Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Säätiön perustaminen Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten, lentoasemakiinteistön ostaminen Finavia Oyj:ltä ja Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan kauppa Finavia Oyj:n kanssa 184/00.01/2014 Maakuntahallitus Valmistelija/lisätiedot: Maakuntajohtaja Matti Viialainen p Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva p Liitteet: lentokenttäkiinteistön kauppakirja lentoasemaliiketoiminnan kauppakirja säätiön perustamisasiakirjat yhtiön perustamisasiakirjat liiketoimintasuunnitelma Maakuntajohtaja Matti Viialaisen ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan kir je : Tausta Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Suomen kansallisen len to lii ken ne stra te gian vuosille Strategiassa linjataan, et tä yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla tur va taan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toi mival ta tehtävän toteutusta varten. Alueellisella tasolla erilaisilla in nova tii vi sil la yhteistyö- ja toimintamuodoilla parannetaan lentokentän kan nat ta vuut ta. Strategian mukaan Itä-Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lento lii ken ne pal ve lut edistäisivät erityisesti Järvi-Suomen matkailun kansain vä lis tä kasvua ja toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan kentästä strategiassa linjataan, että omis ta ja oh jaukses ta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakun nan ja seutukuntien kanssa sovitaan Lappeenrannan len to-aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n ver koston ulkopuolelle.

2 Etelä-Karjalan maakuntahallitus on kokouksessaan päättä nyt asettaa työryhmän selvittämään Lappeenrannan lentoaseman tu le vai suut ta. Työryhmän tehtävänä on ollut laatia esitys, kuinka Lap peen ran nan lentoaseman siirto kaupungin, maakunnan liiton ja kiin nos tu nei den Saimaan alueen kuntien vastuulle ja omistukseen voi tai siin käytännössä toteuttaa. Työryhmässä oli edustajat maa kunta lii tos ta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Finavia Oyj:stä ja Lappeen ran nan kaupunkikonsernista. Työryhmä valmisteli yhteistoimintasopimuksen, joka allekirjoitettiin Liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, Etelä-Kar ja lan liiton ja Lappeenrannan kaupungin välillä ja hyväksyttiin kau pun gin hal li tuk ses sa ja maakuntaliiton hallituksessa Yhteistoimintasopimuksen keskeisiä kohtia olivat: Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminta ja kiinteistö siir retään perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osa ke yhtiöl le seuraavien edellytysten täytyttyä: Kaupungin ja liiton toimivaltaiset toimielimet ovat päät täneet säätiön perustamisesta ja säätiö on rekisteröity Patent ti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään sää tiö re kis te riin. Mikäli liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uu delleen jär jes te le mi sen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edel lyt tää, säätiön toimivaltaiset toimielimet ovat päät täneet osakeyhtiön perustamisesta ja osakeyhtiö on re kiste röi ty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kauppa re kis te riin. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö saa toi min noil leen Lappeenrannan lentoasemalla kaikki tar vitta vat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin luvat, ser ti fi kaatit ja muut päätökset. Finavia sitoutuu myö tä vai kut ta maan lupaprosessiin. Kohdealueen omistuksen ja lentoasematoimintojen uudel leen jär jes te le mi sel le on saatu puolustusvoimien, il mavoi mien ja rajavartiolaitoksen myönteinen kanta. Perustettava säätiö tai säätiön perustama osakeyhtiö on neu vo tel lut ja solminut kaikki toimintaansa varten tar peelli set sopimukset kolmansien osapuolten kanssa. Perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osa ke yhtiön ja Finavian toimivaltaiset toimielimet ovat tehneet pää tök set Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan siir tä mi ses tä Finavialta perustettavalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle niin, että säätiö tai sen pe rus ta ma osakeyhtiö voi aloittaa siirtyvän liiketoiminnan har joit ta mi sen Valtioneuvosto ja eduskunta ovat tehneet valtion toi min-

