TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Innovaatiot ja yritysrahoitusosasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Transkriptio

1 1(8) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO Liite 1 Innovaatiot ja yritysrahoitusosasto Hallitusneuvos Kari Parkkonen Suomen Vientiluotto Oy:n valtiolta saamien vienti- ja alusluottojen jälleenrahoitukseen käytettyjen lainojen ennenaikainen takaisinmaksu Yleistä Valtion jälleenrahoitukseen perustuva luottomuotoinen vienninrahoitus-järjestelmä otettiin käyttöön ottamalla valtion talousarvioon momentille (Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan) vuosina euron määrärahat käytettäväksi viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen. Laina voitiin momentin perustelujen mukaan myöntää myös Yhdysvaltain dollareina laskettuna nostopäivän kurssiin. Lainan ehdoista on annettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus vientihankkeiden ns. jälleenrahoitusmallin käyttöönottamiseen liittyvistä seikoista. Ohjeistus on koskenut muun ohella lainan korkoa, Suomen Vientiluotto Oy:n palkkiota, lainan nostoa, lainan takaisinmaksua ja ennenaikaista takaisinmaksua, viivästyskorkoa ja muita lainaehtoja. Valtiokonttorin tehtävänä on ollut laatia ja allekirjoittaa lainoja koskevat asiakirjat valtion puolesta. Lainoja koskeviin asiakirjoihin on otettu tarpeelliset velan hoidon edellyttämät lainaehdot. Ohjeistusta on muutettu Ohjeistuksella on tehty mahdolliseksi myös Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuva vientiluottojen rahoittaminen. Ohjeistuksella on tarkennettu siirtomalli. Lisäksi on määritelty enimmäisluottoajaksi 15 vuotta. Ohjeistusta tarkennettiin edelleen Jälleenrahoitusmallin piiriin hyväksyttävissä vientihankkeissa edellytettiin ohjeen mukaan aina valtion vientitakuuta. Alistusrajaa nostettiin 100 miljoonasta 200 miljoonaan euroon. Lain tasolla järjestely on toteutettu ottamalla julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettuun lakiin (1137/1996) uusi 1 a. Sen mukaan Suomen Vientiluotto Oy:n toimiessa luotto- ja rahoituslaitoksen järjestämän korontasausluoton jälleenrahoittajana voidaan laissa tarkoitetut korontasaussopimukset tehdä Suomen Vientiluotto Oy:n päätöksinä. Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt luotto- ja rahoituslaitos toimii tällöin vienti- ja alusluoton järjestäjänä ja luoton hallinnoijana. Myös lakia valtion erityisrahoitusyhtiöstä (443/1998) on muutettu ottamalla lakiin säännös siitä, että valtion erityisrahoitusyhtiö voi myös hankkia varoja viennin rahoittamiseksi. Myöhemmin vuonna 2012 jälleenrahoitustoimintaan on myönnetty lisäksi määräraha käytettäväksi viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön aikaisemmin vahvistamien ohjeiden mukaan. Suomen Vientiluotto Oy:stä säädetään Suomen Vientiluotto Oy nimisestä yhtiöstä annetussa laissa (1136/1996). Yhtiön tehtävänä on lain 1 :n mukaan hallinnoida julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää ja myöntää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsen-

2 2(8) susehdoin julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityisrahoitustehtäviä. Suomen Vientiluotto Oy:n valtiolta saamien vienti- ja alusluottojen jälleenrahoitukseen käytettyjen lainojen ennenaikainen takaisinmaksu Vuonna 2009 otettiin käyttöön jälleenrahoitusmalli, jossa Vientiluotto rahoitti vuosina koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia ostajaluottoja. Ostajaluottoihin on myönnetty Finnveran vientitakuu. Alusluotossa on Finnveran alustakaus Finnveran riskillä olevan luoton osalta. Rahoitus toteutettiin valtion Vientiluotolle myöntämillä lainoilla. Valtion kannalta Vientituotolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat ovat johdannaisoperaatioiden jälkeen kiinteä- tai vaihtuvakorkoisia eurosaatavia, jotka on rahoitettu budjetista ja ne kerryttävät siten korkomarginaalia. Ennenaikaisesti takaisinmaksettavien lainojen kanta on ollut vuoden 2018 tammikuun lopussa pääomaltaan euroa ja niiden jäljellä oleva keskimaturiteetti oli noin 3,3 vuotta. Luottojen seuraavat lyhennykset ovat vuoden 2018 heinäkuun puolivälin