Miten huomioida lapsen ja perheen tarpeita muuttuvassa kasvuympäristössä

Transkriptio

1 Miten huomioida lapsen ja perheen tarpeita muuttuvassa kasvuympäristössä KT, Dosentti Mirjam Kalland Svenska social- och kommunalhögskolan/helsingin yliopisto Puheenjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

2 Muuttuva kasvuympäristö Miten lapsen kasvuympäristö on muuttunut? Lapsen kehityksen turvaaminen ja perheiden tarpeiden huomioiminen

3 Our first task is to take care of our children. If we don t get that right, we don t get anything right. Barack Obama

4 Lapsuus systeemisestä näkökulmasta Lapsi

5 Lapsen kehitysympäristöt Lapsen kehitykseen vaikuttaa paitsi perhe myös perheen ulkopuolella olevat rakenteet kuten päiväkoti, koulu ja harrastusmahdollisuudet. Lisäksi lapsen kehitykseen vaikuttaa ympäröivä yhteiskunta jonka mm. sosiaali-, terveys- ja koulupoliittiset päätökset jotka heijastavat kulttuurisia arvoja, käsityksiä ja uskomuksia vaikuttavat perheiden asemaan, vanhempien saamaan tukeen ja lapsen kehitykseen Uusi kehitysympäristö on digitalisoitunut media ja sosiaaliset suhteet joita luodaan mediassa. Uusi mahdollisuus, mutta myös uusia lasten ja nuorten mielenterveyteen vahingoittavia ilmiöitä

6 Lainsäädäntö: Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. 6

7 Yleisperiaatteet: Lapsen oikeus kehitykseen -oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon -julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto -suoja väkivallalta ja laiminlyönniltä -oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan

8 Syrjimättömyys: Taustan, kielen, rodun, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden takia lasta ei saa syrjiä. Julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto. Alatunnistetiedot tähän

9 Lapsen näkemyksen selvittäminen ja kunnioittaminen On velvoite, ja sen toteutuessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten asema muuttuisi merkittävällä tavalla Lapsen ei tarvitse muodostaa eikä ilmaista mielipidettä Lapsi ei kanna vastuuta päätöksistä, eikä hänen tarvitse ottaa kantaa asioihin joiden vaikutusta hän ei voi arvioida Mutta hän voi ja saa aina ilmaista omia ajatuksiaan tilanteestaan, ja siitä mitä hän toivoo ja mikä häntä auttaisi Ei murenna aikuisen auktoriteettia, mutta antaa ohjeita siitä miten se toteutetaan Myös Lastensuojelulaki 20 9

10 Tarkoittaa Lapsen edun ensisijaisuus on oikeudellisesti velvoittava Tarkoittaa, että lapsen etua ei voida asettaa horisontaalisesti riviin muiden intressien tai etujen kanssa Jos lapsen etu ja oikeus on ristiriidassa toisen henkilön tai ryhmän edun kanssa, lapsen edulla on enemmän painoarvoa 10

11 Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava Vanhemmat Opettajat ja muut aikuiset lapsen lähiympäristössä Viranomaiset Lainsäädäntö Velvoite pitää sisällään myös lapsen oikeuksista kertominen ja tiedottaminen niin lapsille kuin aikuisille

12 Voidaan hahmottaa kolmen P:n kautta Protection suojelu Provision lasten kuuluu saada riittävästi yhteiskunnan voimavaroista Participation osallisuus. näenkö, kuulenko, kuuntelenko, otetaanko huomioon päätöksenteossa?

13 Palataan Suomen alkuvuosiin itsenäisenä valtiona 1920 luvulla kuoli 100 vauvaa /1000 ensimmäisen elinvuotensa aikana Eliniänodote oli 1910-luvulla 43.1 vuotta miehille ja naisille 49.2 Vuonna 2016 kuoli 1.9 imeväisikäistä /1000 Eliniän odote oli 78.4 miehille ja 84.1 naisille Myös äitiyskuolleisuus on vähentynyt minimiin

