Tunturilatu r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Transkriptio

1 Tunturilatu r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

2 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) TOIMINTAKERTOMUS Tunturilatu ry:n 71. toimintavuosi 1. Yleistä Tunturiladun toiminta oli menneenä vuonna tapahtumien osalta vilkasta. Tähän seuraavana vuonna mittareita kehittymisestä. Liitteenä (1) erillinen toimintatilasto kerhojen toiminnasta. Suomi 100 hiihtovaellus oli iso ponnistus pieneltä tunturikerho Njallalta. Seniorivaellus oli tänä vuonna kevennetty vaellus, joka oli avoin kaikille. Saamelaistoimikunta teki kaksi retkeä, toisen Jokkmokin-markkinoille Ruotsin Lappiin ja toisen Riddu Riddu alkuperäiskansojen festivaalille Kåfjordeniin. Johtokunnassa sihteeri/jäsensihteeri lopetti, jäsensihteeri löytyi, mutta ei vielä sihteeriä. Kokoukset hoiti pääosin varapuheenjohtaja. Syyskokouksessa valittiin Tunturiladulle ensimmäinen naispuheenjohtaja. Vaikka keskustelua asioiden hitaasta käsittelystä tuli varsinkin tunturiladun keskustelufoorumin kautta, kaikesta huolimatta saatiin asioita eteenpäin. Nettisivujen käyttö vaatii vielä lisää koulutusta, että kaikki kerhot voisivat sitä kautta saada tapahtumat kaikkien tietoon. 2. Yhdistyksen hallinto Johtokunta Johtokunnan puheenjohtajana toimi Kari Halinen (Ovtsi) ja varapuheenjohtajana Paul Pakarinen (Logi). Johtokunnan muina jäseninä olivat Tuula Forström (Kuovza), Tuula Kirjonen (Njeallje), Hannu Liljamo (Owla), Erkki Maununen (Alppas), Sirpa Alapuranen (Kavtsi), Johanna Nevalainen (Kumpe) saakka ja Hanna-Mari Sinilehto (Kolbma) alkaen. Johtokunta piti toimintavuonna 5 kokousta, joista 1 oli sähköpostikokous. Neljä kokousta hoiti varapuheenjohtaja Paul Pakarinen. Johtokunnan työvaliokunnan muodostivat Kari Halinen (puheenjohtaja), Iitu Gerlin. Marita Jääskeläinen ja Paul Pakarinen. Toimihenkilöt Yhdistyksen toimihenkilöitä olivat Marita Jääskeläinen (sihteeri, Tsietsa) 13.8., jonka jälkeen ei ole ollut sihteeriä, Pekka Kallio (kämppäisäntä, Logi), Marita Jääskeläinen (jäsensihteeri, Tsietsa) saakka ja alkaen Marita Maula (Kavtsi), Sirpa

