Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Säätiön perustaminen Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten, lentoasemakiinteistön ostaminen Finavia Oyj:ltä ja Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan kauppa Finavia Oyj:n kanssa 1229/ /2013 KH 472 Valmistelija/lisätiedot: Maakuntajohtaja Matti Viialainen p Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva p Liitteet: lentokenttäkiinteistön kauppakirja lentoasemaliiketoiminnan kauppakirja säätiön perustamisasiakirjat yhtiön perustamisasiakirjat liiketoimintasuunnitelma Maakuntajohtaja Matti Viialaisen ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kirje : Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Suomen kansallisen lentoliikennestrategian vuosille Strategiassa linjataan, että yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla turvataan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta tehtävän toteutusta varten. Alueellisella tasolla erilaisilla innovatiivisilla yhteistyö- ja toimintamuodoilla parannetaan lentokentän kannattavuutta. Strategian mukaan Itä-Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lentoliikennepalvelut edistäisivät erityisesti Järvi-Suomen matkailun kansainvälistä kasvua ja toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan kentästä strategiassa linjataan, että omistajaohjauksesta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien kanssa sovitaan

2 Lappeenrannan lento-aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle. Etelä-Karjalan maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuutta. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia esitys, kuinka Lappeenrannan lentoaseman siirto kaupungin, maakunnan liiton ja kiinnostuneiden Saimaan alueen kuntien vastuulle ja omistukseen voitaisiin käytännössä toteuttaa. Työryhmässä oli edustajat maakuntaliitosta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Finavia Oyj:stä ja Lappeenrannan kaupunkikonsernista. Työryhmä valmisteli yhteistoimintasopimuksen, joka allekirjoitettiin Liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin välillä ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja maakuntaliiton hallituksessa Yhteistoimintasopimuksen keskeisiä kohtia olivat: Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminta ja kiinteistö siirretään perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle seuraavien edellytysten täytyttyä: Kaupungin ja liiton toimivaltaiset toimielimet ovat päättäneet säätiön perustamisesta ja säätiö on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Mikäli liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uudelleenjärjestelemisen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttää, säätiön toimivaltaiset toimielimet ovat päättäneet osakeyhtiön perustamisesta ja osakeyhtiö on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö saa toiminnoilleen Lappeenrannan lentoasemalla kaikki tarvittavat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin luvat, sertifikaatit ja muut päätökset. Finavia sitoutuu myötävaikuttamaan lupaprosessiin. Kohdealueen omistuksen ja lentoasematoimintojen uudelleenjärjestelemiselle on saatu puolustusvoimien, ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen myönteinen kanta. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö on neuvotellut ja solminut kaikki toimintaansa varten tarpeelliset sopimukset kolmansien osapuolten kanssa. Perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osakeyhtiön ja Finavian toimivaltaiset toimielimet ovat tehneet päätökset Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan siirtämisestä

3 Finavialta perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle niin, että säätiö tai sen perustama osakeyhtiö voi aloittaa siirtyvän liiketoiminnan harjoittamisen Valtioneuvosto ja eduskunta ovat tehneet valtion toimintaja investointitukea koskevat määrärahapäätökset ja päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia. Liiketoiminnan kaupan myötä Lappeenrannan lentoaseman lentoliikenteen matkustajapalveluiden järjestäminen, lentoaseman alueen kunnossapito, kaupallinen toiminta ja kehittäminen siirtyvät perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osakeyhtiön vastattavaksi (lentoaseman pitäjä). Finavia sitoutuu tuottamaan lentoaseman pitäjälle Lappeenrannan lentokentän lennonvarmistuspalvelut liiketaloudellisin periaattein sekä lentoaseman pitäjän kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö edistää sitä, että valtion budjettikehyksissä varaudutaan vuosina ja jo vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon verkostoperiaatteen ulkopuolisille lentoasemille varatulle tukimomentille ottamaan mukaan Lappeenrannan kenttä EU:n valtiontukisääntelyn sallimissa rajoissa. Hyväksyessään yhteistoimintasopimuksen kaupunginhallitus ja maakuntahallitus antoivat seuraavat yhtenevät toimintaohjeet jatkovalmistelua varten: 1. Lentoaseman pitäjän tehtävän siirtämistä ryhdytään valmistelemaan yhteistoimintasopimusluonnoksen mukaisesti. 2. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus ehdottavat valtiolle, että se tekee omistajapoliittiset päätökset Lappeenrannan lentoaseman ja sen yhteydessä olevien maa-alueiden luovuttamiseksi Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustamalle säätiölle niin, että Finavia tuottaisi jatkossakin lennonvarmistuspalvelut erikseen sovittavalla tavalla ja liiketaloudellisin perustein. 3. Edelleen maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että kiinteistö ja lentoaseman pitäjän liiketoiminta siirtyvät perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle Ruotsin mallin mukaisesti muodollisella kauppahinnalla ja siten, että liiketoiminnan negatiivinen kauppahinta korvaa ensimmäisen vuoden lentoaseman pitämisestä aiheutuvan tappion sekä siten, että neljän seuraavan vuoden ajan valtio maksaa lentoaseman pitäjälle liiketoiminnan negatiivisen tuloksen suuruisen tuen, jolla