14 Lapsiperheet muutoksessa Uusperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut (9 %). Perhekäsitteenä uusi, mutta rakenne on ikiaikainen. Noin 21 % alle 18 vuotiaista oli kokenut äidin arvioeron elinaikanaan vuonna 2005 Perherakenne on niin kovassa muutoksessa, että avioeroluvut perheen hajoamisen mittana eivät enää tuota järkeviä tuloksia (Kartovaara 2007) Alatunnistetiedot tähän

15 Yksinhuoltajuus Löytyisikö niin hyväsydämistä ihmistä, joka ottaisi omaksi tai kasvatiksi neljästä lapsesta yhden tai kahden nuorinta poikaa äidin kuoleman johdosta HS jouluna 1944 Yksinhuoltajavanhempien lukumäärä suuri sotien jälkeen Nousi samalle tasolle vasta 1990-luvulla Tänään 17 % lapsista elää perheessä jossa yksi vanhempi

16 Avoparit perheen perustamisessa Avopari ilmestyi tilastoihin 1980-luvulla Avoparien muodostama lapsiperhe on pohjoismainen ja pohjoiseuroopplainen ilmiö Perhemuotona lapsen näkökulmasta vähemmän pysyvä Lapsen iän myötä avoparien perheessä kasvavien lasten määrä vähenee ja yksinhuoltajaperheessä kasvavien kasvaa Aikaväli naisen ensimmäisen lapsen ja ensimmäisen avioliiton välillä on 2.4 vuotta ja lapsi siis ensin

17 Mitkä ovat Suomen historian konservatiivisimmat vuosikymmenet? luvut tuolloin syntyi vain 4.7 % lapsista avioliiton ulkopuolella. Näin säntillisiä olimme myös 1700 luvun lopussa ( ). Nykyisi valtaosa (57 %) ensimmäisistä lapsista, ja kaikista lapsista 40% syntyy avioliiton ulkopuolella

18 Samaa sukupuolta olevat vanhemmat 2002 tilastoihin ilmestyi uusi perhemuoto, eli samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä. Näissä perheissä elää tällä hetkellä noin 600 lasta, eli 0.06 prosenttia koko lapsiväestöstä tutkimuksissa ei ole osoitettu, että samaa sukupuolta olevien vanhempien kanssa kasvavilla lapsilla olisi suurempia kehityksellisiä ongelmia kuin muilla lapsilla on haasteita mutta myös vahvuuksia Oleellista on vanhempien kasvatustaidot, parisuhteen pysyvyys, ja muut asiat jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheessä kasvavat lapset hyötyvät siitä, että heidän vanhempansa kohdellaan tasavertaisina

19 Sisarussuhteiden moninaisuus noin kolmasosalla lapsista on yksi tai enemmän sisaruksia 42 % on yksi ja noin 10 % ovat ainoa lapsi on sisarpuolia, biologisia sisaruksia jotka asuvat muualla, sisaruksia jotka eivät ole sukua mutta asuvat samassa kodissa jne. pätkäsisarussuhteet

20 Perhesuhteet ovat moninaistuneet Kielteisesti tulkittuna muuttuvat perhesuhteet tuo lapsen kasvuympäristöön epävakautta ja epävarmuutta sekä uusien ihmissuhteiden tuomia haasteita. Myönteisesti tulkittuna se voi tuoda myös laajempia verkostoja, enemmän tärkeitä ihmissuhteita ja vähemmän stereotyyppisiä käsityksiä perheestä. Oleelliseksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta nousee lapsen ja vanhemman välinen suhde, ja vanhempien vanhemmuuden taidot sekä vanhempien ja muiden aikuisten kyky käsitellä asioita lapsen kanssa

21 Syntyvyys laskee Suomessa Suomessa syntyvyys jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna lasta. Kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän yli kolmella tuhannella. Suomen väkiluku kasvoikin vuonna 2017 ainoastaan maahanmuuton takia. Maahan muutti noin ihmistä enemmän kuin maasta muutti pois. Yle

22 Syinä ovat mm.(väestöliiton perhebarometri): Epävarma taloudellinen tilanne Vaikeus löytää puoliso Lapsiperheiden arki ei houkuttele Mutta halu saada lasta ei synny tai sammu yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Onko meillä lapsiystävällinen yhteiskunta, perheystävällinen politiikka? Vai onko päinvastoin viestitty että vanhemmuus on ongelma, lapset eivät ansaitse hyvää huolenpitoa?