3 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Alapuranen (Kavtsi), Iitu Gerlin (taloudenhoitaja, Kavtsi) ja Satu Ojala (tiedottaja, Geatki). Vuoden 2017 varsinaisia toiminnantarkastajia olivat Lasse Luoto (Geatki) ja Veikko Parkkinen (Kolbma) sekä varalla Terttu Hokkanen (Ovtsi) ja Anja Rönnberg (Kavtsi). Yhdistyksen viralliset kokoukset Kevätkokous pidettiin Lapinkävijät Owlan isännyydessä Matkailukeskus Pikku-Syötteellä. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Tapio Siikaluoma (Owla). Kokoukseen osallistui 53 tunturilatulaista. Syyskokous Login isännyydessä Kokoushotelli Linnasmäellä Turussa. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Olli Mäkipää (Logi). Kokoukseen osallistui 86 tunturilatulaista. Jäsenyydet ja osakkuudet Tunturilatu oli toimintavuonna 2017 jäsenenä Suomen Latu ry:ssä, Kyrönperän Ladut ry:ssä, Pidä Lappi Siistinä ry:ssä sekä osakkaana Susikyrön yksityistien hoitokunnassa ja Utsjoen kunnan yhteismetsässä sekä Outakosken yhteisen vesialueen osakaskunnassa. Kilpisjärven koulu on Lapinkävijät Owlan kummikoulu. Owla haluaa tukea koulun retkitoimintaa ja saamelaisuuden merkitystä koulussa. Hannu Liljamo toimi Suomen Ladun edustajana Saanan, Mallan ja Käsivarren erämaaalueen huolto- ja käyttösuunnitelman yhteistyöryhmässä. Metsähallitus tekee suunnitelman. Lapinkävijät Owla seuraa aktiivisena Saanan Luonnon Ystävät (Luomus ry) toimintaa ja tukee erilaisin kommentein mahdollisia lausuntoja Käsivarren luonnon olosuhteista. 3. Toiminta Yhdistyksen yhteiset tapahtumat Kevätpäivät pidettiin Matkailukeskus Syötteellä Lapinkävijät Owlan Kevätpäiville osallistui 53 tunturilatulaista. Kesäpäivät Leiriniemellä Mäntsälässä Kuokten isännyydessä. Päiville osallistui 58 tunturilaturilaista. Susiaiset pidettiin Turussa. Tilaisuuteen osallistui 86 tunturilatulaista. Kevät- ja syyspäivien yhteydessä pidettiin johtokunnan keskustelu- ja kyselytunnit.

4 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Koulutustoimikunta Koulutustoimikuntaan kuuluivat Hanna-Mari Sinilehto (pj), Paul Pakarinen ja Erkka Ikonen. Toimikunta kokoontui sähköisesti kaksi kertaa. Pidettiin toimihenkilökoulutus Jyväskylässä. Paikalla oli edustus 8 kerhosta, yhteensä 23 hlöä. Siviksen koulutustukien koordinointi. Avustusta saatiin 115 opetustunnille, yhteensä 2239,2 euroa. Tukea käyttivät 3 kerhoa sekä Tunturilatu. Kämppätoimikunta 2017 Toimikunnan kokoonpano: Pekka Kallio (pj), Sirpa Alapuranen, Paavo Kramsu, Aulikki Kuukkanen ja Erkki Maununen. Toimikunta piti yhteyttä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Kämppätoimikunta kokoontui kaksi kertaa ja oli talkoissa mukana. Kämppätoiminnan suurimmat kustannukset olivat talkoot, polttopuut, sähkö ja vesi sekä kiinteistöjen verot ja vakuutukset. Aihkin varauksien hoitajana toimi Aulikki Kuukkanen, petipaikkavarausjärjestelmän hoitajana Panu Loisa (31.3. asti) ja Sirpa Alapuranen 1.4. alkaen) Kiinteistöt ja kämpät Jäsenistön käytössä on kolme kiinteistöä Lapissa: Susikyrö ja Aihki Enontekiöllä, Susi-Talas Inarissa sekä Susi-Kiisa Utsjoella. Tunturikerhoilla on omia kämppiä seuraavasti: Kavtsilla Kärrikaltio Inkoossa ja Ovtsilla Haristupa Laukaassa. Logilla on vuokrakämppä Koirasaari Mynämäellä, ja Kolbmalla on käytössään hirsikota Teiskon Velaatassa. Tunturiladun Lapin kämpillä tehtiin perus- ja huoltokorjauksia viikoilla Talkoolaisia oli kahdeksasta eri kerhosta yhteensä 24 henkilöä. Kämpillä tehdyistä töistä on erillinen liite (2). Kämppien käyttötilastoa ( ) Yöpymiset Susikyrö Susi-Kiisa Susi-Talas Aihkin käyttövuorokausia oli 138 kpl. Talkooyöpymiset

