KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU, UUDISRAKENNUS Hankenumero

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA 1 (11) KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU, UUDISRAKENNUS Hankenumero Sijainti: Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 3 nykyinen päiväkodin ja koulun tontti Ukonpuisto Asemakaava: Asemakaavamuutokset ovat vireillä.

2 2 (11) 1. Hankkeen perustiedot Hankkeen kuvaus Kourulan päiväkotikoulun uudisrakennus liittyy osana suurempaa Länsialueen palveluverkkouudistusta, josta kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen Palveluverkkouudistuksessa on tarkoitus järjestää uudelleen varhaiskasvatuksen-, perusopetuksen-, liikuntatoimen-, nuorisoja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut länsialueella. Hankkeessa rakennetaan uusi päiväkotikoulurakennus korvaamaan nykyisen Kourulan päiväkodin ja Kuusimäen koulun 1.- ja 2. luokat. Kourulan päiväkotikouluhankkeen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen ympäristö lapsille. Toiminta päiväkotikoulussa on liikunnallista ja siellä hyödynnetään ympäristöä ja retkeillään paljon. Hallinnollisesti Kourulan päiväkoti tulee olemaan yksi Sammonlahden palvelualueen päiväkodeista, joka tarjoaa varhaiskasvatusta Kourulan, Huhtiniemen ja Lavolan alueen perheille. Koulun 1-2 luokat puolestaan tulevat kuulumaan hallinnollisesti Sammonlahden yhtenäiskouluun, jonka opetussuunnitelmaa noudatetaan. Kolmannesta luokasta lähtien lapsi jatkaa koulunkäyntiä Sammonlahden koulussa. Nykyiset Kourulan päiväkoti- ja Kuusimäen koulun rakennukset ovat huonokuntoisia ja laajojen peruskorjausten tarpeessa. Hankesuunnitelmassa käsitellään päiväkotikoulun sijoitukselle kahta eri vaihtoehtoa: VE 1 nykyisen päiväkodin ja koulun tontille sekä VE 3 kaupungin omistamaan Ukonpuistoon. Päiväkotikoulun sijoituspaikka ratkaistaan asemakaavaprosessin yhteydessä. 2. Selvitys nykyisistä rakennuksista Kourulan päiväkoti on rakennettu vuonna 1978 ja sen vieressä oleva Kuusimäen koulu vuonna Kaupunginvaltuuston tekemän tilasalkkupäivityksen mukaisesti Kourulan päiväkoti kuuluu C-salkkuun ja Kuusimäen koulu A-salkkuun. A- salkun tilat pidetään kunnossa ja C-salkkuun kuuluvissa tiloissa tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Kuusimäen koulu on L-muotoinen, osittain 2- kerroksinen ja tasakattoinen rakennus. Vesikate on alkuperäinen. Rakennuksen alapohja on polystyreenillä eristetty maanvarainen betonialapohja. Ulkoseinät ovat pääosin betonielementtirakenteisia ja julkisivut tiililaattapintaisia. Rakennuksessa on alkuperäinen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kuusimäen koulussa on tehty mm. seuraavia korjaustoimenpiteitä: - ikkunoiden uusiminen (2000) - talonmiehen asunto muuttaminen opetustilaksi (2002)

3 3 (11) - keittiön lattia- ja seinäkosteusvauriokorjaus (2004) - luokkaan 204 asennettu tuulettuva lattia (2006) - ulkoseinärakenteiden tiivistyskorjauksia (2014) Kourulan päiväkoti on yksikerroksinen L-muotoinen ja tasakattoinen rakennus, jonka kantavana rakenteena on betonipilari-puupalkisto, vesikatteena bitumikermi. Rakennuksen sokkeli on tehty teräsbetonielementeistä ja ulkoseinät ovat betonisandwichelementtirakenteisia. Julkisivupintana on yleisesti tiililaatta ja ikkunoiden kohdilla puupaneeli. Rakennuksen alapohja on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on solupolystyreenieriste. Kourulan päiväkodilla on tehty mm. seuraavia korjauksia: - ilmanvaihtokoneen TK 3 uusiminen kanavistoineen ja päätelaitteineen (2013) - ulkoseinäliittymien ilmatiiveyden parantaminen yksittäisissä tiloissa ( ) - ikkunoiden osittainen uusiminen (2002) - perusmuurin kosteuseristyksen ja salaojituksen rakentaminen ja pihan kaatokorjaukset (1999) - vesikatteen uusiminen (1993) Nykyisen päiväkodin laajuus on 855 hum2 ja Kuusimäen koulun laajuus on 1891 hum2. Päiväkodin tilavuus on m3 ja Kuusimäen koulun tilavuus on m3. Kourulan päiväkoti- ja koulurakennukset on osayleiskaavassa osoitettu kaupunki-, taajama- tai kyläkuvallisesti merkittävä alueena (sk). Kourulan päiväkoti- ja Kuusimäen koulurakennuksen mahdollinen suojelutarve ratkaistaan asemakaavamuutosten yhteydessä. 3. Tarpeen ja toiminnan kuvaus Alueellinen tarkastelu Kourulan päiväkoti palvelee länsialueen perheitä laaja-alaisesti, koska se sijaitsee monen keskustassa työskentelevän työmatkan varrella. Toiminnalliset perustelut Kourulan päiväkodin ryhmät sijaitsevat nyt kolmessa eri osoitteessa: 2 ryhmää Katajakadulla nykyisessä päiväkodissa, 1 ryhmä Kuusimäen koulun tiloissa, 2 ryhmää keskustassa Tykin vanhassa koulussa ja 1 ryhmä Kasarmikadulla. Kourulan päiväkodin tiloja on jouduttu poistamaan osittain käytöstä riittämättömän ilmanvaihdon takia. Päiväkodin toiminnallisuus paranee huomattavasti, kun tilat sijaitsevat samassa rakennuksessa. Uusien päiväkodin ja koulun tilojen tulee palvella uutta varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa, joiden mukaan lapset etenevät omaa tahtiaan. Tämä edellyttää pienryhmätiloja ja toimintaympäristön sekä tilojen muokkautumista lasten tarpeiden mukaan.

4 4 (11) Tekniset ja taloudelliset perusteet Nykyisten rakennusten peruskorjaaminen ei ole järkevää korkeaksi kohoavien peruskorjauskustannusten sekä peruskorjausasteen vuoksi. Toiminnan kuvaus Kourulan päiväkotikouluun tulee 6 päiväkotiryhmää ja 2 perusopetusryhmää. Päiväkoti ei ole vuoropäiväkoti. Lapsia päiväkodissa voi olla kerrallaan 144 ja perusopetusryhmissä 50 oppilasta. Henkilökuntaa on noin 34 henkilöä. Lisäksi tiloissa toimii Saimaan Tukipalveluiden 3 henkilöä. Päiväkotikoulun toiminnalliset tavoitteet on kuvattu tarkemmin Kourulan päiväkotikoulun toiminnallisessa suunnitelmassa, Liite Rakennuspaikka 4.1 Sijaintivaihtoehtojen tarkastelu Päiväkotikoulun sijoituksesta on pidetty asukastilaisuus, jossa on ollut esillä neljä eri sijoitusvaihtoehtoa. 1. Kourulan kenttä, nykyinen päiväkoti ja koulu 2. Puolapuisto 3. Ukonpuisto 4. Lentokenttä/ Helsingintien varsi Näistä sijoitusvaihtoehdoista 1 ja 3 ovat sopivia päiväkotikoulun sijoitukselle. Molemmissa vaihtoehdoissa (VE 1 ja VE 3) voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa päiväkotikoulun rakentamisen ko. alueille, liikenneyhteydet ovat vähintäänkin kohtuulliset ja kaupunki omistaa molemmat alueet.

5 5 (11) Uusi päiväkotikoulu sijoittuu joko nykyisen päiväkodin ja koulun tontille VE 1: + päiväkoti lähellä asutuksen painopistettä + linja-autopysäkit n. 100 m päässä + tukee Kourulan keskustan palveluiden säilymistä - tarvitaan väistötilat sekä esiopetukselle että perusopetuksen luokille ennen päiväkotikoulun valmistumista ja väistötilat luokille päiväkotikoulun valmistumisen jälkeen - rajoittuu vilkkaaseen kokoojakatuun Lisäksi asemakaavaluonnoksena tutkittiin VE 1:n alavaihtoehto (VE 1a), jossa päiväkotikoulu sijoittuisi nykyisen monitoimitalon paikalle. tai kaupungin omistukseensa hankkimaan Ukonpuistoon VE 3:

6 6 (11) + ei tarvetta väistötiloille ja Kuusimäen koulun luokkalaiset voivat toimia omassa koulussaan Sammontalon valmistumiseen saakka + vieressä laajat ulkoilumaastot, mikä tukee lasten luontoyhteyttä ja siten lasten immuunijärjestelmää + rauhallinen alue, ei liikennemelua eikä läpikulkua - päiväkoti hiukan sivussa asutuksen painopisteestä - hajauttaa Kourulan keskustan palveluiden sijoittumista - kevyenliikenteen väylien täydennystarpeita - lisää liikennettä omakotialueella ja muuttaa alueen luonnetta Vaihtoehto 3 on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen mielestä toiminnallisesti ja sijainniltaan parempi vaihtoehto. Lisäksi VE 3:ssa Kuusimäen koulu voisi mahdollisesti toimia nykyisissä tiloissaan ilman väistötilajärjestelyjä kunnes Sammontalo valmistuu (arvio 2024). 4.2 Kaavoitustilanne Molemmissa vaihtoehdoissa alueella on voimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Keskusta-alue, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt VE1, nykyinen päiväkodin ja koulun tontti Alue on osoitettu osayleiskaavassa paikalliskeskuksen alueena (C-5). Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Alue on osoitettu yleisten rakennusten alueena (Y). VE3, Ukonpuisto Alue on osoitettu osayleiskaavassa pientalovaltaisena asuntoalue sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (AP/PY). Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu Alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena (VU), leikkikenttänä (VK), puistona (LP) sekä puolustusvoimien korttelialueena (EP). Kourulan keskustan ja Ukonpuiston alueiden asemakaavan muuttaminen on vireillä. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan päiväkotikouluhankkeen toteuttaminen. Asemakaavan vaihtoehdoissa on tutkittu molempien vaihtoehtoisten alueiden maankäyttö sekä päiväkotikoulun että asumisen sijoittamiseksi. Samalla tarkistetaan alueiden liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä. Tavoitteena on, että kaavamuutokset ovat lainvoimaisia kesällä Kunnallistekniikka Alueilla on valmis kunnallistekniikka, Rakennus on liitettävissä kaukolämpöön, vesi-, viemäri- ja sadevesiverkostoihin. 4.4 Saavutettavuus Kourulan päiväkotikoulu on hyvin saavutettavissa länsialueelta kaupunkiin kuljettaessa. Alueella on toimiva joukkoliikenne.

7 7 (11) Saattoliikennepaikan tulee olla joustava ja helposti saavutettavissa, lisäksi parkkipaikkoja tulee olla riittävästi niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. 4.5 Purettavien rakennusten arvo Hankkeen yhteydessä on tarkoitus purkaa nykyiset päiväkoti- ja koulurakennukset. Kourulan päiväkoti- ja koulurakennukset on osayleiskaavassa osoitettu kaupunki-, taajama- tai kyläkuvallisesti merkittävä alueena (sk). Kourulan päiväkoti- ja koulurakennuksen mahdollinen suojelutarve ratkaistaan asemakaavamuutosten yhteydessä. 5. Hankkeen laajuus ja laatu Uudisrakennuksen suunnittelussa on toiminnallisen suunnitelman mukaan otettava huomioon ergonomia, ekologisuus, muunneltavuus, viihtyisyys, tilojen valaistus ja akustiikka sekä hyvä sisäilmanlaatu. Tilojen on oltava muuntojoustavia, monikäyttöisiä ja tarvittaessa jaettavissa pienryhmätiloihin. Tilojen yhteiskäytettävyys ja esteettömyys on huomioitava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tilojen toiminnallisuuteen ja käytännöllisyyteen mm.: tarpeeksi suuret märkäeteiset oheistiloineen, saman ikäisten ryhmät sijoitettava lähelle toisiaan, ei pitkiä käytäviä, toimivat henkilökunnan työ- ja taukotilat, useampia pienempiä pihoja. Päiväkoti tarvitsee muuntojoustavia tiloja, jotka mahdollistavat ryhmien muodostamisen ja ryhmätilojen vaihtamisen eri ikäryhmien kesken eli pienten ryhmästä isompien ryhmäksi ja päinvastoin. Lisäksi koulun 1-2 luokat tulee suunnitella siten, että ne ovat tarvittaessa muokattavissa helposti päiväkodin tiloiksi. Uudisrakennus rakennetaan modernina puurakennuksena. Kourulan päiväkotikoulun uudisrakennuksen tilaohjelman laajuus on hym2 lämmintä tilaa ja 102 hym2 kylmiä varastoja ja katoksia. Väestönsuoja 190 m 2 määräytyy Pelastuslain 379/2011 mukaan 231 henkilölle S1-luokka 0,75 m 2 / henkilö, väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelman tiloja. Vaihtoehtoisesti tutkitaan voiko väestönsuojan sijoittaa Kourulan kentän yhteyteen ja sijoittaa väestönsuojaan kentän tarvitsemia huolto- ja pukutiloja. Tilaohjelma on liitteenä, Liite 3. Lisäksi tekniset tilat toteutetaan suunnitteluratkaisun mukaan. Päiväkotikoulun henkilömäärä on: - lapsia 144, 6 päiväkotiryhmää - koululaisia 50 - henkilökuntaa päiväkotikoulussa 34 - henkilökuntaa siivous- ja ruokapalveluissa 3 Päiväkotikoulussa on myös iltakäyttöön soveltuva 220 m2:n sali.

