuosina. Uusi tutkimus on nostanut kiinnostavia asioita, jotka olisi hyvä esittää yleisteoksessa. Lisäksi elinkeinolliseen kehittämiseen eri tyi ses ti matkailun toimialalla tarvittaisiin selkeää yleisesitystä, joka voi si toimia peruslähteenä, kun tapahtumia ja palveluja ke hi te tään ai toon ja kiinnostavaan menneisyyteen eli yhteisen kult tuu ri pe rintöömme pohjautuen. Keväällä 2015 nousi esille mahdollisuus saada maakuntahistorian to teut ta mi seen huomattava määrä säätiörahoitusta, kun Viipurin läänin ja Pohjois-Karjalan historiasarjat valmistuivat ja niiden ra hoit ta mises ta vastanneet karjalaissäätiöt etsivät uusia hankkeita. Sen vuoksi ke säl lä 2015 teetettiin dosentti Jyrki Paaskoskella liit tee nä oleva suun ni tel ma maakuntahistoriahankkeen toteuttamisesta. Sen pe rusteel la Karjalaisen Kult tuu rin Edistämissäätiö, Karjalan Kult tuu ri rahas to sekä Raija ja Ossi Tuu liai sen säätiö päättivät syksyllä 2015 osal lis tua yhteensä noin 70 pro sen tin rahoituksella maa kun ta his torian rahoitukseen vuosina , mikäli Etelä-Karjalan liitto sitou tuu vastaamaan jäljelle jää vän noin 30 prosentin rahoittamisesta. Suunnitelman mukainen kaksiosainen Etelä-Karjalan historia to teutet tai siin vuosina siten, että ensimmäinen osa ilmestyisi vuon na 2018 ja toinen vuonna Kokonaiskustannus on euroa. Hankkeeseen on alus ta vas ti sitoutunut kiinnostava tut kija kun ta ja säätiöiden mah dol lis ta man apuraharahoituksen vuok si han ke pystytään toteuttamaan merkitävästi edullisemmin kuin vastaa vat hankkeet yleensä. Kustannusten kattaminen ja kau tuu seuraa vas ti: Säätiöt ja muut ulkopuoliset rahoittajat Etelä-Karjalan liiton rahoitus Kirjamyynnin ennakkotulot (esim. kunnat ja yritykset) Yhteensä Etelä-Karjalan liiton vastuulle jäävä noin 30 prosenttia kus tan nuk sista muodostuu sekä työstä (toimitussihteerinä toimivan maa kun tasuun nit te li ja Anu Talkan työaikaa) että varsinaisista kustannuksista. Osa niistä voidaan kattaa kirjojen ennakkomyynnin ja varsinaisen myyn nin tuotoilla, joksi on arvioitu varovasti vain euroa budjet tia laadittaessa. Yhteensä euron kustannus muodostuu toi mi tus sih tee rin työstä, kuvamaksuista, matka-, seminaari-, hal linto-, taitto- ja painatuskuista sekä jakautuu seuraavasti: (palkkakulua euroa) (palkkakulua euroa)

27 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus (palkkakulua euroa, myyntituloilla katetaan näistä kuluista 5 000) (palkkakulua euroa, myyntituloilla katetaan näistä kuluista 5 000) Ehdotus: Käynnistetään Etelä-Karjalan historiahanke suunnitelman mukaisesti yh teis työs sä edellä mainittujen säätiöiden kanssa. Säätiöt vastaavat noin 70 prosentista maakuntahistoriahankkeen ra hoi tus kus tan nuksis ta ja maakuntalitto noin 30 prosentista. Hanke to teu te taan vuo sina Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet 12 Etelä-Karjalan maakuntahistorian suunnitelma

28 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Maakuntahallituksen kevään 2016 kokousaikataulut Maakuntahallitus Maakuntahallitus kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Kokouk sia on pidetty Etelä-Karjalan liiton toimistolla Lappeenrannassa. Ko kouk sia pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan myös liiton jä sen kun nis sa tai muissa maakuntahallituksen määräämissä paikois sa. Kokouspäivä on ollut maanantai. Kokoukset ovat alkaneet kello ja ryhmäkokoukset kello Hyväksi koettua käytäntöä esite tään jatkettavaksi. Ehdotus: Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ko koontu vat kevätkaudella 2016 seuraavasti: Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto: maanantai 6. tai klo 9.00 maakuntahallitus klo maakuntavaltuusto Maakuntahallitus: maanantai klo E-K liiton toimisto maanantai klo E-K liiton toimisto maanantai klo E-K liiton toimisto maanantai klo E-K liiton toimisto maanantai klo E-K liiton toimisto Ryhmäkokoukset alkavat tuntia ennen kokousta klo Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.