jälkeen. Jälleenrahoitusmalli korvattiin vuonna 2012 alusta voimaan tulleella Finnveran rahoitukseen perustuvalla vienninrahoitusjärjestelmällä, joka perustuu julkisesti tuetuista vienti-ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettuun lakiin (1543/2011), jäljempänä vientiluottolaki. Järjestelyn lähtökohtana on Finnveran hyvä likviditeettitilanne. Finnveran varainhankintapolitiikan mukaan varat vientiluottojen rahoittamiseen hankitaan etupainotteisesti, mikä on nostanut Finnveran likviditeetin viimeksi julkaistun tilinpäätöksen mukaan yli 4 miljardiin euroon. Rahoitussitoumusten kattaminen etupainotteisella varainhankinnalla vähentää Finnveran pitkäaikaisiin rahoitussitoumuksiin liittyvää rahoitusriskiä. Tämän seurauksena syntyvän likviditeetin sijoittamisen vientitakuilla katettujen vientiluottojen rahoitukseen on kustannuksiltaan tehokas tapa hallinnoida Finnveran likviditeettiä ilman lisäriskinottoa ja siten edesauttaa osaltaan kilpailukykyisen vienninrahoitusrahoitusjärjestelmän ylläpitoa. Toisena keskeisenä lähtökohtana on, että järjestelyssä ei oteta uutta riskiä. Valtiolta saatujen lainojen takaisinmaksu ei muuta ostajan velvollisuuksia maksaa saamansa vientitai alusluotto takaisin luoton myöntämishetkellä sovituin ehdoin. Järjestelyllä ei siten ole vaikutuksia hanketta koskevien rahoitusosapuolten velvollisuuksiin. Hankkeen ostajaan liittyvä luottoriski on katettu Finnveran aikanaan myöntämällä vientitakuulla tai muulla takauksella. Takaisinmaksettavien lainojen ulkona olevat pääomat valuutoittain ovat seuraavat: Valuutta Pääomat (miljoonaa euroa) USD (kiinteä) 817 USD (vaihtuva) 412 Yhteensä USD 1229

3 3(8) EUR (kiinteä) 104 EUR (vaihtuva) 580 EUR yhteensä 684 Valtio on suojannut ja muuntanut USD -määräiset luotot pitkillä koron ja valuutanvaihtosopimuksilla EUR -määräisiksi saataviksi ja rahoittanut luotot budjetin kautta. Nykyiset jälleenrahoituksen piiriin kuuluvat vientiluotot tuottavat Vientiluotolle hallinnointipalkkiona 0,05-0,10 % marginaalin ilman korkoriskiä, joten tarkoituksena on pitää tuotot vastaavalla tasolla kiinteäkorkoisten lainojen osalta tuotonvaihtosopimuksilla ja vaihtuvakorkoisten lainojen osalta tuotontasaussopimuksella. Ennenaikainen takaisinmaksu (jäljempänä myös järjestely) Finnvera konsernin ja Valtiokonttorin kesken toteutetaan Vientiluotolle ja Finnveralle tulosneutraalisti. Järjestelyn toteuttaminen Järjestelyssä Vientiluotto maksaa valtiolta saamansa jälleenrahoitusluotot pääomamäärältään euroa, ennenaikaisesti takaisin luoton nimellisarvon ja kertyneen koron takaisinmaksuhetkeen laskettuna Finnveralta ottamallaan vastaavansuuruisella luotolla. Lainojen takaisinmaksu toteutetaan lainakohtaisesti tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Vientiluotto tekee Valtiokonttorin kanssa kiinteäkorkoisiin luottoihin korontasaussopimuksen kaltaisen sopimuksen, tuotonvaihtosopimuksen, joissa jäljellä olevalle rahoitusluotolle Vientiluotto maksaa ostajalle myönnetyn luoton alkuperäistä kiinteää korkoa ja Valtiokonttori maksaa vaihtuvaa korkoa, joka vastaa Finnveran varainhankintakustannusta luoton takaisinmaksuhetkellä. Valtiokonttorille maksettava kiinteä korko sekä Vientiluotolle maksettava vaihtuva korko määriteltäisiin kunkin lainan takaisinmaksua koskevassa vahvistuksessa, joka laaditaan soveltuvin osin ISDAsopimuksen mukaisesti. Vaihtuvakorkoisiin luottoihin tehdään tuotontasaussopimukset, joissa jäljellä olevalle jälleenrahoitusluotolle Vientiluotto maksaa ostajalle myönnetyn luoton alkuperäisen koron ja Finnveran luoton takaisinmaksuhetken varainhankintakustannuksen erotusta vastaavan määrän. Valtiokonttorille maksettava vaihtuva korko ja siitä vähennettävä Finnveran varainhankintakustannukseen perustuva vaihtuva korko määritellään kunkin lainan takaisinmaksua koskevassa vahvistuksessa. Järjestelyn yksityiskohtaisista sopimusehdoista on sovittu Valtiokonttorin ja Vientiluoton kesken laadittavalla sopimuksella. Järjestelyn perusteet Suomen Vientiluotto Oy:stä annetun lain (1136/1996) mukaan yhtiön tehtävänä on hallinnoida julkisesti tuettua korontasausjärjestelmää ja myöntää vienti- ja alusluottoja.