8 8 (11) Kohteen keittiö on palvelukeittiö. Päiväkodin LVIA-järjestelmien vaatimukset on kuvattu liitteessä, Liite 5.1. Päiväkodin sähköjärjestelmien vaatimukset on kuvattu liitteessä, Liite 5.2. Asennus-, huolto- ja tekniset tilat suunnitellaan niin, että vaivaton kunnossapito ja laitteiston uusimisen tarpeet on huomioitu, Suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään M 1- puhtausluokiteltuja materiaaleja. 6. Tilojen ja kohteen erityisvaatimukset Päiväkodin piha-alue toimii myös lähiliikuntapaikkana. 7. Hankkeen ympäristötavoitteet Lappeenrannan kaupungin kiinteistöohjelman mukaisesti rakentamisessa pyritään ohjeen RIL mukaisesti matalaenergiarakentamiseen, jolla tarkoitetaan määräystasoa huomattavasti parempaa energiatehokkuutta uudisrakentamisessa. Uudisrakentamisessa tavoitteena on määräystasoa 25 % alhaisempi E-luku. Arkkitehtisuunnittelussa huomioidaan aurinkoenergian hyödyntäminen katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Sähkösuunnittelija mitoittaa aurinkopaneelien tehon rakennuksen kesäpäivän huipputehon mukaiseksi. 8. Vaikutusten ja riskien arviointi Hanke ei sisällä erityisiä riskejä. 9. Rakentamiskustannukset Hankesuunnitteluvaiheen budjettiarvio: - Uudisrakennus 4.8 Meur hintatasossa Haahtela-indeksi 79,0/ , kustannusarvio liitteenä, Liite 4. - HUOM! ei sisällä ensikertaista kalustamista (n eur), pihanrakentamista (n eur) eikä nykyisten rakennusten purkamista (n eur). Lisäksi päiväkodin väistötilat (toteutus tilaelementtinä) maksavat n. 25 koulun väistötilat n (toteutus tilaelementtinä). 10. Alustava tilakustannus käyttäjälle Nykyinen ( ) Kourulan päiväkodin kuukausivuokra: - vuokran perusteena oleva huoneistoala 813 m2 - yhteensä 7,15 eur/m ,95 eur/ kk ,40 eur/ a

9 9 (11) Nykyinen ( ) Kuusimäen koko koulun kuukausivuokra: - vuokran perusteena oleva huoneistoala m2 - yhteensä 7,68 eur/m ,4 eur/ kk ,8 eur/ a Koska uuteen päiväkotikouluun tulee vain 1-2 luokat, vertailuvuokrakustannukseen on arvioitu nykyisen koulun vuokrakustannuksista 1/3. Vertailuvuokrakustannus nykyisistä tiloista eur/ kk eur/ a Arvio kuukausivuokrasta 2019 huomioiden uudisrakennus pihakustannuksineen (5.1 Meur): - vuokran perusteena oleva huoneala 1738 m 2 - yhteensä 21,72 eur/m eur/kk eur/a Rakennusten mahdollisesta purkamisesta aiheutuva kustannus on n. 300 väistötilakustannuksia VE 1:n osalta 25 (koulu). Uuden päiväkotikoulun liikuntasali on mitoitettu iltakäytön mukaan ja siinä on 120 m 2 enemmän salitilaa ja 40 m 2 pesu- ja pukutiloja kuin päiväkoti 11. Ylläpito ja käyttötalous - huomioitava ensikertainen kalustaminen ja varustaminen (n eur) - henkilökunnan määrä säilyy nykyiseen verrattuna suunnilleen samana 12. Hankkeen alustava aikataulu Vaihtoehto 1, nykyisten rakennusten purkaminen: - purkusuunnittelu valmis 03/ purku-urakan kilpailuttaminen 04/ väistötilat valmiina 07/ nykyisten rakennusten purkaminen 07-08/2018 Vaihtoehto 1 ja 3: - Hankesuunnittelu valmis 02/ Suunnittelun hankinta, kilpailutus 03/ Kaavoitus 06/ rakennuslupa 07/ suunnittelu 04-09/ urakkakilpailutus 09/ urakakkapäätökset 10/ rakentaminen 10/ / käyttöönotto 12 /2019

10 10 (11) VE 1:n nykyisen päiväkodin ja koulun rakennusten purkaminen ei suoranaisesti vaikuta hankkeen kokonaisaikatauluun. Purkutyön suunnittelun ja varsinaisen purkutyön aikana uuden päiväkotikoulun suunnittelu ja rakentamisen valmistelu edistyvät samanaikaisesti. Väistötilojen järjestäminen lyhyellä aikataululla on haasteellista. 13. Rahoitussuunnitelma Lappeenrannan kaupungin talousarvioissa ja on varattu rahoitusta: - TA2017 0,1 Meur - TS2018 2,12 Meur - TS2019 3,18 Meur yhteensä 5,4 Meur suunnitelmissa hankkeelle 14. Väistötilat/ -ratkaisut Jos päädytään VE 1 kannalle (rakentaminen nykyisen päiväkodin ja koulun paikalle), niin silloin tarvitaan väistötilat sekä päiväkodille että koululle (esiopetukselle ja perusopetuksen luokille) heinäkuusta 2018 lähtien kunnes uusi päiväkotikoulu valmistuu (arvio 12/2019) ja lisäksi väistötilat luokille Sammontalon valmistumiseen saakka (arvio 2024). Väistötilat ovat mahdollisesti tilaelementeissä. Asemakaavaluonnosvaihtoehdon VE 1a mukaisessa ratkaisussa väistötiloja ei tarvita Kuusimäen koululle eikä päiväkodille olemassa olevien väistöryhmien lisäksi. Jos päädytään VE 3 kannalle (rakentaminen Ukonpuiston tontille), niin silloin Kourulan päiväkoti toimii nykyisissä tiloissa uuden päiväkotikoulun valmistumiseen saakka ja Kuusimäen koulu voi jatkaa nykyisissä tiloissaan Sammontalon valmistumiseen saakka. Jos VE 3:ssa puretaan Kuusimäen koulurakennus, niin silloin joudutaan etsimään luokille väistötilat, kunnes Sammontalo valmistuu (arvio 2024). Kourulan päiväkodin Tykin toimipisteessä ja Kasarmikadulla jo nyt evakossa oleville 3 lapsiryhmälle tarvitaan väistötilat päiväkotikoulun valmistumiseen saakka molemmissa vaihtoehdoissa. Länsialueen palveluverkkoselvityksen yhteydessä ei ole varauduttu väistötilakustannuksiin. 15. Toteutus- ja hallintamuoto Hanke toteutetaan kokonaishintaisina jaettuina urakoina. Urakat: - rakennusurakka (pääurakka) - putkiurakka

11 11 (11) - ilmanvaihtourakka - sähköurakka - rakennusautomaatiourakka Rakennuttajan erillishankintoja mm.: - aurinkosähköjärjestelmä - kulunvalvonnan aktiivilaitteet - liittyminen kiinteistövalvomoon - kameravalvontajärjestelmän aktiivilaitteet - liikuntasalin tulostaulu 16. Loppupäätelmä Päiväkotikoulu rakennetaan uudisrakennuksena, modernina puurakennuksena. Päiväkotikoulun sijoituspaikka ratkaistaan asemakaavaprosessin yhteydessä. Hankesuunnitelman liitteet (liitetään hankesuunnitelmaan) Liite 1 Hankesuunnittelutyöryhmä Liite 2 Kourulan päiväkotikoulun toiminnallinen suunnitelma Liite 3 Tilaohjelma Liite 4 Kustannusarvio Liite 5 Viitesuunnitelmat - Liite 5.1 LVIA Granlund Saimaa Oy - Liite 5.2 SÄH Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Tekniset asiakirjat (ei liitetä hankesuunnitelmaan, nähtävänä tarvittaessa) Liite 6 Rakennuspaikan pohjatutkimus VE 3 Liite 7 Asemakaavaluonnos

12 lir LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ,,; / ( 1) KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU, HANKESUUNNITTELU Käyttäjä Puhelin sähköposti Kasvatus- ja Päivi Virkki etunimi.sukunimi@ opetustoimi lappeenranta. fi Heli Puhakainen Saija Heiskanen Heidi Uski Mari Routti Vesa Raasumaa Sami Tapanainen Rakennuttaja Tila keskus Katri Tolvanen etunimi.sukunimi@ lappeenranta.fi Pekka Oksman Heini Löytty Seppo Kylliäinen Antti Pokkinen Lappeen Leena Jormanainen Rakennuttaja Oy Kaavoitus Maarit Pimiä etunimi.sukunimi@ lappeenranta.fi Matti Veijovuori Hankesuunnittelu Sähkösuunnittelija SHS Helena Orasvuo etunimi.sukunimi@shs. Sähköinsinöörit -sahko.fi oimisto Oy LVIA-suunnittelija Granlund Jukka Rantalainen etunimi.sukunimi@gra Saimaa Oy nlund.fi Jarkko Mäki

13 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULUN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Suunnittelun lähtökohtia Kourulan päiväkoti on yksi Sammonlahden palvelualueen päiväkodeista, joka tarjoaa varhaiskasvatusta Kourulan, Huhtiniemen ja Lavolan alueen perheille. 1-2-luokat kuuluvat hallinnollisesti Sammonlahden yhtenäiskouluun. Opetuksessa noudatetaan Sammonlahden koulun opetussuunnitelmaa. Kourulan päiväkotikoulu mahdollistaa lapselle yhtenäisen oppimispolun toiselle vuosiluokalle asti, jonka jälkeen lapsi jatkaa lähtökohtaisesti koulunkäyntiä Sammonlahden koulussa. Päiväkotikoulun henkilömäärä lapsia päiväkotiryhmää (sis. 1 esiopetusryhmä) vuotiaiden ryhmää 2 alle 3-vuotiaiden ryhmää henkilökuntaa n perusopetusryhmää oppilaita 2 x 25 eli yht. 50 oppilasta henkilökunta: 2 luokanopettajaa ja 0-1 avustajaa Kourulan päiväkotikoulun toiminnallisessa suunnitelmassa ei käsitellä turvallisuuteen liittyviä asioita.

14 2 (12) Päiväkotikoulun arvoperusta ja toimintakulttuuri Kourulan päiväkotikoulun perusopetuksen toiminnassa ja kehittämisessä tärkeitä arvoja ovat: Ihmisyys, oppilaan ainutlaatuisuus ja monipuolinen oppiminen Kulttuurinen moninaisuus ja hyvinvointi Oikeudenmukaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen Kestävä elämäntapa ja sivistys Edellä kuvattujen arvojen pohjalta Kourulan päiväkotikoulu on monipuolista oppimista painottava, rohkea ja tulevaisuusorientoitunut toimintakulttuuri. Päiväkotikoulussa tuetaan jokaisen lapsen tasapainoista kasvua ja pyritään varmistamaan lasten hyvä elämä ja turvallinen kasvuympäristö. Päiväkotikoulussa on tiivis yhteys kaikkien toimijoiden välillä. Oppilaiden tukena ovat myös muut päiväkotikoulussa työskentelevät aikuiset sekä yhteistyökumppaneiden edustajat. Tiiviin moniammatillisen yhteistyön myötä päiväkotikoulusta muodostuu oppilaalle elämänpiiri, jossa oppiminen on innostavaa ja monipuolista. Kourulan päiväkotikoulussa toiminnan perustana on lapsen hyvinvointi ja turvallinen arki. Lapsille turvataan mahdollisuus elää kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä ja autetaan heitä tuntemaan suomalaista kulttuuriperintöä ja tiedostamaan eettisiä perusteitaan. Kourulan päiväkotikoulussa erilaisuus on etuoikeus. Toimintakulttuurin perusteita ovat myös yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Kourulan päiväkotikoulu on yhteisö, jossa sekä aikuiset että lapset ovat aktiivisia oppijoita ja jokaisella yksilöllä on tärkeä vastuu oppimisesta. Aktiivisten oppijoiden yhteisön perustana on syvä keskinäinen luottamus, osallisuus, vaikuttaminen, rakentava vuorovaikutus ja tiivis yksilöiden välinen yhteistyö sekä yksilöiden väliset vahvat moraaliset siteet. Kourulan päiväkotikoulussa lapsia tuetaan keskinäiseen arvostukseen ja kunnioitukseen sekä yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy minkäänlaista kiusaamista, häirintää, rasismia eikä muuta syrjintää. Yhteisistä pelisäännöistä ja hyvistä käytöstavoista sopiminen lasten ja huoltajien kanssa luo turvallisuutta ja edistää koulutyön onnistumista.

15 3 (12) Sosiaalinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia monenikäisten väliseen vuorovaikutukseen, mutta mahdollistaa myös vetäytymisen omiin oloihinsa. Myönteiset asenteet vaikuttavat jokaisen oppimiseen, työntekoon ja kaikkeen, missä ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Kourulan päiväkotikoulussa on positiivinen lataus ja toiset mukaan ottava ja salliva ilmapiiri. Kannustava ilmapiiri ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Aikuisten lisäksi myös lasten kaverisuhteilla on suuri merkitys lasten hyvinvoinnille. Myös fyysiset tilat mahdollistavat lasten keskinäisen toimimisen ja juttelun. Päiväkotikoulussa korostetaan hyvän vuorovaikutuksen tärkeyttä. Aikuiset auttavat ja tukevat lasten vertaissuhteita sekä opettavat leikkitaitoja. Aikuisten tehtävänä on myös opettaa lapsille ristiriitatilanteista selviytymistä ja ennaltaehkäistä kiusaamista. Lasten ja nuorten kanssa yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan. Päiväkodin puolella pienryhmissä työskentely on hyvä keino harjoitella sosiaalisia taitoja. Pienryhmien koosta ja ryhmien jakamisen perusteista ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Aikuisten määrittelemien pienryhmien lisäksi lapset ehtivät saman päivän aikana muodostaa hyvinkin monenlaisia pienryhmiä, koska lapset ovat jatkuvassa liikkeessä solmiakseen uusia vertaiskontakteja. Aikuisten välisen, aikuisten ja lasten välisen ja lasten välisen vuorovaikutuksen tulee olla avointa, rehellistä, lasta kannustavaa ja kunnioittavaa sekä kunkin lapsen kehitysvaihetta tukevaa. Lapsia ohjataan hyväksymään erilaisuutta. Aikuisten väliset suhteet toimivat malleina ja ovat merkityksellisiä lasten hyvinvoinnille. Kourulan päiväkotikoulun työyhteisössä on yhteiset pelisäännöt aikuisten kesken ja tarkoituksenmukainen työnjako. Hyvässä työyhteisössä työntekijät arvostavat toistensa työpanosta.