3 ta- ja investointitukea koskevat määrärahapäätökset ja pää tök set ovat täytäntöönpanokelpoisia. Liiketoiminnan kaupan myötä Lappeenrannan lentoaseman len to lii ken teen matkustajapalveluiden järjestäminen, len to aseman alueen kunnossapito, kaupallinen toiminta ja kehittäminen siir ty vät perustettavan säätiön tai säätiön perustaman osa ke yhtiön vastattavaksi (lentoaseman pitäjä). Finavia sitoutuu tuottamaan lentoaseman pitäjälle Lap peen rannan lentokentän lennonvarmistuspalvelut liiketaloudellisin pe riaat tein sekä lentoaseman pitäjän kanssa erikseen so vit ta val la tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö edistää sitä, että valtion bud jet tike hyk sis sä varaudutaan vuosina ja jo vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon verkostoperiaatteen ulkopuolisille len toase mil le varatulle tukimomentille ottamaan mukaan Lap peenran nan kenttä EU:n valtiontukisääntelyn sallimissa ra jois sa. Hyväksyessään yhteistoimintasopimuksen kaupunginhallitus ja maakun ta hal li tus antoivat seuraavat yhtenevät toimintaohjeet jat ko valmis te lua varten: 1. Lentoaseman pitäjän tehtävän siirtämistä ryhdytään val mis te lemaan yhteistoimintasopimusluonnoksen mukaisesti. 2. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus ehdottavat valtiolle, että se te kee omistajapoliittiset päätökset Lappeenrannan lentoaseman ja sen yhteydessä olevien maa-alueiden luovuttamiseksi Lap peen rannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustamalle säätiölle niin, et tä Finavia tuottaisi jatkossakin lennonvarmistuspalvelut erikseen so vitta val la tavalla ja liiketaloudellisin perustein. 3. Edelleen maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että kiinteis tö ja lentoaseman pitäjän liiketoiminta siirtyvät perustettavalle sää tiöl le tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle Ruotsin mallin mu kaises ti muodollisella kauppahinnalla ja siten, että liiketoiminnan ne gatii vi nen kauppahinta korvaa ensimmäisen vuoden lentoaseman pi tämi ses tä aiheutuvan tappion sekä siten, että neljän seuraavan vuoden ajan valtio maksaa lentoaseman pitäjälle liiketoiminnan ne ga tii visen tuloksen suuruisen tuen, jolla muun muassa katetaan Finavian len non var mis tus pal ve lui den ostaminen. Maakuntahallitus ja kaupunginhallitus esittävät, että valtio osallistuu len to ase man peruskorjauskustannuksiin osoittamalla kiitotien pe ruskor jauk seen kolmen miljoonan euron erillismäärärahan. Samalla kaupunginhallitus ja maakuntaliiton hallitus linjasivat, että sää tiön perustaminen periaatteessa ja sen mahdollistavat ta lou del li-

4 set linjaukset käsitellään vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Asia saa tet tiin tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Toimeksiannon mukaiset jatkovalmistelut Kaupunginhallituksen ja maakuntaliiton hallituksen päätösten mu kaises ti neuvotteluja on jatkettu LVM:n ja Finavia Oyj:n kanssa. Neu votte lu jen edetessä on kuitenkin jouduttu toteamaan mm. seuraavat yhteis toi min ta so pi muk sen lähtökohdista poikkeavat oleelliset seikat: LVM ei voi etukäteen sitoutua budjettivaroista myönnettävään tu keen. Lappeenrannan lentoasemaa varten julkista tukea voidaan kuiten kin hakea, mutta julkisen tuen saaminen alkuperäisen yhteis toi min ta so pi muk sen tarkoittamalla tavalla ei enää voi olla len to ase ma lii ke toi min nan ja kiinteistön kauppojen to teut