4 4(8) Toteuttamisaikataulu Järjestelyssä on kysymys vientiluottojen varainhankintaa koskevasta järjestelystä. Vientiluottolaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, miten vientiluottojen varainhankinta tulisi yksityiskohtaisesti toteuttaa tai miten Finnveran tulisi menetellä likvidien varojensa osalta. Finnveran osalta on kysymys likvidien varojen käytöstä ja niiden sijoittamisesta. Vientiluoton osalta kysymys on Suomen Vientiluotto Oy nimisestä yhtiöstä annetun lain mukaisesta erityisrahoitustehtävästä, jonka työ- ja elinkeinoministeriön voi antaa yhtiölle. Samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö antaa suostumuksen Vientiluotolle ja Finnveralle tehdä Valtiokonttorin kanssa järjestelyn edellyttämät sopimukset. Lisäksi Valtiokonttori tarvitsee työ- ja elinkeinoministeriön valtuutuksen/määräyksen, jotta Valtiokonttori voi valtion puolesta sitoutua suunnitteilla oleviin sopimusoikeudellisiin järjestelyihin Finnveran ja Vientiluoton kanssa sekä tehdä järjestelyn vaatimat tuotonvaihto- ja tuotontasaussopimukset. Järjestely koskee Vientiluoton myöntämiä vientiluottoja ja alusluottoa, jotka on myönnetty ennen kuin vientiluottolain mukainen vienninrahoitusjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna Myönnetyt vientiluotot eivät kuulu vientiluottolain 4 :n myöntämisvaltuuden piiriin, vaan niitä ovat koskeneet valtion talousarvioon vuosina otetut arviomäärärahat. Vientiluottoihin myönnetyt vientitakuut kuuluvat kuitenkin vientitakuulain (422/2001) 10 :ssä tarkoitetun vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen myöntämisen enimmäismäärän piiriin työ- ja elinkeinoministeriön jälleenrahoitusluotoista annettujen ohjeiden mukaan. Vientiluoton mahdolliset korontasausta koskevat päätökset myös sisältyvät vientiluottolain 8 :n mukaiseen enimmäismäärään. Jälleenrahoitusluottojen ennenaikaisella takaisinmaksulla ei ole vaikutusta Finnveran eikä Vientiluoton laissa oleviin myöntämisvaltuuksiin. Vientiluotto ja Finnvera ovat hyväksyneet järjestely toteuttamisen lukuunottamatta alusluotolle myönnettyä valtion lainaa, josta tehdään päätös vuoden 2018 lokakuun loppuun mennessä. Asia sisältyy vuoden 2018 ensimmäiseen lisätalousarvioon. Järjestelyn toteuttamisaika on tarkoitus sopia Valtiokonttorin ja Vientiluoton kesken siten, että järjestely olisi toteutettu viimeistään lokakuussa Valtion lainojen takaisinmaksu tapahtuu pääsääntöisesti luottokohtaisesti luottojen koronmaksupäivinä. Vientiluotto ja Valtiokonttori sopivat menettelystä erikseen. Vientiluotto voi suorittaa sopimuksen mukaan takaisinmaksun myös muuna kuin koronmaksupäivänä, jos se on perusteltua ja valtion edun mukaista. Taloudelliset vaikutukset Järjestely toteutetaan Vientiluoton ja Finnveran kannalta tulosneutraalisti. Nykyisistä jälleenrahoituksen piiriin kuuluvista vientiluotoista saadaan Vientiluotolle hallinnointipalkkiona 0,05-0,10 % marginaalin ilman korkoriskiä. Tarkoituksena on, että tuotot sovitaan vastaavalle tasolle kiinteäkorkoisten lainojen osalta tuotonvaihtosopimuksilla ja vaihtuvakorkoisten lainojen osalta tuotontasaussopimuksella.