4 muun muassa katetaan Finavian lennonvarmistuspalveluiden ostaminen. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että valtio osallistuu lentoaseman peruskorjauskustannuksiin osoittamalla kiitotien peruskorjaukseen kolmen miljoonan euron erillismäärärahan. Samalla kaupunginhallitus ja maakuntaliiton hallitus linjasivat, että säätiön perustaminen periaatteessa ja sen mahdollistavat taloudelliset linjaukset käsitellään vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Asia saatettiin tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Toimeksiannon mukaiset jatkovalmistelut Kaupunginhallituksen ja maakuntaliiton hallituksen päätösten mukaisesti neuvotteluja on jatkettu LVM:n ja Finavia Oyj:n kanssa. Neuvottelujen edetessä on kuitenkin jouduttu toteamaan mm. seuraavat yhteistoimintasopimuksen lähtökohdista poikkeavat oleelliset seikat: LVM ei voi etukäteen sitoutua budjettivaroista myönnettävään tukeen Lappeenrannan lentoasemaa varten julkista tukea voidaan kuitenkin hakea, mutta julkisen tuen saaminen alkuperäisen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamalla tavalla ei enää voi olla lentoasemaliiketoiminnan ja kiinteistön kauppojen toteuttamisen ehto liikeasematoimintakauppa ja lentokenttäaluetta koskevat kaupat tulevat tehtäväksi ennen kuin valtiontukiasiassa on päätöksiä LVM:n myöntämää tukea voidaan myöntää ei-taloudelliseen toimintaan (lennonvarmistus, vartiointi, turvatarkastukset) ilman komission hyväksyntää eli notifiointia. Taloudelliseen toimintatukeen ja käynnistys- sekä investointitukeen pitää sen sijaan hankkia komission hyväksyntä. tuen myöntäjätahon eli LVM:n tulee käynnistää notifiointimenettely Lappeenrannan osalta. Komission käsittely voi kestää arviolta 6 kuukautta. mikäli Lappeenrannan lentoasemaa varten haettu tuki todetaan EU- sääntöjen mukaiseksi, voidaan tuki siis saada maksuun aikaisintaan syksyllä 2016 valtioneuvosto esittää Finavian verkoston ulkopuolisten lentoasemien tukimomentille vuodelle 2016 yhden (1) miljoonan euron määrärahaa ja vastaavaa summaa kolmelle seuraavalle vuodelle valtiontalouden kehyksissä. Vuodelta 2015 voi lisäksi siirtyä käyttämättömiä määrärahoja. Tuen saajat päätetään hakemuksesta. lentoasemaliiketoiminnan kauppahinta voi olla tappiollisuuden johdosta muodollinen, mutta lentokenttäaluetta rakennuksineen

