Tiestökohtaiset hakkuureservilaskelmat alempiasteisen tiestön kunnostustöiden priorisointiin

Transkriptio

1 Tiestökohtaiset hakkuureservilaskelmat alempiasteisen tiestön kunnostustöiden priorisointiin

2 Hakkuureservilaskelmat 2 (12) Sisällys 1 Tausta Nykytilanne Priorisoinnin perusteet Tulokset Johtopäätöksiä Tiestökohtaiset hakkuureservilaskelmat... 9 Suomen metsäkeskus Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka -hanke projektipäällikkö Tatu Viitasaari, tatu.viitasaari@metsakeskus.fi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoittaa Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka -hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

3 Hakkuureservilaskelmat 3 (12) 1 Tausta Metsätalousmaa kattaa Keski-Pohjanmaan maa-alueesta 80 %. Puuston kokonaismäärä on 37 miljoonaa kiintokuutiometriä, joista 96,6 % kasvaa puuntuotantomailla (vmi 11). Vuotuiset hakkuut ovat noin miljoonassa kuutiometrissä. Keski-Pohjanmaan maantieverkon pituus on km. Näistä teistä 49 % luokitellaan vähäliikenteiseksi. Yksityistieverkon pituus on noin km maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. Yksityistieverkkoon sisältyvät myös varsinaiset metsätiet. On kuitenkin huomioitava, että puuta kuljetetaan lähes kaikilla maanteillä ja yksityisteillä, koska metsätalousmaan osuus on maa-alasta 80 %. Tässä raportissa laadittu aineisto on laskettu pääosin samoille tieosuuksille Keski-Pohjanmaan osalta, kuin Ely:n raportteja 121 / 2015 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tieverkon priorisointi - raportissa. Tässä raportissa on kuitenkin laskettu kuljetusmäärät kaikille yhdysteille sekä myös niille osuuksille, joita ei luokitella vähäliikenteiseksi. Syynä tähän on metsäkuljetusten jakautuminen koko tiestön alueelle. Tällöin myös vähempiliikenteiselle tieosuudelle voi kohdistua kuormitusta tieosuudelta, jonka luokitus on parempi. Tässä selvityksessä ei oteta kantaa tiestön nykyiseen kuntoon tai muun kuin metsätalousliikenteen tuomaan kuormitukseen. 2 Nykytilanne Keski-Pohjanmaalta hakataan ja kuljetetaan vuosittain noin miljoona kiintokuutiotametriä eli noin tonnia puuta. Kuormamääräisesti tätä on vaikea arvioida ilman tarkempaa tutkimusta. Kuormien määrään vaikuttavaa ennen kaikkea ajoneuvokaluston eroavuudet. Alueella käytettävät puutavara-autot ovat kokoluokassa tonnia, jotka kykenevät kuljettamaan tonnia puutavaraa. Kuljetusmääriin vaikuttaa myös jakeiden määrä. Esimerkiksi isolta hakkuualalta saatetaan kerätä jopa kymmentä eri jaetta, jotka kuljetetaan eri paikkoihin riippuen toimijasta. Tämä tarkoittaa, että varastopaikoilta ajetaan myös vajaita kuormia, mutta toisaalta varastolle saapuessa puutavara-autossa saattaa olla jo valmiiksi kuormaa. Pääosa Keski-Pohjanmaalla korjattavasta puusta kuljetetaan 3

4 Hakkuureservilaskelmat 4 (12) suoraan käyttöpaikalle. Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka -hankkeessa on tutkittua asiaa tarkemmin ja laadittu erillinen puuvirtaselvitys. Tulevaisuuden kuljetusmäärien ja reittien ennustaminen on haastavaa, sillä alueen hakkuista on päättämässä tuhansia yksityismetsänomistajia. Keski-Pohjanmaan metsätalous on tyypillistä yksityismetsätaloutta, jossa hakkuut jakautuvat tasaisesti ja kuviokoko on suhteellisen pieni. Metsäkeskuksen metsävaratiedoista selviää kuitenkin kuviokohtaiset hakkuumahdollisuudet. Metsävaratiedon kattavuus on Keski-Pohjanmaalla korkea, 93,6 %. Valtaosa metsänomistajista hoitaa metsiään suositusten mukaisesti Tällöin hakkuita toteutetaan tasaisesti koko alueella. Kuva 1 esittää tyypillistä metsien käyttöä alueella. Kuvassa näkyvät kaikki lakisääteiset metsänkäyttöilmoitukset, jotka on tehtävä hakkuista. Paljon on yksitäisiä kuvioita, jotka jakautuvat alueelle tasaisesti. Täten metsävaratietoja ja paikkatietoja yhdistelemällä voidaan tehdä johtopäätöksiä ja laskelmia tulevaisuudessa puunhuollollisesti merkittävistä tiestöistä. Kuva 1 Metsänkäyttöilmoitusten jakautuminen alueelle 4