5 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Supersaas-petipaikkojen nettivarausjärjestelmän kautta varattiin 1505 petipaikkaa, joista kerhoviikot ja talkoot muodostivat suurimman osan. Rekisteröityneitä käyttäjiä oli 64 kpl. Kämppäavaimia oli vuoden lopussa 627 jäsenellä. LapinTuntijat verkosto Verkoston kokoonpano: Hannu Liljamo (Owla, pj), Kari Halinen (Ovtsi), Antti Karlin (Logi), Raija Palosaari (Njalla) ja Pirkko Westergård (Vihtta). LapinTuntijat-verkoston tavoitteena on tuoda tunturilatulainen asiantuntijapanos ennen muuta Lapin retkeilyn olosuhdetyöhön. Sähköposti on ollut pääasiallinen toimintatapamme. Vuoden aikana on käyty keskustelua lehdistössä porojen laiduntamisesta mm. Mallalla. Metsähallituksen avoimeen kyselyyn poronhoidosta ja sen ohjauksesta oli mahdollista vastata lokakuussa. Hannu Liljamo on toiminut Suomen Ladun olosuhdeverkostossa ja edustanut Suomen Latua Metsähallituksen hankkeissa Mallan, Saanan ja Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelman teossa. Mallan hoito- ja käyttösuunnitelman osalta on selvinnyt, että Ympäristöministeriö ei voi puutteellisen lainsäädännön takia hyväksyä suunnitelmaa. Metsähallituksen johdolla toimii työryhmä, joka selvittää millä tavalla Mallan hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyminen on mahdollista. Suunnitelma sisältää ehdotuksen Mallan luonnonpuiston aitaamiseksi. Saanan ja Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelman lähettämistä hyväksyntään odottaa Saamelaiskäräjälain mukaista neuvottelua helmikuussa 2018 Saamelaiskäräjien kanssa. Tämän jälkeen voidaan edetä Saanan ja Käsivarren erämaa hoito- ja käyttösuunnitelmien hyväksyntään. Retkenvetäjäverkosto Matti Rekola toimi verkoston yhdyshenkilönä, mutta kiinnostus verkostoa kohtaan hiipui. Kerhot voivat edelleen toteuttaa omia retkiään, jotka ovat avoimia kaikille tunturilatulaisille. Retkitietoa ja koulutusta on paljon tarjolla halukkaille.

6 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Seniorivaellukset vuodesta 2010 alkaen 2010 Tunturiladun retkitoimikunta 2011 Kumpe 2012 Kuokte 2013 Okta 2014 Kolbma 2015 Tsietsa, peruttu 2016 Kuovza, peruttu 2017 Kavtsi kevennetty vaellus, avoin kaikille Saamelaistoimikunta Saamelaistoimikuntaan kuuluivat Johanna Nevalainen (pj), ja jäsenet Jouko Koivu, Ritva Loimio, Kari Vuohelainen ja Seija Lipsanen. Toimikunta piti yhden sähköpostikokouksen saamelaistoimikunta järjesti retken Jokkmokkin markkinoille, osallistujia oli 15 henkilöä (5:stä kerhosta). Markkinoiden ohella käytiin ihailemassa Pohjoismaiden ja Euroopan suurinta valjastamatonta koskea, Storforsenin koskea, Piitimenjoessa. Retki tehtiin kimppakyydeillä ja majoittuminen oli Vidselissä kahdessa omakotitalossa tehtiin retki Riddu, Riddu- alkuperäiskansojen festivaalille Kåfjordeniin Norjaan. Retkelle osallistui kahdeksan henkilöä (3:sta kerhosta). Päiväretkillä kävimme tutustumassa mm vanhaan Birtavarren kuparikaivosalueeseen ja sen sulattamojen jäänteisiin Ankerliassa. Guolasjärvelle nousevan tien varrella oli myös jäänteitä kaivostoiminnasta, (kaivoskuilujen suuaukkoja ja "luurankotalo" ym.) sekä huikeat näkymät alas laaksoon. Kävimme ihailemassa myös Gorsabrua-siltaa, joka menee 153 metriä korkean kanjonin yli. Silta oli mahtava näkymä vesiputoukseen, joka syöksyy alas kanjoniin. Retkillä näimme myös merisaamelaisten yli satavuotiaita kalamajoja ja tutustuimme Holmenesin merisaamelaisten maatilamuseoon. Retki tehtiin kimppakyydeillä ja majoittuminen oli Birtavarren leirintäalueen mökeissä. Iltaisin retkeläiset osallistuivat, kukin kiinnostuksensa mukaisesti, festivaalien monipuoliseen ohjelmatarjontaan. Festivaalin ohjelmalavalla nähtiin kurkkulaulua, joikua ja kevyttä musiikkia jazzista poppiin. Norjan kuningatar Sonja avasi festivaalin. Tunturilatu-lehteen kirjoitettiin juttu Norjan festivaaliretkestä, ja facebookin Tunturiladun keskustelufoorumille päivitettiin kuvia ja tunnelmia festivaalista ja retkistä.