16 4 (12) Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, muunneltavuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja ke hit että essä. Fyysinen ympäristö Fyysinen ympäristö käsittää päivähoitopaikan yhteiset ulko- ja sisätilat, lähiympäristön sekä lapsen oman ryhmän. Oppimisympäristön tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjaa leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristö tarjoaa lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvat tarpeen mukaan. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista (esim. robotiikka, 3D-tulostus, peli, virtuaaliteknologia) ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tieto- ja

17 5 (12) viestintäteknologisia laitteita, järjestäjän määrittämällä tavalla. leluja ja muita välineitä käytetään varhaiskasvatuksen Päivän kulku varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa Päiväkotiin tulo Päiväkoti on avoinna pääsääntöisesti Tarvittaessa Vanhempi kirjaa lapsensa sähköisesti läsnäolevaksi. Varhain aamulla tulevat lapset kokoontuvat yhteisiin tiloihin, joissa riittää esim. yksi kasvattaja heitä valvomaan, tilassa pitää olla mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille: pelimahdollisuudet, köllöttely, erilaisia leikkipaikkoja. Esiopetusaika on päivittäin Ennen ja jälkeen esiopetuksen lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen perheen valitseman hoitovälyksen mukaisesti. Ruokailut ja ruokailuun siirtyminen: Lapset ruokailevat kolme kertaa päivässä (aamiainen, lounas, välipala). Ruokasalin tulisi olla lähellä/keskeisellä paikalla, jotta lapset voisivat liikkua mahdollisimman omatoimisesti. Alle kolmevuotiaat ruokailevat omissa ryhmissään. Matala linjasta päiväkodin 3-5-vuotiaille Käsienpesupisteitä ruokalaan sekä aikuisille että lapsille Toiminta (opetus): Lasten osallisuutta tuetaan ja toiminta perustuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmille. Lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet ovat kartoitettu ja niiden pohjalta aikuiset ja lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa. Lapset toimivat mahdollisimman paljon pienryhmissä. Jaettavia tiloja on oltava riittävästi, mutta kasvattajien on pystyttävä valvomaan tiloja helposti - näköyhteys. Tilojen muunneltavuus eri toimintojen mukaan, välillä tarvitaan pienempiä tiloja välillä suurempia.

18 6 (12) Pukeutuminen ja riisuutuminen, ulkoiluun siirtyminen: Henkilökunnan on pystyttävä pukeutumaan sekä käymään wc:ssä lähellä eteistiloja, kun ovat lähdössä lapsiryhmän kanssa ulos, jotta kasvattaja ei olisi tarpeettoman kauaa pois lapsiryhmästä. Lasten eteisissä on oltava riittävästi tilaa kuravaatehuollolle. Lasten pitäisi voida ottaa vaatteensa itse. Pienten ryhmätilojen edessä tulisi olla yhteinen puolilämmin vaunuvarasto. Ulkoilu: Helppo valvoa: porteille hyvä näkyvyys Muunneltavuus: osia on helppo rajata tarpeen mukaan tai tarvittaessa olisi käytössä isompi alue liikuntaleikkejä ja pelejä varten Kiipeilytelineitä, keinuhevosia, tasapainotelineitä mutta myös vapaata tilaa Etenkin iltapäivisin ulkoilun aikana yksi aikuinen pystyy valvomaan jäljellä olevia lapsia esim. klo jälkeen Lasten wc-tilat: Helppo saavutettavuus eri tiloista: lapsi voi tarvittaessa kulkea omatoimisesti. Mahdollisuus siirtyä suoraan lepotilasta, erityisesti alle 3v Lepotilat: Muunneltavuus: lasten määrä vaihtelee päivittäin, jotkut nukkuvat, toiset lepäävät ja kuuntelevat esim. musiikkia. Valvonta: useampaa tilaa pystyisi valvomaan yhtäaikaisesti esim. välioven avulla. Pois lähteminen Vanhempi kirjaa lapsensa sähköisesti pois. Lapset ovat pihalla, pihavalaistus ja valvottavuus ovat tärkeitä.

19 7 (12) Vuosiluokkakokonaisuudet Kourulan päiväkotikoulussa oppiminen ja yhteistoiminta muotoutuvat joustavasti opetussuunnitelman perusteiden mukaisten vuosiluokkakokonaisuuksien luomalle perustalle. Vaikka merkittävin osa päivittäisestä toiminnasta toteutuu vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä, niin käytännössä oppilaat ja opetushenkilöstö työskentelevät joustavasti ja vuosiluokkakokonaisuuksien rajat ylittävästi. Vuosiluokat esi-2 Esi- ja alkuopetuksen aikana luodaan perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena. Samalla oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan oikea-aikaisesti. Työtavoissa painotetaan havainnollisuutta ja toiminnallisuutta, leikkiä ja pelillisyyttä sekä mielikuvitusta ja tarinallisuutta. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.

20 8 (12) Vuosiluokkakokonaisuuden aikana esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetus toteutetaan vuosiluokkakokonaisuuden aikana pääosin eheytetysti. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään toteuttamalla monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tässä vaiheessa jokaisen oppilaan edistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Lisäksi jokaiselle oppilaalle tarjotaan rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita ohjataan yhteistyöhön, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotien kanssa. Pedagogisen toiminnan kuvailua esi-2-luokilla Toiminnan pohjana on vuosiluokkiin sidottu kasvatus ja opetus. Toiminnallinen yhteistyö on joustavaa. Se voi olla tiiviimpiä kokonaisuuksia tai yksittäisiä teemoja, joka ei ole ennalta määritelty (esim. lukujärjestykseen) tiettyyn aikaan ja paikkaan. Vuosiluokkien aikana toistuvia teemoja ja toimintoja voidaan yhdistellä laaja-alaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi luokka-asterajoja rikkoen. E-2-luokilla tapahtuvan luokkarajoja ylittävän toiminnan tulee olla lähtöisin yhteisen tekemisen halusta, jossa kyetään hyödyntämään työntekijöiden osaamisen vahvuuksia. Oppilaita voidaan ryhmitellä joustavasti luokkarajojen yli. Teemapäivien ja laaja-alaisten kokonaisuuksien suunnittelussa ja oppilaiden ryhmittelyssä tulee ottaa huomioon oppilaiden oma valinnaisuus mahdollisuuksien mukaan. Teemat ja muut oppimiskokonaisuudet pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Esi-ja alkuopetuksen aikana tapahtuva luokkarajoja ylittävä yhteistoiminta tulee olla suunnitelmallista. Suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa.

21 9 (12) Päivän kulku 1-2-luokilla Kouluun tulo Oppilaat tulevat kouluun lukujärjestyksen mukaisesti. Toiminta ja opetus Koulupäivän rakenteen lähtökohtana on joustavuus. Joustavan koulupäivän tavoitteena on tukea oppilaiden ja koulun aikuisten hyvinvointia, osallistumis- ja yhteistyömahdollisuuksia, fyysistä aktiivisuutta sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. 1-2-luokat toimivat tiiviissä yhteistyössä esiopetuksen kanssa, jonka helposti jaettavat ja muunneltavissa olevat tilat mahdollistavat. Kaikille oppilaille turvataan pidempi tauko koulupäivän sisällä. Oppilaille turvataan myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Ruokailut ja ruokailuun siirtyminen Ruokalan tulisi olla lähellä/keskeisellä paikalla, jotta lapset voisivat liikkua mahdollisimman omatoimisesti. Käsienpesupisteitä ruokalaan sekä aikuisille että lapsille Ruokalan fyysisen ympäristön tulee soveltua eri-ikäisille ruokailijoille (esim. linjaston korkeus). Välitunnit ja ulkoilu Turvallinen ja helposti valvottava koulualue Monipuolisuus ja muunneltavuus (leikkivälineet, pelialueet, maaston muodot ym.) Lasten omatoimisen aktiivisuuden mahdollistava koulupiha Henkilökunnan on pystyttävä pukeutumaan sekä käymään wc:ssä lähellä eteistiloja, kun ovat lähdössä ulos esim. välituntivalvontaan.

22 10 (12) Tilaohjelman pohjaksi: Yleistä muunneltavat monikäyttöiset tilat käytännölliset tilat terveet, puhtaat tilat, puhdas sisäilma o vastuullinen, kiireetön rakentaja o ilmanvaihto ja ilmastointi hyvä ryhmän tilat samassa tasossa ei kapeita pitkiä käytäviä, jos käytäviä - ei käytäville avautuvia ovia käytävät aulamaisia tai leveitä mahdollistaen muitakin toimintoja lattialämmitys ikkunat matalalla (iopa lattiatasosta), ei välipuita lasten näkökentässä (luonto lähellä) o auringonsäteilysuojat ikkunalliset ovet, joissa tarvittaessa sälekaihtimet yhteiskäyttöön ruokasali o ruokasalissa lasten korkuinen linjasta iso sali, ei läpikulkua henkilökunnan työtilat (erityisopettaja, hallinnolliset tilat) o sähköinen huonevarausjärjestelmä o mahdollisuus yksilötyöskentelyyn (suunnittelu/valmistelu) koko talon henkilökunnan yhteinen "kahvila" & tiedotustila (hyvä saavutettavuus/keskeisellä paikalla) neuvotteluhuoneet kopiointihuone lähellä/keskeisellä paikalla (aikuinen saattaa käydä esim. kopioimassa useita kertoja päivässä, suunnitteluhetket saattavat olla lyhyitä ja useasti tapahtuvia) kodinhoitohuone ja liinavaatteiden säilytys kotikeittiö/monitoimitila yhteisissä tiloissa hyvä akustiikka (vaikutus lasten kykyyn eritellä ääniä ja äänteitä)

23 11 ( 12) Lasten ryhmätilat (kotialueet) samanikäisten ryhmät lähellä toisiaan o mahdollistaa yhteistyön myös esi-ja alkuopetuksen välillä isot eteiset: kuravaatehuolto- ja säilytys, kuivauskaappeja tarpeeksi (tai kuivaushuone) kaapistot/lokerikot lasten korkeudella kaapista henkilökunnan ulkovaatteille pienryhmätiloja ja jakotiloja o "sopukoita", joissa eri toimintoja esim. taide, puutyö... (huomioitava pintamateriaaleissa) o WC-tilat o o o tilat mahdollistavat pitkäkestoisen leikin/projektin wc lähellä ulko-ovea käynti vessaan sekä eteisestä että ryhmätilasta henkilökunnalle WC-tiloja "solujen" lähellä Valaistus muunneltava valaistus (kirkkaus) liiketunnistimet (letka saa tarvittaessa pois) Varastotilat missä niiden pitää olla vai pitääkö niitä olla; voisiko olla nettitilauspalvelu? varastoissa selkeä "varastointijärjestelmä" (seurantakoodit) leikkivälinevarastot Piha korkeat aidat (loista näkyy läpi), jossa riittävästi portteja virikkeelliset, innostavat, turvalliset pihat o o o liikennepuisto juoksurata pelikenttä vaihteleva maasto luonnonmukainen piha

24 12 (12) o o puita, kiviä, tekonurmi varjonpaikkoja useampia pieniä pihoja ulkovälinevarasto riittävän iso, että sieltä on helppo ottaa käyttöön vesipiste ulkolelujen huuhtelemiseen ja vesileikkejä varten Saattoliikenne hyvä saavutettavuus lasten tiloihin nähden tai lähellä leikkipihaa riittävästi parkkipaikkoja henkilöstöä ja asiakkaita varten Saija Heiskanen, Kourulan päiväkodin johtaja Sami Tapanainen, Kuusimäen koulun rehtori Heli Puhakainen, Sammonlahden palvelualueen esimies Vesa Raasumaa, Sammonlahden koulun rehtori Emmi Hallikainen, Kuusimäen koulun luokanopettaja Riitta Härkönen, Kourulan päiväkodin lastentarhanopettaja Pasi Kettunen, Kuusimäen koulun luokanopettaja Kirsi-Maaria Korjus, Kourulan päiväkodin lastentarhanopettaja

25 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Tekninen toimi/ tilakeskus KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU / TILAOHJELMA 5 PÄIVÄKOTIRYHMÄÄ JA 1 ESIOPETUKSEN RYHMÄ, YHTEENSÄ 6 KOTIALUETTA 2 SOLUA KOULUA VARTEN, MUUTETTAVISSA PÄIVÄKOTIRYHMIKSI PÄIVÄKOTI 144 HOITOPAIKKAA, KOULU 50 OPPILASTA HENKILÖKUNTAA: PÄIVÄKOTI 30 HENKILÖÄ, KOULU 4 HENKILÖÄ, SATU OY 3 HENKILÖÄ PÄIVÄKOTI KOTIALUE 1 kpl hym2 märkäeteinen 1 22 yhteinen kotialue 2:n kanssa, 2 kuivauskaappia, vaatesäilytys tangoissa (kuivaus) eteinen 1 40 yhteinen kotialue 2. kanssa, erillinen tila märkäeteisestä, naulakot 60 kpl (lokerikot + vaatekoukut alla) pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmä huone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan henkilökunnan wc 4 yhteinen kotialue 2:n kanssa, vaatekaapit 4 kpl, leveys a 400 yhteensä 146,0 KOTIALUE 2 kpl hym2 pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmähuone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan yhteensä 80,0 KOTIALUE 3 kpl hym2 märkäeteinen 1 22 yhteinen kotialue 4:n kanssa, 2 kuivauskaappia, vaatesäilytys tangoissa (kuivaus) eteinen 1 40 yhteinen kotialue 4:n kanssa, erillinen tila märkäeteisestä, naulakot 60 kpl (lokerikot + vaatekoukut alla) pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmähuone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan henkilökunnan wc 4 yhteinen kotialue 6:n kanssa, vaatekaapit 4 kpl, leveys a 400 yhteensä 146,0 KOTIALUE 4 kpl hym2 pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmähuone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan yhteensä 80,0