5 koskevan kiinteistökaupan kauppahinnan tulee olla vähintään tasearvo. osapuolet ovat todenneet, että yhteistoimintasopimusta LVM:n, Finavia Oyj:n, Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin välillä ei ole em. syistä tarpeen päivittää ja se päättyy sopimuksen mukaan Jatkossa yhteistoimintasopimuksen tarkoituksen täyttämisessä eli lentoasemakiinteistön kaupan ja lentoasemaliiketoimintakaupan osapuolina ovat Etelä-Karjalan maakuntaliiton ja Lappeenrannan kaupungin perustama säätiö ja säätiön perustama osakeyhtiö ostajana ja Finavia Oyj myyjänä. Neuvottelutulos Neuvotteluissa mukana olleet Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupunkikonsernin edustajat esittävät, että maakuntaliitto ja kaupunki perustavat Lappeenrannan Lentoasema säätiö- nimisen säätiön, joka ostaa Lappeenrannan lentoaseman kiinteistön ja säätiön perustama osakeyhtiö ostaa Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan Finavia Oyj:ltä seuraavasti: Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemakiinteistön rakennuksineen maakuntaliiton ja kaupungin perustamalle säätiölle tasearvosta, joka on Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan em. säätiön perustamalle osakeyhtiölle nimellisestä 2 euron kauppahinnasta. Liiketoimintakaupan mukana siirtyvät myyjän palveluksessa oleva liiketoimintaan liittyvä henkilöstö ns. vanhoina työntekijöinä sekä kaikki liiketoimintaan kiinteästi liittyvät omaisuuserät kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Luovutushetki on kaupat ovat sidoksissa toisiinsa ja ne allekirjoitetaan samanaikaisesti v aikana mikäli päätökset eivät saisi lainvoimaa, kaupat puretaan Toimintamalli Tarkoituksena on, että perustettava säätiö omistaa lentoasemakiinteistön ja säätiön alaisuudessa sen omistama operointiyhtiö vastaa palvelujen järjestämisestä, varsinaisesta lentoasematoiminnasta ja siihen liittyvästä asiakashankinnasta yms. Säätiö: Säätiön perustajia ovat Lappeenrannan kaupunki sekä Etelä-Karjalan liitto muiden Etelä-Karjalan kuntien puolesta. Säätiön tarkoituksena on lentoasematoimintojen Lappeenrannassa säilymisen varmistaminen sekä näiden toimintojen kehittäminen.

6 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö itse tai säätiön omistama osakeyhtiö ylläpitää Lappeenrannan lentoasemaa. Säätiön peruspääoma on euroa, josta kaupunki sijoittaa säätiöön 70 % ja liitto 30 %. Kuluvan vuoden talousarvioon on kirjattu, että kaupunginhallitus voi erillispäätöksellään osoittaa EU- ja elinkeinopoliittisesta määrärahasta lentoasemasäätiön perustamiseen. Liitolla on vastaava TA- päätös :n osalta. Lentoaseman operointia ja muuta sen kehittämistä palvelevaa liiketoimintaa varten säätiö voi perustaa osakeyhtiön, jolla voi olla myös muita osakkeenomistajia. Osakeyhtiö: Yhtiön toimialana on ylläpitää lentoasemaa Lappeenrannassa, harjoittaa ja kehittää lentoasematoimintoja sekä omistaa, vuokrata ja hallita mahdollisia muita kiinteistöjä. Yhtiö voi harjoittaa toimialaansa liittyvää muuta liiketoimintaa ja palveluja. Liiketoimintasuunnitelma Lentoaseman kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma perustuu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen: 1. Kustannusrakenteen joustavuuden lisääminen Lentoasema henkilöstön tuottavuutta voidaan erityisesti pienen liikennemäärän kausina nostaa nykyisestä. Keskeiset keinot liittyvät Lappeenrannan kaupunkikonsernin sisäisiin työjärjestelyihin, joiden kautta esimerkiksi erilaisia tukipalveluja ja erikoistumista vaativat kunnossapitopalvelut voidaan järjestää entistä tehokkaammin. Tämä heijastuu erityisesti alkuvuosina henkilöstökuluihin, kunnossapitokustannuksiin sekä tukipalveluiden kilpailukykyiseen järjestämiseen. Kulurakenteen ja koko toiminnan kannalta merkittävä erä ovat lennonvarmistuspalvelut. 2. Tulovirtojen monipuolistaminen Lappeenrannan kentän lentoyhtiöiltä perittävät liikennemaksut ovat lentoaseman varsinaisen toiminnan suurin yksittäinen tuottoerä. Liiketoiminta monipuolistuu kuitenkin siten, että liikennemaksut vastaavat tarkastelukauden päättyessä enää noin kolmanneksesta lentoaseman liikevaihdosta. Kasvava lentoliikenne ja matkailu johtavat tila- ja tonttivuokratulojen ja muiden palveluiden taloudellisen merkityksen selvään kasvuun. Lentoasemalle syntyy