ta misen ehto. Liikeasematoimintakauppa ja lentokenttäaluetta koskevat kaupat tulevat tehtäväksi ennen kuin valtiontukiasiassa on pää töksiä. LVM:n myöntämää tukea voidaan myöntää ei-taloudelliseen toi min taan (lennonvarmistus, vartiointi, turvatarkastukset) il man komission hyväksyntää eli notifiointia. Taloudelliseen toi min tatu keen ja käynnistys- sekä investointitukeen pitää sen si jaan hankkia komission hyväksyntä. Tuen myöntäjätahon eli LVM:n tulee käynnistää no ti fi oin ti menet te ly Lappeenrannan osalta. Komission käsittely voi kestää ar viol ta 6 kuukautta. Mikäli Lappeenrannan lentoasemaa varten haettu tuki to de taan EU- sääntöjen mukaiseksi, voidaan tuki siis saada mak suun aikaisintaan syksyllä Valtioneuvosto esittää Finavian verkoston ulkopuolisten len toase mien tukimomentille vuodelle 2016 yhden (1) miljoonan euron määrärahaa ja vastaavaa summaa kolmelle seuraavalle vuo del le valtiontalouden kehyksissä. Vuodelta 2015 voi lisäksi siir tyä käyttämättömiä määrärahoja. Tuen saajat päätetään hake muk ses ta. Lentoasemaliiketoiminnan kauppahinta voi olla tappiollisuuden joh dos ta muodollinen, mutta lentokenttäaluetta ra ken nuk sineen koskevan kiinteistökaupan kauppahinnan tulee olla vä hintään tasearvo. Osapuolet ovat todenneet, että yhteistoimintasopimusta LVM:n, Fi na via Oyj:n, Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kau pun gin välillä ei ole em. syistä tarpeen päivittää ja se päättyy so pi muk sen mukaan Jatkossa yh teis toi min taso pi muk sen tarkoituksen täyttämisessä eli len to ase ma kiin teistön kau pan ja lentoasemaliiketoimintakaupan osapuolina ovat Ete lä-kar ja lan maakuntaliiton ja Lappeenrannan kaupungin pe-

5 Neuvottelutulos rus ta ma säätiö ja säätiön perustama osakeyhtiö ostajana ja Fina via Oyj myyjänä. Neuvotteluissa mukana olleet Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kau pun ki kon ser nin edustajat esittävät, että maakuntaliitto ja kau punki perustavat Lappeenrannan Lentoasema säätiö- nimisen säätiön, jo ka ostaa Lappeenrannan lentoaseman kiinteistön ja säätiön perus ta ma osakeyhtiö ostaa Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan Fi na via Oyj:ltä seuraavasti: Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ra kennuk si neen maakuntaliiton ja kaupungin perustamalle säätiölle ta se ar vos ta, joka on Finavia Oyj myy Lappeenrannan lentoasemaliiketoiminnan em. sää tiön perustamalle osakeyhtiölle nimellisestä 2 euron kauppa hin nas ta. Liiketoimintakaupan mukana siirtyvät myyjän palve luk ses sa oleva liiketoimintaan liittyvä henkilöstö ns. van hoi na työntekijöinä sekä kaikki liiketoimintaan kiinteästi liittyvät omaisuus erät kauppakirjassa tarkemmin yksilöidyllä tavalla. Luo vutus het ki on Kaupat ovat sidoksissa toisiinsa ja ne allekirjoitetaan sa man aikai ses ti v aikana. Mikäli päätökset eivät saisi lainvoimaa, kaupat puretaan. Toimintamalli Tarkoituksena on, että perustettava säätiö omistaa len to ase ma kiinteis tön ja säätiön alaisuudessa sen omistama operointiyhtiö vastaa pal ve lu jen järjestämisestä, varsinaisesta lentoasematoiminnasta ja sii hen liittyvästä asiakashankinnasta yms. Säätiö: Säätiön perustajia ovat Lappeenrannan kaupunki sekä Ete lä-kar jalan liitto muiden Etelä-Karjalan kuntien puolesta. Säätiön tar koi tuk sena on lentoasematoimintojen Lappeenrannassa säilymisen var mis tami nen sekä näiden toimintojen kehittäminen. Tarkoituksensa to teutta mi sek si säätiö itse tai säätiön omistama osakeyhtiö ylläpitää Lappeen ran nan lentoasemaa. Säätiön peruspääoma on euroa, josta kaupunki sijoittaa säätiöön 70 % ja liitto 30 %. Kuluvan vuoden talousarvioon on kirjattu, että kaupunginhallitus voi eril lis pää tök sel lään osoittaa EU- ja elinkeinopoliittisesta mää rä ra hasta lentoasemasäätiön perustamiseen. Liitolla on vas taa va TA- päätös :n osalta.