29 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Tiedoksi asiat Maakuntahallitus Viranhaltijapäätökset Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 13 Viranhaltijoiden päätökset

30 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus Muut asiat Maakuntahallitus Etelä-Karjalan EU-edunvalvonta Maakuntavaltuusto on pyytänyt kokouksessaan maa kunta hal li tuk sel ta selontekoa EU-edunvalvonnan kehittämisen eri vaihto eh dois ta. Tarpeet eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiselle liittyvät alueen edun val von taan uusien rahoitusohjelmien valmistelussa ja toimeenpanossa, alu een erityispiirteiden esilletuomisessa, EU-Venäjä-yhteistyössä ja mm. TEN-T-verkostokysymyksissä. EU:n suorarahoituskanavia tulisi pys tyä hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Se edellyttää tietoa ra hoi tus mah dol li suuk sis ta ja toimivia eurooppalaisia oppilaitosten, yri tys ten ja kehittämistoimijoiden verkostoja. Etelä-Karjala on Manner-Suomen ainoa maakunta, jolla ei ole edunval von ta toi mis toa Brysselissä. Vuosina Etelä-Karjalalla ja Ky men laak sol la oli yhteinen toimisto. Sen jälkeen Etelä-Karjalan liitto oli mu ka na Itä-Suomen EU-toimistossa ostopalvelusopimuksella. Itä- ja Poh jois-suo men toimistojen yhdistyttyä, Etelä-Karjalan liitto jättäytyi sii tä pois. Viime vuosina yhteydenpitoa komission suuntaan on tehty eten kin ENPI- ja ENI-ohjelmaan liittyen. Eurooppalaisista verkostoista Ete lä-kar ja lan liitto on mukana Euroopan raja-alueiden yhdistyksessä (AEBR). Osana Etelä- ja Länsi-Suomen aluetta Etelä-Karjala on mu ka na eurooppalaisessa IQ Net-verkostossa, jossa yhteistyötä tehdään raken ne ra has to va ro jen hallinnointiin liittyen. Tällä hetkellä Brysselissä toimii Suomen EU-edustuston lisäksi Suomen Kun ta lii ton Brysselin toimisto ja alueellisia toimistoja yhteensä viisi kap pa let ta. Helsinki EU-toimistossa on mukana neljä Etelä-Suomen maa kun taa ja mm. Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa on mukana seitsemän Itä- ja Poh jois-suo men maakuntaa. Aluetoimistot tukevat yhteistyökumppaniensa EU-edunvalvontaa ja edis tä vät niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla. Toimistot välittävät tietoa EU-lain sää dän nön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja yhteistyö- ja ver kos toi tu mis mah dol li suuk sis ta. Vaihtoehtoja edustautumiselle Brysselissä: 1. ETELÄ-KARJALAN TOIMIJOIDEN YHTEINEN OMA TOIMISTO Kustannusrakenteen vuoksi vaihtoehdoista huonoin

31 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 12/ Maakuntahallitus YHTEINEN TOIMISTO TOISTEN MAAKUNTIEN KANSSA: a. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto b. Helsinki EU-toimisto 3. EI TOIMISTOA/MUU TOIMINTAMALLI Operoidaan täsmäiskuin ja kustannuksia syntyy vain silloin, kun tar vet ta toimeen Kaikille vaihtoehdoille yhteistä on, että EU-työtä ei voi ulkoistaa, vaan si tä täytyy joka tapauksessa tehdä myös itse. Niissä maakunnissa, jois sa kansainvälisen hanketoiminnan aktivointiin ja verkostoihin on pa nos tet tu myös maakunnan sisällä, on EU-toimistoistakin saatu suurempi hyö ty. Vaikuttaminen on lopulta henkilökohtaista ja paikan päällä Brys se lis sä tulee olla aina substanssin tuntevat ihmiset silloin, kun vireillä jo ta kin tärkeätä. Uusien mahdollisuuksien hakeminen EU-alueelta vaatii siis aktiivisuutta ja lisää resursseja. Mikäli Etelä-Karjalan liitto päättää liittyä johonkin EU-toi mis toon tai hankkimaan palveluja joko konsulteilta tai EU-toi mis toil ta, se aiheuttaa korotuspaineita kuntien jäsenmaksuosuuksiin. Maakunnan korkeakoulut ja elinkeinoyhtiöt valmistelevat päät ty vään EAKR-ideahakuun hanketta, jolla kehitettäisiin alueen toi mi joi den keskinäistä työnjakoa Etelä-Karjalan osaamis- ja in novaa tio kes kit ty män kansainvälistymisessä ja rakennettaisiin kansainvälisiä kump pa nuuk sia. Hankkeella parannetaan maakunnan toimijoiden edel ly tyk siä hakea rahoitusta suorista EU-rahoituslähteistä. Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Satu Sikanen, Ehdotus: Hallitus keskustelee kansainvälisen yhteistyön suunnasta, EU-edunval von taan liittyvistä tavoitteista, tarpeista ja niihin tarvittavista resurs seis ta. EU-edunvalvonnan vaihtoehdot esitetään maakuntavaltuustolle jat ko kes kus te lua varten. Päätös: Merkitään tiedoksi ja käydään vielä jatkokeskustelua asiasta. Merkittiin, että Heikki Tanninen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 9.58