7 lentoliikenteen kunnossapitokeskittymä sekä muita palveluja, jotka perustuvat lentoliikenteen ja matkailijoiden palvelemiseen. Lappeenrannan lentoasemasta tulee rakentaa monipuolinen elinkeinopoliittinen kärki, joka palvelee asiakkaitaan monipuolisesti ja osallistuu aktiivisesti aluekehitykseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan, uusien käytäntöjen pilotointiin sekä aluemarkkinointiin. 3. Matkustajavirtojen kasvattaminen Lappeenrannan lentoasema on valinnut päätuotteekseen halpalentoja charterlentotoiminnan, jolloin Lappeenranta voi palvella asiakkaitaan kilpailukykyisesti myös Helsingin ja Pietarin lentokenttien kasvun aikana. Matkailijamäärän kasvuoletukset perustuvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon lisäksi erityisesti Pietarin alueen väestöpohjaan. Etelä-Karjalasta on tullut kiinnostava matkailu- ja sijoituskohde myös aasialaisten yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta. Tälläkin voi olla merkitystä matkailun kasvuun. Erityisen kiinnostava on kansainvälisille matkailijoille suunniteltava stop-over tuote, jossa matkailijat viipyvät Lappeenrannassa 1-2 yötä matkalla Eurooppaan/Venäjälle. Alueen elinkeinoelämä - merkittävämpänä nopeasti kasvanut matkailuteollisuus tarvitsee kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä. Saimaan alueelle suuntautuva turismi kehittyy lentoaseman tunnettuuden ja reittivalikoimien kasvaessa. Lappeenrannan lentokentän operointimallista ei ole Suomessa vielä kokemuksia. Kokeilun onnistumiseen ja kasvun ajoitukseen liittyy merkittäviä riskejä. Alkuvaiheessa tarvitaan ulkopuolista taloudellista tukea, mutta liiketoimintasuunnitelman mukaan onnistuessaan toiminta on mahdollista saada kannattavaksi 5 vuoden tarkastelukauden aikana. Liiketoimintasuunnitelma kokonaisuudessaan on liitteenä. Neuvottelutuloksen ja toimintamallin vaikutusten arviointia Hyötyjä ja mahdollisuuksia: lentoliikenne maakunnassa jatkuu ja siihen liittyvä kaupallinen toiminta turvaa nykyisiä työpaikkoja ja luo mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin sekä lisääntyviin matkailutuloihin. kentän kehittäminen on maakunnan omissa käsissä säätiö omistaa jatkossa lentokenttäalueen rakennuksineen (174 ha)

8 mikäli lentoliikenne kentältä loppuisi ja kenttä jouduttaisiin aivan viimeisenä vaihtoehtona ottamaan muuhun käyttöön, voisi suuntaa antavan mitoituslaskelman mukaan lentokentän alueelle sijoittaa rakentamista seuraavasti: KTY-, T- ja TY-alueita 63 ha, rakennettavaa katua m AO- ja AR- alueita 36 ha, AO-tontteja 280 kpl ja AR-tontteja 30 kpl, rakennettavaa katua m Tonteista saatava tontinmyyntitulo Maapoliittisen ohjelman 2010 hinnoittelun mukaisesti olisi n. 23,3 milj.. Katurakentamiskustannukset 10,4 milj.. Viheralueiden kustannuksia tai muita kustannuksia ei ole laskettu. Nykyisellä tonttimenekillä alueen rakentuminen kestäisi vuotta ja silloin ei muualta Lappeenrannasta tontteja jaettaisi suuressa mittakaavassa. Kun tonttien luovutus olisi järkevää tehdä paloittain, myös kunnallistekniikan kustannukset jakautuisivat samoin vuoden ajalle. lentokenttä on maakuntakaavassa lentoliikennealue (LL), mikä on huomioitava mahdollisessa käyttötarkoituksen muuttamisessa. Riskejä ja haasteita: sitoutuuko valtio omalta tarvittavalta osaltaan myötävaikuttamaan maakunnallisen kentän kehittämiseen jatkossakin? onnistutaanko liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa? liiketoimintakauppa tulee tehtäväksi ennen kuin valtiontuki on varmistunut. Myönnetäänkö toiminnan käynnistämiseen tukea valmistelussa esillä olleiden periaatteiden ja lentoliikennestrategian mukaisesti? liiketoimintakaupassa oikeudet ja velvoitteet mm. henkilökunta siirtyvät heti eli kulut alkavat juosta heti, vaikka lentoja ei olisi. Ympäristövastuut kentän maaperästä siirtyvät ostajalle. Tällä hetkellä tiedossa on polttoainejakelupisteen kohdalla oleva pieni pilaantunut maaerä, puhdistuskustannukset arviolta n , joka on huomioitu kauppahinnassa vähennyksenä. kiitoradan peruskunnostusinvestointi edessä noin v. 2020, jonka kustannusarvio tällä hetkellä 3,7 milj, saadaanko siihen valtiontukea? oheispalvelujen merkittävä kehittäminen edellyttää investoimista terminaaliin. kentän pyörittämiseen ja lentojen ostamiseen voidaan jatkossa joutua käyttämään nyt budjetoitua enemmän verorahoja, kunnes toiminta saadaan vakiinnutettua. Mistä matkustajat, Venäjän tilanteen kehittyminen? Saadaanko avattua uusia matkailureittejä esimerkiksi Aasiasta?