5 5(8) Järjestelyllä on taloudellisia vaikutuksia valtion talousarvioon sen vuoksi, että lainojen ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuu päättymiskustannuksia. Vientiluotto ei voi ottaa maksettavaksi ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuvia päättymiskustannuksia, koska Vientiluotto joutuisi kirjaamaan päättymiskustannukset kokonaisuutena tulosvaikutteisesti maksuvuonna aiheuttaen merkittävän negatiivisen tulosvaikutuksen. Valtion katettavaksi tulevat päättymiskustannukset otetaan järjestelyssä huomioon sovittaessa valtion ja Vientiluoton kesken tuotonvaihtosopimuksista ja tuotontasaussopimuksista, joissa otetaan huomioon takaisinmaksusta muodostuva hyöty Finnverakonsernille yli laina-ajan tulevina vuosina. Siten päättymiskustannusten tulosvaikutus kohdistuu jäljellä olevalle luottoajalle kuten alkuperäisessä järjestelyssä. Vaikutukset valtion talousarvioon Helmikuun 2 päivänä 2018 ennenaikaisesti takaisinmaksettavien valtion lainojen kanta oli noin euroa. Alustavan arvion mukaan ennenaikaisesta takaisinmaksusta ja niihin liittyvien johdannaisten purkamisesta aiheutuu kuluja, joita varten valtion talousarvioon tulee ottaa määräraha. Lisämäärärahan tarpeeksi on arvioitu tilanteen mukaan vuoden 2018 talousarvion momentille ,3 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon momentille myönnetty vuotta 2018 koskeva arviomääräraha, 96,986 miljoonaa euroa. Verrattuna tilanteeseen, jossa järjestelyä ei tehtäisi, lisämenojen tarve momentilla olisi noin 81 miljoonaa euroa vuonna Lisäksi järjestely lisäisi tuloja momentilla (Korot muista lainoista) noin 7 miljoonaa euroa ja momentilla (Muiden lainojen lyhennykset) noin 1,4 miljardia euroa, josta 1,37 miljardia euroa olisi aikaistettuja lainojen lyhennyksiä ja noin 64 miljoonaa euroa kurssivoittoja. Yhteenlaskettuna vaikutus vuoden 2018 budjettitasapainoon olisi +1,4 mrd. euroa. Yhteenveto talousarviovaikutuksista vuonna 2018: -lisämenot -lisätulot -kurssivoitot -lainojen takaisinmaksut -81 milj. euroa, +7 milj. euroa, +64 milj. euroa, milj. euroa, joten vaikutus vuodelle 2018 yhteensä: milj. euroa Vaikutukset on arvioitu luottojen määrän ja arvostusten osalta tilanteen mukaan käyttäen arvostuksissa markkinatilannetta. Arviot muuttuvat toteutushetken markkinatilanteen mukaan. Arvioidut talousarviovaikutukset, kun jälleenrahoitusluotot puretaan tilanteen mukaan, ovat siis seuraavat:

6 6(8) Oheisessa on vertailun vuoksi esitetty tilanne, jossa jälleenrahoitusluottoja ei purettaisi, vaan ne maksettaisiin takaisin alkuperäisen lainaohjelman mukaan. Ennenaikaisen takaisinmaksun budjettivaikutukset ovat tässä esitetyn arvion mukaan noin 7,5 miljoonaa euroa pienemmät verrattuna vaihtoehtoon, jossa järjestelyä ei toteuteta. Ero johtuu siitä, että ennenaikaisesti takaisinmaksettavalle määrälle ei tässä ole arvioitu tuottoja. Mahdolliset tuotot riippuvat siitä mihin takaisinmaksettavat varat käytetään. Jos oletetaan, että purkuoperaation tuloksena saadut varat vähentävät vuonna 2018 otettavaa budjettivelkaa, niin Valtiokonttorin arvion mukaan korkomenot vähenevät yhteensä noin 6 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa lainojen purkua