26 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KOTIALUE 5 kpl hym2 märkäeteinen 1 22 yhteinen kotialue 6:n kanssa, 2 kuivauskaappia, vaatesäilytys tangoissa (kuivaus) eteinen 1 40 yhteinen kotialue 6:n kanssa, erillinen tila märkäeteisestä, naulakot 60 kpl (lokerikot + vaatekoukut alla) pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmähuone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan henkilökunnan wc 4 yhteinen kotialue 6:n kanssa, vaatekaapit 4 kpl, leveys a 400 yhteensä 146,0 ESIOPETUS (KOTIALUE 6) kpl hym2 pesuhuone ja wc-tilat 1 10 ryhmä huone 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan yhteensä 80,0 KOULU SOLU 1 kpl hym2 märkäeteinen 1 22 yhteinen solu 2:n kanssa, 2 kuivauskaappia, vaatesäilytys tangoissa (kuivaus) eteinen 1 40 yhteinen solu 2:n kanssa, erillinen tila märkäeteisestä, naulakot 60 kpl (lokerikot + vaatekoukut alla) pesuhuone ja wc-tilat 1 10 luokkatila 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan henkilökunnan wc 4 yhteinen solu 2:n kanssa, vaatekaapit 4 kpl, leveys a 400 yhteensä 146,0 SOLU2 kpl hym2 pesuhuone ja wc-tilat 1 10 luokkatila 70 mahdollisuus jakaa kolmeen osaan toiminnallisen suunnitelman mukaan yhteensä 80,0 YHTEISET TILAT SALI APUTILOINEEN kpl hym2 inva-wc 1 5 salin yhteydessä, iltakäyttö sali salin varasto 1 15 iltakäyttö / päiväkäyttö salin eteinen (iltakäyttö) 1 5 pukutilat 2 40 sis. WC, suihku- ja pukeutumistila yhteensä 285,00

27 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MONIKÄYTTÖTILAT kpl hym2 verstas / ateljee 1 20 verstas ja pienryhmä yhdistettävissä pienryhmä 1 15 varasto 1 6 päiväkodin yhteinen oppilasravintola 1 70 ruokailu, kotialuehuoneita avautuu tähän tilaan yhteensä 111,0 TYÖ- TOIMISTO- JA kpl hym2 NEUVOTTELUTILAT toimistohuone 1 18 päiväkoti toimistohuone 1 18 koulu toimistohuone 1 15 yhteinen perhe- ja konsultaatiohuone 1 20 vesi piste henkilökunnan työhuone 1 25 vesi piste neuvottelu ja taukotila 1 25 henkilökunnalle pienoiskeittiö yhteensä 121,0 HENKILÖSTÖTILAT kpl hym2 henkilökunnan sosiaalitilat 2 50 jokaiselle työntekijälle 400 mm leveä (pukeutumistilat, wc-tilat, vaatekaappi, yhteys saliin suihkutilat) henkilökunnan wc 2 6 yhteensä 56,0 RUOKAPALVELU- JA kpl hym2 HUOL TOTILAT palvelu keittiö 1 50 sis. varastot, SK sekä toimistotyötilan kodinhoitohuone 1 8 päiväkodin tila keskusvarasto 1 8 siivouskeskus yhteensä 76,0 KYLMÄT VARASTOT JA kpl hym2 KATOKSET ulkoleikkivälinevarasto + 42 kylmää tilaa, jaettuna useampaan erilliseen vaunusuoja sadekatos 60 jaettuna ryhmien sisäänkäynnin yhteyteen yhteensä 102,0

28 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU Hyötyala lämpimät tilat Kylmät varastot ja katokset 1553,00 102,0 Väestönsuoja 190 m 2 Pelastuslain 379/2011 mukaan 231 henkilölle S1-luokka 0,75 m 2 / henkilö, väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelman tiloja. Tekniset tilat suunnitteluratkaisun mukaan. Päiväkotikouluun tehdään nousukeskus, tilavaraus 3 x 2,5 m 2. Lappeenranta Pekka Oksman suunnittelupäällikkö p. (040)

29 TAKU TAVOITEHINTA Sivu 1/1 Eero Vanhatalo VahanenOy Hanke: LAFY141 KOURULAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus LAPPEENRANTA Vaihe: Paikkakunta: Haahtela-ind.: Hintataso: Laajuus: Hankekoko: Jakaja: HANKESUUNNITTELU Lappeenranta 79,0 I ,7 I m2, brm2, rm brm hym PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /hym % Bl Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt BS Erillishankinnat Bl... B5 Rakennuskustannukset yhteensä , , , , , ,9 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukse t ,1 Muut kustannukset ,1 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

30 Granlund LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KOURULAN PÄIVÄKOTIKOULU UUDISRAKENNUS LVIA-HANKESUUNNITELMA Lappeenranta Asiakirja n:o Projekti n:o Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark./Hyv. LVIOOO U40074.P JAM JAM GRANLUND SAIMAA OY Jarkko Mäki P:\400xx\40074\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu_220917

31 Granlund 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. YHTEYSTIEDOT 3 3. NOUDATETTAVAT OHJEET 4 4. OLOSUHDEMÄÄRITYKSET 4 5. LIITTYMÄ TIEDOT 5 6. TARVITTAVAT ASIAKIRJAT Toteutussuunnitelmat 6 7. LVIA-TEKNISET JÄRJESTELMÄT Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät llmanvaihtojärjestelmät Eristykset Rakennusautomaatiojärjestelmät 10 LIITTEET TILAOHJELMA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

32 Granlund 3 1. YLEISTÄ Tässä hankesuunnitelmassa esitetään Kourulan päiväkotikoulun LVIA- tekniikan suunnittelun ja rakentamisen tavoitetaso noudatettavaksi LVIA-suunnittelussa. L VIA- tekniikan suunnittelu sisältää kohteessa seuraavat järjestelmät: Vesi- ja viemärijärjestelmät, hulevesijärjestelmät Lämmitysjärjestelmät llmanvaihtojärjestelmät Mahdolliset kylmäjärjestelmät Taloautomaatiojärjestelmät E-todistus ja dynaaminen simulointi Tavoitteena on tuottaa energiataloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan sekä sisäilmastoltaan korkealuokkainen suunnitteluratkaisu. Tavoitteena on toteuttaa energiataloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan korkealuokkainen ratkaisu. Tavoite kaupungin ohjeen mukaan uudisrakennuksessa määräystasoa 25 % pienempi E-luku. 2. YHTEYSTIEDOT Kohde: Kourulan päiväkotikoulu. RAKENNUTTAJA Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan toimitilat Oy/ Kuntakiinteistöt Oy Suunnittelupäällikkö Pekka Oksman, puh LVI-insinööri Seppo Kylliäinen, puh SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT Arkkitehtisuunnittelu Riitta Ojala Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy Kivirannankatu Lappeenranta P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

33 Granlund 4 Sähkösuunnittelu Helena Orasvuo Sähköinsinööritoimisto SHS Oy Liikekeskus Centre, Brahenkatu Lappeenranta L VIA-suunnittelu / viitesuunnitelma Jarkko Mäki Granlund Saimaa Oy Puh Koulukatu LAPPEENRANTA 3. NOUDATETTAVAT OHJEET Suunnittelussa noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: EU:n konedirektiivi 98/37/EY Talotekniikka RYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta /400/2008) / EU:n konedirektiivi (98/23/EY) Valtioneuvoston asetus väestösuojan laitteista ja varusteista. Suomen säädöskokoelma 409/2011 Suomen Sisäilmayhdistyksen Sisäilmastoluokitus Yleiset tietomallivaatimukset YTV2012. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida ja noudattaa Lappeenrannan kaupungin ohjeita: Automaatio-ohje, suunnittelu ja posititointi Piirustusohje 4. OLOSUHDEMÄÄRITYKSET Sisäilmastoluokka S2, Sisäilmastoluokitus 2008 RT P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

34 Granlund 5 Rakennuksen akustinen luokitus B (SFS 5907) Puhtausluokka P1 Rakennusmateriaalit M1 5. LIITTYMÄTIEDOT Kaukolämpölaitos; Lappeenrannan Energia Oy. Rakennus liitetään Lappeenrannan Energian Oy:n kaukolämpöverkkoon. Mittauskeskus sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Energiamittaus varustetaan kaukoluennan mahdollistavalla laitteistolla. Vesi- ja viemärilaitos; Lappeenrannan Energia Oy. Tonttivesijohto johdetaan lämmönjakohuoneeseen, jossa se varustetaan kylmänve den vesimittarilla ja etäyhteydellä varustetulla vesivuotovahdilla (liitetään kaupungin nykyiseen Leakomatic etävalvontakeskukseen). Vesimittari varustetaan etäluentamahdollisuudella (Modbus ym. kenttäväylä). Jätevesiviemäri liitetään olemassa olevaan jätevesiviemäriin uudella liittymällä. Sadevesiviemäri liitetään olemassa olevaan sadevesiviemäriin uudella liittymällä. Liittymäkorot ja padotuskorkeudet käydään läpi Lappeenrannan Energian edustajan kanssa. Liittymäpaikkoja määritettäessä pyritään siihen ettei jv- ja sv-pumppauksia tarvita. Kiinteistöautomaatio liitetään kaupungin Bacnet pohjaiseen automaatiojärjestelmään. 6. TARVITTAVAT ASIAKIRJAT llmastointikojeiden toimintaosien kuten lämmitys- ja L TO-laitteiden mitoitusarvot (mm.tehot, vesivirrat ja painehäviöt) pumppujen ja puhaltimien merkit ja suoritusarvot sekä tiedot sähkömoottoreista ja taajuusmuuntajista lämmönjakokeskuksen mitoitusarvot L Vl-kojeiden ohjauskeskuksen toiminnot, hälytykset, tiedonsiirto valvontajajärjestelmään säätö- ja valvontajärjestelmän rakenne, mittauspisteet, hälytykset sekä säätöventtiileiden ja toimilaitteiden tiedot. Järjestelmä toimintakaavioina ja selostuksina ilmastointi- ja lämmityslaitteiden kytkentä (PI-kaavio)!vi-laitteiden mitoituslaskelmat koneistojen ja laitteiden sijoituspiirrustukset huolto- ym tilavarauksineen laskelmat ympäristöön suuntautuvasta melusta järjestelmän käyttökustannusarvio vuositasolla P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

35 Granlund Toteutussuunnitelmat Suunnittelutyöhön sisältyy mm.seuraavien piirustusten laatiminen: työpiirustusten laatiminen asennuspiirustukset, pohjapiirustukset, leikkauspiirustukset, jossa on esitetty laitteiden ja putkistojen asennuspaikat, laitemerkinnät, huoltotilan tarpeet ja tarvittavat huoltotasot mittapiirustukset laitteiden alusta rakenteista ja vesi katolle sijoitettavien laitteiden ja niiden kannatusrakenteiden asennuspiirustukset säätölaitepiirustukset urakkaan sisältyviistä säätölaitteista ja niiden johdatuksista kohteen LVIA-suunnittelu toteutetaan tietomallintamalla YTV 2012 ohjeiden mukaisesti luovutusvaiheen asennusta vastaavat piirustukset, puhtaaksi piirettyinä 7. LVIA-TEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. Lämmitysjärjestelmät Rakennus liitetään kaukolämpöön. Päiväkodin lämmitysmuotona on vesikiertoinen lattialämmitys. Pääoven tuulikaappi varustetaan, lattialämmityksen lisäksi, oviverhopu haltimella, jotka liitetään ilmanvaihdon lämmitysverkostoon. Lämmitysputkistot tehdään pääosin teräsputkista; lattialämmitysputkistot ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea. Lämmitysverkostot varustetaan sulku- ja linjasäätöventtiileillä, ilmakelloilla, sulku- ja säätöventtiileilllä sekä tarvittavilla kiintopisteillä ja paisuntaelementeillä. Lisäksi lattialämmitysverkostot varus- tetaan tehdasvalmisteisilla jakotukkikaapeilla. VAK/huonetuntoelin ohjatut moottoriventtiilit, muuntaja 230V/24V, vuoto vesiputki. Jakotukkikaapeista vuotovesihä- lytys anturilla valvontajärjestelmään. Huonetuntoelimet varustetaan näytöllä. Lattialämmityspiirillä on oma lämmönsiirtimensä. Päiväkotikoulu varustetaan lämmönjakohuoneessa kaukolämmön mittauk sella, liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