7 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Susivaliokunta Susivaliokunnalla oli kaksi kokousta, joissa käsiteltiin monipuolisesti susiasioihin liittyviä kysymyksiä. Päätettiin esittää johtokunnalle, että susimerkkejä olisi kahta mallia. Yksi olisi niin kutsuttu käyttömerkki, joka on helppo kiinnittää vaatteisiin ja nykyinen merkki siirrettäisiin juhlakäyttöön. Pohdittiin myös susiaisten kehittämistä ja joustomahdollisuutta susisäännöissä. Pohdintaa aiheutti myös susiaisiin noidan asuksi aikanaan hankitun Lapinpuvun sijoituspaikka. Todettiin, että pukua ei ole enää soveliasta käyttää susiaisissa. Susihaastatteluja pidettiin kaksi kertaa. Käsiteltiin ja hyväksyttiin susianomukset ja lisäksi suositeltiin johtokunnalle yhden johtajasuden anomuksen hyväksymistä. Järjestettiin jäsenistölle kysely, jolla yritettiin kartoittaa heidän toiveitaan susiasioiden kehittämiseksi. Kyselyyn saatiin kaksi vastausta Toimitettiin Tunturilatu-lehteen susivaliokunnan aineistoa. Susivaliokunnan kokoonpano: Marita Maula (pj), Pirjo Jauhiainen, Matti Nylander, Juhani Lahtinen, Raimo Pahkala ja Anja Kylävalli. Susiaisissa Linnasmäellä vihittiin seuraavat sudet: Ikäsusi Satu Ojala 112 Geatki Johtajasusi Hanna-Mari Sinilehto 187 Kolbma Tunturisusi Raija Palosaari 1650 Njalla Outasusi Paavo Ahonen 62 Kavtsi

