Turvapaikka-asioiden tilannekuva Euroopassa ja Suomessa (O 42/2015 vp)

Transkriptio

1 1 (5) LAUSUNTO MIG MIGDno HALLINTOVALIOKUNNAN KUULEMINEN ; MAAHANMUUTTOVIRASTON LAUSUNTO Turvapaikka-asioiden tilannekuva Euroopassa ja Suomessa (O 42/2015 vp) Komission tiedonanto - etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi (E 30/2016 vp) Vuonna 2017 turvapaikkahakemuksia oli mennessä Top 5 - hakijamaat kuluvana vuonna ovat olleet Irak, Syyria, Eritrea, Afganistan ja Venäjä. Vuonna 2017 alle kolmasosa hakemuksista on ollut ensimmäisiä Suomessa jätettyjä hakemuksia ja loput EU:n sisäisiä siirtoja tai uusintahakemuksia. Sisärajatarkastusten jatkuminen keskeisissä kauttakulkumaissa on Maahanmuuttoviraston arvion mukaan vaikuttanut hakijamääriin. Turvapaikka-hakemusten ruuhka on siirtynyt Maahanmuuttovirastosta hallintotuomioistuimiin. Tilanne näkyy myös vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden profiilin muutoksena: Yhä useampi on saanut jo ensimmäisen päätöksen. Vuoden 2016 elokuun alussa valituksen käsittelyä odottavia oli 3700, kun heitä oli Vastaanottojärjestelmässä oli kirjoilla yhteensä henkilöä ja vastaanottoyksiköitä toiminnassa 48. Vastaanottotoimintaa sopeutetaan hakijamäärien kehitykseen. Eteläiseen Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen vähentäminen yhteistyössä kolmansien maiden kanssa on keskeistä Schengen-järjestelmän kokonaisvaltaisen toimivuuden kannalta ja vaikuttaa myös siihen, missä vaiheessa Dublin-säännöstöä voidaan alkaa erityisesti Kreikan osalta soveltaa täysimääräisesti. Viisumivuoropuhelut/viisumivapaudet (E 73/2014 vp) Vuonna 2017 voimaan tulleet Ukrainan ja Georgian viisumivapauksien ei ole havaittu toistaiseksi lisänneen Suomessa merkittävästi näistä maista saapuvien turvapaikanhakijoiden määriä. Georgialaisten hakijoiden määrä on kuitenkin vuonna 2017 jonkin verran kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna (2015: 18, 2016: 20, 2017: 52). Uusien viisumivapauksien vaikutuksia EU-jäsenmaissa on syytä seurata tarkasti, huomioiden myös mahdollisuus keskeyttää viisumivapaus tilanteessa jossa turvapaikanhakijoiden määrä EU-jäsenvaltiossa nousee äkillisesti ja merkittävästi viisumivapauden seurauksena. Oikeus- ja sisäasiain neuvoston asialista (O 26/2016 vp) Terrorismiasioiden osalta Maahanmuuttovirasto viittaa HaV:lle antamaan lausuntoonsa MigDno ( ). Muuttoliikekysymysten osalta voidaan todeta, että Maahanmuuttovirasto on aktiivisesti toimeenpannut EU:n puitteissa sovittuja solidaarisuustoimia (sisäiset siirrot, pakolaisten uudelleensijoittaminen kolmansista maista ja osallistuminen asiantuntijoilla EASOn tukioperaatioihin Italiassa ja Kreikassa).

