Arvoisa juhlaväki, Hyvät kuulijat,
|
|
- Esko Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yliopistokeskukset nyt ja tukevaisuudessa Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Arvoisa juhlaväki, Kun tarkastelemme suomalaisen yliopistolaitoksen kehitystä, niin se monien indikaattorien valossa vaikuttaa hyvältä. Pidemmän aikavälin kehityksessä tunnuslukujen muutos on kuitenkin osin huolestuttavaa. Esimerkiksi julkiset ja yksityiset t&k - investoinnit ovat kääntyneet laskuun, tieteellisissä julkaisuissa huippujulkaisujen määrä on vähäinen ja ero kärkimaihin kasvamassa, tietointensiivisillä aloilla ja erityisesti ICT-alalla johtoasemamme on menetetty. PISA - arvioinneissa olemme edelleen kärkimaita, mutta emme aiempaan tapaan ihan kärjessä. Lisäksi julkisella sektorilla on käynnissä isoja uudistuksia ja julkisen talouden menoja karsitaan. Monia asioita, joiden muutokset voivat näyttää vähäisiltä. Mikäli emme ota niitä huomioon toimintaa kehitettäessä, niin koko koulutusjärjestelmämme on vaarassa rapautua. Yliopistojen toimintaa ei voida tarkastella irrallaan toimintaympäristön muutoksesta. Ilmastonmuutos etenee, maailman väestö kasvaa ja ikääntyy sekä kaupungistuu. Maailmantalouden rakenne, toimintalogiikka ja globaali työnjako muuttuvat monella tavalla. Koulutustaso nousee maailmanlaajuisesti ja koulutustasojen maiden väliset erot tasoittuvat. Nousevat taloudet panostavat enenevässä määrin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä kaikki johtaa siihen, että kansainvälinen kilpailu kiristyy koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kansainvälisessä työnjaossa Suomi erikoistuu entistä vahvemmin toimintoihin ja työtehtäviin, joissa tarvitaan osaamista ja luovuutta. Innovaatiovetoinen uudistuminen on Suomen talouden monipuolistamisen perusta. Tämä edellyttää, että koulutus- ja tiedejärjestelmämme kaikki osat ovat kunnossa. On myös tärkeää, että esimerkiksi yliopistouudistuksen tarjoamat mahdollisuudet muun muassa kansainvälistymisessä, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyörakenteissa hyödynnetään täysimääräisesti uuden kasvun turvaamiseksi. Järjestelmätason merkittävimmät linjaukset tehdään seuraavien hallitusten ohjelmissa. Linjausten taustoittamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistämässä kansainvälisten asiantuntijoiden selvityksen Suomen korkeakoulujärjestelmän toimivuudesta ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset ja eräiden vertailukelpoisten maiden viimeaikaiset kehityssuunnat. Hyvät kuulijat, Opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linnan johdolla toiminut työryhmä totesi vuonna 2001, että menestyminen alueellisessa kehityksessä edellyttää nykypäivänä menestyksekästä yhteistyötä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Alueellinen kehittämistyö pohjautuu monipuoliseen verkostotoimintaan. Verkostoja muodostuu julkisen sektorin toimijoiden, yritysten,
2 2 korkeakoulujen, tiedepuistojen, kansalaisjärjestöjen yms. välille. Alueellisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että verkostojen keskellä pystytään riittävästi hahmottamaan alueen kehittämisen kokonaisuus sekä huolehtimaan investointien tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kilpailun kiristyessä kansainvälisen globalisoitumisen myötä voidaan olettaa, että monipuolisten metropolialueiden rinnalla voivat menestyä ainoastaan erikoistuneet alueet, joilla on hyvä toiminnallinen rakenne ja hyvät verkostoyhteydet. Työryhmä esittikin, että alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa, mutta kuitenkin merkittävästi yliopistollista toimintaa, toimijoita koottaisiin yhteisen, strategisesti johdetun sateenvarjon alle. Vuoden 2004 alussa aloittivat toimintansa kuusi yliopistokeskusta, jotka sijaitsevat Kajaanissa, Kokkolassa, Lahdessa, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Näillä paikkakunnilla yliopistokeskukset toimivat alueellisen innovaatiojärjestelmän ytiminä ja solmukohtina globaaleille osaamisverkostoille. Yliopistokeskukset ovat paikallisen roolinsa lisäksi tärkeä osa suomalaisten yliopistojen yhteistyötä ja ne on mainittu myös yliopistolain perusteluissa yliopistojen keskeisenä yhteistyöverkostona. Arvoisa Kainuun korkeakouluväki, Yliopistokeskusten syntyvaiheessa korkeakoulukenttä eli muutosten aikaa. Yliopistosektorin rinnalle oli vakiintunut ammattikorkeakoulusektori. Oli tärkeää selkeyttää alueellista työnjakoa tarpeettomien toiminnan päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tällä Kainuussa