6 Lentoaseman operointia ja muuta sen kehittämistä palvelevaa lii ketoi min taa varten säätiö voi perustaa osakeyhtiön, jolla voi olla myös mui ta osakkeenomistajia. Osakeyhtiö: Yhtiön toimialana on ylläpitää lentoasemaa Lappeenrannassa, harjoit taa ja kehittää lentoasematoimintoja sekä omistaa, vuokrata ja hal li ta mahdollisia muita kiinteistöjä. Yhtiö voi harjoittaa toimialaansa liit ty vää muuta liiketoimintaa ja palveluja. Liiketoimintasuunnitelma Lentoaseman kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma pe rus tuu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen: 1. Kustannusrakenteen joustavuuden lisääminen Lentoasema henkilöstön tuottavuutta voidaan erityisesti pienen liiken ne mää rän kausina nostaa nykyisestä. Keskeiset keinot liittyvät Lap peen ran nan kaupunkikonsernin sisäisiin työjärjestelyihin, joiden kaut ta esimerkiksi erilaisia tukipalveluja ja erikoistumista vaativat kun nos sa pi to pal ve lut voidaan järjestää entistä tehokkaammin. Tämä hei jas tuu erityisesti alkuvuosina henkilöstökuluihin, kun nos sa pi to kustan nuk siin sekä tukipalveluiden kilpailukykyiseen järjestämiseen. Kulu ra ken teen ja koko toiminnan kannalta merkittävä erä ovat len nonvar mis tus pal ve lut. 2. Tulovirtojen monipuolistaminen Lappeenrannan kentän lentoyhtiöiltä perittävät liikennemaksut ovat len to ase man varsinaisen toiminnan suurin yksittäinen tuottoerä. Liike toi min ta monipuolistuu kuitenkin siten, että liikennemaksut vas taavat tarkastelukauden päättyessä enää noin kolmanneksesta len toase man liikevaihdosta. Kasvava lentoliikenne ja matkailu johtavat tila- ja tonttivuokratulojen ja muiden palveluiden taloudellisen mer kityk sen selvään kasvuun. Lentoasemalle syntyy lentoliikenteen kunnos sa pi to kes kit ty mä sekä muita palveluja, jotka perustuvat len to liiken teen ja matkailijoiden palvelemiseen. Lappeenrannan len to asemas ta tulee rakentaa monipuolinen elinkeinopoliittinen kärki, joka pal ve lee asiakkaitaan monipuolisesti ja osallistuu aktiivisesti alue kehi tyk seen, tutkimus- ja kehitystoimintaan, uusien käytäntöjen pi lotoin tiin sekä aluemarkkinointiin. 3. Matkustajavirtojen kasvattaminen Lappeenrannan lentoasema on valinnut päätuotteekseen hal pa len toja charterlentotoiminnan, jolloin Lappeenranta voi palvella asiak kai-

7 taan kilpailukykyisesti myös Helsingin ja Pietarin lentokenttien kasvun aikana. Matkailijamäärän kasvuoletukset perustuvat Kaakkois-Suo men ja Etelä-Savon lisäksi erityisesti Pietarin alueen väes töpoh jaan. Etelä-Karjalasta on tullut kiinnostava matkailu- ja sijoituskohde myös aa sia lais ten yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta. Tälläkin voi ol la merkitystä matkailun kasvuun. Erityisen kiinnostava on kan sain vä lisil le matkailijoille suunniteltava stop-over tuote, jossa matkailijat viipy vät Lappeenrannassa 1-2 yötä matkalla Eurooppaan/Venäjälle. Alueen elinkeinoelämä - merkittävämpänä nopeasti kasvanut mat kailu teol li suus tarvitsee kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä. Saimaan alueelle suuntautuva turismi kehittyy lentoaseman tun net tuuden ja reittivalikoimien kasvaessa. Lappeenrannan lentokentän operointimallista ei ole Suomessa vielä ko ke muk sia. Kokeilun onnistumiseen ja kasvun ajoitukseen liittyy mer kit tä viä riskejä. Alkuvaiheessa tarvitaan ulkopuolista taloudellista tu kea, mutta liiketoimintasuunnitelman mukaan onnistuessaan toimin ta on mahdollista saada kannattavaksi 5 vuoden tar kas te lu kauden aikana. Liiketoimintasuunnitelma kokonaisuudessaan on liitteenä. Neuvottelutuloksen ja toimintamallin vaikutusten arviointia Hyötyjä ja mahdollisuuksia: Lentoliikenne maakunnassa jatkuu ja siihen liittyvä kaupallinen toi min ta turvaa nykyisiä työpaikkoja ja luo mahdollisuudet uusiin työpaikkoihin sekä lisääntyviin matkailutuloihin. Kentän kehittäminen on maakunnan omissa käsissä. Säätiö omistaa jatkossa lentokenttäalueen rakennuksineen (174 ha). Mikäli lentoliikenne kentältä loppuisi ja kenttä jouduttaisiin aivan viimeisenä vaihtoehtona ottamaan muuhun käyttöön, voisi suun taa antavan mitoituslaskelman mukaan lentokentän alueel le sijoittaa rakentamista seuraavasti: KTY-, T- ja TY-alueita 63 ha, rakennettavaa katua m AO- ja AR- alueita 36 ha, AO-tontteja 280 kpl ja AR-tont teja 30 kpl, rakennettavaa katua m Tonteista saatava tontinmyyntitulo Maapoliittisen ohjelman 2010 hinnoittelun mukaisesti olisi n. 23,3 milj.. Katurakentamiskustannukset 10,4 milj.. Viheralueiden kus tan nuk sia tai muita kustannuksia ei ole laskettu. Nykyisellä tonttimenekillä alueen rakentuminen kestäisi vuotta ja silloin ei muualta Lappeenrannasta tontteja jaet tai si suuressa mittakaavassa.

