Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Transkriptio

1 HE 243/2016 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 b :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

2 Keskeiset ehdotukset Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuuden korottaminen 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon. Korontasausvaltuuden korottaminen 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon. Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta ehdotetaan nostettavaksi 19 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon. Erityisriskinoton valtuutta korotetaan 3,5 miljardista 5 miljardiin euroon. Valtion talousarviosta voitaisiin myöntää Finnvera Oyj:lle pääasiallisesti lyhytaikaista lainaa sellaisessa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tilanteessa, jossa yhtiö ei kykenisi hankkimaan varoja kohtuullisilla ehdoilla. Lainan määräksi esitetään 3 miljardia euroa. Kansainvälistymiskehityksen ottaminen huomioon Suomalaisen intressin määrittelyssä Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Hallitusohjelma Hallituksen esitys perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan Hallitusohjelman mukaan vientirahoituksen elementit ja rahoituksen taso asetetaan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle On hallituksen kärkihanke: viennin rahoituksen valtuudet ja ehdot pyritään säilyttämään keskeisten kilpailijamaiden tasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi nostetaan valtion takauslimiittiä sekä vientiluotto- ja korontasausvaltuutta, jotta turvataan suomalaisten vientiyritysten vientikauppojen OECD-ehtoinen rahoitus Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Perustelut: Tavoitteet I Vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen. Luottomuo- toinen järjestelmä perustuen julkisesti tuetuista vienti- ja alusluo-toista sekä korontasauksesta annettuun lakiin on kilpailukykyinen. Valtuuksia tulee korottaa, jotta kilpailukyky säilyisi ja yritykset saisivat kilpailukykyistä rahoitusta pääomatavaroiden viennille. Level playing field: tasavertaisten kilpailuedellytysten ylläpitäminen on kansainvälisen sääntelyn peruste. Suomen viennin rahoitusta koskeva lainsäädäntö perustuu OECD:n vientiluottojärjestelyyn: Keskeiset sisällöt: kiinteä CIRR-korko, luoton takaisinmaksuajat, maksuprofiili, takuumaksun hinnoittelu Pankkien mahdollisuudet rahoittaa pitkäaikaisia vientiluottoja ovat edelleen aikaisempaa heikommat; vientihankkeiden rahoituksessa voidaan katsoa olevan markkinapuute sekä vaadittavan pitkäaikaisen rahoituksen että rahoituksen määrän suhteen, kun takaisinmaksuajat ovat pitkiä, vuotta. Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Tavoitteet II Suomen viennin rakenne keskittynyt tiettyihin toimialoihin, joissa tarvitaan pitkäaikaista rahoitusta. Tieto- ja viestintäteknologia, metsä- ja raskas koneteollisuus, laivanrakennusteollisuus Vientihankkeen yhteydessä vaaditaan usein vientitakuun lisäksi myös vienninrahoituslaitoksen rahoitustarjous. Taustalla kilpailun kiristyminen vientihankkeista. Suomen Vientiluotto Oy:ssä rahoitushakemuksia 14,4 miljardin euron määrästä syyskuun lopussa 2016 Esitetyt valtuudet riittäisivät vuoden 2020 loppuun. Vuoden 2016 aikana tehdään riippumaton selvitys vienninrahoitusjärjestelmän toiminnasta, vaikuttavuudesta ja riskeistä. Keskeiset alustavat tulemat ovat esityksen liitteenä. Selvityksen perusteella tarkastellaan järjestelmän kehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Yksityiskohtaiset perustelut: Mitoitus Vienti- ja alusluottojen myöntämiseen laissa osoitettu enimmäisvaltuus rahoitushakemukset huomioon ottaen on ilman korotusta riittämätön; seurauksena Suomen Vientiluotto Oy ei voi myöntää uusia luottoja vienninrahoitukseen, jos valtuutta ei koroteta tai sitä ei muutoin vapaudu käyttöön. Nykyinen vienninrahoitusjärjestelmä on ollut voimassa ja operatiivisena lokakuusta 2012 lukien. Valtuutta kuluu alkuvaiheessa enemmän, koska luottojen nostoaika on