laadittiin Kainuun korkeakoulutuksen yhteinen strategia vuonna Sitä on uudistettu sen jälkeen useamman kerran ja siitä on tullut vakiintunut työkalu alueen korkeakoulutuksen kehittämisessä. Kainuussa tehtävä strategiatyö on hyvä asemerkki yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja alueen yhteistyön onnistumisesta. Kajaanin yliopistokeskus on verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka tehtävänä on toiminta-alueensa sivistysja osaamistason kohottaminen sekä elinkeinoelämän palveleminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Yliopistokeskus toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. Oulun yliopiston koordinoimassa Kajaanin yliopistokeskuksessa toimivat Itä-Suomen, Jyväskylän ja Lapin yliopistot sovituilla vastuu-alueilla. Kajaanin yliopistokeskus on Oulun yliopiston erillislaitos. Yliopistokeskuksessa on uudenlaisia yhteistyörakenteita, kuten CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems). Se palvelee valtakunnallisesti ja alueellisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden, ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikunta- ja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämistä. Myös aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, jonka
3 3 muodostavat uudenlaisen kokonaisuuden yhdistäen Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksiköt. Yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun toiminnot ja painoalavalinnat täydentävät ja tukevat toisiaan. Uskon, että ilman edellä mainittua ennakkoluulotonta, alueen vahvuuksista lähtevää strategiatyötä tämä ei olisi ollut mahdollista. Kehityksen myötä on onnistuttu panostamaan uusiin nouseviin aloihin, joiden kautta rakennetaan tulevaisuuden työpaikkoja, kilpailukykyä ja elinvoimaa Kainuun ja koko pohjoisen Suomen alueelle pitkäjänteisellä tavalla. Arvoisat tulevaisuuden rakentajat, Hyvin usein kysytään, mikä on yliopistokeskusten tulevaisuus. Ensimmäisen kerran tämä nousi vakavammin esiin vuonna 2010 toteutetun yliopistouudistuksen myötä. Monet pelot osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa edelleen kaikille yliopistokeskuksille koordinaatiotoimintaan rahoituksen ja lähes kaikki yliopistot ovat uusineet yliopistokeskussopimuksensa. Ja jos joku jäi pois, niin uusiakin tuli tilalle. Tämä kertoo, että emoyliopistot ovat kokeneet yliopistokeskusten toiminnan itselleen hyödylliseksi. Merkittävää täällä Kainuussa on Oulun yliopiston vahva sitoutuminen yliopistokeskuksen toimintaan rakenteiden uudistamisesta riippumatta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on korostanut sitä, että yliopistokeskusten roolia alueen aikuiskoulutuksen resurssi- ja koordinointikeskuksina tulee vahvistaa. Tämä merkitsi kehittämisen painopisteen siirtämistä tutkintoon johtavasta koulutuksesta aikuiskoulutukseen. Myös aluetta palvelevaa tutkimustoimintaa haluttiin vahvistaa korostaen samalla tiivistä yhteyttää emoyliopistojen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Kaikkien yliopistotoimijoiden profiloitumisen ja verkostoitumisen merkitys korostuu edelleen voimakkaasti. On tärkeää, että myös alueelliset toimijat kykenevät identifioimaan omat vahvuusalueensa ja panostamaan niihin, sillä kansainvälistynyt ja edelleen kansainvälistyvä yritystoiminta etsii ja haluaa hyödyntää niitä kumppaneita, joilla on alansa huippuosaamista. Tältä osin kenttä on murroksessa, sillä tulevaisuuden osaamiskeskittymiä sijaitsee yhä enemmän nousevissa talouksissa, kuten esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa ja niihin myös panostetaan monissa nousevista talouksista erittäin voimakkaasti. Kansainvälinen kilpailu korkeakoulutuksessa yhdistettynä kehittyvään teknologiaan voi muuttaa merkittävästi myös kotimaisten toimijoiden asemaa. Korkeakouluverkkoa on tiivistetty tavoitteena riittävänkokoiset, laadukkaat ja kilpailukykyiset osaamis- ja tutkimusympäristöt. Yliopistokeskuspaikkakunnilla, joilla osaamisresurssit ovat rajalliset, on tarkoituksenmukaista suosia yhteisiä kampusrakenteita, joissa korkeakouluväki ja innovaatiojärjestelmän muut keskeiset toimijat kohtaavat päivittäin ja voivat verkostoitua. Yhteistyön avulla voidaan myös rakentaa kampuksille ajanmukainen, yhteinen infrastruktuuri. On tärkeää, että alueella tehtävässä