2 MIG (5) Suomi on vastaanottanut yhteensä 1951 henkilöä sisäisten siirtojen mekanismin puitteissa (1196 Kreikasta ja 755 Italiasta). Suomi on lähettänyt sekä Italialle että Kreikalle viimeisen siirtolupauksen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kreikalla ei olisi esittää enää uusia siirrettäviä. Kreikasta on siirtämättä 103 henkeä Suomeen. Uudelleensijoittamisen osalta Suomen ns sitoumus täyttyi Suomi on ottanut 754 syyrialaista (tilanne ) 1:1-mekanismin puitteissa. ( päätöksenteon jälkeen syntynyttä lasta). Maahanmuuttovirasto on osallistunut vuonna 2017 yhteensä 12 asiantuntijan panoksella (8-10 viikkoa/ asiantuntija) EASOn tukioperaatioihin Italiassa mukaan lukien EU-Turkki -sopimuksen toimeenpano. Suomi osallistui myös EASOn hallintoneuvoston järjestämälle Kreikan hotspottien turvallisuusjärjestelyjä arvioineelle missiolle heinäkuussa. Maahanmuuttovirasto arvioi asiantuntijoiden lähettämistä operaatioista saatujen kokemusten ja toisaalta myös hotspottien turvallisuustilanteen ja - järjestelyjen kehittymisen valossa. Uusien asiantuntijoiden lähettämistä Kreikkaan ei ole toistaiseksi pidetty mahdollisena ennen kuin turvallisuusjärjestelyjä koskevat puutteet on saatu EASOn ja Kreikan viranomaisten toimesta korjattua. Komission tiedonanto palauttamisesta (E 18/2017 vp) Kuluvana ja viime vuonna kaikista Suomesta palautetuista suurin osa on palannut vapaaehtoisesti, joko omin kustannuksin tai heille vastaanottokeskuksesta tai Maahanmuuttovirastosta myönnetyllä vapaaehtoisen paluun tuella. Vuonna 2016 palasi vapaaehtoisen paluun tuella 2113 henkilöä, ja tänä vuonna palaajia on ajalla ollut yhteensä Suurin osa palaajista (70 80 %) on palannut Irakiin. Palaajien kuukausittainen määrä on ollut laskussa vuoden 2017 alusta alkaen. Syynä laskuun on luultavimmin se, että nyt Suomessa olevista turvapaikanhakijoista suurin osa on ollut täällä jo pitkään, syksystä 2015 lähtien, ja he odottavat valitustensa käsittelyä hallinto-oikeuksissa prosessin loppuun saakka. Tiedossa on myös että mitä pidempään turvapaikanhakija maassa viipyy, sitä vaikeammaksi päätös paluusta hänelle muodostuu. Komissio suosittaa tiedonannossaan parantamaan tiedon tarjontaa vapaaehtoisen paluun mahdollisuuksista. Maahanmuuttovirasto on EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoituksella tehostanut tiedottamista vapaaehtoisen paluun mahdollisuuksista tuottamalla uutta tiedotusmateriaalia 11 eri kielellä sekä esitteinä että internetissä ( sekä tehostamalla yksilöllistä asiakasneuvontaa vastaanottokeskuksissa. Käynnissä olevan VAPA-hankkeen puitteissa pyritään lisäämään myös paikallisten viranomaisten kuten kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden tietämystä vapaaehtoisen paluun järjestelmästä. Suomi osallistuu aktiivisesti komission tiedonannossa mainittuun EU:n ns. REGtyöryhmän puitteissa paluuasioita koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamista ja levittämistä koskevaan työhön. Työryhmään osallistutaan Maahanmuuttovirastosta sekä Helsingin poliisilaitokselta. REG:n sekä paluuasioiden parissa toimivien kansallisten ja Euroopan unionin viranomaisten tietojenvaihtoalustaksi on kehitetty EU-komission IRMA-järjestelmää (Irregular Migration Management Application). Sen on tarkoitus toimia ns. suljettuna verkkopohjaisena työtilana, jossa jäsenmaat voivat vaihtaa tietoja keskenään. IRMA-järjestelmän kautta on myös tarkoitus kerätä paluutilastoja. Parhaillaan toteutetaan tilastojenkeruun pilottivaihetta. Suomessa tämä tapahtuu Migrin ja