36 Granlund 7 Patteri- ja IV-verkostot varustetaan lämmönjakohuoneessa energiamittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään kenttäväylän (esim. Modbus, Backnet) llmanvaihtokoneiden lämmityspattereille tehdään erilliset säätöryhmät, jotka sijoitetaan ilmanvaihtokonehuoneisiin. IV-kojeiden lämmityspiirillä on oma lämmönsiirtimensä. 11 masto i ntiverkosto - mitoituslämpötilat 60 / 30 C - putkisto teräsputkia, sulku- ja linjasäätöventtiilit kojekohtaiset - kytketään ilmastointikojeiden pattereihin. Lattialämmitysverkosto - mitoituslämpötilat 35 / 30 C - putkisto happidiffuusiosuojattua muoviputkea. - jakotukit varusteineen sijoitetaan jakotukkikaappeihin. Kaikki pumput ovat kierroslukusäätöisiä, Esim. Grundfos Magna Päiväkotitilojen sisälämpötila on C. Levylämmönvaihtimen tarvitseman esilämmityksen L TO-piirin lämmityslaitteiden suunnittelussa huomioitava ao. EU-direktiivin vaatimukset. llmanvaihtokoneiden levylämmönvaihtimen jne... etulämmityksen vaatima lämpötuotetaan kaukolämmöllä tarvittavin glykolisiirtimin, ei sähköpatterilämmityksellä Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö liitetään kunnallisiin vesijohto- ja jätevesiverkostoihin. Viemäriliittymien paikat uusitaan. Palvelukeittiön viemärit suunnitellaan rasvaviemäreiksi. Ulos asennetaan rasvanerotin. Vesikalusteiden kalustejohtojen asennustapa on piiloasennus tyyppihyväksyttyä muoviputkea käyttäen. Pinta-asennuksissa käytetään kromattua jäykkää kupariputkea. Pesu-, WC-, iv-konehuone- ja keittiötilat varustetaan lattiakaivoin. Altaina ja WCistuimina käytetään normaalisti valkoisia varastomallisia kalusteita esim. mallia IDO. Teknisissä- ja siivoustiloissa käytetään teräsaltaita, esim. mallia Franke. Siivoustilat varustetaan pönttökaivollisilla RST-lattia-altailla, esim. mallia Vemta. Kaikkien lattiakaivojen kansien materiaali RFe. Keittiön kaikki lattiakaivot materiaaliltaan RFe, erikoistiivisteillä. esim. BLUCHER tai ACO PIPE. Keittiön kaivojen tarkemmat tyypit tarkentuvat keittiölaitesuunnitelman mukaan, jonka perusteella tarvittavat viemäripisteet kytketään erilliseen rasvaviemäriin. Rasvaviemärin materiaali HFe. Keittiön viemärit varustetaan rasvanerottimella huoltokaivoineen. Esim. mallia Labko EuroREK Omega. Erottimen tiedonsiirtoyksiköltä hälytys valvontajärjestelmään. P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

37 Granlund 8 Vesikalusteiden mallit. Suihkut varustetaan termostaattihanoin ja pesualtaissa paristokäyttöiset valokennohanat. Teräsaltaat varustetaan yksiotehanoin. Jos kytkentäjohdoissa käytetään piiloasennusta, kalustejohdot varustetaan tehdasvalmisteisilla märkätilojen alakattoon asennettavilla jakotukkikaapeilla, joissa on mm. sulkuventtiilit, säätöventtiilit, kiintopisteet, vuotohälytys valvontajärjestelmään. Jakotukkikaapit esim. Uponor Oy. Piha- ja autopaikoitusalueet varustetaan sadevesikaivoilla. Vesikatolta tulevien sadevesien syöksytorvien alapuolella tulee olla hiekkapesälliset rännikaivot. Salaojille asennetaan perusvesikaivot. Varsinainen salaojasuunnitelma kuuluu rakennesuunnitteluun. Pohjaviemäreiden ja ulkopuolisten viemäreiden materiaali on PP-muovi, VSSläpimenoputki valurautaa. Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot varustetaan ja jäätymisenestoelementillä. Verkosto varustetaan lämmönjakohuoneessa kylmän- ja lämpimänveden mittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään kenttäväylän (esim Modbus, Backnet). Lämpimän käyttöveden kiertoa ei mittaroida, vaan kytkentä suunnitellaan siten ettei sitä tarvitse huomioida. Lämmin käyttövesimäärä mitataan ennen siirrintä syöttöjohdosta. Järjestelmä varustetaan etävalvottavalla vesivuotovahdilla (Leakomatic) llmanvaihtojärjestelmät Kohteen sisäilmaston tavoitetaso on S2 ja rakennustöiden puhtausluokka on P1. Sisäilmaston tavoitearvot: - Luokkatilojen ilman lämpötila oleskelualueella, +22 C. Lämpötilat kesä oc - puku- ja pesuhuonetilat, talvi +22 C,kesä C. -huonekohtaiset ilmavirrat mitoitetaan vähintään Suomen rakentamismääräyskokoelman D2, määräykset ja ohjeet 2012 mukaan. Likaisissa tiloissa, käytävillä ja palvelukeittiössä käytetään vastavirtalämmönsiirrintä. Muualla käytetään pyörivää L TO:ta. llmanvaihtokoneiden ja ilmanvaihtopuhaltimien SFP-luvun tulee olla alle 1,8. Järjestelmän lämmön talteenottokyky maksimoidaan. IV-kojeet varustetaan pyörivällä lämmön talteenottolaitteella sekä vastavirtalevylämmön talteenottolaitteella. L TO-hyötysuhteet IV-kojeilla on täytettävä IV-kojeita koskevat ekosuunnitteluvaatimukset, asetus 1253/2014: nestekiertoisilla L TO-laitteilla 68% muilla L TO-laitteilla 73% Pyörivät IV-kojeet varustetaan kuitenkin L TO-laitteella, jonka lämpötilahyötysuhde (kuiva) on yli 75 %. P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

38 Granlund 9 Vastavirtalevylämmön lämmöntalteenottoa käytettäessä on käytettävä etulämmityspatteria. Patteri on neste-glykolipatteri. Palvelukeittiö varustetaan vastavirtalevylämmönsiirrin lämmöntalteenotolla. Koneen sijoituksessa huomioitava palotekninen suunnittelu. Luokkatilojen ilmamäärät S1 -mukaan, muutoin 02 mukaan. Huoneiden ja luokkatilojen ilmamäärät mitoitetaan huoneneliöiden tai henkilömäärien mukaan. Ensisijaisesti henkilömäärien mukaan. Luokkahuoneet, ryhmätilat ym. varustetaan muuttuvan ilmavirran säätimillä ja tiloja ohjataan käytön mukaan. IMSjärjestelmään liittyvät tilat sekä tilakohtaiset käyttäjämäärät käytävä läpi ennen suunnittelun aloittamista tilaajan kanssa. llmanvaihtokoneet mitoitetaan maksimi-ilmamäärän mukaan. Huoneiden ilmamäärät on mitoitettava siten, että tuleva ja lähtevä ilmanvaihtomäärä on aina, joka tilanteessa, yhtä suuri. llmavirrat ovat aina kuitenkin puhtaista tiloista likaisiin tiloihin päin, sos. tilojen ovissa oviraot tai korvausilmasäleiköt. llmavirtojen mitoitus: ryhmäkoko ohjaajineen 30 henkilöä, ilmamäärät S1 mukaan. Minimi ilmavirta C02 ohjauksen alarajalla 30% maksimista. IV-kojeiden puhaltimet varustetaan taajuusmuuttajilla tai EC-moottoreilla, joita ohjataan kanavapaineantureilla. Keittiön poistohuuvat määräysten mukaan. llmanvaihtokoneiden tuloilman ulkosäleiköt ovat pystysäleistä labyrinttimallia, esim. mallia Tuisku-lumisuoja Climecon Oy. Raitisilmakammiot tehdään lämpöeristettyinä esim. Thermisol Oy:n EPS seinäelementeistä tai vesikatolle asennettavista tehdasvalmiista raitisilmalaitteista esim. URHO, Climecon Oy (länsisiipi). Kammion pohja valetaan altaaksi betonista kallistuksilla lattiakaivoon päin. Betoniin tehdään epoksipohjainen pinnoite, jotta kammio on täysin vesitiivis ja vedet menevät lattiakaivoon. Kammion voi myös toteuttaa hitsatulla koko kammion pohjan ulkosäleiköltä - koneosaan liittävällä rst-altaalla. Kammio varustetaan saranoidulla tehdasvalmisteisella huolto-ovella. llmanvaihtokojeiden poistoilman ulospuhallushajottajat sijoitetaan vesikatolle, esim. mallia Eyma-2 Fläkt-Woods. Luokka- ja ryhmätilat varustetaan huonekohtaisilla ilmamääräsäätimillä (IMS). Huonekohtaista ilmamääräsäätöä suunniteltaessa on huomioitava lyhyt suojaetäisyys ja järjestelmän hyvä äänenvaimennuskyky säätöalueen siitä kärsimättä. llmamääräsäätimet esim. mallia Fläkt Woods Optivent Ultra. Valvontajärjestelmä ohjaa säätimien ilmamäärää huonetilojen huonelämpötilojen ja CO 2 -pitoisuuksien mukaan. Lisäksi osa tiloista varustetaan lisäaikapainikkeilla, joista säätimet saadaan täyden ilmamäärän asentoon asetelluksi ajaksi. Nämä tilat käytävä läpi tilaajan kanssa. llmastointikoneiden suodattimet (sisäilmastoluokka S2) tuloilmalle G4 + F7, poistoilmalle F5 ennen L TO-laitetta. Suodattimet mallia pitkä pussisuodatin. IV-kojeissa on ulkoilmapellit, suodattimet, L TO-järjestelmä, lämmitys, kammiopuhaltimet ja huolto-ovella varustetut äänenvaimentimet. Huolto ovien mitoitus siten että huoltohenkilö mahtuu ovesta. Kojeet varustetaan tehdasvalmiilla laitepetillä, tärinänvaimentimilla sekä huoltovaloilla. llmastointikanavina käytetään yleensä kierresaumattuja pyöreitä kanavia ja osat tehdasvalmisteisia ja kanavien liitokset tehdään kumirengasliitoksina. llmanjakotapa on pääosin sekoittava. P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

39 Granlund 10 llmanvaihtoventtiilit tulee olla varustettu äänieristetyillä paineenalennuslaatikoilla, joissa on ilmamäärien mittaus- ja säätöosat, lukuun ottamatta poiston yhteiskanavaventtiileitä. Missään pääte- tai siirtoilmalaitteissa ei saa käyttää mineraalivillavaimentimia. Kanavat tulee sijoittaa huoneiden alakattoihin (lämpimiin tiloihin). Äänenvaimentimien materiaalina ei saa käyttää minaraalivillaa. Kanavia ei saa asentaa kylmiin ullakkotiloihin, lukuun ottamatta vesikatolle mene viä erillisiä jäteilmakanavia. Kanavien puhdistusluukkuja ei saa sijoittaa tilaan, jossa on eristysvillan mahdollisuus tunkeutua kanavaan niiden nuohousten yhteydessä. Venttiilien mallit tulee soveltua kyseessä olevaan asennustapaan, alakatto tai näkyvä asennus. llmanvaihtoventtiilit ja säätöpellit esim. mallia Haiton FOR. llmanvaihtokoneet esim. mallia lntervent Oy. Väestönsuoja varustetaan VSS-määräysten S 1-luokan mukaisilla ilman vaihtolaitteilla (rakennusurakka). Rakennuksen alapohja varustetaan radon poistojärjestelmällä. Vesikatolle ei lähtökohtaisesti saa suunnitella huoltoa vaativia laitteita, mm. huippuimureita, vaan kaikki laitteet sijoitetaan konehuoneisiin. Palopellit ovat sähköisellä toimilaitteella / lämpösulakelaukaisulla. Palopellit varustetaan mikrokytkimillä, joista yksilöidyt ohjaukset ja hälytykset suunnitellaan automaation valvontajärjestelmään. Palopellit esim. mallia ETPR-EI FläktWoods. Mikrokytkin tulee olla palopellissä kiinni olevassa kiinteässä kytkinkotelossa Eristykset Rakennuksen ulkokuoren sisäpuoleisissa huonetiloissa ei käytetä LVI-eristyksissä mineraalivillaan lainkaan, vaan lämpöeristeenä käytetään solukumieristeitä. llmanvaihtokanavistoissa sisäpuolella kaikki osat Dacron äänenvaimennuseristeillä. Paloeristeet ilmanvaihdossa tutkittava kanavien palonkestävät rakennesuojausvaihtoehdot, jotta palovillan käytöltä vältytään. Jos paloeristeisiä kavavia käytetään on ne pellitettävä riippumatta ovatko ne näkyvissä vaiko ei. Lämpö- ja paloeristysten suunnittelussa ja asennuksessa noudatetaan RakMk osan E7 määräyksiä ja LVI-RYL 2002-ohjeita Rakennusautomaatiojärjestelmät Suunnittelussa noudatetaan erillistä Lappeenrannan Kaupungin Rakennusautomaation suunnitteluohjetta. Rakennusautomaatiojärjestelmän tulee olla BACnet yhteensopiva ja BTL-hyväksytty järjestelmä. Rakennuksen talotekniikan ohjaukset, indikoinnit ja lähetykset liitetään lämmönjakoja iv-konehuoneissa olevien alakeskusten kautta Lappeenrannan kaupungin kiinteis- P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

40 Granlund 11 tövalvomoon. Alakeskuksiin tehdään koulurakennuksen!vi-laitteiden prosessikaaviot. Alakeskukset toimitetaan paikallisohjauspäätteillä. Kiinteistö varustetaan tarvittavin laittein sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutuksen histoariaseurantaa varten (kts. SRMK mittauksista). Historiaseurataa suoritetaan vähintään seuraavista kohteista: ilmanvaihdon, käyttöveden ja tilojen lämmitysteho sekä energia ja kiinteistösähköenergia historiaseurantaa varten tallennetaan myös vähintään seuraavat tiedot: Lämpötilat (ulkoilma, sisäilma, lämmitys ja L TO-verkostojen meno ja paluu) Koulurakennus varustetaan lämmönjakohuoneessa kylmän- ja lämpimänveden mittauksissa, sekä patteri- ja IV-lämmityspiirin energiamittauksilla, jotka liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. Koulurakennus varustetaan lämmönjakohuoneessa kaukolämmön mittauskeskuksella, jonka mittaus liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään. Valvontajärjestelmässä mm; ilmanvaihtokoneiden paineet (tulo ja poisto) sähkötekniikan ohjaukset ja hälytykset ilmanvaihtokoneen käyntitilat, säädöt, ohjaukset, hälytykset ja mittaukset lämmönjakokeskuksen säädöt, ohjaukset, käyntitilat, hälytykset ja mittaukset ilmamääräsäätimien säädöt ja ohjaukset huoneiden huonelämpötilat ja C02-pitoisuudet pumppujen ja puhaltimien turvakytkimien hälytykset ja indikoinnit palopeltien mikrokytkimiltä hälytykset KV-mittauksen jälkeen vuotovesiventtiililtä hälytys Tehot ja lämpötilat ovat tulostettavissa käyrästömuodossa. Energiankulutukset ovat tulostettavissa taulukkomuodossa vuorokausi, viikko, kuukausi ja vuositasolla. Taulussa näkyy ko. ajanjakson ulko- ja sisäilman keskilämpötilat. LIITTEET TILAOHJELMA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA P:\400xx\4007 4\P001 \Projektiarkisto\Hankesuunnitelma LVIA Kourulan päiväkotikoulu _220917