9 Jos tämä hanke ei nyt toteudu, Finavia Oyj on ilmoittanut sulkevansa kentän. Lentokenttä menetetään maakunnasta hyvin todennäköisesti pysyvästi. Johtopäätökset ja ehdotukset Viime vuonna valmistuneessa kansallisessa lentoliikennestrategiassa Lappeenrannan kentästä linjataan, että omistajaohjauksesta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien kanssa sovitaan Lappeenrannan lento-aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle. Mikäli näin ei tapahtuisi, tulee Lappeenrannan kenttä sulkeutumaan. Maakuntakenttien kohtalo on murroksessa. Etelä-Karjalassa on nyt tilaisuus kääntää negatiivinen kehitys omilla toimenpiteillä uudeksi kasvumahdollisuudeksi. Kauppakirjaluonnoksessa osapuolet toteavat, että tarkoituksena on luoda malli, jolla voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin merkitystä Suomen lentoasemaverkoston kehittämisessä kansallisen lentoliikennestrategian mukaisesti. Kysymys on valtion kannalta siis strategisesta avauksesta. Liiketoimintasuunnitelman mukaan Lappeenrannan lentoaseman asiointialueella (catchment area) asuu Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon väestön lisäksi yli seitsemän miljoonaa asukasta Luoteis-Venäjällä. Lappeenrannan lentoasema on tämän kohderyhmän saavutettavissa jopa alle kahdessa tunnissa. Aiempien tutkimusten mukaan lentomatkustaja jätti Lappeenrannan talousalueelle 121 /matkustaja (TAK Oy, Lappeenrannan lentokenttätutkimus 2010). Lentoasemaa ympäröivä elinkeinoelämä ja sitä kautta yhteiskunta hyötyy siis merkittävästi toiminnasta ja uusi konsepti palvelujen lisäämisestä antaa entistä paremmat mahdollisuudet hyötyjen kasvattamiseen. Saimaan alueen matkailu on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla. Lyhyessä ajassa alueelle on investoitu kansainvälisesti huomattaviin uusiin palvelu- ja matkailukohteisiin, jotka palvelevat Suomen kansainvälisintä ja kasvavaa asiakaskuntaa. Suurin yksittäinen investointi on ollut Holiday Club Saimaan yli 150 miljoonan euron kylpylä- ym. investointi Lappeenrannan Rauhaan. HC:n omistuksen vaihtuminen Intiaan luo uusia mahdollisuuksia myös Saimaan alueelle. Merkittäviä investointeja on toteutettu ja suunnitteilla myös muualle Lappeenrantaan, Imatralle ja Etelä-Savoon. Saimaan alueen matkailu voi lisääntyä merkittävästi vain, jos yhteydet alueelle ovat helpot, toimivat ja monipuoliset. Alueen matkailu- ja palvelusektorin asiakaskunnan monipuolistamiseksi ja kasvunäkymien varmistamiseksi