23 Makrotasolla Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikka on ollut Suomessa hajanaista, sirpaleista ja siitä johtuen myös epäjohdonmukaista. Esimerkkinä on varhaiskasvatusta koskeva päätöksenteko, joka on lyhytjänteistä. Tehtyjä parannuksia on vesitetty leikkauksilla, kuten ryhmäkokojen suurentamisella ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella. Myös koulutukseen (läpi koko linjan) kohdistuneet leikkaukset, toisen asteen koulutuksen maksullisuus (oppikirjat ja -välineet ja tutkintomaksut)

24 Lapsiperheköyhyys, vuoden 2015 jälkeen lasten pienituloisuusaste on jälleen kääntynyt kasvuun Lasten ja perheiden palveluihin ja sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia Lapsibudjetointia - talousarvion seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta ei ole otettu käyttöön, vaikka YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut

25 Onko lapsuus murroksessa? Lapsi hyötyy pysyvistä ihmissuhteista Tilastot viittaavat siihen, että perheiden monimuotoisuus on lisääntymässä, kuten myös todennäköisyys, että lapset kokevat ihmissuhteissaan erilaisia katkoksia Kehitys on tuskin käännettävissä Oleellista on siis pohtia, miten voimme tukea eri elämäntilanteissä ja eri perheasetelmissa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan

26 Vanhempien sosiaalinen tuki ja tuen puutteet Kun väki tiivistyy kasvukeskuksiin, luonnolliset sosiaaliset verkostot ohentuvat sekä kasvukeskuksissa että maaseudulla/alueilla jossa väkiluku pienenee Vanhempien yksinäisyys on periytyvää (Junttila et al 2015), Mutta asialle on mahdollista tehdä jotakin Meidän pitäisi huomioida neuvolavanhempien lasten ja nuorten yksinäisyys, ennen kuin se muuttuu masennukseksi, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi Niina Junttila Turun yliopistosta.

27 Mitä tukea vanhemmat tarvitsevat, ja mistä tuesta he hyötyvät? Vielä julkaisematon tutkimus (Kalland et al 2018) Äidit: puolison ja ystävien jälkeen tärkein tuki on neuvola Isät: puolison jälkeen tärkein tuki on neuvola Kaikki ryhmämuotoinen tuki vauvan syntymän yhteydessä näyttäisi tukevan vanhemmuutta (vähentää stressiä ja yksinäisyyttä, lisää parisuhdetyytyväisyyttä jne.) järjestöt tärkeänä voimavarana ja yhteistyökumppanina Matalan kynnyksen tukea käyttävät hakevat itselleen myös lisätukea lumipalloefekti. Palveluja käyttävien lähtökohta tutkimuksen mukaan heikompi kuin heillä jotka eivät palveluja käytä.

28 Kasvatusfilosofinen lapsinäkemys: kehittyykö lapsi itseään vai yhteiskuntaa varten? Romanttinen lapsikeskeisyys (Rousseau) Progressiivinen lapsilähtöisyys (Dewey, Kaipio, Malaguzzi ym) Progressiivisessa kasvatuksessa lapsi kehittyy vapaaksi, ainutlaatuiseksi yksilöksi, mutta myös kehittämään maailmaa Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä

29 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita.

30 Perusopetus: opetussuunnitelman perusteet Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. (OPH 2014, 15).

31 Miten voidaan varmistaa että hyvät tavoitteet toteutuvat käytännössä? Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä keskeisessä roolissa on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE-ohjelma). LAPE-ohjelma on kuitenkin määräaikainen, ja valtakunnallisesti ohjelma ulottuu kevääseen 2019 asti. LAPE-ohjelmakauden päättymisen jälkeen ei ole mitään kokonaisvaltaista kehystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamiseksi.

32 Suomeen tarvitaan lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsi- ja perhepolitikkaa ohjaava kansallinen lapsistrategia, joka ottaa huomioon lasten ja perheiden tarpeet muuttuvassa kasvuympäristössä.

33 Yhteiskunnan on haluttava kaikille lapsilleen sitä, mitä paras ja viisain vanhemmista haluaa omalle lapselleen (John Dewey) 33