5 Hakkuureservilaskelmat 5 (12) 3 Priorisoinnin perusteet Tämä laskelma perustuu puuston seuraavan kymmenenvuotiskauden vuosittaisiin hakkuusuunnitteisiin, joka on laskettu Metsäkeskuksen metsävaratiedoista. Hakkuusuunnitteen kiintokuutiot on muutettu Luonnonvarakeskuksen määräyksen puutavaran mittaukseen liittyvistä muuntoluvuista arvoilla tonneiksi. Tiestön hyötyalueet on rajattu puun todellisten kulkusuuntien mukaan. Karttarajauksessa on huomioitu tiestöön liittyvä muu kuljetusverkko, kuten metsätiet ja yksityistiet, sekä kulkuesteet, kuten vesistöt. Metsätieverkosto ja muu yksityistieverkosto on usein rakennettu maantiestön väliin siten, että tiestöllä on useita purkautumispisteitä yleiseen tiestöön. Tällaisissa tapauksissa rajaus on suoritettu mittamaalla etäisyyksiä eri purkupisteisiin sekä hyödyntämällä puuvirtaselvityksen suuntia. Rajauksissa on myös huomioitu puumäärä, joka kulkeutuu maakunnan ulkopuolelta kyseiselle tieosuudelle. Laskelmat on tehty tieosuus kohtaisesti. Yhdistämällä puuvirtaselvityksen tietoja ja hakkuusuunnitelaskelmia saadaan tieto, mille vähempiliikenteisen maantiestön osuudelle kohdistuu raskain kuormitus. Kuva 2 Yksityistieverkko ja vesistöt vaikuttavat huomattavasti hyötyalueen muotoon 5

6 Hakkuureservilaskelmat 6 (12) Kuva 3 Tiestöjen hyötyalueet Priorisointi perustuu metsätalouden potentiaaliseen hakkuusuunnitteeseen. Tulevaisuuden hakkuiden ennustaminen tiestökohtaisesti on erittäin haastavaa, sillä Keski-Pohjanmaan metsäalasta peräti 76,5 % on yksityisomistuksessa. Tämä tarkoittaa, että hakkuiden toteutuminen vaatii tuhansien metsänomistajien päätöksen. Selvityksestä käy kuitenkin ilmi hyvin teiden väliset selkeät eroavuudet. Eroavuudet johtuvat pääsääntöisesti jo pelkästään tiestön hyötyalueen metsätalousmaan pinta-alasta. Pinta-alaltaan suurilla hyötyalueilla on myös suuri hakkuupotentiaali. Tämä kertoo myös osaltaan siitä, että alueen hakkuut ja metsänhoitotoimenpiteet jakautuvat tasaisesti. Priorisoinnissa tiet jaettiin viiteen eri luokkaan. 6

7 Hakkuureservilaskelmat 7 (12) 4 Tulokset Metsätaloudellisesti erittäin tärkeiksi reiteiksi alempiasteisella maantiestöllä luokiteltiin seitsemän tietä tai tieosuutta. Näistä kuusi tietä nelinumeroisia yhdysteitä ja yksi viisinumeroinen yhdystie. Yhteisteistä kaikille näille tieosuuksille on suhteellisen suuri pituus ja hyötyalueen suuri koko. Hyötyalueen koko selittyy pääasiassa yksityistieverkon kytkeytymisellä yhdysteihin. Alueilla joilla kulkee valta-, kanta- ja seututeitä, yksityistieverkko kytkeytyy pääsääntöisesti näihin teihin, jolloin puunkuljetusmäärä alempiasteisella maantiestöllä on vähäisempi. Metsätaloudellisesti merkittävimmät tieosuudet alempiasteisella maantiestöllä (Perho - Kinnula) 6520 (Perho - Kivijärvi) 7511 (Halsua - Köyhäjoki) 7540 (Ullava - Kannus) (Rahkonen - Sykäräinen) 7530 (VT 13 - Majasaari) 7592 (Eskola - Riuttanen) Tielle kohdistuu voimakas raakapuun läpikulkuliikenne tieltä 775. Raportinlopussa on tarkempi listaus tieosuuksista ja niille kohdistuvasta kuormituspotentiaalista. Selvitys löytyy myös paikkatietosovelluksena. 5 Johtopäätöksiä Selvityksestä käy hyvin ilmi, kuinka metsätaloudesta aiheutuva kuormitus jakautuu koko maakuntaan. Tämä johtuu siitä, että Keski-Pohjanmaan metsätalousmaa on jakautunut tasaisesti maakuntaan. Kuormituksen määrä tiestöllä johtuukin pääasiassa siihen liittyvän hyötyalueen koosta. Hyötyalue on yleensä suurempi siirryttäessä rannikolta itään päin. Tässä selvityksessä keskityttiin tulevaisuuden hakkuu mahdollisuuksiin, joidenka perusteella tiet luokiteltiin. Tällä hetkellä maakunnan metsien käyttöaste on noin 80 % markkinahakkuusuunnitteesta. Tämä tarkoittaa, että noin 20 % hakkuupotentiaalista jää 7