7 7(8) ei toteuteta. Korkomenojen vähennys jakautuu vuosille Arvio perustuu valtion nykyiseen korkotasoon ja sen varainhankinta- ja korkoriskistrategiaan. Näin arvioituna järjestelyn nettovaikutus valtion budjettitasapainoon olisi -1,5 miljoonaa euroa yli ajan. Taulukon vertailu perustuu tilanteeseen, johon hetkeen on laskettu luottojen määrä ja arvostukset. Arvostuksissa on käytetty markkinatilannetta. Taulukoissa esitetyt luvut ovat Valtiokonttorin arvio budjettivaikutuksista, jotka muuttuvat tarkasteluhetken ja markkinatilanteen muuttuessa. Tässä arvioidut budjettivaikutukset ennenaikaisen takaisinmaksun toteutuessa ovat herkkiä korko- ja valuuttakurssimuutoksille sekä Finnveran varainhankintakustannusten muutoksille. Esimerkiksi euron korkotasossa tapahtuva 0,1% muutos pienentää tai suurentaa tässä arvioituja purkutuloja ja menoja nettona valtiolle noin euroa. Vastaavasti Finnveran varainhankintakustannuksen muutos tässä arvioidusta suurentaa tai pienentää tuotontasausta ja korontasaukseen liittyviä tuottoja/kustannuksia. Finnveran varainhankintakustannuksen yhden tuottopisteen (0,01%) muutos pienentää tai suurentaa tässä arvioitua tuotontasausta noin euroa ja korontasauksen tuottoja/kustannuksia noin euroa. Finnveran keskimääräiset varainhankintakustannukset näissä arvioissa ovat : USD 6kk Libor +0,08% EUR 6kk Euribor-0,16% Työ- ja elinkeinoministeriön esitys Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle erityistehtävän maksaa ennenaikaisesti takaisin valtiolle noin 1,67 miljardin suuruiset valtion vienti-ja alusluottojen jälleenrahoitusta varten myöntämät lainat. Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi työ- ja elinkeinominiteriön aikaisemmin päättämiä mainittuja lainoja koskevia ehtoja. Ennenaikaisen takaisinmaksun yhteydessä Suomen Vientiluotto Oy:llä ei ole velvollisuutta maksaa lainojen ennenaikaisesta takaisinmaksamisesta aiheutuvaa markkinahintaa. Kiinteäkorkoisiin luottoihin tehdään valtion, edustajanaan Valtiokonttorin ja Suomen Vientiluotto Oy:n väliset tuotonvaihtosopimukset, joissa jälleenrahoitusluotolla rahoitetun vienti-ja alusluoton jäljellä olevalle laina-ajalle SuomenVientiluotto Oy maksaa jälleenrahoitusluoton alkuperäistä kiinteää korkoa ja Valtiokonttori maksaa vaihtuvaa korkoa, joka vastaa Finnvera Oyj:n arvioitua varainhankintakustannusta lainan takaisinmaksuhetkellä. Valtiokonttorille maksettava kiinteä korko sekä Vientiluotolle maksettava vaihtuva korko määriteltäisiin kunkin lainan takaisinmaksua koskevassa vahvistuksessa. Vaihtuvakorkoisiin luottoihin tehdään valtion, edustajanaan Valtiokonttorin ja Suomen Vientiluotto Oy:n väliset tuotontasaussopimukset, joissa jälleenrahoitusluotolla rahoitetun vientiluoton jäljellä olevalle laina-ajalle Suomen Vientiluotto Oy maksaa jälleenrahoitusluoton alkuperäisen koron ja Finnveran luoton takaisinmaksuhetken ar-

8 8(8) vioidun varainhankintakustannuksen erotusta vastaavan määrän. Valtiokonttorille maksettava vaihtuva korko ja siitä vähennettävä Finnveran varainhankintakustannukseen perustuva vaihtuva korko määritellään kunkin lainan takaisinmaksua koskevassa vahvistuksessa. Järjestelyyn sisältyvän alusluoton rahoittamiseen otetun lainan takaisinmaksu on ehdollinen ja edellyttää Finnvera-konsernin vuoden 2018 lokakuun loppuun mennessä tekemää päätöstä. Tuotonvaihtosopimusten ja tuotontasaussopimusten hinnoittelu toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:n ja Finnvera Oyj:n kannalta tulosneutraalisti siten, että järjestelyn toteutuksen jälkeen Vientiluotto saa vientiluoton jäljellä olevalle laina-ajalle hallinnointipalkkiona voimassa olevan järjestelyn mukaisen 0,05-0,10 % marginaalin ilman korkoriskiä. Järjestely toteutetaan vuoden 2018 lokakuun loppuun mennessä. Tarkemmat ehdot ilmenevät liitteenä olevasta päätösluonnoksesta (liite 3).