8 Kun tonttien luovutus olisi järkevää tehdä paloittain, myös kun nal lis tek nii kan kustannukset jakautuisivat samoin vuo den ajalle. lentokenttä on maakuntakaavassa lentoliikennealue (LL), mi kä on huomioitava mahdollisessa käyttötarkoituksen muut ta mi ses sa. Riskejä ja haasteita: Sitoutuuko valtio omalta tarvittavalta osaltaan myö tä vai kut tamaan maakunnallisen kentän kehittämiseen jatkossakin? Onnistutaanko liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa? Liiketoimintakauppa tulee tehtäväksi ennen kuin valtiontuki on var mis tu nut. Myönnetäänkö toiminnan käynnistämiseen tukea val mis te lus sa esillä olleiden periaatteiden ja len to lii ken ne strate gian mukaisesti? Liiketoimintakaupassa oikeudet ja velvoitteet mm. henkilökunta siir ty vät heti eli kulut alkavat juosta heti, vaikka lentoja ei olisi. Ympäristövastuut kentän maaperästä siirtyvät ostajalle. Tällä het kel lä tiedossa on polttoainejakelupisteen kohdalla oleva pieni pilaantunut maaerä, puhdistuskustannukset arviolta n , joka on huomioitu kauppahinnassa vähennyksenä. Kiitoradan peruskunnostusinvestointi edessä noin v. 2020, jonka kustannusarvio tällä hetkellä 3,7 milj, saadaanko siihen val tion tu kea? Oheispalvelujen merkittävä kehittäminen edellyttää in ves toi mista terminaaliin. Kentän pyörittämiseen ja lentojen ostamiseen voidaan jat kos sa jou tua käyttämään nyt budjetoitua enemmän verorahoja, kunnes toiminta saadaan vakiinnutettua. Mistä matkustajat, Venäjän tilanteen kehittyminen? Saa daan ko avattua uusia matkailureittejä esimerkiksi Aasiasta? Jos tämä hanke ei nyt toteudu, Finavia Oyj on ilmoittanut sulke van sa kentän. Lentokenttä menetetään maakunnasta hyvin to den nä köi ses ti pysyvästi. Johtopäätökset ja ehdotukset Viime vuonna valmistuneessa kansallisessa len to lii ken ne stra te giassa Lappeenrannan kentästä linjataan, että omistajaohjauksesta vastaa van liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seu tu kun tien kanssa sovitaan Lappeenrannan lentoaseman siir tä mises tä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ul ko puo lelle. Mikäli näin ei tapahtuisi, tulee Lappeenrannan kenttä sul keu tumaan. Maakuntakenttien kohtalo on murroksessa. Ete lä-kar ja las sa on nyt tilaisuus kääntää negatiivinen kehitys omilla toi men pi teil lä uudek si kasvumahdollisuudeksi.

9 Kauppakirjaluonnoksessa osapuolet toteavat, että tarkoituksena on luo da malli, jolla voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin merkitystä Suo men lentoasemaverkoston kehittämisessä kansallisen len to liiken ne stra te gian mukaisesti. Kysymys on valtion kannalta siis stra tegi ses ta avauksesta. Liiketoimintasuunnitelman mukaan Lappeenrannan lentoaseman asioin ti alu eel la (catchment area) asuu Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon väes tön lisäksi yli seitsemän miljoonaa asukasta Luoteis-Venäjällä. Lap peen ran nan lentoasema on tämän kohderyhmän saa vu tet ta vis sa jopa alle kahdessa tunnissa. Aiempien tutkimusten mukaan len tomat kus ta ja jätti Lappeenrannan talousalueelle 121 /matkustaja (TAK Oy, Lappeenrannan lentokenttätutkimus 2010). Lentoasemaa ym pä röi vä elinkeinoelämä ja sitä kautta yhteiskunta hyötyy siis merkit tä väs ti toiminnasta ja uusi konsepti palvelujen lisäämisestä antaa en tis tä paremmat mahdollisuudet hyötyjen kasvattamiseen. Saimaan alueen matkailu on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla. Ly hyes sä ajassa alueelle on investoitu kansainvälisesti huomattaviin uu siin palvelu- ja matkailukohteisiin, jotka palvelevat Suomen kansain vä li sin tä ja kasvavaa asiakaskuntaa. Suurin yksittäinen in vestoin ti on ollut Holiday Club Saimaan yli 150 miljoonan euron