8 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) Suomi 100 -hiihtovaellus Leviltä Haltille Tunturikerho Njallan ideoima hanke Suomi 100 hiihtovaelluksena Leviltä Haltille Lenkin sai myös tehdä kahtena lyhyempänä lenkkinä: Levi-Hetta 120 km tai Hetta-Halti 210 km. Keli suosi vaellusta. Mukana oli 53 vaeltajaa, joista 30 vaelsi koko matkan. Hiihtovaellus oli hyvin esillä kaikissa tiedotusvälineissä. Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikuntaan ovat kuuluneet Satu Ojala (pj), Tuula Forström, Iitu Gerlin, Kari Halinen, Paul Pakarinen ja Mikko Suominen. Tunturiladun päätiedotuskanavia ovat olleet neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Tunturilatu-lehden lisäksi verkkosivut, Facebook-sivut ja jäsentiedotteet. Tunturilatu-lehti postitettiin yhdessä Latu&Polku- lehden kanssa. Postituksen kustannussäästö on näin merkittävä. Tiedotustoimikunta kokoontui kerran, jolloin pohdittiin verkkosivujen kehittämistä ja Tunturiladun näkymistä sosiaalisessa mediassa. Verkkosivujen kehittämistyö on kesken ja sitä jatketaan edelleen. Tiedotussuunnitelmaa ei ole tehty. Tunturiladun keskustelufoorumin Facebook-sivuille lisättiin ohjeistusta. Sivuilta ovat pääkäyttäjät poistaneet asiattomia kommentteja. Sivuille kirjoittajia ohjeistettiin näin: Täällä voidaan keskustella vapaasti tunturivaellusharrastukseen liittyvistä asioista ja vähän sen vierestäkin. Mieluusti saa myös esittää ideoita harrastuksen ja sen taustalla olevan järjestötoiminnan kehittämiseksi. Keskustellaan asiallisesti, ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Kritiikkiäkin voit antaa rakentavasti. Foorumin ylläpidossa ja seurannassa on mukana johtokunnan jäseniä, joten asioita viedään myös eteenpäin täältä some-maailmasta. Ylläpito tarvittaessa poistaa asiattomat viestit. Viralliseen tiedottamiseen painottuva Tunturiladun yhteisösivu on: Vauvasta vaariin Mummusta mukeloon -leiri Isovanhemmille ja lapsille suunnattu leiriviikko pidettiin Susikyrössä Leirin järjestelyistä kantoi päävastuun tunturikerho Tsietsa. Leirille osallistui 28 hlöä, 14 aikuista lasten ikä 5-13 vuotta. Isovanhempien lisäksi oli yksi äiti mukana (ensikertalainen). Järjestäjiä Tsietsasta oli 7 hlöä ja 1 Njealljesta.

9 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) 4. Jäsenistö ja tunturikerhot Jäsenasioiden hoito on edelleen Suomen Ladun hoidettavana. Suomen Latu laskutti Kuovzaa lukuun ottamatta kaikkien kerhojen kerhomaksun Tunturiladun jäsenmaksun yhteydessä, Luoktalla ei ollut kerhomaksua lainkaan. Jäseniä kaikkiaan tällä hetkellä mukaan 2756 jäsentä. Vuoden päättyessä Tunturiladun jäsenrekisterissä oli 15 tunturikerhoa, joiden nimet ja jäsenmäärät olivat seuraavat: Jäsenmäärät kerhoittain Okta Kuokte Kolbma Njeallje Vihtta Kuhtta Tsietsa Kavtsi Ovtsi Logi Alppas Kumpe Kuovza Geatki Njalla Lapinkävijät Owla Luokta Kerhoihin kuulumattomia Yhteensä Rinnakkaisjäsenet ovat mukana SL:n jäsenrekisterissä myös siinä kerhossa, jossa ovat rinnakkaisjäsenenä ja siten myös kerhon jäsenmäärässä. Poikkeuksen he tekevät siinä, etteivät saa LP lehteä kakkoskerhosta

10 TUNTURILATU R.Y. TOIMINTAKERTOMUS (9) 5. Talous Yhdistyksen varsinaiset tulot tulivat jäsenistön jäsenmaksutuotoista, kiinteistöjen käyttömaksuista sekä kämppien avaimista. Kämppämaksuja saatiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kämppämaksujen nettotuotto oli 1.640,28 (edellisvuonna 1.903,89 ). Kerhojen lahjaviikot sekä talkooja leiriviikot ovat kämppien tuotoissa. Avaimia lähetettiin 9 kpl (edellisvuonna 6 kpl). Jäsenmaksuja kertyi (edellisvuonna ). Lähes kaikki kerhot ovat jäsenmaksujen yhteisperinnässä. Tunturilatu-lehden postitusta jatkettiin Latu & Polku -lehden välissä, mikä tuo säästöä postikuluihin. Maksuvalmius tilikaudella pysyi hyvänä. Vuoden vaihteessa pankkitilillä oli ,19. Tilikauden ylijäämä, 6913,19, esitetään siirrettäväksi taseen omaan vapaaseen pääomaan. Liitteet liite 1 Kerhojen toimintatilasto liite 2 Kämpille tehdyt työt