8 Hakkuureservilaskelmat 8 (12) korjaamatta. Hakkuut ovat kuitenkin kääntyneet nousuun ja 2018 vuoden hakkuut tulevat olemaan ennätys suuret. Selvityksessä tiestökohtaiset erot ovat erittäin merkittäviä. Hakkuusuunnitemäärissä on vuosittain kymmenien tuhansien tonnien eroja. Tämä antaa selvän kuvan tien merkityksestä metsätaloudelle, mutta on syytä huomioida, ettei selvityksessä oteta kantaa tiestön kuntoon. Tiestön kuntoon ja muuhun liikkumiseen on otettu kantaa Ely:n raportteja 121 / 2015 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan tieverkon priorisointi -raportissa. 8

9 Hakkuureservilaskelmat 9 (12) 6 Tiestökohtaiset hakkuureservilaskelmat Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 yli tonnia vuodessa tonnia vuodessa tonnia vuodessa tonnia vuodessa alle 5000 tonnia vuodessa Kuva 4 Priorisointi luokitus 9

10 Hakkuureservilaskelmat 10 (12) Tienumero ja osuus tonnia/ vuosi Tie 7520, Perho -Kinnulan raja Tie Tie Tie (Huom läpikulku Hasa Eskola) Tie 6520, tie Kinnulan raja Tie 18097, kt 63 (Rahkonen) - Länttä Tie Tie 6520, vt 13 - tie Tie 7530, tie vt Tie Tie 7593, Purontaka - Sykäräinen Tie 7720, kt Märsylä Tie 18021, Kälviä - tie Tie Tie 17947, Kaustinen - tie Tie Tie 7593, kt 24 - järvelä Tie 7530, Halsua - tie Tie 17947, Krunupyy - tie Tie Tie Tie 7594, kt 58 - Reisjärven raja Tie Tie Tie Tie Tie 7593, Kleemola - Purontaka Tie 7370, vt 13 silta Tie Tie Tie Tie 17803, tie tie Tie Tie 7370, Sääksjärvi -Perhon raja 8054 Tie 7714, Kungas - vt Tie Tie 18090, tie vt Tie 16099, kt 63 - Länttä 7287 Tie 18007, Kälviä - Haapaniemi

11 Hakkuureservilaskelmat 11 (12) Tienumero ja osuus tonnia / vuosi Tie Tie 18237, vt 13 - tie Tie 7715, Lohtaja 6753 Tie Tie Tie 17909, Kruunupyyn raja 6553 Tie 7551, Jämsä - Toholampi 6353 Tie 18053, Märsylä - Kalajoen raja 6185 Tie 7714, vt 8 - Kungas 6181 Tie 7720, Märsylä - Mutkalampi 6177 Tie Tie 7720, Korvenkylä - Sievi 5922 Tie 7712, vt Tie 18057, Korvenkylä - Kalajoen raja 5435 Tie 17803, Kunnan rajalle 5294 Tie Tie Tie 7712, Luikku - Kungas 5230 Tie 18007, Haapaniemi - Krunupyyn raja 5196 Tie 18109, tie tie Tie 18007, Kokkola - tie Tie Tie Tie Tie Tie Tie 17933, Kaustinen 4395 Tie Tie 7712, Vuolle -Luikku 4113 Tie 7593, Sykäräinen - Hirvikoski 4001 Tie 18127, tie tie Tie Tie 7715, Marinkainen - Karhi 3859 Tie 18128, vt 13 möttönen 3850 Tie 7715, Karhi - Lohtaja 3759 Tie Tie Tie Tie 18237, tie Kyyjärvi 3219 Tie

12 Hakkuureservilaskelmat 12 (12) Tienumero ja osuus tonnia / vuosi Tie Tie 7593, Hirvikoski - Sarvineva 3000 Tie 18090, kt 750 -tie Tie 18077, Himanka 2862 Tie Tie 17853, Perho 2760 Tie 7592, tie tie Tie Tie Tie Tie Tie 7497, kt Krunupyyn raja 2658 Tie Tie 18127, tie tie Tie 7551, Riutta - Jämsä 2158 Tie 7497, vt 8 - Kokkolan raja 2132 Tie Tie 7593, Järvelä - Kleemola 1695 Tie Tie Tie 18001, vt 8 - tie Tie 18127, tie vt Tie 18019, tie vt