41 SHS HANKESUUNNITELMA KOURULAN PÄIVÄKOTI UUDISRAKENNUS TYÖNUMERO 3889

42 SHS SISÄLLYS Sisäl/ys 2 Kohteen yleistiedot 3 S110 KAAPELIHYLL Y JÄRJESTELMÄ 3 S120 JOHTOKANA VAJÄRJESTELMÄ 4 S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT 5 S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ 5 S150 LÄPIVIENNIT 5 S160 YHTEISKÄYTTÖ/SET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKAIVOT 6 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ 6 S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT 6 S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ 6 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYSVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. S232 LVI-LAITTEIDEN JA -LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS 7 S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS 7 S241 PISTORASIA T 8 S242 KOSKETINKISKOJÄRJESTELMÄ 8 S244 PISTORASIAPYLVÄÄT 9 S245 AUTOLÄMMITYSP/STORASIA T 9 S248 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTORASIAT 9 S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 10 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 10 S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 11 S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 12 S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ 12 S262 LA TTIALÄMMITYKSET 12 S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET 12 S265 PUTKISTOJEN SAA TTOLÄMMITYKSET 13 S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT 13 S610 PO/STUM/SVALAISTUSJÄRJESTELMÄ 13 T110 ANTENN/JÄRJESTELMÄ 14 T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ 14 T170 MATKAVIESTINVERKKOJEN SISÄANTENNIJÄRJESTELMÄ 14 T210 AV-JÄRJESTELMÄ 15 T220 KUVANESITYSJÄRJESTELMÄ 15 T230 ESITYSÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ 16 T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ 16

43 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS T260 VIDEONEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ 16 T330 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ 17 T340 AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ 17 T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 17 T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ 17 T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ 18 T530 MURTO/LMAISUJÄRJESTELMÄ 18 T550 KAMERA VALVONTAJÄRJESTELMÄ 18 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ 19 T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ 20 T670 POISTUMISHÄL YTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ 20 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ 20 T830 KÄYTTÖVEDEN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 20 T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 20 T850 LÄMMÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄ 21 KOHTEEN YLEISTIEDOT Päiväkoti on uudisrakennus, jonka sijainti vielä hankesuunnitelman tässä vaiheessa on päättämättä. Tonttipaikan vaikutus sähkösuunnitteluun tulee ottaa huomioon suunnittelua tehtäessä. Rakennus suunnitellaan energiatehokkaaksi ja mahdollisuuksien mukaan muunneltuvaksi tulevaisuudessa. Huomioitava OPS:n ja VASU:n vaikutus esiopetukseen. Aurinkopaneelit suunnitellaan ja asennetaan rakennuksen katolle. Paneeleiden sähköntuotto voidaan arvioida vasta arkkitehtisuunnitelmien valmistuttua. Laskennallisesti on arvioitu suuruudeksi 40kWp. Piha-alueen valaistukseen tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Pimeitä, katvealueita ei pihalle ei saa jäädä, turvallisuus ja viihtyvyys ovat tärkeitä. Valaisinpylväiden sijoituksessa tulee huomioida pihan leikkialueen toiminnallisuus. S110 KAAPELI HYLLY JÄRJESTELMÄ Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

44 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Rakennukseen toteutetaan tavanomaiset kaapelihyllyt järjestelmien runkokaapelointeja sekä tilaryhmien ja tilojen kaapelointeja varten. Toimisto- ja ryhmätiloihin toteutetaan yläpuolinen jakelu kapeita levykaapelihyllyjä käyttäen. Hyllyt toimivat sekä valaistuksen että sähkö- ja tietojärjestelmien liitäntöjä palvelevana asennuspaikkana. Sähköjärjestelmien ja tietoteknisten järjestelmien kaapeloinnit toteutetaan pääreiteillä kokonaan erillisille kaapelihyllyille. Huonetiloissa kaapeloinnit voidaan sijoittaa samalle kaapelihyllylle sen eri reunoihin, käyttäen väliseinämää järjestelmien välillä. Sähkönjakelun ja tietojärjestelmien kaapelointien pääreiteille hankitaan keskiraskaat tikashyllyt. Yleisötiloissa / työskentelytiloissa näkyville jäävät kaapeli hyllyt ovat umpipohjaisia ja arkkitehdin määrittelemään RAL sävyyn pintakäsiteltyjä. Muut kaapelihyllyt ovat korroosiosuojattuja. Kaapeloinneille varataan 30 % jälkiasennusvara myöhempiä asennuksia varten. Palon aikana toimiviksi tarkoitetut asennukset (sähkö-, tieto- ja turvajärjestelmät), myös eri paloalueilla, toteutetaan siten, että niiden toimintakyky säilyy tarvittavan ajan. Edellä mainittuja turvajärjestelmiä voivat olla esimerkiksi: - poistumisvalaistusjärjestelmä - savunhallintajärjestelmät - sammutusjärjestelmät - palohälytinlaitteet - poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä - em. järjestelmiin liittyvät kaapelointijärjestelmät. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää kaapelireitteinä ja pistorasioiden yms. laitteiden asennuspaikkoina toimivat johtokanavat osineen ja varusteineen. Rakennuksen työskentelytiloihin toteutetaan johtokanavat ja niille kaapelointiyhteydet käytävien alakatoissa sijaitsevilta kaapelihyllyiltä. Johtokanavia toteutetaan johtoreiteiksi muunneltavien seinärakenteiden ovenpieliin, ryhmätiloihin sekä muihin sellaisiin paikkoihin, joissa ei voida kestävyys-, ulkonäkö-, yms. syistä käyttää muuta asennustapaa. Johtokanavina käytetään 2-osaisia, arkkitehdin määrittelemään RAL sävyyn pintakäsiteltyjä johtokanavia, joissa on sähkökaapeloinnit sekä tietojärjestelmien kaapeloinnit omissa osastoissaan. Työpisteiden pistorasiat ja tietojärjestelmien liitosrasiat asennetaan johtokanaviin. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

45 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Rakenteiden seinälävistyksissä johtokanavat katkaistaan ja lävistys tiivistetään seinärakenteen ominaisuusvaatimusten mukaisesti. Lisätietoja Johtokanavajärjestelmään sijoitettavat pisto- ja liitäntärasiat sisällytetään ao. järjestelmien hankesuunnitelmaan. S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT Kiinteistön opettajanhuoneisiin- ja neuvotteluhuoneisiin sekä auditorioon toteutetaan mahdollisesti arkkitehdin suunnitelmien mukaisia lattiakoteloita. Ne varustetaan pistorasioilla ja yleiskaapelointijärjestelmän liitosrasioilla. Kaapeloinnit kaapelihyllyiltä lattiakoteloihin suoritetaan lattiaan ja muihin rakenteisiin sijoitettujen putkitusten kautta. Lisätietoja Lattiakanavajärjestelmään ja lattiakoteloihin sijoitettavat pisto- ja liitäntärasiat sisällytetään ao. järjestelmien hankesuunnitelmaan. S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ Kiinteistön oppilasravintolassa (ruokalassa), ruokapalvelu-ja huoltotiloissa, eskariluokissa ja teknisissä tiloissa toteutetaan ripustusjärjestelmä kaapelointien ja rasiointien asentamiseksi työ-leikkipisteille, valaistukselle ja muille sähkölaitteille. Rakennuksen avotiloissa rasioinnit työpisteille toteutetaan yläjakeluna ripustusjärjestelmän kautta. Lisätietoja S150 LÄPIVIENNIT Ripustusjärjestelmään sijoitettavat pisto- ja liitäntärasiat sisällytetään ao. järjestelmien hankesuunnitelmaan. Kiinteistöön toteutetaan tavanomaiset rakenteiden läpiviennit. Rakenteiden läpivienneissä varataan 30 % jälkiasennusvara myöhemmin asennettaville kaapeloinneille. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

46 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Läpivientien tulee olla rakenteen kestoisuusvaatimusten mukaan tyyppihyväksyttyjä. S160 YHTEISKÄYTTÖISET PUTKITUSJÄRJESTELMÄT JA KAAPELIKAIVOT Kiinteistön liittymiskaapelit sekä kaikki ulkoalueilla ja rakennuksen alla olevat kaapeloinnit varustetaan putkituksilla ja kaapelikaivoilla. Kaapelikaivot liitetään sadevesiviemärijärjestelmään. Putkituslinjoille varataan varaputkituksia 30 % käyttöön tulevien putkitusten määrästä, kuitenkin vähintään 1 varaputki / putkituslinja. Varaputkitukset varustetaan vetonaruilla. S211 SÄHKÖLIITTYMÄ Kiinteistöön toteutetaan pienjännitteinen 400 V/230 V sähköliittymä. Sähköliittymä ylimitoitetaan 30 % ja sähkö liittymiskaapeli ylimitoitetaan 30 % mahdollisia tulevia sähköenergiatarpeita varten. Rakennuttaja hoitaa sähköliittymän tilauksen. S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT Kiinteistöön toteutetaan myöhemmin tehtävien suunnitelmien mukainen aurinkosähköyksikkö kiinteistön sähköenergiatarpeen osittaiseksi kattamiseksi. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan kattamaan rakennuksen kesäajan huippukuorma. Mikäli rakennuksen kattopinnoitteeksi tulee huopa, tulee järjestelmän mekaaninen asennus ns. kelluvana asennuksena. Tuotettu sähköenergia hyödynnetään kiinteistön kulutuksessa. Sähkön tuotantojärjestelmä varustetaan esimerkiksi 50 kwp:n suuruisella sähköenergiavarastolla. Järjestelmä varustetaan tuotetun sähköenergian mittauksella. Mittausnäyttö asennetaan päiväkodin tuloaulaan. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

47 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Pääjakelujärjestelmän tehtävänä kiinteistössä on sähköenergian jakelu ja siirto syöttöpisteestä käyttöalueille, sähköenergian laskutusmittaus ja sähkön laadun valvonta sekä parantaminen. Kiinteistöön toteutetaan kiinteä sähköenergian pääjakelujärjestelmä. Pääjakelujärjestelmä ylimitoitetaan % mahdollisia tulevia tarpeita varten. Sähköpääkeskus varustetaan ylijännitesuojilla ukkosperäisten ylijännitteiden torjumista varten. Kiinteistön sähköenergian kulutus sekä kaikki laatusuureet mitataan yhtenä kokonaisuutena päämittausta käyttäen. Lisäksi sähköenergian kulutus mitataan ja seuraavina erillismittauksina: kiinteistön kulutus valaistus jäähdytyskoneet LVI-laitteistot autojen lämmityspisteet sähköautojen latauspisteet. S232 LVI-LAITTEIDEN JA-LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Järjestelmäkuvaus Järjestelmän avulla toteutetaan kohteeseen asennettavien LVIJ-laitteiden ja -laitteistojen sähköenergian syöttö, sähköliitännät sekä muut sähköistykset. Kiinteistöön toteutetaan LVI-laitteistojen sähköistys laitteistojen asettamien vaatimusten mukaisesti. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Rakennusta palvelee: tulo- ja poistoilmastointikoneita erillispoistoja pumppaamoja kiertoilmakojeita puhallinkonvektoreita vakioilmastointilaitteita Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

48 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Järjestelmäkuvaus Järjestelmällä toteutetaan kohteeseen asennettavien käyttäjän laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö ja muu sähköistys. Käyttäjän laitteet ja laitteistot ovat pääosin pistotulppaliitäntäisiä ja niiden sähköistys sisältyy kohtaan S241, Pistorasiat. Päiväkoti kiinteistöön toteutetaan esim. seuraavien käyttäjän laitteistojen sähköistys: keittiölaitteet siivouspesulaitteet S241 PISTORASIAT Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää kaikki kiinteästi asennetut, tavanomaiset yksi- ja kolmivaihepistorasiat, jotka on toteutettu erilaisten siirreltävien, sähköllä toimivien laitteiden käyttöä varten. Kiinteistöön toteutetaan tavanomaiset työskentelyä ja ylläpitotoimintaa palvelevat pistorasiat. Niitä on kattavasti koko kiinteistön alueella. Sähkökalustesarjana (pistorasiat, kytkimet yms.) käytetään yhtenäistä vakiomallista sarjaa (vahvavirta- ja telerasiat). Toimistotiloissa pistorasioita toteutetaan riittävä määrä pistotulpan liitäntäpaikkoja / työpiste. Päiväkodin pienryhmätilat suunnitellaan hyvin muuntautuviksi, joten siellä on oltava runsaasti pistorasioita. Ikkunoiden yläpuolelle ja mahdollisesti kuistille asennetaan pistorasioita erilaisille koristeille (joulu), Pistorasiat asennetaan kytkinohjattaviksi. Erillisiä atk-sähköjärjestelmiä tai -ryhmiä ei toteuteta, mutta häiriöiden ja katkosten välttämiseksi siivous- ja huoltopistorasiat liitetään eri keskuslähtöihin kuin tuotantoa ja työskentelyä palvelevat pistorasiat. Muille sähkölaitteille (keittiölaitteet, kopiokoneet, silppurit, jne.) toteutetaan omat erilliset pistorasiansa tavanomaiseen tapaan. Siivous- ja huoltopistorasiat toteutetaan koko rakennukseen enintään 15 m välein, jokaiseen tilaan vähintään 1 kpl ja jokaiselle. S242 KOSKETINKISKOJÄRJESTELMÄ Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