10 lentoliikenteen jatkuminen ja kasvu on välttämätöntä. Mikäli lentoasema maakunnasta loppuu, on matkailijoiden saaminen esimerkiksi Helsingin kautta huomattavasti työläämpää, kuin jos käytettävissä on oma lentoasema matkailukohteiden välittömässä läheisyydessä, unohtamatta lähellä olevan Pietarin alueen potentiaalia. Lentoaseman maakunnallistamiseen liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, mutta myös mahdollisuuksia. Alkuvaiheessa maakunnallinen kenttä tarvitsee valtiolta Finavian ulkopuolisille lentoasemille tarkoitettua valtiontukea, jota on nyt myönnetty Seinäjoelle ja Mikkelille. LVM:n lentoliikennestrategian mukaan yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta tehtävän toteutusta varten. Maakunnassa on voitava luottaa siihen, että valtio omalta osaltaan vastaa linjauksistaan ja Lappeenrannan lentoasema saa valtiontukea käynnistysvaiheeseen. Edellä olevan perusteella katsomme, että Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ostaminen Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustamalle säätiölle ja lentoliiketoiminnan ostaminen säätiön perustamalle operointiyhtiölle on maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin yleisen edun mukaista ja esitämme, että säätiö ja yhtiö perustetaan liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti ja kaupat Finavia Oyj:n kanssa tehdään. Liiketoimintakauppakirjan liitteet, jotka sisältävät tietoja sopimuksista kolmansien osapuolten kanssa, eivät ole julkisia, mutta ne ovat päätöksentekoon osallistuvien nähtävänä kokouksessa. (KJ) Kj Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki perustaa yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa säätiön, joka ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ja että säätiön perustama osakeyhtiön ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan liitteenä olevien kauppakirja- ym. asiakirjaluonnosten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tarvittaessa tekemään asiakirjoihin teknisluonteisia täsmennyksiä tai korjauksia. Kaupunginhallitus osoittaa v talousarviossa olevan kirjauksen mukaisesti säätiön peruspääomaksi. Kh Asia jätettiin viikoksi pöydälle.

11 KH 484 Merkittiin, että strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen oli saapunut esittelemään asiaa. Olli Naukkarinen poistui klo Kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kesken on tarpeen valmistella sopimus säätiön toiminnan rahoittamisen periaatteista, joka sopimus tuodaan erikseen kaupunginhallituksen ja Etelä-Karjalan liiton hallituksen päätettäväksi. Sopimuksella sovitaan käytännön tasolla molempien perustajien osallistumisesta mahdolliseen jatkorahoitukseen, mikäli sellainen tarve syntyisi. Mikäli säätiö tarvitsee kentän kehittämistoimintaansa ulkopuolista lainarahaa, joudutaan käytännössä antamaan lainalle kaupungilta joko täytetakaus tai omavelkainen takaus, jossa tapauksessa kaupungin tulee saada vastavakuudeksi lentoasemakiinteistö. Myös tämä asia tulee käsitellä em. sopimuksessa Etelä-Karjalan liiton kanssa. (JW) Kj Kaupunginhallitus hyväksyy omalta osaltaan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki perustaa yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa säätiön, joka ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ja että säätiön perustama osakeyhtiön ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan liitteenä olevien kauppakirja- ym. asiakirjaluonnosten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tarvittaessa tekemään asiakirjoihin teknisluonteisia täsmennyksiä tai korjauksia. Kaupunginhallitus osoittaa v talousarviossa olevan kirjauksen mukaisesti säätiön peruspääomaksi. Edellä esitetty sopimus rahoitusjärjestelyistä tuodaan kaupunginhallituksen ja Etelä-Karjalan liiton hallituksen päätettäväksi erikseen. Kh Hyväksyttiin. Merkittiin, että strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, kaupunginlakimies Eero Immonen ja konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo olivat saapuneet vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiin. Poistuivat klo KV 122 Liitteet: lentokenttäkiinteistön kauppakirja lentoasemaliiketoiminnan kauppakirja säätiön perustamisasiakirjat yhtiön perustamisasiakirjat

12 liiketoimintasuunnitelma (JW) Kh Kv esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki perustaa yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa säätiön, joka ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ja että säätiön perustama osakeyhtiön ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan liitteenä olevien kauppakirja- ym. asiakirjaluonnosten mukaisesti. Kaupunginvaltuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen tarvittaessa tekemään asiakirjoihin teknisluonteisia täsmennyksiä tai korjauksia. Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Turkia esitti muutosehdotuksena, että säätiön sääntöjen hallituksen kokoonpanoa koskevaan 5 :ään muutetaan jäsenten määrä kuudesta (6) seitsemäksi (7) ja että Lappeenrannan kaupunki valitsee heistä viisi varsinaista ja heille 2 varajäsentä. Valtuutetut Hanna Holopainen ja Markku Papinniemi kannattivat Turkian esitystä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juha Turkian Hanna Holopaisen ja Markku Papinniemen kannattamana tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 JAA-ääntä ja 19 EI-ääntä, poissa 1 (liite 2 :ään 122). Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen esityksen. Pöytäkirja tämän asian osalta päätettiin tarkastaa jo kokouksessa.