useita vuosia ja luottojen takaisinmaksuajat ovat pitkät. Pääomatavaroiden hankinta edellyttää keskimäärin 8,5-10 vuoden laina-aikaa Valtuutta palautuu samalla hitaasti käyttöön. Vuosina valtuutta palautuisi käyttöön arviolta 3,4 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Yksityiskohtaiset perustelut Luottojen kysyntä kohdistuu merkittävässä määrin kiinteäkorkoisiin luottoihin, mikä kuluttaa myös korontasausvaltuutta. Rahoituskriisin jälkeen vientiluottolaitosten rooli on korostunut. Basel III suositukset ja EU:n rahoituslaitoksia koskevat säännökset. Säännökset pankkien vakavaraisuuden lisäämiseksi ja pankkien riskien hallinnan parantamiseksi vaikeuttavat pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta ja nostavat sen hintaa. Myös pankkien kasvaneet tuottovaatimukset vähentävät kiinnostusta. Vaihtoehtoiset rahoitusinstrumentit: huhtikuussa 2014 otettiin käyttöön vientiluottojen jälleenrahoitustakuu Neuvottelut pankkien kanssa ovat osoittaneet jälleenrahoitustakauksen hinnan olevan korkea, josta seuraisi Finnveralle merkittävät tappiot. Sijoituskohteena vientiluotot eivät ole kovin likvidejä varoja Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Yksityiskohtaiset perustelut: Korontasausvaltuus Korontasausvaltuuden korottaminen 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon on tarpeen, koska korontasauspäätökset tehdään kiinteäkorkoisiin luottoihin ja rahoituksen kysyntä kohdistuu merkittävässä määrin niihin. Koska pankkien mahdollisuudet kohtuuhintaisten pitkää maksuaikaa edellyttävien vienti- ja alusluottojen myöntämiseen näyttävät edelleen vähenevän on todennäköistä, että pankkien rahoittamiin kiinteäkorkoisiin luottoihin liittyvien korontasaussopimusten määrä ei nouse lähitulevaisuudessa kovin suureksi. Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Yksityiskohtaiset perustelut: Vientitakuut Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta on korotettava 27 miljardiin euroon, koska luottomuotoisessa vienninrahoitusjärjestelmässä vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Vaikka vientitakuuvastuut nousevat nopeasti rahoitushakemusten tultua hyväksytyiksi, vastuut nousevat hitaammin ja sen mukaan, kun vientitakuun kohteena olevia luottoja nostetaan. Vienninrahoitusjärjestelmä perustuu Finnveran valtion takauksen avulla rahoitusmarkkinoilta hankkimiin varoihin. Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Yksityiskohtaiset perustelut: Lainojen myöntäminen Edellytyksenä on, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilassa, että Finnvera ei kykene hankkimaan lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla Lainan myöntäminen valtion talousarviosta käypää korkoa vastaan Enimmäismäärä: 3 miljardia euroa Laina on pääasiallisesti lyhytaikaista Tavoitteena on, että säännöksen avulla Finnvera voi hallita nykyistä paremmin likvidien varojen määrää; yhtiö voi säännöksen perusteella lykätä varojen hankintaa sitoumusajankohdasta lähemmäksi lainan nostoajankohtaa Tarkemmat ehdot lainan hakemisen edellytyksistä, lainan myöntämisestä ja muista tarpeellisista ehdoista annetaan valtioneuvoston asetuksella Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Taloudelliset vaikutukset Suomen vienti ei ole kasvanut vuositasolla viimeiseen viiteen vuoteen. Positiivia merkkejä on kuitenkin havaittavissa viennin kehityksessä vuoden 2016 loppupuolella. Kotimaisen kulutuskysynnän ja julkisen kysynnän supistuessa keskeisenä keinona hyvinvoinnin lisäämiseen on viennin lisääminen. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on noin 40 prosenttia. Valtion vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 2015 oli 4,3 prosenttia. Vaikka valtuuksien korotukset ovat merkittäviä, ei niistä arvioida aiheutuvan välittömiä menovaikutuksia valtiontalouteen. Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Taloudellisen riskin arviointi Finnveran vientitakuiden korvaukset maksetaan ensisijaisesti korvauksen maksuvuoden takuumaksutuloista. Jos nämä eivät riittäisi, maksuun käytetään Finnveran toiminnan aikana vienti- ja erityistakaustoiminnasta kertynyttä ylijäämää, vuoden 2015 lopussa 668 miljoonaa euroa ja joka on rahastoitu yhtiön sisäiseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon. Toissijaisesti mahdollinen alijäämä katettaisiin valtion takuurahastosta, jonka varojen määrä on vuoden 2015 lopussa ollut noin 663 miljoonaa euroa. Sen jälkeen mahdollinen tappio katetaan valtion talousarviosta. Vientiluottojen varainhallinnasta voi syntyä alijäämää, jonka korvaamiseen valtioneuvosto on sitoutunut. Alijäämää voi syntyä tilanteessa, jossa Finnveran luottomuotoisen vienninrahoituksen varainhankinnan hinta on korkeampi kuin Vientiluoton luottomuotoisesta vienninrahoituksesta saamat tuotot vähennettynä toiminnasta aiheutuneilla kustannuksilla. Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Itsekannattavuus I Yhtiölain 4 : Finnveran on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Lisäksi maailman kauppajärjestön (WTO) määräykset edellyttävät, että vientitakuutoiminta on pitkällä aikavälillä itsekannattavaa. Vaikka Suomen viennin kilpailukyky edellyttää kilpailukykykyistä hinnoittelua, luotot ja takuut pyritään hinnoittelemaan siten, että riskitekijöistä aiheutuvat mahdolliset kustannukset kyetään kattamaan. Keskeiset riskit: luottoriski, korkoriski, rahoitusriski Toistaiseksi Finnveran varainhankinnan kustannus on ollut riittävä kattamaan Vientiluoton lainoista aiheutuvat menot Finnveran vienninrahoitustoiminta on vuosina tuottanut positiivista tulosta ja ollut viime vuosina voitollista keskimäärin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Itsekannattavuus II Vuosina Finnvera on maksanut korvauksia yhteensä noin 53 miljoonaa euroa. Kiinteään CIRR-korkoon liittyvä korkoriski katetaan korontasauksella; valtiolle aiheunet menot ja tulot kumulatiivisesti vuosina miljoonaa euroa. Nykyisestä alhaisesta korkotasosta johtuen voidaan arvioida menojen lisääntyvän korkojen kääntyessä nousuun. Valtiokonttori vastaa suojaustoimenpiteistä TEM:n antaman ohjeen perusteella Riskienhallintajärjestelmän avulla riskejä suojataan ja seurataan. Finnveran laskentamalli: VAR 99 % Kokonaisvastuukannan riski vuonna 2023 olisi 1,08 miljardia euroa, joten puskurit olisivat tällä hetkellä riittävät (1,33 mrd ) Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Oheisessa kaaviossa on esitetty uusien myönnettävien luottojen sekä kannassa olevien luottojen takaisinmaksujen kehittyminen olettaen, että keskeisten toimialojen kysyntä toteutuu ennustetusti ja luottoja myönnetään 4 miljardilla eurolla vuosittain. Arvio on tehty syyskuussa 2015 ja ulottuu vuoteen 2030 (talousvaliokunta ) Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Oheisena on esitetty hakemuskannassa olevien luottojen myöntämisen rahoitusennuste Syyskuussa 2016 ja ulottuu vuoteen 2021 EUR mrd. 25 Vientiluottojen rahoitusennuste Rahoitusennuste Valtuus (13 mrd.) Työ- ja elinkeinoministeriö

17 LIITE: Selvityksen keskeiset alustavat johtopäätökset Tilannekuva vienninrahoituslaitosten roolista sama kuin HE:ssä; niihin kohdistuu tasainen tai kasvava vienninrahoituskysyntä Vienninrahoituksessa on markkinapuute, kun kysymys on suurista volyymeistä ja pitkistä takaisinmaksuajoista; markkinapuute myös pienistä pitkän takaisinmaksuajan lainoista Jälleenrahoitustakuu ei ole houkutteleva pankeille Leverage ratio tunnusluvulla merkittävä vaikutus pankkien haluttomuuteen myöntää vientiluottoja Selvityksen mukaan suoraa luotonantoa tulisi laajentaa Muissa maissa suora vientiluottojen myöntäminen toimii hyvin, mutta kannat ovat laskussa Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa Suosituksena tulisi keksittyä korkean teknologian ja pk-yritysten vientiin Riskien hallinta: tulokset samansuuntaiset kuin Finnveralla; ero portfolion reittauksessa; nykyiset puskurivarat ovat riittävät nykyisiin vastuisiin Jos vastuut olisivat 32 miljardia, tulisi puskurivarojen olla 3,6 mrd euroa Työ- ja elinkeinoministeriö