4 4 tutkimus- ja kehitystoiminnassa on riittävän vahva linkitys emoyliopistojen osaamiseen. Voin ilolla todeta, että tässäkin suhteessa Kajaanissa on tehty merkittävää kehittämistyötä. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulutuksellisten erojen vähentäminen ja koulutuksen periytyvyyden ehkäiseminen on tärkeää myös perusopetuksen lisäksi kaikessa sen jälkeisessä koulutuksessa. Aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistuminen edellyttää erityisiä tukitoimia. Hyvät kuulijat, Kansainvälisestä talouskehityksestä ja valtion talouden tilasta johtuen joudutaan korkeakoulujen kehittämistä Suomessa tekemään vähenevässä rahoituskehityksessä. Tämä edellyttää, että korkeakoulujen tulee panostaa profiiliensa ja painoalojensa sekä niitä tukevan yhteistyön vahvistamiseen. Myös alueiden sitoutuminen yliopistokeskusten toimintaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti on tärkeää keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Esimerkiksi yhteistyö yritysten kanssa lisää paitsi sisällöllistä vuorovaikutusta myös nopeuttaa osaamisen siirtymistä työelämään. Tätä tarkoitusta palvelevat osaltaan myös muut yhteistyörakenteet kuten esimerkiksi käynnissä olevat kasvusopimus- ja innovaatiokeskittymäohjelmat. On tärkeää, että tämänkaltaisista ohjelmista ei muodostu pelkästään lyhytkestoisia hankeaparaatteja, vaan niillä voitaisiin tukea alueiden ja korkeakoulujen pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. On selvää, että myös yliopistokeskuksilta odotetaan nykyistä vahvempaa reagointiherkkyyttä ja etunojaa käynnissä olevaan työelämän muutoskehitykseen. Tulevaisuudessa meillä ei ole nykyiseen tapaan varaa pitää ihmisiä pitkään koulutuksessa ja samalla poissa työelämästä. Toisaalta omaa osaamista on voitava koko ajan päivittää ja uudistaa. Työelämän muutoksen hallitsemiseksi tulee kehittää uudenlaisia toimintatapoja tarjota koulutusta siten, että ihmisillä on mahdollisuus opiskella ja kartuttaa osaamispääomaansa myös työelämässä toimien. Aikuisväestön tulee voida päivittää osaamistaan tai kouluttautua uudenlaisiin työtehtäviin. Työelämän kehitystä tulee voida tukea laadukkaalla, alueiden tarpeita palvelevalla tutkimus- ja kehitystyöllä. Uudenlaisten toimintatapojen löytämiseksi tarvitaan luovuutta ja innovatiivista ajattelua sekä myös koulutusjärjestelmämme toimintarakenteiden jatkuvaa uudelleen arviointia. Tutkinto on perinteinen koulutuksen tuotos, joka antaa perusvalmiudet työelämää varten. On tärkeää, että ihmisille annetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa riittävä sivistykselliset ja oppimisen taidot sekä tutkinnon edellyttämät ammatilliset valmiudet. Tutkintokoulutuksessa tämä tapahtuu ottamalla opiskelijat tulevaisuudessa nykyistä laajempiin tutkintokokonaisuuksiin, joissa syventävä suuntautuminen hankitaan
5 5 vasta tutkinnon suorittamisen loppuvaiheessa. Vastaavasti meillä pitää olla koulutustarjontaa, jossa erilaisiin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan joustavasti ja tutkintokoulutusta nopeammin. Erityisesti tässä näen yliopistokeskukset keskeisinä kehittäjinä ja toimijoina. Perimmäinen viesti on, että osaaminen ja sen kehittäminen ovat huomattavasti tutkintoja suurempi kokonaisuus Kaikessa koulutuksessa on kehitettävä ja kokeiltava erilaisia, uusia toimintakonsepteja. Yliopistokeskusten yhtenä tehtävänä on kehittää ja pilotoida uudenlaisia toimintatapoja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Luulen, että tämä kokonaisuus on jäänyt yliopistokeskusten työelämä- ja aluevaikuttavuutta vähemmälle huomiolle. Osaltaan tähän voi vaikuttaa se, että emoyliopistot eivät ehkä ole osanneet hyödyntää riittävästi olemassa olevaa kokeilukenttäänsä. Mutta kysyä voi myös sitä, että ovatko yliopistokeskukset olleet innokkaampia toteuttamaan perinteisiä koulutusmalleja kuin etsimään uudenlaisia, luovia koulutusratkaisuja. Samaa voi kysyä osaamisen siirtoon liittyvien kysymysten osalta. Meillä Suomessa tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä, mutta tulosten hyödyntämisessä olemme monia maita perässä. Uusien ratkaisujen löytäminen tämänkaltaisiin kysymyksiin ei ole pelkästään alueellinen vaan kansallinen etu. Lopuksi, Työelämän kehittämistarpeet eri alueilla ja työelämän sektoreilla vaihtelevat suuresti. Perinteisesti tutuimpia ovat elinkeinoelämän kehittämistarpeet, mutta yhä enemmän korkeakouluilta odotetaan panostusta palvelujärjestelmien kehittämisessä, kolmannella sektorilla tai vaikkapa luovan talouden edistämisessä. Lisäksi näihin kokonaisuuksiin kytkeytyvät monet läpileikkaavat asiat kuten kielitaito ja kansainvälistymisen vahvistaminen tai vihreä kasvu. On toivottavaa, että korkeakouluissa tunnistetaan riittävän hyvin näihin liittyvät tarpeet, jotta työelämämme voi tulevaisuudessa