kylpyläym. investointi Lappeenrannan Rauhaan. HC:n omistuksen vaih tu minen Intiaan luo uusia mahdollisuuksia myös Saimaan alueelle. Merkit tä viä investointeja on toteutettu ja suunnitteilla myös muualle Lappeen ran taan, Imatralle ja Etelä-Savoon. Saimaan alueen mat kai lu voi lisääntyä merkittävästi vain, jos yhteydet alueelle ovat hel pot, toimivat ja monipuoliset. Alueen matkailu- ja palvelusektorin asiakaskunnan mo ni puo lis ta misek si ja kasvunäkymien varmistamiseksi lentoliikenteen jatkuminen ja kasvu on välttämätöntä. Mikäli lentoasema maakunnasta loppuu, on matkailijoiden saaminen esimerkiksi Helsingin kautta huo mat tavas ti työläämpää, kuin jos käytettävissä on oma lentoasema mat kailu koh tei den välittömässä läheisyydessä, unohtamatta lähellä olevan Pie ta rin alueen potentiaalia. Lentoaseman maakunnallistamiseen liittyy riskejä ja epä var muus teki jöi tä, mutta myös mahdollisuuksia. Alkuvaiheessa maakunnallinen kent tä tarvitsee valtiolta Finavian ulkopuolisille lentoasemille tar koitet tua valtiontukea, jota on nyt myönnetty Seinäjoelle ja Mikkelille. LVM:n lentoliikennestrategian mukaan yhteistyöjärjestelyille tulee osoit taa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta teh tä vän toteutusta varten. Maakunnassa on voitava luottaa siihen, et tä valtio omalta osaltaan vastaa linjauksistaan ja Lappeenrannan len to ase ma saa valtiontukea käynnistysvaiheeseen.

10 Edellä olevan perusteella katsomme, että Lappeenrannan len to asema kiin teis tön ostaminen Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupun gin perustamalle säätiölle ja lentoliiketoiminnan ostaminen säätiön perustamalle operointiyhtiölle on maakunnan ja Lappeenrannan kau pun gin yleisen edun mukaista ja esitämme, että säätiö ja yhtiö pe rus te taan liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti ja kaupat Fi navia Oyj:n kanssa tehdään. Liiketoimintakauppakirjan liitteet, jotka sisältävät tietoja sopimuksista kol man sien osapuolten kanssa, eivät ole julkisia, mutta ne ovat päätök sen te koon osallistuvien nähtävänä kokouksessa. Ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy omalta osaltaan, että Etelä-Karjalan liitto pe rus taa yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa säätiön, joka os taa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan lentoasemakiinteistön ja että sää tiön perustama osakeyhtiö ostaa Finavia Oyj:ltä Lappeenrannan len to ase ma lii ke toi min nan liitteenä olevien kauppakirja- ym. asia kir jaluon nos ten mukaisesti. Maakuntahallitus oikeuttaa maa kun ta joh ta jan tarvittaessa tekemään asiakirjoihin teknisluonteisia täs men nyk siä tai korjauksia. Maakuntahallitus osoittaa v talousarviossa olevan kirjauksen mu kai ses ti säätiön peruspääomaksi. Lisäys ehdotukseen: Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton kesken on tar peen valmistella sopimus säätiön toiminnan rahoittamisen pe ri aat teis ta, joka sopimus tuodaan erikseen maakuntahallituksen ja kau pun ginhal li tuk sen päätettäväksi. Sopimuksella sovitaan käytännön ta sol la molempien perustajien osallistumisesta mahdolliseen jat ko ra hoi tukseen, mikäli sellainen tarve syntyisi. Mikäli säätiö tarvitsee kentän kehittämistoimintaansa ulkopuolista laina ra haa, joudutaan käytännössä antamaan lainalle kaupungilta jo ko täytetakaus tai omavelkainen takaus, jossa tapauksessa kau pun ki tarvinnee vastavakuuden esimerkiksi lentoasemakiinteistön. Myös tämä asia on käsiteltävä em. sopimuksessa Lappeenrannan kau pungin kanssa. Edellä esitetty sopimus rahoitusjärjestelyistä tuodaan maa kun ta hal lituk sen ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätettäväksi erikseen. Päätös:

11 Hyväksyttiin ehdotusten mukaisesti.