3 MIG (5) Helsingin poliisilaitoksen yhteistyönä. Paluutilastoja kerätään kuukausittain kolmansien maiden kansalaisten osalta. Tilastotiedot eivät ole julkisia. Pilottivaiheessa tilastojen toimittamisessa on ollut sekä teknisiä haasteita, suurimmaksi osaksi IRMA-järjestelmän puutteiden takia, että haasteita indikaattoreiden määrittelyssä kansallisella tasolla. Pilottivaiheen odotetaan loppuvan lokakuussa Suomen osalta tietojenkeruu on työlästä järjestelmästä riippuen, mutta siinä on onnistuttu vähintään kohtuullisen hyvin. Oikeus- ja sisäasioiden alan tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen (E 16/2017 vp) EU:n tietojärjestelmien edelleen kehittäminen on tärkeää sekä muuttoliikkeiden paremman hallinnan ja terrorismin torjunnan näkökulmista. On lähtökohtaisesti kannatettavaa edistää EU-tasolla ratkaisuja, joilla parannettaisiin maahanmuuttoviranomaisten mahdollisuuksia selvittää hakijoiden henkilöllisyyttä ja taustoja. Eurodac-asetuksen uudistamisen yhteydessä Maahanmuuttovirasto on pitänyt kannatettavana, että jäsenvaltio velvoitetaan tallentamaan tietokantaan myös laajemmin henkilötietoja, koska tämä auttaisi turvapaikkatutkinnassa selvittämään hakijan henkilöllisyyttä ja matkustusasiakirjoja. Maahanmuuttoviranomaisten pääsy toisen EU-maan rikosrekisteritietoihin (erityisesti kolmansien maiden kansalaisten toisessa jäsenmaassa saamat tuomiot; ECRIS-hanke, 2009/315/YOS) olisi myös hyödyllinen arvioitaessa oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Komission tiedonanto lasten suojelusta muuttoliikkeiden yhteydessä (E 37/2017 vp) Yksin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten määrät ovat Suomessa olleet laskussa. Suomi on toisaalta yhtenä harvoista jäsenmaista ottanut yksin tulleita alaikäisiä sisäisinä siirtoina. Suomessa tunnistetaan alaikäiset jo nyt pääsääntöisesti hyvin. Ikätutkimukset ovat viranomaistoimintaa ja Maahanmuuttovirasto tekee yhteistyötä THL:n kanssa järjestelmän kehittämiseksi. Ikätutkimuksia on tehty kuluvana vuonna suhteellisen vähän, 25 kappaletta. Maahanmuuttovirasto on päivittämässä ikätutkimuksiin liittyvän sisäisen ohjeistuksensa. Maahanmuuttovirasto on tuonut tiedonannon käsittelyn yhteydessä esille, että mahdollisuus saada Suomen tietoon toisen maan teettämä ikätutkimus olisi hyödyllinen (myös mm. sen selvittämiseksi, onko täysiikäiseksi ilmoittautunut henkilö itse asiassa alaikäinen). Alaikäisten turvapaikanhakijoiden käsittely on Maahanmuuttovirastossa aina ollut kiirehdittyä. Vuonna 2016 käsittelyajat venyivät. Vuonna 2017 tilanne on jälleen korjautunut ja viraston turvapaikkayksikön koulutusta ja tietoisuutta alaikäisten asioiden käsittelyn erityispiirteistä on lisätty. Myös perheiden haavoittuvuuden huomiointiin on panostettu aiempaa enemmän. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä on tehty koontia kadonneista alaikäisistä viimevuodelta. Kadonneita oli vuonna 2016 yhteensä 56. Osan kadonneista arvioidaan olleen täysi-ikäisiä ja osa kadonneista on löytynyt myöhemmin muualta Euroopasta. Vuonna 2017 kadonneita oli mennessä 12. Katoamisten ennaltaehkäisemisen katsotaan edellyttävän ilmiön tehokkaampaa kartoittamista ja tämän puolestaan parempaa, tarkempaa ja ajankohtaisempaa tilastointia. Maahanmuuttovirastossa tunnistetaan tarve tähän liittyvälle kehittämistyölle.