49 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Järjestelmäkuvaus Kosketinkiskojärjestelmä on muunneltava sähköliitäntäjärjestelmä tilojen muuttuvia sähköliitäntä- ja valaistustarpeita varten. Kosketinkiskojärjestelmä tulee arkkitehdin määrittämiin erityispaikkoihin. S244 PISTORASIAPYLVÄÄT Järjestelmäkuvaus Pistorasiapylväillä ja alasottojohdoilla toteutetaan sähkönsyötöt tilojen yläpuolisesta jakelusta alas työpisteisiin. Varaudutaan siihen, että sähkönjakelu ja yleiskaapelointijärjestelmän rasioinnit toteutetaan pääosin yläjakeluna käyttäen pistorasiapylväitä rasiointien alas ottoon työpisteille tai alas otto spiraaleja liitosjohtojen liittämiseen yläjakelun liitäntäpisteisiin. Järjestelmää ei toteuteta, jos tiloihin ei tule alakattorakenteita. Pistorasiapylväiden määrä on tarkastettavissa arkkitehtikuvista. Pistorasiapylväisiin asennetaan vahvavirta- ja tietoliikennepistorasioita seuraavasti: pistotulpan liitäntäpaikkoja 8 kpl yleiskaapelointijärjestelmän liitosrasioita 2 kpl 2RJ45 CAT6A. S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT Järjestelmäkuvaus Järjestelmän avulla toteutetaan autojen talviaikaista lämmitystä palvelevat pistorasiat. Autolämmityspistorasiat varustetaan paikoitusaluekohtaisella energiamittauksella ja kellokytkinohjauksella. Lisäksi liitetään kiinteistöautomaatioon, jolla säädetään kesäaikaista käyttöä. Jokaisen autolämmityspistorasiapylvään tulee olla muutettavissa hitaan latauksen sähköauton latauspisteeksi. Autolämmityspistorasian mitoitusteho / autopaikka on 0,8 kw (moottorilämmitin) ja 2,0 kw sisätilalämmitin. Autojen lämmitystä rajoitetaan ulkolämpötilalla sekä pistorasiakohtaisella kellokytkimellä arvoon 2 h / asettelu. S248 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTORASIAT Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

50 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Järjestelmäkuvaus Järjestelmä on sähköautojen latausta sekä lataussähkön mittausta ja laskutusta palveleva laitteistokokonaisuus. Järjestelmä sisältää kiinteistön ulkoalueille ja sisätiloihin toteutettavat latauspistorasiayksiköt sähköenergian mittaus- ja laskutuslaitteineen. Varaudutaan yhteen sähköauton latauspistorasiayksikköön. Suunnitellaan varaputkitukset ja pääkeskukseen tilavaraus ulkopuoliselle operaattorille latauspalvelua varten. Latauspistorasiayksikköön tehdään varaus myös yksikkökohtaiselle laskutuslaitteelle. S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää kohteen sisätilojen valaistusratkaisut. Valaistuksen avulla luodaan miellyttävä ja turvallinen työskentely- ja oleskeluympäristö. Valaisinvalinnoissa on huomioitava myös arkkitehdin sisustussuunnitelmat. Päiväkodin yleistilat valaistaan pääosin säädettävällä, puoliepäsuoralla 70 % alas, 30 % ylös LED valaistuksella. Sisävalaistus toteutetaan sisävalaistusstandardin SFS-EN ja standardin SFS-EN 15193, Valaistusratkaisut noudattavat rakennukselle määritettyä energialuokkavaatimusta. Sisävalaisimiin tulee pääsääntöisesti valonlähteeksi LED. Valaistusvoimakkuus eri tiloissa: leikkitilat 500 lx toimistohuoneet 500 lx (työalueella) neuvottelu- ja kokoushuoneet 500 lx Kotialue 300 lx käytävät 200 lx portaikot 150 lx varastot 100 lx Valonlähteiden värilämpötila kaikkialla on neutraali (4000 K). Värintoistoindeksi Ra on vähintään 80, askartelutiloissa vähintään 85. Valaistuksia ohjataan valaisinryhmäkohtaisesti tai tilakohtaisesti. Valaistusta ohjataan läsnäolotunnistimin ja valaistuksiin toteutetaan valotason säätö ja vakiovaloohjaus keinovalon ja luonnonvalon optimaaliseksi hyödyntämiseksi ja energiankulutuksen alentamiseksi. Ryhmä-, ja toimistohuonetilat yms. varustetaan myös painonapein, joista valaistusta voidaan säätää. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

51 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Nukkumahuoneiden valaistuksen ohjauksessa on huomioitava säädettävyys, ei liiketunnistin ohjausta. Myös erillinen, säädettävä nukkumisvalo suunnitellaan nukkumahuoneisiin. Sisävalaistukseen toteutetaan valaistukseen kuluvan sähköenergian mittaus. S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää rakennuksissa kiinni olevat ulkopuoliset valaistusratkaisut. Ulkovalaistusjärjestelmällä valaistaan: leikkialueet talonumerot rakennuksen korostaminen valolla katokset lastauslaiturit oviympäristöt lähialueen kulkureitit yms. Valaistusohjaus toteutetaan valoisuuteen ja vuorokaudenaikaan perustuen rakennusautomaatiojärjestelmää tai erillistä valaistuksenohjausjärjestelmää (KNX, Dali yms.) käyttäen. Ulkovalaistusta ohjataan hämärä- ja kellokytkimellä. Kaikkiin asennettaviin valaisimiin tulee valonlähteeksi LED. S253 ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää kiinteistön rakennuksista irrallaan olevat ulkoalueiden valaistusratkaisut. Aluevalaistusjärjestelmällä valaistaan: pysäköintialue leikkialueet kulkutiet puisto- tai metsäaluetta, riippuen mihin päiväkoti sijoittuu Valaistusvoimakkuus kiinteistön eri ulkoalueilla: jalankulkuväylät 50 lx pysäköintialue 50 lx. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

52 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Valaistusohjaus toteutetaan valoisuuteen ja vuorokaudenaikaan perustuen rakennusautomaatiojärjestelmää tai erillistä valaistuksenohjausjärjestelmää (KNX, Dali yms.) käyttäen. Kaikkiin asennettaviin valaisimiin tulee valonlähteeksi LED. Valaisimet, jotka ovat kosketeltavalla alueella, tulee olla pinnoitettuja kielen kiinni jäätymisen estämiseksi ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää esityksiä ja esiintymistä palvelevan valaistusjärjestelmän esim. juhlasalissa Varaudutaan riittävällä määrällä pistorasioita. Juhlasalin näyttämölle toteutetaan keskitetysti ohjattu ja säätimillä varustettu valaistus. Järjestelmän avulla valaistaan pienimuotoisia, päiväkodille ja esikoululle tyypillisiä esityksiä RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Varsinaista rakennuksen sähkölämmitystä ei tule, mutta kotialueille suunnitellaan yhteensä 10 kpl kuivauskaappia ja useita lämmitettyjä vaatesäilytystankoja (kuivaukseen) LATTIALÄMMITYKSET Järjestelmäkuvaus Järjestelmä sisältää rakennukseen asennettavat yksittäiset sähköiset lattialämmitykset ohjauslaitteineen. Näihin varaudutaan vai poikkeuksellisessa tilanteessa SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET Järjestelmäkuvaus Kiinteistön sadevesijärjestelmän sulana pysyminen varmistetaan sähkölämmityksellä. Lämmitys toteutetaan räystäskouruihin sadevesikaivoihin syöksytorviin sadevesiputkistoihin Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

53 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Järjestelmän toiminnalle asetetaan ympäristölämpötilan mukaiset toimintarajat, esim. +5 C C, sekä sadevesikaivojen ja putkistojen osalta ympäröivän maan lämpötilan saavuttaessa +4 C. Lisäksi huomioidaan lumianturin ja kosteusanturin tieto. Järjestelmä liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. S265 PUTKISTOJEN SAATTOLÄMMITYKSET Asennetaan putkiin, jotka ovat vaarassa jäätyä. Nämä tarkentuvat suunnitteluvaiheessa 5266 ALUEIDEN SULANAPIDOT Järjestelmäkuvaus Alueiden sulanapitojärjestelmän tarkoitus on pitää sulana kiinteistön keskeiset kulkualueet. Alueiden sulanapitojärjestelmällä pidetään jäätymiseltä sulina sellaiset kiinteistön sisäänkäyntiovien edustat jalankulkukäytävät ja -luiskat, jotka ovat jäävät lippojen ulkopuolelle; Järjestelmän toiminnalle asetetaan käyttöpaikan lämpötilan ja kosteuden mukaiset toimintarajat. Mitoitustehot jalankulkuväylät katoksessa n. 150 W/m2 suojaamattomat jalankulkuväylät n. 200 W /m2 ulkoportaat ja ovien edustat n. 200 W /m2 - ajoluiskat n. 250 W /m2 eristetyt lastausalueet n. 250 W/m2. S610 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Poistumisvalaistusjärjestelmä on kiinteistön henkilöturvallisuutta parantava järjestelmä, jonka avulla merkitään ja valaistaan kiinteistön poistumisreitit, niille johtavat avoimet alueet sekä riskialttiit työalueet kaikissa tilanteissa. Poistumisvalaistusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa kiinteistössä olevien henkilöiden turvallinen poistumismahdollisuus sekä riskialttiiden työtehtävien päättäminen myös tavanomaisen valaistuksen ollessa poissa toiminnasta. Poistumisvalaistusjärjestelmä sisältää varavoimalaitteet, poistumisreittien yms. alueiden turvavalaisimet, ohjauskytkimet ja -laitteet sekä tarvittavat kaapeloinnit. Poistumisvalaistusjärjestelmä toteutetaan päiväkodin kaikille poistumisteille turvaamaan henkilökunnan ja lasten hallittu poistuminen kiinteistön sisätiloista tavanomaisen valaistuksen toiminnan katketessa. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

54 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Ravintolatiloihin ja aulatiloihin toteutetaan avoimen alueen valaistus, joka varmistaa henkilöiden pääsyn poistumisreiteille. Sähköpääkeskustilaan toteutetaan riskialttiin työalueen valaistus, joka varmistaa työskentelyn hallitun päättämisen henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Poistumisvalaistus toteutetaan ns. keskitetyllä akustolla varustettuna akkuhuoltojen helpottamiseksi. T110 ANTENNIJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kiinteistön antennijärjestelmä on sisäinen viestintäjärjestelmä, jota käytetään tv- ja radiopalveluidenvälittämiseen yleisestä joukkoviestintäverkosta käyttäjien päätelaitteisiin (televisiot, radiot yms.). Päiväkotiin toteutetaan Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen vaatimukset täyttävä antennijärjestelmä. Päiväkodin yhteiskäyttöisiin (juhlasali, leikkihuoneet ja toimistot) tiloihin toteutetaan kattava antenniverkko sekä antennirasiat televisio- ja radio-ohjelmien seuraamista varten. Rakennus varustetaan omalla antennilla. T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista kiinteistön kokonaisvaltaista tietoliikennekaapelointijärjestelmää, joka tukee suurta joukkoa erilaisia sovelluksia ja palveluita. Sovelluskohtaiset palveluiden välittämiseen käytettävät aktiivilaitteet eivät ole osa yleiskaapelointia. Toimitilakiinteistöt ja julkiset kiinteistöt Päiväkotiin toteutetaan Viestintäviraston määräyksen 65 mukainen yleiskaapelointijärjestelmä siten, että sen rakenne ja suorituskyky palvelevat kiinteistön käyttötarkoitusta ja ennakoitavissa olevia laajennus- ja sovellustarpeita. Yleiskaapelointijärjestelmän kaksiosaisia tietoliikennerasioita hankitaan 2 kpl jokaista työskentelypistettä kohden. Jakamoita hankitaan 1 kpl jokaista alkavaa 500 m 2 kohden. Jakamat varustetaan paloilmaisulla ja mahdollisella jäähdytyksellä. Kerroskaapelointi, kerrosjakamo-tietoliikennerasia toteutetaan optisella kaapeloinnilla sekä kuparikaapelilla Nousukaapelointi (talojakamo-kerrosjakamo) ja aluekaapelointi (aluejakamo-talojakamo) toteutetaan yksimuoto- ja monimuotokuiduin. W-Lan pisteitä suunnitellaan riittävästi, käyttäjä ohjaa suunnittelua ja hankkii laitteet. T170 MATKAVIESTINVERKKOJEN SISÄANTENNIJÄRJESTELMÄ Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

55 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Järjestelmäkuvaus Matkaviestinverkkojen sisäantennijärjestelmän avulla matkaviestimet saadaan toimimaan radioaaltoja läpäisemättömissä rakennuksissa tai tiloissa. Päiväkodin yhteyteen tulee väestönsuoja ja se toteutetaan passiivisella sisäantennijärjestelmällä. Viranomaisten ohjeiden mukaisesti suunnitellaan mahdolliset Virve-verkko toiminnat. T210 AV-JÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus AV-järjestelmä on yhtä tilaa palveleva, kuvanesitys-, äänentoisto- yms. laitteistoista sekä niiden ohjausjärjestelmästä muodostettu kokonaisuus, joka tuottaa tilaan keskitetysti ohjatut audiovisuaaliset palvelut ja toiminnot. AV-järjestelmä sisältää kuvanesityslaitteistot, esitysäänentoistolaitteistot ja niitä täydentävät järjestelmät, keskuslaitteet, ohjauslaitteet sekä tarvittavat signaali- ja ohjauskaapeloinnit. AV-järjestelmä toteutetaan esikoulun opetustiloihin, juhlasaliin ja ravintolatilaan. Käyttäjällä on multimediaesityslaitteisto ja sitä varten suunnitellaan sähkönsyötöt ja ohjelmalähteiden ja esityslaitteiden väliset kaapeloinnit. T220 KUVANESITYSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kuvanesitysjärjestelmä on laitteistokokonaisuus, jonka avulla toteutetaan yksittäistä tilaa palvelevat kuvanesitystoim i n not. Kuvanesitysjärjestelmä sisältää kuvanesityslaitteet, ohjelmalähteet, ohjauslaitteet, valkokankaat tai esityspinnat sekä tarvittavat kuvayhteys- ja ohjauskaapeloinnit. Kuvanesitysjärjestelmä toteutetaan esikoulun opetustiloihin, juhlasaliin ja ravintolatilaan. Kuvanesitysjärjestelmän avulla voidaan seurata kuvamuotoisia tallenteita sekä internetsisältöjä ja tvohjelmia. Kuvan kirkkaus on sellainen, että kuvaa voidaan katsella kaikissa tilan tavanomaisissa valaistustilanteissa ilman häiriövaloa rajoittavia toimintoja. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