olla maailman parasta. Tässä kilpajuoksussa ei riitä, että pelkästään tunnistamme yhteiskunnan muutosajurit ja käynnissä olevat globaalit suuret haasteet. Meidän on pystyttävä myös muuttamaan omia toimintamallejamme niin, että ne tuottavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja hyvinvointia niin alueellisesti kuin kansallisestikin. Yliopistokeskuksilla on paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Sen ne ovat lunastaneet toiminnallaan. Yliopistokeskusten tulevaisuus on pitkälti niiden omissa käsissä. Niiltä odotetaan laadukasta, luovaa ja innovatiivista toimintaa, johon yliopistot ja alueet ovat valmiita sitoutumaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Samanaikaisesti niillä on taustallaan emoyliopistojen koko osaaminen sekä vahvuutena valmius verkostomaiseen toimintaan. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Kiitän opetus- ja kulttuuriministeriön puolesta Kajaanin yliopistokeskusta ja sen henkilöstöä ansiokkaasta toiminnasta kuluneen kymmenen vuoden aikana. Samalla onnittelen Teitä juhlavuotenanne ja toivon menestyksekkäitä vuosia myös tulevaisuudessa.
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotAmmattikorkeakoulut ja aluekehitys
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotYliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus
Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotErikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus
Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotSipilän hallituksen visio: Suomi 2025
Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotPerusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle
Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle 2011-2014 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. 19.4.2010 1 PERUSTA
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
LisätiedotUEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE SMART UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA. Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA STATE-OF- THE UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA SMART Korkeakoulut ja sidosryhmät vaikuttavuutta luomassa VASTUULLINEN JA VAIKUTTAVA- Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu
Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu 27.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus Koulutussopimukseen perustuva koulutus
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotRahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKoulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa
Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa
LisätiedotAmmattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä
Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotYhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset
Yhteistyössä maailman parasta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.5.2017 Tulevaisuudenkestävän Suomen visio http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotJulkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä
Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotSakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.
Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotTAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin KV seminaari
Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN
LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotLukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous
Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan kokeilun yhteistyöpäivä Ajankohtaiskatsaus
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan kokeilun yhteistyöpäivä Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän aikuisopisto, 16.2.2016 Aira Rajamäki, OPH/AMPA Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotTyövalmennuksen koulutuksen kehittäminen
Työvalmennuksen koulutuksen kehittäminen Riitta Karhapää, Vates- säätiö ja Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten koulutusten kehittämistä.
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
LisätiedotYhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle
30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotBOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015. luonnos
BOTNIA-YHTEISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 luonnos Sisällysluettelo 1. BOTNIA-YHTEISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMINTAMALLI 2 1.1 Koulutus ja oppiminen 3 1.2 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta4 1.3
Lisätiedot