4 MIG (5) Alaikäisten hakijoiden vanhempien/huoltajien jäljittäminen nähdään Suomessa yhtenä haasteellisena teemana. Maahanmuuttovirastolla ei ole jäljittämiskumppania, joten käytännössä jäljittämistä ei juurikaan voida tehdä. Vuoden 2017 aikana Maahanmuuttovirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tiivistäneet edustajakysymyksiin liittyvää viranomaisyhteistyötä. Edustajina toimivia on koulutettu yhteistyössä eri puolilla Suomea ja edustajille tarkoitettuja ohjeistuksia on päivitetty vastaamaan käytännön tarvetta. Edustajien toiminnan ohjaamiseen on Maahanmuuttovirastossa panostettu aiempaa enemmän, jotta jokainen edustajana toimiva tuntisi lapsen edun turvaamiseen liittyvän tehtävänsä. Myös Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten välistä vuorovaikutusta edustajaasioissa on lisätty. Edustajajärjestelmää kehitetään pidemmällä tähtäimellä kansallisesti Maahanmuuttoviraston vetämässä työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa työryhmässä tunnistettujen ongelmakohtien korjaamiseksi myös tulevat EUsääntelymuutoksen huomioiden. Erityisesti edustajien rekrytointiin, osaamiseen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota ja teeman puitteissa kehitetään dialogia toimijoiden välillä. Kehittämistyössä laaditaan ehdotukset edustajajärjestelmän tukirakenteiden ja toiminnan kehittämiseksi viranomaisyhteistyön ja koulutuksen avulla, sekä suositukset edustajan tehtävistä ja mallinnetaan toimiva edustajajärjestelmä. Vastaanottodirektiivi (U 37/2016 vp) Suomen vastaanottojärjestelmä on korkealla tasolla direktiiviehdotuksen sääntelyyn verrattuna, eivätkä ehdotetut muutokset näin ollen näyttäydy Suomelle ongelmallisina. Valtioneuvoston kirjelmässä todetun mukaisesti direktiivin käsittelyssä on tärkeää kiinnittää huomiota ehdotuksen merkittäviin liittymäkohtiin muihin CEAS-säädösehdotuksiin. Edustajajärjestelmän kehittämistyö on jo aloitettu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä (kts. edellä). Maahanmuuttovirastolla on käynnissä hankkeita, joilla pyritään edistämään hakijoiden taloudellista omatoimisuutta. Yksi rakenteellinen este työnteolle on ollut pankkitilin puuttuminen. Maahanmuuttovirasto on ottamassa porrastetusti käyttöön maksukortin vastaanottokeskuksissa, joille vastaanottoraha ja myös mahdollinen ansiotulo voidaan maksaa. Maahanmuuttovirasto on lisäksi suunnittelemassa hanketta, jossa pyrittäisiin kehittämään vastaanottokeskusten ja Maahanmuuttoviraston toimintaa hakijoiden työ- ja opintotoiminnan, keskuksen ulkopuolella tehtävän vapaaehtoistyön ja ansiotyön osalta. Määritelmäasetus (U 35 / 2016 vp) Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomen kannan joustavoittamiselle perheenjäsenen määritelmän osalta ei ole estettä. Perheenjäsenen määritelmän laajentaminen ehdotetulla tavalla kattamaan myös kauttakulkumaissa muodostetut perheet koskisi vain harvoja tapauksia. Maahanmuuttovirasto on direktiivin valmistelussa kiinnittänyt huomiota tarpeeseen välttää tilanteita, jossa kansainvälinen suojeluasema jäisi voimaan kun kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa peruutetaan tai jätetään uusimatta kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella. Sisäministeriön selvityksen mukaan tämä koskisi kuitenkin vain harvoja tapauksia ja jäsenmaille jää harkintavaltaa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen käsitteiden suhteen. Soveltamiskäytännössä on mahdollista pyrkiä siihen, ettei kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä jää tulkinnanvaraiseen

5 MIG (5) tilanteeseen sen vuoksi, että oleskelulupa peruutettaisiin tai jätettäisiin uusimatta, mutta suojeluasema jäisi edelleen voimaan. Maahanmuuttoviraston henkilöstön vetoomus - HE 37/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta Maahanmuuttovirasto on tehnyt jo vuonna 2016 aloitteen sisäministeriölle siitä, että Maahanmuuttoviraston puhutteluun saapuvalle henkilölle voitaisiin suorittaa turvatarkastus. Sisäministeriö on tällä hetkellä aloittamassa säädösvalmistelua asiasta. Esimerkiksi tuomioistuimien osalta asiasta on säädetty laissa turvatarkastuksista tuomioistuimissa (1121/1999). Sen 2 :n mukaan turvatarkastuksessa voidaan tarkastaa tuomioistuimen tiloihin saapuvat ja siellä olevat henkilöt sekä heillä mukanaan olevat tavarat. Toimenpiteistä säädetään 5 :ssä seuraavasti: Turvatarkastajalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa tuomioistuimeen saapuva tai siellä oleva henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen selvittämiseksi, ettei hänellä ole mukanaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle tai jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen. Turvatarkastajalla on oikeus tarkastaa henkilön mukana olevat tavarat myös muulla tavoin. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että henkilöllä on mukanaan edellä tarkoitettu esine tai aine, henkilö voidaan tarkastaa esineen tai aineen löytämiseksi. Ylijohtaja Jaana Vuorio Johtaja Hanna Helinko Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto klo 12:32. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Hallintovaliokunta