56 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Lisätietoja Katso myös järjestelmien T210 AV-järjestelmä, T230 Esitysäänentoistojärjestelmä ja T260 Videoneuvottelujärjestelmä hankesuunnitelmapohjat. Kuvanesitysjärjestelmä edellyttää, että tilan valaistus ja sisustus on toteutettu kuvanesittämisen asettamien vaatimusten mukaisesti. T230 ESITYSÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Esitysäänentoistojärjestelmä on laitteisto, jonka avulla yksittäisiin tiloihin toteutetaan tallennettujen tai tilassa pidettävien esitysten äänentoistotoiminnot. Esitysäänentoistojärjestelmä sisältää ohjelmalähteet, vahvistinkeskukset, ohjauslaitteet (äänipöydän), kaiuttimet sekä tarvittavat ääniyhteys- ja ohjauskaapeloinnit. Esitysäänentoistojärjestelmä toteutetaan esikoulun opetustiloihin ja juhlasaliin. Juhlasali in toteutetaan siirrettävää äänentoistojärjestelmä jossa vahvistinkeskus asennetaan pyörillä siirrettävään vaunuun, äänilähteinä radio, CD-soitin, USB-liitin mp3-soitinta varten, 3,5 stereo plugi kannettavien äänentoistolaitteiden liitämistä varten sekä kaksi langatonta mikrofonia. Esikoulun opetustiloihin tehdään ns. opetusseinälle varaukset käyttäjän aktiivikaiuttimilla ja näyttöalitteille. Käyttäjän laitteille rakennetaan johtotiet opettajantyöpisteestä. T240 KUULOLAITEJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kuulolaitejärjestelmän avulla tehdään kuulolaitetta käyttäville henkilöille mahdolliseksi tilassa, äänentoistojärjestelmän avulla, toistetun äänen selkeä ja häiriötön kuuntelu. lnduktiosilmukan avulla esitystä voidaan seurata henkilön oman kuulolaitteen avulla. Tilan kuulolaitejärjestelmä sisältää ääniyhteydet tilan esitysäänentoistojärjestelmään sekä silmukkavahvistimet ja induktiosilmukat Kuulolaitejärjestelmä toteutetaan juhlasaliin lnduktiosilmukat toteutetaan yksinkertaisina silmukoina. Silmukkavahvistin asennetaan juhlasaliin toimitettavaan pyörillä varustettuun vahvistinkaappiin. Kuulolaitejärjestelmään on tulossa uusia viranomaisohjeita. Tarkistettava ennen suunnittelua. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

57 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS T310 OVIKELLOJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Ovikellojärjestelmä on käyttäjän tilojen ulko-oville tai käyntioville toteutettu äänimerkinantojärjestelmä. Ovikellojärjestelmä sisältää tilan käyntioven tai ulko-oven ulkopuolella olevan merkinantopainikkeen sekä yhdessä tai tilassa olevan äänimerkinantolaitteen ääni- ja valomerkinantolaitteen. Ovikellot toteutetaan keittiön ja lastaustilan huolto-oville sekä jokaisen kotialueen ulko-ovelle. T330 SISÄÄNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Sisäänpyyntiöjärjestelmä sisältää tilan käyntioven ulkopuolella olevan valomerkinantolaitteiston sisäänpyyntöpainikkeineen sekä tilan työpisteessä olevan painikkeilla ja merkinantolaitteilla varustetun huonekojeen, tarvittavan kaapeloinnin ja jännitelähteen. Sisäänpyyntiöjärjestelmä toteutetaan päiväkodin johtajan sekä perhe-ja konsulaatiohuoneisiin. Toimistohuoneet ja henkilökunnan huoneet sekä neuvottelutilat varustetaan "varattu"-valolla. T340 AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Avunpyyntöjärjestelmä sisältää avunpyyntöpisteessä olevat kutsu- ja kuittauspainikkeet sekä valvontapisteessä olevan merkinantolaitteen, tarvittavan kaapeloinnin ja jännitelähteen. Avunpyyntöjärjestelmä toteutetaan kaikkiin LE-WC tiloihin. T410 AJANNÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Ajannäyttöjärjestelmä sisältää keskuskellolaitteen, joka vastaanottaa aikatiedon internetistä Keskuskellolaite syöttää vastaanotetun aikatiedon näyttölaitteille dataviestinä. Aikatietoviesti siirretään kaapeloinnin kautta. Kellot viisarinäytöllä. Ne suunnitellaan leikkihuoneisiin, juhlasaliin ravintolaan ja työhuoneisiin sekä ulkotilaan. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

58 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön toteutetaan sähkölukitus oviin erillisen lukituspalaverin ja käyttäjien ja arkkitehdin antamien tietojen mukaisesti. Järjestelmän sähkölukkoja ohjataan keskitetysti aikaohjelmalla / CERTEGO-kulunvalvontajärjestelmällä ja mekaanisesti avaus kahvasta oven sisäpuolelta. Ovien kiinnioloa valvotaan magneettikoskettimilla ja lukitusta mikrokytkimillä. Ovien tilatiedot välitetään kulunvalvontajärjestelmään, murtoilmaisujärjestelmään ja rakennusautomaatiojärjestelmään. Ovien kiinnioloa valvotaan magneettikoskettimilla ja lukitusta mikrokytkimillä. Ovien tilatiedot välitetään kulunvalvontajärjestelmään, murtoilmaisujärjestelmään ja rakennusautomaatiojärjestelmään. T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Kulunvalvontajärjestelmä on kiinteistön turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla hallitaan rakennuksessa tapahtuvaa kulkemista, ovien yms. aukkojen aukioloa sekä lukitusta. Järjestelmä rekisteröi kiinteistössä tapahtuvan luvallisen kulkemisen ja ohjaa sekä valvoo kulkureittien kiinnioloja ja lukituksia. Kiinteistössä käytetään - CERTEGO- kulunvalvontajärjestelmää. Kulunvalvontajärjestelmä sisältää keskuslaitteet, koodinäppäimistöt, kulunvalvontalukijat, työaikapäätteet, ruokalapäätteet ja tunnisteet sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Kiinteistön hallinnassa olevalla kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan rakennuksen yhteiskäyttöisiä kulkureittejä. Kiinteistön kulunvalvonta toteutetaan kaikille henkilöliikenteen ulko-oville / tilaryhmiä rajaaville sisäoville/ teknisten tilojen (sähköpääkeskus, talojakamo, teletilat) oville. Käyttäjän tiloissa olevat kulunvalvonnat toteutetaan käyttäjän tilojen sisäänkäyntioville / kerrosjakamotilojen oville. Lukijalaitteet asennetaan rakennuttajan erillisohjeen mukaisesti, kuten -kulunvalvonta ulko-oviin molemmin puolin + mekaaninen avaus kahvasta sisäpuolelta -liitetään rikosilmoittimeen -liitetään kaupungin Flexim järjestelmään T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

59 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Murtoilmaisujärjestelmä sisältää keskuslaitteet, ohjaus- ja käyttölaitteet, ilmaisimet, paikallishälyttimet sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Kiinteistön murtoilmaisujärjestelmällä suojataan rakennuksen kaikki aukot (kuorisuojaus) Ikkunoiden osalta kuorisuojaus ulotetaan rakennuksen ulkopuolisilta kulkualueilta lukien 4 m korkeuteen saakka. Käyttäjän tilat suojataan tilavalvonnan avulla kattavasti. Ulko-ovet varustetaan magneettikytkimin. Sisäpuoli varustetaan liiketunnistimin. TSS0 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Kameravalvonnan tarkoitus on havaita ja tallentaa kameran kohteena olevan alueen tapahtumat ja havaita yksityiskohtia valitulla tarkkuustasolla. Kameravalvontajärjestelmässä on mukana kuvattavan kohteen äänimaailman tallennus. Kameravalvontajärjestelmä sisältää keskuslaitteet, tallentimet, monitorit, valvontakamerat sekä tarvittavat varasähkölaitteet ja kaapeloinnin. Järjestelmä suunnitellaan kokonaisuutena, mutta hankinta kuuluu rakennuttajalle. Kiinteistön hallinnassa olevalla kameravalvontajärjestelmällä valvotaan ulkoalueita. Suunnitellaan valvontakamerapaikat. Tilaaja hankkii IP-kamerat ja ne liitetään Saitan järjestelmään Rakennuttajan ohjeet suunnittelua varten: kamerat; Mobotixin IP kamerat joka käyttää POE virtaa. Aktiivilaitteet/kytkimet - tilaaja hankkii (SAITA toimitta kohteeseen kameroiden kanssa toimivat POE kytkimet ja muut verkkoyhteys laitteet. Tallennus. Kameroiden kuvat tallennettaan verkon ylitse SAITA-n palvelimeen. Kohteessa ei ole tallenninta. Kameroiden osalta käytettään seuravia malleja: 1 kuvakennon ulkokamera Mobotix M25M 2 kuvakennon ulkokamera Mobotix M15D 1 kuvakennon sisäkamera Mobotix D25M 2 kuvakennon sisäkamera Mobotix D15D Hemisfäärikamera, ulkokamera Mobotix Q25M Hemisfäärikamera, sisäkamera Mobotix c25 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Päiväkotiin toteutetaan paloilmoitinjärjestelmä. Noudatetaan sisäasianministeriön ja Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen ohjeita. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

60 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Paloilmoitinjärjestelmä sisältää paloilmoitinkeskuksen, ohjaus- ja näyttölaitteet, paloilmaisimet, palopainikkeet sekä hälytinlaitteet. Automaattinen paloilmoitin liitetään jatkuvasti toimivalla ilmoituksensiirtoyhteydellä Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen. Paloilmoitin toteutetaan kattavasti koko kiinteistöön niin, että se ilmaisee alkavan palon tai savunmuodostuksen tilakohtaisesti. Korkeaan tilaan toteutetaan erikoisilmaisimet tilan edellyttämällä tavalla. Paloilmaisimien sijoittelussa otetaan huomioon tilojen muunneltavuus. T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Savunpoistojärjestelmä sisältää savunpoistolaitteet, varasähkölaitteet sekä pelastuslaitoksen hyökkäysreitillä olevan ohjaus- ja valvontakeskuksen. Ohjauskeskuksen paikka määräytyy arkkitehdin suunnitelmien mukaisesti. Järjestelmän tarpeellisuus tarkentuu suunnitteluvaiheessa. T670 POISTUMISHÄLYTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä sisältää keskuslaitteet varavoimalaitteineen ja palosuojakaappeineen, kaiuttimet sekä kaapeliverkoston. Järjestelmä toteutetaan kaikkiin päiväkodin ka koulun tiloihin, myös ulkotiloihin. Kuulutuskojeet suunnitellaan koulun ja päiväkodin erikseen. Rakennuttajan erillisohjeet tarkentuvat suunnittelun aikana. Järjestelmää käytetään poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmänä paloilmoitinjärjestelmän täydentävänä osana. Järjestelmää käytetään myös rakennuksen tavanomaisena äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmänä, T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Kiinteistö varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Järjestelmä koostuu graafisesta käyttöliittymästä, tiedonsiirron ja hälytysten jälleenantolaitteista, alakeskuksista ja kenttälaitteista sekä huonetai asuntokohtaisesta säätöjärjestelmästä. Järjestelmän yksittäistiedot toimittaa RAU-suunnittelija sähkösuunnittelijalle. T830 KÄYTTÖVEDEN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Rakennus varustetaan keskitetyllä käyttöveden mittausjärjestelmällä LVI-suunnitelmien mukaisesti. Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)

61 Kourulan päiväkoti Hankesuunnitelma SHS Järjestelmään liitetään koko kiinteistön lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutusmittaus. Tiedot tallennetaan järjestelmän keskusyksikköön, josta ne ovat etäluettavissa laskutusta varten. T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Sähköenergian mittausjärjestelmä sisältää keskuslaitteet ja mittalähettimet antureineen sekä tarvittavan kaapeloinnin. Yksi sähköenergian mittauspiste mittaa kiinteistön kokonaissähkönkulutusta yms. suureita, eli se toimii ns. sähköenergian päämittauksena. Sähköenergiamittareilla rekisteröidään sähköenergian kulutus. Sähköenergian mittaukset ovat laatutasoltaan ja toteutukseltaan sopivia sähkömarkkinalain ja mittauslaitelain mukaisina laskutusmittareina käytettäviksi. Mittauslaitteet ovat etäluettavissa seurannan ja laskutuksen toteuttamista varten. T850 LÄMMÖN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmäkuvaus Lämmön mittausjärjestelmällä mitataan rakennuksen lämpöenergioiden kulutuksia sekä yhtenä kokonaisuutena että tiloittain, tilaryhmittäin, asunnoittain, käyttökohteittain tms. tavalla jaoteltuna. Mittaustietoja käytetään rakennuksen lämpöenergian kulutusseurantaan ja laskutukseen. Lämmön mittausjärjestelmä sisältää keskuslaitteet ja mittalähettimet antureineen sekä tarvittavan kaapeloinnin. Lämpöenergian mittaus toteutetaan LVI-suunnitelmien mukaisesti Lisäksi varaudutaan mittaamaan erikseen kiinteistön tiloihin, lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuluva lämpöenergia. Yksi lämmön mittauspiste mittaa kiinteistön kokonaislämmönkulutusta eli se toimii ns. lämpöenergian kulutuksen päämittauksena. Mittauslaitteet ovat etäluettavissa. Lappeenrannassa Helena Orasvuo Sähköinsinööritoimisto SHS Oy V-tunnus Brahenkatu 4, Liikekeskus Centre, Lappeenranta, puh. (05)